Utain 1/2017

1/2017

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

Enää ei saa mokata Kun joku tekee virheen somessa, armoa ei tipu.

Emma Nikander s. 15

Kaunot vai hokkarit?

Sukupuolet erotellaan yhä koululiikunnassa.

Saana Sandström sirklaa talviauringossa. s. 3

Alakulttuurin syleilyssä Underground elää Pispalan valtatien varrella Tampereella. s. 10

Rähinäjournalisti Solmu Salminen kärjistää työkseen. s. 14

2 ajassa kartalla luotain näkymä media

2.2.2017 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (ulkoasupäällikkö, feature) Kaija Toivonen (ulkoasupäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit: Katja Pajula, Anne-Mari Rajala Uutistuottaja: Silja Annila AD: Petra Kotro Taittajat: Ville Kaakinen, Jemina Michelsson, Marianne Minkkinen, Renja Nurmi, Elina Venttola Toimittajat: Larissa Bister, Johannes Blom, Markku Haavisto, Henriikka Hiilloskorpi, Anni Huttunen, Merja Häikiö, Teresia Jokinen, Petri Jääskeläinen, Juho Kankaanpää, Emmi Kantola, Ellanoora Kauppila, Alina Koskela, Ronja Koskivaara, Oona Kujala, Elena Kurki, Lisa Kärnä, Ira Mellberg, Emilia Naski, Emma Nikander, Anniina Rimpiläinen, Aliisa Ristmeri, Lari Seppinen, Kirsi Teiskonlahti, Elina Ukkonen, Julia Ylä-Outinen Valokuvaajat: Petri Huhtinen, Sarita Piipponen, Leevi Vähälä Kuvankäsittelijä: Onni Ojala

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

EETTINEN KAMPPAILU on monelle nuorelle tuttu tilanne pohdittaessa aseellisen palveluksen, aseettoman palveluksen, siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen välillä. Osa vaihtaa sotilaskoulutuksen siviilipalvelukseen huomatessaan, että asepalvelus ei vastaa hänen arvomaailmaansa.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) teki perustavanlaatuisen retorisen virheen 23. tammikuuta pitämässään Maanpuolustuskurssin avajaispuheessa.

Puolustusministerin mielestä ei ole mahdollista, että sadat reserviläiset saisivat varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen eettisen herätyksen. Tällä hän viittasi siihen, että aseellinen palvelus olisi yhtäkkiä vastoin heidän vakaumustaan.

Niinistö syytti epäsuorasti, että kaikilla reservistä siviilipalvelukseen siirtyneillä ei ole puhtaita jauhoja pussissaan. Hän lisäsi tuomitsevasti, että kyseiset henkilöt eivät ansaitse arvostustamme.

Joillekin maanpuolustus on luonnollista suorittaa aseellisena palveluksena, jolloin tausta-ajatuksena on usein halu puolustaa isänmaataan vieraiden valtioiden mahdolliselta uhalta.

Joillekin aseisiin koskeminen on ideologisesti kestämätön ajatus. Joku vastustaa siviilipalvelusta, koska ajattelee sen olevan rangaistus ideologiansa toteuttamisesta.

Tällöin hän on Suomen lain mukaan rikollinen ja joutuu vankilaan. Jonkun mielestä

maanpuolustusvelvollisuus rikkoo sukupuolten välistä tasa-arvoa.

TAPA SUORITTAA maanpuolustusvelvollisuus on kuitenkin monelle merkittävä eettinen kysymys, jota ei pitäisi vähätellä ja halveksia. Ei etenkään suurta auktoriteettiasemaa kantavan Suomen puolustusministerin.

Lari Seppinen SAKARI PIIPPO

@radiomoreeni

Jussi Niinistön sanat osoittivat suurta ymmärtämättömyyttä

NIINISTÖ siis arvottaa reservistä siviilipalvelukseen vaihtaneet yhteiskunnan pohjasakaksi. Sanavalinnat osoittavat suurta ymmärtämättömyyttä niitä kohtaan, joille aseisiin koskeminen vaatii valtavan sisäisen kamppailun. Tämä eettinen pohdinta ei välttämättä lopu silloin, kun päättää suorittaa asepalveluksen.

⋆ ⋆UUTISANALYYSI

Trump on vain yksi monista TAMPERELAINEN Mustafa Kara ei hämmästynyt Donald J. Trumpin valintaa Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi. Tampereen Islamin Yhdyskunnan puheenjohtajalle muslimivastaisuuden korostumisessa ei ole mitään uutta.

Trump on vain yksi loputtomien ihmisten joukossa, joka vastustaa julkisesti muslimeja ja vaikeuttaa heidän elämäänsä.

Vain muutaman viikon presidentin virassa ollut Trump on pistänyt tuulemaan. Vielä ennen Trumpin virkaanastujaisia oli toivoa, että uhkaukset ovat vain uhkauksia, mutta tuore presidentti todisti toisin.

Viime perjantaina Trump allekirjoitti täytäntöönpanomääräyksen, jolla muslimienemmistömaiden kansalaisten pääsyä Yhdysvaltoihin rajoitetaan. Määräys on väliaikainen ja kestää 90 päivän ajan. Samalla Yhdysvaltojen pakolaisohjelma menee jäihin neljäksi kuukaudeksi.

Kaikkialla maailmassa älähdettiin järkytyksestä, ja internet täyttyi vauhdilla Trumpin teon vastaisista kommenteista kantaen #muslimban-hashtagia.

YHDYSVALLAT ei ole ainoa maa, joka reagoi epävarmuuteen ja pelkoon kallistumalla kohti poliittista ääripäätä. Yhdysvaltojen lisäksi Euroopassa populistiset liikkeet ovat saaneet jalansijaa politiikassa.

Terrorismin pelko saa ihmiset toimimaan.

Trumpin kannattajat ovat epäilemättä riemuissaan, kun terrorismin ongelmalle luvataan ratkaisu ja tekoihin myös ryhdytään.

Kuten Trump on itse sanonut, hän tekee, mitä lupaa.

Trumpin tekojen todellisia syitä voi vain arvailla. Teon epäinhimillisyys ja pakolais-

ten olojen vaikeuttaminen kauhistuttivat ihmisiä Suomessa asti. Pohjois-Amerikan tutkimukseen erikoistunut Tampereen yliopiston professori Katri Sieberg kertoi järkyttyneensä jo pelkästään Trumpin voitosta. Samaan tapaan muslimikiellon toteuttaminen pysäytti. Hän uskoo, että Trump jatkaa toimintaansa yhtä vauhdikkaasti kuin on aloittanut.

”

Terrorismin pelko saa ihmiset toimimaan. Trumpin kannattajat ovat riemuissaan, kun terrorismille luvataan ratkaisu ja tekoihin myös ryhdytään.

keastaan mitään. Hän kuvailee Trumpin toimia symbolisiksi julistuksiksi, joita media paisuttaa entistä suuremmaksi. Ruotsilan mukaan Trump haluaa juuri tätä, eli luoda vaikutelman radikaaleista teoista ja pitää siten kannattajansa tyytyväisenä.

Ruotsila näkee muslimikiellon vain väliaikaisena matkustusrajoituksena samaan tapaan kuin Trump: kyse ei ole muslimikiellosta, koska rajoitus ei koske kaikkia muslimivaltaisia maita, ja se on vain väliaikainen.

Trumpin toiminta yllättää mutta samaan aikaan myös vastaa jo olemassa oleviin odotuksiin. Tamperelaisten muslimien reaktiot Trumpia kohtaan ovat todiste siitä, kuinka muslimit ovat joutuneet tottumaan huonoon kohteluun.

Kauhistelu ei ratkaise Yhdysvaltojen tilannetta, mutta laajempaan ongelmaan populististen liikkeiden vahvistumisessa on mahdollista vaikuttaa. Epävarmuuden ja turvattomuuden pelossa ei pidä turvautua politiikan ääripäihin – Trump olkoon siitä elävä esimerkki.

Sieberg kuitenkin epäilee, että Trump menee nopeasti liian pitkälle. Kuten useat mielenosoittajat Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa ovat osoittaneet, Trumpin tekoja eikä niiden motiiveja oteta lämmöllä vastaan.

SUOMESSA on kuitenkin heitä, jotka pitivät Trumpia nousua presidentiksi mahdollisena. Trumpin voittoon jo vaalitaistelun aikana uskonut historian dosentti Markku Ruotsila sanoo, ettei Trump ole tehnyt oi-

Oona Kujala

Kujala.Oona.M@student.uta.fi

ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Liikunnanopettajat lokeroivat yhä poikia ja tyttöjä tunneillaan KOULUTUS Sukupuolten tasa-arvo ei ulotu vielä koululiikuntaan. Opettajat toteuttavat

yhä takavuosien opettamismetodeja, vaikka opetussuunnitelma muuttui sukupuolineutraaliksi syksyllä 2016.

TYTÖT PELAAVAT ringetteä, pojat jääkiekkoa. Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan lehtori Marja Kokkonen tyrmää nykyiset liikuntatunnit vanhentuneina.

– On elämästä vieraantunutta, että tehdään asioita vain tyttö- tai poikaporukan kesken. Eihän työelämässäkään ole vain naisten ja miesten ammatteja. Jos tytöt jäävät poikien jalkoihin, on opettajan taidoissa vikaa.

Kokkonen on tutkinut muun muassa liikunnanopettajien tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Liikunnan opetussuunnitelman mukaan koululiikunnan tehtävä on opettaa sosiaalisia taitoja, ei keskittyä pelkkään fysiikkaan.

– Ajattelutapa, jonka mukaan pojat olisivat automaattisesti tyttöjä isompia, on stereotyyppinen. Jos fysiologia tai turvallisuus olisi peruste, erottelu pitäisi tehdä oppilaiden painon ja pituuden mukaan.

VIIME SYKSYNÄ julkaistiin uusi opetussuunnitelma, joka pyrkii lisäämään tasa-arvoa kouluissa. Opetussuunnitelma ei velvoita kouluja järjestämään erikseen tyttöjen ja poikien liikuntatunteja, mutta Suomessa liikunnanopetus toteutetaan yleensä eri ryhmissä.

MIKÄ?

Liikunnan opetussuunnitelma ○○Vuoden 2016 päivitetystä opetussuunnitelmasta on poistettu sukupuolia erottelevia lauseita. ○○Suunnitelman yleiseen osaan on sen sijaan lisätty asiaa yhdenvertaisuuskasvatuksesta. ○○Suunnitelmia tehdään myös koulukohtaisesti, joten yksittäisillä kouluilla on suuri valta.

Aiemmassa, vuonna 2004 julkaistussa opetussuunnitelmassa sanottiin, että sukupuolten väliset erot ja mieltymykset tulee ottaa huomioon. Uudessa opetussuunnitelmassa nämä kohdat on poistettu, mutta se ei yllä vielä käytäntöön.

KALEVAN LUKION liikunnanopettaja Merja Kaunisto sanoo sukupuolten erottelun olevan edelleen hyvin tarpeellista.

– Liikuntatuntien erottelu on perusteltua esimerkiksi jääliikunnassa. Kovinkaan

moni tytöistä ei tahdo pelata. Poikien luistelu taas perustuu mailaan, eivätkä he innostuisi muodostelmaluistelusta.

Kaunisto on toiminut liikunnanopettajana Kalevan lukiossa nyt 12 vuotta. Sitä ennen hän opetti 22 vuotta peruskoulun ja lukion liikuntaa Akaassa, Toijalassa.

– Erottelu on peruskoulussa vieläkin perustellumpaa, koska yläkoulussa moni on vielä epävarma itsestään. Oma keho voi tuntua vieraalta ja sitä jopa häpeillään. Järjestely ajaa myös ei-niin-hyvien liikkujien etua.

VESILAHDEN kirkonkylän koulussa liikuntaa opettava Janne Joensivu ja Juhannuskylän koulussa toimiva Hannu-Jussi Järvinen sanovat erottelussa olevan paljon hyviä puolia. Joensivu on työskennellyt alalla 14 vuotta, Järvinen parikymmentä.

– Ala-asteluokilla tytöt ja pojat ovat samalla tunnilla. Yläkoulussa taas ollaan jo erikseen, koska fyysiset erot alkavat olla niin suuria. Tuntemani yläkoulun opettajat aika lailla allekirjoittavat sen, että erikseen ollaan, Joensivu toteaa.

Järvinen sanoo erottelun olevan järkevää

tyttöjen ja poikien erilaisten mielenkiinnon kohteiden vuoksi.

– Tytöt eivät ole yhtä kiinnostuneita peleistä ja pelaamisesta.

NELJÄTTÄ VUOTTA liikuntapedagogiikkaa Jyväskylässä opiskeleva Robert Juvonen kertoo pitävänsä sekaryhmien opettamisesta, koska niissä otetaan toiset enemmän huomioon.

– Opinnoissa on aiheesta puhuttu sen verran, että liikunnanopettajan on hyvä rohkaista vaikkapa poikaa kokeilemaan balettia, jos näkee motivaatiota.

Kokkosen mukaan Jyväskylän yliopistolla on liikunnanopettajien kouluttajana suuri vastuu siitä, millaisia pätevät opettajat ovat.

– Täällä hoetaan, että turvallisuus on kiinni ihmisten koosta. Henkilökuntamme ei ole opetuksesta yksimielinen ja ristiriitojakin on.

Julia Ylä-Outinen

Miten muissa maissa toimitaan koululiikunnassa? Lue lisää utain.uta.fi/blogit LEEVI VÄHÄLÄ

Kalevan lukion liikuntatunnilla kiidetään jäällä lähinnä kaunoluistimilla. Merja Kaunisto ohjaa tyttöjen ryhmää.

4 ajassa kartalla luotain näkymä media

LEEVI VÄHÄLÄ

Vihapuhe viihdyttää verkkoyhteisöissä OMALLA NIMELLÄ esiintyminen verkkoyhteisössä voi lisätä syrjintää ja pahentaa häirintää, sillä henkilökohtaisten ominaisuuksien paljastaminen muille voi kasvattaa ihmisten ennakkoluuloja, käy ilmi Harvardin yliopiston mediatutkijan J. Nathan Matiasin artikkelista.

Tampereen yliopiston mediatutkijan Eliisa Vainikan mukaan juoruilua tapahtui ennen esimerkiksi huoltoasemien kahviloissa. Nyt ihmiset toteuttavat luonteenomaisia piirteitään sosiaalisessa mediassa. Kasvokkaisessa keskustelussa on enemmän sovinnaisuutta, kun taas internet keskusteluvälineenä korostaa kiistelevyyttä.

– Kiistely ja provosointi voivat olla ihmisille kaikista viihdyttävintä keskustelukulttuuria, sanoo Vainikka.

Korkeakouluopiskelijoiden suosimassa Jodel-sovelluksessa keskustellaan nimimerkittä. Kommentoiduimpia aiheita ovat rakkaus, seksi ja alkoholinkäyttö. Jodelissa uskalletaan kysyä mielipiteitä ja ottaa kantaa arkoihin aiheisiin, kuten terveyteen liittyviin kysymyksiin.

Ahkera Jodelin käyttäjä Hilla Niemi toimii älypuhelinsovelluksessa moderaattorina, joka ilmiantaa asiattomia sisältöjä. Eniten Niemi ilmiantaa selvästi vihamielistä sisältöä ja spämmäystä eli roskapostitusta.

– Jodeliin ei trolliviestejä kaivata.

Omien mielipiteiden perustelua vaaditaan, koska käyttäjäkunta koostuu korkeakouluopiskelijoista, sanoo Niemi.

ANONYMITEETTI ei itsessään tuota vihapuhetta, mutta se madaltaa kynnystä trollata. Tammikuun puolivälissä Jodeliin ilmestyi Tampereen yliopistoa koskeva epämääräinen kouluampumisuhkaus, josta syntyi kohu. Epätietoisuus sai opiskelijat levittämään huhuja uhkauksesta. Osa jätti tulematta yliopistolle.

– Kouluampumisuhan aikana Jodelissa syntyi iso haloo, kun huhuja paisuteltiin tarkoituksenmukaisesti, sanoo Niemi.

Vainikan mukaan on inhimillistä, että verkkoyhteisöissä tapahtuu niin sanottu rikkinäinen puhelinlanka -efekti. Ihmiset ovat kiinnostuneita dramatiikasta, ja usein on vaikea saada selville, mistä levitettävät tiedot ovat peräisin.

Aliisa Ristmeri

Miksi mahdollisuus kirjoittaa anonyyminä on korkeakouluopiskelijan lottovoitto?

Lue lisää utain.uta.fi/blogit

MIKÄ?

Jodel ○○Jodel on korkeakouluopiskelijoiden suosima älypuhelinsovellus, jossa keskustellaan anonyymisti. ○○Sovellusta käytetään Pohjoismaiden lisäksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Ranskassa. ○○Älyllisen keskustelun lisäksi anonymiteetti rohkaisee käyttäjiä keskustelemaan myös aroista aiheista. Myös alapäähuumori ja sisäpiirivitseillä trollaaminen on yleistä.

Tieto taudista leviää tuskastuttavan hitaasti

LÄHDE: ENDOMETRIOOSIYHDISTYS

TERVEYS Endometrioosipotilas saattaa kärsiä kivuliaista

oireista jopa yhdeksän vuotta ilman diagnoosia.

Pahimmillaan sairaus voi johtaa jopa lapsettomuuteen.

TIETOISUUS endometrioosista on vähäistä. Yleisen naistentaudin tuntemiseen on nyt kehitetty näkyviä keinoja. Tietoa sairaudesta levittää Endometrioosiyhdistys, joka kohdistaa katseensa erityisesti nuoriin.

Yhdistys on esimerkiksi koonnut terveystiedon ja liikunnan opettajille kouluihin kuukautisista kertovan oppitunnin, jossa käsitellään endometrioosia.

Tietoisuutta lisätään myös endometrioosiviikolla, jolla yhdistys julkistaa uuden mobiilioirepäiväkirja Moonan. Oirepäiväkirjan avulla voi seurata kuukautiskiertoa ja kartoittaa oireita.

– Yritämme purkaa vaikenemisen kulttuuria. Yleinen ajatus on, että kuukautisten vain kuuluu sattua, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jutta Laino-Tabell.

ENDOMETRIOOSI on kohdun limakalvon

pesäkesirottumatauti. Taudin oireita ovat kivuliaat kuukautiset, suolen toiminnan häiriöt ja lapsettomuus. Suomen väkilukuun suhteutettuna diagnoosin saaneita naisia on suunnilleen Tampereen verran.

Diagnoosi saattaa tulla kohdalle vasta, kun raskaus olisi ajankohtainen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan naistentautien poliklinikan apulaisylilääkäri Riikka Niemi myöntää myös ajatuksen siitä, että kuukautiskipuja tulisi vain sietää.

– Diagnoosin saaminen voi kestää vuosia.

Ei ymmärretä, että kuukautisten ei kuulu olla näin kipeitä.

Diagnoosi venyi myös tautia sairastavalla Outi Tolosella. Tolonen oireili pitkään ja aavisteli taudin mahdollisuutta. Endometrioosi todettiin hänellä neljä vuotta sitten kohdunpoiston yhteydessä.

MIKÄ?

Endometrioosi ○○Kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. ○○Endometrioosia sairastaa 10–15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Diagnosoimattomien määrää ei ole osattu arvioida. ○○Oireisiin kuuluvat kivuliaiden kuukautisten lisäksi suolisto-ongelmat, selkäkivut, krooninen väsymys ja lapsettomuus. ○○Endometrioosiviikkoa vietetään 20.– 26. maaliskuuta.

Kommentti Enää ei tarvitse kärsiä hiljaa

MOLEMMAT Niemi ja Laino-Tabell ovat yhtä mieltä siitä, että tieto sairaudesta on parantunut viime vuosina. Vielä on kuitenkin tehtävää.

– Tarvitsemme kaikki sairastavat puhumaan. Vertaistuki ja yhteistyö terveydenhuollon kanssa ovat avainasemassa, LainoTabell toteaa.

VOIMAKAS KIPU ennen kuukautisia tai niiden aikana ei ole normaalia, eikä sen tule olla osa naisen elämää.

Näin kerrotaan Endometrioosiyhdistyksen kotisivujen ensimmäisessä lauseessa.

Toteamus on armollinen kivuliaiden kuukautisten kanssa eläville naisille. Yleinen ajatus kuukautiskivuista on, että ne nyt vain kuuluvat naiseuteen ja ne tulee kestää, vaikka hammasta purren. Kivuista puhuminen on turhasta vouhottamista. Ja hei, nehän ovat vain kerran kuukaudessa.

Kivuista kärsivää vaikeneminen ei lohduta. Tuska on todellinen, vaikka siitä ei puhuttaisi. Joskus kipujen taustalla on sairaus, endometrioosi. Tuntuu epäreilulta, että oikeaa kroonista sairautta sairastavaa saa vähätellä. Ei kukaan kerro astmaatikollekaan, että happea saa, kun jaksaa hengittää tarpeeksi syvään.

Lamaannuttava kuukautiskipu ei ole normaalia, eikä kipu ole päänsisäistä. Diagnoosin saamisessa voi kestää jopa yhdeksän vuotta, osittain vaikenemisen kulttuurin vuoksi. Kuukautisten ja niihin liittyvien kipujen ei tarvitsisi olla tabu 2010-luvulla.

Anniina Rimpiläinen

Anniina Rimpiläinen

– Pesäkkeet nähtiin vasta, kun kohtu poistettiin, Tolonen kertoo.

Sairautta hoidetaan leikkaushoidoilla tai hormonilääkityksillä. Niemi korostaa taudin syyn olevan hormonaalinen, joten myös hoidon tulisi ensisijaisesti olla hormonaalista.

– Hormonihoitoihin voi liittyä paljon negatiivisia asenteita, mutta se on ainoa keino vaikuttaa tautiin.

ajassa kartalla luotain näkymä media 5

Ensiaputaitoisten määrä kasvaa Suomessa

Ylen irtisanomisista kolmannes kohdistuu Tampereelle

AUTTAMINEN Suomen Punaisen Ristin ensiapukurssit täyttyvät

Tampereella nopeasti. Lisäksi SPR:n tavoitteena on kouluttaa tuhansia uusia ensiavun taitajia auttajakursseilla.

KOLMISENKYMMENTÄ Tampereen Ensiapuryhmän jäsentä täyttää puheensorinallaan ja iloisella tunnelmalla Tampurin luentotilan. SPR:n Tampereen vapaaehtoistoiminnan keskuksessa pidetään viikoittain ensiapuryhmän harjoitusiltoja, joihin kuuluu luento-osuuksia ja ensiaputaitojen opettelemista.

Illan luentoa seuraava Liisa Flinck-Vasama on toiminut SPR:n Tampereen osaston toiminnanjohtajana yli 30 vuoden ajan. Hän kertoo, että ihmiset ovat todella kiinnostuneita opettelemaan ensiaputaitoja.

– Tampereella ensiapukursseille on tunkua. Kurssit täyttyvät jopa pari viikkoa ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ja moni kyselee varapaikkoja, Flinck-Vasama kertoo.

SPR:N HÄMEEN PIIRIN kurssisihteeri Riitta Konttinen kertoo, että ensiapukurssien määrää on lisätty. Hämeen piirissä järjestetään keväällä yli 50 yleisöensiapukurs-

MIKÄ?

Ensiaputaitojen opetteleminen ○○SPR:n Hämeen piirissä järjestetään keväällä 56 yleisöensiapukurssia. ○○Tampereella ensiapukurssin voi suorittaa Hämeen piirin koulutustilassa, Rongankatu 11:ssä. ○○Ensiapukurssi EA1 järjestetään Tampereella 2 kertaa kuukaudessa. ○○Suomi 100 -juhlavuosi näkyy 140 vuotta täyttävän SPR:n toiminnassa.

SPR:n vapaaehtoiset järjestävät tunnin mittaisia auttajakursseja.

sia. Suosituimpia ovat hätäensiapukurssit ja EA1-kurssi, jossa opetellaan ensiavun perusteita.

SPR:n osastot järjestävät tänä vuonna lyhyitä auttajakursseja, joissa opetetaan ensiaputaitoja. Lisäksi Tampereen Keskustorilla LEEVI VÄHÄLÄ

voi harjoitella ensiapua toukokuussa Punaisen Ristin viikolla.

Konttisen mukaan ensiaputaitojen opettelun suosiota selittää se, että yrityksissä pitää olla tietty määrä ensiaputaitoisia ihmisiä.

Ihmiset hakeutuvat opettelemaan ensiaputaitoja omasta aloitteestaan varsinkin, jos lähipiirissä on joutunut todistamaan tilannetta, jossa ensiaputaitoja on tarvittu.

– Läheisten sairaudet ja halu olla valmiina auttamaan ovat syitä, miksi ensiapukurssille osallistutaan, Konttinen kertoo.

TAMPEREEN ENSIAPURYHMÄÄN kuu-

luvan Maaria Kuitusen mielestä ensiaputaidoista keskusteleminen on lisääntynyt.

Kymmenisen vuotta ensiaputoiminnassa mukana ollut Kuitunen pitää tärkeänä, että jokainen osaisi hätäensiavun ja uskaltaisi auttaa.

Ensiapuryhmän tapaamiseen osallistuneella Kuitusella on pitkä lista syitä, miksi hän haluaa harjoitella ensiaputaitoja vapaaehtoisesti.

– Auttaminen ja ihana porukka ovat tärkeitä syitä. Ensiapuharrastus sopii hyvin opiskelijalle, sillä se kehittää johtamistaitoja työelämässä.

Flinck-Vasama on huomannut, että eläkeläiset haluavat opetella ensiaputaitoja usein lastenlapsien vuoksi. Hän toivoisi kouluihin enemmän ensiapuopetusta, mutta koulut painottavat muuta opetusta. SPR on järjestänyt ensiapukoulutusta esimerkiksi Tampereen steinerkoulun 8.–9.-luokkalaisille.

”

Ensiaputaitojen opettelun suosiota selittää se, että yrityksissä pitää olla tietty määrä ensiaputaitoisia ihmisiä.

Larissa Bister

Ilveksen uudet omistajat paljastuvat ensi viikolla USEAN HENKILÖN sijoittajaryhmä aikoo ostaa jääkiekkojoukkue Ilveksen pääomistajuuden. Yksi pääsijoittajista on tamperelainen rakennusalan yrittäjä Petri Hietanen. Hietanen omistaa nyt 6,5 prosenttia Ilves Hockey Oy:n osakkeista.

Ilves-Hockey Oy pitää ylimääräisen yhtiökokouksen ensi tiistaina. Esityslistalla on mainittu selvityksen antaminen pääomistajuudesta. Ilveksen nykyisenä pääomistajana on toiminut vuodesta 1993 Vincent Manngard.

Hietanen kertoo, että uudessa noin 10 hengen omistajaryhmässä on paljon kiekko-osaamista. Entisen Ilves-pelaajan Risto Jalon arvellaan kuuluvan sijoittajaporukkaan. Jalo ei vahvista asiaa, mutta uskoo, että tulevassa yhtiökokouksessa rakennetaan Ilveksen uutta alkua. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.

Ira Mellberg

Yrityspäivillä nuoria kannustettiin pitkäjänteisyyteen

pelastuspäällikkö Matti Isotalo arvioi, että suomalaisten ensiaputaidot ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä. Vaikka onnettomuuspaikalle sattunut olisi käynyt ensiapukurssin, joissain tilanteissa toimiminen on erityisen vaikeaa.

– Julkisilla paikoilla toimiminen vaatii siviilirohkeutta, Isotalo sanoo.

TAMPEREEN yrityspäivien pääyhteistyökumppani Nordic Henkilöstöpalvelut haluaa viestittää nuorille, että jokainen työkokemus on hyödyksi.

Nordic Henkilöstöpalvelujen henkilöstöassistentti Heta Häkkinen kertoo pitkäjänteisen ja huolellisen työn palkitsevan aina. Hyvin tehty pohjatyö ja motivaatio auttavat työnhaussa.

Yrityspäivillä puhunut Elise Pietarila tuottaa ohjelmia social television -kärjellä. Siinä ihmiset täytyy saada mukaan ja puhua suoraan katsojille.

– Ensin on ilmiö, jota kokeillaan ja lopuksi osallistetaan ihmisiä, Pietarila sanoo.

Pietarila on Gimmeyawallet Productions -yhtiön toimitusjohtaja, joka on tuottanut muun muassa Madventuresdokumenttiohjelmaa.

Yrityspäivät keräsi Tampereen yliopistolle yli sata yritystä 1.–2. helmikuuta.

Ira Mellberg

Teresia Jokinen

Flinck-Vasaman mielestä suomalaisten ensiaputaidot ovat parantuneet, mutta myös välinpitämättömyyttä esiintyy.

– Sairaskohtauksen saaneet joutuvat odottamaan apua välillä pitkään, sillä monet ohikulkijat sivuuttavat heidät.

PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN

Tampereen Ensiapuryhmään kuuluvat Maaria Kuitunen ja Sami Rantanen näyttävät, miten elvytystilanteessa toimitaan.

Yle irtisanoo 63 työntekijää Yle Tuotanto ja Design -osastolta. 40 henkilöä irtisanotaan Helsingin Pasilasta ja 23 Tampereen Mediapoliksesta.

Ylen ohjelmatyöntekijät ry:n varapääluottamusmiehen Jyrki Saarikosken mukaan ei ole vielä tietoa siitä, miten irtisanomiset vaikuttavat Ylen ohjelmien tuotantoon. Alkuperäisen suunnitelman mukaan irtisanottavia piti olla 145, mutta määrää onnistuttiin laskemaan.

– Isot irtisanomiset tässä kuitenkin ovat kyseessä. Työntekijät ovat synkällä mielellä, Saarikoski toteaa.

On vielä epäselvää, ketkä irtisanotaan. Ylen johto aikoo ilmoittaa työntekijöilleen irtisanomisista tämän ja ensi viikon aikana. Luultavasti irtisanottujen työvelvoitteet jatkuvat vielä irtisanomisajan, eli kuusi kuukautta.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media

SARITA PIIPPONEN

Samuli Pihlaja rakensi ensimmäisen kitaransa 15-vuotiaana. Nyt hän saa tehdä kitaroita ammatikseen.

ajassa kartalla luotain näkymä media 7

Uusi mahdollisuus nauttia elämästä UUDELLEENKOULUTTAUTUMINEN Ensimmäiseksi opiskeltu ammatti ei välttämättä

olekaan se oikea. Tämän saattaa huomata vasta pitkään työelämässä oltuaan.

– SE OLI KYTENYT mielessäni jo pidemmän aikaa, että mikä minusta oikein tulee isona, pohtii Katri Ojanen, 46.

Ojanen on koulutukseltaan laboratorioteknikko, joka oli ehtinyt työskennellä 19 vuotta lääketeollisuudessa. Vuonna 2015, 45-vuotiaana, hän päätti tehdä muutoksen.

Unettomuus oli ollut jo pitkään osa Ojasen elämää, eikä hän enää nähnyt tulevaisuuttaan samalla työpaikalla. Keväällä 2015 Ojanen oli lomamatkalla Maltalla. Huljutellessaan varpaitaan merivedessä hän ymmärsi, ettei ollut nähnyt värejä elämässään moniin vuosiin. Hän kaipasi uteliaisuutta ja ihmetystä elämäänsä.

Ensin Ojanen lähti opiskelemaan Voionmaan opistoon radiotyötä. Viime syksynä hän aloitti opiskelut Helsingin Metropolia -ammattikorkeakoulussa elokuvan ja television koulutusohjelmassa. Sieltä Ojanen valmistuu medianomiksi. Radiotyö kiinnostaa Ojasta kovasti, mutta lopullinen unelmatyö täsmentyy opintojen edetessä ja uusien taitojen karttuessa.

– Kaikki värit, hajut ja maut ovat taas yhtä ihmeellisiä kuin ne olivat silloin, kun olin pieni, Ojanen iloitsee.

TILASTOKESKUKSEN työolotutkimuksessa on selvitetty vuodesta 1984 alkaen, kuinka monessa ammatissa palkansaajat ovat olleet työuransa aikana. Vuonna 2013 aina lähes samassa ammatissa olleita oli 41 prosenttia palkansaajista. Tämä tarkoittaa, että lähes 60 prosenttia on vaihtanut ammattiaan työuransa aikana. Ojasen tarina ei ole siis ainutlaatuinen.

Samuli Pihlaja, 31, päätyi ohjelmisto- ja teknologia-alalle opiskellessaan Helsingin Haaga-Helia -ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Opiskelemaan Pihlaja päätyi ikään kuin vahingossa, vaikka opinnot olikin tarkoitus jossain vaiheessa aloittaa.

– Kaveri sai intistä lomaa, kun hän lähti pääsykokeisiin. Minä menin mukaan. Sitten me päästiin sisään, Pihlaja kertoo.

Pihlaja työskenteli vuosia erilaisissa ohjelmisto- ja teknologia-alan yrityksissä.

Hän vietti alalla lähes 10 vuotta. Sitten piti rauhoittua. Kun kaikki palaset loksahtelivat paikoilleen, Pihlaja päätti lähteä opiskelemaan rakkaasta harrastuksestaan ammatin. Hän aloitti soitinrakennuksen opinnot Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.

Pihlaja on ammatiltaan myös kotimaan vesiliikenteen laivuri. Kipparin työt ovat Pihlajan unelmien kesätyö ja hän jatkaa niitä edelleen.

– Ymmärsin, että tykkään laivoista ja kitaroista, joten olen alkanut järjestellä asioitani niin, että ajelen laivoja ja rakennan kitaroita.

Hän auttaa edelleen tuttujaan esimerkiksi heidän yritystensä digimarkkinoinnissa.

Toisaalta Pihlaja kokee myös, että kaupallisen alan koulutuksesta ja työkokemuksesta on hyötyä myös hänen kitarabisneksissään.

MYÖS Anu Hurme, 28, kokee, että on pystynyt yhdistämään aiemmin opiskelemansa alan uuteen koulutusalaansa. Toimittajatausta auttaa häntä paljon nykyisessä ammatissaan yritysviestinnässä.

Toimittajan työ ei ollut koskaan Hurmeen unelma-ammatti, mutta hän haki kuitenkin Tampereen yliopistoon opiskelemaan tiedotusoppia. Viestintä ja tiedo-

”

Ymmärsin, että tykkään laivoista ja kitaroista, joten olen alkanut järjestellä asioitani niin, että ajelen laivoja ja rakennan kitaroita.

jälkeen korkeakoulupaikan vastaanottaneilla tai jo korkeakoulusta valmistuneilla on nykyään omat kiintiönsä korkeakouluihin hakiessa. Tällä halutaan parantaa ensimmäistä kertaa korkeakoulutukseen hakevien mahdollisuuksia päästä kiinni opiskeluun. Samalla tämä saattaa nostaa kynnystä hakea uudelleen opiskelemaan.

Monet jättävät myös ottamatta koulupaikan vastaan, jos eivät pääse ensimmäiseen hakutoiveeseensa.

jättää perheensä elämään miten parhaaksi katsoo ja ponin hirnumaan talliin, hän naurahtaa.

Samuli Pihlajalla yrittäjäkokemus ja lähipiirin tuki antoivat lopulta rohkeuden jättää vakityön tauolle ja aloittaa täysipäiväisenä opiskelijana. Useampi hänen ystävistään on saanut rohkeutta hänen esimerkistään.

Pihlajan mukaan usko omaan osaamiseen ja siihen, että tekijöille löytyy aina hommia, on auttanut isossa päätöksessä.

KIINTIÖT ovat kuitenkin huolista pienimpiä alanvaihdosta aikuisiässä miettiessä.

Talous, turvallisuuden tunne ja entisen työn jättäminen aiheuttavat päänvaivaa.

– Lopulta mieheni sanoi, että nyt on kyllä turvallisempaa, että teen jotain mikä tekee minut onnelliseksi, kuin että joutuisin jäämään esimerkiksi sairaslomalle työuupumuksen takia, Katri Ojanen sanoo.

Kun Ojanen aloitti opinnot Voionmaan opistossa, hän alkoi myös pitää blogia elämänmuutoksestaan. Blogin avulla hän haluaa jäsennellä ajatuksiaan ja huolenaiheitaan kaikesta uudesta, jota opintojen aloittamisen myötä tulee eteen.

– Onhan se nyt hassu tilanne, kun 45-vuotias nainen lähtee keskelle pöpelikköä,

VAIKKA uran vaihtamisessa on haasteita, Ojaselle ja Pihlajalle on ollut tärkeintä nauttia siitä mitä tekee. Pihlaja huomasi, että soitinrakennus sopii paremmin hänen luonteelleen.

– Olen luonteeltani perfektionisti ja minua turhautti hektisessä kasvuyritysmaailmassa, etten voinut viilata jokaista pilkkua.

Käsityönä tehdyissä kitaroissa pointti on nimenomaan yksityiskohdissa, hienosäädössä ja viimeistelyssä.

Henriikka Hiilloskorpi

Samuli Pihlaja

tusopin pääsykoekirjallisuus kiinnostivat, ja hän pääsi sisään. Tiedotusopin opintojen ohella Hurme alkoi työskennellä Ylellä radio- ja tv-uutisissa sekä yhdessä asiaohjelmassa.

Kandidaatiksi valmistuttuaan Hurme jäi äitiyslomalle. Sen jälkeen piti alkaa miettiä, mitä seuraavaksi opinnoissa tapahtuisi.

Tiedotusopin maisteriohjelma ei enää tuntunut omalta ja Hurme alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Pohdinnan jälkeen tiedotusoppi vaihtui vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmaan.

– Kiinnostuksen kohteeni ovat enemmän tässä teemassa. Tässä pääsen oikeasti unelmahommiini, Hurme tuumii.

Nyt Hurme työskentelee yritysviestinnän parissa ja kirjoittaa gradua vastuullisesta liiketoiminnasta. Toimittajan työ on edelleen Hurmeelle mieleinen, joten hän tekee myös satunnaisesti toimittajan töitä Ylellä.

AMMATIN VAIHTAMINEN ei aina tarkoita uudelleen kouluttautumista, mutta usein edellyttää sitä. Takaisin koulunpenkille palaaminen tai sen yrittäminen on yleistä.

Toisen tutkinnon opiskelemista ja koulutuksen vaihtamista on tehty lainsäädännöllä jatkuvasti vaikeammaksi. Vuoden 2014

Olenko ikuisesti toimittaja?

OLIN 18-VUOTIAS, kun päätin hakea opiskelemaan journalistiikkaa ja viestintää Tampereen yliopistoon. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen jatkoin lukemista ja pääsin kouluun.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olen valmistuessani 24-vuotias.

Siis todella nuori. Jos tekisin niin kuin yhteiskunta haluaa, menisin heti alan töihin ja hyppäisin uraputkeen. 40 vuodeksi.

En ole missään vaiheessa edes ajatellut, että tämä olisi lopullinen koulutukseni. Olen aina halunnut olla toimittaja, mutta toisaalta myös näyttelijä ja opettaja. Myös liikunta ja ravitsemus kiinnostavat. Toki jossain vaiheessa haluan asettua aloilleni, ja kuvitelmiini kuuluu myös vakityö. Nuorena haluan vielä nähdä maailmaa ja saada erilaisia näkökulmia siihen.

En ole yksin ajatusteni kanssa. Suurim-

malla osalla opiskelutovereistani on ollut hyvin samanlaisia ajatuksia keskustellessamme tulevaisuudesta ja opinnoista.

Useimmat haluavat pitää toimittajan työt mukana tulevaisuudessaan, mutta se ei ole ainut osa sitä.

Uudelleenkouluttautumisen vaikeutuminen ensikertalaiskiintiön vuoksi huolettaa. Entä jos haluan vielä opiskella kokonaan toisen korkeakoulututkinnon?

Uskon, että koulutuksen kehittäminen yhä enemmän siihen suuntaan, että kaikkien on mentävä suoraan toisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakouluun ja siitä suoraan uraputkeen, ei ole inhimillistä. Toivon kovasti, että päättäjät ymmärtävät, että ihmiset ja heidän tulevaisuuden suunnitelmansa muuttuvat. Ja se on luonnollista.

Henriikka Hiilloskorpi

8 ajassa kartalla luotain näkymä media

Tia Hämäläisen kanalasta löytyy monia eri kanarotuja.

Kanojen kesäloma kaupungissa KOTKOTTAJAT Maaseudun rauhaa kaipaavat kaupunkilaiset saavat lepuuttaa hermojaan

seuraamalla eläinten toimintaa Sorsapuistossa. Talvella kanat asuvat Hämeenkyrössä.

– MINÄ PUHUN NYT, käskee Tia Hämä-

läinen, mutta kiekuna ei vaimene. Vanha sananlasku toimii toisinkin päin. Kukko ei laula käskemällä, mutta ei se myöskään käskemällä hiljene.

Ensimmäisen häkin ovea vartioi ylväs ovimikko, orpington-kukko Oiva. Kukko on suuri, ihmislapsen kokoinen. Sillä on muhkeat rintalihakset ja hiilenmusta kiiltävä höyhenpeite. Onneksi tämä kaveri on ystävällinen herrasmies. Emäntä antaa luvan, jolloin kukko hyppää ulos häkistä ja menee ylpeilemään vapaudellaan muiden kukkojen eteen.

Kukkojen ego ei katso kokoa, sillä pienet kääpiö-kochin-kukot ovat valmiita tappeluun näitä kolme kertaa isomman Oivan

kanssa. Kukot uhittelevat nokkimalla maata toistensa edessä. Lopulta jännite purkautuu, kun Oiva saa tarpeekseen ulkoilusta ja astelee kiltisti takaisin kanojensa luokse.

IHMISET muuttavat kesällä kaupungista maalle, nämä kanat toimivat päinvastoin.

Talvella kanat asuvat Hämeenkyrössä Tia Hämäläisen luona.

Kanojen tie Hämeenkyröstä kaupunkiin alkoi sattumasta. Aluksi Sorsapuiston kesäkanat saapuivat Peikkorinteen tilalta Askolasta. Hämäläinen tutustui kaupungin kanaväkeen munakaupan kautta.

– Peikkorinteen tilalla oli faverolle-rotu, josta olin kiinnostunut. Näin Sorsapuistossa kanojen hoitajan ja kysyin häneltä, olisiko

mahdollista ostaa siitosmunia, Hämäläinen kertoo.

Peikkorinteen linnut sairastuivat kanoissa leviävään, ihmisille vaarattomaan tautiin.

Taudin saaneita lintuja ei tarvinnut lopettaa, mutta niitä ei saanut enää siirtää. Tuttu kanahoitaja osasi vinkata kaupungille, että Hämeenkyröstä löytyisi korvaavia lintuja.

– Olen aika yllytyshullu osallistumaan kaikkeen hauskaan. Vastasin, että totta kai lapsille täytyy olla nähtävää. Me tehdään teille sopivat parvet sinne, Hämäläinen sanoo.

KANA on älyllisiltä kyvyiltään hyvin aliarvioitu. Vuosien ajan ihmisiä on haukuttu kana-aivoiksi, vaikka kana oppii saman tem-

pun kuin koira jo muutamalla toistokerralla.

Kanat muistavat hyvin hoitajansa ja ympäristönsä. Kääpiö-kochin-rodun kanoille tulee kolmas kesä kaupungissa.

– Kanat ovat ensin tiiviissä parvessa häkissä, mutta sitten joku niistä huomaa, että tämähän on tuttu koppi. Sitten kukko toteaa, että täällä on turvallista ja kutsuu eukot munimaan, Hämäläinen kertoo.

Kääpiö-kochinit tunnistaa pienestä koosta ja pyöreästä muodosta. Pienen ja pyöreän rodun matka Suomeen on ollut pidempi kuin niiden kesäiset matkat Hämeenkyröstä Tampereelle. Rotu on peräisin Kiinasta, ja Keisarin pyynnöstä rotu jalostettiin aikoinaan pyöreäksi höyhenpalloksi, jotta se sopisi palatsin kalustukseen.

ajassa kartalla luotain näkymä media 9

PETRI HUHTINEN

Nollat ja ykköset muistavat käyttäjän klikkaukset ALGORITMIT Tiedonhaun tulosten järjestystä hallinnoidaan

algoritmeilla. Utain testasi, miten nopeasti hakukone oppii tunnistamaan käyttäjän profiilin.

VANHA VIISAUS kuuluu, että tieto on valtaa. Jos tämä on totta, sen kahvassa ovat tällä hetkellä valtavat, monikansalliset yritykset, kuten Google. Muutaman muun jätin kanssa yritys hallitsee leijonanosaa koko maailman tietoliikenteestä.

Google on ensisijainen tiedonhaun lähde lukemattomille ihmisille. Hakukone toimii porttina ihmisten ja tiedon välillä. Periaatteet, joiden mukaan tieto löytyy tai on löytymättä, ovat tärkeitä valtaisan käyttäjämäärän takia. Näitä periaatteita hallitsevat algoritmit.

Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnan yliopistotutkija Heikki Keskustalo ja yliopistonlehtori Paavo Arvola vääntävät rautalangasta, mitä mystisillä algoritmeilla tarkoitetaan.

– Algoritmi on peräkkäisrakennetta, valintaa ja toistoa, eli kaavamaista menettelytapaa, Keskustalo selventää.

Arvola kuvailee algoritmin toimivan kuin ruuanlaitto-ohje. Siinä kuvaillaan, mitä pitää tehdä ja millä tavalla halutun lopputuloksen saamiseksi.

Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä monimutkaisempia algoritmeja koneille voi opettaa. Samalla niiden olemassaolosta tulee entistä huomaamattomampaa.

Tietokoneen kyky muodostaa profiili sen

Johannes Blom

LOIN ESSI TESTI -nimisen profiilin 48 tunnin ajaksi testatakseni algoritmien toimintaa käytännössä. Essi aloitti raivokkaan fitness-aiheisten sivujen ja nopeiden laihdutuskeinojen etsimisen Googlesta. Facebookissa Essi liittyi kaikkiin painonpudotusryhmiin, joita löysi, ja tykkäsi kaikesta kehonrakennukseen liittyvästä.

Testissä huomasin, että algoritmi sopeutuu uuteen käyttäjään nopeasti. Kokeilun ensimmäiset tunnit Facebook ehdotti Essille ryhmiä, jotka sopivat aiempaan selaushistoriaani. Vegaanista ruokavaliota ja kierrätystä koskevat ehdotukset vaihtuivat kuitenkin pian. Mitä useammasta fitnesskropan saavuttamiseen ohjeistavasta ryhmästä Essi tykkäsi, sitä vähemmän algoritmi tarjosi entisen kaltaista sisältöä.

YKSI ENSIMMÄISISTÄ tunnetuista algoritmeista on Eukleideen algoritmi. Sen avulla ratkaistaan kahden kokonaisluvun suurin yhteinen nimittäjä käyttäen jakoyhtälöä.

Ennen algoritmeja käytettiin matemaattis-

ten pulmien ratkaisuun, nyt niiden avulla optimoidaan sisältöä kunkin käyttäjän mieltymyksiin sopivaksi.

– Algoritmit ja niiden toimintaperiaatteet ovat liikesalaisuuksia. Todennäköisesti niitä muutetaan ja kehitetään jatkuvasti, Keskustalo kertoo.

HAKUKONETULOSTEN näkyvyysjärjestys perustuu Keskustalon mukaan lähes aina muutamaan seikkaan. Käyttäjän profiloinnin lisäksi tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi se, onko sivulle linkkejä muilta sivuilta ja löytyykö sivulta hakukoneeseen syötettyjä sanoja. Lisäksi tuloksiin vaikuttavat sivun latautumisnopeus ja soveltuvuus mobiililaitteille.

Palataanpa vielä testiin. Essi kokeili lisätä kaveriksi pari ystävääni. Samassa tarjonta muuttui täysin. Kaikki laihdutukseen ja kehonrakennukseen liittyvät ehdotukset katosivat ja tilalle tuli yliopisto-opiskelijoille suunnattuja ryhmiä sekä bändien sivuja.

Kavereilla oli selvästi valtavan suuri vaikutus siihen, millaisia arvoja algoritmi ajatteli Essin edustavan.

Anni Huttunen

KUVANKÄSITTELY: ONNI OJALA

ELÄIMIÄ tuodaan kaupunkiin, että ihmiset voivat oppia niistä. Monet yllättyvät siitä, ettei kana olekaan aina perinteisen kanan näköinen. Kaupungissa asuvalle saattaa olla yllätys, ettei aapiskukko ei olekaan väritykseltään vain mielikuvituksen tuotetta.

– Eräs täällä vieraillut opettaja sanoi kerran, että oli aina kuvitellut aapiskukon olevan vain taiteilijan näkemys, sillä kukot ovat oikeasti valkoisia, Hämäläinen kertoo.

Kanat ovat tuttuja kaupunkilaisille usein vain kuvista. Sorsapuistossa voi seurata kanojen toimintaa ja ymmärtää paremmin niiden elämää. Monille ainut kontakti kanaan tulee kaupan munahyllyltä.

käyttäjästä perustuu esimerkiksi IP-osoitteeseen ja evästeisiin. Näiden lisäksi selaimen käyttö Gmail-tiliin kirjautuneena antaa Googlelle luvan pitää kirjaa kaikista hauista ja vierailluista sivuista.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media

Alakulttuurin VASTAVIRTA Underground on ruohonjuurimeininkiä.

Sen ytimeen kuuluu omaehtoisuus.

Kuvat: Sarita Piipponen Teksti: Markku Haavisto

ajassa kartalla luotain näkymä media 11

kasvot

Harleyn ja Karin mukaan underground on sitä, että asioita tehdään itseä varten. Jos joku ulkopuolinen innostuu, se on pelkkää plussaa.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media

– ET SÄ tartte tätä!

Lätsähattuinen mies nappaa puhelimen kädestäni ja on heittävinään sen olkansa yli.

Mies painaa sormensa otsaani vasten ja sanoo kaiken pysyvän päässäni.

Seuraavaksi huomaan miehen jo tanssittavan kuvaajaa musiikin tahdissa. Kuvaaja on hieman vaivaantunut, mutta lätsämies säteilee ilosta. Miehen vilpittömyys tekee vaikutuksen.

VAIHTOEHTOKULTTUURI elää ja hengittää Pispalan Vastavirta-klubilla, josta 12 vuoden aikana on tullut keskeinen Tampereen alakulttuuriyhteisöt yhteen kokoava tapahtumapaikka.

Tänäänkin Vastavirralle kokoontuu yhteen laaja joukko erilaisista piireistä tulevia ihmisiä. Illalla esiintyvän Nagasaki Grandslam -yhtyeen jäsenten mielestä asenteet alakulttuureja kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina.

– Vaikka Aamulehti on edelleen sellaista oikeistopaskaa, niin nekin julkaisee nykyään uutisia esimerkiksi Hiedanrannasta, yhtyeen kitaristi Kosti toteaa.

Hiedanrannan uutisoinnilla Kosti viittaa uuteen kulttuurikeskus Kuivaamoon, josta on tullut tärkeä paikka esimerkiksi yhtyeiden treenitilana. Kaupungin osallistuminen Kuivaamon rakentamiseen kuvastaa yhtyeen mukaan asenteiden muutosta alakulttuureja kohtaan.

– Kaupunki teki Kuivaamolle asioita, joihin kellään ei olisi muuten ollut varaa tai resursseja.

Toisaalta yhtyeen jäsenet arvelevat, että Kuivaamon kaukainen sijainti keskustasta vaikutti asiaan. Alakulttuureille on helppo antaa tilaa, kun ne ovat poissa näkyvistä.

– Tampereella on tilausta alakulttuureille koko ajan enemmän, toteaa yhtyeen solisti Taskumatti.

ELÄÄKSEEN ALAKULTTUURI tarvitsee paikan, jossa ihmisillä on mahdollisuus kokoontua omaan piirinsä. Punk-musiikille tällainen paikka oli talkoovoimin remontoitu Roxy-klubi Lontoossa vuonna 1976. Oman

”

paikan saaminen oli niin tärkeää, että punkkarit panttasivat kitaransa vuokranmaksua varten.

Reilut 12 vuotta sitten Tampereella havahduttiin samanlaiseen kulttuurityhjiöön. Kaupungista olivat kadonneet nuorten ja nousevien yhtyeiden keikkapaikat. Roxy-klubin tapaan talkoovoimin ja kaveriporukan kunnostamana Vastavirta syntyi Pispalan valtatien varrelle.

– Sinänsä tuntuu, että yleinen ilmapiiri vuosituhannen vaihteessa oli suvaitsevaisempi ja ihmiset olivat innostuneita toimimaan omaehtoisesti, Vastavirta-klubia perustamassa ollut Panu Kotila kommentoi.

Tuen tai avustuksen hakeminen ei käynyt edes mielessä. Asiat haluttiin tehdä omilla ehdoilla.

ULKOILMAA JA TUPAKANSAVUA keuhkoihinsa hengittävät kattoterassilla ystävykset Kari ja silinterihattuinen herramies nimeltään Harley.

– Niinku se moottoripyörä! nainen huudahtaa vähän taaempaa.

Kaksikon mielestä alakulttuuria on kaikkialla. Se ei katso aikaa tai paikkaa.

– Alakulttuuri keskittyy sinne, missä ihmiset tekee ja touhuaa, Kari sanoo.

Pispalan vahva alakulttuuriyhteisö on vain sattunut muodostumaan sinne, missä on ollut tarpeeksi samanlaisista asioista innostuvia ihmisiä. Undergroundissa keskeistä on yhteisöllisyys ja porukalla tekeminen.

Tärkeintä on tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.

– Ei etsitä markkinarakoa ja aleta laskea kassakoneella, paljonko saadaan katetta, Harley tuumaa.

PERUSTAMISESTA LÄHTIEN Vastavirran toiminnassa mukana olleet Panu Kotila, Perttu Koivisto ja Jyri Piekäinen ovat osa tamperelaisen alakulttuurin keskushermostoa. Vastavirran lisäksi he ovat mukana Tampere Underground -kollektiivissa.

Kotilan mukaan Tampere Underground -ryhmän tarkoitus ei ole olla Tampereen Alakulttuuri on opettanut Jukka Junttilalle sen, että jokainen voi olla sellainen underground-piirien yhteinen kattojärjestö, kuin itse haluaa.

Alakulttuureille on helppo antaa tilaa, kun ne ovat poissa näkyvistä.

Nagasaki Grandslam valmistautuu illan keikkaan fanin hypätessä mukaan kuvaan.

Undergroundin työläiset.

ajassa kartalla luotain näkymä media 13

Yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus ovat syvällä undergroundin ytimessä.

vaan pikemminkin luoda enemmän yhteistä toimintaa.

– Kulttuuri on monipuolisempaa, kun on enemmän erilaisia toimijoita tekemässä asioita yhdessä, Piekäinen perustelee.

Esimakua tällaisesta yhteistoiminnasta oli Tampere Underground.NYT! -näyttely, joka järjestettiin viime vuoden lopussa.

Samaan aikaan, kun alakerrassa yleisöä tanssittaa intensiivinen rumpuryhmä, yläkerrassa juhlistetaan punk-kulttuurin taivalta Jukka Junttilan 1977 – Punkval-

Vastavirta on kuin kupla, johon jokainen voi astua sisään omana itsenään.

lankumous -kirjan julkaisutilaisuudessa.

Illan kruunaa tiettävästi viimeistä kertaa valokeilaan astuva Hellhound-yhtye, joka saa keski-ikäistyneet ja perheelliset punkfanit hurmokseen.

JUNTTILALLE UNDERGROUND on oikeutta olla oma itsenä. Samalla se opettaa myös suvaitsemaan, että muillakin on oikeus olla, mitä he haluavat.

– Sulla on oikeus soittaa kitaraa, jos osaat.

Ja sulla on oikeus, vaikka et osaakaan.

– Saanko nyt näyttää nänniä?

Hellhound-yhtyeen keikan jälkeen fanit vetäytyvät huvimajaan fiilistelemään keikkaa.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Urheilutoimittajien rakkikoira ei pelkää räksyttää ÄRSYTTÄJÄ Urheilun tarjoamat tarinat ja tunteet vetivät Solmu Salmisen kirjoittamaan urheilusta.

Salmisen kirjoitustyyli poikkeaa valtavirrasta. Oman tien valitseminen ei ollut tietoinen päätös.

SOLMU SALMINEN astelee Hakametsän jäähalliin tottunein askelin. Täältä kaikki alkoi vuonna 2013, kun Salminen aloitti jääkiekkotoimittajan työt Jatkoajassa. Vuotta myöhemmin tie vei Aamulehden urheilutoimitukseen ja sieltä nykyiseen työpaikkaan Iltalehteen.

Salminen kirjoittaa urheilusta kärkkäästi, mihin ei ole totuttu Suomessa. Hän haluaa kirjoittaa sellaista tekstiä, jota itse on aina halunnut lukea. Tyyli on saanut lukijat välillä raivon partaalle.

Muita urheilutoimittajia Salminen ei halua kritisoida, mutta hän toivoisi näiltä nykyistä kriittisempää otetta.

– Suorasukainen kirjoittaminen on pippuri ja suola, joita ilman pihvi ei maistu hyvälle. Urheilujournalismin perisynti on se, että käydään peleissä ja fanitetaan. Se ei ole missään nimessä toimittajan homma.

URHEILUJOURNALISMIN alalla olisi Sal-

misen mielestä tilaa useammalle erilaiselle tekijälle.

– Kaikki tekevät samaa kamaa urheilujournalismissa. Kirjoitetaan peleistä ja kysellään pelkkiä kivoja juttuja pelaajilta.

Talous- ja tausta-aiheita juostaan karkuun.

Salmisen mielestä esimerkiksi Bluesin konkurssi ja Ilveksen taloussotkut ovat osittain toimittajien kivan kirjoittelun syytä. Hänen mukaansa suomalaiset urheilutoimittajat voisivat ottaa mallia KeskiEuroopan tai Ison-Britannian urheilujour-

”

Suorasukainen kirjoittaminen on pippuri ja suola, joita ilman pihvi ei maistu hyvälle.

Solmu Salminen

nalismista. Siellä asiat sanotaan suoraan ja annetaan kunnolla painetta seuroille, jotka eivät menesty odotusten mukaan. Salminen kokee, ettei Suomessa painosteta kriisiseuroja tarpeeksi tekemään asioita paremmin.

– Rähinäjournalismi on moraalisesti kyseenalaista, koska puhutaan ihmisten työpaikoista ja elämäntyöstä. Mutta jos sen tekee isomman, yhteisen hyvän eteen, minun mielestäni se on perusteltua.

YKSI INNOITTAJA Salmiselle on ollut jää-

kiekkovaikuttaja Petteri Sihvonen, jonka tekstit ärsyttivät Salmista itseään nuorempana.

– Sihvosella on koko ajan joku pointti, ja teksteissä on jotain karnevalisoivaa. Totesin, että tuo äijähän on aika nero.

Tärkeintä Salmiselle on, ettei hän kirjoita artikkeleita muita miellyttääkseen.

– Haluan olla lahjomaton ja kirjoittaa toimittajana maailmasta niin kuin itse sen

näen, enkä lähteä itsesensuuriin. Kärkevästi kirjoittaessa pitää miettiä, missä menee raja, ettei ala kirjoittaa tahallaan suututtaakseen ihmisiä.

Salminen myöntää, ettei ole pysynyt aina rajan oikealla puolella. Hän korostaa, ettei ihmisten suututtaminen saa olla itseisarvo.

– Jälkikäteen mietittynä olen varmasti mennyt sen rajan yli pari kertaa. Hyvin usein jutun julkaisun jälkeen tulee mietittyä, että pitikö taas noin kovaa kirjoittaa.

Pari päivää jälkikäteen huomaa, että tuo juttu oli paikallaan.

Kova kirjoitustyyli ei ole aina ollut urheilijoidenkaan mieleen. Esimerkiksi jääkiekkoilijoilta on tullut pientä jäynää. Kysymys siitä, onko haastattelujen saaminen ollut vaikeaa, saa Salmisen naurahtamaan.

– Tällä hetkellä on mielestäni oikein mukavat välit sekä Ilveksen että Tapparan joukkueisiin, kuuluu poliittinen vastaus.

Vaikka kärkkäys on tuonut välillä mutkia matkaan, Salminen ei silti halua missään nimessä muuttaa kirjoitustyyliään.

– Mieluummin mietin, kirjoitanko liian kriittisesti ja tuliko vain ärsytettyä ihmisiä kuin että miettisin, kirjoitinko liian pehmeästi.

KÄRKKÄÄN KIRJOITUSTYYLINSÄ takia Salminen on saanut raakaakin palautetta.

Välillä kuittailua on tullut kuukausien jälkeen kirjoituksen julkaisemisesta. Salminen kokee, että se kuuluu asiaan.

– Jengi elää tunteella, ja palautetta heitellään vähän puolin ja toisin. Jos kirjoittaa suorasukaisesti, palautetta pitää osata odottaa. Mielestäni olisi huono asia, jos palautetta ei tulisi.

Salminen ymmärtää, että urheilua seuraavien kynnys antaa palautetta on matala.

Hän kokee onnistuneensa saadessaan palautetta. Silloin kannattaja kokee Salmisen ihmiseksi, jolle voi purkaa pahaa oloaan.

– Kyllä sen ymmärtää, että tosikannattajalle joukkue ja kannattajayhteisö ovat vapaa-ajan ykkösasioita. Ne vertautuvat perheeseen. Jos lehdessä lukee isoilla kirjaimilla, että sen joukkueen peli on täyttä kuraa, kyllä sen kokee henkilökohtaisesti.

Kirsi Teiskonlahti

KUKA?

Solmu Salminen ○○26-vuotias urheilutoimittaja Tampereelta. ○○Opiskellut Tampereen yliopistossa suomen kieltä. ○○Työskentelee urheilutoimittajana Iltalehdessä. ○○Herättää keskustelua Twitterissä nimimerkillä @SolmuSalminen.

PETRI HUHTINEN

Solmu Salminen ei halua kirjoittaa saadakseen kiekkoilijoista kavereita. Salminen seuraa Hakametsässä pelejä kriittisellä silmällä.

ajassa kartalla luotain näkymä media 15

VANHAN AJAN TUNNELMAA VAPRIIKISSA

PETRI HUHTINEN

MEDIAPELIÄ

Emma Nikander

nikander.emma.i@student.uta.fi

Sosiaalisessa mediassa jätetään väliin oikeuskäsittelyn oleellisia osia ja siirrytään suoraan syytetyn rankaisemiseen.

POTKUT, menetetty maine, terapian tarve. Julkisia anteeksipyyntöjä. Pelkoa ja mielipahaa.

Tuttuja juttuja esimerkiksi edesmenneelle, imetyskuvalla kohun aiheuttaneelle Teri Niitille ja homokommentteja twiitanneelle Aleksi Valavuorelle.

He saivat jälkiviisaudelta voimakkaan potkun vatsaan: olisinpa jättänyt julkaisematta. He näkivät myös sen, että ylivoimamielipidettä edustavan yleisön valtavaa massaa on mahdoton hallita, vaikka sekaan mahtuisi muutama puolustajakin.

Viime viikonloppuna museokeskus Vapriikissa järjestetty Vapriikki-Vintage 2017 -tapahtuma houkutteli paikalle suuren joukon vintage-kulttuurin ystäviä. Vintage-torin myyntipöydistä löytyi niin retroaiheista sisustustavaraa kuin vanhan ajan vaatteitakin. Myyntipöytien lisäksi tapahtumassa pääsi nauttimaan musiikista, luennoista ja työpajoista. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana oli tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Suomi.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Saako julkkiksen kustannuksella vitsailla?

Oikeuskäsittelyllä uhattu Teemu Selänne -parodiavideo on herättänyt keskustelua. Tampereen yliopiston viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen kertoo, miten parodioihin pitäisi suhtautua.

Voiko Teemu Selänne -videosta tulla tekijöille seuraamuksia?

– Periaatteessa tekijät voivat syyllistyä kunnianloukkaukseen, mutta parodian yhteydessä raja on hyvin korkealla. Sananvapausargumentit johtaisivat siihen, että asia tuskin etenisi oikeudenkäyntiin asti. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli Teemu Selänteen tulisi itse olla aktiivinen syytteen nostamiseksi.

Jos syyttäjä ei aja syytettä, voisi Selänne ajaa sitä itse.

Onko laissa pykälää, joka kieltäisi tapauksen kaltaisten parodioiden tekemisen?

– Parodian kieltoa tai edes määritelmää ei Suomessa varsinaisesti ole. Tässä tapauksessa kyse olisi pääsääntöisesti kunnianloukkauksesta, jonka yhteydessä parodia saa lähes aina sananvapauden suojan. Nykypäivän merkittävimmät keskustelut parodian asemasta liittyvät tekijänoikeuteen, sillä parodiassahan usein käytetään jotain toista teosta. Tässä tapauksessa ei ole kyse tästä, vaan liikutaan kunnianloukkauksen ja sananvapauden välisellä alueella.

Missä menee parodian ja loukkaamisen raja?

– Tämä on tietenkin aina tapauskohtaista. Jos unohdetaan tekijänoikeuskysymykset, niin parodiassa voidaan syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämiseen. Parodian tulisi olla erityisen törkeää tai jollakin tavalla tapauksen ulkopuolisia loukkaavaa tai vahingoittavaa, että se ylittäisi tuomittavan toiminnan rajan.

Petri Jääskeläinen

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Vain elämää -tähti sytytetään vaikka väkisin

KUVAT: YÖ, PETRI AHO

Suosikkisarjan uusi kausi tuo mukanaan joukon kakkosrivin muusikoita ja pakotettua tunteilua.

TÄNÄKIN VUONNA tähtiartistit versioivat toistensa kappaleita ja liikuttuvat koskettavista tarinoista. Vain elämää -ohjelmassa nähdään muun muassa Robin, Samu Haber, vahvan kuvankäsittelyn kokenut Olli Lindholm, Nikke Ankara ja Petra. Siis ketkä?

Uransa Tiktakissa luonutta Petraa tuskin voi enää kutsua tähtiartistiksi ja kiintiöräppäri Ankaran repertuaarissa on hädin tuskin tarpeeksi biisejä muiden esitettäväksi. Samu Haber sentään on megatähti –

Saksassa. Yö ei ole veistellyt ikivihreitä hittejä vuosiin, joten ohjelman kannattelu jää täysin Robinin harteille.

Vain elämää -lehmä on jo lypsetty loppuun, mutta puristelu kahvimaidon toivossa jatkuu. Iltapäivälehdet toistelevat mantraa tähtiartisteista, vaikka heidän relevanssinsa poptaivaalla on olematon. Onkin aiheellista kysyä, täytyykö median toimia yhä viihdeteollisuuden airueina.

Petri Jääskeläinen

Olli Lindholm ennen ja jälkeen Vain Elämää -käsittelyn.

VAIKKA kohuissa monilla on syytä mielipahaan, tikarit tuntuvat kohtuuttomilta lentäessään kohtisuoraa yksityishenkilöön.

Viime syksynä pikaruokaketjun työntekijä sai osansa somen raivokkaasta maailmasta. Hän twiittasi työvuoronsa jälkeen Make America Great Again -lippistä käyttävän asiakkaan hampurilaiseen sylkäisemisestä. Potkut tuli. Ja pelko siitä, että anonyymit kommentoijat löytävät hänet ja hänen läheisensä.

Hänen oikea nimensä, työpaikkansa ja sukupuoli-identiteettinsä oli selvitetty.

Kun varsinaista lakia tyhmistä möläytyksistä somessa ei ole, tuomioita jakelevat sosiaalisen median käyttäjät.

Tuomiot ovat kovia, eikä anteeksipyyntöjä hyväksytä. Ne nähdään yksioikoisesti tyhjänpäiväisenä maineen paikkailuna. Minne on unohtunut jokaisen oikeus puolustautua?

Omaa somen käyttöäni rajoittaa väärinymmärretyksi tulemisen pelko, mutta ei siksi, ettenkö kestäisi olla väärässä.

Syy on se, ettei meillä sosiaalisessa mediassa ole oikeutta tehdä virheitä.

Some-oikeudenkäynnissä syytetty ei ole syytön, kunnes toisin todistetaan.

KUKAPA meistä ei joskus olisi lipsauttanut liian nopeasti ja harkitsematta jotakin, jolla ei paranisi vitsailla, tai asiaa, jollaista ei saisi moraalilla varustettu ihminen edes ajatella. Aikana ennen somea saatoimme saada tölväisystämme paheksuvaa palautetta, josta toivottavasti otimme opiksemme. Tänä päivänä samasta virheestä rangaistaan, ja lujaa.

Somessa julkaistusta viestistä jää puuttumaan paljon olennaista, kun nonverbaalinen puoli on poissa pelistä.

Esimerkiksi huumorista tulee silloin entistä vaikeampi laji. Se ei kuitenkaan ole näissä oikeuskäsittelyissä lieventävä asianhaara, sillä tarvittavat todisteet ovat ikuisesti verkossa.

JOKAINEN somekohun nostattanut ymmärtää yhden kerran jälkeen, että ei parane vitsailla aiheesta, joka ei vitsailua kestä. Kuitenkin myös kohuhashtagien käyttäjillä olisi peiliinkatsomisen ja itsehillinnän kehittämisen paikka. Reagoimisessa ei ole mitään väärää, mutta suhteellisuudentaju tulisi muistaa.

Tekijä: Olli Pietiläinen

Suomessa ikääntyvät 2015 ja väestöennuste

Eliniänodote Suomessa

80 000

70 000

vuosi 2015 vuosi 2065 (ennuste)

Naiset Miehet

60 000

Ennuste 90

50 000

henkilöä

40 000 80

30 000

eliniänodote (vuosia)

KEVÄÄLLÄ 2017 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: OLLI PIETILÄINEN

Korkea elinikä siirtää tautien taakkaa

20 000 70 1990

10 000

2015 havaintovuosi

Lähde: GBD 2015* 0 45

50

55

60

65

70

75

80

85

ikä (vuosia)

90

95

100+

Lähde: Tilastokeskus

Vuonna 2065 100+ -vuotiaita on noin 10 kertaa enemmän kuin vuonna 2015

Eniten kuolemia Suomessa aiheuttavat sairaudet ennen ja nyt Top 4 1990 1. Sydänsairaudet**

2015 1. Sydänsairaudet**

muutos 1990-2015

2015 osuus kuolemista 2. Alzheimerin

-25 %

2. Aivoverenkierron häiriöt

2. Alzheimerin tauti

3. Alzheimerin tauti

3. Aivoverenkierron häiriöt

-28 %

4. Hengitystieinfektiot

4. Keuhkosyöpä

6%

78 %

1. Sydänsairaudet

tauti

12% = 115 kuolemaa 100 000 henkilöä kohti

24%

3. Aivoveren-

kierron häiriöt 9%

5. Keuhkosyöpä

4.Keuhkosyöpä

4%

11. Hengitystieinfektiot

**Iskeelmiset eli hapenpuutteesta johtuvat sydänsairaudet

-67%

Lähde: *Global Burden of Disease Study 2015