Issuu on Google+

12/2016

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

Hyggeilystä hiilineutraaliksi Brändäämisellä voi pelastaa maailman. Sandra Järvenpää s. 15

Valtatieltä valokeilaan Olavi Uusivirta rakentaa illuusion saapuessaan uudelle keikkapaikalle. Kiertuebussissa valot eivät häikäise. s. 10

Luovuutta kouluun

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma peräänkuuluttaa luovia menetelmiä. Muotoilukasvatus on yksi ilmiöoppimisen malli. s. 4

Ilmojen herra

Maailmalla säätä myydään seksillä, Suomessa hassuttelulla. s.14


2 ajassa kartalla luotain näkymä media

1.12.2016 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, feature) Kaija Toivonen (ulkoasupäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit: Sanni Mattila, Lassi Kuisma Uutistuottaja: Stina Kivinen AD: Jenni Niemelä-Nyrhinen Taittajat: Noora Hapuli, Nikke Kinnunen, Katja Pajula, Olli Pietiläinen Toimittajat: Mikko Asunta, Emma Auvinen, Johannes Blom, Markku Haavisto, Henriikka Hiilloskorpi, Anni Huttunen, Merja Häikiö, Anni Härkönen, Vilma Häti, Lotta Jokitalo, Sandra Järvenpää, Petri Jääskeläinen, Juho Kankaanpää, Emmi Kantola, Alisa Kaukio, Milja Keinänen, Anni Keski-Heikkilä, Katri Keskitalo, Anniina Korpela, Nikolas Lempiäinen, Janne Nieminen, Emma Nikander, Saara Nyystilä, Lari Seppinen, Kirsi Teiskonlahti, Väinö Vasara, Kai Ylinen Valokuvaajat: Onni Ojala, Roosa-Maria Kauppila Kuvankäsittelijä: Mirella Penttilä

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Kuntoilijasta ei tule urheilijaa jauheilla HUIPPU-URHEILIJOIDEN suosimia lisäravinteita brändätään nykyisin tavallisille kuntoilijoille. Kysyntää on, vaikka tuotteiden kilohinnat kipuavat pilviin. On kyseenalaista, tarvitseeko tavallinen kuntoilija niin suuria määriä tiettyjä ravintoaineita, että niitä ei voisi saada normaalista ruokavaliosta. LISÄRAVINTEISTA ei yleensä ole haittaa, mutta niitä syödään, vaikkei niistä olisi hyötyäkään. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan ravintolisille ei ole useinkaan perusteita. Yhdellä jauheella ei ole supervoimia -jutussa sivuilla 8–9 kerrotaan lisää siitä, miten markkinoijat luovat illuusion terveellisestä ruokavaliosta. Lisäravinteiden, superfoodien tai vitamiinien suuri kulutus ei takaa ravinnon terveellisyyttä. Esimerkiksi proteiinilisävalmisteiden kiistämätöntä tehoa ei ole voitu todistaa. Proteiinin riittävä saanti on tärkeää, mutta vaikuttaisi olevan melko yhdentekevää, saako sen ruoasta vai lisäravinteena. Myös vitamiinien saantisuosituksista kiistellään jatkuvasti ammattilaistenkin kesken.

hamppuproteiinin väitetään olevan luonnollisin ja terveellisin valinta lisäproteiiniksi. Myös goji-marjoja kuvataan täydelliseksi proteiininlähteeksi. Uskottavan nykyurheilijan ruokavalion kulmakiviksi on brändätty luonnonmukaisuus, korkea proteiinipitoisuus ja vegaanisuus. Luomu-urheilijakaan ei enää treenaa pelkällä kaurapuurolla. Nyt halutaan luoda kuva, että urheilija on oikea urheilija vasta, kun kaapista löytyy ainakin 4 kiloa proteii-

nijauhetta ja puuron sekaan laitetaan chian siemeniä, mustikkajauhetta ja kotiparvekkeella kasvatettuja goji-marjoja. JAUHEET JA KAPSELIT eivät kuitenkaan tee kuntoilijasta huippu-urheilijaa. Lisäravinteilla ja superfoodeilla statuksen pönkittämisen sijasta syytä olisikin keskittyä itse liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin. Alisa Kaukio ROOSA-MARIA KAUPPILA

UUDEN URHEILIJABRÄNDIN luomiseen osallistuvat jopa luontaistuotekaupat. Ne markkinoivat erityisesti vaihtoehtoja heraproteiinille ja muille eläinperäisille, urheilijoiden keskuudessa suosituimmille valmisteille. Luontaistuotekauppojen nettisivuilla

⋆ ⋆UUTISANALYYSI

Maailmantähti vai kykykilpailukonkari? LAULAJA Saara Aalto on noussut kaikkien huulille. Hän on pärjännyt Ison-Britannian X Factor-kykykilpailussa. Pitkään Suomessakin uraa kehitellyt Aalto on laulanut itsensä jo semifinaaleihin asti. Aalto on aiemmin osallistunut Suomessa sekä Talent että The Voice of Finland -kykykilpailuihin ja Uuden musiikin kilpailuun. Hän sijoittui näissä kaikissa toiseksi. Kilpailuista huolimatta Aalto ei ole koskaan noussut suosioon Suomessa.

Aallosta puuttuu se epätäydellisyys, joka tekee esityksestä täydellisen.

.

Otsikoihin hän pääsi vasta osallistuttuaan kykykilpailuun Isossa-Britanniassa. Mikä Aallossa tökkii suomalaisia? Onhan se myönnettävä, että Aallon ääni on kuin enkelillä. Aalto on tehnyt omaa musiikkia, mutta ei koskaan ole kuulunut radioiden soitetuimpiin. Vaikka Aalto osallistui Uuden musiikin kilpailuun omalla sävellyksellään, harva kuitenkaan muistaa tuota kappaletta. Helsingin Sanomat pohti Aallon menestystä jutussaan Laulukilpailuissa ääni ja laulutaito eivät ratkaise – muuten Saara Aalto

olisi jo todella menestynyt (4.11.2016). Jutussa Aaltoa verrattiin viime kesänä yhden hitin avulla suosioon nousseeseen Almaan. Heidän eronaan pohdittiin olevan se, että Aallolla ei ole ollut oikeita ihmisiä ympärillään, toisin kuin Almalla. MIKSI Aalto sitten pärjää Suomen kykykilpailuja suuremman mittakaavan kilpailussa? Arvostavatko britit enemmän taitoa kuin tunnetta? Vai onko Aalto niin tottunut kykykilpailuiden kaavaan, että hän on osannut pelata korttinsa oikein ja laulaa juuri oikeat kappaleet oikeaan aikaan? Vaikea sanoa. Kysyin ystäviltäni mielipidettä Saara Aallosta. Suurimmalta osalta sain vastaukseksi kasan adjektiiveja: ”Teennäinen. Ärsyttävä. Raivostuttava.” Jotkut sanoivat, että hänen menestyksensä on ”ihan sama”. Usea vastasi myös, että ”onhan Aalto taitava, mutta joku siinä on, että se ei vaan nappaa”. Niinpä niin. Aalto on keikkaillut paljon Suomessa. Mikseivät Aallon konsertit ole kuitenkaan täynnä, vaikka hän on harjoitellut ja viilannut aina esityksensä virheettömiksi? Tässä ongelma piileekin. Sielu puuttuu. Hän suorittaa, ei tulkitse. Aallosta puuttuu se epätäydellisyys, joka tekee esityksestä täydellisen. Siksi Aalto ei nappaa. POPTÄHTI Robbie Williamsilta kysyttiin, uskooko hän Saara Aallon voittoon X Factorissa. Hän vastasi, ettei usko, sillä hänen mielestään ”on paljon uskomattoman lahjakkaita ihmisiä, joille tällaiset kilpailut eivät ole oikea paikka” (HS, 18.10.2016). Onko Aalto siis tehnyt virhearvion luullessaan, että laulukilpailut olisivat tie hänen tähteyteensä?

Aalto on itse sanonut, ettei ole mukana Ison-Britannian X Factorissa suosion vuoksi. Miksi ei olisi? Suosio on elintärkeää muusikolle, joka haluaa elättää sillä itsensä. Aalto on kommentoinut Instagramissaan, että ”suomalaisten ihmisten ja median mielestä minussa on aina ollut jotain vikaa”. Ison-Britannian X Factorissa hän on kuitenkin kokenut saavansa sellaista hyväksyntää, jota on toivonut. Onko hyväksyntä vain Aallon käyttämä kiertoilmaisu suosiolle? SOKERI, glitter ja röyhelöt voivat olla liikaa yksinkertaisuutta ja maanläheisyyttä rakastaville suomalaisille. Useiden yritystensä jälkeen Suomen kykykilpailuissa Aalto onkin kommentoinut, että ”olen aina nähnyt, että en ihan Suomeen sovi” (HS, 14.10.2016).

Henriikka Hiilloskorpi

hiilloskorpi.henriikka.e@student.uta.fi


ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Lihateollisuus levittäytyi kouluihin KUVAKAAPPAUS: LIHAMESTARI-PELI JA LIHASTA.FI

KAMPANJAT

Opetushallitus haluaa lisätä yritysten ja koulujen yhteistyötä. Yli sadassa koulussa järjestettyä Kotimaisen lihan viikkoa kritisoidaan lihatalojen mainokseksi. YRITYKSET TARJOAVAT kouluille paljon materiaaleja ja kampanjoita, kuten teemaviikkoja. Esimerkiksi kahden suomalaisen lihatalon kustantamaa Kotimaisen lihan viikkoa vietettiin marraskuussa. Atrian ja HKScanin kampanja kertoi koululaisille suomalaisesta lihantuotannosta. Sen mukaan kotimainen liha on ulkomaista vastuullisempi ja kestävämpi valinta. Viestintätoimisto Tekir tarjosi valmistamiaan tehtävä- ja tietopaketteja kaikille suomenkielisille alakouluille, joista yli 110 osallistui viikkoon. Etenkin sosiaalisessa mediassa 3.–6.-luokkalaisille suunnattua kampanjaa kritisoitiin mainokseksi, joka ei anna totuudenmukaista kuvaa alasta ja tuotantoeläimien kohtelusta. Eläinoikeusjärjestö Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelän mielestä kampanja vetoaa kotimaisuuteen, koska lihansyöntiä ei voi perustella itsessään kestävästi. – En pidä aineistoa tietopankkina, vaan yksityisten yrityksien tekemänä markkinointimateriaalina. Tekirin projektipäällikkö Riikka Kouhin mukaan aineistossa ei ole asiavirheitä. – Materiaalissa ei missään välissä kehoteta lisäämään lihankulutusta tai käyttämään tietyn yrityksen tuotteita. MARKKINOINTIA VALVOVA Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut Kotimaisen lihan viikosta 45 ilmoitusta, joissa kampanjaa pyydetään tutkimaan tarkemmin. Se ei kuitenkaan ota viikkoa tutkintaan. Lakimies Katri Väänänen kertoo, ettei koulujen ja yrityksien välinen yhteistyö kuulu virastolle. Päätökseen vaikutti myös aikapula: virasto saa jatkuvasti enemmän ilmoituksia kuluttajilta kuin se ehtii käsitellä. Väänäsen mukaan on tyypillistä, että sosiaalisen median käyttäjät rohkaisevat toisiaan tekemään ilmoituksia viranomaisille ajankohtaisista kampanjoista. Opetushallitus pitää Kotimaisen lihan viikkoon osallistumista opettajan omana asiana ja pidättäytyy arvioimasta sitä. Opetushallitus kannustaa kouluja ja yrityksiä yhteistyöhön, kunhan yritykset eivät mainosta tuotteitaan.

En pidä aineistoa tietopankkina, vaan yrityksien markkinointimateriaalina.

Mai Kivelä, Animalian toiminnanjohtaja

Kotimaisen lihan viikkoon osallistuneet luokat pelasivat Lihamestari-verkkopeliä ja tekivät tehtäviä.

– On tärkeää, että koulua ympäröivä yhteiskunta saa tulla näyttäytymään kouluun ja kertomaan omasta roolistaan siinä, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen. Hänen mukaansa kampanjat voivat opettaa koululaisille lähdekriittisyyttä. Tärkeää on, miten opettaja käyttää aineistoa. ETELÄ-HERVANNAN KOULUN kaksi viidesluokkaa osallistui Kotimaisen lihan viikkoon. Opettaja Marjut Paappanen pitää kampanjaa kouluun sopivana ja neutraalina. – Tämä oli hyvin valmisteltu paketti. Paappanen käytti kampanjaan kolme oppituntia, joilla koululaiset muun muassa pelasivat Lihamestari-verkkopeliä ja tekivät tehtävämonisteita. Koko luokka keskusteli lihantuotannosta yhdessä.

Sen lisäksi koulussa kävi vierailulla Tekirin työntekijä ja Instagram-tähti Lauri Kangas, joka on toiminut kampanjan videoiden keulakuvana. Paappasen mielestä lihateollisuuden ongelmia ei voisi käsitellä alakoululaisten kanssa yksityiskohtaisemmin, sillä se saattaisi ahdistaa lapsia liikaa. Hän kertoo, että opettajat saavat paljon yhteydenottoja yrityksiltä ja järjestöiltä. Opettajalla ei ole kuitenkaan aikaa tutustua kaikkiin kampanjoihin. Juho Kankaanpää

Miten liha-alan kampanjat muistuttavat toisiaan? Lue lisää utain. uta.fi/blogit

MIKÄ?

Sanaristikoita ja monivalintakysymyksiä ○○14.–18.11. järjestetty Kotimaisen lihan viikko kuuluu Atrian ja HKScanin pidempiaikaiseen Lihasta-viestintähankkeeseen. ○○Suomenkielisille alakouluille tarjotut kampanjapaketit sisälsivät lukumateriaalia ja ryhmä- ja puuhatehtäviä, kuten sanaristikoita. ○○Viidelle kouluvierailulle osallistui viestintätoimisto Tekirin työntekijä ja sosiaalisen median tähti Lauri Kangas eli Lateksituppii. Hän työskentelee Kotimaisen lihan viikon keulakuvana.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media

Tamperelaiset haluavat lisää julkista taidetta KAKSI KOLMASOSAA tamperelaisista on sitä mieltä, että kaupungissa pitäisi olla enemmän julkista taidetta. Suomalaisista puolestaan 79 prosenttia uskoo taiteen parantavan ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tulokset ilmenevät Suomen Taiteilijaseuran TNS Gallupilla teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista taiteeseen osana arkiympäristöä. Kyselyyn vastasi lähes 1 500 suomalaista. Tampereella kaupunginvaltuuston uusi julkisen taiteen toimielin on kaupungin kuvataiteen asiantuntija. Ohjausryhmä pyrkii edistämään taiteiden huomioimista kaupungin päätöksenteossa. Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtajan Kirsi Korhosen mukaan ryhmä on ilahduttava edistysaskel. – Tampereella on havahduttu näkemään julkisen taiteen merkitys kaupungin imagolle. Taide elävöittää kaupunkeja ja houkuttelee turisteja. Korhonen sanoo, että uutta intoa taiteeseen on löydetty esimerkiksi katutaiteesta. TAITEILIJOIDEN Marianne Laitin ja Pia Feinikin mielestä julkisen taiteen asema Tampereella on parantunut. Taiteen lisääntymistä hidastavat kuitenkin nuivat asenteet. – Taiteen tulisi olla luonnollinen osa kulttuuria ja elämää eikä kehittyä pakottamisen kautta, Feinik toteaa. Pakottamisella Feinik viittaa suositukseen, jonka mukaan osa kaupungin rakentamiseen suunnatuista rahoista käytettäisiin taiteeseen. Toisaalta taiteilijat sanovat kannattavansa pakkokeinoja, jos taiteen asema ei muuten edisty. Jo viidettä kertaa Tampereella järjestetty kuvataiteilijoiden Pop up Taide -puoti on taiteilijoiden mielestä osoitus siitä, että taide kiinnostaa pirkanmaalaisia. – Taide on muutakin kuin myönteisiä terveysvaikutuksia. Se on osa koko rakennetta ja todellisuutta, Pia Feinik kertoo. Marianne Laiti on Feinikin kanssa samoilla linjoilla. – En eläisi päivääkään ilman taidetta, hän sanoo.

Muotoilukasvatus lisää luovia tapoja oppia

OPPIMINEN Helsingin kaupunki toteuttaa uuden opetussuunnitelman

tavoitteita muotoilukasvatuksen avulla. HELSINGIN KAUPUNKI tarjoaa muotoilukasvatusta osaksi peruskoulujen opetusta. Kaupunki on tämän syksyn aikana jakanut opettajille koulujen muotoilupolku -materiaalin peruskouluihin. Helsingin opetusviraston opetuskonsultti Kirsi Verkan mukaan muotoilukasvatus on yksi ilmiöoppimisen malli. Ilmiöoppimisella tarkoitetaan oppiainerajoja ylittävää opetusta. Opetuksen lähtökohtana ovat todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan kokonaisuutena niiden oikeassa ympäristössä. Suomen muotoilukasvatusseura Suomu ry edistää tietoisuutta muotoilukasvatuksesta. Yhdistys on julkaissut opetusmateriaalia opettajien käyttöön yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen ja Designmuseon kanssa. SUOMU TEKEE yhteistyötä ensimmäisen muotoilupainotteisen peruskoulun Arabian kanssa. – Muotoilupainotteinen peruskoulu on edellä aikaansa myös kansainvälisesti. On

Muotoilupainotteinen peruskoulu on edellä aikaansa myös kansainvälisesti.

Mari Saivio, Suomen muotoilukasvatusseura

mahtavaa päästä kehittämään muotoilukasvatusta yhdessä heidän kanssaan, kertoo Mari Saivio Suomen muotoilukasvatusseurasta. Suomu on koonnut opettajien käyttöön ilmaiseksi ladattavan muotoilukasvatuksen opetuskokonaisuuden Mutkun. Tavoitteena on tutustuttaa lapset muotoilulle tyypilliseen suunnitteluprosessiin. Oppilaat voivat pohtia esimerkiksi

hyvän leikkipuiston ominaisuuksia ja päästä itse suunnittelemaan kierrätysmateriaaleista unelmiensa leikkipuistoa. MUOTOILUKASVATUS keskittyy vielä pääkaupunkiseudulle. Tampereen kaupungin perusopetuksen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaaren mukaan Tampereella ei ole meneillään muotoilukasvatukseen liittyviä hankkeita. Perinteisempää käsityön opetusta Pirkanmaalla tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä. Näpsän rehtori Marja-Leena Seilon mukaan käsityö ja muotoilu vastaavat hyvin myös ilmiöoppimisen tavoitteisiin. Seilo kertoo, että pelkästään vaatteen kaavoituksessa tarvitaan matematiikkaa ja kolmiulotteista hahmottamiskykyä, ihmisen fysiologian ymmärtämistä ja materiaalituntemusta. Merja Häikiö

ROOSA-MARIA KAUPPILA

MIKÄ

Luova oppiminen peruskoulussa ○○Ilmiöoppimisessa käytetään todellisen maailman esimerkkejä oppimisen pohjana. ○○Opetus ylittää eri oppiaineiden rajoja. ○○Oppilaat hankkivat ilmiöoppimisessa itse aktiivisesti tietoa. ○○Muotoilukasvatus on yksi väline ilmiöpohjaiseen oppimiseen. ○○Muotoilukasvatus ei keskity perinteiseen tuotteen tai palvelun muotoiluun.

Kommentti Muotoilu valtaa alaa Muotoilukasvatus-termi herättää varmasti kummastusta. Sen tavoitteena ei suoranaisesti ole kouluttaa uusia suomalaisia muotoilutähtiä, Eero Aarnioita, Ilmari Tapiovaaroja tai Vuokko Nurnesniemiä, ylläpitämään Suomen muotoiluimagoa. Tähän pyrkivät jatkossakin muotoiluun painottuvat korkeakoulut. Termillä kuvataan luovaa oppimisen tapaa, jota käytetään hyödyksi kaikkien aineiden opetuksessa. Oppilaiden ei tarvitse siis jatkossakaan osata muotoilla käyttöesineitä läpäistääkseen peruskoulun. Alasta riippumatta monissa kansainvälisissä yrityksissä muotoilijat ovat tulleet osaksi johtoryhmää. Heiltä odotetaan käyttäjälähtöisyyttä ja palvelumuotoilun tuomista osaksi yrityksen työkulttuuria. Helsingin kaupunki on tänä vuonna palkannut muotoilujohtajan, joka on mukana suunnittelemassa julkisia palveluja. Muotoilukasvatuksen yhtenä tavoitteena on vastata näiden uusien ammattien kysyntään.

Milka Rissanen

MITÄ?

Päätöksiä taiteen hyväksi ○○Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteet -asiakirja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuun alussa. ○○Asiakirjan tarkoitus on saada taiteen hankinta ja käyttö osaksi kaupungin päätöksentekoa. ○○Valtakunnallinen suositus on, että osa rakentamishankkeiden määrärahasta käytetään taiteeseen.

Vieno Tiaisen päähineestä valmistuu joulutähti Näpsän käsityö- ja muotoilukoulussa.

Merja Häikiö


ajassa kartalla luotain näkymä media 5

ROOSA-MARIA KAUPPILA

Pääministeri Sipilä otti kantaa Yle-kohuun Pääministeri Juha Sipilä on kommentoinut Yle-kohua. Sipilän mukaan kannanotto Ylen toimintaan johtui siitä, ettei hänelle annettu mahdollisuutta kommentoida Ylen juttua. Hänen aikomuksenaan ei ollut puuttua sananvapauteen tai siihen mitä Yle esittää. Tilanteen taustalla on Ylen julkaisema uutinen Sipilän sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä, jonka jatkojuttu hyllytettiin. Yhdessä jutuista olisi käsitelty Sipilän esteellisyyttä päätöksessä Terrafamen lisärahoituksesta. Suomen Kuvalehden mukaan Yle hyllytti pääministeri Sipilää koskevat jutut sen jälkeen, kun Sipilä oli lähettänyt toimitukseen parikymmentä sähköpostia Myös radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL otti kantaa tilanteeseen. RTTL:n mukaan Yle ei toiminut journalistin ohjeiden mukaisesti hyllyttäessään Sipilän Terrafame-kytköksiä koskevan jatkojutun. Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on kieltänyt syytökset. Petri Jääskeläinen

Sarjakuvataiteilijat ovat maalanneet Pauli Kallion makuuhuoneen kaapinovet.

Kouluun suunniteltu isku paljastui Riihimäellä

Maanalaiset kirjat kurkistelevat päivänvaloon SARJAKUVA Tampereen Underground-kirjamessut järjestetään

lauantaina ensimmäistä kertaa. Messuilla esiin pääsee sekalainen joukko maanalaisia teoksia kirjallisuuden, sarjakuvan ja runon saralta. SARJAKUVAKÄSIKIRJOITTAJAN ja Suuri Kurpitsa -kustantamon perustajan Pauli Kallion kodissa raikaa soul-musiikki. Kaikkialla on merkkejä Kallion kahdesta suuresta intohimosta: sarjakuvista ja musiikista. Olohuoneen seiniä värittävät tuhannet lplevyt, kirjahyllyt notkuvat kirjoista ja vapaa seinäpinta-ala on kuorrutettu sarjakuvapiirustuksilla. Suuri Kurpitsa on nimestään huolimatta pieni kustantamo, jonka ainoa työntekijä Kallio ei saa muuta palkkaa kuin tekijänkorvauksen omista käsikirjoituksistaan. Pienuudestaan huolimatta kustantamo on sinnikäs: Suuri Kurpitsa juhlii tänä vuonna 35-vuotissyntymäpäiviään. Underground-kirjamessut ja muut pienet tapahtumat ovat tärkeitä Suuren Kurpitsan kaltaisille pienkustantamoille, sillä isoilla kirjamessuilla näytteilleasettaminen saattaa maksaa satoja euroja. Tampereen Underground-kirjamessuille pääsee maksutta, sillä Tampereen kaupunki on antanut Vanhan Kirjastotalon ilmaiseksi käyttöön tapahtuman ajaksi. UNDERGROUND-KIRJAMESSUJEN järjestäjän Juhana Ollilan mukaan tapahtumassa saattaa olla esillä mielenkiintoisempia julkaisuja kuin isoilla kirjamessuilla, sillä kaupallisuus ei aseta tekijöiden luovuudelle raameja. Tapahtumaan pääsevät mukaan esittelemään töitään myös sellaiset tekijät, joilla ei ole vielä paljon nimeä. – Tunnelma on yhteisöllisempi pienissä tapahtumissa, sillä niissä tapaa saman alan

MITÄ?

Tampereen undergroundkirjamessut ○○Underground-kirjamessut järjestetään Tampereen Vanhalla Kirjastotalolla lauantaina 3.12. klo 12–19. ○○Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa tänä vuonna, eikä sen jatkosta ole varmuutta. ○○Messuilla on mahdollisuus tavata sarjakuvapiirtäjiä, runoilijoita ja kirjailijoita. ○○Kirjamessut ovat osa Tampere Underground. NYT! -tapahtumaa, joka järjestetään 30.11.–14.12.

Undergroundkirjamessut ovat tärkeitä pienkustantamoille, sillä isoilla kirjamessuilla näytteilleasettaminen saattaa maksaa satoja euroja.

tekijöitä ja uusia potentiaalisia lukijoita, Kallio sanoo. Underground-kirjamessuilla voi tavata sarjakuvapiirtäjiä, runoilijoita ja kirjailijoita myyntipöytien takaa. Lisäksi tapahtumassa on musiikkia, tanssia ja videotaidetta. Suuri Kurpitsa -kustantamolta paikalle saapuvat Pauli Kallio ja Ville Pirinen, joka kertoo sarjakuvistaan ja laulaa. SUURI KURPITSA ei ole koskaan pyrkinyt kasvamaan erityisen suureksi. Koska kyseessä on ensisijaisesti elämäntapa ja harrastus, Kallio haluaa kustantaa vain sitä, mistä itse pitää. Lisäksi hän ei omien sanojensa mukaan välttämättä osaa edes arvioida Kurpitsan julkaisujen kaupallisuutta etukäteen. Maanalaisuus ei ole kuitenkaan tekemisen edellytyksenä, vaan hän veisi mielellään Suuren Kurpitsan tekijöitä enemmän pinnalle. Kirjakaupat eivät tunnu kuitenkaan luottavan muihin kuin suuriin kustantamoihin ja heidän tuotteisiinsa. Pari kertaa Kallio on harkinnut lopettavansa kustannustyöt, mutta mielenkiinto sarjakuvan tekemiseen ja kiinnostavat sarjakuvapiirtäjät ovat aina antaneet syyn jatkaa toimintaa. Sarjakuvan tekemisessä Kalliota viehättää kuvan ja sanan elävä yhdistelmä. – Aion tehdä tätä niin kauan kuin toimintakyky säilyy. Sarjakuvapiirtäjien kanssa työskentely on antoisaa, koska lopputulos ei ole ikinä sitä, mitä oli ajatellut. Yleensä se on parempi. Emmi Kantola

Kolmen alaikäisen tytön epäillään suunnitelleen hyökkäystä kouluun Riihimäellä, poliisi tiedotti keskiviikkona. Poliisi sai viime viikolla ilmoituksen mahdollisesta kouluun liittyvästä uhasta. Poliisi teki kotietsintöjä ja otti kolme alaikäistä tyttöä kiinni viime torstaina. Tyttöjen hallusta ei ole löytynyt aseita tai räjähteitä. Asiaa tutkitaan törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna. Kaksi epäillyistä on tällä hetkellä vangittuina ja kolmas on toisen viranomaisen huostassa. Poliisi on antanut koululle tiedon asiasta, ja koulu on kertonut asiasta oppilaiden vanhemmille. Tutkinnan keskeneräisyyden takia poliisi ei kerro asiasta toistaiseksi enempää. Petri Jääskeläinen

Paperiset bussiaikataulut häviävät Tampereelta

Tampereen seudun joukkoliikenne TKL on ilmoittanut lopettavansa paperisten bussiaikataulujen tekemisen. Tavoitteina ovat säästöt ja digitaalisiin aikatauluihin siirtyminen. TKL on ilmoittanut siirtyvänsä ensi kesään mennessä kokonaan digitaalisiin aikatauluihin. Kaikkien linjojen aikataulut sisältävää kirjasta ei enää ensi kesästä eteenpäin valmisteta. TKL pyrkii lisäämään muutoksella digitaalisten aikataulujen käyttöä. Päätöstä on perusteltu taloudellisilla syillä ja sillä, että suurin osa ihmisistä etsii jo nyt aikataulunsa muualta kuin paperiversiosta. Paperiversiot eivät myöskään mahdollista muutoksia reitteihin vuoden mittaan. Yksittäisten linjojen aikatauluja on edelleen saatavilla paperiversioina busseista. Anni Huttunen


6 ajassa kartalla luotain näkymä media

Kiistakapulana LÄÄKITYS Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia masen-

nuslääkkeiden haitoista ja hyödyistä, sillä ammattilaiset kiistelevät niiden tehosta edelleen. KUKA TAHANSA voi googlettaa itselleen määrätyn reseptin ja lukea toisten kokemuksia samasta lääkeaineesta. Muiden ihmisten kokemat sivuvaikutukset voivat tulla yllätyksenä. Nettidiagnoosi saattaa ajaa ihmiset lopettamaan lääkityksen omin päin. Kelan erikoisasiantuntija Terhi Kurkon mukaan psyynkelääkkeiden syömistä kohtaan on nykyään enemmän haluttomuutta ja vastenmielisyyttä mahdollisten sivuvaikutusten takia. Netissä esiintyneet kriittiset ja jopa negatiiviset hakutulokset määrätystä reseptistä voivat saada potilaat kyseenalaistamaan lääkityksen tarpeellisuuden. Näin ajattelee Tampereen yliopiston psykiatrian professori Esa Leinonen. Hän uskoo, että ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia masennuslääkityksen odotettavissa olevista haitoista ja hyödyistä. Kela korvaa vuosittain yli 400 000 masennuslääkereseptiä. Masennuksen hoitoon käytettäviä lääkeaineita on monia erilaisia ja niiden myynti vaihtelee paljon. Kurkon mukaan paljon käytettyjen SSRI-masennuslääkkeiden, eli selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien käyttö on ollut laskussa viimeisten neljän vuoden ajan. Kelan tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä masennuslääkkeitä saatetaan määrätä myös muuhunkin kuin vain masennukseen, jolloin kokonaisvaltainen korvattujen reseptien määrä ei näy Kelan rekisterissä. YLEISESTI OTTAEN lääkehoidon haittoja ja hyötyjä arvioidaan Leinosen käsityksen mukaan riittävästi reseptejä kirjoitettaessa. Lieviin masennustapauksiin määrättävä lääkehoito jakaa kuitenkin mielipiteitä

alalla. Joskus pelkkä terapia voi olla tehokkaampaa. Terapia ja lääkkeet eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia, vaan pikemminkin täydentäviä hoitoja. ­– Psykiatripiireissä ollaan yleisesti sitä mieltä, että keskivaikean masennuksen hoitoon kuuluu jo lääkitys. On olemassa näyttöä siitä, että psykoterapian ja lääkehoidon yhdistämisessä onnistumismahdollisuudet ovat kaikkein suurimmat. Mielipalvelut Oy:n psykologi Aku Kopakkalalla on selvä näkemys masennuslääkkeiden vaikutuksista. – On urbaanilegenda, että masennuslääkkeet toimisivat. Tieteellinen näyttö niiden lähes olemattomasta hyödystä on vahva. Kopakkala irtisanottiin lääkäriasema Mehiläisestä sen jälkeen, kun hän puhui julkisesti masennuslääkkeiden vaikutuksista. Suomessa yleistä keskustelua lääkkeiden vaikutuksista on Kopakkalan mukaan vähän. – Suomessa on muutamia psykiatreja, jotka ovat todella sidonnaisia lääketeollisuuteen, ja he hallitsevat keskustelua. Monet tietävät samat asiat kuin minä, mutta eivät puhu, koska sitten käy huonosti. AGGRESSIIVISUUS , seksuaalisen halun katoaminen ja riippuvuus ovat vain muutamia Kopakkalan luettelemista masennuslääkkeiden haittavaikutuksista. Hänen mukaansa Suomessa on noin 100 000 ihmistä, jotka ovat käyttäneet masennuslääkettä yli kymmenen vuotta. Monet yrittävät lopettaa, mutta eivät välttämättä onnistu. – SSRI-masennuslääkkeet lisäävät itsemurha-alttiutta ja erityisesti nuorilla aggressiivisuutta. Yhdysvalloissa SSRI-lääkepakkauksissa on varoitus, että se lisää

nuorten väkivaltaisuutta ja monissa ampumistapauksissa tekijän tiedetään käyttäneen kyseessä olevia lääkeaineita. Kun aivojen välittäjäaine serotoniinia yritetään säädellä, sivuvaikutuksia tulee runsaasti. Tunne-elämän huippukokemukset katoavat siinä missä huonotkin tuntemukset. – Lääkkeillä kavennetaan tunneelämää. Läheiset monesti huomaavat, että henkilö ei ole enää sama ihminen. LEINONEN TYRMÄÄ osan julkisuudessa liikkuneista väitteistä. Yksi sellainen on keskustelu siitä, pitävätkö masennuslääkkeet depressiotaipumusta yllä. – Näin ei ole missään tapauksessa. Lääkkeet eivät valitettavasti poista depressiotaipumusta. Kun tällaisen taipumuksen omaava henkilö lopettaa estolääkkeiden käytön, masennuksen uusimisriski on huomattavan suuri. Lääkityksen lopettamisen aiheuttamat oireilut saatetaan Kopakkalan mukaan tulkita terveyskeskuksissa masennuksen uusiutumiseksi. Lääkkeitä käyttänyt tietää sivuvaikutukset, mutta hoitajat eivät välttämättä tunnista niitä. LÄÄKKEISIIN LIITTYVÄ kriittinen keskustelu on sekä Leinosen mielestä aina hyvästä. Leinosen mukaan siinä piilee kuitenkin riski, että potilaat päätyvät omaehtoiseen masennuslääkityksen lopettamiseen. Lisäksi Kopakkala pelkää, että kriittisen puheen lisääntyessä ihmiset saattavat menettää luottamuksen kaikkiin auttajatahoihin, eivätkä söisi enää mitään lääkkeitä. Saara Nyystilä ja Janne Nieminen


ajassa kartalla luotain näkymä media 7

ONNI OJALA

psyykenlääkkeet Luottamuspula ajaa lääkekeskustelut nettiin HOITOSUHDE Kun ammattilaisilta

ei saanut tarpeeksi tietoa masennuslääkkeistä, Jenni kääntyi keskustelupalstojen puoleen. TÄHÄN MENNESSÄ Jennille on kertynyt kokemuksia kolmesta eri masennuslääkkeestä: mirtatsapiinista, sitalopraanista ja venlafaksiinista. Ensimmäisen reseptin hän sai vuonna 2010. Jenni teki kahta eri työtä ja opiskeli. Öisin hän ei saanut nukuttua. Lääkäri kertoi, että määrätyn lääkkeen pitäisi auttaa myös unensaantiin. – Nukuinkin sitten lähes kokonaisen kuukauden. En muista tuosta ajasta paljon. Kuukauden jälkeen Jenni kyllästyi unisuuteen ja päätti lopettaa lääkityksen. Jenni on lopettanut masennuslääkkeet omasta päätöksestään ja kertaheitolla tämän jälkeenkin. Toimivaa hoitosuhdetta ei lopettamisten aikaan ole ollut. Suhteet ovat jääneet lyhyiksi ja katkenneet moneen kertaan. Paljon merkitystä on ollut sillä, ovatko henkilökemiat hoitohenkilökunnan kanssa osuneet yhteen. Pirstaleisten terapiajaksojen takia Jenni on välillä jäänyt masennuslääkkeiden kanssa yksin. YKSI LÄÄKITYSJAKSO jäi kesken,

sillä Jennistä tuntui, ettei lääke auta

oikeastaan yhtään. Toinen lääkejakso puolestaan päättyi keskustelupalstojen kauhutarinoiden takia. Jenni päätyi googlettamaan lääkkeen mahdollisia haittoja. – Ajauduin klassisiin vauva.fi- ja suomi24 -keskusteluihin. Sain kuvan, että syömästäni lääkkeestä on vaikea päästä irti ja että se aiheuttaa muitakin haittoja. Samaan aikaan kun epäilykset lääkkeestä heräsivät, opiskelupaikan psykiatrinen sairaanhoitaja vaihtui. Jenniä turhautti, että uuden ihmisen kanssa joutuisi taas aloittamaan alusta. Hänellä ei ollut ammattilaista, jonka kanssa lääkkeisiin liittyvistä huolista olisi voinut keskustella. – Jos olisin luottanut uuteen hoitajaan enemmän, olisin ehkä voinut ottaa huoleni puheeksi. Myöhemmin Jenni on saanut kuulla tiukkaa palautetta siitä, että on lopettanut lääkkeet omin päin. Hänelle kerrottiin, että aivojen kemiallinen tasapaino voi häiriintyä. Se säikäytti. Ammattilaisilta Jenni kaipaisi enemmän tietoa ja avoimempaa keskustelua lääkkeistä. Luotettavan tiedon puute ajaa monet hakemaan tietoa keskustelupalstoilta.

– Minulle on sanottu vain, että tämä on hyvä lääke. Tuntuu, että lääkäri ottaa jonkun lääkkeen listalta, eikä perustele, miksi se sopii juuri minulle. Netissä sitten kysellään asioi­ta, joita ei ehdi, jaksa, tai voi kysyä ammattilaisilta. Reseptin saa käteen, mutta keskusteluapua on ollut tarjolla vain kuuden viikon välein. Vakavasti masentuneelle se on pitkä tauko. KEVÄÄLLÄ Jennin olo oli huonompi kuin aikoihin. Lopulta hänen opettajansa ja ystävänsä veivät Jennin päivystykseen. Siitä asti hän on saanut käydä psykiatrisella poliklinikalla kerran viikossa. Aiem­p aa tiiviimpi hoitosuhde on ollut helpotus. – Masennuksen hoidossa on tärkeintä, että joku auttaa arjen ylläpitämisessä, Jenni sanoo. Nyt hän on syönyt lääkkeensä. Ne ovat olleet tärkeä tuki, jota ilman olisi ollut vielä vaikeampaa. Tämänhetkisen lääkityksen ja hoitosuhteen jatko on kuitenkin epävarma. Se aiheuttaa stressiä. – Elämässä on muutenkin läsnä tulevaisuuden pelko. Tämä ei ainakaan helpota sitä. Jenni mainitsee useaan otteeseen masennushoitojen liukuhihnamaisuuden. Se tulee hänen mielestään esiin erityisesti julkisella puolella. – On vaikea saada apua, jos ei tiedä, mistä sitä hakisi ja mitä täytyy vaatia. Oman kokemukseni mukaan pitää olla todella paskassa kunnossa, että otetaan tosissaan. Milja Keinänen

Jennin nimi on muutettu.


8 ajassa kartalla luotain näkymä media

Yhdellä jauheella ei ole supervoimia TERVEYS Huonoa ruokavaliota ei voi

kompensoida viherjauheilla ja muilla superfoodeilla. Professori Mikael Fogelholmin mukaan termi on mainoskikka. HERÄÄN liian aikaiseen aamuun. Päässäni jyskyttää edellisillan rientojen jälkeen. Nappaan suuhuni joka-aamuisen D-vitamiinipillerin ja juon viherjauheannoksen kurkusta alas. Naurattaa. Voiko yhdestä hyvinvointipilleristä tai jauheesta olla tässä vaiheessa mitään hyötyä? Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professorin Mikael Fogelholmin mukaan

ei. Pahimmillaan erilaiset vitamiinit ja superfoodit luovat illuusion terveellisestä elämästä. – Joku saattaa ajatella, että nyt minun ei tarvitse kiinnittää huomiota muuhun ruokavaliooni ollenkaan, sanoo Fogelholm. SUPERFOODEILLA tarkoitetaan yleensä yksittäistä ruoka-ainetta, johon ajatellaan

olevan tiivistynyt tiettyjä ravintoaineita merkittävän paljon. – Yksittäinen ruoka-aine ei ole terveellinen tai epäterveellinen. Merkitsevää on se, millä tavalla niistä muodostuu ruokavalio. Termi on Fogelholmin mukaan täysin markkinointikikka. Myyntitekniikka on samankaltainen vitamiinivalmisteissa. – Annetaan kuva, että kun syö tätä, niin kaikki ruokavalion ongelmat ratkeavat. Toinen yleinen mainoslause on: ”osana terveellistä ruokavaliota.” Tämänkin Fogelholm tyrmää. – Osana terveellistä ruokavaliota voi syödä melkein mitä tahansa! Voin esimerkiksi syödä suurta herkkuani jäätelöä, Fogelholm sanoo.

SYÖN ERILAISIA vihanneksia sisältävää viherjauhetta säännöllisesti smoothien seassa. Kuulin, että yhdellä ruokalusikallisella voisi korvata koko päivän vihannekset ja kasvikset. Kuinka helppoa. Kas kummaa, Fogelholm kumoaa väitteen. – Vihannesten ja kasvisten ravintoaineprofiilit ovat niin monisäikeisiä, ettei niitä voi puristaa yhdeksi jauheeksi. Tiivistetty muoto haittaa myös nälänsäätelyä. Päivän ruoansaannista katoaa suuri osa pureksittavaa tavaraa, joten nälkä tulee nopeasti. Vähäkaloriset vihannekset ja kasvikset täyttävät vatsan, mutta sisältävät vähän energiaa. Fogelholmin mukaan superfoodeja syövät kuitenkin eniten ne, joilla siihen olisi


ajassa kartalla luotain näkymä media 9

ONNI OJALA

vähiten tarvetta. – Kun asiat ovat tarpeeksi hyvin, voidaan alkaa pelleilemään tällaisella. Toki superfoodeja voi syödä, jos siitä saa mielenrauhaa, Fogelholm sanoo. EDES TUTKIJAT eivät tiedä, millaisia vaikutuksia kaikilla sadoilla yhdisteillä ruokavalioissamme on. Välimeren ruokavalion tai ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion kaltaisten kokonaisuuksien välillä eroja on kuitenkin pystytty havaitsemaan. Yksittäisissä ruoka-aineissa ja vitamiineissa samaan ei ole pystytty yhtä selvästi. Esimerkiksi mansikka, mustikka ja vadelma voidaan tutkimuksissa laittaa paremmuusjärjestykseen niin sanottujen ravinto-

profiilien perusteella. Järjestys kuitenkin vaihtelee tutkittavien ominaisuuksien mukaan. Mikael Fogelholm ei itse syö superfoodeja. – Minulle superruokia ei ole olemassa. Noudatan hyvin kasvispainotteista sekaruokavaliota, ja se on minulle superruokavalio. Siihen mahtuu myös jäätelöä. Äitini kysyy, olenko muistanut ottaa Dvitamiinit. Vastaan kuuliaisesti kyllä, koska tottahan se on. Mutta tietäisipä äiti vain muun ruokavalioni. Olisi parantamisen varaa. Onneksi lupaavat pakkaukset säilyttävät illuusion. Anni Keski-Heikkilä ONNI OJALA

Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori Anna Vähämäki työskentelee osan päivästä seisten.

Työssä jaksamista tuetaan tarkemmin TYÖTERVEYS Eläkeikä nousee vuonna 2017,

minkä takia työntekijöiden jaksaminen on noussut keskustelunaiheeksi.

IHMISET menevät töiden luoman rasituksen takia vähemmän eläkkeelle. Tämä ilmenee Findikaattori-palvelun tilastosta. – Laskun takana on varmaankin se, että kuntoutustoimenpiteet ovat kehittyneet viime vuosina. Työnantajat kiinnittävät paremmin huomiota työnhyvinvointiin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyksikön johtaja Heli Backman. Suurimpana syynä viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeisiin olivat mielenterveydelliset syyt, joiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien. Tähän pyritään löytämään ratkaisua kiinnittämällä huomiota terveyteen jo ennen kuin työntekijä sairastuu. Toiseksi suurin syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Useimmissa toimistoissa ja kouluissa pyritäänkin siirtymään säädettäviin sähköpöytiin, joiden avulla työtä voi tehdä myös seisten.

Viherjauhe ei auta, jos muu ruokavalio koostuu mikropitsasta. Mikael Fogelholmin mukaan superruokia markkinoidaan niin paljon, että niistä voi syntyä epätietoisuutta.

ENNALTAEHKÄISY on pääosassa terveyden turvaamisessa. Turun terveystalon työterveysjohtaja Marja Sinokin mukaan työssä jaksaminen on parantunut muun muassa sillä, että ongelmiin tartutaan riittävän ajoissa ja työpaikka antaa työntekijälle tukea. – Työntekijälle voidaan löytää ehkä korvaavaa työtä tai räätälöidään työnkuvaa niin, että työkyvyn rajoitteillakin tulee toimeen.

Tamperelaisen Finla Työterveyden johtava työterveyslääkäri Anu Pekki painottaa samaa. – Uudenlaisia työnkuvia lähdetään hakemaan yhdessä työntekijän kanssa aikaisemmin kuin ennen. Näin työkyvyn alentuminen esimerkiksi fyysisesti raskaassa työssä ei johda pysyvään työkyvyn menetykseen. TAMPEREEN YLIOPISTOSSA tehdyssä projektissa parannetaan työterveyden merkintätapoja. Lääkärit ja hoitajat merkitsevät vastaanotolla, onko käynti työhön liittyvä. Merkinnästä selviää, liittyykö käynti satunnaiseen flunssaan vai johonkin muuhun ja kuinka todennäköistä on työkyvyttömyys. Tämän jälkeen hoitajat keräävät merkinnät ja ottavat yhteyttä asiakkaisiin, jotta voidaan suunnitella jatkoa. – Tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua sairaanhoidon ja ennaltaehkäisyn välillä, kertoo projektipäällikkö Salla Atkins. Esimiesten ja työntekijöiden välisiä työterveyspalavereja on ollut käytössä jo aikaisemminkin, mutta nyt niiden käyttöä on tehostettu. Kynnystä niiden pitämiseen on madallettu viimeisen parin vuoden aikana. Keskustelujen avulla työntekijät saavat mahdollisesti apua jo aikaisemmin. Nikolas Lempiäinen


10 ajassa kartalla luotain näkymä media

Rakkautta ilmassa Olavi Uusivirran yhtyeessä ollaan ensin ystäviä, vasta sitten muusikoita. Keikkabussi on toinen koti, jossa bändi lataa samat energiat iltaa varten. KEIKKAILU

Kuvat: Onni Ojala Teksti: Väinö Vasara


ajassa kartalla luotain näkymä media 11


12 ajassa kartalla luotain näkymä media

Jaakko Kämäräinen (vas.) ja Olavi Uusivirta (oik.) myöntävät olevansa onnekkaita. Joissain bändeissä jäsenet matkaavat omilla autollaan, koska välit ovat tulehtuneet. Olavi Uusivirta päivittää matkan lomassa Facebook-statusta ja snäppää reissutunnelmia. Artisti huolehtii yhä itse sosiaalisen median viestinnästään.

OLAVI UUSIVIRTA kapuaa kyytiin viimeisenä, ja bussi nytkähtää liikkeelle. Ensin bändikaverit kertaavat, mitä kukin söi aamupalaksi. Bändin basisti Jaakko Kämäräinen muistelee, kuinka rumpali Olli Krogerus kävi Joensuussa neljään otteeseen hotelliaamiaisella. Levoton nauru täyttää auton. Jokaisesta eleestä huomaa, että takana on tuhansia yhteisiä kilometrejä. Yhtyeellä on meneillään tiivis syyskiertue. Tänään tie vie Tampereelle, jossa Uusivirta esiintyy yhtyeensä kanssa Tähtiareenalla. Syksyn aikana bändi soittaa 30 keikkaa, joista heidän mukaansa yksikään ei ole samanlainen. – Oisko tänään Baba O’Riley ja Rakkautta ilmassa -lähtö? Krogerus ehdottaa puhelimitse kitaristi Timo Kämäräiselle, joka matkaa Tampereelle omin avuin.

Eihän tässä bändissä ole penaalin terävimpiä kyniä ammatillisesti ollenkaan, mutta helvetin hauskaa meillä on.

Olavi Uusivirta, laulaja

KEIKALLE vaadittavan latauksen rakentaminen alkaa jo bussista. Bändin jäsenet ovat samaa mieltä siitä, että yhdessä matkustaminen ja siten saman energian jakaminen keikkapäivänä tekevät hyvää esiintymiselle. Kemiat toimivat myös lavan ulkopuolella. Uusivirta painottaa, että koska suurin osa ajasta kuluu kaikkeen muuhun kuin keikkaan, on hyvien tyyppien läsnäolo kaikkein olennaisinta. Pisimmällä reissullaan yhtye körötteli Inariin saakka. Nykyisestä bussista löytyy sängytkin, mutta pari vuotta sitten kiertueet lusittiin pakettiautossa polvet suussa.


– Eihän tässä bändissä ole penaalin terävimpiä kyniä ammatillisesti ollenkaan, mutta helvetin hauskaa meillä on, Uusivirta virnistää. Välillä pinnat silti kiristyvät. Keikan jälkeen olut ja takahuone maistuvat osalle roudausta paremmin. Uusivirta kertoo, että roudauskiistat kasvattavat patoutumia ja Jaakon otsasuonta. Bändi ei kuitenkaan anna riitojen paisua siihen pisteeseen, että välit tulehtuisivat. – Anna minulle voimia muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja anna viisautta erottaa nämä toisistaan, Uusivirta tapailee tyyneysrukousta, joka toimii myös bändin ohjenuorana. ULKONA hämärtää, vaikka seinustalla riippuva muovikello näyttää vasta kolmea iltapäivällä. Kämäräisen mukaan vuodenajalla on suuri vaikutus jaksamiseen. Keikkabussissa kun omaa rauhaa on vaikea saada. – Kusi- ja röökitauko! kuski keskeyttää jutustelun Kankaanpään kohdalla, ja kyytiläiset astelevat ulos autosta. Uusivirran bussi on ulkoa pikimusta, mutta sisältä lämpimästi valaistu. Takaosaan teetetyt sänkyhyllyköt vievät ison

ajassa kartalla luotain näkymä media 13

Sitä luulee, että on kokenut jo kaiken. Sitten ollaankin jossain Persjärvellä ihan että huhhuh.

Olli Krogerus, rumpali

osan pinta-alasta, joten autossa on vain kymmenisen istumapaikkaa. Bändin edellinen matkantekoväline oli riesana vuosia ja syttyi lopulta tuleen Rautalammin keikalta lähdettäessä. Nyt matka taittuu Jari Sillanpään vanhassa bussissa. LINJA-AUTO kiitää taas pitkin Hämeenlinnanväylää Tähtiareenalle päin. Keikkapaikoille saavuttua alkaa aina sama rumba. Bussi puretaan, kamat roudataan lavalle ja rakennetaan ”Illuusio”. Yhtyeen lanseeraama käsite tarkoittaa keikan oheiskoneistoa ja tekniikkaa. Paikkakunta vaihtuu, mutta illuusio on aina sama.

Keikkapäivät jatkuvat ruokailulla, jonka jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. Sauna on joko käytössä ilman säätöä tai sitten sitä pitää ruveta metsästämään. Bändiläisten mukaan heille on vuosien saatossa muodostunut maine saunovana yhtyeenä. Bändin jäsenet selostavat, että jos tilanne näyttää epätoivoiselta, Uusivirta ottaa käyttöön ”artistiauran”, eli kartoittaa paikkakunnan löylymahdollisuudet sosiaalisen median avulla. Viimeistään tuntia ennen keikkaa bändi siirtyy takahuoneeseen, jossa Uusivirta laatii illan teoksen, settilistan. Porukan mukaan tämä tapahtuu yleensä noin kolme minuuttia ennen keikan alkua. Välillä on yksi tussi ja minuutti aikaa. Kolme biisilistaa tulisi kirjoittaa alkunauhan soidessa. Tässä vaiheessa iltaa kuvioihin astuu myös jännitys, jota esiintyy vielä vuosien keikkailun jälkeen. – Sitä luulee, että on kokenut jo kaiken. Sitten ollaankin jossain Persjärvellä ihan että huhhuh, Krogerus kertoo. TÄHTIAREENAN lavan takana on hämärää, kun teknikot purkavat bussin kyytiä. Apulannan soundcheck on myöhässä. Järjestäjille esitetyt kysymykset ovat samat

kuin muillakin keikkapaikoilla. Milloin saa lämmintä ruokaa? Mikä on saunan tilanne? Pettymyksekseen porukka kuulee, että areenan oma sauna on varattu. Lopulta soundcheck saadaan tehtyä ja levymyyntipiste pystytettyä. Illuusio on valmis. Keikan alkuun on neljä tuntia aikaa, joten bändi ehtii vielä hotellille saunomaan. Keikkapäivät ovat pullollaan odotusta, säätöä ja pään pyörittelyä. Nämä asiat ovat kuitenkin kohta merkityksettömiä. – Keikalla on sellaisia maagisia hetkiä, joihin kaikki toiminta istumisineen, saunomisineen, roudauksineen ja sekoiluineen tähtää, basisti Jaakko Kämäräinen kertoo. – Kliseisesti voisi sanoa, että silloin me ollaan yksi soitin. BÄNDI astelee lavalle. Matkalla nähdyt kauhukuvat eivät toteutuneet. Areena on täyttynyt faneista. Tiettyä mystiikkaa on ilmassa, kun The Whon klassikkokappale Baba O’Rileyn intro soi pimeässä salissa. Uusivirta astelee kulisseista lavan eteen, antaa bändille merkin nyökkäämällä ja tarttuu mikrofoniin. – Hengittäkää syvään, nyt on rakkautta ilmassa.

Keikalla on sellaisia maagisia hetkiä, joihin kaikki toiminta istumisineen, saunomisineen, roudauksineen ja sekoiluineen tähtää.

Jaakko Kämäräinen, basisti

Uusivirran bändissä kaikki roudaavat, ainakin periaatteessa. Osa jäsenistä ei kuitenkaan tunne hommiin kehottavaa pistosta sisimmissään roudauksen lähestyessä. Uusivirta myöntää olevansa ”immuuni” tälle pistokselle.

Bändi ei treenaa kiertueen aikana. Soundcheckissä on aikaa hioa epävarmoja kappaleita.

Uusivirta uskoo, että yleisöä viehättää bändin tapa keikkua äärirajoilla.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Säätietäjä hupsuttelee asiallisesti

ONNI OJALA

Maailmalla säätä myydään seksillä, mutta Suomessa yleisöön puree asiallisuus. Silti Pekka Pouta tahtoo ajoittain povata Suomeen seksihellettä tai rajuilmaa koira kainalossa. TV-PERSOONA

KÄY VESSASSA ENSIN, ettei tule housuun. Näin meteorologi Pekka Poutaa neuvottiin ennen hänen ensimmäistä tv-säälähetystään. Jännityksestä kangistunut nuorukainen yritti psyykata itseään sillä, ettei lähetystä kukaan kuitenkaan katso. Toisin kävi. – Kun nousin lähetyksen jälkeen junaan, ensimmäinen vastaantulija totesi, että no, eihän se niin kauheaa ollut. Poudan ei pitänyt jäädä sääennustajaksi. Hän muutti Savonlinnasta Helsinkiin opiskellakseen teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistossa. Pääaine vaihtui meteorologiaan, koska alalla oli tarjolla paljon kesätöitä. Lopulta ura sään parissa imaisi miehen mukaansa. Gradukin jäi tekemättä. MTV-KANAVAN iltavuoro kestää kahdesta puoli yhteentoista. Poudalla on ruutuaikaa viisi minuuttia kahdessa eri uutislähetyksessä. Silti meteorologi ei ehdi lorvia toimituksessa. Televisiossa näkyvät säälähetykset ovat vain murto-osa tv-meteorologin työpäivästä. – Jos sää on muuttumassa paljon, on työpäivä uuvuttava. Joskus tapahtuu yhden päivän aikana enemmän kuin kuukaudessa.

Minulla on Pekka Pouta -naamari: hörökorvat ja silmälasit.

Sääennusteiden omaksumisen ja lähetyksen karttojen mallintamisen lisäksi Pouta päivittää säätiedot MTV3:n nettisivuille ja valmistelee uutisankkureiden sääjuonnot. Sosiaalinen media on nykyään osa meteorologin työtä. Sään on oltava siellä, missä ihmisetkin. – Meteorologin pitää olla läsnä kaikissa medioissa. Työn ohessa päivitän Instagramia, Facebookia ja Twitteriä. Pouta puolustaa televisiosää-

tä. Se on hänen mukaansa paras tapa saada säätieto nopeasti. Hän myöntää itsekin käyttävänsä sääsovelluksia, mutta perinteinen lähetys on silti hänen suosikkinsa. – Mobiilisovelluksessa meteorologi pystyy piiloutumaan anonymiteetin taakse. Televisiometeorologi vastaa antamastaan säätiedosta omalla nimellään ja kasvoillaan, joten vastuu oikean ja tarkan tiedon levittämisestä on suurempi. MAAILMALLA säätä ennustetaan vahvassa meikissä ja pienissä vaatteissa. Miksi Suomen sääennustajakentän tunnetuimpia nimiä ovat keski-ikäiset miehet – Pekka Pouta, Petri Takala ja Visa Salojärvi? – Mitä etelämmäksi Euroopassa mennään, sitä yksitoikkoisempaa sää on. Jos ei ole mitään kerrottavaa itse säästä, pitää jollakin muulla tavalla ladata lähetys täyteen. Seksihän on yksi keino. Eikö Suomessakin säätä ennusteta seksillä, kun televisiossa povataan seksihellettä? – Se on ihan käypä termi. Se on tarpeeksi myyvä ja populistinen ja vie viestin perille. Vaikka Pouta kuvailee Pohjoismaiden säätiedotusperinnettä muuta Eurooppaa asiallisemmaksi, ei hän ota ammattiaan haudanvakavasti. Vuosien varrella mies on nähty kujeilemassa puhuvana päänä kollega Visa Salojärven lähetyksessä, ennustamassa koiranilmaa hurtta kainalossa ja heittämässä uutisankkuria lumipallolla Game of Thrones -sarjan teemaisesti viikinkiasuun sonnustautuneena. Poudan mukaan hupsuttelu on Huomenta Suomen peruja. Kujeilun tarkoituksena oli piristää työkavereiden ja katsojien aikaisia aamuja. Hauskoilla säälähetyksillä on toinenkin merkitys. – Usein lähetys on niin täynnä asiaa, että ihmiset tipahtavat kyydistä jo ensimmäisten karttojen aikana. Hassuttelut enemmän auttavat viestin perillemenoa kuin haittaavat sitä.

Suomen. Uran ensimmäiset viisi vuotta julkisuus rassasi, enää ei juurikaan. – Nykyään julkisuuden huomaa vasta, kun se häviää. Kun matkustan ulkomaille, kukaan ei tunnistakaan. Toisaalta myös television merkitys kansalaisille on vähentynyt. Ruututyötä ei pidetä enää niin mystisenä ammattina kuin Poudan uran alkuaikoina. Säämies myöntää silti naamioituvansa ajoittain. – Minulla on Pekka Pouta -naamari: hörökorvat ja silmälasit. Se on sellainen yhdistelmä, joka tunnistetaan. Kun jätän silmälasit pois ja käytän hattua, joka peittää korvat, muutun huomaamattomaksi.

NELJÄNNESVUOSISATA televisiossa on tehnyt selväksi sen, että Pouta tunnistetaan ympäri

MONI TUNTEE Poudan innokkaana hevimiehenä, joka on vakionaama metallimusiikkikonserttien

Pekka Poudalla on mahdollisuus mennä lähetykseen sateenvarjon kanssa vain harvoin. – Suomen kokoiseen maahan harvoin luvataan sadetta kaikkialle samanaikaisesti. Siksi sontsa antaisi katsojille väärän viestin säästä.

riehuntaringeissä. Kuva meteorologista festarihulinoissa on saavuttanut sosiaalisessa mediassa valtavat mittasuhteet. Hevi oli Poudalle alkujaan herätysmusiikkia. Huomenta Suomen aamuvuoroissa nopeatempoinen raskas musiikki piti sykkeen korkealla ja mielen virkeänä. Myöhemmin metallista tuli liikuntamusiikkia, jonka tahdissa Pouta juoksi maratoneja. Mies kuitenkin väittää, että median maalailema kuva vannoutuneesta hevimeteorologista on väärä. – Olen kaikkiruokaisempi kuin media antaa ymmärtää. Ainoa, mitä en kestä, on suomalaiset valittavat miesjollottajat, jotka laulavat itsesäälibiisejä. Klassisen musiikin lisäksi Pouta harrastaa muutakin korkeakulttuuria. Hän tunnustautuu aktiiviseksi museokävijäksi.

– Kiasmaa olen suositellut muutamille hevikavereille. Se on paras paikka parannella krapulaa: siellä on A-oikeudet ja taidetta, joka sopii asiaan. Anni Härkönen

KUKA?

Pekka Pouta ○○48-vuotias meteorologi. ○○Ennustanut säätä MTV-kanavalla 25 vuotta. ○○Opiskeli teoreettista fysiikkaa ja meteorologiaa Helsingin yliopistossa. ○○Kotoisin Savonlinnasta, asuu nykyään Helsingissä. ○○Perheeseen kuuluvat avovaimo Mari Sarolahti ja Sini-koira.


ajassa kartalla luotain näkymä media 15

LUMEN UUSI TULEMINEN

ONNI OJALA

MEDIAPELIÄ

Sandra Järvenpää

jarvenpaa.sandra.h@student.uta.fi

Käperryitkö eilen kynttilän­valossa peiton alle? Nyt se on brändätty kulutuskult­tuurin ehdoin.

TAMPERE NÄYTTI oikealta talven ihmemaalta perjantain ja lauantain välisenä yönä. Ennen kuin aamu oli kunnolla valjennut lauantaina, oli runsas lumi mennyttä. Plusasteet tekivät valkoisuuttaan hohtavasta kaupungista taas harmaan. Lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin on ollut viime kuukauden ajan tavallista. Lumipeite on kestänyt tunneista viikkoon. Kuluvalla viikolla tamperelaiset ovat saaneet kestää pakkasta. Opiskelija Laura Hämäläinen nautti kauniista lumimaisemasta Puu-Tammelassa.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Tutut ideat hallitsevat viihdeteollisuutta Aiempien vuosikymmenten kulttuuri-ikonit palaavat ryminällä olohuoneisiin ja valkokankaille. Gilmoren tytöt valtasi näyttöpäätteet viime viikolla, kun uusia jaksoja ilmestyi vuosien tauon jälkeen. Ensi vuonna ensi-iltansa saa kulttielokuva Trainspottingin jatko-osa ja David Lynch herättää Twin Peaksin pikkukaupungin eloon. Tuttuus on vallitseva trendi myös lippuluukuilla. Viime vuosina myyntitilastoja ovat hallinneet Star Warsin ja Jurassic Worldin kaltaiset raskaan sarjan paluu­ muuttajat. Turun yliopiston elokuvantutkimuksen lehtori Veijo Hietala, miksi vanhat suosikit

nousevat pinnalle jopa vuosikymmeniä ensiesiintymisensä jälkeen? – Se on varmasti paljon sukupolvien vanhenemisesta kiinni. Esimerkiksi Gilmoren tyttöjen ja Twin Peaksin parissa varttuneet ovat nyt siinä iässä, että haluavat palata suosikkisarjojensa pariin. Onko samanlaista nostalgiannälkää ollut aikaisempina vuosikymmeninä? – Kaipuuta menneeseen on ollut aina. Uusintaversiot ja vanhojen ideoiden kierrättäminen eivät ole uusia ilmiöitä, vaan ne ovat olleet alusta asti osa viihdeteollisuutta.

Maailmanlaajuisesti menestyneimmistä elokuvista suurin osa perustuu tuttuihin ideoihin. Onko uusille oivalluksille tilaa populaarikulttuurissa? – Erityisesti marginaalissa on tilaa myös omaperäisemmille ideoille. Populaarikulttuurissa turvaudutaan herkemmin hyväksi havaittuihin ratkaisuihin. Ideoita on riskittömämpää toteuttaa, jos ne ovat toimineet aiemmin. Yhteiskunnan muuttuessa esimerkiksi vähemmistöjen rooli elokuvissa on kasvanut, mutta kerronnallisesti muutoksia ei herkästi tapahdu. Mikko Asunta

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Kriisimattoja kuukausikaupalla?

STEPHAN GREYER/FLICKR

Poistomyynnistä toiseen sinnittelevä mattokauppa on jatkanut varastonsa tyhjentämistä kuukausien ajan. VOLMEREX OY -NIMINEN mattokauppa on mainostanut heinäkuusta asti väliaikaisia kriisimyyntejä muun muassa Ilkassa ja Salon Seudun Sanomissa. Yritys toimii myös Tampereella, ja Aamulehdessä alennuksia on esitelty jopa aukeaman kokoisissa mainoksissa. Hurjia alennuksia selitetään Iranin vastaisilla EU-sanktioilla, jotka tekevät mattojen maahantuonnista ­kannattamatonta. Toukokuussa rekisteröidyn yrityksen pyörittäjiltä on luultavasti jäänyt huo-

maamatta, että Iranin vastaiset talouspakotteet poistettiin tammikuussa. Jää myös mysteeriksi, miksi tuontia rajoittavat sanktiot pakottaisivat myymään markkinoilta katoavia harvinaisuuksia pilkkahintaan. Aamulehti ei ole ainakaan vielä katsonut tarpeelliseksi puuttua yrityksen mainontaan sivuillaan. Mikko Asunta

JOSKUS VANHALLE asialle vain keksitään uusi nimi. Sekä Yle, Me Naiset että useat maakuntalehdet ovat uutisoineet viime viikkoina hyggeilystä. Hyggeily on nautiskelua, rentoutumista, palautumista, fiilistelyä ja itsensä arvostamista. Eli ei mitään uutta kaamoksen alla. Vaikka hygge myy nyt hyvin sekä Amazonissa että Akateemisessa, ihastuttaa naistenlehdissä ja kerää tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa, on se joka syksy tavalla tai toisella uutisissa. Pimeä vuodenaika saa pohjoisen kansan vuosittain vähän sekaisin. Uutiset kertovat siitä, miten lokakuussa lässähtää jokaisen jaksaminen ja viltin alle hakeutuminen on ihan okei. HYGGEILY on lähtöisin Tanskasta, maailman onnellisimpien ihmisten kotimaasta. Siellä luvallista laiskottelua on harrastettu jo vuosikymmeniä, mutta se rantautui Suomeen vasta nyt. Hyggeilytrendiä voisi verrata siihen, että suomalaiset innostuisivat yhtäkkiä television katsomisesta tai kävelemisestä vain siksi, että joku onnistui brändäämään sen hyvin. Pistämään pyöreän asian kulmikkaaseen pakettiin. Hyggeily tuli kuitenkin tänä vuonna täydelliseen saumaan, sillä siihen eivät kuulu huolehtiminen tai liian vakavat keskustelut, ei Donald Trump tai hallituksen leikkauspolitiikka. Vaikka viime aikoina medioissa on rauhoiteltu ihmisiä kertomalla globaalin köyhyyden vähenemisestä ja eliniän noususta, huolestuttaa maailmanpolitiikka ihmisiä enemmän kuin moneen vuoteen ja eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Uutta tämän päivän maailmantuskassa on yksinkertaisesti maailmanlopun pelko. Enää ei ole varaa ottaa takapakkia luonnonsuojelussa tai ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. On kyse isommista kokonaisuuksista kuin yhden lajin poliittisen historian aaltoliikkeestä. KOSKA MEDIALLA on voimaa saada massat liikkeelle, sen pitäisi myös ottaa vastuuta vaikeiden teemojen brändäyksestä. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa rahan painon alle jäävät arvot, tulevaisuus ja jopa tieto. Jos ihmisen reaktiosta kaamokseen on onnistuttu tekemään tuote, onnistutaan sellainen kehittämään myös luonnonvarojen tuhlaamisen vähentämiseksi. Miten olisi siis jotenkin näin: ˝Nyt se on täällä! Suomen ikioma tuote, jossa olemme maailman parhaita. Eikä edes maksa mitään, päinvastoin: kerää kaupassa ostostesi yhteydessä parkkirahat taskunpohjalle. Saat siinä sivussa vielä hyvän mielen, arvostetun aseman vastuuntuntoisena edelläkävijänä sekä planeetan myös lapsenlapsenlapsillesi. Ryhdy sinäkin nyt kierrättämään!˝


Lähde: Musiikkituottajat - IFPI Finland ry

100000

80000

60000

40000

20000

0

2007

2006

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

ylilevyjen m ny

Vi

nti yy

Vinyylin vallankumous ?

Digitaalisten tuotteiden myynti valtaa jatkuvasti suurempaa alaa äännitteiden vuosittaisesta myynnistä. Yllätyksenä digikehityksen valossa vinyylilevyt tekevät nousua haudan partaalta. Suomessa kehitys on kuitenkin vielä maltillista.

Äänitteiden myynti

milj. kpl

milj. euro

7

60

digituotteet

vinyyli

6

Kokonaismyynti

50

muut

cd 5

muut

40

4

30 3

20

2

1

15 20

13

14 20

12

20

11

20

10

0 20

2015

09

2014

20

2013

08

2012

20

2011

20

2010

06

2009

07

2008

20

2007

05

2006

20

0

10

20

SYKSYLLÄ 2016 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: LAURA OKKONEN

kpl


Utain 12/2016