Page 1

13/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

Klikkejä kakkaemojeilla Kun toimittajan sanat loppuvat, hymiöt rientävät apuun. Anni Härkönen s. 15

Omaehtoinen eläjä Walesilainen Jonathan Philips innostuu erikoisista esineistä. s.8 CD-levyn kulta-aika on auttamatta ohi. s.4

Maakuntalainen vai maailmankansalainen? s.6

Lahjoitus voi pelastaa joulun. s.9


2 ajassa kartalla luotain näkymä media

8.12.2016 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Satavuotias, joka loikkasi tasa-arvon oksalle SUOMI juhlii tulevana vuonna 100-vuotista historiaansa, joka on ollut monella mittapuulla menestyksekäs ja täynnä käänteitä. 1900-luvun alussa pohjoinen maa oli tasa-arvon edelläkävijä. Vuonna 1906 suomalaiset naiset olivat etuoikeutettuja, koska he saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Tuosta hetkestä on kulunut aikaa vain muutaman sukupolven verran. Hektisessä elämänrytmissä pyristelevä länsimaalainen ei muista aina, että se on silmänräpäys maapallon 4,6 miljardin vuoden historiassa.

ovat nähneet, kun samaisen hyvinvointivaltion perusrakenteita on murennettu systemaattisesti. Mitähän he ovat ajatelleet, kun hallitus rajasi subjektiivista päivähoito-oikeutta? Kyseessä on yhteiskunnan järjestelmä, joka 1970-luvulta alkaen lisäsi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja mahdollisti naisten työssäkäynnin. SATAVUOTIAAN Suomen tasa-arvokamppailussa ollaan käännekohdassa, kun koko

maailma kipuilee laman ja sodan uhan kourissa.Kansalaisjärjestöjen on pidettävä kovaa meteliä ihmisoikeuksista, jotta heikompien oikeudet eivät jää kansallismielisen kiihkoilun jalkoihin. Suomen juhlavuonna jokaisen on hyvä muistella kansakuntana kuljettua matkaa. Tasa-arvo ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys. Kysymys kuuluukin,lähdemmekö seuraavaksi kohti kehitystä vai taantumaa? Emma Auvinen SARITA PIIPPONEN

KESKUUDESSAMME elää tänä päivänä yli 700 ihmistä, jotka ovat olleet lapsia Suomen itsenäistyessä. He ovat varttuneet samaa tietä itsenäisen Suomen kanssa. Tulevana vuonna nuo vuosisadan nähneet silmät todistavat, kun nais- ja miesparit voivat astua avioliittoon ja saada samat oikeudet kuin heteroparit. Itsenäistymisen aikaan syntyneet lapset olivat jo kypsässä työiässä, kun homous poistettiin rikoslaista. He olivat olleet jo hyvän aikaa eläkkeellä, kun homous poistettiin sairausluokituksesta. Kaikki eivät olekaan tasa-arvoistumista kakomatta nielleet. Kehitys on jatkuvaa tasapainoilua kehityksen ja taantumisen välillä. TÄNÄ VUONNA samat ihmiset, jotka ovat nähneet hyvinvointivaltion rakentamisen,

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, feature) Kaija Toivonen (ulkoasupäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit: Anne-Mari Rajala, Saana Huhtala Uutistuottaja: Sara Salmi AD: Annika Järvinen Taittajat: Mira Mannersola, Silja Annila, Milla Talassalo, Nikke Kinnunen Toimittajat: Mikko Asunta, Emma Auvinen, Johannes Blom, Markku Haavisto, Henriikka Hiilloskorpi, Anni Huttunen, Merja Häikiö, Anni Härkönen, Vilma Häti, Lotta Jokitalo, Sandra Järvenpää, Petri Jääskeläinen, Juho Kankaanpää, Emmi Kantola, Alisa Kaukio, Milja Keinänen, Anni Keski-Heikkilä, Katri Keskitalo, Anniina Korpela, Nikolas Lempiäinen, Janne Nieminen, Emma Nikander, Saara Nyystilä, Lari Seppinen, Kirsi Teiskonlahti, Väinö Vasara, Kai Ylinen Valokuvaajat: Uwaifo Iduozee, Sarita Piipponen Kuvankäsittelijä: Roosa Kauppinen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

⋆ ⋆UUTISANALYYSI

Täytteet tekevät pizzan HILLARY CLINTON pyörittää washingtonilaisessa pizzeriassa okkultistista pedofiilirinkiä, johon kuuluu joukko Yhdysvaltojen johtavia poliitikkoja. Kuulostaa melko älyttömältä, vai kuinka? Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla Wikileaks vuoti verkkoon Clintonin kampanjatiimille kuuluvia sähköposteja, jotka saivat keskustelualusta Redditin käyttäjät innostumaan. Verkkosivustolle perustettiin pian yhteisö, joka alkoi selvittää viestien koodeja. Tapaus sai nimekseen Pizzagate. Internetsalapoliisit löysivät viesteistä symboleja, joiden voitiin tulkita viittaavan pedofiliaan. Esimerkiksi cheese pizzaa pidettiin koodina child pornographylle.Valeuutissivustot, kuten Your News Wire, lähtivät lietsomaan tarinaa ja se paisui valtaviin mittoihin. Suuret mediatalot reagoivat aiheeseen vasta kun viesteissä mainitun pizzerian pitäjä alkoi kärsiä häirinnästä. VALTAMEDIA ei korjannut lainkaan käyttäjien löytämiä näennäistodisteita vaan käsittelivät lähinnä häirinnän seurauksia. Tämä innosti rikostutkijoita ja toimittajia leikkivät kansalaiset luisumaan yhteiskunnan nurjalle puolelle ja uhkailemaan pizzerian pitäjää ja työntekijöitä sekä heidän perheitään. Verkon kansalaisjournalismi on erittäin ongelmallinen keino vaikuttaa yhteiskuntaan. Käyttäjät toimivat anonymiteetin suojissa, eikä tietoja vahvisteta. Juorut voivat muuttua nopeasti totuudeksi ja toisinpäin. Näennäisjournalistiset sivustot useimmiten korostavat kokemusasiantuntijuutta ja faktojen valikointia sekä vastakkaisten näkemysten mustamaalaamista.

Esimerkiksi cheese pizzaa pidettiin koodina child pornographylle.

Oman elämänsä mestarietsivät toimivat usein alustoilla, joilla sensurointi on vajavaista. Reddit ja erilaiset kuvalaudat ovatkin paikkoja, joissa villeimmistä spekulaatioistakin voi tulla yleinen mielipide. Reddit tosin poisti kaiken Pizzagate-keskustelun sivultaan, kun aihe villiintyi liikaa. Yhdysvaltalaismedia ei kokenut tarpeelliseksi nostaa teoriaa julkiseen keskusteluun. Syytä kuitenkin olisi ollut. TÄLLÄ VIIKOLLA Pizzagate sai näkyvää jatkoa. Media heräsi eri puolilla maailmaa kertomaan tapauksesta uudelleen, kun salaliiton keskiössä olevaan pizzeriaan saapui vierailulle mies haulikon kanssa. Vahingoilta säästyttiin tällä kertaa. Uutisointi keskittyi alussa jälleen vain valeuutissivujen levittämään tietoon, kunnes lehdet avasivat teorian taustoja yleisöilleen. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Salaliittoteoreetikot turhautuvat siihen, että media ei kerro heitä kiinnostavista aiheista. Pizzagaten tapauksessa kyseessä ei ollut enää edes marginaalinen, muutaman sekopään hourailu, vaan kokonainen asialleen omistautunut yhteisö. Tähän valtamedian olisi pitänyt tarttua. Huolellinen väitteiden kumoaminen olisi

voinut estää tai ainakin hidastaa tilanteen kärjistymistä. Valheellisen tiedon kuittaaminen olankohautuksella ei enää riitä. Parhaiten verkossa leviävät kärjistetyt ja yksinkertaistetut tarinat. Se on osasyy valeuutissivustojen menestykseen. Googlen algoritmit myös tukevat lukijan maailmankuvaa, ja siksi valejutuista päädytään toisiin valeuutisiin.82,951 Tilanteeseen yksi ratkaisu voisi olla entistä pidempien ja laadukkaampien juttujen tekeminen. Journalistit voivat taistella tunteisiin vetoavaa valeuutisointia vastaan vain kiinnostavasti esitetyillä faktoilla. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Kuluttajien valinnat ratkaisevat, millainen tieto leviää.

Petri Jääskeläinen

jaaskelainen.petri.s@student.uta.fi


ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Pispalan portaita alas Pariisiin HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU/TAMPERE.FI

HIEDANRANTA

Tampereen kehittämishanke ottaa suuria harppauksia kerralla. Kansiareenan ja raitiotien lisäksi Lielahden vanhalle tehdasalueelle aloitetaan miljardien arvoisen asuinalueen rakentaminen. Työt valmistuvat arviolta vuoteen 2035 mennessä. TAMPEREEN HIEDANRANTAAN kaavaillaan aluetta, joka on paperilla yhtä suureellinen ja urbaani kuin maailman metropolit. Alueen suunnittelukilpailu on päättynyt marraskuussa ja voittaja julkistetaan joulukuun aikana. Ideakilpailussa Hiedanrannan asukastavoite on 25 000 asukasta. Alue on kuitenkin vain noin kaksi neliökilometriä, joten käytännössä tämä tarkoittaa todella korkeaa rakentamista. Hiedanrannan väestöntiheydeksi tulee noin 12 500 asukasta neliökilometriä kohti. Esimerkiksi New Yorkin Manhattanilla ihmisiä asuu 17 000 jokaista neliökilometriä kohden. Aamulehti oli oikeilla jäljillä verratessaan joulukuun alussa tulevaisuuden Tamperetta Arabiemiraattien Dubaihin, jos suunnitelmat käyvät toteen, Hiedanranta tulee muistuttamaan monia maailman suurkaupunkien asuinalueita. Hiedanrannasta tulee valmistuttuaan Tampereen tiheimmin asuttu asuinalue. Esimerkiksi Hervannassa asuu hieman alle 25 000 ihmistä, mutta se on pinta-alaltaan yli kaksinkertainen verrattuna Hiedanrantaan. Tampereen kantakaupungin väestöntiheys on 1 635 asukasta. KESKUSTA-ALUEEN korkeasta rakentamisesta on keskusteltu pitkään. Monien mielestä se ei sovi Tampereen keskustan vanhempien arvotalojen yhteyteen. Hiedanranta pyrkii muodostamaan toisen keskustan tarpeeksi kauas vanhasta, jotta korkea rakentaminen olisi sopivampaa alueen kuvaan. Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtuurin yliopistolehtori Minna Chudoba oli paikalla tilaisuudessa, jossa suunnitelmat paljastettiin ensimmäistä kertaa. – Ideakilpailussa vedetään aina vähän överiksi. Hurjista ideoista on helppo lähteä karsimaan liioittelua pois ja liika realismi ei ole näyttävää suunnitelmissa, Chudoba kertoo. CHUDOBAN SUOSIKKISUUNNITELMA

on French Lines, joka on hyvä esimerkki Hiedanrannan halusta olla kuin Euroopan suurkaupungit. Suunnitelma muistuttaa Chudouban mukaan paroni Haussmannin 1800-luvulla Pariisissa toteuttamaa katu-uudistusta.

French Lines -suunnitelman kuvissa elämä Hiedanrannan kaduilla on jatkuvaa karnevaalia.

Hiedanrantaan suunnitellut bulevardit ovat kuin Pariisin Luxembourgin puutarhan luona risteävät Boulevard Saint-German ja Boulevard Saint-Michel pienoiskoossa. Kaikissa suunnitelmissa korostuu rannan tiivis rakentaminen. Käytännössä se on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä Näsijärven rannan maaperä on paikoitellen hankala. On tärkeää varmistaa huolellisesti maaperän lujuus ennen rakentamista. Rannan läheisyyteen rakennettavan alueen talojen hinnat tulevat olemaan tkalliita. Chudoba toivoo, ettei Hiedanrannasta tule vain varakkaiden alue. – Jos Hiedanrannasta halutaan elävä ja

yhteisöllinen, kannattaa rakentaa asuntoja monille ihmisryhmille, hän kertoo. Lähemmäksi Lielahtea vanhalle tehdasalueelle saattaa nousta rantatontteja halvempia asuntoja. Alueesta halutaan hyvä myös lapsiperheille, ja kilpailuun kuului pakollisena osana koulun ja päiväkodin suunnittelu. Johannes Blom

Dubai nostettiin öljyrahalla, mutta mistä porataan varat tulevaisuuden Tampereeseen? Lue lisää utain.uta.fi/blogit

MIKÄ?

Hiedanranta ○○Alueella toimi vuoteen 2008 asti sellutehdas. Tehtaan vanhat tilat ovat nyt väliaikaiskäytössä kulttuuritilana ja ne otetaan huomioon alueen suunnittelussa. ○○Alueen asemakaavat laaditaan vuosikymmenen loppuun mennessä ja rakentaminen aloitetaan pian sen jälkeen. ○○Alueelle tavoitellaan jopa 25 000 asukasta ja yli 12 000 uutta työpaikkaa.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media

Yksinäisyys ja köyhyys piinaavat vanhuksia VANHUSTEN YKSINÄISYYS vetää 70-vuotiaan Kalevi Ruokosuon mielen matalaksi. Hänellä on jälkikasvua ja tuttavia, jotka käyvät tervehtimässä, mutta tiedossa on tuttuja, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. – Se on aina mukavaa, kun joku käy kylässä. Monet jäävät yksin. Heille päivät ovat seiniin tuijottamista ja sängyssä makaamista. Yksinäisyys on ongelma, jonka moni ihminen kohtaa eläkeiän alkaessa. Kun työyhteisö katoaa ja jälkikasvu elää omaa elämäänsä, ihmiskontaktit vähenevät väistämättä. Keuhkoahtaumaa ja monia muita sairauksia poteva Ruokosuo kehuu Tampereen kaupungin kotipalvelua. Hän saa apua kahdesti viikossa. Myös tytär vierailee säännöllisesti auttamassa hiljattain pyöreitä vuosia täyttänyttä isäänsä arkiaskareissa. TAMPEREEN kaupungin apulaispormestari Mikko Aaltosen mukaan kotihoitoa halutaan parantaa. Kotihoitoon on muun muassa palkattu 90 uutta työntekijää. Myös kuntoutusta tukevien palveluiden määrää on lisätty ihmisille, jotka eivät pysty poistumaan kotoaan. Esimerkiksi fysioterapia, lääkärien kotikäynnit sekä erilaiset kulttuuripalvelut ovat mahdollisia. Aaltosen mielestä Tampereen palvelun kotihoidossa on silti vielä kehittämisen kohteita. – Ongelma on se, että ihmiset eivät löydä palveluita tai osaa hakea niitä. Oma järjestelmämme ei tunnista jokaista apua tarvitsevia, eikä osaa tarjota ihmisille oikeanlaista palvelua. Aaltonen mainitsee erääksi ongelmaksi vanhusten alhaisen toimeentulon. Kansaneläkkeen tai takuueläkkeen varassa eläminen on hankalaa. Elinolosuhteet Suomessa eivät saa myöskään Kalevi Ruokosuolta kiitosta. Sairaalassa käyminen ei ole halpaa, kun käyntejä on useita. Ruokosuo kuvailee tilannetta koruttomasti. – Saan mennä viinakauppaan, mutta en sairaalaan. Se tulee halvemmaksi. Ja mikä helvetin sote-taksi? Se on Kela-taksi. Lari Seppinen

Levyt sinnittelevät digiajassa MUSIIKKI CD-levyjen kysyntä on romahtanut viimeisen kymmenen

vuoden aikana. Musiikkia kuunnellaan lähinnä Spotifysta. CD-levyjä ostetaan nostalgian kaipuussa. CD-LEVYJEN AIKA on ohi. Vielä vuonna 2003 suomalaiset ostivat lähes yhdeksän miljoonaa levyä. Levyteollisuuden parhaat vuodet sijoittuvat 2000-luvun alkuun, jolloin CD:t olivat ylivoimaisesti suosituin musiikin kuuntelumuoto. Käännekohta levymyynnissä tapahtui vuonna 2007, jolloin myynti laski lähes kahdella miljoonalla levyllä. Nykyisin CD-levyjä myydään tuskin missään. Niitä myyvät vielä huoltoasemat ja ruokakaupat, mutta valikoimat ovat suppeat.Esimerkiksi Lahdesjärven ABC:lla levyhyllyssä on tarjolla Sannia, tangokuningas Kyösti Mäkimattilaa ja vanhoja Jari Sillanpään levyjä. Monipuolisin valikoima CD-levyjä löytyy verkosta ja levykaupoista. TAMPEREELLA yksi perinteisimmistä levykaupoista on lähes 30 vuotta toiminut Swamp music. Liikkeen omistaja Petri Kantola puolustaa CD-levyjä. Hänen mukaansa niiden

Monipuolisin valikoima CD-levyjä löytyy verkosta ja levykaupoista.

formaatti on hyvä ja ihmiset haluavat ostaa konkreettisia esineitä. Vinyylit ovat nousseet uudelleen suosioon viime vuosina. Kantola ei osaa kuitenkaan sanoa, käykö CD-levyille samalla tavalla. Levyliike Swamp Musicin asiakaskunnasta CD:t ovat tärkeimpiä noin kolmekymppisille. Tätä voi selittää se, että nämä 1980-luvulla syntyneet ovat olleet nuoria CD-levyjen kulta-aikana.

Kirsi Teiskonlahti

SARITA PIIPPONEN

MIKÄ?

CD- ja vinyylilevyjen myynnit ○○CD-levyjen parhaat vuodet ovat olleet 2001 ja 2003, jolloin myynti on ollut 8,7 miljoonaa levyä. ○○Levymyynnin lasku oli voimakkainta vuosina 2007–2009. Tämän jälkeen lasku on hidastunut. ○○Singlelevyjä on myyty parhaillaan puoli miljoonaa kappaletta vuosina 2000, 2001, 2002 ja 2003. ○○Vinyylien nousu alkoi samana vuonna 2007, kun CD-levyjen myynti taantui

Lähde: Musiikkituottajat IFPI Finland.

Kommentti CD:stä tuli erikoistuote

Miksi vanhukset kärsivät? Lue lisää utain.uta.fi/blogit

MIKÄ?

Vanhusten hyvinvointi Suomessa ○○Yksin asuvien yli 74-vuotiaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta 1987 tähän päivään. ○○Tampereen kaupungin kotihoito keskittyy henkilökohtaisen hoivan ja hoidon tarjoamiseen kaikille yli 18-vuotiaille apua tarvitseville tamperelaisille. ○○Hallituksen kärkihanke kehittää ikäihmisten kotihoitoa iäkkäiden palveluita. ○○Kolmannes 75 vuotta täyttäneistä kärsii yksinäisyydestä. Tampereen kaupunki on satsannut kotihoitoon iäkkäiden ihmisten aseman parantamiseksi.

MUSIIKKIHARRASTAJA Asko Huukiin vetoavat CD-levyihin liittyvät muistot. Tamperelainen ohjelmistokehittelijä ostaa edelleen säännöllisesti levyjä. – CD-levyistä tulee nostalginen olo. Ei niitä muuten olisikaan järkeä ostaa, 28-vuotias Huuki kertoo. Hän kuuntelee suurimmaksi osaksi musiikkia digitaalisessa muodossa, kuten Spotifysta ja Youtubesta. CD-levyjä hän ostaa vain tukeakseen artisteja. – Tämä on vanha tapa. On myös kivaa hypistellä levyä ja katsoa kansilehtinen läpi. Sitä tunnetta ei saa digitaalisesta julkaisusta ainakaan vielä. Huukin levyhyllyssä on myös harvinaisuuksia: singlelevyjä. Vielä kymmenen vuotta sitten oli tavallista, että artistit julkaisivat yhden kappaleen levyjä. Nykyisin singlet julkaistaan lähinnä Spotifyssa, ja vain kokonaiset albumit päätyvät levynkansiin.

Asko Huukin mukaan levyjen täytyy olla kokonaisuuksia, ei vain osien summa. Huukilla on satoja cd-levyjä kotihyllyssä.

CD-levyjen häviäminen suurten ostoskeskusten valikoimista on erikoisliikkeiden onni. Kun levyjä on entistä vaikeampaa löytää kauppareissuilla, levykaupat saavat imettyä itselleen asiakkaita. Tämä toki vaatii sitä, että erikoisliikkeet pitävät itsestään entistä suurempaa meteliä. Vaikka musiikki on Spotifyn ansiosta aina mukana, on CD-levyille vielä käyttöä. Pitkillä automatkoilla kännykän akku voi simahtaa, jolloin CD-soitin tai radio tulee tarpeeseen.Automatkoilla soitettavat levyt luovat täysin erilaisen tunnelman kuin Spotifyn musiikkilistat. Tarkasti harkitut kokoelmat ja albumit tuovat ajamiseen aidon roadtrip-fiiliksen. Levykauppojen on nyt herätettävä erityisesti kolmikymppisten sukupolvea. Levyistä täytyy tehdä trendi, jolloin ne ostetaan jo ennen varsinaista tarvetta. Kukaan ei löydä kuunneltavaa musiikkia huoltoasemien levyhyllyistä. Kirsi Teiskonlahti


ajassa kartalla luotain näkymä media 5

SARITA PIIPPONEN

Näty voitti kansainvälisen koulutuspalkinnon Tampereen yliopiston näyttelijäkoulutus Näty on voittanut Coriolanus Online verkko-opetushankkeellaan pääpalkinnon Reimagine Education Awards -kilpailussa. Näty voitti palkinnon yhdessä Coventryn yliopiston kanssa. Kilpailun järjesti Pennsylvanian yliopisto ja QS International. Nätyn yliopistonlehtorit Tiina Syrjä ja Mikko Kanninen vastaanottivat palkinnon Pennsylvaniassa Yhdysvaloissa keskiviikkona. Coriolanus Online on verkko-opetushanke, jossa Tampereen yliopiston ja Coventryn yliopiston näyttelijäopiskelijat harjoittelivat etäyhteyden välityksellä Shakespearen näytelmää. Harjoitukset toteutettiin telepresence-teknologialla. Näyttelijät olivat fyysisesti Tampereella ja Coventryssä, mutta harjoittelevat samaa näytelmää etäteknologian avulla. Projekti jatkuu ensi keväänä Kuningas Lear -näytelmän harjoituksilla. Emmi Kantola

Rasisminvastainen kulkue toi väriä ja eloa Helsingin keskustaan itsenäisyyspäivänä.

Sorsapuiston ulkojäät valmistuvat aikataulussa

Turhautuminen kokosi kansalaiset kaduille MIELENOSOITUS Perinteisesti harrastunnelmaisesta itsenäisyyspäivästä

on vähitellen muodostunut kansalaisaktivismin päivä. Tiistain mielenilmaukset sujuivat kuitenkin rauhallisesti ilman suuria häiriöitä. SALKOON NOSTETUT siniristiliput liehuivat tuulenvireessä. Tunnelma Helsingissä oli hermostunut. Itsenäisyyspäivän aikana järjestettiin useita mielenilmauksia, joista näkyvimmät olivat rasisiminvastainen Helsinki ilman natseja -kulkue, 612-soihtukulkue ja uusnatsijärjestön marssi. Uusnatsien marssi herätti huolta Asemaaukiolla. Poliittisia tunnuksia kantavien mielenosoittajien lisäksi paikalle oli saapunut paljon ihmisiä, jotka eivät tavallisesti osallistu mielenilmauksiin. – Tämä on selkeästi vastareaktio viimeaikaiselle rasismin nousulle. Tänne on tullut ihan tavallista porukkaa osoittamaan mieltään. Tämä ei ole mikään anarkistien pyrkimys päästä rähinöimään, kuten usein mielletään, kommentoi paikalla ollut mielenosoittaja. Itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin odotettiin tänä vuonna tuhansia osanottajia, minkä vuoksi pelättiin mielenosoitusten kärjistymisestä. Vuosi sitten mielenosoitusten yhteydessä poliisi otti kiinni yli 130 ihmistä. Myös aiempina vuosina on mellakoitu. TURHAUTUMINEN HALLITUKSEEN ja sen politiikkaan tuli selväksi mielenosoituksiin osallistuneiden puheista. Rasisminvastaiset mielenosoittajat paheksuivat viranomaisten haluttomuutta puuttua uusnatsien toimintaan. – Tulin paikalle, koska tuntui, että on pakko. Jos viranomaiset ovat haluttomia estämään natseja marssimasta, niin

MITÄ?

Itsenäisyyspäivän tapahtumat ○○Poliisin arviot mielenosoittajien määristä: Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen osallistui noin 3000 henkilöä, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen marssi keräsi alle 200 osallistujaa ja 612-soihtukulkueessa oli alle 2000 osallistujaa. ○○Mielenosoituksien yhteydessä poliisi otti kiinni seitsemän henkilöä. ○○Verrattuna viime vuoden 130 henkilön kiinniottoon itsenäisyyspäivä oli rauhallinen.

Poliisi neuvotteli ennakkoon järjestäjien kanssa ja sovituista asioista pidettiin kiinni. Näin vältyttiin konflikteilta ja tilaisuudet saatiin pidettyä varsin rauhallisissa tunnelmissa.

Juha Hakola, ylikomisario

kansalaisten täytyy, totesi mielenosoittaja Asema-aukiolla. Tänä vuonna Pohjoismainen vastarintaliike järjesti ensimmäisen virallisen kansallissosialistisen marssinsa Suomessa. Marssin jälkeen uusnatsit siirtyivät ratsupoliisien saattamina Töölöntorille, missä he liittyivät 612-soihtukulkueeseen. Uusnatsien marssille osallistunut Saija Siekkinen haukkui hallituksen, joka leikkaa vanhustenhoidosta ja vastaanottaa turvapaikanhakijoita. – Nämä poliitikot ja muut antavat sitten tämän maan perse pitkällä muille. POLIISI VARAUTUI aiempia vuosia paremmin mielenosoittajien välisiä yhteenottoja varten. Kulkueiden reitit suunniteltiin mielenilmauksien järjestäjien kanssa tarkasti, jotta vältyttäisiin kulkueiden kohtaamiselta. Kaisaniemen puistossa mielenosoittajat erottivat toisistaan sadan metrin tyhjä alue ja rivistö poliisiautoja. – Poliisi neuvotteli ennakkoon järjestäjien kanssa ja yhdessä sovituista asioista pidettiin kiinni. Näin vältyttiin konflikteilta ja tilaisuudet saatiin pidettyä varsin rauhallisissa tunnelmissa, ylikomisario Juha Hakola kertoi jälkikäteen. Rauhallisesti sujuneen illan aikana vain seitsemän henkilöä otettiin kiinni. Lopulta itsenäisyyspäivän merkittävimmäksi puheenaiheeksi nousivat Linnan juhlien nännit eivätkä kaduilla kulkevat natsit. Markku Haavisto

Tampereella järjestettävä Ulkojäät 2016 -tapahtuman järjestelyt ovat edenneet odotetussa aikataulussa. Sorsapuistossa järjestetään kaksi SMliigan ottelua 16.12. ja 17.12. Järjestävän seuran Ilveksen toimitusjohtaja Esa Honkalehdon mukaan stadion on noussut Sorsapuistoon hyvää vauhtia ja hevosenkengän mallinen katsomo on jo melkein valmis. Tekojää on valmistunut viime viikolla, ja sitä huolletaan aktiivisesti, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. Myös lippuja on myyty odotetusti ja kuluista on jo selvitty. Honkalehto odottaa lipunmyynnin kiihtyvän tapahtuman lähestyessä. – Odotamme kaksipäiväiseen tapahtumaan yhteensä noin 20 000 katsojaa. Kapasiteettia stadionilla riittäisi kuitenkin 26 000 katsojalle, Honkalehto kertoo. Tapahtuman ensimmäisessä ottelussa kohtaavat Ilves ja Tappara ja toisessa ottelussa vastakkain ovat Ilves ja HIFK. Henriikka Hiilloskorpi

Oikaisuja Utaimen 10/2016 Santalahden graffitikulttuuria käsittelevään juttuun haastateltu Hannele Kuitunen on Maakuntamuseon rakennustutkija, ei kaupunkitutkija. Utain 12/2016 muotoilukasvatusta käsittelevän jutun haastateltava oli Mari Savio, ei Mari Saivio.


6 ajassa kartalla luotain näkymä media

Pälkäneläinen Lauri Heikkilä ymmärtää nykyisin pohjalaista sielunmaisemaa. Kotinsa hän mieltää silti Pirkanmaalle.

Maakuntaidentiteetti kri YHTEENKUULUVUUS Suurin osa suomalaisista ei samastu maakuntaansa vahvasti.

Silti maakuntien traditiot elävät yliopiston osakunnissa. – LÄHIN POHJALAINEN sukulaiseni on

varmaan Isontalon Antti. Monen haaran kautta, mutta kuitenkin, nauraa Tampereen yliopiston pohjalaisen osakunnan puheen­ johtaja Lauri Heikkilä. Heikkilän tapaus on ääriesimerkki siitä, kuinka sukujuuret vaikuttavat paikallis­ identiteettiin vielä pitkälle. Heikkilä, hänen vanhempansa tai isovanhempansa eivät ku­ kaan ole kotoisin Pohjanmaalta. Alun perin pälkäneläinen Heikkilä tipahti kuitenkin pohjalaisen osakunnan puheenjohtajaksi kuin taivaalta. Hänen kaverinsa houkutteli Heikkilän ensin järjestön tapahtumiin ja jo samana lukuvuonna puheenjohtajaksi. – Minulla oli pohjalaisia kavereita ja olin käynyt siellä usein, joten kiinnostus heräsi. Heikkilä on viihtynyt osakunnassa hyvin

ja on omien sanojensa mukaan oppinut pohjalaisille tavoille. Vielä tammikuussa hänen kaverinsa nauroi, koska Heikkilä oli osakunnan puheenjohtaja, eikä edes osan­ nut puhua murretta. – Moon oppinu puhumaha aika hyvin, Heikkilä veistelee nyt. Hän kertoo sittemmin oppineensa ym­ märtämään pohjalaista mielenlaatua. Heik­ kilä on ollut jopa bestmanina aidoissa poh­ jalaisissa häissä. Kokonaan pohjalaiseksi hän ei silti itseään koe. – Jos pitäisi valita, niin minä olen silti Pir­ kanmaalta kotoisin. SUOMALAISET eivät samastu vahvas­ ti maakuntiin. Kuntien kehittämissäätiö teetti viime keväänä TNS Gallupilla kysely­

Moon oppinu puhumahan aika hyvin.

Lauri Heikkilä, pohjalaisen osakunnan puheenjohtaja

tutkimuksen, jossa tutkittiin suomalaisten samastumista alueellisiin kokonaisuuksiin. Kyselyn tulokset olivat selvät. Eniten suomalaiset kokivat olevansa suomalaisia, sillä peräti 97 prosenttia vas­ taajista oli tätä mieltä. Sen sijaan maakun­ nat sijoittuivat listauksessa viimeiseksi. Maakuntaansa samastui erittäin tai melko voimakkaasti vain noin 20 prosenttia vas­ taajista.

Koska vastaajia oli vain hieman yli tuhat, ei tuloksia voitu jaotella maakunnittain. Laajempiin alueisiin eroteltuna maakun­ tiin samastuminen oli suurempaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin esimerkiksi Uudel­ lamaalla. – Paikallisia eroja on ollut aina. Vahvas­ ti maakuntaan on samastuttu esimerkiksi Kainuussa, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Savossa, kertoo Kuntien kehittämissäätiön tutkimusasiamies Veli Pelkonen. Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen on sitä mieltä, että erot ovat historiassa ja syyt löytyvät yh­ dessäolon malleista. – Esimerkiksi Itä-Suomen mäkiasutus ja kyläyhteisöt ovat johtaneet aivan toisenlai­ seen sosiaalisuuteen kuin vaikkapa pohja­


ajassa kartalla luotain näkymä media 7

UWA IDUOZEE

laan olevan ikiaikaisia ja juurevinta, mitä on. – Katinkontit! Kansallispuvut on kehittelemällä kehitelty 1930-luvulla, Lehtonen sanoo. Sama pätee kansallismusiikkiin ja muihin perinteisiin. Olennaista traditioissa on Lehtosen mukaan se, että ne muuttuvat. Traditiot mukautuvat uusiin tilanteisiin ja pysyvät näin hengissä. Yliopistoilla traditioita ylläpitävät osakunnat. Pohjalainen osakunta teki juuri kesällä retken Pohjanmaalle, ja savolainen osakunta pitää yllä kalakukkoperinnettä. – Toin äitini tekemän kalakukon Tampereelle, ja niin saimme aitoa savolaista kalakukkoa. Sitseillä olemme laulaneet Lentävää kalakukkoa. Olemme myös katsoneet yhdessä samannimisen elokuvan, Niskanen toteaa. Uudehkoja traditioita savolaisuudessa edustaa osakunnan maskotti Spede Pasanen. Niskanen kertoo osakunnan järjestävän aina silloin tällöin Speden spelejä, joissa kisaillaan takavuosien televisio-ohjelmasta tutuissa leikkimielisissä kilpailuissa, esimerkiksi hulavanteen pyörittämisessä kaulalla.

lainen malli, jossa jokivarressa on talo siellä, talo täällä, hän sanoo. Kiinnittyminen maakuntaan tapahtuu usein suvun kautta. Monet osakuntien jäsenistä eivät edes ole itse asuneet maakunnassa. Suuren osan vanhemmat tai isovanhemmat ovat jatkaneet sukunsa perinnettä eteenpäin. Kysyttäessä maakunnan merkityksestä myös Tampereen yliopiston savolaisen osakunnan Savotan väistyvä puheenjohtaja Aliisa Niskanen nostaa esiin suvun. – Olen ylpeä ollessani kotoisin Savosta. Sekä äidin että isän puoleiset sukuni ovat sieltä. On kiva mainita, että olen muuten Savosta. ALUEELLISIA IDENTITEETTEJÄ tuotetaan puheissa, perinteissä ja teoissa. – Kaikki traditiot ovat keksittyjä, muistuttaa Lehtonen. Hänen suosikkiesimerkkinsä aiheesta on perisuomalaiset kansallispuvut, jotka useimmiten ovat alueellisia. Niiden ajatel-

KYSELYN VASTAAJAT samastuivat Eurooppaan paljon herkemmin kuin koko maakuntaan. Tämä yllättää Lehtosen. Hänen mukaansa tällaiset tilastot pitäisi aina esittää sukupolvittain. – Arvaukseni on, että Eurooppaan tai koko maailmaan herkemmin samastuvat ovat iältään nuorempia. Maailmankansalaisiksi itsensä mieltäneet ovat saattaneet samastua johonkin tiettyyn, maailmalta poimittuun identiteettiin. Nykyään identiteettejä eivät enää määrittele yhteisön asettamat välttämättömyydet ja tarpeet, vaan identiteetit perustuvat enemmän haluihin. Internetin identiteettimarketista voi poimia haluamansa normit, jotka ovat itselle sopivia. –Nykyään, jos kysyy joltain, oletko pohjalainen vai savolainen, hän voi vastata, että ei, olen rastafari. Anni Keski-Heikkilä

ROOSA-MARIA KAUPP ILA

isissä

SUOMALAISTEN TUNTEET alueellisista yhteenkuuluvuuksista ovat vaihdelleet aina. Mikko Lehtosen mukaan Suomessa oli 1990-luvun lopussa niin sanottu paikallisrenessanssi. Esimerkiksi Aku Ankkoja julkaistiin tuolloin erilaisilla murteilla. Ensimmäisenä ilmestyi Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu Isoon Taloon Ankka, ja muut maakunnat seurasivat perässä. Lehtosen mukaan tuohon aikaan Savon murteella julkaistiin jopa aikuisviihdelehti Hustler. – Muistan, että kannessa luki ”nussakoita nuaraita”, hän nauraa. Lehtosen mukaan on mielenkiintoista, että paikallisrenessanssi ajoittuu juuri samoihin aikoihin, kun Suomi liittyi Euroopan unioniiin. – Tulevaisuuden jäsentäminen menneisyyden kautta tuntuu meistä turvalliselta, ja se on ihan ymmärrettävää. Hallituksen ajama sote- ja maakuntauudistus voisi jälleen tuoda muutoksia ihmisten aatoksiin. Uudistuksessa tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä muita alueellisia tehtäviä siirtyisi maakunnille vuoden 2019 alusta lähtien. Valtaa siirtyisi kunnilta pois. Tutkimuksen vastaajista vain viidesosa kertoi samastuvansa maakuntaansa melko tai erittäin voimakkaasti. – Luulen, että kun maakuntahallinto on ollut voimassa viisi vuotta ja teemme kyselyn uudestaan, maakuntatunto on kasvanut. Toisaalta kuntiin samastuminen saattaa heiketä, Pelkonen sanoo.

Kommentti Vasta Häme teki minusta häjyn Lapsena vihasin eteläpohjalaisuutta. Vihasin Lauri Tähkää. Vihasin peltoja. Vihasin murretta. Halusin olla maailmankansalainen. Muutettuani Tampereelle olen oppinut arvostamaan sitä erityistä kulttuuria, joka kotimaakunnassani on. Pohjalaisuudesta on tullut suurempi osa minua, kuin olisin ikinä ajatellut. En vieläkään ajattele olevani tyypillinen pohjalainen, enhän edes omista maata. Olen kuitenkin huomannut, että pohjalaiset ovat samanmielisiä. ”Suomi mainittu” -ilmiö on iskenyt minuun maakuntatasolla. Muualla Suo-

messa ihmisiä on helpompi lähestyä, jos tiedän heidän olevan Pohjanmaalta kotoisin. Jos kuulen puheissa läheisen paikannimen tai pohjalaisen henkilön, havahdun heti. Tätä juttua tehdessäni minun oli pakko kertoa jokaiselle haastateltavalle, että minä olen muuten Pohjanmaalta. Heille tieto oli täysin tarpeeton, mutta koin sanomisen tärkeäksi. Ettei minua vaan luultaisi muuksi kuin olen. Että Pohjanmaa varmasti tulee mainituksi. Anni Keski-Heikkilä


8 ajassa kartalla luotain näkymä media

25

2

07

64

5 23

21

6

83

21

9

08

20

2

02

16

7

90

15

4

01

13

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

8

57

2008

12

6 74

2009

Alakoulun A1- ja A2-kielinä saksaa opiskelleiden määrät vuosina 2001–2015. Lähde: Tilastokeskus

Etäopetuksella elvytetään saksaa KIELITAITO Saksan suosio alakoulun A2-kielenä on romahtanut 1990-luvulta lähtien

murto-osaan entisestä. Kielen houkuttelevuutta koetetaan kasvattaa muun muassa etäopetuksen avulla. SAKSAN KIELEN suosio on ala-asteikäisten keskuudessa romahtanut noin neljännekseen entisestä. Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2013 tehdyssä Henkilöstöja koulutustiedustelussa kielten opiskelun romahtamisen syynä nähdään etupäässä 90-luvun lopulla tehdyt kuntatalousleikkaukset, joissa kielet joutuivat säästökohteiksi. Säästöjen takia kieliryhmiä ja valittavia kieliä on supistettu, kun taas minimiryhmäkokoja on kasvatettu. EK:n johtajan Riikka Heikinheimon mukaan digitalisaatio mahdollistaa uudenlai-

Kieltä pitää mainostaa jatkuvasti.

Tarja Virtanen, saksan ja ranskan kielen opettaja

sen opiskelun ja täten myös kielten suosion elävöittämisen. – Etäopetus on yksi ratkaisu kielten suosion nostamiseen, sillä sen avulla minimiryhmäkoko voidaan koota laajemmalle sijoittuneista kouluista.

Etäopetus on todettu toimivaksi tavaksi esimerkiksi Iitin kunnassa Kymenlaaksossa. Kunnassa on opetettu alakoulun saksaa etänä jo muutaman vuoden ajan. Oppilaat ovat innostuneet uudenlaisesta tavasta oppia kieltä. Saksan ja ranskan opettajan Tarja Virtasen mukaan kielten opiskelijamäärien nostaminen vaatii opettajilta jatkuvaa kielen markkinointia. – Kieltä pitää mainostaa jatkuvasti. Jos en tekisi mitään, minulla olisi varmasti paljon vähemmän oppilaita, Virtanen sanoo.

HEIKINHEIMO ARVELEE saksan kielen suosion laskulle olevan muitakin syitä, kuin 90-luvun lopulta lähtien kiristynyt kuntataloustilanne. – Talouden globalisaation, digitalisaation ja valtiollisten rajojen rikkoutumisen myötä englannista on tullut läntisen maailman valtakieli. Opetushallituksen opetusneuvokset Annamari Kajasto ja Anu Halvari ovat Heikinheimon kanssa samaa mieltä englannin valtakielistymisestä. He korostavat myös muiden kielten, kuten ranskan, kiinan ja

12

201


ajassa kartalla luotain näkymä media 9

KUVA: UWA IDUOZEE KUVANKÄSITTELY: ROOSA-MARIA KAUPPILA GRAFIIKKA: ANNIKA JÄRVINEN

JOULUKERÄYKSET Joulu on erilaisten

keräysten ja avustusjärjestöjen kulta-aikaa. Opiskelijan tuloilla on mahdotonta ottaa osaa kaikkiin keräyksiin, mutta pienelläkin summalla voi saada paljon aikaan. UWA IDUOZEE

18

21

10

Opiskelijan talous kestää joululahjoitukset

3

5 29

1

2012

66

1 13

2014

13

1

43

2015 Keräyslippaaseen lahjoittamalla voi auttaa, vaikka rahatilanne olisi tiukka.

espanjan, nousua saksan kustannuksella. Heidän mukaansa monipuolista kielitaitoa ei pidetä enää sivistyksen mittarina, sillä nykyään kielitaitoa tarkastellaan hyötynäkökulmasta. Eräs selittävä tekijä saksan opiskelun vähenemiseen saattaa olla se, että nykyisten peruskoululaisten vanhemmat eivät välttämättä ole itse opiskelleet saksaa. On epätodennäköisempää valita lapselle kieli, jota kukaan kotona ei osaa. Kansainvälistyvässä maailmassa monipuoliselle kielitaidolle on kuitenkin kysyntää. Saksan osaajia tarvitaan erityisesti kaupan ja viennin aloilla. MONI ALAKOULULAINEN kokee, että englannilla pärjää ja muut kielet ovat turhia. Tällaiset mielipiteet matkitaan usein vanhemmilta. Tärkeää olisikin saada lasten vanhemmat vakuutettua kielten opiskelun tärkeydestä. Viime vuosina saksan opiskelijamää-

rissä on tapahtunut maltillista nousua. Syynä saattaa olla parin vuoden takainen kansallinen Kielitivoli-hanke, jolla vieraiden kielten opiskelua pyrittiin lisäämään. Hankkeeseen kuului kielten markkinointia sekä digitaalisten opetusmahdollisuuksien kokeilua. Myös hallitus on havahtunut kielitaidon kaventumiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusuudistushankkeessa on tavoitteina muun muassa kielitaidon aikaistaminen ja monipuolistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi siis kielten opiskelun aloittamista jo ensimmäisellä luokalla ja kielivalikoiman laajentamista peruskouluissa. Katri Keskitalo ja Anniina Korpela

Lue lisää saksan etäopetuksesta utain.uta.fi/ilmiöt

JOULUN AIKAAN antaminen ei rajoitu pelkästään lähipiiriin, vaan osansa saavat myös avustusjärjestöt. Arvokkaita hyväntekeväisyyskohteita on hurja määrä, joten valinta on vaikea. Lipaskeräysten lisäksi keräyksiin voi antaa haluamansa summan verkkopankissa tai puhelimitse. Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta kannustaa opiskelijoita lahjoittamaan. — Tiedän, että opiskelijoilla on usein tiukkaa. Pienellä summalla voi kuitenkin auttaa paljon. Moni kampanja kerää rahaa vähävaraisille suomalaisille joulua varten. Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä joulumieli -keräyksessä jaetaan 70 euron ruokalahjakortteja. Laurinsillan mukaan summa vastaa monissa perheissä lähes kahden viikon ruokabudjettia. Lisäksi Tampereella järjestettävä Joulupuu-keräys ottaa vastaan uusia joululahjoja jaettavaksi. Kampanja ottaa vastaan sekä rahaa että valmiiksi ostettuja joululahjoja. Myös Pelastusarmeija avustaa köyhiä perheitä lahjojen hankkimisessa. PERINTEISTEN KERTALAHJOITUSTEN

lisäksi Laurinsilta nostaa opiskelijaystävälliseksi vaihtoehdoksi vaikuttavat lahjat. — Jo 10 eurolla saa katastrofialueen kylään puuroa koko viikoksi. Lahjoituksesta saa kortin, jonka voi antaa lähimmäiselle. Olemassa oleviin keräyksiin osallistuminen ei ole ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi luonnonsuojelujärjestö WWF ja kehitysmaiden lapsia auttava Plan tarjoavat mahdolli-

suuden perustaa oma keräys. Näin mahdolliset joululahjarahat voi ohjata haluamaansa tarkoitukseen. MYÖS KUUKAUSIKERÄYKSIÄ mainostetaan joulun avulla, vaikka kyseessä onkin pidempiaikainen sijoitus. Punaisen Ristin kuukausilahjoituksissa ei näy joulun aikana piikkiä, vaan kasvu tapahtuu kertalahjoituksien määrässä.

Tiedän, että opiskelijoilla on usein tiukkaa. Pienellä summalla voi kuitenkin auttaa paljon.

Anna Laurinsilta, Suomen Punainen Risti

Yhtä ja oikeaa lahjoituskohdetta ei Laurinsillan mukaan ole. Joulun aikaan kertalahjoitusten hyöty on kuitenkin helpoin hahmottaa. —Kertalahjoituksen konkreettista vaikutusta on helppo miettiä joulupöydässä. Liikuttaa mieltä kun tietää, että samaan aikaan oma lahjoitus on voinut pelastaa toisen joulun. Mikko Asunta


10 ajassa kartalla luotain n채kym채 media

Om ae hto ine ne l채j 채


ajassa kartalla luotain näkymä media 11

ELÄMÄNTAPA Kun

osa ihmisistä heittää nurkkiin kertyneet tavarat pois, Jonathan Philips poimii kierrätyskeskuksista ja roskalavoilta erikoisimmat esineet talteen. Kuvat: Uwaifo Iduozee Teksti: Janne Nieminen


12 ajassa kartalla luotain näkymä media

NURMIJÄRVELÄISEN TALON terassilla vastaantulijaa tervehtii ihmisen mitoissa oleva mallinukke. Muutenkin walesilaisen Jonathan Philipsin pihapiirissä lojuu siellä täällä mitä erikoisimpia tavaroita. Kodin edessä maassa makaa toisen nuken torso, jota Philips on käyttänyt jousiammunnan maalitauluna. – Jotkut saattavat ajatella, että olen hamstraaja. Itse en kuitenkaan kuvailisi itseäni niin. Minulle on kertynyt vuosien varrella paljon tavaroita, jotka olen mieltänyt hyödyllisiksi tai mielenkiintoisiksi. Philipsin esinekokoelma on kirjava. Kodin kalustukseen kuuluvat niin 1920-luvun gramofoni kuin nykyaikainen robottikin. Gramofonin Philips sai rikkinäisenä, mutta korjasi sen kuntoon. Robotti odottaa vielä käsittelyä. Sen käsi roikkuu irrallaan erinäisten sähköjohtojen varassa. PHILIPS TULI SUOMEEN ensimmäistä kertaa vuonna 1997 opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Valinnan hän teki Saksan ja Suomen välillä. Saksassa hän oli nuorempana käynyt, Suomeen matkustamista hän ei ollut koskaan edes ajatellut. Siksi Suomi tuntui mielenkiintoisemmalta valinnalta. Philips vietti tuolloin muutaman kuukauden Kuopiossa. Vuonna 2004 hän muutti Suomeen pysyvästi ja on nyt asettunut Nurmijärvelle. Philips on orientoitunut elämään luonnon helmassa: aamulla hiirenloukkuun on tarttunut kotimökin sisäpuolelta siimahäntä. Vesi tulee kaivosta ja joulukuun pimenevinä iltapäivinä tontilla on kuljettava otsalampun kanssa. Philipsiä pitävät Suomessa ensisijaisesti hänen täällä asuvat lapsensa. Lastensa kanssa Philips on puuhaillut esimerkiksi musiikkiprojektien parissa. Hän soittaa nauhalta kappaleen, jonka on nauhoittanut tyttärensä kanssa kymmenisen vuotta sitten. Brittipop-henkisessä kappaleessa on melankolinen ja kaihoisa tunnelma.

Kotelossa oleva nepalilainen kukri-veitsi on yksi Philipsin kiinnostavimmista kierrätyskeskuslöydöistä.

UUSI KOTIMAA ei ole aiheuttanut suurempaa kulttuurishokkia, vaikka arkiset tavat ovat monesti erilaisia kuin kotona Walesissa. – Suomalaiset ovat välillä aika outoja. Käyttäytyminen on erilaista kuin kotimaassa. Joskus sitä vain katselee ja ihmettelee, mitä juuri äsken tapahtui, että tekevätkö he tuon asian noin, Philips kuvailee. Suomeen muualta muuttavien tyypillinen tuskailun aihe, pitkä ja armoton talvi, ei Philipsiä järkytä. – Pidän talvesta ja lumesta. Pimeys ja kylmyys eivät minua haittaa. Kesät sen sijaan ovat rankempia, sillä täällä maaseudulla on paljon hyttysiä, hän sanoo. Philipsin mukaan parasta Suomessa on sauna. Niihin hän tutustui läheisesti pian Suomeen muuttonsa jälkeen, sillä ensimmäinen työ liittyi saunojen rakentamiseen. Philips työskentelee yhä kirvesmiehenä rakennusalalla ja rakentaa myös saunoja silloin tällöin. Oma saunarakennuskin on valmistumassa Nurmijärven tontille. Perustukset ovat jo maassa. ESINEKOKOELMAANSA Philips kartuttaa esimerkiksi vierailemalla kierrätyskeskuksissa. Siellä mielenkiintoista tavaraa on paljon. Yhtenä esimerkkinä hän

Jonathan Philipsillä on kokemusta saunojen rakentamisesta. Parhaillaan hänellä on työn alla saunarakennus omaan pihaan.

Philips kunnosti rikkinäisenä saamansa vuosikymmeniä vanhan gramofonin.


ajassa kartalla luotain näkymä media 13

Minulle on kertynyt vuosien varrella paljon tavaroita, jotka olen mieltänyt hyödyllisiksi tai mielenkiintoisiksi. Jonathan Philips

Philips musisoi omaksi ilokseen. Hän ei ole ikinä julkaissut projektejaan.

mainitsee Tommi Mäkisen signeeraaman rallikypärän, jonka aiemmin omisti. Historiallisesti kiinnostava kierrätyskeskuslöytö on puolestaan nepalilainen kukri-veitsi. Philips uskoo sen olevan jo vuosikymmeniä vanha, ehkä peräisin 1930-luvulta. Esineiden taustojen selvittämiseen Philips uppoutuu välillä pitkiksikin ajoiksi. Kierrätyskeskusten lisäksi Philips on kiinnostunut ihmisten roskalavoille heittämistä esineistä. Kun suomalaiset siivoavat asuntojaan, roskalavoille lentää toisinaan arvokastakin tavaraa. Roskalavoilta on Philipsin haaviin tarttunut kaikenlaista aina käyttämättömistä Ray-Ban-aurinkolaseista antiikkisen Singer-ompelukoneen kautta hopealusikoihin ja koruihin. Philips seuraa Facebookissa Roskalava HKI -ryhmää, jossa ihmiset julkaisevat kuvia tavaroista, joita ovat aikeissa hylätä. Hän ihmettelee, miten paljon ja millaista tavaraa suomalaiset heittävät pois. – Joskus tulee mietittyä, mitä esimerkiksi hopealusikat roskalavalla tekevät. Pois heitetyn tavaran myymisellä voisi tienata elantonsa, jos aina tietäisi, mistä roskalavoja löytyy ja olisi valmis käyttämään aikaa niiden läpikäymiseen.

Jonathan Philips elää luonnon helmassa. Pimenevinä talvi-iltoina pihalla on kuljettava otsalampun kanssa.

Erilaiset esineet peittävät suuren osan Jonathan Philipsin talon pinta-alasta.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Kritiikki kertoo onnistumisesta POLITIIKKA Ylen toimittaja Marja Sannikka kokee, että toimittajien ja poliitikkojen välinen

suhde on yleisesti hyvä. Molempiin ammatteihin kuuluu kritiikki, joka täytyy vain kestää.

TOIMITTAJAN TYÖ houkutteli Sannikkaa, kun hän mietti, millä tavoin hän voisi parhaiten olla hyödyksi. Tavoitteena on antaa mahdollisimman hyvää tietoa maailman tapahtumista, jotta ihmiset voivat osallistua

KUKA?

Marja Sannikka ○○Politiikan toimittaja Yle Kioskissa. ○○Työskennellyt aikaisemmin Nelosella, MTV3:ssa ja Ylen aamu-tv:ssä. ○○Opiskeli viestintää Sussexin yliopistossa Englannissa sekä Helsingin yliopistossa. ○○Kotoisin Vihdistä, jossa hän asuu nykyisin. ○○Perheeseen kuuluvat mies sekä 8- ja 10-vuotiaat pojat.

päätöksentekoon. – Demokratia on tärkein asia, mitä maa päällään kantaa. Töitä on riittänyt vuodesta 2003 asti. Sannikan mielestä on tärkeää, ettei hän missään kohtaa tee kompromisseja. Työ tulee tehdä niin hyvin kuin pystyy. Totuudenmukaisuudesta on pidettävä kiinni. – Pitää olla munaa sanoa, ettei pysty tekemään juttua, jos se ei kanna. ALUKSI POLITIIKKA tuntui Sannikalle loputtoman vaikealta suolta. – Pitää ymmärtää kaikki prosessit ja asiat. Toimittajille suunnattu kurssi eduskunnassa auttoi, mutta tärkein oppi on San-

nikan mukaan ollut politiikan aktiivinen seuraaminen. Kun viettää paljon aikaa eduskunnassa, tulevat kansanedustajat ja toimintatavat tutuiksi. Sannikka pitää poliitikkojen kykyä kestää kritiikkiä hyvänä. Välillä jollain poliitikolla saattaa palaa pinna, mutta toisaalta he ovat tottuneita asemansa tuomiin vaikeisiinkin puoliin. Poikkeuksena Sannikka pitää Juha Sipilää. Hän ei halunnut osallistua arvotentteihin ennen eduskuntavaaleja, eikä ole halunnut puhua joistain asioista. Sannikan mukaan pääministerin roolissa kaikista politiikantekoon vaikuttavista asioista pitäisipystyä puhumaan. – Nollalinjaa hänellä ei ole ollut, mutta hän puhuu tietyistä asioista vain tietyille medioille. Vaikka poliitikoilta tulee välillä rankempaakin palautetta, se ei hetkauta Sannikkaa. Kun pystyy perustelemaan oman kantansa, ongelmaa ei synny. TOIMITTAJIEN JA POLIITIKKOJEN välinen suhde on ollut paljon tapetilla Yle-kohun aikana. Siitä huolimatta Sannikka pitää Suomen tilannetta poikkeuksellisen hyvänä. Poliitikkoa voi vain nykäistä hihasta ja kysyä mitä vaan. Poliitikkojen arvostusta nauttiva toimittaja saa helpommin haastattelun. Sannikan mukaan arvostus ei synny siitä, että on kiltti.

– Nuoleskelu ei toimi, eikä sille ole tarvetta. Suomessa on Sannikan mukaan hyvä tilanne sananvapauden suhteen. – En ole koskaan ollut tilanteessa, jossa kokisin, että työtäni ohjailtaisiin millään tavalla. Sannikka on työskennellyt Suomen suurimmissa medioissa eikä epäile hetkeäkään, että häntä olisi estetty tekemästä juttua tai ohjailtu jutun tekemistä johonkin suuntaan. TÄRKEIN TEHTÄVÄ politiikan toimittajana on pysyä neutraalina kaikkia päättäjiä kohtaan. Sannikka ei ole sitoutunut mihinkään puolueeseen, eikä edes äänestä. Mielipiteitä on paljon, mutta osa niistä on vihreitä, osa demareita ja jotkin persuja. Neutraalina pysyminen riippuu paljon haastateltavasta ihmisestä, ei niinkään hänen aatteistaan. – Jotkut ovat vaan niin leppoisia ja mukavia tyyppejä, että on vaikeaa ruveta kurmottamaan. Ihmiset näkevät usein vain sen yhden haastattelun. Sen jälkeen he luulevat olevansa varmoja toimittajan puolueellisuudesta. Toisaalta Sannikka pitää hyvänä, että epäillään kaikkien mahdollisten puolueiden edustajaksi. Silloin tietää, että jotain on tehty oikein. Saara Nyystilä AKI-PEKKA SINIKOSKI, YLE

KAMERA HEILUU eduskunnan naulakoiden edessä, jossa Marja Sannikka keskustelee kansanedustaja Jukka Kopran (kok.) ja Emma Karin (vihr.) kanssa. Haastattelun aiheena on Yle-kohu, joka lähti liikkeelle Suomen Kuvalehden jutusta, jossa syytetään pääministeri Juha Sipilää (kesk.) Ylen toimittajien vaientamisesta. Kari kertoo, ettei ole epäillyt hetkeäkään Sipilän esteellisyyttä Terrafamen tapauksessa. Sannikka tarttuu mikkiin nopeasti. – Kyllä, mutta nyt puhutaan tämän viikon uutisista. Eli mitä ajattelet viimeisimmistä tapahtumista? Sannikan olemuksessa ei näy vivahdettakaan epävarmuudesta. Hän tekee Yle Kioskissa Marjan Etkot -ohjelmaa, jossa haastatellaan poliitikkoja ennen eduskunnan kyselytuntia. Sannikka siirtyi Yle Kioskiin silloin, kun se alkoi vuonna 2015. Hänen ensimmäinen ohjelmansa Marjan Vallassa oli formaatiltaan tiukempi. Joillekin saattoi syntyä vaikutelma, että Sannikka olisi ilkeä. – Itse en näe, että kyseleminen voi olla ilkeää. Tilanne kiristyy pakosta, jos tyyppi ei halua vastata.

Maria Sannikka ei pidä toimittajana olemista työnä. Sannikalle se on elämäntapa.


ajassa kartalla luotain näkymä media 15

VAKAVAA ASIAA HAUSKALLA OTTEELLA

UWA IDUOZEE

Anni Härkönen harkonen.anni.s@student.uta.fi

Etkö tiedä, miten suhtautua näkemääsi haastatteluun? Ei hätää, toimittaja ohjeistaa hymiöin.

KANSAINVÄLISENÄ VAMMAISTEN päivänä Tavastialla pääsi tutustumaan vammaisten arkeen. Helsingissä järjestetyssä Disability Day Art & Action -tapahtumassa nostettiin humoristisella asenteella esiin vammaisten kokemia haasteita. Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen performanssi haastoi yleisöä koskettamaan kuplassa elävää ihmistä. Taustalla esiintyvän SirkusRakkausPumPumin pellebändin lisäksi yleisö pääsi esimerkiksi kohtaamaan arkipäiväisiä esteitä pyörätuolin käyttäjän näkökulmasta.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Ydinvoimaloiden uraanin tilalle tutkitaan toriumia

Toriumjäte aiheuttaa vaarallista jätettä muutamia vuosisatoja, kun uraanijäte säteilee jopa 100 000 vuotta. YDINVOIMALOIDEN YDINJÄTE puhuttaa vuodesta toiseen. Monet eivät tiedä, että ydinvoimaloissa käytettävälle uraanille on vaihtoehto, torium. Kuten uraanikin, se on radioaktiivinen metalli, jota esiintyy maankuoressa. Toriumia esiintyy maaperässä kuitenkin kolme kertaa enemmän kuin uraania. Torium-reaktorin ympärille ei tarvitse tehdä teräksistä suojakuorta. Jos asiat menevät pieleen, henkilökunta poistuu ja

sähköt sammuvat voimalasta. Reaktorin suolaliuos valuu varasäiliöön ja jäähtyy siellä itsestään. Uraanin valmistaminen on kuitenkin tällä hetkellä edullisempaa. Toriumin löysi vuonna 1828 ruotsalainen kemisti Jöns Jacob Berzelius. Hän nimesi löytönsä skandinaavisen ukkosenjumala Torin mukaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Intia, Norja ja Kiina ovat sijoittaneet toriumin käytön tutkimukseen. Yhdysvallat tekee Kiinan kanssa jonkinasteista yhteistyötä

toriumin tutkimisessa. Uraania tutkittiin monesta syystä paljon toisen maailmansodan aikaan. Yksi syy tutkimiseen oli sen sopivuus ydinaseiden käyttöön. Yhdysvalloissa alkoi vuonna 1942 ydinaseiden kehittämisprojekti Manhattan Project, joka sai alkunsa Albert Einsteinin allekirjoittamasta kirjeestä Yhdysvaltojen valtiolle. Nikolas Lempiäinen

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Moottoripyörä pysyy pystyssä itsestään? Saksalainen automerkki BMW paljasti syksyllä suunnitelmansa futuristisesta moottoripyörästä. TULEVAISUUDEN MOOTTORIPYÖRÄ

BMW:ltä pysyisi itsestään pystyssä vakausjärjestelmän avulla. Tämä ei estä kuitenkaan ajajaa tippumasta pyörän päältä. Kuljettajalle olisi myös tarjolla ajopuku, joka säätelisi ajon aikana sopivan lämpötilan ajajalle. Kuljettaja näkisi ajotietoja lasien avulla, joita hän voisi ohjata silmänliikkeillä. Lasit ohjastaisivat ajajaa hänen ajotyylinsä mukaisesti. Lasit antaisivat tietoa myös tien kunnosta. Moottoripyörässä olisi uudenlainen ohjausjärjestelmä, joka turvaa ajajaa korkeissa nopeuksissa ajautumasta tieltä. Suunnitelmien mukaan moottoripyörä toimisi sähköllä. Nikolas Lempiäinen

BMW GROUP

Esko Valtaoja, on se kova! IT’S GONNA BE LIT! Hymiöiden tarkoitus on jalo. Ne rientävät apuun, kun sanat loppuvat kesken. Jotkut sanovat, että hymiöt ovat hauskoja. Tekevätkö ne journalismistakin houkuttelevampaa? Kyllä tekevät, ainakin Yle Kioskin mukaan. Kioskin Facebook-sivuilla julkaistavien lyhyiden videoiden ja muun materiaalin saateteksteissä ei hymiöitä säästellä. Naamat levittäytyvät jopa Kioskin videoihin. Puhuva pää kertoo tarinaa, jota korostetaan nopeilla leikkauksilla ja ruudulle läiskittävillä ikoneilla. Jos yleisö epäröi, miten reagoida avaruustähtitieteen professorin haastatteluun, avustaa toimittaja itkunauruhymiöllä. TOIMITTAJAKOULUTUKSESSA opintoihini kuuluu noin 300 tunnin verran kielenhuoltoa. Opetus on konservatiivista: viime vuonna kiistelimme siitä, onko internet tarpeeksi arkinen sana kirjoitettavaksi pielellä alkukirjaimella. Kielenhuoltoon käytetään yliopistossa aikaa hyvästä syystä, onhan journalismi aikansa kielellinen suunnannäyttäjä. Slush-huuma toi pöhinä-sanan lehtien sivuille, ja pari vuotta sitten Kielitoimisto antoi periksi alkaa tekemään -muodolle. Puoli kansaa kirjoitti ilmaisun väärin joka tapauksessa, mitäpä sitä enää korjaamaan. Annetaanko hymiöillekin pian periksi? FACEBOOKHAN ON vain Facebook, saattaa moni ajatella. Kunhan hymiöitä ei ala ilmestyä sanomalehtien sivuille tai televisiouutisiin, niin kaikki on hyvin. Myöhästyimme. Viime vuonna Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin sanomalehti USA Today kokeili Facebookin uusia reaktiohymiöitä printtilehtensä etusivun juttujen kyljessä. Itkevä surunaama painettiin puukotuksesta kertovan uutisen viereen. Yleisö raivostui: olettiko lehti, etteivät lukijat osaisi reagoida juttuun oikein ilman keltaista naamaa, joka ohjeisti suremaan? USA Todayn hymiökokeilu jäi yhteen kertaan, Kioskin ei. Kansaa Kioskin hymiöilottelu ei näytä häiritsevän. Itse asiassa videot ovat valtavan suosittuja. Sittemmin hymiöitä on alkanut käyttää myös Helsingin Sanomien Nyt-liite. VIVAHTEIKAS ja ilmaisuvoimainen suomen kieli ei tarvitse hymiöitä korostamaan välittämiään tunteita. Toimittajan pitää kielenkäytön ammattilaisena pystyä kirjoittamaan niin taitavasti, että hymiöt muuttuvat tarpeettomiksi. Sanoilla – tai sanomatta jättämisellä – voi kertoa paljon. Annetaan lukijan päättää itse, onko Esko Valtaoja niin hauska, että hänelle kannattaa nauraa vedet silmissä.


S YKSYLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAAFIIKOITA. TEKIJÄ: SATUMAARI VENTELÄ

Yli vuosisata rauhan puolesta nobelin rauhanpalkinto jaetaan alfred nobelin testamenttia kunnioittaen 10. joulukuuta 97. kerran.

% 16%

Vanhin ja nuorin

Järjestöt

13% Naiset

66% Miehet

47

Palkinnonsaajat maanosittain

Eurooppa

Malala Yousafzai Pakistan 17 vuotta 2014

Josef Rotblat Iso-Britannia 87 vuotta 1995

Ensimmäiset

Frédéric Palsy Ranska 1901

Henry Dunant Sveitsi 1901

Viimeisin

Eniten

Juan Manuel Santos Punainen Risti Voittanut 3 kertaa Kolumbia 1917, 1944 & 1963 2016

Yllättävää

Mamatha Gandhi Intia Ei voittanut

19

Mihail Gorbatšov Neuvostoliitto Voitti 1990

12

Pohjois-Amerikka

Aasia

6

Afrikka

6

0

Etelä-Amerikka

Oseania

20

Kansainväliset järjestöt

Lähde: Nobelprize.org

Utain13/2016  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you