ajassa kartalla luotain näkymä media 9
LEEVI VÄHÄLÄ
Viihde ei tapa sivistystä YLEISSIVISTYS Viihteellisyys on luikerrellut pubivisoihin,
ja tositelevisio vienyt tietovisojen ohjelmapaikat. Muutos ei kuitenkaan pelota tiedon ammattilaisia. TERO KALLIOLEVON lajin ideana on päntätä ulkoa, mutta tietoja soveltava yh teiskunta ei tutisuta polvia. Pohjoismaiden menestynein tietokilpailija ei pelkää infor maatioyhteiskuntaa. Tamperelainen tietokilpailija Tero Kallio levo, 39, katseli 1990-luvulla Suomen tietoviisas -televisiosarjaa ja päätti tietävänsä joskus yhtä paljon kuin ohjelman visailijat. Nyt palkintokaappia koristavat lukuisat palkinnot kansainvälisistä tietokilpailuis ta. Viimeisimmän Suomen-mestaruuden Kalliolevo voitti syyskuussa. – Tieto lisää tuskaa, sillä nykyään voidaan kysyä mitä tahansa, Kalliolevo sanoo. INTERNETIN VAIKUTUKSET tietokilpai luharrastukseen ovat suurimmaksi osaksi mieluisia lajin erityisosaajalle. Informaatio yhteiskunnan kehitys on nimittäin perusta kansainväliselle tietokilpailutoiminnalle. Koska Suomen piirit ovat pienet, Kalliolevo pitää yhteyttä eurooppalaisiin tietokilpaili joihin. Ilman internetiä nämä ystävyyssuh teet olisivat mahdottomia. Wikipedia ja Google ovat Kalliolevolla kovassa käytössä, mutta internet on tuonut pubivisoihin liikaa viihteellisyyttä. – Pubivisojen helpot viihdekysymykset eivät usein tyydytä harrastajaa. Nautin his toriasta, maantiedosta, urheilusta, luon
”
Pubivisojen helpot viihde kysymykset eivät usein tyydytä harrastajaa. Nautin historiasta, maantiedosta, urheilusta, luonnontieteistä ja kulttuurista visailemisesta. Tero Kalliolevo, tietokilpailija
nontieteistä ja kulttuurista visailemisesta. Kalliolevo on huomannut viihteellisyyden myös televisiossa, sillä tietokilpailusarjat ovat vaihtuneet realityohjelmiin. Tietä myksestä mitellään nykyään pubivisoissa. Vaikka yleissivistyksestä ei tehdä samalla tavalla viihdettä kuin aikaisemmin, se on Kalliolevon mielestä tärkeää. – Järkevä yleissivistys on suotavaa, kun
joutuu tilanteeseen, jossa ei voi tarkistaa tietoa. On noloa jäädä kiinni sivistymättö myydestä. Kalliolevo on huomannut, että van hemmille itsestään selvät kysymykset ei vät välttämättä ole selkeitä nuoremmille. Tämänhetkisessä yhteiskunnassa on tär keämpää osata soveltaa tietoa kuin päntätä sitä ulkoa. TIEDON SOVELTAMISTA pitää merkittä vänä myös Tampereen yliopiston media kulttuurin professori Mikko Lehtonen. Professorin mukaan tieto on yhteiskun nassa nykyään väline. Lehtonen sanoo, että tunteet ja mielipiteet ovat vallanneet tiedol ta tilaa mediassa. – Kertoo paljon tiedon arvostuksesta, että pääministerimme puhuu kaiken maailman dosenteista. Lehtonen haluaisi kuitenkin poistaa hai kailuasenteen yhteiskunnallisesta keskus telusta. Sivistyksestä puhuttaessa pitäisi katsoa eteenpäin eikä jahkailla vanhojen aikojen perään. Tietoähkyyn auttaa Lehtosen mukaan tie don oikea soveltaminen. – Jos ei osaa syödä oikein, niin ähkyhän siinä tulee. Aliisa Ristmeri LEEVI VÄHÄLÄ
pelkoa ja huolta sekä antaa tilaa mielikuvi tukselle luoda vääriä kuvitelmia. Samalla ta valla kuin lapsi kestää fyysisten sairauksien hoidon, lapsi kestää, jos vanhempi tarvitsee mielenterveyshäiriöön sairaalahoitoa. SAARALLE isän sairaus ei ole maailman loppu. Sen kanssa pystyy elämään, ja sille voi nauraa. Ilman huumoria Saara ja isä ei vät olisi selvinneet. – Myös isä vitsailee sairaudesta. Kysyn isältä, että eikö olekin kiva aloittaa aamu sillä, että pääsee pois psykiatriselta osastol ta, Saara sanoo. Saara tuntee, että isän sairaus on vaatinut tyttäreltä nopeaa aikuistumista. Saaralle on selvää, että isän sairaudesta ei voi katkeroi tua, vaikka siihen olisi mahdollisuuksia. – Voisin katkeroitua siitä, että miksi minä olen joutunut huolehtimaan isästä ja suoje lemaan isää, eikä päinvastoin. En voi olla kenellekään vihainen asiasta, johon en voi itse vaikuttaa.
Saaran nimi on muutettu. Elina Ukkonen
Tietokilpailija Tero Kalliolevo kerää tietonsa lukemalla vanhoja kilpailukysymyksiä ja seuraamalla tarkasti mediaa.