Page 1

10/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Vippaa vitonen Yhteisörahoitus synnyttää uusia kulttuurituotteita. Elämykset s.14

Kenen vuoro? Pelipäivässä hyvälle vastustajalle on hauska hävitä. s.8

Ei vain pintaa Ranka rutisee

Kiropraktiikka voi auttaa selkäkipuihin lääkkeitä nopeammin. s.4

Ihminen viestii vaatteillaan, sanoo muotitoimittaja Sami Sykkö. s.12


2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

14.11.2013

Avaus

Sanna Pekkonen

sanna.pekkonen@uta.fi

Verkkoa syytetään viihde­ teollisuuden tulojen ryöstämisestä. Sotakirves kannattaisi jo haudata. Tällä viikolla kanadalaisyhtiö Sandvine kertoi raportissaan liikkuvan kuvan ahmaisevan yhä suuremman osan maailman verkkoliikenteestä. Pohjois-Amerikassa videopalvelut Netflix ja YouTube vievät siitä jo puolet, ja Euroopassa mennään samaan suuntaan. Onko perinteisen viihdeteollisuuden pahin painajainen, eli kuluttajien katoaminen verkkoon, nyt totta? Ainakin muutos on haistettu alalla. Viime viikolla tuotantoyhtiö Marvel ilmoitti tekevänsä neljä tv-sarjaa Netflixille, vaikka saman emoyhtiön siiven alla olisi ollut tvkanava ABC. Suomessa taas Yle näyttää tänä syksynä kaksi tv-sarjaa ainoastaan Areena-verkkopalvelussaan. Viihdeteollisuuden ei kuitenkaan

kannata soittaa vielä kuolonkelloja. Sandvinen raportti osoittaa laittomien vertaisverkkojen, kuten BitTorrentien, latausmäärien romahtaneen PohjoisAmerikassa. Euroopassa muutos ei ole yhtä suuri, mutta viime aikoina kaveriporukassani on puhuttu torrentteja useammin Netflixin ja Spotifyn kuukausimaksuista. Verkkopalvelut ovat saaneet viihdeteollisuuden karvat pystyyn, mutta ehkä rauhansopimus vanhan vihollisen kanssa on jo paikallaan. Viime viikolla Anssi Kela julkaisi Spotify-soitoista saamansa tulot. Kalliita autoja verkkopalvelujen tuotoilla ei vielä ostella, mutta ovat ne tyhjää parempia. Kuluttajiin kannattaa luottaa verkossakin. Jos viihdettä saa kätevällä tavalla laillisesti, ketään tuskin harmittaa antaa tekijöille korvaus hyvästä työstä.

Hyvinvointi-innostus lisää maksullisen terveysalan koulutuksen suosiota Sanna-Leena Viertola huomaa työssään selkeästi ihmisten kiinnostuksen terveyteen ja liikuntaan. Hän johtaa yksityistä terveyden ja hyvinvoinnin oppilaitosta Carl Wilhelm Akatemiaa. – Kun aloitimme hierojakoulutuksen tarjoamisen vuonna 1997, kaikilla oppilailla oli vahva urheilutausta. Nyt kun koulutus on trendikästä, hakijoita on monenlaisia. Ensi vuoden alussa käynnistyviin koulutuksiin hakijoita on ollut edellisvuotta enemmän. Vuosittain opiskelijoita on 60– 80. Yhdistelmäkurssien koulutuspaikkoja on lisätty, koska niiden suosio on kasvanut paljon. – Joillain hakijoilla on jo sosiaali- ja terveysalan koulutus, ja he haluavat oppia uusia taitoja, Viertola sanoo.

Kun aloitimme hieroja­koulutuksen vuonna 1997, kaikilla oppilailla oli vahva urheilutausta. Nyt kun koulutus on trendikästä, hakijoita on monenlaisia. Sanna-Leena Viertola, Carl Wilhelm Akatemian johtaja

Yhdistelmäkoulutukset ovat olleet suosittuja Carl Wilhelm Akatemiassa. Hiusalan perustutkinnon, hierojan,

personal trainerin ja kuntosaliohjaajan koulutuksen lisäksi tarjotaan erikoisempaa yhdistelmää. Kysyntää on ammattilaisille, jotka pystyvät neuvomaan asiakasta sekä syömään, liikkumaan että laittautumaan paremmin. – Uusin koulutusvaihtoehto on parturikampaaja-personal trainer. Valmistunut voi toimia esimerkiksi ravintoneuvojana, koska kampaajakoulutukseenkin kuuluu ravintotietoa, Viertola kertoo. Pirkanmaan urheiluhierojakoulun asiakaskunta ja opiskelijoiden määrä ei omistaja Marko Lumion mukaan ole kasvaneet. Asiakas- ja opiskelijavirta ovat olleet tasaisia koko toiminnan ajan yli 20 vuotta. – Toisaalta voi olla, että nyt asiakkaita ja opiskelijoita tulee koululle juuri terveysintoilun vuoksi, Lumio sanoo. Anna-Katariina Maksimoff

Uusilla maksupäätteillä on helppo tipata vahingossa Pankkikortilla tippaaminen ravintolassa hämmentää suomalaisia. Vahinkotippejä on jouduttu palauttamaan asiakkaille takaisin. Maksupäätelaitteita toimittavan Netsin Suomen kauppiaspalveluiden myyntijohtajan Jaakko Laurilan mukaan henkilökunnan täytyy kertoa asiakkaalle tippauksesta. Muuten asiakas on saattanut vahingossa näpytellä pin-koodiaan laitteeseen, jolloin tipin summa on voinut olla suurempi kuin itse ostos, jopa kymmeniä euroja. – Liikoja tippejä on palautettu myöhemmin vahingossa tipanneille asiakkaille, Laurila sanoo.

Tippaamismahdollisuus on Laurilan mukaan lisätty maksupäätelaitteisiin ravitsemusliikkeiden toivomusten pohjalta. Tippausosio voidaan kuitenkin jättää maksupäätteistä pois. Ravintoloissa maksupäätteellä tippaus vaatii maksupäätelaitteiden vaihtamisen lisäksi muutoksia koko kassajärjestelmään. – Tippaaminen ei ole perinteisesti kuulunut suomalaiseen ravintolakulttuuriin, mutta se on yleistynyt paljon viime vuosina, Laurila sanoo. SOK:n ravitsemuskaupan operatiivisen joh-

– Tämä on vielä niin uusia asia, ettei maksupäätetippaukseen ole meillä yleisohjeistusta. Alueelliset ravintolaliikkeet päättävät itse, käyttävätkö tippimahdollisuutta vai eivät. Esimerkiksi Tampereen Amarillossa maksupäätetippauksen käyttö on tarjoilijakohtaista. Asiakas voi asioida kantapöydässään ja tipata maksupäätteellä lounaalla, mutta ei välttämättä enää illallisella työvuoron vaihduttua. Mona Kokkonen

tajan Harri Havian mukaan heidän ravintoloissaan käytäntö on järjestelmissä mukana.

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Tuuli Oikarinen, Sara Vainio, Vanessa Valkama, Milka Valtanen AD: Emilia Kangasluoma

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Uusi keliakialääke kehitteillä

Luomukinkut on tilattava ajoissa

Elokuvat nostavat ihmisoikeudet esiin

Keliakian hoitoon testataan uutta lääkettä Tampereella. Kyseessä on BL-7010 -niminen tuote, joka sitoo jäännösgluteenia ruuasta. Tuotteen turvallisuutta testataan pilottitutkimuksella tänä syksynä. Monikansallista tutkimusta tehdään Suomessa Tampereen yliopiston ja FinnMedi Oy:n yhteistyönä. Lääke olisi tärkeä, koska keliakiaan ei ole olemassa muuta hoitoa kuin elinikäinen gluteeniton ruokavaliohoito. Tutkimusprojektista Suomessa vastaavan projektipäällikön Tiina Kärjä-Lahdensuun mukaan oikea ruokavaliohoito ei aina auta. – Gluteenittomassa ruuassakin saattaa olla jäännösgluteenia. Kärjä-Lahdensuun mukaan menee vielä useita vuosia siihen, että tuote tulee markkinoille.

Luomukinkun kysyntä kasvaa. Kauppiaiden on tilattava kinkut jo keväällä, eikä niitä silti riitä kaikille. Jos kinkun haluaa, se on tilattava ajoissa. Ina Herckman Luomulaatikko Oy:ltä kertoo, että uutiset sikaloiden oloista ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan kinkun alkuperästä. Viime vuonna Luomulaatikko tilasi 100 kinkkua, mutta ne loppuivat jo marras–joulukuun vaihteessa. Tänä vuonna kinkkuja on varattu myyntiin kaksinkertainen määrä. Luomukinkkuja tuottavan Pajuniemi Oy:n luomuvastaavan Arto Jokisen mukaan syy kinkkupulaan on luomusikatilojen vähäisessä määrässä. – Niitä on tulossa lisää, mutta siirtymäpolku tavallisesta luomuviljelyyn kestää vuosia. Tänä vuonna kauppiaat varasivat kaikki yrityksen luomukinkut jo toukokuuhun mennessä.

Tampereella järjestetään tällä viikolla Pohjoismaiden ensimmäinen ihmisoikeuksiin keskittyvä elokuvafestivaali. Tampere Human Rights Film Festivalin teema on työ. Siellä näytetään sekä lyhytelokuvia että pitkiä dokumentteja. Festivaali kestää torstaista sunnuntaihin. Tarjolla on globaalin näkökulman lisäksi suomalaisesta työhyvinvoinnista ja työpaikkojen katoamisesta kertovia elokuvia. Festivaalista ei haluttu järjestäjien mukaan tehdä kurjuusdokumenttitapahtumaa. – Tavoitteemme on saada festivaalivieraat toimimaan. Keskustelemme tavoista auttaa ja muuttaa vallitsevaa tilannetta, kertoo järjestäjä Mikko Kiuru. Festivaali järjestetään yhteistyössä Tampereen Elokuvajuhlien ja useiden avustusjärjestöjen kanssa.

Laura Ikävalko

Iida Lehtonen

Eeva Järvenpää


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Yhä useampi koevapaus keskeytyy

vankeus Valtio haluaa, että vangit vapautuvat tulevaisuudessa asteittain eivätkä suoraan

vankilasta. Vankien mukaan koevapautta edeltävä ohjaus on riittämätöntä. Keskeytettyjen koevapauksien osuus lisääntyy, kun yhä useampi vanki pääsee koevapauteen. Valvottujen koevapauksien määrä on yli viisinkertaistunut sen jälkeen, kun käytäntö astui voimaan syksyllä 2006. Vuonna 2012 koevapauden aloitti 544 vankia. Vuoden 2014 talousarvion tavoite on, että viidennes koevapauksista keskeytyy. Suurin syy keskeytyksiin on alkoholi. Lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell oikeusministeriöstä kertoo, että valtion säästötarpeet vaikuttavat vankeinhoitoon. Valvottu koevapaus on halpa. Se maksaa 59 euroa

päivässä, kun taas suljetun vankeuden päivähinta on noin 200 euroa. – Koevapauksien yleistyttyä kentältä on tullut palautetta siitä, että vankien arviointiin tarvittaisiin lisää työntekijöitä, Mohell sanoo. Valvotussa koevapaudessa olevilla Akulla ja Pattonilla on 3 kuukautta van­ keutta jäljellä. Miehet ovat tyytymättömiä koevapautta edeltävään, vankilassa saamaansa tukeen. Heidän mukaansa Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) henkilökunnan osaamisessa on

puutteita. Koevapauteen päätyy miesten mukaan sopimatonta porukkaa. – Suunnittelijoilla pitäisi olla enemmän koulutusta ja psykologisia taitoja, Aku sanoo. Koevapautta edeltävät keskustelut eivät miesten mukaan auta vankia uskomaan siihen, että hän pärjää muurien ulkopuolella. Heidän mukaansa vankien kyky selviytyä koevapauden vaatimuksista kyseenalaistetaan keskusteluissa painostavaan sävyyn alusta lähtien. – Jos mielii koevapauteen, on koko ajan mietittävä, mitä sanoo ja miten käyttäytyy. Se ei ole kannustavaa tai kuntouttavaa, toteaa Pattoni. Krista Kierikka

RISen suunnittelijan Tarmo Parviaisen mukaan lähes kuka tahansa kelpaa keskustelemaan vangin kanssa valvotun koevapauden suunnittelusta. Keskusteluja käydään valmiin lomakkeen pohjalta. – Porukkaa laitetaan koevapauteen useasta eri vankilasta. Mukaan mahtuu monenlaista arvioijaa, Parviainen sanoo. Parviainen ei halua kommentoida yksittäistapauksia, mutta toteaa, että rikosseuraamusalalle tarvitaan lisää ammattieettistä koulutusta. Keskeytysten määrän kasvusta hän ei ole huolissaan. – Epäonnistuminen voi olla kasvattava kokemus. Veera Tegelberg

Akun nimi on muutettu. Pattoni esiintyy lempinimellään. Lue miesten koevapauden kokemuksista Utaimen verkkosivuilta.

Mikä?

Valvottu koevapaus

Koevapausvankien mukaan vankeja arvioivilta RISEN työntekijöiltä puuttuu tarvittavat psykologiset taidot ja koulutus.

○○Tarkoitettu helpottamaan pitkäaikaisvankien paluuta siviiliin. ○○Otettiin käyttöön lokakuussa 2006. ○○Vangin oma sijoitusvankila arvioi, pystyykö vanki sitoutumaan koevapauden edellytyksiin, kuten päihteettömyyteen ja yhteydenpitoon. ○○Kestää 3 – 6 kuukautta ja ajoittuu vankeuden loppuun. ○○Vangille suunnitellaan henkilökohtainen toimeenpanosuunnitelma.

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Usko työllistymiseen edistää vakituisen työn saamista

Vihapuheella on Tyhmä on se, hyviäkin vaikutuksia joka ei kokeile

Vahva usko työllistymiseen auttaa löytämään töitä varmemmin. Tämä selviää Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa tehdystä tutkimuksesta Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia. Pieni vähemmistö on määräaikaisessa työssä vapaaehtoisesti. Tampereen yliopiston psykologian professorin Ulla Kinnusen mukaan määräaikaista työtä tehdään usein pakosta, koska vakituisia työsuhteita ei ole tarjolla. – Työllistymisusko on tärkeää kaikille, mutta erityisen tärkeää se näyttää olevan niille, jotka ovat määräaikaisessa työssä vapaasta tahdostaan. Huono-osaisuus tarkoittaa tutkimuksessa tyytymättömyyttä omaan työhön tai erilaista oirehtimista. – Tutkimuksen mukaan huono-osaisuudesta ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kinnunen kertoo, että määräaikaiset työntekijät ovat tottuneet työn epävarmuu-

Internetin vihapuheen seuraukset eivät aina ole vain kielteisiä. Asia käy ilmi Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen COMETin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli huoli siitä, että vihapuhe rajoittaa sananvapautta. – Aggressiivinen palaute voi toisaalta myös antaa uskoa omaan asiaan ja sen puolesta puhumiseen, sanoo tutkija Reetta Pöyhtäri. Paineiden purkaminen internetissä voi jopa laskea stressitasoa ja siten vähentää väkivaltaa. Pöyhtäri kuitenkin painottaa, että vihapuhe lisää yleistä pelon ilmapiiriä. Tutkimuksen tuloksia koostava kirja Vihapuhe sananvapautta kaventamassa julkaistiin maanantaina 11. marraskuuta. Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Sain idean kirjoittaa yhteisörahoituksesta, kun törmäsin verkossa taiteilijaryhmän kirjaprojektiin. Kauan haaveissa olleen hankkeen toteutuminen oli kiinni ennakkotilauksista. Kirja jäi pyörimään mieleeni useiksi päiviksi, mutten silti tilannut sitä. Nykyään ruokaresepteistäkin voi lukea 10 vertaisarviota verkosta, joten vielä ajatuksen asteella oleva projekti herätti epäilyksiä. Mitä jos se olisikin huono? Yhteisörahoituksella suomalaisesta djkulttuurista kirjaa kokoava Matti Nives ei ymmärtänyt ajatustani. Hän muistutti ihmisten käyvän tuntemattomien bändien konserteissa, vaikka he eivät aina tiedä, mitä saavat lipun vastineeksi. Ehkä kulttuurille pitäisi antaa mahdollisuus, vaikkei se olisi valmiissa muodossa. Avoimin mielin siitä voisi nauttiakin.

Riikka Pasanen

Sanna Pekkonen

teen. Elämää on silloin tietysti vaikeampaa suunnitella. – Kun ihminen on pidemmän aikaa määräaikaisessa työssä, odotukset työtä kohtaan muuttuvat. Määräaikainen työ on tavallaan välivaihe pysyvään työhön, Kinnunen kertoo. Määräaikaisuus ja siihen liittyvä epävarmuus aiheuttavat muun muassa psyykkistä oirehtimista ja stressioireita. Päänsärkyä ja univaikeuksia esiintyy myös. – Riskejä fyysisiin ja henkisiin ongelmiin on erityisesti silloin, kun työ on vastentahtoista, odotukset eivät täyty ja jos työllisyysuskoa ei ole, Kinnunen kertoo. Työnantajalla pitää olla painava syy työn määräaikaisuuteen. Ulla Kinnusen mukaan määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen voi olla jopa laitonta. Tanja Kröger


4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Kipu valehtelee Kiropraktiikka Kivun tehtävä on varoittaa, vaikka kipukohta ei

välttämättä vaadi hoitoa. Kiropraktikko paikantaa esimerkiksi selkärangasta johtuvia ongelmia. Suomalaiset ovat sairasta kansaa. Tukija liikuntaelinten sairaudet ja vammat aiheuttavat enemmän laadukkaiden elinvuosien menetyksiä ja kustannuksia kuin mitkään muut sairaudet. Tälläkin hetkellä pitkäaikaisista selkäkivuista kärsii noin miljoona suomalaista ja lyhytaikaisista selkäsairauksista yhtä moni. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet rampauttavat yhä nuorempaa kansanosaa. Kiropraktikko Harri Pekkarisen mielestä kehitys menee kahteen suuntaan. – Istumatyö on lisääntynyt ja liikunnan määrä vähentynyt. Toisaalta raskasta ruumiillista työtä tekevät harrastavat raskasta liikuntaa, jossa keho ei saa monipuolista liikettä tai venyttelyä vastapainoksi.

Maailmalla kiropraktiikkaa käytetään laajasti terveydenhuollossa. Pekkarisen mukaan esimerkiksi Sveitsissä ei pääse selkäleikkaukseen, ellei ole ensin käynyt kiropraktikolla. Monesti jo muutama hoitokerta auttaa, eikä leikkausta välttämättä tarvita ollenkaan. Vuonna 2011 Suomessa leikattiin 6 000 ihmistä selkäongelmien takia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin myönnettiin Kelasta kaikista kuntoutusrahoista 20 prosenttia viime vuonna. Pekkarinen ei halua arvioida, miten monta leikkausta olisi voinut jättää Suomessa tekemättä. Osa lääkäreistä suhtautuu kiropraktiseen hoitoon epäilevästi. Pekkarinen on huomannut ennakkoluuloja, joita voi olla vaikea muuttaa.

Senni Luttinen

Kiropraktikko Harri Pekkarinen manipuloi selkärankaa eli ”naksauttaa”.

Lääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta kuitenkin myöntää, että kiropraktinen hoitomuoto on hyvä rinnakkaishoito selkäkivuissa tiettyyn pisteeseen asti. Kyse on erityisosaamisalueesta, jota ei välttämättä kaikilta lääkäreiltä löydy. – Täytyy tietää mitä tekee. Selkää, jossa on akuutti välilevytyrä, ei ole hyvä mobilisoida kiropraktisella hoidolla, Helajärvi sanoo. Hänen mukaansa kaikkea selkäkipua ei voi sysätä kiropraktiikan puolelle. Kivun syy on selvitettävä, ja kipua kannattaa hoitaa myös lääkkein vaivoje pitkittymisen ehkäisemiseksi. – Krooniseen kipuun voi liittyä muita oireita, kuten turhautumista, lihaskramppeja ja väsymystä. Vaikka keho olisi parantumassa, kipu saattaa vielä jäädä, Helajärvi toteaa. Mona Kokkonen

Mikä?

Kiropraktiikka ○○Kiropraktiikka korjaa nikamien virheasentoja esimerkiksi selkärangan manipulaatiolla. ○○Hoitomuoto syntyi 1890-luvulla Yhdysvalloissa. ○○Suojattua ammattinimikettä voivat käyttää vain henkilöt, jotka ovat suorittaneet Valviran hyväksymän, ammattiin johtavan koulutuksen. ○○Suomessa ei tarjota kiropraktikon koulutusta. Maailmalla koulutus on yliopistotasoinen. ○○Kela ei korvaa kiropraktista hoitoa. Kelan korvauslistoilla voi olla vain hoitomuotoja, jotka on määritelty sairaus­ vakuutuslaissa.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

Senni Luttinen

Kotisivutilaa tarjolla aatteesta riippumatta internet-aktivistit Säätöyhteisö B2 -yhdistys

tarjoaa maksutta verkkopalveluja muille yhdistyksille. Normista poikkeavien ja muiden paheksumienkin mielipiteiden pitää päästä esille. Aikoinaan paheksuttiin myös puheita eri uskontokuntien ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, toteaa Säätöyhteisö B2:n puheenjohtaja Kyuu Eturautti. Säätöyhteisö B2:n toimintaa pyörittää kolme ”säätäjää”, eli tietotekniikan alan ammattilaista. Säätäjien keskustelupalsta- ja kotisivupalveluja käyttävät sadat ryhmät ja yhdistykset ja kymmenet tuhannet henkilöt. Säätöyhteisö B2 tarjoaa palveluitaan mille tahansa ryhmälle, puolueita lukuunottamatta. Ehtona on, että ryhmän toiminta ei ole kaupallista ja että ryhmä ei riko lakia. Yhdistys ei peri palveluistaan maksuja, koska sen tavoitteena on tukea kansalaisyhteiskuntaa ja edistää sananvapautta.

Kyuu Eturautin mielestä vaikeistakin asioista pitää voida keskustella julkisesti. Hän tahtoo poistaa teknisiä esteitä keskustelun tieltä.

Säätöyhteisön konehuoneen palvelimilla on monien aatteellisten ryhmien ja harrastusryhmien kotisivuja ja keskustelupalstoja. Yhteisö on tarjonnut kotisivutilaa muun muassa kampanjalle, joka ajoi Suomessa opiskelevien venäläisten nuorten oikeuksia. 2000-luvun alkupuolella yhdistys auttoi Setan tamperelaisia aktiiveja järjestämään elokuvailtoja lainaamalla laitteistoja. Myös kansallissosialismia ajava ryhmä pyysi säätäjiltä internet-palveluja. Eturautti vastasi ryhmälle, että käyttäjäksi voi tulla, kunhan noudattaa Suomen lakeja. Sen jälkeen ryhmä ei ottanut enää yhteyttä. Säätöyhteisö B2 ei ota kantaa ryhmien ajamiin asioihin eikä valvo kirjoittelua ryhmien sivustoilla. Valvonnasta vastaavat ryhmät itse. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole itse käydä keskustelua vaan tarjota muille mahdollisuus siihen. Sinikka Suominen

Senni Luttinen

Räiskintäpeleistä kulttuurin tukemiseen Teini-ikäisenä Kyuu Eturautti haukkui erään paikallispoliitikon tekemisiä kotisivullaan. Operaattori poisti kärkevät kirjoitukset. Eturautti suuttui. Hän päätti ryhtyä itse operaattoriksi ja antaa ihmisten keskustella vapaasti. Eturautti perusti verkkopeliyhteisön parin ystävänsä kanssa vuonna 1997. Aluksi yhteisö tarjosi kotisivutilaa Quakeworld -ammuskelupelin harrastajille. Sitten se alkoi tukea muitakin harrastusryhmiä. Viime vuosina yhteisö on ottanut tavoitteekseen kansalaiskeskustelun tukemisen. Yritykset sponsoroivat yleensä mieluummin urheiluseuroja kuin nuorisokulttuuriyhdistyksiä. Eturautti haluaa auttaa myös kulttuuritapahtumien järjestämisessä. – Aloittelevilla kulttuuriyhdistyksillä ei yleensä ole varaa ostaa internet-palveluja kaupallisilta operaattoreilta. Moni yhdistys pääsee vauhtiin, kun saa meiltä teknis-

Tunnetuin yhdistyksen palveluiden käyttäjä on Hommaforum. Sen keskustelupalsta toimi aiemmin muutamia kuukausia amerikkalaisella palvelimella, jolla oli kuitenkin teknisiä ongelmia suurten käyttäjä määrien takia. Säätöyhteisö B2 tarjosi Homma­forumille palvelintilaa, koska Säätöyhteisö B2 tah-

too, että suomalaiset voivat keskustella kotimaan asioista Suomessa.

tä apua. Minulla on intoa räplätä laitteiden kanssa. Nykyään Eturautti on pienen tietotekniikan alan yrityksen Tietovelhot Oy:n toimitusjohtaja. Myös työssään Eturautti huolehtii palvelinkoneista ja verkkoyhteyksistä. – Kaikkien ei tarvitse osata tekniikkaa. Haluamme helpottaa teknisten ratkaisujen käyttämistä ja tuoda niitä yhä useampien käyttäjien avuksi. Eturautti tekee myös muuta vapaaehtoistyötä. Hän on yksi Tampere kuplii -sarjakuvatapahtuman perustajista, ja lisäksi hän on toiminut kulttuuri- ja harrastustapahtumissa niin järjestäjänä kuin valokuvaajana ja järjestyksenvalvojana. Hän on sekä Muutos 2011 -puolueen että Piraattipuolueen jäsen ja Muutos 2011 -puolueen eurovaaliehdokas. Sinikka Suominen

Säätöyhteisö B2 palvelee ilmaiseksi muun muassa anime- ja sarjakuvaharrastajia.


6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Psykologinen testi on arvausta Psykologia Soveltuvuusarviointi, kykytesti, toimintatyylikoe, persoonallisuustesti.

Suomalainen päätyy erilaisiin testeihin keskimäärin neljä kertaa elämässään. Testit eivät kuitenkaan kerro lopullista totuutta. Lähes kaikkia taitoja ja ominaisuuksia voidaan mitata. Tampereen yliopiston psykologian yliopistonlehtorin Petri Raivolan mukaan esimerkiksi sorminäppäryyttä tai musikaalisuutta voidaan testata. Myös päättelykyvyn mittaaminen on yleistynyt kaikilla työ- ja koulutusaloilla. Pätevätkään testit eivät kuitenkaan tuota kuin suuntaa antavaa tietoa. Esimerkiksi soveltuvuusarviointitesteissä on Raivolan mielestä pohjimmiltaan kyse ennustamisesta. Testaamisen määrän kasvu saattaa johtaa testien huolimattomaan käyttöön. Raivolan mukaan soveltuvuusarvioinnin

Jonne Räsänen

tärkein osa-alue on niistä saatava palaute. Siinä sorrutaan toisinaan horoskooppikieleen, jossa palautelausunnot sopivat lähes kehen tahansa tai kuulostavat turhan ehdottomilta. – Turhan usein palaute sortuu liialliseen ympäripyöreyteen, jossa ennustellaan kaikenlaisia latteuksia, Raivola sanoo. Soveltuvuustestit mittaavat alalla vaadittavia kykyjä, saavutustestit taas taitoja sekä opittuja asioita. Soveltuvuuteen eivät kuulu lausunnot persoonasta tai mielenterveydestä. Väärin tehty testi voi loukata yksityisyyttä. Emeritusprofessori Markku Ojasen mu-

kaan hyvää testiä ei ole edes olemassa, ainakaan vielä. Ojasen mielestä testikäytännöt vaihtelevat alojen sisällä epäloogisesti. Nyt Suomen hoitohenkilökunnasta testataan hoitajat, lääkäreitä ei. Samoin psykologian opiskelijoita testataan vain osassa yliopistoja. Testit saattavat tunkeutua yksityisyyden alueelle turhaan, jos niissä kysellään tarpeettomia asioita. Yhtä ainutta hyvää tai tavoiteltavaa persoonallisuuden tai motivaation muotoa ei ole olemassa. – Mielestäni testit ovat hyödyllisiä ja parempia kuin puhtaat arvaukset, mutta kaukana täydellisistä, Raivola sanoo.

Psykologisten testien tekeminen on siirtynyt testauspalveluita myyville yrityksille. Suomessa tehdään vuosittain lähes 250 000 erilaista testiä. Raivolan mukaan kaikki käytössä olevat testit eivät kuitenkaan edusta kehityksen kärkeä, vaan usein käytännöt laahaavat teknologian ja tutkimustiedon jäljessä. Suomessa testien tekemistä säätelee yleisluontoinen laki, mutta kansainvälisesti on olemassa pelkkiä suosituksia. Markkinoilla pyörii monia erilaisia testejä, joiden toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Keski-Euroopassa teetetään Raivolan


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

parempi mukaan käsialatestejä, joiden toimivuudesta ei ole todisteita. Suomessa taas on käytössä 1930-luvun Saksassa kehitetty Warteggin piirrostesti, jonka todistusvoima on myös kyseenalainen. Raivolan mukaan Warteggin piirrostestiä käytetään ja tulkitaan sellaisissa yhteyksissä, jonne se ei sovi. – Verkossa liikkuu tuhansia suosituksia siitä, mitä testissä kannattaa piirtää ja mitä ei. Wartegg toimii haastattelun apuvälineenä, mutta se ei ole sen järkevämpi kuin tyhjä paperi. Eeva Järvenpää

Senni Luttinen

Mitä?

Psykologiset testit ○○Testin tekijällä on lain mukaan pyydettäessä velvollisuus perustella, mitä testi toi ilmi ja mihin näyttöön tulokset perustuvat. ○○Testeihin osallistuneella on oikeus hakea tulokseen muutosta. ○○Testit ovat suojattuja, mikä estää harjoittelemasta niitä etukäteen. ○○Teknologinen kehitys mahdollistaa tulevaisuudessa pelillisiä sovelluksia ja videosimulaatioita.

Opiskelijaisä Mikko Hynninen aloitti tänä vuonna energia- ja ympäristötekniikan opinnot.

Opiskeleva isä joutuu ahtaalle isyys Joustamaton opintotuki ajaa

uudet isät luentosaleista töihin.

Mielestäni testit ovat hyödyllisiä ja parempia kuin puhtaat arvaukset, mutta kaukana täydellisistä.

Petri Raivola Psykologian yliopistonlehtori

Jos opiskelijaisä haluaa pitää opintotukensa, opintojen odotetaan edistyvän yhtä nopeasti kuin perheettömällä opiskelijalla. – Pelkkä lapsen saaminen ei riitä syyksi opintojen hidastumiselle, sanoo Tampereen yliopiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelä. Jos opiskelija ei saavuta vaadittua viittä opintopistettä opiskelukuukautta kohti, opintotukea saa vain poikkeustapauksissa. – Kun esimerkiksi opiskelija tai hänen lapsensa sairastuu vakavasti, tukea voidaan maksaa hitaammin edistyvällekin, Mäkelä kertoo.

loukkoon, jossa rahat ovat tiukilla, eikä töitä voi tehdä enempää ilman, että joutuisi perumaan tai palauttamaan opintotukia. Tampereen ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikan insinööriksi opiskeleva Mikko Hynninen on saanut kaksi lasta opiskeluaikanaan. Opiskelevan isän arki on tasapainottelua. – Haluan olla isä, joka on läsnä perheelleen. Lisäksi on tehtävä töitä, jotta rahat riittävät. Opiskelu jäi kolmannelle sijalle erityisesti silloin, kun lapset olivat pieniä, Hynninen kertoo.

Isyysvapaat ja isyysrahat kuuluvat myös opiskelijaisälle. Isyysvapaiden aikana esimerkiksi luennoilla ei saa käydä, sillä vapaat on vietettävä lapsen seurassa. Samalla opintojen oletetaan edistyvän tavalliseen tahtiin. Hakijan on selvitettävä Kelalle, mitä hän on tehnyt isyysvapaapäivänään. – Isän on oltava konkreettisesti samassa tilassa lapsen kanssa, sanoo etuuspäällikkö Suvi Onninen Kelalta. – On tosin omantunnon kysymys, kertooko totuuden, sillä faktoja ei tarkisteta.

arkea auttaisi Hynnisen mielestä korotus opiskelevan vanhemman opintorahaan. Lisäetuus poistaisi työnteon pakon ja sallisi ahkeramman opiskelun. – Koko yhteiskunta hyötyisi tästä, sillä isät jaksaisivat paremmin ja opinnot edistyisivät vauhdikkaammin, Hynninen arvioi. Huoltajille on Eini Mäkelän mukaan useasti harkittu korotusta opintotukeen. Näin pienen ryhmän etu jää kuitenkin toistuvasti muiden uudistusten jalkoihin. Hynninen on harmissaan siitä, että yhteiskunta tekee opiskelijaisän asemasta näin hankalan. – Jonkinlaista pumpulia siinä tilanteessa kaipaisi ympärilleen.

Lapsi lisää rahan tarvetta. Silti opiskelevan vanhemman tulorajat ovat samat kuin perheettömän opiskelijan. Opintotukipäällikkö Mäkelän mielestä isä ajetaan ahtaalle. – Opiskeleva vanhempi voi joutua tulo-

Sami Kontio


8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Kaikki peliin

Vapaa-aika Kansallisena pelipäivänä lapset innostuvat shakista ja aikuiset miehet tanssista.

Pelaaminen on sosiaalisempaa ja monimuotoisempaa kuin ennakkoluulot antavat ymmärtää. Kaisa Suomalainen, teksti Krista Kierikka, kuvat


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

” Tampereen pääkirjasto Metson aulaan on levitetty iso shakkilauta. Jättikokoiset nappulat kiehtovat paikalle kerääntyneitä lapsia. Shakkitaiturit Jani Ahvenjärvi ja Marko Tauriainen aloittavat näytösottelun. Tauriainen haroo parransänkeään. Ahvenjärven silmät liikkuvat nappulasta toiseen, kun hän pohtii seuraavaa siirtoa. Siirrot ovat nopeita. Kummallakin pelaajalla on yhteensä vain 10 minuuttia miettimisaikaa. 18-vuotias Ahvenjärvi löysi shakin viisi vuotta sitten. Silloin harjoitteluun kului jopa kolme tuntia päivässä. Ahvenjärvi on oppinut pelin lukemalla kirjoja. Hänen mukaansa kuka tahansa voi tulla hyväksi pelaajaksi. – Olen matemaattisesti vahva, mutta shakinpeluussa se ei ole vaatimus. Näytösottelua seurannut 78-vuotias Unto Nissinen haastaa Ahvenjärven shakkipeliin. Voittoon hän ei kuitenkaan usko. Peli päättyykin Nissisen häviöön. – Halusin nähdä kuinka pian tulee matti. Kyllä siinä parikymmentä siirtoa meni ennen kuin hävisin, Nissinen sanoo.

Peleissä lapset oppivat häviämään ja odottamaan omaa vuoroaan.

Pia Mäkinen Lastenkirjailija

Peliharrastajasta mieleen saattaa muodostua kuva teini-ikäisestä pojasta, joka tahkoaa tietokonepelejä yksin huoneessaan. Metson pelipäivässä aikuiset ja lapset pelaavat yhdessä. Jos peli on mielenkiintoinen, ikärajalla ei ole merkitystä. Lastenkirjailija Pia Mäkinen on tullut 8-vuotiaan poikansa Ilmarin kanssa Metsoon etsimään uusia pelejä koko perheelle. Mäkisen mukaan pelaaminen kasvattaa lapsia, varsinkin kun aikuiset eivät tarkoituksella anna lasten voittaa. – Peleissä lapset oppivat häviämään ja odottamaan omaa vuoroaan. Ilmari syöksyy heti videopelien kimppuun. Seuraan liittyy 7-vuotias Aapo Pirttilä. Pojat eivät tunne toisiaan, mutta molempia kiinnostava peli löytyy hetkessä. Pojat heiluvat Xbox Kinect -liiketunnistimen edessä ja yrittävät osua ruudulla näkyviin palloihin. Aapon äiti Mari Pirttilä katselee kauempaa. – Yritimme kauan olla ilman videopelejä, mutta kun kaikki koulukaverit puhuivat niistä, piti meidänkin siirtyä nykyaikaan. Ei lapsia viitsi tynnyrissä kasvattaa, Pirttilä sanoo.

Suomen Tolkien-seura Kontu esittelee uusinta suomeksi julkaistua Hobitti-peliä.

Sami Eloranta (vas.) ja Jani Itäluoma tanssivat tunteella ja taidolla, ilman estoja.


10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Metsossa vanhat lautapelit vaihtavat omistajaa. Hyvän lautapelin ominaisuuksia pohditaan Lautapeliseuran pisteellä. Onnistuneessa pelissä on helposti ymmärrettävät säännöt ja selkeä aikaraja. Sen pitää myös perustua taitoon eikä vain tuuriin. Näin sanoo Lautapeliseuran Tuomo Pekkanen, jonka mielestä klassikot Monopoli, Kimble ja Afrikan tähti ovat huonoja pelejä. – Monopoli voi kestää tuntikausia. Kimble ja Afrikan tähti ovat vain nopan heittoa, eikä niissä vaadita taitoa.

Lautapeliseuran Mikko Saari selittää Qin-pelin sääntöjä. Peli on saanut Vuoden aikuistenpeli 2013 -palkinnon.

Pelejä keräillään jo pois, kun aulan tasaisen puheensorinan rikkoo intialainen musiikki. Kaksi aikuista miestä huitoo ja keikuttaa lanteitaan. Ihmiset hymyilevät ja räpsivät kuvia. Sami Elorannan ja Jani Itäluoman liikkeistä näkee, etteivät miehet pelaa tanssipeliä ensimmäistä kertaa. – Olemme Samin kanssa kämppiksiä ja veivaamme ihan säännöllisesti, Itäluoma kertoo. – Wiillä olemme pelanneet ja nyt kokeilemme, miten Kinectin liiketunnistin toimii. Kyllä tuossa hiki tuli, Eloranta sanoo. Vielä on aikaa yhdelle kappaleelle. 2 Unlimitedin 90-luvun hitti No limit päättää Metson pelipäivän. Eloranta ja Itäluoma näyttävät parhaimmat diskoliikkeensä.


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Ilmari Mäkinen (vas.) neuvoo uutta pelikaveriaan Aapo Pirttilää Lego Harry Potter -pelissä.

Metsossa käydään sukupolvien taisto, kun Unto Nissinen (oik.) haastaa Jani Ahvenjärven shakkiotteluun.

Tampereen Taktiikkapelaajat ovat maalanneet pelifigurit käsin.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Senni Luttinen

Muotitoimittaja Sami Syköstä piti tulla ekonomi, mutta intohimo muotiin vei mukanaan.

Vaatteilla on syvällinen viesti MUOTIJOURNALISMI Muotiaiheisia juttuja on vapaan toimittajan

Sami Sykön mukaan suomalaisissa lehdissä liian vähän. Tiedotusvälineissä pidetään itsestään selvänä, että kirjoitetaan esimerkiksi konserteista. Muotiaihetta joutuu sen sijaan perustelemaan, jotta sen saa läpi lehdessä. Näin sanoo toimittaja Sami Sykkö. Muotijournalismin tila ei ole Sykön mukaan Suomessa erityisen hyvä, vaikka muoti on täällä suurempi työllistäjä kuin esimerkiksi autoteollisuus. – Hyvin kirjoitettuja muotijuttuja ei ole hirveästi. Toivoisin, että muotitoimittajia olisi täällä enemmän, Sykkö toteaa. Muotiaiheita saatetaan pitää kevyempinä kuin esimerkiksi taloudesta kertovia juttuja, vaikka muoti on osa kovaa talousmaailmaa ja muotijuttuihin pätevät samat säännöt kuin muuhunkin journalismiin. – Tekstin pitää olla pitkälle mietittyä, hyvin kirjoitettua ja jutun pitää tarjota uutinen tai ainakin jonkinlainen oivallus. Myös estetiikan ja visuaalisuuden tajusta on hyötyä. Samaan aikaan hyvä muotitoimittaja on loputtoman utelias ja tietää paljon muodis-

ta. Niin kuin millä tahansa alalla, hyväksi kehittyy vain ajan kanssa, kun ehtii ja saa perehtyä aiheeseen. Trendit kiinnostavat Sykköä, mutta hyvä muotitoimittaja ei hänen mukaansa tyydy kertomaan pelkästään siitä, mitkä värit ovat milloinkin muotia. Pelkkä syystrendeistä kertominen ei tee jutusta kiinnostavaa. – Pyrin aina löytämään uusia ja tuoreita näkökulmia. Minua ei niinkään kiinnosta muotitrendeistä kirjoittaminen, vaan muoti ajankuvana, bisneksenä ja ilmiönä, hän kertoo. Sykkö ajattelee, että vaatteet eivät ole vain kiiltävää pintaa, vaan syvällisempi viesti. Ihminen viestii vaatteillaan. Elämänvaihekin vaikuttaa pukeutumiseen. – Olen seurannut kauan tunnettujen suomalaisten vaatetyylejä. Ihmisen pukeutumiseen vaikuttavat niin monet asiat, vaikkapa uran nousu, ulkomailla asuminen tai jopa masennus. Mikään ei kerro ihmisestä

enemmän kuin se, miten hän pukeutuu ja miltä hän näyttää. Vapaus on Sykön mukaan muotitoimittajan työssä parasta. Yhtenä päivänä hän kirjoittaa Silvio Berlusconin tyylistä, seuraavana haastattelee Karl Lagerfeldiä ja kolmantena hän kuvaa muotia Yhdysvaltain suurlähettilään puolison yllä. – Koska olen päässyt kirjoittamaan juttuja moneen eri lehteen, koen olevani hirveän etuoikeutettu. Tykkään muutoksesta: muotimaailma menee nopeasti eteenpäin. Hyvää palautetta Sykkö kertoo saaneensa esimerkiksi jutusta, joka kertoi Chanelin haute couture-muotinäytöksestä Pariisissa. Siinä päästiin kurkistamaan rikkaiden ja kuuluisien suljettuun maailmaan ja pariisilaisen muotitalon kulissien taakse. – Kun artikkeli julkaistiin, ihmiset pysäyttivät minut kadulla. Se oli hieno kokemus, joka osui sekä lukijaan että toimitukseen, Sykkö muistelee hymyillen.

Kuka?

Sami Sykkö ○○Vapaa toimittaja, joka kirjoittaa muodista, muotoilusta ja kulttuurista. ○○Vastaa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen muotiosuudesta, kirjoittaa blogia Helsingin Sanomiin ja nettikolumnia Seura-lehdelle. Anna-lehden kolumnisti. ○○Glorian päätoimittaja 2009–2011. ○○Valmistunut Vaasan yliopistosta ekonomiksi. Opiskellut Parsonsin muoti- ja designkoulussa New Yorkissa.

Tanja Kröger

⋆⋆Katukriitikot

SPR:n järjestämä keräys Filippiinien taifuunin uhrien hyväksi on lähtenyt rivakasti käyntiin. Utain tiedusteli, missä määrin media vaikuttaa ihmisten lahjoituskohteisiin. Ohjaileeko uutisointi liikaa sitä, minkä keräyslippaan kohdalla kukkaronnyörit heltiävät? Teksti ja kuvat: Riikka Pasanen

Henrietta Ylitalo

”Media vaikuttaa liikaa ihmisten lahjoituspäätöksiin. Filippiinien katastrofi on kyllä kauhea tapaus, joten olen itsekin miettinyt keräykseen osallistumista. En itse osallistu keräyksiin usein. Omaa sydäntä lähinnä ovat sellaiset, jotka liittyvät eläimiin.”

Lassi Kuoksa

”Mahdollisesti media ohjailee vähän liikaa. Filippiinien tilannetta hehkutetaan turhankin paljon, vaikka toisaalta se on ymmärrettävää. En juuri ole osallistunut keräyksiin, enkä usko, että tämä tapaus tulee olemaan poikkeus.”

Ritva Finch

”Ei ensimmäisenä tule mieleen, että asioista uutisoitaisiin juuri siksi, että ihmiset lahjoittaisivat rahaa. Uskon, että ihmiset kuitenkin turtuvat tämänkaltaisiin toistuviin katastrofeihin. Ystäviäni asuu Filippiineillä, ja olen ollut heihin yhteydessä Facebookin välityksellä.”


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Radiokanava somen suurkuluttajille

Mediapeliä

Uusi radiokanava Loop lupaa enemmän musiikkia ja vähemmän puhetta. Nelonen median uusi radiokanava Loop aloitti varsinaiset lähetyksensä eilen keskiviikkona. Loop syrjäytti Groove FM:n viikko sitten, kun se soitti 10 000 hittikappaletta keskeytyksettä esimakuna toiminnastaan. Loop havittelee kuuntelijoikseen etenkin somen aktiivikäyttäjiä ja tuottaa lähetystensä ohessa materiaalia Facebookiin ja Twitteriin. Sisältöä tuottavat niin radion juontajat kuin kuuntelijatkin. On kiinnostavaa nähdä, miten kuuntelijat käytännössä otetaan mukaan

Anna-Katariina Maksimoff Kristiina Lehto

toimintaan. Sosiaalisen median merkityksestä kanavalle kertonee myös se, että radiotuottajan sijasta palkattiin mysteerinen some-manageri. Kanava keskittyy lisäksi soittamaan tämän hetken suosituinta tanssimusiikkia, kuten Rihannan ja Aviciin hittejä. Juontajina kanavalla ovat Kristiina Komulainen, Jussi Ridanpää ja Tinni Wikström. Kanava lupaa antaa enemmän tilaa musiikille kuin puheelle.

Miltä oikeasti tuntuu, kun sana ei ole vapaa? Kiinassa internetsensuuri piilottaa hakutulokset jopa jalkapallosta ja lapamadosta.

Iida Lehtonen

⋆⋆Miksi näin? Senni Luttinen

Ylittääkö kuollut hiiri uutiskynnyksen?

Pekka Himasen kohuttu tulevaisuustutkimus julkaistiin marraskuussa. Tutkimus on kirvoittanut tuhansia kommentteja verkkoon. ”Voi hyvä tavaton sentään! Minne on kadonnut maasta kaikki maalaisjärki! Mihin Suomi tarvitsee tuollaista Himas-tukimusta? Tuolla rahalla olisi pelastettu jo monia ihmishenkiä tässä maassa.” tuntematon, aamulehti.fi

Vartija vei kaksivuotiaalta Sulolta ilmapallon. Italianpatapussiin oli joutunut kuollut hiiri. Iltapäivälehdet tarttuivat näihin aiheisiin. Uutisoidaanko kuluttajia koskevista epäkohdista aiempaa enemmän, Iltalehden uutispäällikkö Erkki Meriluoto? – Uutisointi on ennemminkin vähentynyt. Kaksi vuotta sitten yhteyttä otettiin herkemmin. Nyt kun kuluttajat ovat huomanneet, että uutisointi on vähentynyt, myös yhteydenottoja tulee harvemmin. Kuinka suuri osa yhteydenotoista huomioidaan? – Kaikki yhteydenotot huomioidaan, mutta on eri asia, mitkä aiheet läpäisevät uutiskynnyksen. Uutiskynnys on veteen piirretty viiva. Onko uutiskynnys madaltunut? – Se ei ole madaltunut. Ruokaan liittyvät kuluttajauutiset kiinnostavat lukijoita, kos-

ka kaikki syövät ruokaa. Kun ruoasta löytyy jotakin ylimääräistä, uutiskynnyksen ylittävät terveydelle mahdollisesti haitalliset nisäkkäät. Hyvänä uutispäivänä tällaisten uutisten on vaikea päästä jonon ohi. Huonona päivänä kynnys on matalampi. Voiko vääryydestä raportoivaan kuluttajaan luottaa? – Kun juttua aletaan tehdä, juttuvinkin lähettäneeseen kuluttajaan ollaan yhteydessä. Jutussa täytyy olla henkilön koko nimi. Hiiritapauksessa kysyimme ruoan valmistajalta, onko hiiren joutuminen ruokaan mahdollista. Lukijat myös lähettävät yleensä kuvia aiheesta. Kun nämä kolme kohtaa täyttyvät, totuusarvo on melko suuri. Anna-Katariina Maksimoff

⋆⋆Gradu paketissa Korhonen Niina, ”Kipeimmät kokemukset ovat kasvun kannalta tärkeimmät”. Laadullinen tutkimus parisuhde-erojen ja eronneen naisen esittämisen diskursseista Me Naiset -lehden henkilöhaastatteluissa 1970–2010-luvuilla. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2013.

”Jos mielenkiintoisia kohtia on vaikka 7, niin sittenhän ne eivät maksaneet kuin 100 000/ kappale.” tuntematon, aamulehti.fi ”Aluksi sanon sen, että en suinkaan puolustele ’tutkimusta’ tai sen tekijöitä, mutta ihmettelen teistä kommentoijista sitä, että oletteko lukeneet tämän selonteon, vai luotatteko sokeasti iltapäivälehdissä esitettyihin kohuotsikoihin?” tuntematon, iltalehti.fi ”En minäkään lähtisi kommentoimaan kritiikkiä, vaikka olisin millainen kalsonkisankari tahansa. Ns. tutkimuksen tekstistä en löytänyt itselleni mitään. Mutta toisaalta, mitä minä siitä tarvitsenkaan?” Amul, hs.fi Anna-Katariina Maksimoff

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Korhosen mukaan eroamista käsittelevät henkilöhaastattelut ovat olennainen osa naistenlehden vakiintunutta sisältöä. Korhonen selvittää, miten eroja on käsitelty ja kuinka erodiskurssit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana Me Naisten henkilö­ haastatteluissa. Tanja Kröger

anna.maksimoff@uta.fi

Marraskuu ja Movember tuovat jälleen viiksekkäät miehet katukuvaan. Jos luulit, että viiksien kasvattelua harrastetaan ainoastaan tyttöystävän kiusaksi, olet väärässä. NETISSÄ VIIKsiä kasvatetaan tiimeissä, jotka kilpailevat keskenään. Kilpailun tarkoituksena on kerätä isoin potti kasaan miesten paremman terveyden puolesta. Tällä hetkellä kilpailua johtaa Suomen jalkapallomaajoukkueen luotsaama Huuhkajat-tiimi, joka on kerännyt jo reilut 5 000 euroa. Movemberilla on siis hyvä tarkoitus, mutta viikset vievät helposti huomion itse hyväntekeväisyydeltä. Monella tiimiin liittyminen tarkoittaa vain karvan kasvatusta ilman rahalahjoitusta. Iida Lehtonen

Saavuin Kiinaan lokakuun lopussa. Matkustettuani 500 kilometriä Chongqingista Himalajan juurelle Kangdingiin pääsin käyttämään tietokonetta ensimmäisen kerran. Hotellihuoneessa nökötti uudenkarhea pöytätietokone. Olin ottanut selvää Kiinan sensuurista, joten tiesin, että seuraavan kahden viikon aikana en voisi avata sinivalkoisena hehkuvaa, tuttua sivua: Facebookia. Myös musiikkipalvelut ja itse tehdyt internet-sivut ovat kiellettyjä. Vasta internetin päivittäinen selailu paljasti sensuurin laajuuden. Tietokone toimi hotellissa nopeasti, mutta yhteys alkoi tökkiä, kun aloin seikkailla Wikipediassa selvittääkseni matkustusreittiäni. Sivut avautuivat hitaasti. Aivan kuin ne olisivat olleet vastahakoisia. Kaupungeista löytyi tietoa vain väkiluvusta ja sijainnista. Internetin käyttöä ei helpottanut suomenkielinen Google tai Wikipedia. Todellisen katastrofin partaalla oli matkaseuralaiseni, joka halusi tietää, kuinka Evertonin ja Aston Villan peli päättyi. Tietoa ei herunut kansainvälisiltä jalkapallotulossivuilta tai urheiluuutisista. Suomessa selvisi, että Aston Villa hävisi 0−2. Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun alussa Kiinan internet-tarkkailijoista. Mielipideanalyytikoiksi kutsuttuja valvojia on vähintään kaksi miljoonaa. Tarkkailijat toimivat sekä kaupallisissa yrityksissä että valtion propagandakoneistossa. He hakevat avainsanoilla kirjoituksia ja hävittävät epämieluisat tulokset. Tarkkailijat toimittavat lopulta raportin työnkulusta. Palkkion voi saada kuka tahansa, joka paljastaa arkaluontoisen tekstin. Tällaiset uutiset tuntuvat kaukaisilta, koska Suomessa sananvapaus todella tarkoittaa vapautta käyttää sanaa. Kiina on kaukana Suomesta, joten eläytyminen maan tilanteeseen voi olla vaikeaa. Sananvapaus nousee aivan uuteen arvoon, kun omaa internetin käyttöä valvotaan ja rajoitetaan. Joku tietää, että yritin etsiä tietoa lapamadosta. Sama tarkkailija ei kuitenkaan nähnyt suurta hämmennystäni, kun huomasin, ettei kiinalainen hakukone anna tuloksia edes lapamadosta. Joku tarkkaili mieliblogejani, ja joku tiesi, mitkä viihdeuutiset avasin – niistä uutisista ja blogeista, jotka onnistuin saamaan auki. Valvojat saattoivat nähdä, kun halusin lukea kiinalaisen version Mao Zedongista. Häntä ei kiinalaisen internetin perusteella ole koskaan ollut olemassa.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Kirja kokoon ilman kustantamoa Krista Kierikka

Yhteisörahoitus

Luovien alojen hankkeisiin kerätään rahaa verkossa, mutta joukon innostaminen mukaan vaatii paljon töitä. Kirjahylly pullistelee vinyylilevyistä. Illan tullen Riku Pentti nappaa niitä kasan mukaansa ja kiipeää korokkeelle baarin hämyisimpään nurkkaan. Silloin dj Rico Tubbs houkuttelee tanssilattian täyteen. Hänen kaltaisensa yön sankarit, tiskijukat eli dj:t, ovat kaikille tuttuja. Silti toimittaja Matti Nives ja valokuvaaja Iina Esko eivät muista lukeneensa heistä juuri mitään. Niinpä kaksikko päätti koota suomalaisen dj-kulttuurin yksien kansien väliin. Dj-kirja – Näkökulmia suomalaiseen dj-kulttuuriin on menossa painoon ensi viikolla, mutta ei perinteisen kustannussopimuksen ansiosta. Kirjan toteuttamiseksi kerättiin verkossa yli 16 000 euroa myymällä ennakkotilauksia 29 euron arvoisesta kirjasta. Projekti on malliesimerkki uuden, virtuaalisen yhteisörahoituksen toiminnasta. Joukko ihmisiä kokoaa yhteisörahoituksessa rahaa jonkun hankkeen toteuttamiseksi tai tukee aloittelevaa yritystä ostamalla sen osakkeita. Projektien toteuttajat voivat etsiä rahoittajia yhteisörahoitussivustoilla verkossa ilman suurta mainosbudjettia. Sivustoilla kuka tahansa voi kerätä rahaa tai tehdä lahjoituksen. Lahjoitukselle tarjotaan vastineeksi esimerkiksi hankkeen lopputuote tai yrityksen osakkeita. Suomessa yhteisörahoitusta on hyödynnetty lähinnä luovan alan projekteissa ja teknologiayrityksissä. Heinäkuussa yhteisörahoitusta varten avattiin heinäkuussa suomalainen Mesenaatti-sivusto, jolle on kerääntynyt paljon kulttuurialan hankkeita. Perustajajäsen Pauliina Seppälä uskoo luovien alojen yrittäjien kiinnostuvan yhteisörahoituksesta, koska se mahdollistaa riippumattomuuden kustantajista tai levy-yhtiöistä. Siksi Dj-kirjakin päätettiin rahoittaa sen avulla. – Jos joku yksittäinen taho antaa rahaa, myös heidän mielipiteensä täytyy ottaa huomioon, Nives sanoo. Yhteisörahoitus ei silti takaa onnistumista varsinkaan luovalla alalla. Suomessa rahoittajia on vaikea löytää tarpeeksi. Dj-kirjasta saatiin sana kiirimään, kun Image-lehdessä julkaistiin kuvasarja kirjassakin esiintyvistä tiskijukista. Sen lisäksi riitti, että kirjalla oli aktiivinen Facebookyhteisö. Projektin minimitavoite 12 760 euroa ylittyi, joten kirjan artikkeleiden kirjoittajien palkkiot pystyttiin maksamaan. Painokulujen, yhteisörahoituksen vaatiman rahoituspalvelun ja verojen jälkeen paljon ylimääräistä ei kuitenkaan jää. Tekijät hyötyvät projektista rahallisesti vasta silloin, jos kirjoja menee kaupaksi ennakko­myynnin jälkeen. Sanna Pekkonen

Riku Pentin eli dj Rico Tubbsin mukaan yhteisörahoituksesta puhutaan paljon musiikkipiireissä, koska se tarjoaa vaihtoehtoisen tavan julkaista musiikkia. Penttiä haastateltiin yhteisörahoituksella toteutettuun Dj-kirjaan.

Mitä?

Yhteisörahoitus ○○Suomalaisia yhteisörahoitussivustoja ovat esimerkiksi Mesenaatti ja Invesdor. ○○Lahjoitukselle täytyy tarjota vastine, jos hankkeelle ei ole saatu erillistä rahankeruulupaa. ○○Projektille asetetaan minimitavoite, jolla hanke saadaan toteutettua. Jos tavoitteeseen ei päästä, sitoomus raukeaa eikä rahoja veloiteta. ○○Yhteisörahoitussivustoilla pätee sama kuluttajansuojalaki kuin verkkokaupoissa.

Laumaeläin haluaa leikkiin mukaan Rahan kerääminen yhteisiin hankkeisiin on vakiintunut viime vuosina Suomessa yhteiskuntatieteiden tohtorin Katri Halosen mukaan. Ilmiö näkyy myös luovien projektien yhteisörahoituksessa. – Yltäkylläisessä yhteiskunnassa ihmiset haluavat mieluummin olla osa luovaa hanketta kuin omistaa paljon, hän kertoo.

Kaupungistuvassa kulttuurissa myös tarve kuulua johonkin yhteisöön kasvaa, kun ihmiset ovat paljon yksin. – Verkossa on mahdollista etsiä samasta asiasta kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailmaa. Etenkin nuorille on luontevaa lahjoittaa rahaa sitä kautta. Sanna Pekkonen


ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

Veera Tegelberg

Näin koin

Laura Ikävalko

laura.ikavalko@uta.fi

Junat ja naiset kulkevat parhaiten rajoittamatta. Konsertissa rajoittamaton eläytyminen ei ole mahdollista.

Elokuvaoopperat houkuttelevat sekä kokeneita kävijöitä että ensikertalaisia. Eero Männistö (vas.) käy esimerkiksi Kansallisoopperassa. Ngoe Pham vierailee oopperassa vasta toista kertaa.

Elokuvalippu oopperaan, kiitos! leffaooppera Suorat Formula1-satelliittilähetykset vetivät

Finnkinoissa oopperaa lyhyemmän korren. Epäröivän näköinen mies ojentaa teatteripäällikkö Anu Leppilammelle lippunsa elokuvasalin ovella. – Onko ihmisillä tuolla salissa popcornit mukana? mies kysyy. – Harvemmin, mutta ei se kiellettyä ole, Leppilampi vastaa ja ojentaa miehelle Tosca-oopperan käsiohjelman. Finnkinot ovat näyttäneet New Yorkin Metropolitan-oopperasta lähetettäviä, suoria oopperanäytöksiä syksystä 2008 lähtien. – Ensimmäiset suorat satelliittikokeilumme olivat Formula1:tä, mutta ne eivät ottaneet tuulta alleen, Leppilampi kertoo. Oopperadiivat toimivat paremmin kuin schumacherit. Metropolitan-lähetykset vetävät Tampereella viikoittain satoja ih-

misiä katsomoihin. Helsingissä näytökset on usein myyty loppuun. Ystävä houkutteli Ngoe Phamin elokuvaoopperaan elokuussa. Pham ei ollut koskaan aiemmin käynyt oopperassa. Vietnamista lähtöisin olevan opiskelijan mielestä Metropolitanin esitykset ovat 26 euroa maksavan lipun arvoisia. Phamin mukaan laadukkaita näytöksiä on mukava seurata. – Ensin tuntui hassulta katsoa paikan päällä kuvattua näytöstä valkokankaalta, mutta siihen tottui pian, Pham kertoo. Oopperoiden ystäväksi tunnustautuva

Eero Männistö on saanut kokea Metropolitanin lumon myös New Yorkissa.

Tampereella tunnelma ei vedä Männistön mukaan vertoja aidolle Metropolitankokemukselle, mutta elokuvaoopperat ovat tervetullut lisä suomalaiseen oopperatarjontaan. Männistön mukaan elokuvaoopperaan tai perinteiseen oopperaesitykseen ei tarvitse pukeutua hienosti, ellei itse halua juhlistaa iltaansa. – Esitykset eivät ole enää eliitin viihdettä. Yleisössä istuu kaikennäköistä porukkaa. New Yorkissakin katsomossa voi istua huppari päällä. Veera Tegelberg

MET-oopperoita esitetään Finnkino Plevnassa lauantaisin ja tiistaisin.

Muistilista 14.−20.11.2013: Kulinaristin muistilista

laura ikävalko

14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Einespelkoisen iltapäivä

Taiteilijasielun ruokailta

Kotikokkaajan näytönpaikka

Rentoutujan päivänaloitus

Älykön tilaisuus loistaa

Tieteilijän ilta

Kulttuurinnälkäisen päivä

Kiinnostaako ruokatrendit? Suuntaa superfoodesittelyyn.

Ruokagalleriassa ruuat on aseteltu taiteellisesti esille.

Perusta oma ravintola tai mene nauttimaan toisten tekemiä ruoka Ravintolapäivänä.

Nuku pitkään, jätä aamupuuro keittämättä ja mene nauttimaan valmiista brunssista.

Laita aivonystyrät töihin ja kilpaile viikoittaisesta palkinnosta tietovisassa.

Tieteellistä sielunruokaa kaipaava voi suunnistaa Café Scientifiqueen.

Suuntaa elokuvateatteriin katsomaan kuka taipuu nälän alla, kun Nälkäpeli – Vihan liekit -elokuva saa ensi-iltansa.

Ilmainen

25 euroa

Paikasta riippuen.

21 euroa

Ilmainen

Ilmainen

Alkaen 6,50 euroa.

Ruohonjuurimyymälä klo 12–18

Tamperetalon Café Soolo klo 17–19

Ympäri Tamperetta.

Kahvila Valo klo 10–15

Kellariravintola Vanha Monttu klo 18

Pääkirjasto Metson Pietilä-sali klo 18

Tampereen Finnkinot, ensimmäinen päivänäytös klo 12.30

Tunnelma on odottava. Vain mikrofonitelineessä roikkuvat huivit erottuvat hämärässä salissa. Varovaiset aplodit alkavat, kun bändin soittajat astelevat lavalle. Illan tähteä odotetaan vielä hetki. Musiikki alkaa soida, ja pian Jenni Vartiainen kävelee mikrofonin luokse. Täydellinen loppuilta on valmis alkamaan. Niin ainakin luulin. Viime kesänä elektroduo Pet Shop Boys esiintyi Turun Ruisrockissa. Suurimpien hittien soidessa Telttalavan yleisö tanssi, hyppi ja huusi laulujen mukana. Festivaaliväki oli hurmiossa. Always on My Mindin rämähtäessä soimaan koin olevani transsissa. Se oli täydellinen ilta. Konsertin ja keikan sanakirjamääritelmät ovat hyvin samanlaiset. Molemmat ovat muusikoiden tilaisuuksia esittää töitään yleisölle. Silti keikalla ja konsertilla on suuria eroja. Konsertissa artistin ja yleisön erottaa lasiseinä. Keikalla yleisö on musiikin kautta yhtä yhtyeen tai artistin kanssa. On musiikkia, joka sopii konserttisaliin. Popmusiikki ei sovi. Vartiaisen konsertissa edes loistava akustiikka ei pelastanut väliajan rikkomaa intensiteettiä. Me katsoimme, kun Vartiainen pyörähteli lavalla musiikkinsa mukana. Me kuuntelimme, kun hän lauloi vanhoja ja uusia hittejään. Konserttietiketti piti yleisön liimaantuneena penkkeihinsä. Muun salin hiljaisuus esti mukana laulamisen. Minulle tuli sensuroitu olo. Siinä missä Jenni Vartiaisen konsertti erotti kuulijat ja esiintyjän, Pet Shop Boys yhdisti festivaalikansan. Minulle hyvä keikka tekee sen, mitä toisille esimerkiksi suuret urheilutapahtumat. Koen olevani osa suurempaa kokonaisuutta. Tahdon kokea musiikin kaikilla aisteillani, en pelkästään kuulla sitä. Tahdon tuntea lattian tärisevän hyppivien ihmisten voimasta ja haistaa savun, hien ja alkoholin. Tahdon nähdä hymyt kanssakuulijoiden kasvoilla. Tahdon, että musiikki vie minut pois tästä hetkestä. Kaikesta huolimatta Vartiaisen konsertti oli ensimmäinen, josta en lähtenyt korvat vinkuen. Täydellinen keikkapaikka on tila, jossa on konserttisalin tasoinen akustiikka. Täydellisessä paikassa yleisöä ei rajoiteta etiketeillä tai penkeillä. Täydellisessä paikassa artistin on helppo vetää hyvä keikka, ja yleisön nauttia siitä. Täydellisestä paikasta on helppo siirtyä toiseen todellisuuteen.


Syksyllä 2013 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin 3. vuosikurssin infografiikoita. tekijä: anna-mari tolonen

AVOIMET TYÖPAIKAT Tiistai 12. marraskuuta 2013

Oletko SINÄ etsimämme henkilö?

HAEMME KASVAVAAN JOUKKOOMME

Mol.fi tarjoaa nyt:

Vuonna 2012 Pirkanmaalla ilmoitettiin yhteensä

Pirkanmaalla

Koko Suomessa

10 029

777

avointa työpaikkaa avointa työpaikkaa

72 107

työnhakijaa

Paras aika hakea töitä vuonna 2012 oli

50 023

työnantajaa

HELMIKUU Avoimet työpaikat kuun lopussa (kpl)

6000 5000 4000 3000 2000 1000

T

H

M H

T

K

H

E

S

L

M

J

HELP WANTED!!!

Tampereella tarjolla on 509 työpaikkaa.

Pirkanmaan 5 tarjotuinta ammattialaa Kampaajat, kauneudenhoitajat

Myyntiedustus ja puhelinmyynti

32

kpl

98

Pirkanmaalla on tarjolla myös

197 osa-aikatyötä 8 ilta- ja viikonlopputyötä

Tartu elämäsi tilaisuuteen!

Kiinnostuitko? Te-palvelut https://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = 1797-3732. 2013:2, Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2012. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu 11.11.2013]. Saantitapa: http://www.tem.fi/tilastojulkaisut.

40 Yrittäjät

Kaipaatko rahaa?

Lisätietoja antavat:

30 Myyjät

HEI OPISKELIJA!

57 Siivoojat

Pirkanmaan ELY-Keskus http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ ely-pirkanmaa-tyollisyyskatsaukset#.UoHGQJSD7Nf

Utain 10/2013  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you