Page 1

9/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

Öykkäröinti ei auta Vihapuheen somekupla pitäisi puhkaista. Alina Koskela s. 15

Rakkaudesta lehmiin EU määrää maatalousyrittäjää. Suvi Rajala tottelee, koska rakastaa työtään. Jamora-lehmä luottaa emäntäänsä. s. 10

Trollien paljastaja

Jessikka Aro tutki Venäjä-propagandaa ja sai trollit peräänsä. s. 14

Paperiton potilas

Tampereella hoidetaan paperittomia vain akuuteissa tilanteissa s. 3


2 ajassa kartalla luotain näkymä media

13.10.2016 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ajattelu ei vaadi kuun hakemista taivaalta eikä koko maailman pelastamista. Lomallakin voi vihertää helposti ja jopa huomaamattaan. Maailmassa on 1832 Reilun kaupan kaupunkia, jotka ovat keskittyneet hankinnoillaan edistämään kestävää kehitystä ja reilua kauppaa. Arvonimen saaneessa kaupungissa toimii muun muassa kannatustyöryhmä, joka pitää huolta kriteerien täyttymisestä. Reilun kaupan tuotteita täytyy löytyä paikallisesta tarjonnasta ja niitä pitää käyttää työpaikoilla sekä yhdistyksissä. Eurooppa näyttäisi olevan Reilun kaupan kannatuksessa valveutunut: meillä on 1737 Reilun kaupan kaupunkia. Reiluja matkakohteita ovat muun muassa Pariisi, Rooma ja Kööpenhamina. Muualla maailmassa kaupunkeja on yhteensä vain 95.

EUROOPAN reiluista matkakohteista ei siis ainakaan tule valinnanvaikeutta. Jos kuitenkin haluaa matkustaa kauemmaksi lentäen, Vastuullisen matkailijan käsikirjan mukaan kohteessa kannattaa viipyä mahdollisimman pitkään. Kirjassa Heidi Kalmari ja Kati Ketola toteavat, että tällöin lentämisestä aiheutuneista valtavista hiilidioksidipäästöistä saa ikään kuin kaiken irti. Ympäristön ystävä säästää myös rahaa. Mitä enemmän hotellissa on tähtiä, sitä

isompi on sen hiilijalanjälki. Lisäksi varsinkin opiskelijat matkustavat sesongin ulkopuolella. Tämä takaa paikallisille elannon ympäri vuoden. Turistejakin on tällöin vähemmän, joten eettinen voi siis tarkoittaa myös rauhallisuutta. Ekologinen ja eettinen loma on halpaa ja rentouttavaa elämysmatkailua parhaimmillaan. Teresia Jokinen

SUOMESSA Reilun kaupan kaupunkeja ja kuntia on 14. Tampere on saanut arvonimen ensimmäisenä vuonna 2008. Täällä esimerkiksi Ilveksen naisten peleissä ja muissa tapahtumissa juodaan Reilun kaupan kahvia. Lisäksi joukkue viestii Reilun kaupan edistämisestä tapahtumapaikoilla ja pelipaidoissa. Pirkanmaan seudun Reilun kaupan kunta on Lempäälä, joka pääsi mukaan vuonna 2015. Lempäälä käyttää esimerkiksi virallisissa tarjoiluissaan reilun ja eettisen kaupan tuotteita.

MIRELLA PENTTILÄ

Katse

Vihreä matkailu ei ole vaikeaa

LÄHDE: REILU KAUPPA RY

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö) Kaija Toivonen (ulkoasupäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit: Saara Tammi, Kaisa Uusitalo Uutistuottaja: Sanni Mattila AD: Petra Kotro Taittajat: Marianne Minkkinen, Säde Mäkipää, Annika Nuotto, Lasse Poser Toimittajat: Mikko Asunta, Emma Auvinen, Larissa Bister, Anni Härkönen, Vilma Häti, Teresia Jokinen, Sandra Järvenpää, Alisa Kaukio, Ellanoora Kauppila, Milja Keinänen, Anni Keski-Heikkilä, Katri Keskitalo, Anniina Korpela, Alina Koskela, Ronja Koskivaara, Oona Kujala, Elena Kurki, Lisa Kärnä, Nikolas Lempiäinen, Ira Mellberg, Emilia Naski, Janne Nieminen, Saara Nyystilä, Anniina Rimpiläinen, Aliisa Ristmeri, Elina Ukkonen, Väinö Vasara, Julia Ylä-Outinen Valokuvaajat: Petri Huhtinen, Linda Manner Kuvankäsittelijä: Mirella Penttilä

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

⋆ ⋆UUTISANALYYSI

Tuhoavan nationalismin paluu RANSKAN ENTINEN presidentti ja myös ensi vuoden presidenttiehdokkaaksi ilmoittautunut Nicolas Sarkozy otti syyskuussa räväkästi kantaa virallisella Twitter-tilillään. Sarkozyn mukaan Ranskassa on ”vain yksi yhteisö: ranskalainen yhteisö, joka jakaa yhden kielen, yhden kulttuurin ja yhden elämäntavan”. Kun aiemmissa Ranskan presidentinvaaleissa oikeisto ja vasemmisto nousivat yhdessä vastustamaan äärioikeistolaista Marine Le Peniä, ovat Sarkozyn ulostulot nyt kuin suoraan oikeistopopulistien käsikirjasta. Samaan aikaan Unkaria johtaa pakolaisia myrkkyyn verrannut (IS 13.9.) pääministeri Victor Orban ja Tsekin presidentti Milos Zeman sympatisoi Vladimir Putinia ja Donald Trumpia (AFP 20.9.). Oikeistopopulistit ovat nousseet gallupjohtoon Itävallassa ja Hollannissa. Saksan keväisissä vaaleissa äärioikeistolaisen AfDpuolueen kannatus nousi räjähdysmäisesti erityisesti vanhan Itä-Saksan alueella. Euroopan rajoilla tilannetta sekoittavat Turkin ja Venäjän diktatuurit. PAKOLAISKRIISI, talousvaikeudet ja jatkuvasti muuttuva maailma luovat kaipuuta jollekin pysyvälle. Tämän kaipuun ytimeen porautuu nationalismi, joka myyttien ja kuvitelmien kautta tarjoaa kansalle yhteisen maailmankuvan. Mitä useampi poliitikko vetoaa kansallistunteeseen populistien hengessä, sitä vaikeampi muiden on jättää aidon isänmaallisuuden määrittelyä kilpailevien puolueiden tehtäväksi. Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski kuvaa viime kuussa julkaistussa Kuolemantanssi-kirjassaan, kuinka esi-

Pakolaiskriisi, talousvaikeudet ja jatkuvasti muuttuva maailma luovat kaipuuta jollekin pysyvälle. Tämän kaipuun ytimeen porautuu nationalismi.

merkiksi Ruotsissa sosiaalidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen äänenpainot ovat lähentyneet ruotsidemokraatteja. KANSALLISILLA TEEMOILLA pelaaminen on tietysti ollut aina osa valtapuolueiden politiikkaa. Yhteisten arvojen pohjalle rakentaminen ei ole itsessään ongelma. Vaaralliseksi nationalismi muuttuu siinä vaiheessa, kun pakkomielteiseksi tehtäväksi nousee kansan syvimmän olemuksen osoittaminen. Yhteiseen ja suljettuun arvomaailmaan vetoamalla on helppo kerätä ääniä, mutta osan kansasta ulkopuolelle rajaava nationalismi luo pohjaa vastakkainasettelulle. Olemuksen ymmärrettyään kansa voi mielessään samaistua osaksi yhteistä joukkoa ja raivokkaasti vastustaa jokaista mahdollista

muutosta. Historian valossa tällainen nationalismi on ollut yksi ihmiskunnan suurimmista tuhovoimista. Poliitikkojen tulee rajaamisen sijaan nousta aktiivisesti vastustamaan yksisilmäistä nationalismia. Poliittista yhteistyötä painottavan toiminnan tärkeys korostuu aina, kun Sarkozyn kaltaiset opportunistit ovat valmiita hyödyntämään tuhoavia teemoja politiikassaan. YKSINKERTAISTAVAN ja tuomitsevan nationalismin vaikutusta ei tule vähätellä. Heikki Aittokoski nostaa kirjassaan esille Jugoslavian verisen sisällissodan, jonka yksi pääarkkitehdeista oli serbialainen Slobodan Milosevic. Milosevicin puhuessa serbien sotasankareista ja uroteoista tärkeää ei ollut historiallinen tarkkuus, vaan tunne, jonka kansalliset myytit herättivät kansassa. Samaa logiikkaa hyödynnetään nyt ympäri maailmaa, mutta toivottavasti vähemmän tuhoisin seurauksin.

Mikko Asunta

asunta.mikko.a@student.uta.fi


ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Paperiton, älä sairastu Tampereella LINDA MANNER

TERVEYDENHUOLTO

Paperiton henkilö saa Tampereella terveydenhuoltoa vain akuutisti henkeä uhkaavissa tilanteissa. Esimerkiksi syöpää ei lasketa sellaiseksi. TAMPEREEN VIHREÄ valtuustoryhmä jätti syyskuussa 2015 valtuustoaloitteen paperittomien terveydenhuollon laajentamisesta. Aloite ei saanut hyvää vastaanottoa, ja se palautettiin valmisteluun. Helsingissä ja Turussa kaupunginhallitus on puolestaan päättänyt, että paperittomat lapset ja odottavat äidit pääsevät lääkäriin ennen kuin heidän henkensä on vaarassa. Raskaana oleville taataan neuvolakäynnit. Paperittomilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden oleskelu maassa ei ole viranomaisten sallimaa. Heillä voi olla esimerkiksi passi, verokortti ja muita asiakirjoja. Käytännössä paperittomaksi voi jäädä esimerkiksi viisumin umpeuduttua tai kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Alkuvuodesta 2015 esillä oli lakiesitys, jonka tarkoituksena oli taata yhtä laaja terveydenhuolto paperittomille koko maassa. Esityksen käsittely peruuntui, kun entinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sdp) viimeisenä tekonaan eduskunnassa esitti aloitteen pöydällepanoa. Esitystä arvosteli myös kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok), jonka mukaan palveluiden laajentaminen voisi johtaa kalliiksi tulevaan terveysturismiin.

Näillä varusteilla ei ole aina mahdollista auttaa.

Sofia Salokorpi, vapaaehtoinen hoitaja

EUROOPAN UNIONIN perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa säästettäisiin, jos paperittomat pääsisivät lääkäriin ennen kuin sairaudet vaativat kiireellistä hoitoa. Ruotsissa paperittomien terveydenhuoltopalveluita laajennettiin vuonna 2013, ja niiden kustannukset ovat jääneet kolmannekseen odotetusta. Esimerkiksi paperittomien äitiysneuvolakäynnit ehkäisisivät myöhempiä kuluja, sillä mahdollinen HIV-tartunta huomattaisiin, ja sen siirtyminen lapselle voitaisiin estää. Nyt äidin tartunta huomataan usein vasta synnytyksessä. Tampereella paperittoman ainoa mahdollisuus saada kiireetöntä terveydenhuoltoa on vapaaehtoisten ylläpitämä Global clinic. Klinikan vastaanottohuone on kyhätty kokoon vähäisistä varusteista: tutkimuspöytä ja -lamppu sekä työpöytä, jonka päällä on verenpainemittari. Vapaaehtoinen hoitaja Sofia Salokorpi toteaa, ettei näillä varusteilla ole aina mahdollista auttaa. Syövän kaltaisissa vakavissa sairauksissa vapaaehtoiset ovat voimattomia, sillä lääkkeet ovat niin kalliita. Julkisella puolella

Sofia Salokorpi kertoo, että Global Clinicillä on tähän asti ollut melko hiljaista. Hän arvelee, että luottamuksen rakentuminen paperittomiin vie aikansa.

paperittomat autetaan vain akuuteimman vaiheen yli. – Yksi lääkärimme kävi Acutassa kertomassa toiminnastamme. Acutasta vastattiin, että jos sinne tulee paperiton ihminen, soitetaan poliisille. APULAISYLILÄÄKÄRI Satu-Liisa Pauniaho Acutasta kertoo, että paperittomia potilaita on heillä hyvin vähän. Pauniahon mukaan Acutassa hoidetaan vuorokauden sisään apua tarvitsevat. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kuvailee, että paperittomuus on eräänlaista epäkansalaisuutta. Termiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia: – En välttämättä itse käyttäisi termiä

paperiton. Paperittomasta tulee monen mielessä synonyymi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle, joka pakoilee lähtömaahan palauttamista. Nämä ihmiset ovat kuitenkin pieni osa niin sanotuista paperittomista. Rautiainen muistuttaa, että vaikka paperittomuus on käsitteenä ongelmallinen, ovat ihmisoikeussopimusten velvoitteet kuitenkin yksinkertaiset: Jokaiselle tulisi niiden mukaan tarjota välttämätön toimeentulo ja huolenpito. Milja Keinänen

Miksi laiton maahanmuuttaja on harhaanjohtava nimitys? Lue lisää utain.uta.fi/blogit

MIKÄ?

Paperittomat Suomessa ja muualla ○○Paperittomat ovat ihmisiä, jotka jäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle. ○○Paperittomien määrää on vaikeaa arvioida, sillä he eivät näy väestötietorekisterissä. ○○Ruotsissa lakimuutos paperittomien laajemmasta terveydenhuollosta tuli voimaan vuonna 2013.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media

Saksan sähellykset varjostavat Eurooppaa DEUTSCHE BANK on yksi maailman suurimmista pankeista. Se on joutunut ongelmiin, joiden pelätään aiheuttavan uuden finanssikriisin. Saksan talouden heikkenemisellä olisi sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia Suomen talouteen. Saksa on Suomen suurin tavaranviennin kohde ja euroalueen suurin maa, jonka vaikeudet heijastuisivat koko maailmassa. Deutsche Bank on maailman verkostoitunein toimija finanssialalla. Sen konkurssi voisi kaataa koko toimialan aiheuttaen uuden finanssikriisin vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. –  Luottamuksen puute voi levitä muihin pankkeihin, jotka tekevät kauppaa Deutsche Bankin kanssa, kertoo Mannheim yliopiston taloustieteen professori Klaus Adam. Deutsche Bankin pörssikurssi on tippunut 50 dollarista 10 dollariin. Pankki on erottanut työntekijöitään, ja se sulki sivukonttorinsa Suomessa viime vuonna. Toimitusjohtaja John Cryan kommentoi työntekijöille lähetetyssä viestissä Deutsche Bankin säilyvän kivenkovalla pohjalla. Samaan aikaan pankki irtisanoi 30 000 työntekijää. Konkurssitilanteessa pankin rahaliikenne pysähtyisi. Esimerkiksi suomalaisen pankin kaupankäynnin saatavat Deutsche Bankilta jäätyisivät hetkeksi, joka tarkoittaisi, että suomalaisen pankin kanssa kauppaa käynyt toinen suomalainen pankki kärsisi samalla. Yrityslainojen myöntäminen voisi lakata, joka voisi nostaa työttömyyttä.

Kova Brexit uhkaa opiskelijoita OPISKELU Erasmus-ohjelman jatko Britanniassa riippuu Euroopan

komission ja Britannian viranomaisten välisistä neuvotteluista. Ohjelma saatetaan lakkauttaa, jos britit irtautuvat sisämarkkinoista. SUOSITUN Erasmus-vaihto-opiskeluohjelman kohtalo riippuu siitä, kumpi Brexitin kahdesta toteutustavasta lopulta valitaan. Kovan Brexitin toteutuessa Britannia eroaa EU:sta niin, että se jää osaksi unionin sisämarkkinoita. Pehmeällä Brexitillä viitataan esimerkiksi Norjan tilanteeseen, jossa maa on osa EU:n sisämarkkinoita sillä ehdolla, että se hyväksyy myös vapaan liikkuvuuden. – Pehmeässä Brexitissä säilyy vapaan liikkuvuuden lisäksi Erasmus-ohjelman kaltainen tieteellinen yhteistyö. Kova Brexit -vaihtoehdossa Erasmus-ohjelman tulevaisuus näyttää synkemmältä, tiivistää Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio. Raunion mukaan pehmeä Brexit olisi Britannian konservatiivihallitukselle epämiellyttävä vaihtoehto, sillä juuri maahanmuutto oli ensisijainen tekijä, jonka takia Brexitin puolesta äänestettiin. – Hallituksen tavoitteena voi toki olla, että pyritään neuvottelemaan joku erikoisjärjestely, jonka avulla Britannia olisi osa si-

sämarkkinoita ja saisi samalla oikeuden säädellä liikkuvuutta. Useat EU:n jäsenvaltiot, kuten Ranska ja Saksa, ovat kuitenkin hyvin yksiselitteisesti sanoneet, että vapaasta liikkuvuudesta ei jousteta, kertoo Raunio.

En usko Brexitin vaikuttavan itse opiskeluun.

Ninni Varanka, englannin kielen opiskelija

VAIHTO-OPISKELUSTA vastaavat koordinaattorit Tampereen, Helsingin, Oulun, Vaasan ja Itä-Suomen yliopistoista eivät usko Britannian irtautuvan Erasmus-ohjelmasta Brexitin jälkeen. – Tänä syksynä Liverpoolissa järjestetyssä konferenssissa Britannian yliopistojen kollegat lähestyivät vahvistaakseen jo olemassaolevaa yhteistyötä ja vakuuttaakseen, että he haluavat jatkaa näin tulevaisuudessakin,

ENGLANNIN KIELEN opiskelija Ninni Varanka on lähdössä puolen vuoden vaihtoon Kentin yliopistoon tammikuun alussa. Kentin yliopisto vakuutti sähköpostitse opiskelijoilleen heti Brexit-kansanäänestyksen jälkeen, että äänestystulos ei vaikuta lukuvuoteen 2016–2017 millään tavalla. Asenneilmapiirin mahdollinen muutos kuitenkin mietityttää Varankaa. – En tiedä vaikuttaako se, että tulen eurooppalaisena Britanniaan, vaikka en uskokaan sen vaikuttavan itse opiskeluun millään lailla. Myös vaihto-ohjelman tulevaisuuteen Varanka suhtautuu varautuneesti. – Irtautuminen Erasmuksesta vaikuttaa hyvin todennäköiseltä. Olen tyytyväinen, että pääsin nyt, koska jatkossa se ei välttämättä ole enää mahdollista. Katri Keskitalo

LINDA MANNER

MIKÄ?

Erasmus liikuttaa ○○Erasmus-ohjelma on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, jonka avulla tuetaan eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta. Ohjelman virallinen nimi on Erasmus+. ○○Opiskelijalle ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen opiskelijavaihtoon ohjelmaan osallistuvien EU- ja Etamaiden korkeakouluissa. ○○Tampereen yliopiston Erasmus+ -ohjelman hakuajat ovat 11.10.–1.11.2016 ja 15.3.–30.3.2017.

MYÖS SUOMALAISET eläkeyhtiöt käyvät johdannaisilla kauppaa. Pankin konkurssi voisi nakertaa myös eläkerahoja. Deutsche Bankin mahdollista kaatumista spekuloidaan eri tavoin. – Pankin hyvät osat luultavasti myytäisiin, ja huonot osat ostaisi Euroopan keskuspankki. Eurooppa joutuisi kantamaan vastuun Deutsche Bankin toimista, kertoo talousasiantuntija Martin Paasi sijoituspalvelu Nordnetin podcastissa. Jos Euroopan pankkiunionin luoma sijoittajavastuu on riittämätön, voidaan joutua käyttämään julkista tukea. Myös Suomi osallistuisi maksamiseen. Uusi finanssikriisi olisi raskas isku edellisen finanssikriisin tuhkasta nousevalle ja pakolaistilannetta käsittelevälle Euroopalle.

Kansa huutaa, kuuleeko Britannia?

Nikolas Lempiäinen Kuinka pankkien koskemattomuuden tunne vaikuttaa valtioihin? Lue lisää osoitteessa utain.uta.fi/blogit

MITÄ?

Riskin suuruus ○○Deutsche Bankilla on 40 000 miljardia johdannaisia, joista riskinä oleva määrä on 50 miljardia. Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. ○○Johdannaisten määrä on noin 17 kertaa suurempi kuin Saksan bruttokansantuote. ○○Deutsche Bankin markkina-arvo on tällä hetkellä kaksi kertaa pienempi kuin Suomen suurimman pankin Nordean.

kertoo Helsingin yliopiston kansainvälisen vaihdon palvelupäällikkö Minna Koutaniemi.

Englannin kielen opiskelija Ninni Varanka on lähdössä Erasmus-vaihtoon. Vielä vuonna 2017 Brexit ei vaikuta Erasmus-vaihtomahdollisuuksiin.

ERASMUKSEN TULEVAISUUS on vaakalaudalla, jos ero EU:sta toteutetaan kovan Brexitin polkua myöten. Tämän tien päässä vaarana vaanii Sveitsin kohtalo. Vuonna 2014 Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys, jonka seurauksena maan EUperäistä maahanmuuttoa rajoitettiin. Äänestys johti myös Sveitsin ja EU:n Erasmussopimuksen irtisanomiseen. Tämä päätös tuli Sveitsille kalliiksi. Kun Sveitsi ei kuulu enää Erasmukseen, perustuvat kansainväliset vaihto-ohjelmat yliopistojen kahdenvälisiin sopimuksiin. Muutoksen seurauksena maa on joutunut maksamaan vaihto-opiskelijoiden apurahat omasta pussistaan. Erasmus on kahdenkeskeisiä sopimuksia huomattavasti halvempi järjestelmä. Taloudelliset intressit eivät ainakaan tässä tilanteessa mene ristiin koulutuksellisten kanssa. Viikko päätöksen jälkeen 400 sveitsiläistä tutkijaa ja opiskelijaa allekirjoittivat Euroopan ja Sveitsin politiikoille osoitetun vetoomuksen, jonka tavoitteena oli Erasmusohjelman jatko. Vetoomus kaikui kuuroille korville. Toivottavasti Britannian politiikoilla on vielä kuuloaisti tallella. Katri Keskitalo


ajassa kartalla luotain näkymä media 5

LINDA MANNER

Höyläämö paloi poroksi Ylöjärvellä YLÖJÄRVELÄISEN sahan höyläämörakennus tuhoutui tulipalossa keskiviikkoaamuna kuuden aikaan. Vieressä sijaitseva kuivaamo säästyi sammutustöiden ansiosta. Höyläämöä ei ollut vakuutettu palon varalta. Palokunnan ehtiessä palopaikalle 450 neliön höyläämörakennus oli jo kattoa myöten liekeissä, joten palokunnan ensisijaiseksi tehtäväksi jäi lähellä olevien rakennusten suojaaminen. Palomestari Pasi Saaren mukaan vastaavan kokoluokan tulipaloja tapahtuu Pirkanmaan alueella kuukausittain. Myöskään palon nopea eteneminen ei yllätä Saarta. – Kuivaa purua täynnä oleva höyläämörakennus palaa tosi voimakkaasti, toteaa Saari. Aamulehden mukaan sahan omistaja Kari Pirttijoki ei ollut saanut vakuutusta palon varalle aiemman maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Emma Auvinen

Tampere tähtää kestävyyteen Tampereen liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö ja urheiluvaikuttaja Matti Kaario kertoo, että keskustassa sijaitseva stadion tuo kaupungille lisäarvoa.

Ratinalla juostaan Tampere eurooppalaisten kartalle URHEILU Ratinan stadionilla on ollut vilkas vuosi. Tampereesta tulee

yhä useamman kansainvälisen urheilutapahtuman näyttämö. VIEREISEN RAKENNUSTYÖMAAN äänet rikkovat hiljaisuuden Ratinan stadionilla. Länsipäädyn katsomossa lojuu sinisiä ja valkoisia muoviriekaleita. Täällä Suomi on kärsinyt jo kaksi kitkerää tappiota tänä syksynä. Ensin Ruotsia vastaan yleisurheilussa, sitten Kroatiaa vastaan jalkapallossa. Tulevaisuus on kuitenkin valoisa, ainakin jos kysyy tyhjällä penkkirivillä istuvalta kaupungin liikuntapalvelujen käyttöpäälliköltä Matti Kaariolta. Kaario uskoo, että tulevina vuosina Tampereella järjestettävät arvokilpailut rakentavat Tampereesta kansainvälistä urheilukaupunkia. – On tärkeää tehdä Tamperetta tunnetuksi Euroopassa ja maailmalla. Kilpailut tuovat tänne myös turisteja ja sitä kautta verorahoja kaupungille. Aikuisten arvokisat ovat kokoluokkansa vuoksi mahdottomia saada, mutta nuorten kilpailuja kaupunki yrittää hankkia aktiivisesti. Suurimpana tulossa ovat yleisurheilun alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut vuonna 2018.

Kilpailut tuovat tänne turisteja ja sitä kautta verorahoja kaupungille.

Matti Kaario, liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö

MIKÄ?

Tampereen tapahtumapaikat uusiksi ○○Ratinan stadionilla uusittiin nurmi, lämmitys ja kastelujärjestelmät 2015. ○○Tampere-talon kokous-, konferenssija juhlatilojen laajennusremontti valmistuu toukokuussa 2017. ○○Rautatieaseman kupeeseen kaavaillun monitoimiareenan rakennustyöt on määrä aloittaa keväällä 2017. ○○Hakametsän jäähalli on päätetty muuttaa sisäpalloiluhalliksi monitoimiareenan valmistuessa.

– Ne ovat ehkä isoimmat kisat mitä täällä on nähty. Kun edustettuna on 160 kansallisuutta, niin olemme esillä ympäri maailmaa, Kaario toteaa. AINUTLAATUINEN KILPAILUVALTTI

kisaisännän paikkaa haettaessa on, että stadion sijaitsee ydinkeskustassa. Kaario painottaa, että myös hyvä maine kisakaupunkina houkuttelee järjestäjiä Tampereelle. – Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana olemme järjestäneet EM- tai MMkilpailut lähes 30 kertaa. Urheiluliitoissa on sana levinnyt, että täällä hommat hoituvat. Huippu-urheilussa myös puitteet ovat elintärkeitä kisakaupunkia valittaessa. Ratinan stadion kävi viime vuonna läpi kattavan kunnostuksen. Nyt Ratina on yksi kolmesta

Kansainvälisen yleisurheiluliitto IAAF:n ensimmäisen kategorian stadionista Pohjoismaissa – Tukholman ja Oslon lisäksi. – Seuraava vaihe on sisätilojen ja katsomon kunnostaminen, Kaario kertoo. SUURTAPAHTUMIEN järjestämiseen liittyy monia käytännön ongelmia. Tampereelle kaavailtuja alle 18-vuotiaiden jalkapallon EM-kilpailuja käydään samana kesänä yleisurheilun nuorten MM-kisojen kanssa. Kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan sääntöjen mukaan stadionin tulee olla käyttämättä kaksi viikkoa ennen arvokisoja. – Jos kisat päätetään pelata heinäkuussa, on Tampereen nostettava kädet ilmaan, kommentoi Tampereen tapahtumatoimiston tapahtumajohtaja Perttu Pesä. Rautatieaseman kupeeseen kaavailtu monitoimiareena tukisi kansainvälistä tapahtumakulttuuria entisestään. Tampere haluaa isännöidä myös jääkiekon MM-kilpailut areenan suunniteltuna valmistumisvuonna 2020. Ratinalla ujeltaa kylmä syystuuli, kun Kaario kiirehtii jo sisälle seuraavaan kokoukseen. Paikalle astelee ryhmä alakoululaisia. Ratina on yksi harvoista stadioneista, joissa myös kuntalaiset pääsevät liikkumaan. – Katsomot ovat täynnä vain muutaman kerran vuodessa, mutta kenttä ja sisätilat ovat kovassa käytössä aamusta iltaan, Kaario toteaa. Väinö Vasara

TAMPEREEN kaupunginhallitus sitoutui maanantaina edistämään kestävää kehitystä. Sillä pyritään parantamaan muun muassa elinkeinopolitiikkaa, mitä edistää esimerkiksi Tampereen korkeakouluja yhdistävä Tampere 3 -hanke. Lisäksi keskitytään kestäviin hankintoihin, kuten ympäristömerkittyihin ja Reilun kaupan -tuotteisiin. Kaupungin sitoumus on linjassa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman kanssa. Agenda 2030 on 17-osainen ohjelma, jossa listataan ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja ympäristöpolitiikkatavoitteita. Tampereen kaupungin kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri toivoo, että sitoumuksen myötä kestävän kehityksen kirjo tulee kaupunkilaisille tutummaksi. – Tämä tarkoittaa ympäristönsuojelun lisäksi esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja hyvinvoinnin lisäämistä, Huikuri sanoo. Sandra Järvenpää

Ympäristöpalkinto hävikkisovellukselle TÄMÄN VUODEN Ympäristön hyväksi -palkinto on myönnetty Lassila & Tikanojalle. Yritys sai palkinnon Hävikkimestari-sovelluksestaan. Sovelluksen tarkoitus on seurata ja vähentää ravintoloiden ruokahävikin määrää. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. – Hävikkimestari vastaa yhteen erittäin ajankohtaiseen ja merkittävään ympäristökysymykseen eli ruuan hävikkiin, joka järkevästi toimimalla voisi olla suureksi osaksi vältettävissä, perustelee valintaa pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta. Palkinto on Suomen Messusäätiön rahoittama. Se jaetaan yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Palkinto jaettiin kuudennen kerran. Mikko Asunta


6 ajassa kartalla luotain näkymä media

Suomalaiset ovat innostuneet retkeilystä. Ihmiset etsivät lähikohteista rentoutusta ärsykerikkaaseen arkeen.

Luontovillitys iski Suomeen METSÄT Kansallispuistojen kävijämäärät ovat

kasvaneet kolmessa vuodessa, ja lähikohteet vetävät retkeilijöitä puoleensa. Ulkomaalaisia houkutellaan Suomen luontoon rentoutumaan.

sekä alentaa stressiä ja jännittyneisyyttä. Se elvyttää hyvinvointia paremmin kuin rakennettu ympäristö. Väitöskirjatyötä tehdessään Salonen on huomannut, että ihmiset kokevat elpymisen lisäksi tervehtyvänsä luonnossa. Esimerkiksi Japanissa lääkärit ohjaavat potilaita virallisiin terveysmetsiin.

HYVINVOINTILOMALLA Suomessa voi esimerkiksi saunoa, mökkeillä ja virkistäytyä hiljaisessa metsässä. Visit Finlandin mukaan Suomella on hyvät edellytykset kasvattaa hyvinvointimatkailua luontaisten houkuttimien, kuten metsän hiljaisuuden ja puhtaan veden, ansiosta. Visit Finland edistää Suomeen kohdistuvaa matkailua erilaisilla ohjelmilla. FinRelaxohjelman avulla Suomeen yritetään houkutella hyvinvointimatkailijoita erityisesti Saksasta, Venäjältä ja Japanista. Visit Finlandin mukaan varsinkin saksalaiset matkailevat hyvinvoinnin ja luonnon perässä. Luonto villitsee ympäri Eurooppaa. Outdooractive-sivustolla vierailee yli 2 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Se on Euroopan suurin luontomatkailusivusto, josta voi etsiä

KANSALLISPUISTOJEN kävijämäärät ovat kasvaneet Suomessa 26 prosenttia vuosina 2012–2015. Kansallispuistoissa vieraili yli 2,6 miljoonaa ihmistä vuonna 2015. Pallas-Yllästunturi, Nuuksio ja Urho Kekkosen kansallispuisto vetivät eniten kävijöitä viime vuonna. Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Liisa Kajala kertoo, että kansallispuistot ovat houkutelleet retkeilijöitä jo kauan, ja eurooppalaisista etenkin saksalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset vierailevat niissä. Uusia kansallispuistoja on perustettu ja vanhoja laajennettu. – Kun Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläksen alue yhdistettiin suuremmaksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi, siitä tuli vaikuttavampi kohde, ja kävijämäärät kasvoivat. Pääkaupunkiseudulla kävijämäärät ovat kasvaneet valtavasti esimerkiksi Nuuksiossa.

esimerkiksi retkeilykohteita ja -reittejä haluamastaan Euroopan kaupungista. Myös Suomi on liittymässä verkostoon. Outdoors Finland -retkeilysivustolta voi etsiä Etelä-Suomesta niin pyöräily-, melonta- kuin retkeilyreittejäkin. Sen sisältö näkyy jatkossa Outdooractive-sivustolla. SUOMELLA on suuret mahdollisuudet kasvattaa toimintaa, jossa terveyttä haetaan luontoympäristöstä, sillä Suomessa on kaupungeissa paljon lähiluontoa verrattuna muuhun Eurooppaan. Näin sanoo ympäristöpsykologi Kirsi Salonen, joka tutki väitöskirjassaan luontoympäristön vaikutusta hyvinvointiin. Hän on toiminut 20 vuotta psykologina ja vienyt ihmisiä terapiakeinona ulos. Salosen mukaan luontoympäristö laskee verenpainetta

ENSI VUONNA Suomeen perustetaan 40. kansallispuisto Suomussalmen Hossaan. Euroopan unionin Natura 2000 -verkosto suojelee kansallispuistojen luontoa. Ne ovat ennen kaikkea luonnonsuojelualueita, joissa tulee kulkea luontoa vahingoittamatta. Kajalan mielestä hienoin suomalainen luonto, hyvin hoidetut polut ja viitoitukset sekä onnistunut viestintä ovat syitä vierailusuosioon. Hänen mukaansa retkeilijöiden määrä ei ole vahingoittanut luontoa. – Toimimme kestävän matkailun periaatteilla, joihin noin 500 yhteistyöyritystä on sitoutunut. Etelä-Euroopan kansallispuistoissa voi vierailla vuodessa enemmän ihmisiä kuin Suomessa asuu, Kajala sanoo. Hänen mukaansa kansallispuistoihin tulee kävijöitä eniten puistojen lähialueilta. Ulkomaalaisia kansallispuistovierailijoita mahtuu lisää Suomeen, kun kestävään matkailuun ohjataan oikein. Metsähallituksen luontopalvelujohtajan Timo Tannisen mielestä maalaisjärkeä on hyvä käyttää retkeiltäessä ja ihmiset osaavatkin käyttäytyä luontoa kunnioittaen. Merkityt polut ohjaavat pysymään poissa esimerkiksi arvokkailta lintusoilta. Kun jokainen retkeilee roskattomasti ja vie tyhjät


ajassa kartalla luotain näkymä media 7

PETRI HUHTINEN

Luonto rentouttaa tehokkaasti, kun haluaa päästä irti kaikesta.

Minna Jakosuo, eräopas MINNA JAKOSUO

Eräopas Minna Jakosuo vaelsi syksyllä yksin Käsivarren erämaassa ja on kuvassa yli kilometrin korkeudessa.

pakkaukset pois luonnosta, ympäristö ei kärsi. Tannisen mukaan suomalaiset matkailuyritykset tekevät jo nyt yhteistyötä, mutta sitä voisi vielä vahvistaa. Yrittäjät voisivat suunnitella yhdessä sellaisia luontopalveluita, joista jokainen voisi valita itselleen sopivan. Hän uskoo, että kaupunkilaiset kaipaavat luontoon, jossa mieli lepää ja ilma on puhdasta hengittää. ERÄOPAS Minna Jakosuo uskoo, että Suomella on unelmamahdollisuudet kasvattaa kestävää luontomatkailua. Hän on yksi Retkipaikka-retkeilyblogin kirjoittajista. Retkeily- ja luontointoilijat voivat lukea Retkipaikasta reissutarinoita ympäri Suomen. Sieltä voi etsiä esimerkiksi oman lähiseudun luontokohteita tai vinkata omista lempipaikoista, joita suuri yleisö ei vielä tunne. Sivustolla on käynyt tänä vuonna yli miljoona kävijää. Jämsäläisen Jakosuon mielestä luonto näkyy hyvin mediassa. Jos luonto-ohjelmat saataisiin näkymään ulkomailla, ne houkuttelisivat hänen mukaansa lisää matkailijoita Suomeen. Esimerkiksi Metsien kätkemä esittelee Suomen luontoa, kuten myyttistä Kolia ja Kainuun korpimaita.

– Meillä on maastoja ja metsiä, mutta luontoa pitäisi markkinoida voimakkaammin ulkomaalaisille, Jakosuo sanoo. Erilaiset haasteet, kuten Miljoona linnunpönttöä ja Nuku yö ulkona, ovat saaneet lisää suomalaisia kulkemaan metsissä. Vinkit parhaista metsäpoluista jaetaan muille sosiaalisessa mediassa. Retkeilyinnostus leviää ja kerää samanhenkisiä ihmisiä yhteen. Innostus on synnyttänyt uusia palveluita, kuten Retkirent-sivuston. Sivustolta voi ostaa muiden retkeilijöiden vuokraamia retkeilyvarusteita, kuten rinkan, päiväksi tai useammaksi käyttöönsä. JAKOSUON mukaan ihmiset ovat innostuneet retkeilemään erityisesti lähiluontokohteissa, minkä voi huomata myös Retkipaikan suosiosta. Lähimetsiin on helppo kulkea, ja ihmiset ymmärtävät luonnon hyvinvointivaikutukset. – Törmäsin äskettäin Isojärven kansallispuistossa kahteen viisikymppiseen mieheen, jotka olivat tulleet Jyväskylästä alle 100 kilometrin päästä. He olivat päättäneet alkaa kiertää lähikohteita. Jakosuo on hiihtänyt Kebnekaisen ympäri Ruotsissa ja vaeltanut kuukauden yksin

Pohjois-Lapin erämaassa. Hän tekee eräopastyötä miehensä kanssa. Jakosuot ovat opettaneet erämaastovaellusta Kaldoaivin erämaassa Lapissa ja vieneet lapsiryhmiä kansallispuistoon. Heidän järjestämänsä aikuisten eräkurssit ovat olleet täysiä. Vuorokauden mittaisella kurssilla Jakosuot opettavat retkeilytaitoja, joita tarvitaan ulkona yöpymiseen. – Toisen polven kaupunkilaisten pitää hieman etsiä luontosuhdetta, sillä heillä ei ole ollut minkäänlaista kosketusta erätaitoihin. Jakosuo pitää erityisesti Norjaa retkeilymaana. Luontoon.fi-sivuston mukaan Norjassa on 20 000 kilometrin verran merkittyjä kesävaellusreittejä ja talvireittejä on 6 500 kilometriä. Maa on jaettu retkeilyn suuralueisiin, joita ovat esimerkiksi Huippuvuoret ja Hardangervidda. Jakosuon mielestä ihmiset kaipaavat luontoon, koska arki on liian kiireistä. – Kaikki sähköpostit ja työasiat tulevat kännykkään ja ovat koko ajan siinä naamalla. Ärsykkeitä on liikaa. Luonto rentouttaa tehokkaasti, kun haluaa päästä irti kaikesta.

Suomessa on kaupungeissa paljon lähiluontoa verrattuna muuhun Eurooppaan.

KAIKKI eivät kuitenkaan pysty kulkemaan metsissä niin usein kuin haluaisivat. Suomen Mielenterveysseuran ja Metsäkeskuksen kehittämät virtuaaliset metsäkävelyt ovat tuoneet luonnon todentuntuisesti myös ihmisille, jotka eivät pääse sairaalasta tai palvelutalosta liikkumaan metsään. Eri vuodenaikoihin sijoittuvissa 5 minuutin metsäkävelyvideoissa voi kuulla esimerkiksi aitojen askelten ja lintujen ääniä. Hyvän mielen metsäkävelyissä puolestaan esimerkiksi koululaisille ja maahanmuuttajataustaisille äideille kerrotaan metsän hyvinvointivaikutuksista. Mielenterveysseuran järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi kertoo, että ensimmäinen vierailu metsässä on ollut iso elämys monille. – Sen oivaltaminen, että täällä on ihan turvallista liikkua metsässä, voi olla aikamoinen yllätys. Ira Mellberg


8 ajassa kartalla luotain näkymä media

PETRI HUHTINEN

European Youth Parliament on antanut Iida Lylylle kielitaidon ja varmuuden siirtyä opiskeluiden jälkeen töihin ulkomaille.

Euroopan yhdistäjät NUORET Vankka kielitaito ja rajat ylittäviä ystävyyssuhteita. Euroopan nuorten

parlamentti on muutakin kuin puvut päällä tehtävää pikkupolitikointia. EN OLE jännittänyt esiintymistä enää pitkään aikaan. En edes vieraalla kielellä, kertoo tamperelainen Iida Lyly, 22. Lyly ei ole hakenut esiintymisvarmuutta kursseilta, vaan Euroopan nuorten parlamentista. European Youth Parliamentin, eli EYP:n, tavoite on yksinkertainen: kouluttaa ja opettaa nuoria eurooppalaisia toimimaan yhdessä, löytämään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin ja tuomaan Euroopan unioni tutuksi tulevaisuuden vaikuttajille. Tuhannet suomalaisjäsenet ovat kiertäneet Eurooppaa istunnoissa, koulutuksissa ja muissa tapahtumissa. Viime vuosina EYP:n toimintaan osallistuvien nuorten määrä on kasvanut tasaisesti. Euroopassa jäseniä on yli 30 000, joista suomalaisia on 1 400. LYLY LÖYSI tiensä EYP:n riveihin 5 vuotta sitten Tampereelta. Sammon keskuslukion oppilaille tarjottiin viikonlopun mittaista leiriä, jonka palkintona oli kurssimerkintä. Lylylle helpon kurssimerkinnän hankkiminen venyi huomaamatta viiden vuoden mittaiseksi.

MIKÄ?

European Youth Parliament ○○Perustettu Ranskassa vuonna 1987. ○○Toiminut Suomessa 15 vuotta. ○○Paikallisjärjestöt Tampereella, Turussa, Helsingissä, Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.

– EYP:n tarkoitus on tuoda EU:ta lähemmäs nuoria. Järjestämme esimerkiksi parlamenttisimulaatioita kouluissa ja kerromme mikä EU on ja mitä siellä tehdään. Mielestäni teemme tärkeää työtä, kun tilanne maailmalla on tällä hetkellä mikä on. EYP ON tuonut myös Siina Matihaldia, 19, lähemmäs Euroopan ja koko maailman tilannetta. – Kiinnostus EU:n asioihin on oikeastaan herännyt vasta matkan varrella. EYP ei tar-

joa apua pelkästään EU:n ja sen toiminnan hahmottamiseen, vaan siellä oppii myös yleisistä tärkeistä aiheista, kuten lainsäädännöstä. Näin EYP toimii: lukioista ja ammattikouluista valitaan vapaaehtoisia osallistumaan yleensä viikonlopun kestävään alueistuntoon. Alueistuntoon nuoret osallistuvat delegaatioina, eli 1–4 henkilön ryhmissä. Nämä delegaatiot jaetaan istunnossa komiteoihin. Komiteoissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, joista osa on EU-sidonnaisia, osa Eurooppaa koskevia ja osa maailmanpoliittisia. Kaikki komiteat antavat annetuista aiheista ratkaisuehdotuksia, joita käydään yhdessä läpi viikonlopun päätteeksi yleisistunnossa. Alueistunnoista on mahdollisuus päästä kansallisiin istuntoihin ja sitä kautta eteenpäin kansainvälisiin. Vuosittain eri puolilla Eurooppaa järjestetään lähes 600 tapahtumaa. LYLY ON edennyt nuorisoparlamentin tikapuilla yhdistyksen varapresidentiksi, kun

taas Matihaldi toimii Tampereen paikallisjärjestön tapahtumavastaavana. Molempien tavoitteena on vielä joskus päästä kansainvälisiin tehtäviin, töihin joko EU:lle tai suurlähetystöön. Sitä ennen tehtävää riittää kotimaassa. – Nuoret äänestävät nykyään vähän. Toivoisin, että heidät saataisiin ymmärtämään, että jo yhdellä äänellä voi vaikuttaa, kertoo Lyly. Entä onko EYP-toimintaan osallistuvilla nuorilla tosiaan mahdollisuuksia vaikuttaa EU-tasolla asti? Lyly vastaa kysymykseen poliitikon elkein. – Olemme poliittisesti sitoutumaton järjestö, joten emme voi ottaa suoraan kantaa asioihin. Sen sijaan voimme tarjota nuorten näkökulmaa ongelmien ratkaisuun. Kansainvälisistä istunnoista lähetetään Euroopan unionin komissiolle päätöslausunnot, mutta mitään suoranaista vaikutusta päätöksillämme ei ole.

Lisa Kärnä


ajassa kartalla luotain näkymä media 9

Maahanmuutto venyttää kotimaisen kirjallisuuden rajoja KIRJAT Suomen kirjailijaliiton jäsenyys on

rajattu suomen kielellä kirjoittaviin. GLOBALISAATIO ja maahanmuutto vaikuttavat kirjallisuuteen sekä Suomessa että Euroopassa. Suomessa on yhä enemmän eri kielillä kirjoittavia kirjailijoita. Useat eurooppalaiset nykykirjailijat ovat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajakirjallisuus on melko uusi, mutta pysyvä ilmiö Suomessa. – Suomalainen kirjallisuus on ylirajaistunut 2000-luvun alussa. Muualla Pohjoismaissa maahanmuuttajataustaisten julkaisemaa kirjallisuutta on ilmestynyt kauemmin. Euroopassa, esimerkiksi Saksassa tai Britanniassa, tällaiset kirjailijat ovat olleet arkipäivää, kertoo kirjallisuuden tutkija Hanna-Leena Nissilä Oulun yliopistosta. Nissilän mukaan ylirajaisuuden avulla on mahdollista puhua monenlaisista rajoista ja rajojen ylityksistä. Maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden tekstien joukossa on esimerkiksi romaaneja, novelleja ja runoja vaihtelevista aiheista. Nissilän mukaan Suomessa on asunut tai asuu edelleen noin 90 maahanmuuttajataustaista kirjailijaa. Osa saattaa olla kansainvälisesti ja omilla kielialueillaan tunnettuja ja palkittuja kirjailijoita, mutta Suomessa heitä ei juuri tunneta. TURUN yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentin Heidi Grönstrandin mukaan suomalaista kirjallisuutta ajatellaan usein liian kielilähtöisesti. Äidinkielen asemaa pidetään vahvana, sillä kirjallisuuskäsitys on pysynyt muuttumattomana. Hänen mukaansa on ongelmallista ajatella maahanmuuttajien tekemä kirjallisuus erilliseksi suomalaisesta. – Eri kielillä kirjoittavilla kirjailijoilla on paikkansa tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa, joka on monimuotoinen. Suomen kirjailijaliitto hyväksyy jäsenikseen vain suomeksi julkaisseita kirjailijoita. Suomi on ainoa pohjoismainen maa, jossa jäsenyys on sidottu kirjoittamiskieleen. Nissilä ja Grönstrand pitävät Suomen kirjailijaliiton kantaa ongelmallisena. Nissilä uskoo, että löytyy ratkaisuja, joilla muunkieliset kirjailijat mahtuisivat kirjailijaliittoon. – Halu pitää tiukasti kiinni 1800-luvun kansakunnan rakentamisen aikaisesta ajattelusta, eli suomalaisesta nationalismista, tuntuu eriskummalliselta. Toivoisin, että Suomen kirjailijaliiton kanta muuttuisi, sanoo Nissilä. Suomen kirjailijaliiton toiminnanjohtajan Suvi Oinosen mukaan liiton jäsenyys on aina ollut sidottu kirjoituskieleen ja ratkaisun taustalla ovat historialliset ja kielipoliittiset syyt. Yhdistys edistää yleisesti

kirjailijoiden ammatillista asemaa. Liitto edistää suomenkielistä kirjallisuutta ja tukee nimenomaan suomen kielellä kirjoittavia kirjailijoita. – Suomen kieli on edelleen tärkeä ja vaalimisen arvoinen asia. Liitto määrittelee sääntönsä ja perustehtävänsä itse, eikä muutoksia niihin ole vireillä. En halua luoda vastakkainasetteluja enkä usko, että toimintamme vaikeuttaa yhdenkään kirjailijan uraa, sanoo Oinonen. Oinonen kertoo, että jäsenyyttä ei rajoita kirjailijan asuinpaikka, äidinkieli tai kansallisuus. Jäsenissä on Suomessa asuvia, muualla asuvia ja Suomeen muuttaneita. NISSILÄ kertoo, että kansakuntakeskeinen ajattelu on vaikuttanut kirjallisuuden hahmottamiseen, mutta viime aikoina maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden julkaisema kirjallisuus on haastanut käsityksiä kansallisista kirjallisuuksista. – Suomessa on ajankohtaista kysyä, mitä suomalainen kirjallisuus lopulta on. Kieleen perustuva käsitys on osoittautunut riittämättömäksi. Suomalainen kirjallisuus ei kytkeydy pelkästään kieleen tai kansallisuuteen, sanoo Nissilä. Hänen mielestään yksi iso liitto mahdollistaisi laajan viite- ja vertaisryhmän. Grönstrand toivoo, että monikielisyyttä kirjallisuudessa pidettäisiin yhtä normaalina kuin yksikielisyyttä. Hän kaipaa näkyvyyttä ja paikkoja maahanmuuttajien kirjallisuudelle. Grönstrand toivoo, että eri kielillä kirjoittavat kirjailijat voisivat olla tasavertaisia kirjallisuuden kentällä. – Kirjallisuus on uudella tavalla monipaikkaista ja ylirajaista. Sen ymmärtäminen vie varmasti oman aikansa, ja samalla kansalliseen perustuva kirjallisuuskäsitys venyy ja paukkuu, sanoo Nissilä. Emilia Naski

Eri kielillä kirjoittavilla kirjailijoilla on paikkansa tämän päivän suomalai­sessa yhteiskunnassa.

Heidi Grönstrand, kotimaisen kirjallisuuden dosentti, Turun yliopisto


10 ajassa kartalla luotain näkymä media


ajassa kartalla luotain näkymä media 11

Bryssel pyörittää maatilan arkea YRITTÄJYYS Suvi Rajalan tärkeimmät työkalut ovat kynä ja

paperi, ja yhtiökumppaneina hänellä on navetallinen lehmiä. Maatalousyrittäjän arki Suomessa on EU:n tiukasti säätelemää. Kuvat: Petri Huhtinen Teksti: Anniina Rimpiläinen

Sammatin tilan omistaja Suvi Rajala jaksaa hoitaa EU:n vaatimat paperityöt. Maatilan omistaminen ei ole vain elinkeino, se on elintapa.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media

Sammatin tilan navetassa lehmät saavat vaeltaa vapaasti. Kuvassa lehmä nimeltä Eppu-Tervahauta.

LAUMA LEHMIÄ tunkee suuren navetan ovella vastaan. Navetan käytävät ovat leveät ja katto korkea. Osa lehmistä makoilee vesitäytteisillä patjoilla käytävien reunoilla, osa odottaa lypsykoneeseen pääsyä. Nykyajan tekniikka ja koneellisuus ulottuvat myös idylliseen maalaismaisemaan. Maatilojen määrä Suomessa vähenee ja tilojen koot kasvavat. Sammatin tilan omistaja Suvi Rajala, 34, ei kuitenkaan ole huolissaan tulevaisuudesta. Hän on kasvanut kiinni Brysselistä säädeltyyn maatalouden malliin. Maatalous muuttuu ja yrittäjien on muututtava sen mukana. – Nykyään maatalousyrittäjän tärkein työkalu tulojen saamiseksi on kynä ja pape-

ri, mikä voi kuulostaa hassulta näin maanläheisessä työssä. Olen lomakkeentäyttösukupolvea ja tottunut tähän, Rajala toteaa. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 muutti maatalouden. Sammatin tila sopeutui muutoksiin, koska vaihtoehtojakaan ei ollut. Uusi maatalouspolitiikka oli tullut jäädäkseen. RAJALA on pyörittänyt Sammatin tilaa vuodesta 2003. Sammatin tila on lypsykarjatila, jolla viljellään myös peltoja. Rajalalle oli jo teininä selvää, että hän jatkaa lapsuudenkotinsa tilan parissa. Tila oli Rajalan äidin nimissä, kun Suomi liittyi EU:hun. Rajala oli tuolloin yläasteella, mutta muis-

taa hyvin ensimmäiset EU:n maatalouskoulutukset yrittäjille. – Vuonna 1994 istuin äitini kanssa koulutuksessa, jossa kerrottiin tulevasta tukijärjestelmästä. Muutama herra paiskasi hattunsa päästä ja ilmoitti, etteivät aio mitään tukia hakea. Äiti kuiskasi Rajalalle, että kyseiset herrat tuskin viljelisivät enää seuraavan kesän jälkeen. – Ja niinhän siinä kävi. Joko he hakivat tukia ja viljelivät tai lopettivat. Ei siinä ollut vaihtoehtoja. EU:n tukijärjestelmä vaikeuttaa maatalousyrittämistä. Yksinkertaistamisen varaa olisi Rajalan mielestä paljon. Nykyinen tukijärjestelmä on monimutkainen ja vaikea eikä anna sijaa virheille. Tukihakemuspape-

reilla on viimeinen jättöpäivä, jonka jälkeen lomakkeita ei voi enää muuttaa. Rajalan mukaan on tapauksia, joissa maatila on menettänyt kymmeniä tuhansia euroja hakemuksiin sattuneiden täyttövirheiden vuoksi. – Jos jätät tukihakemuksen viimeisenä päivänä ja unohdat esimerkiksi hakea jonkin tietyn tuen, voit menettää 20 000 euroa. Saat myöhästymissanktion kaikkiin tukiin, eikä asialle voi tehdä mitään. Se on voivoi, vaikka kyse olisi inhimillisestä erehdyksestä. Järjestelmä on yrittäjälle hyvin armoton. TUKIJÄRJESTELMÄN lisäksi myös EU:n asettamat direktiivit hankaloittavat maatilayrittäjän arkea. Rajalan mukaan kaikista direktiiveistä on mahdoton pysyä perillä. Direktiivit rajoittavat esimerkiksi


ajassa kartalla luotain näkymä media 13

Rajalan lehmät poikivat ympäri vuoden. Vasikat NHK ja Nokihiutale ovat muutaman päivän ikäisiä.

nurmen kasvattamista niin, että se täytyy katkaista peltoalalla viiden vuoden välein jollain toisella kasvilla. Pysyvälle nurmelle on erilaiset säännöt kuin kausittaiselle nurmelle, vaikka kasvi on sama. – Nurmeahan kannattaisi kasvattaa 6–7 vuotta. Nyt joudut kääntämään kaikki maat 5 vuoden välein. Direktiivien rikkomisesta seuraa sanktioita. Sanktiossa noudatetaan prosenttiluokkia, joiden myötä tuet tippuvat. Yhdestä korvamerkittömästä naudasta voi pahimmillaan seurata kuuden tuhannen euron menetetyt tulot. – Direktiivejä on vaikea seurata ja nou-

EU-direktiivit säätelevät tiukasti myös Sammatin tilan peltojen viljelyä.

Maatilojen määrä Suomessa vähenee ja tilakoot kasvavat entisestään. Rajala luottaa oman maatilansa tulevaisuuteen.

dattaa, joten kyllähän siinä tulee pelko, että tekee jotain väärin. Mutta siitä pelosta on vain pakko päästä yli. Hyvin harva tila selviää tarkastuksista ilman mitään huomautettavaa. Rajala sai huomautuksen palotarkastajalta, kun maitohuoneesta puuttui jauhesammutin. Direktiivit kuitenkin kieltävät jauhesammuttimen käytön maitohuoneessa, koska se ei ole välittömästi maidonkäsittelyyn liittyvä esine. – Direktiivit tuntuvat välillä täysin järjettömiltä. Tässäkin tapauksessa luulisi paloturvallisuuden olevan se olennaisin asia, mutta EU:n sana ajaa sen yli. Palotarkastaja oli onneksi mukava, ja selvisin huomautuksella.

Jos jauhesammutin olisi ollut maitohuoneessa seuraavassa tilatarkastuksessa, siitä olisi rapsahtanut noin 4 500 euron sakot. HARVA ammatti on yhtä ylhäältä säännelty kuin maatalousyrittäjän. Direktiivien ja säädösten joukossa luovimiseen menee huomattavasti aikaa. Rajala ei silti valita. Hän rakastaa työtään sen stressaavista puolista huolimatta. EU:n tuomat paperityöt ja niihin liittyvä säätö ovat Rajalan mielestä vain pakollinen miinus. – Viihdyn tässä työssä. Tämä on sellainen työ, että jos et jaksa olla aamuneljältä navetassa auttamassa lehmää poikimaan, et pärjää.

Rajala tietää mistä puhuu. Hän muistaa jokaisen tilan lehmän nimeltä ja tunnistaa ne jo kaukaa. Lypsykarja tuo leivän Rajalan perheen pöytään, mutta yhtä lailla lehmät ovat hänen perheenjäseniään. Kun Rajala astelee navettaan, lehmät tulevat tervehtimään häntä. Jamora-niminen lehmä laskee päänsä Rajalan syliin. Rajala silittää Jamoraa hetken ja noin kymmenen muuta lehmää tungeksii hänen ympärillään. – Ei tätä työtä voisi ikinä tehdä ilman oikeaa mielenkiintoa. Eläinten kanssa ei voi menestyä, jos niille ei ole valmis omistautumaan.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Toimittaja ei anna vihamyllyn jauhaa

PETRI HUHTINEN

INFOSOTA Toimittaja Jessikka Aro

alkoi tutkia Venäjä-trolleja, minkä jälkeen trollit alkoivat tutkia häntä. Tapaus sai valtavat mittasuhteet, ja nyt tekeillä on kirja. UKRAINASTA tulleessa puhelinsoitossa kuului pelkkää ampumista. Jo usean vuoden ajan Yleisradion toimittaja Jessikka Aron sähköposti on täyttynyt venäjänkielisistä trolliviesteistä. Kaikista häiritsevin isku oli tekstiviesti, jossa tuntematon lähettäjä väitti olevansa Aron edesmennyt isä. – Se viesti vei jalat alta. Iskuissa ei ole mitään häpyä tai moraalia. Viime vuonna Aro kirjoitti Yle Kioskin verkkosivuille juttusarjan Venäjä-trolleista Suomessa. Juttusarja kertoi trollien levittävän verkossa propagandaviestejä, joiden tehtävänä on vaientaa ja harhauttaa suomalaisia, manipuloida verkon kansalaiskeskustelua sekä levittää massiivista disinformaatiota.

Minuun kohdistetun hyökkäyksen myötä tajusin, että tutkin tärkeää aihetta.

Aro joutui mustamaalauskampanjan kohteeksi. Hänestä levitettiin kansainvälisesti disinformaatiota, ja häntä häiriköitiin. Tietoja hänen yksityiselämästään tongittiin ja julkaistiin laittomasti. Aro ei lopettanut trollien tutkimista, päinvastoin. – Minuun kohdistetun hyökkäyksen myötä tajusin, että tutkin tärkeää aihetta. Minut yritettiin vaientaa, enkä todellakaan aio vaieta. Nyt Aro on palkattomalla vapaalla, sillä hän kirjoittaa kirjaa. Aron mielestä Venäjän disinformaatio ja propaganda pitäisi määritellä Euroopan unionissa kansainväliseksi turvallisuusuhaksi, kuten esimerkiksi Isisin propaganda on määritelty. – Nyt olemme tunnistaneet trollit. Emme tiedä, mitä seuraavaksi tulee ja mitä emme vielä ole tunnistaneet.

VENÄJÄN disinformaatiota ja vaikutusvaltaa yritetään Aron mukaan ulottaa erilaisiin äärijärjestöihin, esimerkiksi uusnatseihin. Aron mielestä myös Britannian ero Euroopan unionista perustui osittain disinformaatioon. Aroa huolestuttaa, mitä kaikkea trollaaminen aiheuttaa Suomessa, jos propaganda vaikuttaa jopa vaalituloksiin. Vaikka Aron mukaan sananvapaus Suomessa on esimerkillistä, tulisi yhteiskunnassa vellovaan vihapuheen aaltoon puuttua nopeasti, ja se pitäisi ottaa vakavasti. Meemitrollaamisen ja somepuheen suhteen ei ole vielä oikeuskäytäntöjä. Ne pitäisi saada nopeasti aikaan. – Disinformaation suurin ongelma on se, että jotkut uskovat siihen. Aro kiinnostui Venäjästä jo lapsena, kun hänen isoäitinsä kertoi tarinoita Karjalan evakkoudesta. Aro alkoi opiskella lukiossa venäjää ja lähti yliopiston kautta toimittajaksi Karjalan Sanomiin Petroskoihin. Aro inspiroitui venäläisistä hakkereista ja toimittajista, jotka olivat tutkineet kansainvälistä trollaamista. Aro koki venäläisten propagandalaitosten uhkaavan sananvapautta. Hän alkoi tutkia asiaa.

Suomessa vellovaan oksettavaan vihapuhemyllyyn pitää puuttua, tai Venäjältä tutut toimintatavat rantautuvat Suomeen.

Aro tutkii ilmiötä, ei yksittäisiä trolleja. On olemassa sekä anonyy-

Toimittaja Jessikka Aron nimi on mainittu yli 2 000 kertaa kyseenalaisissa yhteyksissä Mitä vittua -sivustolla. Trollaus ja Aroon kohdistuva kampanjointi menevät aalloissa. Kun edellinen hyökkäys loppuu, seuraava odottaa eri välineessä.

meja että hyökkääviä trolleja, joita ohjataan ylhäältä päin. Ne tukevat Aron mukaan Venäjän valtiota. – Trollaamiseen liittyy Venäjällä tiedustelupalvelut, jotka ovat aktiivisia maan rajojen ulkopuolella. Tutkin kirjaa varten, kuinka paljon ulkomailla tehdään likaisia temppuja, kuten soluttautumista. Ihmisiä palkataan ja manipuloidaan mukaan toimintaan. PROPAGANDA vaikuttaa Aron tutkimusten perusteella sananvapauteen. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet kertoivat Arolle, että trollauksen jälkeen heitä pelotti jatkaa kommentoimista verkossa. Osa trollatuksi tulleista lähti kokonaan sosiaalisesta mediasta. Trollien tarkoituksena on pelotella hyvin argumentoivat ihmiset pois keskustelupalstoilta. – Trolli-ilmiön nerokkuus ja

kauheus on siinä, kuinka trollitehtaiden työntekijät esiintyvät sosiaalisessa mediassa esimerkiksi tavallisina venäläisinä kotirouvina. On olemassa erilaisia käyttäjätilejä, joissa propagandistit esiintyvät asiantuntijoina tai tutkijoina, mutta käyttäjistä ei löydy asiallista henkilöhistoriaa sosiaalisesta mediasta. Nämä käyttäjät alkavat usein trollata heistä tietoja hakevaa. Aro kouluttaa ja opastaa sekä suomalaisia että ulkomaisia toimittajia trollauskäytännöistä. Aro kunnioittaa venäläisiä tutkivia toimittajia, jotka tekevät henkensä uhalla töitä. – Suomessa vellovaan oksettavaan vihapuhemyllyyn pitää puuttua, tai Venäjältä tutut toimintatavat rantautuvat Suomeen. Aliisa Ristmeri

KUKA?

Jessikka Aro ○○Hyvinkäällä syntynyt 36-vuotias toimittaja. ○○Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Helsingin Sanomissa, tiedottajana, Karjalan Sanomissa Petroskoissa ja Journalistiliitossa. ○○Voitti Venäjän trollit Suomessa -juttusarjallaan Bonnierin Vuoden juttu -palkinnon. ○○Kirjoittaa Venäjä-trolleista kirjaa ja on palkattomalla vapaalla Yleisradiolta.


ajassa kartalla luotain näkymä media 15

PETTYNYTTÄ MUTINAA

PETRI HUHTINEN

MEDIAPELIÄ

Alina Koskela

koskela.alina.s@student.uta.fi

Facebookin keskusteluboksit eivät jaksa edes suututtaa, kun silmä on turtunut sekoiluun ja vihapuheeseen. Eihän sen niin pitäisi olla.

JALKAPALLOFANIT LAAHUSTAVAT Laukonsiltaa pitkin Ratinan stadionilla pelatun jalkapallon MM-karsintaottelun jälkeen. Suomen ja Kroatian maajoukkueet kohtasivat toisensa viime sunnuntaina. Ottelu päättyi Kroatian 1–0-voittoon. Ratinan ympäristössä oli mellakkavarusteisiin pukeutuneita poliiseja, mutta väkijoukosta välittyvää pettymystä lukuun ottamatta tunnelma oli rauhallinen.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Suomi mainittu, torilla tavataan Riemu repeää, kun Suomi mainitaan ulkomaisissa medioissa. Ilon taustalla on itsenäisen Suomen lyhyt historia. Pienimmätkin Suomen maininnat ulkomailla huomioidaan vahvasti myös suomalaisessa mediassa. Miksi Suomi-maininnat ulkomailla ovat suomalaisille niin tärkeitä, Helsingin yliopiston historiantutkija Tuomas Tepora? – Vastausta voi etsiä Suomen historiasta. Suomen kansallisuusaate rakentuu vahvasti omaehtoisuudelle. Siitä ei ole kauaa, kun Suomi irtautui Venäjästä, ja sitä ennen olimme osa Ruotsia. Oma kansallisuus on suomalaisille tärkeä. Suomi on melko nuori valtio, jolta puuttuu kunniakas historia. Siksi Suomen saavutuksien huomioiminen ulkomailla on

tärkeää. Syyt voivat olla myös psykologisia. Suomalaiseen kulttuuriin liitetään huono itsetunto, jota muiden maiden kommentit saattavat nostaa. Kertooko tällainen ylpeys suomalaisten isänmaallisuudesta? – Suomalaiset ovat isänmaallisia. Siihen liittyy myös tiettyä itseironiaa. Suomi esimerkiksi pärjää maailmalla hyvin onnellisuusmittauksissa. Se ei silti tarkoita, että suomalaiset itse kuvailisivat itseään niin. Suomalaisilla on melko depressiivinen ja melankolinen minäkuva.

Rakentuuko suomalaisuuden kuva siitä, mitä muiden maiden kansalaiset ajattelevat Suomesta? – Suomalaisuuden kuva ei rakennu pelkästään ulkopuolisten mielipiteistä. Muista maista peilaamalla saadaan silti tukea omalle identiteetille. Maiden, joilla on pidempi historia kuin Suomella, ei tarvitse peilata niin paljon. Suomi on kuitenkin suhteellisen syrjäinen maa. Se on eksoottinen muiden silmissä, joten väite ei ole ihan tuulesta temmattu. Elina Ukkonen

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Kynsilakalla väkivaltaa vastaan Miesten lakatut kynnet herättävät keskustelua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Maailmanlaajuinen kampanja järjestetään tänä vuonna jo kolmannen kerran. LOKAKUUSSA MIEHET lakkaavat kyntensä vastustaakseen lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Maailmanlaajuisessa Polished Man -kampanjassa lakatun kynnen tehtävä on herättää keskustelua väkivallasta. Kampanja kerää rahaa toimintaan, jolla estetään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tähän mennessä rahaa on kerätty jo yli 450 000 dollaria. Youth Global Awareness Programin, eli YGAP:n, kampanjassa miehet ovat kynsineen merkittävässä roolissa. YGAP:n mu-

kaan 90 prosenttia lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta on miesten tekemää. Kampanja ei silti sulje naisia pois, vaan heitä kehotetaan rohkaisemaan miehiä lakkauspuuhiin. YGAP kertoo joka viidennen alle 18-vuotiaan lapsen kohtaavan väkivaltaa. Miehet lakkaavat kynsiään tänä syksynä kolmatta kertaa, jotta kynsistä päästään sanoihin ja sanoista tekoihin. Elina Ukkonen

PETRA KOTRO

”RISUMIES AMPUIS noi kaikki hiekkaneekerit”, Facebookissa joku vitsin murjautti. Iltapäivälehtien kommenttiboksien lukeminen toimii yleensä hyvänä itsetunnonkohottajana, mutta aiheuttaa myös myötähäpeää ja pahaa oloa. Vihapuheesta on tullut sallittua. Tappouhkaukset, huorittelu ja muukalaisviha ovat arkipäivää sosiaalisen median palveluissa. Maailmassa, Euroopassa ja Suomessa kuohuu. Euroopan monet ongelmat ovat räjähtäneet käsiin: brexit, pakolaisten joukkovaellus länteen ja vuosia kestänyt talouskriisi. Ihmiset eivät voi hyvin, ja se purkautuu vihamielisyytenä muita ihmisiä kohtaan. Vihapuhe vaikuttaa Euroopan yleiseen ilmapiiriin eikä vie sitä eteenpäin. Ajat ovat vaikeita kaikkialla, joten meidän kaikkien tulisi työskennellä paremman tulevan eteen. Vanha mielikuvani vahvasta ja yhtenäisestä Euroopasta murenee. SUOMALAINEN VIHAPUHE sosiaalisessa mediassa on räjähtänyt käsiin vasta lähivuosien aikana. Pahimmat öykkärit pääsevät ääneen, kun muut hiljaisesti hyväksyvät sen. Keskustelua hallitsee hallitsematon vihapilvi. Esimerkki tulee ylhäältä: jopa kansanedustajat päästelevät aikamoisia sammakoita suustaan. Teuvo Hakkarainen puhuu hyppivistä neekeriukoista, ja Sebastian Tynkkynen haluaa kitkeä islamin Suomesta. Sammakot saavat lööppinsä, ja vihapuheita vain voivotellaan. Puheet vain pahenevat. Malli tulee ”maailman mahtavimmasta maasta”, Yhdysvalloista. Tuore presidenttiehdokas Donald Trump lietsoo avoimesti muukalaisvihaa ja suvaitsemattomuutta ja halventaa naisia. Silti hänet edelleen pidetään vaalikamppailuissa mukana. IMAGE-LEHDEN VASTAISKU lisääntynyttä vihapuhetta vastaan oli suuri vihaviestikilpailu. Sen tavoitteena oli selvittää, mikä lehden bloggaajan saamista viesteistä oli ”kiinnostavin, monipuolisin, vivahteikkain ja, mikä tärkeintä, kaikkein vihaisin!”. On tärkeää, että vihamielisyys osataan kääntää myös huumoriksi, ja se saa näkyvyyttä mediassa. Vihapuhetta yritetään kovasti kitkeä, mutta tuomitseminen on näennäistä. Kukaan ei todellisuudessa joudu vastuuseen sanoistaan. Jos päättäjät eivät ota vastuuta, se on suora signaali meille muille siitä, mitä on ok sanoa. Vihalla ei ratkota kansallisia ja kansainvälisiä ongelmia. Ei opeteta nuorempia sukupolvia huorittelemaan. Suvakkihuoraläppäkin on melko kulunutta, kun näistä ongelmista puhuu ääneen. Vihapuheen somekupla pitäisi puhkaista.


SYKSYLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: ONNI OJALA, SARITA PIIPPONEN

Utain 9/2016  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you