10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Sanna Heinonen
Pioneeri verkon etulinjassa
kuka?
Riika Raitio
○○Syntyi 1975 Vammalassa. ○○Aloitti toimittajan työt Ra-
dio Mantassa yläasteikäisenä.
○○Lukion jälkeen vietti vuo-
den Mikkelin opistossa, jonka kautta pääsi kesäharjoittelijaksi Etelä-Savon radioon kesällä 1995. Siitä lähtien tehnyt töitä Ylellä. ○○Opiskeli puheviestintää Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1995 alkaen ja valmistui maisteriksi 2004. ○○Vapaa-ajallaan käy teatterissa ja harrastaa liikuntaa.
VERKKOPERSOONA
Riika Raitio raivaa tietä uudenlaiselle medialle. Televisiota ja sosiaalista mediaa työssään yhdistävä Raitio ei murehdi yksityisyytensä puolesta.
”Huomenta verkkoväki! Suora linja
virittelee uutta viikkoa: nuorisosäätiön kuviot, nuorten lisääntyvä väkivalta vai äänestysgallupit, yrittääkö media vaikuttaa niillä?”
Ylen Suoran linjan juontaja Riika Raitio päivittää Facebook-tilansa. Toisin kuin useimmat, hän saa siitä palkkaa. – Vielä lukiossa minusta piti tulla aivokirurgi tai lääkäri. Pyrin myös teatterikorkeakouluun, Raitio kertoo ja nostaa jalan työpöydälleen. Hän päätyi kuitenkin harjoittelun kautta Ylelle ensin radiotoimittajaksi, sitten tvuutisiin ja lopulta Suomi express -ajankohtaisohjelman toimittajaksi. Vuoden alussa alkanut Suora linja on Raition uusin työ. Jyväskylän ytimessä sijaitsevassa toimituksessa tunnelma on jotain muuta kuin valtakunnallisessa uutistoimituksessa voisi kuvitella olevan. Ihmiset huutelevat toisilleen koneiden takaa ja rupattelevat rennosti. Kaikki ovat
Facebookissa. Uuden ohjelman kunniaksi saadut tulppaanit komeilevat yhä maljakossa. ”AU-AU-AUUUUUUUU! Missä pitäisi kul-
kea susiraja? Suora linja tänään tunteikkaan aiheen päällä. Pantasuden ampuminen Pöytyällä viikonloppuna kuohuttaa.” Suora linja on tv-ohjelma, jossa käsitellään sitä, mistä sosiaalisessa mediassa puhutaan. Moni miettii, eikö sosiaalinen media itsessään riitä keskustelualustaksi. Kysymys saa Raition hiljentymään hetkeksi. – Sosiaalisen median kautta pystyy tavoittamaan ihmisiä ja tietoja, joita ei muuten saataisi lähetykseen. Sieltä saadaan mukaan sellaista väkeä, joka on tavallista enemmän perehtynyt käsiteltävään aiheeseen. Ohjelman tarkoitus on myös palvella niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita internetin tapahtumista, mutta eivät ehdi olla siellä päivän aikana.
”Yle Suora linja muuten etsii joka päivä
tia on vielä paljon. Viime yönä vääntelehdin sängyssä, kun yritin miettiä, miten saamme kaiken toimimaan ja aamulla tajusin, että olin todella voimalla purrut hammasta. Öitä!”
Suomessa ei ole aiemmin yhdistetty sosiaalista mediaa ja uutislähetystä. – Tässä tehdään pioneerityötä, ja välillä hikeä pukkaa, sanoo Raitio. Esimerkiksi Skype-puhelut eivät ole aina toimineet suorassa lähetyksessä. Yle on valtion omistuksessa, kun taas Suoran linjan mainostamat Facebook, Twitter ja Skype edustavat kaupallisia tahoja. – Mietimme paljon näitä asiota. Tuntuu, että näistä yhteisöpalveluista on tullut niin iso osa arkipäivää, että voimme ottaa ne mukaan. Niiden käyttö on kaikille ilmaista. Raitio haluaa puhua palveluista niiden oikeilla nimillä kiertoilmausten sijaan.
Henkilökohtainen profiili Facebookissa suojelee Raition yksityisiä asioita. Työtä varten hänellä on toinen profiili. – Käytän silti molempia rinnakkain työn apuna. Periaatteessa teen koko ajan töitä, mutta se ei ahdista minua, Raitio kertoo. Yksi työn alla olevista aiheista on hyvinkin lähellä Raition arkea. Suoralta linjalta on kysytty, veltostuttaako verkko toimittajat. – Se voi näyttää siltä, mutta asia on ihan päinvastoin. Verkkotoimittaminen on yllättävän työlästä, sillä jos oikeasti haluaa keskustella, pitää vastata ja osallistua.
tavan ihmisiä lähetykseen, olisitko sinä halukas tulemaan esim. Skypellä mukaan joskus? Ilmoittaudu ;-)”
”Yeah. Suora linja sujui tänään jo pa-
remmalla meiningillä, vaikka kehittämiskoh-
Kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat lainauksia Raition työprofiilin Facebook-päivityksistä. Sanna Heinonen
⋆⋆Katukriitikot
Kuntauudistuksen salattu suunnitelma vuosi viime viikolla julki. Kuntaministeri Henna Virkkusen kaavailemassa uudistuksessa kuntien määrää vähennettäisiin 336:sta 70:ään. Mitä mieltä kansalaiset ovat uudistuksesta? Iida Tikka
Risto Salmijärvi, 64, Lempäälä
– Vastustan ehdottomasti kuntauudistusta. Pienet kunnat ovat elinvoimaisia, ja palvelut ovat niissä paremmat. Näin esimerkiksi Lempäälässä. Ihmisen pitää maksaa verot sinne, missä hän kuluttaa ja saa sosiaalipalveluita. Jos kuntauudistus toteutuu, pienet kunnat kuten Vesilahti näivettyvät.
Anna Lena Karlsson-Finne, 51, Kauniainen – Olen kuntapoliitikko, enkä ole kuullut yhtään hyvää perustelua kuntauudistuksen puolesta. Minua ärsyttää hokema siitä, että suuret yksiköt olisivat pieniä tehokkaampia. Kauniaisissa lähidemokratia toimii hyvin, sillä pienet yksiköt ovat ihmisläheisiä. Kuntavaaleissa äänestysprosentti on aina korkea.
Lotta Kujansivu, 23, Ylöjärvi
– Kuntauudistus ei kuulosta hyvältä. Olen itse ollut Ylöjärven nuorisoedustajistossa. Kotikuntaani liitettiin jo aiemmin Virrat ja Kuru. Kukaan ei ollut mielissään, sillä ihmiset kokivat itsensä vielä kurulaisiksi. Luin jostain, että isot kunnat maksattaisivat pienillä hallintouudistuksensa. En tiedä, onko se totta.