Näkemys: Suomalaista metsäteolli suutta tarvitaan kriisissä

Asiantuntija, kauppapolitiikka ja Venäjä-asiat Metsäteollisuus ry

MAAILMANPOLIITTINEN tilanne muuttui äkillisesti helmikuun lopulla, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Hyökkäyksen seurauksena kotimaisten metsäyhtiöiden ja kansainvälisten sertifiointijärjestöjen tekemät päätökset, länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet sekä Venäjän vastatoimet johtivat siihen, että metsäteollisuuden puuraaka-aineen tuonti Venäjältä loppui.

Kotimaisen metsäteollisuuden käyttöön tuotiin vuonna 2021 puuraaka-ainetta Venäjältä 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Se oli noin 10 prosenttia Suomen metsäteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta.

Tärkeimmät puutavaralajit olivat koivukuitu ja havuhake, joiden osuus tuonnista oli 75 prosenttia. Tuontihaketta on käytetty viime vuosina myös energiantuotantoon noin 1,5–1,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Nyt esiin ovatkin nousseet kysymykset siitä, mistä saadaan korvaava puuraaka-aine teollisuuden tarpeisiin ja minkälaisia vaikutuksia tuonnin päättymisellä on kotimaan metsätalouteen.

METSÄYHTIÖT ovat löytäneet kotimaan metsiin ja erityisesti ensiharvennuksiin sekä kasvatushakkuisiin liittyviä mahdollisuuksia. Kiikarissa ovat myös lähialueiden maat. Erityisesti koivukuidulle on löydettävä korvaava lähde, sillä koivun kannattava hankinta kotimaasta on haastavaa.

Yhtiöt ovatkin laajentaneet hankinta-alueitaan, ja loppukeväästä rekrytointimäärät lisääntyivät, mikä ennakoi uusien metsäasiakasvastaavien tuloa puukauppoja hoitamaan heti kesälomakauden jälkeen.

Keskustelu metsien kestävästä käytöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jatkunut vilkkaana jo vuosia. EU pyrkii varmistamaan yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa omilla aloitteillaan sen, että jäsenvaltiot pitävät huolen kestävyyden ja ilmastotavoitteiden toteutumisesta.

Suomessa metsiä on hoidettu ja hoidetaan jatkossakin vastuullisesti. Metsien reilun sadan miljoonan kuution vuotuisesta kasvusta suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on noin 80 miljoonaa kuutiometriä, jota ei valtakunnan tasolla ole ylitetty. PUURAAKAAINEEN teollisen käytön taso määräytyy metsäteollisuudessa alan yritysten kysynnän ja metsänomistajien puun tarjonnan mukaan. Mikäli metsäteollisuuden tuotteiden kysynnässä ei tapahdu merkittävää laskua lähiaikoina, kotimaisen puun tarve voi kasvaa entisestään käynnistyvien tehdasinvestointien ja Venäjän tilanteen takia.

Tässä tilanteessa on tärkeää pitää erillään jalostukseen kelpaava ainespuu ja polttoon ohjautuva energiapuu. Aktiivinen metsätalous ja puukauppa ovatkin avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen ja sitä kautta myös energiahuoltovarmuuden varmistamiseen.

Nyt on metsänomistajille otollinen ajankohta hoitaa ensiharvennukset kuntoon ja vahvistaa nuorten metsien kasvuedellytykset tulevaisuuden tukkileimikoiksi.

Kuva on otettu Timo Tolosen perikunnan metsässä Pohjois-Karjalassa. Metsä antoi aikoinaan sysäyksen metsänhoitajan opinnoille ja uravalinnalle. ”Metsä tarjoaa edelleen oivallisen paikan puuhasteluun ja rentoutumiseen”, Tolonen sanoo.