Utain 2/2012

2/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 10

elämykset 12

huvit 13

Sähkötupakka näyttää liian aidolta

Sähkötupakoitsija joutuu laitteensa kanssa useimmiten tupakkakoppiin.

Ajassa s. 2

Ruokamatkalla Itäaasialainen ruokakauppa löysi kodin Tampereelta. s. 7

Tampereen takahuoneissa Punkkarit riehuvat, näyttelijät pelaavat uhkapelejä ja papit puhuvat Mr. Beanista. s. 8–9

Avantosaukot elementissään s. 12

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Utain verkossa: http://utain.uta.fi

Avaus

Markku Uhari

markku.uhari@uta.fi

Gallupit myyvät lehtiä, mutta vain äänestäjät ratkaisevat vaalit.

Tällä viikolla Nelosen ja Helsingin Sanomien vaalitentissä nousi keskustelu vaaligallupeista.

Ykköspaikkaa sinnikkäästi pitänyt kokoomuksen Sauli Niinistö oli sitä mieltä, että gallupit pitäisi kieltää viimeistään siinä vaiheessa, kun äänestäjät astelevat uurnille.

Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että median teettämät gallupit ohjaavat äänestäjiä. Kukaan ei vain tunnu tietävän, kuinka paljon kyselyt vaikuttavat äänestäjien päätöksiin.

Mielipidekyselyt ovat tiedotusvälineiden omaa uutistuotantoa. Lehdet ja tv-kanavat kilpailevat keskenään siitä, kenen gallupeissa on yllättävimmät erot.

Toimittajat ja tiedotusvälineet puolustavat gallupeja sillä, että yleisöllä on oikeus saada riippumattomalta taholta tietoa ehdokkaiden suosiosta. Ilman lehtien gallupeja puolueet julkaisisivat omia kyselyitä, joissa oma ehdokas komeilisi tietysti kaikkein korkeimmalla pallilla.

Sähkötupakka on kielletty sisällä, vaikka laki sallisi Oikeaa tupakkaa muistuttavan sähkötupakan polttaminen on päätetty kieltää monissa ravintoloissa ja liikennevälineissä. Sähkötupakkaa ei saa polttaa, koska se muistuttaa liikaa aitoa savuketta.

Lain mukaan sähkösavuketta saisi polttaa sisätiloissa vapaasti, koska se ei ole tupakkalain mukainen tupakkatuote.

Sähkötupakkaa poltetaan samoin kuin normaalia savuketta, mutta tupakanpurujen sijaan laite sisältää makuvesihöyryä.

Sähkötupakka ei sisällä nikotiiniä, ja sitä on markkinoitu terveelliseksi tavaksi tupakoinnin lopettamiseen.

Muun muassa Finnair, VR, Restamaxkonserni, Night Group ja S-ryhmän ravinto-

Moona Klemola

lat ovat estäneet vapaan sähkötupakoinnin tiloissaan.

Päätöksessä ei ole huomioitu sähkötupakan terveysseikkoja, sillä niistä ei tiedetä paljon.

– Emme pyri olemaan mitään valtakunnan terveysasiantuntijoita. Sähkötupakointi on sallittua vain tupakkakopissa puhtaasti siksi, että sätkän laittaminen huuleen vaunussa aiheuttaisi paljon ihmetystä, VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijari kertoo.

Yrittäjien mukaan sähkötupakoitsijat aiheuttavat hämmennystä, ja heitä on vaikea erottaa oikeista tupakoitsijoista.

– Savu on aina savua, Night Groupin ravintolatoimenjohtaja Timo Nyyssönen sanoo.

Joissain ravintoloissa sähkösavuke on tuore ilmiö. McDonald’sin viestintäpäällikkön Heli Ryhäsen mukaan ravintolaketjulle ei ole tullut yhtään kyselyä sähkötupakoinnin mahdollisuudesta.

Muissakin paikoissa sähkötupakoitsijat ohjataan tupakkakoppiin perinteisten tupakoitsijoiden sekaan.

Juuso Määttänen

Yksityiset vartijat voivat lisätä poliisin työtä Poliisin työmäärä saattaisi kasvaa, jos Tampere palkkaa yksityisiä vartijoita valvomaan puistoja ja katuja. Tampere suunnittelee vartijoiden käyttämistä järjestyksenvalvonnassa. Asiasta kertoi tiistaina Aamulehti.

Pirkanmaan poliisipäällikön Aapo Nuotion mukaan vartijat lisäisivät poliisille tehtävien ilmoitusten määrää. Vartijat pystyvät puuttumaan nopeasti tilanteisiin, mutta heillä ei kuitenkaan olisi poliisin valtuuksia.

– Vartija ei voi esimerkiksi sakottaa tai poistaa häiritsevää henkilöä alueelta, kertoo Pirkanmaan poliisin komisario Marko Luosa.

Pirkanmaan poliisilla ei ole vielä tarkkaa kuvaa vartioinnin toteutustavasta. Tärkein kysymys koskee vartijan valtuuksia. Järjestyksenvalvojan valtuuksilla vartija voi esimerkiksi poistaa päihtyneet puistoista.

Gallup-pylväiden ihastelu tarjoaa medialle helppoja uutisaiheita. Kohahduttavimmat asiat myyvät, joten niistä kirjoitetaan. Vaikka kenenkään puolelle ei asetuta, niin mediaa kiinnostavat uutisvoitot.

Ne tärkeät asiat, joista vaaleissa pitäisi päättää, unohtuvat. Kumpi ratkaisee enemmän: viimeisten viikkojen vaalikeskustelut vai kannatusprosentit?

Poliisi suhtautuu vartijoiden käyttämiseen myönteisesti.

– Voisin kuvitella, että vartijoilla olisi rauhoittava vaikutus, Nuotio kertoo.

Luosan mukaan vartijat helpottaisivat erityisesti laita-alueiden partiointia. Pelkästään vartijan läsnäolo sattaa ehkäistä rikoksia.

Aiemmin katujen ja puistojen vartioinnin ulkoistamista ovat kokeilleet Oulu ja Helsinki.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisarion Arto Aution mukaan vartijoiden käyttö ei lisännyt merkittävästi poliisin työtaakkaa.

-Häiriöt tulevat usein sellaisina ajankohtina, kun poliisilla on muutenkin yllin kyllin tehtävää.

Laura Hallamaa

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Kolmannes pojista tyytymättömiä lihaksiinsa

Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)

Joka kolmas suomalainen nuori mies on tyytymätön lihaksiinsa. Tyytymättömiä kehoonsa ovat erityisesti urbaaneissa kaupunkiympäristöissä asuvat perfektionistit, joilla on alhainen itsetunto.

Tyytymättömyydestä kertoo myös se, että suomalaisista pojista 12 prosenttia on käyttänyt lihasmassaa kasvattavia aineita vähintään kolmen kuukauden ajan. Sairauden kriteerit täyttävää tyytymättömyyttä ei ole Suomessa tutkittu.

Tutkijatohtori Rasmus Isomaan mukaan lihastyytymättömyys vaikuttaa myös sosiaalisiin tilanteisiin.

Ne nuoret miehet, jotka kokivat itsensä vähemmän lihaksikkaiksi kuin olivatkaan, kärsivät myös ongelmista sosiaalisissa tilanteissa muita enemmän.

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Lihastyytymättömyyden lisäksi po-

Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen

jilla tunnistetaan yhä enemmän perinteisiä

Navettapalojen määrä vähentynyt

syömishäiriöitä.

– Syömishäiriödiagnoosit on laadittu tyttöjä ajatellen, joten poikien häiriöt jäävät siksi pimentoon, uskoo miesten syömishäiriöistä väitellyt Anu Raevuori.

Miehet eivät uskalla kertoa häiriöstään, koska pelkäävät psyykkisen häiriön leimaa.

Syömishäiriö koetaan myös hyvin epämiehekkääksi.

– Anoreksia alkaa pojilla yleensä jo ennen murrosikää, kun taas bulimia puhkeaa yleisimmin yli 18-vuotiaille. Ahmimishäiriö taas voi puhjeta vasta keski-iässä, Rasmus Isomaa sanoo.

Perinteisestä syömishäiriöstä kärsii Suomessa joka kahdessadas nuori mies.

Sanna Heinonen

Tuotantoeläintiloilla sattuneet tulipalot ovat vähentyneet 2000-luvun aikana.

Pelastusopiston tuoreen tilaston mukaan navettapaloja sattui viime vuonna 63 kappaletta. Vuodesta 2007 paloja on syttynyt keskimääräisesti vuosittain 74 kappaletta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkijan Tapani Kivisen mukaan tilalliset ovat entistä tarkemmin kiinnittäneet huomiota paloturvallisuuteen.

– Yleisesti ottaen paloturvallisuus on keskivertoa paremmalla tasolla, Kivinen kertoo.

MTT:n tutkijan Kim Kaustellin keräämästä tutkimuksesta käy ilmi, että yli puolessa tuotantopaloista on kuollut eläimiä.

– Pelastusta auttaa huomattavasti, jos tilan väki ryhtyy varhain siirtämään eläimiä pois palavasta rakennuksesta.

Eniten paloja on sattunut nauta- ja sikatiloilla, mutta määrät ovat vähenemässä.

Markku Uhari

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

Jenna Lehtonen

Kebablihakohusta kärsinyt Pallopoikaravintolan omistaja Shahryar Ardalan vakuuttaa käyttävänsä vain turvallisia raaka-aineita.

Tamperelaisissa kebab-paikoissa ei tarjoilla kelvotonta lihaa ruoka Tamperelaisen grillikioskin ikkunoita

rikottiin Eviran listalle päätymisen jälkeen.

Tampereen elintarvikevalvontaviranomainen on tarkastanut kuusi Eviran listalle joutunutta pirkanmaalaista ravintolaa. Yhdestäkään ravintolasta ei löytynyt turkulaisen lihaliike Agalin tuotteita.

Tamperelaisessa Pallopojassa on ollut listalle joutumisen jälkeen hiljaista.

– Myynti on laskenut yli puolella. Tämä päivän myynti on jäänyt alle 30 euron, grillikioskin omistaja Shahryar Ardalan sanoo.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi viime viikolla listan ravintoloista, joiden epäillään käyttäneen vuoden 2011 aikana lihaliike Agalin myynti- ja käyttökieltoon asetettuja tuotteita.

Ympäristöinsinööri Anne Kärnän mukaan Eviran lista on todennäköisesti osittain virheellinen.

– Tamperelaiset ravintolat eivät ole tilan-

neet Agalin tuotteita enää pitkään aikaan, Kärnä toteaa.

Tarkastuskäyntien lisäksi elintarvikevalvonta on ottanut puhelimitse yhteyttä muutamaan ravintolaan ja lähettänyt varmistavan sähköpostikyselyn 62 ravintolaan. Yksikään 26:sta kyselyyn vastanneesta ravintolasta ei ole tilannut lihaliike Agalin tuotteita.

Ardalan ei ole tilannut turkulaisliikkeen tuotteita yli puoleen vuoteen.

– Kerran aikoja sitten tilasin kokeeksi.

Olen soittanut Eviraan ja kysynyt, miksi kioskimme on listalla. Pyysin oikaisua,

mutta mitään ei ole tapahtunut, Ardalan sanoo.

Asiakaskadon lisäksi grillikioskin työntekijöitä on uhkailtu.

– Listan julkaisun jälkeen kioskin ikkuna on rikottu ja meitä on uhkailtu puhelimessa. Tämä on ihan pelottava tilanne, Ardalan kertoo.

Hän on huolissaan kioskin tulevaisuudesta.

– Pallopoika on aika legendaarinen paikka. Tuntuu pahalta, että yhtäkkiä kaikki romahtaa.

Emmi Laukkanen

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Sairaala-apteekitkin tarkastetaan

Eläinsuojelulakiin Aspiriinia ei enää halutaan tiukennusta suositella terveille

Pakkanen jähmetti jutuntekoa

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tarkastaa proviisorien ja farmaseuttien tutkinnot myös sairaalaapteekeissa ja lääkekeskuksissa.

– Päätimme selvittää myös sairaala-apteekkien henkilökunnan pätevyyden, kertoo lupa- ja tarkastusyksikön päällikkö Eeva Leinonen.

Sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten vastaavat hoitajat tarkastavat farmaseuttisen henkilökuntansa pätevyyden 12. helmikuuta mennessä.

Lähes kaikissa tavallisissa apteekeissa farmaseuttien pätevyys on jo tarkistettu.

Kahdelta apteekilta odotetaan vielä lisäselvityksiä.

Fimea alkoi selvittää apteekkarien pätevyyttä viime syksyn valelääkärikohun jälkeen.

Eläinlääkärit koventaisivat vakavista eläinsuojelurikoksista annettavia rangaistuksia.

– Eläinsuojelulakia pitää kuitenkin arvioida kokonaisuudessaan, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja Mika Leppinen.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee eläinsuojelulain uudistusta. Verkon kansalaiskysely on kerännyt nopeasti satoja kommentteja, joista osassa vaaditaan kovempia rangaistuksia eläinsuojelurikkeistä.

Leppinen arvioi, että kovilla rangaistuksilla on enemmän vaikutusta, kun rikos kohdistuu lemmikeihin eikä tuotantoeläimiin.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2015. Kansalaiskyselyyn voi vastata 3. helmikuuta asti Otakantaa.fi-sivustolla.

Terveiden kannattaa välttää aspiriinia sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä.

Syynä on aspiriinin sisältämä asetyylisalisyylihappo, joka lisää verenvuotoja suolistossa.

Archives of Internal Medicine -lehden mukaan terveille henkilöille aspiriinin haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt.

Yhden henkilön sydänoireiden estäminen asetyylisalisyylihapolla vaatii 120 terveen henkilön lääkitsemisen, kun taas sisäisen verenvuodon saa joka 73. asetyylisalisyylihappoa käyttävä henkilö.

Tutkimus kyseenalaistaa suosituksen käyttää aspiriinia ennen sydänvaivojen alkamista. Sen sijaan aspiriini voi pidentää merkittävästi sydän- ja verisuonitaudeista jo kärsivien potilaiden elinikää.

Haastateltava puhuu jo, mutta kuulakärkikynäni on kohmeessa. Anteeksi, pieni hetki. Onneksi lyijykynä on mukana.

Pakkasta on 15 astetta, ja Keskustorilla tuulee aina. Pitkät kalsarit eivät riitä, olisi pitänyt varustautua lämpökerrastolla. Kuvaaja hyppii saadakseen veren kiertämään.

Kirjoittaminen ei onnistu nahkahanskat käsissä, joten näppini ovat tuulen armoilla.

Onneksi kemisti-isäni on toimittanut minulle ohuita laboratoriohanskoja. En silti saa selvää käsialastani.

Kekäleen aulassa kylmyys helpottaa hetkeksi, mutta myyjä katsoo meitä pahasti.

Loput haastattelut lyhenevät nopeasti kolmen kysymyksen sarjoiksi. Lämpimästi pukeutuneet kohdehenkilöt nauravat tärisevälle toimittajalle.

Taidan loikata suoraan kesätoimittajaksi.

Iida Tikka

Aino Salonen

Mikko Gustafsson

Tapio Pellinen

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Oulun yliopiston imagotutkija Erkki Karvonen ja Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Pertti Timonen arvioivat presidentinvaalikampanjoiden retoriikkaa. Heidi Salminen

Paavo Arhinmäki – Erilainen nuori

Eva Biaudet ja Sari Essayah – Kuiva kaksikko

Sauli Niinistö – Varovaisia tekoja

Pertti Timonen – Arhinmäki eroaa muista ehdokkaista ikänsä puolesta. Sitä olisi voinut käyttää entistä enemmän hyödyksi mainonnassa.

Erkki Karvonen – Jalkapalloharrastus tekee Arhinmäestä populaarin. Hän on jotakin muuta kuin perinteinen työväenedustaja.

Arhinmäkeen yhdistetään graffitit, tottelemattomuus ja aktivismi.

Erkki Karvonen – Biaudet’n vaalivideo on tunnin mittainen ja Essayahin puolituntinen. Ne eivät ole oikein välineen mukaisia. Huonoilla yhteyksillä niitä ei saa ladattua tietokoneella. Heidän olisi pitänyt tiivistää asiaansa. Tarja Halosta äänestivät aikoinaan jopa kokoomusta kannattavat naiset. Tämä naiskortti on nyt käytetty loppuun, eikä puoluerajoja tulla ylittämään.

Erkki Karvonen – Vaalivideoissa mennään kokoomuksen linjan mukaan, eli videoissa painotetaan tekoja sanojen sijaan. Niissä esitellään hyviä tekoja, joita Niinistö haluaa itse edustaa. Ne eivät erityisesti liity häneen.

Mainokset eivät ole erityisen hyviä.

Pertti Timonen – Niinistön videot ovat tyypillisiä vaalivideoita. Niissä käsitellään hyväksi koettuja asioita.

Höpinää hökkeleissä, kahvia kojuissa PRESIDENTINVAALIT Kaikki vaalimökit eivät vedä väkeä, mutta toisilla käy jatkuva vilske.

Tunnelma on paljon leppoisampi kuin eduskuntavaaleissa.

Tampereen Keskustorilla politiikka on jalkautunut rahvaan pariin kuumana kahvina ja kylminä kaurakekseinä. Pakkastuuli karkottaa ihmiset nopeasti vaalimökeiltä, mutta uusia kyselijöitä riittää.

Kuhina keskittyy selvästi kahden mökin edustalle. Mökkijonon ääripäissä olevia Pekka Haaviston ja Paavo Arhinmäen vaalitönöjä piirittää koko ajan pieni väkijoukko. Heikki Sairanen, 27, tuli vaalimökeille katsomaan, millainen meno kampanjoissa on.

– Presidentti-instituutiolla ei ole merkitystä. Vaaleissa on enemmän vauhkoamista kuin järkiperusteita.

Presidentin homma on ulkopolitiikan johtaminen. Ei ole muuta syytä äänestää, sillä arvojen johtaminen on järjetön idea. Minun arvojani ei kukaan johda, Sairanen sanoo.

Muut mökit ovat selvästi hiljaisempia. Eva Biaudet’n ja Sari Essayahin mökkejä ei ole missään vaiheessa avattu, ja Timo Soinin mökki menee kiinni

keskellä päivää. Yksittäiset ihmiset tulevat ja menevät, mutta Sauli Niinistön mökillä heidän äänenpainonsa kohoavat. Täällä politiikasta puhutaan tosissaan.

– Miksei Niinistöllä ole mielipiteitä? tenttaa huopahattuinen vanharouva.

– Pitäisikö hänen haukkua muita, kuten Paavo Lipponen tekee? toinen kojun päivystäjistä vastaa.

Vanha mies koittaa saada suunvuoroa kertoakseen, miten Suomi ei ole enää demokratia. Niinistön pääsy presidentiksi on hänen mielestään jo päätetty kuin Vladmir Putinin kohdalla konsanaan.

Mökkien päivystäjistä suurin osa on vapaaehtoisia puolueaktiiveja, kuten Haaviston mökkiä asuttava Tommi Pfander, 39. Apua on tullut myös ehdokkaan faneilta, vaikka he eivät puoluetta kannattaisikaan.

– Useita puolueeseen kuulumattomia on tarjoutunut hommiin. Erikoisin tapaus oli, kun eräs rouva toi lahjan

ja henkilökohtaisen kirjeen Haavistolle toimitettavaksi, Pfander sanoo.

Monessa mökissä on huomattu, että presidentinvaalit ovat olleet sopuisammat kuin viime kevään eduskuntavaalit.

– Keskusteluissa ei ole tullut eripuraa. Ei ole tarvinnut mennä väliin sanomaan, että nyt stoppi, sanoo Lipposta kannattava Anni Pälä, mökkipäivystäjien 76-vuotias nestori.

– Kenenkään vaalijulisteita ei ole tuhottu, toisin kuin eduskuntavaaleissa, lisää Paavo Väyrysen mökin Esko Erkkilä, 64.

Vaalimökit ovat säästyneet myös graffiteilta. Eva Biaudet’n mökin takana on tosin tyhjennetty rakkoa useammin kuin muualla. Niinistön, Soinin ja Haaviston mökkien takana keltaista lunta ei ole.

Tapio Pellinen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Moona Klemola

Paavo Lipponen – Pöö!

Paavo Väyrynen – Mukiin menevä

Timo Soini – Harkitun kökkö

Pekka Haavisto – Kakkonen on ykkönen

Erkki Karvonen – Pöö ei toimi. Lipposen imago on pelottava, ja esimerkiksi hänen pääministerikaudellaan toimittajat pelkäsivät, mitä hän taas ärähtää. Lipponen on vihainen mies, ja hän on esiintynyt äkäisesti myös viihdeohjelmissa. Hän on nytkin suuttunut useasti Aamulehdelle. Mainos ei tätä hälvennä, vaan pikemmin vahvistaa. Sen mukaan meillä ei ole mitään muuta pelättävää, paitsi Lipponen.

Erkki Karvonen – Kuivasta Väyrysestä on kuoriutunut hauska kaveri. Kampanjan huumori on Väyrysen vaalimukissa, ja siitä on tullut camp-tuote. Väyrynen ampuu yli itsevarmuudessaan, joka kääntyy ironiseksi.

Tällainen itsetehostus vaikuttaa hauskalta ja on ihan taitava veto. Luulen, että keskustalta vuodettujen kuntauudistusten kartan takia ääniä sataa Väyrysen laariin.

Pertti Timonen – Tässä kohtaa on otettava huomioon Soinin äänestäjien keskimääräinen tietämys mainonnasta, grafiikasta ja taiteesta. Perussuomalaisten mainokset on aina turhaan haukuttu lyttyyn edeltäjäänsä Suomen Maaseudun Puoluetta myöten. Perussuomalaisten vaalimainokset on tarkoitettu suurille yleisöille, ja ne on hyvinkin tarkoituksellisesti tehty amatöörimäisesti.

Pertti Timonen – Huumori on hyvä tapa päästä yli siitä, kun joku on niin sanotusti ’handicapped’. Haaviston homoseksuaalisuutta on painotettu vaalitenteissä ja kampanjassa aivan liikaa.

Homoehdokkuus on uutta, aivan kuten naisehdokkuus oli viime vaaleissa. Haavisto on nyt uhri ja sijaiskärsijä, mutta siitä voi olla myös hyötyä.

Mitä?

Vaalimökkien parhaat palat ○○Maukkain mehu: Väyrysen mökki. Tar-

jolla oli luumuista, mustaherukoista ja muista herkuista tehtyä lähimehua. ○○Laimein glögi: Haaviston mökki. Oli se sentään kuumaa. ○○Reiluin kahvi: Arhinmäen mökki. Mainostus oli myös äänekkäintä. ○○Hienoin pahvikuva: Lipposen mökki.

Pahvi-Paavolla oli hymy kuin Mona Lisalla. ○○Oudoin tarjoilu: Niinistön mökki. Kahvin sijaan tarjolla oli vain Töissä Suomella -rintamerkkejä. ○○Vähiten vaivannäköä: Biaudet’n suljettu mökki. Edes vaalijulistetta ei ollut esillä. ○○Varhaisin sulkeminen: Soinin mökki.

Luukut menivät kiinni puoli kahdelta. ○○Vaikein vitsailtava: Essayahin suljettu mökki. Tässä ei ollut mitään hauskaa. ­ aalimökkien väki on nähnyt V vaalihuuman läheltä.

– Ai pakkasraja? Sitten kun sisäministeriö sanoo, että älkää menkö ulos, niin jäämme kotiin, kommentoi kylmyyttä Tampereen Vihreiden puheenjohtaja Tommi Pfander (ylhäällä oikealla).

– Joku mies sanoi meitä porvarin näköisiksi mutta lisäsi, että minä voisin ehkä näyttää demarilta, SDP:n puolueaktiivi Anni Pälä muistelee nauraen (keskellä oikealla).

– Aika lailla puolet kävijöistä on ollut kannattajia, puolet kyselijöitä, kertovat Tampereen Keskustan Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Esko Erkkilä (vas.) ja Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tarmo Aaltonen (alhaalla oikealla).

Moona Klemola

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Moona Klemola

Hennariikka Heinijoki nappaa mukaansa eettisiä tuotteita lähes joka ostokerralla.

Tärkeintä hänelle on myös se, että tuotteet ovat terveellisiä.

Reilun kahvin hinnasta paksu siivu Suomeen KAUPPA Tuottajat saavat Reilun kaupan kahvin kuluttajahinnasta suhteellisesti pienemmän

osan kuin tavallisesta kahvista.

Tuottajalle jää prosentuaalisesti pienempi osuus Reilun kaupan kahvista kuin tavallisesta. Tiedot ilmenevät Ulkoasiainministeriön tilaamasta tutkimuksesta, joka julkaistiin loppuvuodesta 2010. Reilun kaupan kahvista tuottajamaahan päätyy 35 prosenttia tuotteen kuluttajahinnasta. Tavallisesta kahvista tuottaja saa 50 prosenttia.

Euroissa tuottajalle päätyy kuitenkin tavallista kahvia enemmän, koska Reilun kaupan kahvin kilohinta on suurempi.

Mihin raha sitten menee? Suomalaisille vähittäistavarakauppaketjuille, väittävät tutkijat.

Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professorin Pertti Haaparannan mukaan kotimaiset vähittäistavaraketjut ottavat suuremman katteen Reilun kaupan tuotteista. Kun tavallisesta kahvista myyntiketju ottaa 50 prosenttia, Reilun kaupan kahvissa lukema on tutkimuksen mukaan 60 prosenttia.

– Kaupat perustelevat, että muut kahvit ovat sisäänheittotuotteita, joita myydään asiakkaille halvemmalla, Haaparanta kertoo.

S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kiistää, että ketjun myymälät ottaisivat suuremman katteen Reilun kaupan tuotteista.

– Hinnoittelumme on kaikissa tuotteissa samojen perusteiden mukaan tehtyä, Alarotu kertoo.

Keskon elintarvikeryhmän viestintäpäällikkö Kukka Eerola niin ikään kiistää väitteen.

– Reilun kaupan tuotteiden tuottotaso ei eroa yleisesti muiden tuotteiden tuotosta.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen huomauttaa, että Reilu kauppa ei valvo vähittäistavarakauppojen katteita. Hänen mukaansa Reilun kaupan tutkimuksissa keskitytään liikaa pelkän hinnan tarkasteluun.

– Reilussa kaupassa on kyse myös ympäristön hyvinvoinnista. Lisäksi säännöllinen kaupankäynti luo alueelle vakautta, Sivonen sanoo.

Reilun kaupan edistämisyhdistys

huomauttaa, että järjestelmän tarkoituksena on edistää viljelijöiden asemaa.

Vuosina 2000–2004 Reilun kaupan takuuhinta teki tehtävänsä, kun tuottajat saivat markkinahintaa enemmän.

Vuonna 2008 tilanne oli jo toinen: Reilun kaupan takuuhinta oli pienempi kuin markkinoiden hinta. Sivosen mukaan näin ei pitäisi käydä. Periaatteena on, että kahvintuottajan pitäisi saada

markkinahintaa silloin, kun se on minimihintaa korkeampi.

– On hämmentävää, kuinka hyvin julkisuudessa kohdellaan Reilua kauppaa, Haaparanta sanoo.

Haaparannan kanssa tutkimusta teki Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Joni Valkila. Valkila seurasi 2000-luvulla Reilun kaupan tiloja Nicaraguassa.

Vaikka tuottajat saavatkin takuuhinnan tuotteistaan, työntekijöiden olot eivät Valkilan mukaan parantuneet.

– Järjestelmä synnyttää eriarvoisuutta maatilojen kesken, kun takuuhintaa saavat pelkät kahvintuottajat, Valkila sanoo.

Valkilan tutkimuksen jälkeen työntekijöiden oloja on Sivosen mukaan parannettu.

Mitä pitää tehdä, jos haluaa kuluttaa eettisesti?

Reilun kaupan tuotteet ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

Haaparanta kehottaa silti luottamaan kehitysapuun. Joni Valkila puolestaan kehottaa välttämään trooppisia hedelmiä.

– Eettinen kuluttaja ostaa paikallisesti tuotettuja porkkanoita.

Markku Uhari

Eettisiin laatumerkkeihin luotetaan heikosti Suomalaiset luottavat heikosti kaupan eettisiin merkkeihin. Hanne Kokkosen Helsingin yliopistoon tehdyssä pro gradu -tutkielmassa kävi ilmi, että eettisiin järjestelmiin suhtaudutaan epäilevästi.

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettavan Maria Pecoraron mielestä kriittisyys on tervettä, vaikka usein epäilyt eivät perustu tietoon.

– Suurille laatusertifikaateille, kuten Reilulle Kaupalle, olisi todella suuri mainetappio, jos luottamus niihin menisi, Pecoraro kertoo.

Lisäksi suomalaiset karsastavat eettisiä tuotteita suurten laatuvaihteluiden ja hankalan saatavuuden takia.

Tampereen Tullintorin K-Marketissa ostoksilla käynyt Hennariikka Heinijoki sanoo luottavansa eettisiin merkkeihin 85-prosenttisesti.

– Se puuttuva 15 prosenttia on sitä epäilyä. Ovathan tuotteet kohtalaisen helppo tapa vaikuttaa asioihin.

Heinijoki ostaa Reilun kaupan tuotteiden lisäksi luomutuotteita. Hän toivoo, että avustusjärjestelmät olisivat entistä läpinäkyvimpiä.

– Kyllä minun luottamukseni horjuu, jos jotain epäilyttävää ilmenee, Heinijoki sanoo.

Markku Uhari

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

KUlTTUURIKYlPY

JuTTuSaRJaSSa TuTuSTuTaan MaaHanMuuTTaJien palVeluiHin.

Moona Klemola

Jon Fan tarjoaa asiakkailleen ohjeet ja ainekset aasialaiseen ruuanlaittoon.

Itä-Aasiasta, rakkaudella RUOKA Hongkongilainen kauppias haluaa välittää tamperelaisille itäaasialaisen intohimon

ruokaan. Mutkia matkaan tuovat suomen kieli ja byrokratia.

Toinen toistaan värikkäämmät pak-

kaukset lepäävät hämmästyttävän siisteissä riveissä. Kausituotteena esillä on onnea lupaavia kiinalaisen uudenvuoden makeisia.

Tarkat selosteet puolestaan erottavat kiinalaisen viuhkan japanilaisesta.

East Asia Mart -kaupan Jon Fan haluaa, että tavarat ovat hyvässä järjestyksessä.

Aasialaisten tuotteiden ulkonäköön panostetaan, koska näyttävät pakkaukset houkuttelevat.

Hong Kongista kotoisin oleva Fan on pitänyt itäaasialaista ruokakauppaa Tampereella vuodesta 2008. Viime kesänä East Asia Mart muutti Hallituskadulta Tullintorin kauppakeskukseen. Tampere on kauppiaan mielestä riittävän kansainvälinen etniselle ruokakaupalle, ja Fan viihtyy muutenkin Pirkanmaalla.

– Tampere on levollisuudessaan hyvä paikka keski-ikäiselle. Nuorena olisin tuskin halunnut asua täällä. Nuori arvostaa villiä eikä rauhallista, hän sanoo.

Tampere on hyvä valinta myös, koska Helsingissä etnisiä ruokakauppoja on enemmän ja kilpailu on siksi kovempaa.

Kaupungin muiden etnisten ruokakauppojen valikoima painottuu Lähi-itään.

Kaupan pitämistä pohjolassa hankaloittaa byrokratia. Neljä vuotta Suomessa asuneen Fanin on opittava paitsi vaikea kieli myös elintarvikealan ja yrittäjyyden paikalliset

Moona Klemola

kiemurat. Ruokakauppa on uusi aluevaltaus aiemmin muun muassa tietokoneenosia ja kenkiä myyneelle miehelle.

– Nuorempana jaksoi vielä kokeilla eri bisneksiä. Nyt haluan pitäytyä ruuassa.

Fan pyörittää liikettä kiinalaisen puolisonsa Cindy Wangin kanssa. Kauppa o n erikoistunut japanilaisiin, kiinalaisiin ja korealaisiin tuotteisiin. Hittituotteita ovat sushitarvikkeet, tofu ja tee.

Fan pyrkii hankkimaan sellaisia tuotteita, joita ei saa tavallisesta marketista. Esimerkiksi sushiaineksia saa jo monesta suomalaisesta ketjuruokakaupasta. East Asia Martia vastapäätä onkin K-Market.

Erimaalaiset tuotteet edellyttävät joukon maahantuojia. He ovat useimmiten Euroopassa asuvia aasialaisia. Fan kertoo, että monet honkongilaiset harjoittavat vientiä,

ja samasta kulttuurista tulevien kumppaneiden kanssa on helppo asioida.

Asiakkaita on Fanin mukaan mukavasti.

Monet ovat Suomessa asuvia aasialaisia ja muita maahanmuuttajia. Suomalaistaustaisia asiakkaista on noin puolet, ja paikallisen asiakaskunnan kasvattaminen on kauppiaan suurin päämäärä. Aasiassa matkailleet suomalaiset löytävät kauppaan helpoiten.

Yksi asiakasryhmä on suosittuihin japanilaisiin alakulttuureihin hurahtaneet nuoret. Mangan, animen ja cosplayn harrastajat innostuvat Fanin mukaan karkeista ja juomista.

– Tai mistä tahansa japanilaisesta, Fan sanoo ja naurahtaa.

Kauppiaalle on tärkeää tarjota ihmisille paitsi ainekset ruuanlaittoon myös reseptejä ja tietoa itäaasialaisesta ruuasta. Fan rakastaa itsekin ruuanlaittoa.

– Ruoka merkitsee valtavasti itäaasialaisille, hän painottaa.

Lopuksi Jon Fanilla on viesti nuorille ruuanlaiton harrastajille.

– Kaupassamme käy paljon nuoria ihmisiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti kokkaamiseen. He voisivat ryhtyä tekemään sitä työkseen. Kokki on hyvä ammatti.

Aino Salonen

Moona Klemola

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Piilossa yleisöltä

VALMISTAUTUMISTA Tampereen takahuoneissa juodaan, pelataan ja rukoillaan. Kolmea takatilaa

yhdistävät keskittymisen lisäksi nautintoaineet, kuten viini, tupakka ja kahvi.

Hallamaa Laura, teksti Moona Klemola, kuvat

03 Punk Attack -tapahtuma, Klubi perjantai-iltana kello 22

Wasted-bändin kitaristin Ville Rönkön mielestä Klubin takahuone on yksi Suomen parhaimmista. Tiloista löytyy baaritiskin lisäksi sauna, pesukone ja yöpymistila.

– Jengi varmaan luulee, että Tavastialla on siisti bäkkäri. Käytännössä se on käytävä, jonka päässä on vessa.

Neljän eri punk-bändin jäsenet juttelevat, juovat kaljaa ja käyvät katsomassa toistensa keikkoja. Wastedin valmistautumiseen kuuluu kaljanjuonnin lisäksi kasvisruoka. wwMuuta valmistautumista ei tarvita.

– Se on biisilistat käteen ja menoksi.

Klubin takatiloissa virtaa olut, viini ja vesi. Ville Rönkön (keskellä) mukaan meno punk-keikoilla on kymmenessä vuodessa muuttunut.

Itse keikasta on tullut tärkeämpi asia kuin ryyppäämisestä.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

I Love You Because -musikaali, Tampereen Teatteri lauantai-iltana kello 18

Yläkerran maskihuoneessa Elina Rintala sutii meikkivoidetta kasvoilleen, ja Sami Hintsanen etsii kadonnutta partakonetta.

Natalil Lintalan yllä on vielä omien ja roolivaatteiden sekoitus.

– Pölisen tekstin läpi ennen esitystä, se tuo levollisuutta ja rauhaa, Lintala kertoo.

Alakerran lämpiössä tupakoidaan, pela-

taan ja seurataan näytöksen etenemistä televisiosta.

– Tämä on luksusta verrattuna monien keikkapaikkojen takahuoneisiin. On keittiö ja harjoitustilat, joissa näyttelijät voivat käydä vaikka nostelemassa käsipainoja, Sami Hintsanen kertoo.

Ylhäällä: Sami Hintsanen ja Mikko Rintaneva tappavat aikaa ennen esitystä korttia pelaamalla. Häviäjä tarjoaa esityksen jälkeen limut.

Vasemmalla: Minka Kuustonen on käynyt hyvissä ajoin maskissa, jotta kiire ei pääse wyllättämään.

Sunnuntain messu, Viinikan kirkko sunnuntaiaamuna kello 9

Pastori Ulla Halttunen käy läpi messun liturgian tekstejä. Kun työ on tehty, hän heittää kysymyksen kanttori Veikko Myllyluomalle.

– Oletko nähnyt sen Kaanaan häistä kertovan Mr. Bean -sketsin YouTubesta?

Suntio Teija Hakala on tuonut pastorien albat sakastiin. Stolan ja muiden kirkkotekstiilien väri on vaihtunut joulunajan juhlavasta valkoisesta arkiseen vihreään.

– Messussa on usein tuttu ja turvallinen kaava, joten homma käydään aamulla läpi hyvin hienovaraisesti, kertoo messun saarnasta vastaava nuorisopastori Daniel Hukari. Ennen kirkkosaliin nousemista rukoillaan.

Lue parhaimmat takahuonetarinat Utaimen verkkolehdestä: utain.uta.fi.

Vasemalla: Suntio Teija Hakala pukee alban pastori Daniel Hukarille. Vanhan tavan mukaan albaa ei pueta itse päälle, sillä se on pelastuksen symboli.

Ylhäällä: Sunnuntaiaamu lähtee Viinikassa käyntiin kahvilla ja seurakuntalaisten leipomilla pikkuleivillä.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Sanna Heinonen

Pioneeri verkon etulinjassa

kuka?

Riika Raitio

○○Syntyi 1975 Vammalassa. ○○Aloitti toimittajan työt Ra-

dio Mantassa yläasteikäisenä.

○○Lukion jälkeen vietti vuo-

den Mikkelin opistossa, jonka kautta pääsi kesäharjoittelijaksi Etelä-Savon radioon kesällä 1995. Siitä lähtien tehnyt töitä Ylellä. ○○Opiskeli puheviestintää Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1995 alkaen ja valmistui maisteriksi 2004. ○○Vapaa-ajallaan käy teatterissa ja harrastaa liikuntaa.

VERKKOPERSOONA

Riika Raitio raivaa tietä uudenlaiselle medialle. Televisiota ja sosiaalista mediaa työssään yhdistävä Raitio ei murehdi yksityisyytensä puolesta.

”Huomenta verkkoväki! Suora linja

virittelee uutta viikkoa: nuorisosäätiön kuviot, nuorten lisääntyvä väkivalta vai äänestysgallupit, yrittääkö media vaikuttaa niillä?”

Ylen Suoran linjan juontaja Riika Raitio päivittää Facebook-tilansa. Toisin kuin useimmat, hän saa siitä palkkaa.

– Vielä lukiossa minusta piti tulla aivokirurgi tai lääkäri. Pyrin myös teatterikorkeakouluun, Raitio kertoo ja nostaa jalan työpöydälleen.

Hän päätyi kuitenkin harjoittelun kautta Ylelle ensin radiotoimittajaksi, sitten tvuutisiin ja lopulta Suomi express -ajankohtaisohjelman toimittajaksi. Vuoden alussa alkanut Suora linja on Raition uusin työ.

Jyväskylän ytimessä sijaitsevassa toimituksessa tunnelma on jotain muuta kuin valtakunnallisessa uutistoimituksessa voisi kuvitella olevan.

Ihmiset huutelevat toisilleen koneiden takaa ja rupattelevat rennosti. Kaikki ovat

Facebookissa. Uuden ohjelman kunniaksi saadut tulppaanit komeilevat yhä maljakossa. ”AU-AU-AUUUUUUUU! Missä pitäisi kul-

kea susiraja? Suora linja tänään tunteikkaan aiheen päällä. Pantasuden ampuminen Pöytyällä viikonloppuna kuohuttaa.”

Suora linja on tv-ohjelma, jossa käsitellään sitä, mistä sosiaalisessa mediassa puhutaan. Moni miettii, eikö sosiaalinen media itsessään riitä keskustelualustaksi. Kysymys saa Raition hiljentymään hetkeksi.

– Sosiaalisen median kautta pystyy tavoittamaan ihmisiä ja tietoja, joita ei muuten saataisi lähetykseen. Sieltä saadaan mukaan sellaista väkeä, joka on tavallista enemmän perehtynyt käsiteltävään aiheeseen.

Ohjelman tarkoitus on myös palvella niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita internetin tapahtumista, mutta eivät ehdi olla siellä päivän aikana.

”Yle Suora linja muuten etsii joka päivä

tia on vielä paljon. Viime yönä vääntelehdin sängyssä, kun yritin miettiä, miten saamme kaiken toimimaan ja aamulla tajusin, että olin todella voimalla purrut hammasta. Öitä!”

Suomessa ei ole aiemmin yhdistetty sosiaalista mediaa ja uutislähetystä.

– Tässä tehdään pioneerityötä, ja välillä hikeä pukkaa, sanoo Raitio.

Esimerkiksi Skype-puhelut eivät ole aina toimineet suorassa lähetyksessä.

Yle on valtion omistuksessa, kun taas Suoran linjan mainostamat Facebook, Twitter ja Skype edustavat kaupallisia tahoja.

– Mietimme paljon näitä asiota. Tuntuu, että näistä yhteisöpalveluista on tullut niin iso osa arkipäivää, että voimme ottaa ne mukaan. Niiden käyttö on kaikille ilmaista.

Raitio haluaa puhua palveluista niiden oikeilla nimillä kiertoilmausten sijaan.

Henkilökohtainen profiili Facebookissa suojelee Raition yksityisiä asioita. Työtä varten hänellä on toinen profiili.

– Käytän silti molempia rinnakkain työn apuna. Periaatteessa teen koko ajan töitä, mutta se ei ahdista minua, Raitio kertoo.

Yksi työn alla olevista aiheista on hyvinkin lähellä Raition arkea. Suoralta linjalta on kysytty, veltostuttaako verkko toimittajat.

– Se voi näyttää siltä, mutta asia on ihan päinvastoin. Verkkotoimittaminen on yllättävän työlästä, sillä jos oikeasti haluaa keskustella, pitää vastata ja osallistua.

tavan ihmisiä lähetykseen, olisitko sinä halukas tulemaan esim. Skypellä mukaan joskus?

Ilmoittaudu ;-)”

”Yeah. Suora linja sujui tänään jo pa-

remmalla meiningillä, vaikka kehittämiskoh-

Kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat lainauksia Raition työprofiilin Facebook-päivityksistä.

Sanna Heinonen

⋆⋆Katukriitikot

Kuntauudistuksen salattu suunnitelma vuosi viime viikolla julki.

Kuntaministeri Henna Virkkusen kaavailemassa uudistuksessa kuntien määrää vähennettäisiin 336:sta 70:ään. Mitä mieltä kansalaiset ovat uudistuksesta?

Iida Tikka

Risto Salmijärvi, 64, Lempäälä

– Vastustan ehdottomasti kuntauudistusta. Pienet kunnat ovat elinvoimaisia, ja palvelut ovat niissä paremmat. Näin esimerkiksi Lempäälässä. Ihmisen pitää maksaa verot sinne, missä hän kuluttaa ja saa sosiaalipalveluita. Jos kuntauudistus toteutuu, pienet kunnat kuten Vesilahti näivettyvät.

Anna Lena Karlsson-Finne, 51, Kauniainen – Olen kuntapoliitikko, enkä ole kuullut yhtään hyvää perustelua kuntauudistuksen puolesta. Minua ärsyttää hokema siitä, että suuret yksiköt olisivat pieniä tehokkaampia. Kauniaisissa lähidemokratia toimii hyvin, sillä pienet yksiköt ovat ihmisläheisiä. Kuntavaaleissa äänestysprosentti on aina korkea.

Lotta Kujansivu, 23, Ylöjärvi

– Kuntauudistus ei kuulosta hyvältä.

Olen itse ollut Ylöjärven nuorisoedustajistossa. Kotikuntaani liitettiin jo aiemmin Virrat ja Kuru. Kukaan ei ollut mielissään, sillä ihmiset kokivat itsensä vielä kurulaisiksi. Luin jostain, että isot kunnat maksattaisivat pienillä hallintouudistuksensa. En tiedä, onko se totta.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

⋆⋆Mitä ihmettä?

Valitsen sinut kaveripresidentikseni!

Ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Jos oma ehdokas on vielä hakusessa, kaverikone auttaa.

KuvankaappausrevinnÄinen / Yle

Huomaan, että siskoni ei jaa arvojani.

Hän sijoittuu neljänneksi. Paras kaverini yläasteelta on kaikesta ihan väärää mieltä.

Ylen uudessa vaalikoneessa presidenttiehdokkaina ovat omat kaverit. Kaverikoneessa vastataan kahteenkymmeneen kysymykseen, jotka on jaettu viiteen kategoriaan. Kone kertoo, kuka Facebook-kavereista sopii parhaiten presidentiksi vastausten perusteella. Tuloksia voi myös vertailla presidenttiehdokkaiden vastauksiin.

Ylen varsinaisesta vaalikoneesta jätettiin pari uudistusta pois, jotta Facebook-sovellus voitiin toteuttaa. Kaverikone oli rakas hanke Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan internetpäällikölle Mika Rahkoselle. Kone piti julkaista samaan aikaan varsinaisen koneen kanssa, mutta tekniset ongelmat vaikeuttivat julkaisua.

Opiskelukaverit dominoivat omaa listaani. Olemme samaa mieltä niin ulkopolitiikasta, johtajuudesta kuin arvoistakin.

Yksikään kavereistani ei kuitenkaan yllä varsinaisen presidenttiehdokkaani yläpuolelle. Meistä tulisi varmaan hyviä kavereita.

Iida Tikka

⋆⋆Miksi näin?

Muuttuuko Aamulehti tabloidiksi?

Alma Median lehdistä tabloidikokoisiksi ovat muuttuneet jo Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat. Aamulehti saattaa seurata perässä, kertoo Alma Median aluelehtien liiketoimintayksiköstä vastaava Kari Juutilainen.

Onko tabloidikokoon vaihtaminen lukijoiden toive?

– Ainakin lukijat ovat ottaneet tämän erittäin hyvin vastaan. Tabloidi on kooltaan paljon lukijaystävällisempi. Myös lehden ilmaisu muuttuu lyhyempään muottiin ja aikakauslehtien suuntaan. Henkilökohtaisesti olen mieltynyt tabloidiin.

Muuttuuko myös Aamulehti tabloidiksi?

– Siitä ei ole päätöstä. Seuraamme lukijoiden ja ilmoittajien reaktioita Satakunnan Kansan muutokseen. Mainostulojen turvaaminen ja lukijoiden tyytyväisyys täytyy varmistaa ennen tällaista muutosta.

Lisääkö tabloidi käytäntöä, jossa jutut, taitto ja näkökulmat suunnitellaan jo

ennen juttuaiheita?

– Näkökulmia ei mietitä valmiiksi, mutta visuaalisesti ja taitollisesti yhtenäistytään.

Onhan se mahdollista, että juttujakin joissain tapauksissa muutetaan formaattimuotoisiksi tai ainakin tarjotaan jotain valmiita näkökulmia ehdotuksiksi.

Palveleeko muutos journalismia vai syntyykö muutospaine taloudellisista syistä?

– Kyllä se palvelee journalismia ja ennen kaikkea lukijaa. Yritämme elävöittää lehteä ja ilmaisua sekä pidentää sanomalehden elinkaarta. Taloudellisesti muutos on riski, koska ilmoituskoot muuttuvat. Mainostajien reaktioita on tällöin hankala ennustaa.

⋆⋆Gradu paketissa

Erika Hyväri: Lukijakommenteista lisäarvoa uutiselle? Aamulehden paikallisuutisten lukijakommenttien aiheet ja funktiot.

Tampereen yliopisto, viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2011.

Mikko Gustafsson

Haluatko tietää kerrostalosi surmanloukun syntymävuoden, vai etsitkö hisseistä kertovaa elokuvaa? Elevaattorit.orgsivuston foorumilla keskustellaan hisseistä. ”Katsoin tämän hisseistä kertovan dokumentin. Hyvin oli toteutettu. Hieman vain jäi sellainen tunne, että maailmassa ei taida olla muita hissivalmistajia kuin OTIS ja Schindler. Lopputeksteissä tosin mainittiin myös KONE, joten sekin oli ilmeisesti mukana dokumentin teossa.” ”Maailmalla monesta rakennuksesta puuttuu 13. kerros (eli siis todellisuudessa 13. kerros on nimetty 14. kerrokseksi, eli näennäisesti 30-kerroksisessa talossa onkin todellisuudessa 29 kerrosta, koska numero 13 on jätetty käyttämättä).” ”Asun tällä hetkellä Lappeenrannassa. Varsin mitätön määrä hissejä ja liukuportaita tässä kaupungissa (todella matala rakennuskanta). Kouvola tarjoaa paljon paremman skenen kuvaamiseen.”

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Hyväri tutkii gradussaan verkkolehtien lukijakommenttien sisältöjä. Levikkien laskiessa sanomalehdet yrittävät ottaa lukijansa paremmin huomioon.

Lukijakommentit toimivat verkossa yhteyden luojina.

Uutisiin lisäarvoa tuovia kommentteja löytyi. Valtaosa kommenteista oli kuitenkin vain mielipiteitä.

Ota kantaa pelaamalla Vihaiset intialaismorsiamet viskovat sulhasia kengillä, kun myötäjäiset potuttavat. Ainakin uudessa Angry brides -pelissä.

Suomalaisen lintupommipelin ideaa kierrättävä nettipeli on saanut alkunsa aidosta ärtymyksestä. Suureelliset myötäjäisvaatimukset aiheuttavat ongelmia morsianten perheille.

Myös Venäjällä yhteiskunnan ongelmat taipuvat kännykkäpeliksi. Naapurimaan ladatuimmassa älypuhelinsovelluksessa maahan rakennetaan demokratiaa. Valtapuolueen kätyrit, nashinuoret ja miliisit, vaikeuttavat tehtävää. Pääpahis on karateasuun sonnustautunut Putin.

Suomalaisen pelin nimeksi kävisi Kuntakasa. Päähahmon voi jokainen arvata.

Iida Tikka

Mediapeliä

Mikko Gustafsson

mikko.gustafsson@uta.fi

Presidentinvaalit eivät saa politiikan toimittajia kiinnostumaan ulkopoliittisista kysymyksistä tai kriiseistä.

Presidentin viranhoitoon liittyviä asiakysymyksiä saa etsiä suurennuslasilla.

Lauantaina 7. tammikuuta Sauli Niinistö vastasi Helsingin Sanomissa yleisökysymyksiin. Yleisöä kiinnosti esimerkiksi se, kuinka Niinistön bostoninterrierin rooli ja elämä muutuvat mahdollisen presidenttiyden myötä.

– Lennu elää koiran elämää. Meillä on jo varahoitojärjestelmä.

Kysymys ja vastaus kiteyttävät vaalien asetelman. Tuskastuneet ehdokkaat joutuvat vastaamaan kysymyksiin, jotka eivät liity haettavaan virkaan.

Asiakysymyksistä ehdokkaat selviävät samoilla vastauksilla jokaisessa mediassa.

Presidenttipeliä koskevan uutisoinnin onnistumista voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, kuinka paljon ulkopolitiikan kysymyksiä ehdokkaille esitetään. Kun vielä jätetään pois hallituksen johtamaa Eurooppa-politiikkaa koskevat kysymykset, lähestytään presidenttiyden ydinaluetta.

Medialle ei voi antaa kovin hyvää arvosanaa vaaliuutisoinnista. Lehdistössä ei ole uutisoitu juurikaan siitä, kuinka presehdokkaat aikovat reagoida USA:n ja Iranin väliseen tuoreeseen kriisiin tai USA:n mahdolliseen hyökkäykseen alueelle. Yhtä epäselväksi on jäänyt se , miten presidentti parantaisi Suomen ja Venäjän suhteita.

Matti Vanhanen on näpäyttänyt mediaa kirjoittamalla Suomen Kuvalehteen omat vaalikonekysymyksensä.

Vanhanen tiedustelee esimerkiksi ehdokkaiden toimintatapoja ulkopoliittisissa kriisitilanteissa.

Vanhasen kysymykset ovat aiheellisia. Aamulehdessä, Ylessä ja Helsingin Sanomissa on useaan otteeseen valitettu presidenttikisan tylsyyttä. Samaan aikaan palstatilaa tuhlataan Lennu-koiran kuulumisiin tai Pekka Haaviston puolison mitättömiin liikennetörttöilyihin Etelä-Amerikassa.

Median käsitys yleisön palvelemisesta vaikuttaa kieroutuneelta. Henkilövaalit ja presidentin edustusrooli perustelevat henkilöjutut, mutta yleisöä tuskin palvelee olematon asiapitoisuus.

Vaalien jännitettä latistavat eniten huonot kysymykset.

Presidentinvaalit tarkoittavat nykymuodossaan aikaa, jolloin kansa voi hetkellisesti kumota totutun arvojärjestyksen median avustuksella.

Vanhat valtiomiehet ja -naiset joutuvat ottamaan vakavasti älyttömimmätkin yksityiselämää koskevat kysymykset, joita toimittajat toistelevat usean kuukauden ajan. Vaalien jälkeen media palauttaa valitun ehdokkaan arvon, minkä jälkeen presidentti aloittaa ulkopolitiikan johtamisen suhteellisen tuntemattomista lähtökohdista.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Markus Malmberg

¡Vamos a la avanto!

Tamperelaisnuoret eivät kylmää vettä kavahda.

Tuukka Tenhunen (edessä), Jussi Naski ja Niko Uusitalo harjoittelevat avantouinnin SM-kisoihin Näsijärvessä.

UINTI Avantouinnin SM-kisoihin osallistuva tamperelaisporukka teki itselleen viileän kisabiisin.

On sunnuntai-ilta Tampereen Kaupinojalla. Lukuun ottamatta läheisestä saunarakennuksesta kantautuvaa vaimeaa puheensorinaa Näsijärven rannalla on hiljaista.

Pian saunan ovi avautuu, ja neljä nuorta miestä rynnistää tuvasta kohti jäätyneeseen järveen jyrsittyä aukkoa. Kaverusten höyryävät selät sammuvat avannon hyiseen veteen yksi kerrallaan.

– Tänä vuonna taisi startata viides yhteinen avantokautemme. Itse uin ensimmäistä kertaa avannossa jo lukion ensimmäisellä luokalla vuonna 2006, muistelee 22-vuotias Jussi Naski saunan lauteilla.

toteaa ja soittaa kännykästä sovittamansa Vamos a la Playa -coverin.

Naski ja kaverukset Niko Uusitalo, Teemu Antila ja Tuukka Tenhunen ovat kaikki syntyperäisiä tamperelaisia, vanhoja koulukavereita ja innokkaita avantouimareita. Porukka pyrkii käymään uimassa aina, kun opiskeluiltaan ehtii.

– Uiminen ja saunominen ovat hienoja tapoja viettää laatuaikaa hyvässä porukassa. Eivätkä väitteet avantouinnin virkistävistä vaikutuksista pelkkää roskaa ole, vaan keikan jälkeen fiilis on aina varsin jees, Naski toteaa.

Avantouinti on ollut pojille kirjaimellisesti sunnuntaiharrastus, jonka avulla on ladattu akkuja tulevaa kouluviikkoa varten.

Maaliskuussa hauskanpito viedään kuitenkin seuraavalle tasolle, kun nelikko lähtee repäisemään neljä kertaa 25 metrin vapaauintiviestin avantouinnin SM-kisoihin Nokialle.

Parikymppiset opiskelijapojat ovat kisojen ikähaarukassa nuorimmasta päästä, joten näyttämisen halu on kova.

– Vastustajat ovat suurelta osin meitä vanhempia avantosaukkoja. Yksi heistä kehuskeli juuri harjoittelevansa kisoja varten ottamalla näppäriä viidentoista minuutin “pulahduksia”, naureskelee Tuukka Tenhunen.

Niko Uusitalo, Jussi Naski, Teemu Antila ja Tuukka Tenhunen ovat uineet yhdessä jo viisi talvea.

Tamperelaistiimi halusi vastata konkareiden uhoamiseen samalla mitalla ja aloitti tiukan treenikauden heti vuoden alussa. Valmistautumisrituaaleihin kuuluvat avannon lisäksi kylmät aamusuihkut ja runsas ulkoilu kipakassa pakkasessa.

Tavanomaisen kylmäkaraisun lisäksi heillä on yksi ase ylitse muiden. Porukka on nimittäin valmistellut tulevaan koitokseen oman kisabiisin.

– Jos tällä ei voitto lohkea, niin ei sitten millään, Naski

Tuli SM-kisoista voitto tai ei, koko joukkue on yhtä mieltä

siitä, että laji jatkuu maaliskuunkin jälkeen yhä kovemmalla innolla.

– Nälkä kasvaa syödessä. MM-kisoihin on ehdottomasti lähdettävä jo ensi vuonna, Naski sanoo.

Markus Malmberg

Mikä?

Avantouinnin SM-kilpailut 2012 ○○Mitä? – Avantouinnin Suomen mestaruuskilpailut.

Järjestävinä tahoina avantouintiseura Norppa ry, Kangasalan uintiseura ry, Tampereen Taivaltajat ry, Suomen Latu ja Nokian kaupunki. ○○Missä? – Nokian Rantasipi Edenin edustalla, Pyhäjärven rannassa. ○○Milloin? – 16.–18. maaliskuuta. ○○Ilmoittautuminen sähköisesti osoitteessa www. avanto2012.fi tai postitse Tampereen Taivaltajat ry, Kortelahdenkatu 10–12, 33230 Tampere.

Markus Malmberg

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

Katja Tähjä

NÄIN KOIN

Juuso Määttänen

juuso.maattanen@uta.fi

Soittolistojen kärkituotanto on musiikkikulttuurin tukipilari.

On aika lopettaa sen haukkuminen.

– Ihmiset ovat sanoneet, että musiikkimme tuo huonoina aikoina toivoa, Eva Louhivuori sanoo.

Melodia syntyy matkalla

MUUSIKOT Evan ja Manun esikoislevy on kertomus kiertolaiselämästä.

Vajaat kaksi vuotta sitten Eva Louhivuori ja Emmanuel Leudic kyllästyivät elämään kaupungissa. Muusikkopariskunta oli juuri muuttanut Bostonista Lontooseen valmistelemaan esikoislevyään, mutta kaupunki ei tuntunut omalta.

Kaksikko matkusti Etelä-Ranskaan Leudicin isän maatilalle pohtimaan, mikä tuntuisi. Leudicin isä ehdotti matkustamista.

Louhivuori ja Leudic ostivat vanhan asuntoauton naapurikylästä, ja seuraavalla viikolla he olivat jo matkalla.

Louhivuori ja Leudic kiersivät puoli vuotta Ranskaa, Italiaa ja Espanjaa. He työskentelivät luomutiloilla ja pitivät Travel in Music -blogia, jonne he nauhoittivat videoita kokemuksistaan ja matkalla syntyneistä

kappaleista. Blogin lukijamäärät vaihtelivat kymmenistä tuhansiin.

Nykyään sillä on päivittäin muutama sata lukijaa. Erityisen paljon kävijöitä on Australiasta.

– Texasissa juttujamme luki yksi mummo.

En tiedä, miten hän oli löytänyt blogimme.

Uudessa-Seelannissa blogia luki 13-vuotias koulukiusattu tyttö, joka sai voimaa jutuistamme, Louhivuori kertoo.

paleensa albumiksi, joka ilmestyy maalis– huhtikuussa. Levyä on nauhoitettu Porvoon Mankku-studiolla – ja vessassa, keittiössä ja siskon vaatehuoneessa.

– Meille ominaisesti, Louhivuori sanoo.

– En usko, että yksikään näistä biiseistä olisi syntynyt, jos olisimme asuneet koko ajan vain yhdessä huoneessa, yhdessä kaupungissa.

Louhivuoresta blogeilla ja sosiaalisella medialla on valtava merkitys musiikintekijälle.

– Maailma on tosi pieni nykyään, ja on ihan sama, missä fyysisesti olet. Me emme voisi tehdä tätä ilman nettiä.

Nyt duo on koonnut folk-henkiset kap-

Eva & Manu keikalla kahvila Valossa 20.1.2012 klo 21.

Emmi Laukkanen

Lue lisää Evan ja Manun matkasta Utaimen verkkosivuilta: utain.uta.fi Evan ja Manun blogi osoitteessa: www.travelinmusic.net

Muistilista 19.–25.1.2012: tanssia, teatteria ja taiteilijapersoonia

Emmi Laukkanen

19. 20. 21. 22. 23. 24. 25.

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Teatteripersoonat tavattavissa

Leipää ja sirkushuveja

Isä!

Kuoleman kantajat

Jorma Uotinen: Minun teatterini

Pubivisailua legendan johdolla

Säpinää sinkuille

Heikki Kinnunen kulttuuriravintola Kiven taiteilijatapaamisessa. Näyttelijää haastattelee Matti Wacklin.

Musta Kollektiivin esikoisteos on ironinen iloittelu, jossa ulkonäöllä, identiteetillä ja seuralla on merkitystä.

Bjarni Haukur Thorssonin humoristinen tutkielma isyydestä ja lapsiperheen arjesta Tommi Erosen esittämänä.

Rituaaliin, ääneen ja liikkeeseen perustuva esitys kuoleman kohtaamisesta ja siitä, mitä surulla tehdään.

Tanssija, koreografi ja taiteellinen johtaja Jorma Uotinen luennoi estetiikasta, moraalista sekä taiteilijan ja johtajan suhteesta.

Kulttuuriravintola Kiven tietovisan juontavat vuorotellen visailulegenda Reijo Salminen ja toimittaja Hannu Koskela.

I Love You Because -musikaalin sinkkunäytöksessä on 60 paikan sinkkukiintiö ja mahdollisuus tutustua vierustovereihin.

Vapaa pääsy.

Liput 18/10 e.

Liput alkaen 26 e.

Liput 22/16/12 e.

Liput alkaen 10 e.

Vapaa pääsy.

Liput 37/33/27e.

Sisältää lasin kuohuvaa.

Klo 18 Kulttuuriravintola Kivi

klo 19 Hällä-näyttämö

Klo 19.30 Tampereen Työväen Teatteri

Klo 17 Teatteri Telakka

Klo 17 Tampere-talo

Klo 20 Kulttuuriravintola Kivi

Klo 19 Tampereen Teatteri

Minä rakastan hittilistamusiikkia.

Tällä hetkellä soittolistaani komistavat muun muassa Rihannan ja Calvin Harrisin We Found Love ja Adelen Set Fire to the Rain.

Kappaleet täyttävät kaikki hyvälle musiikille asettamani vaatimukset. Niiden sanoihin ja tunnelmaan on helppo päästä sisälle ja niitä kuunnellessa tulee kiva olo.

Tiedän, etten ole mielipiteeni kanssa yksin. Silti minua ahdistaa joka kerta, kun pistän uusimman hittikappaleen soimaan saavuttaakseni hyvän olotilan.

Pääni sisäinen ääni kertoo minulle, että kaikki hittikappaleet ovat epämusiikkia: valmiiksi pureskeltua soinnullista mössöä mahdollisimman helpossa muodossa. Jos kuuntelee sellaista, ei tiedä musiikista mitään.

Me mössömusiikin kuuntelijat emme ole valmiita näkemään vaivaa sisäistääksemme todellisen musiikin hienouden.

Sisäinen ääni on lähtöisin niin sanottujen todellisten musiikkitietäjien kriittisistä kirjoituksista, joille altistuu väkisin.

Kaltaiseltani hittifaniltakaan ei ole jäänyt huomaamatta, että Soundin Tero Alangon mukaan Adelen levy 21 on ”tympeä, tunteeton ja tulvillaan tyhjää draamaa” ja että samaisen lehden Mikko Meriläisen mukaan Rihannan We Found Love on ”yhden hokeman varassa kasvava housejyrä”.

En syytä musiikkikriitikoita heidän näkemyksistään. Jokaisella pitää olla myös musiikkimaailmassa mahdollisuus omaan mielipiteeseen. Tällä hetkellä sitä ei hittilistamusiikin arvostajilla ole. Jos hehkuttamista ei tyrmää pään sisäinen ääni, sen tekee lähimmäksi osuva musiikkitietäjä.

Arkipuheessa hittilistojen haukkuminen on melkein yhtä luonteva keskustelunavaus kuin säästä puhuminen.

Yleensä ei ole tarpeellista edes tietää, mistä kappaleesta on kyse.

Jopa hittiradiokanavan juontajat voivat leppoisasti jutella kappaleiden heikosta tasosta.

Olen yksinkertainen soittolistamusiikin kannattaja. Ymmärrän hyvin ihmisiä, joiden päähän ei mahdu ajatus siitä, että musiikista viihtyäkseen pitäisi tehdä tuntikaupalla työtä, ennen kuin se musiikkitermein sanottuna aukeaa kuuntelijalle. Yksinkertainen voi sittenkin olla kaunista.

Hyvää musiikkia tehdään yhtä lailla sekä kärkilistoilla että niiden ulkopuolella. Molemmat ovat vaihtoehtoina tasavertaisen hyviä. Hittimusiikista pitäminen kertoo tietämättömyyden sijaan siitä, että on löytänyt oman juttunsa. Siinä ei ole mitään syytä ahdistumiseen.

Myรถs 2012 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita

Eeva Vร rtรถ