Metsurintyö ei ole enää pelkkää puunkaatoa vaan myös luonnonhoitoa

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Kuinka monta uhanalaista lajia kallioilla elää?

A) Noin viisisataa. B) Noin kolmesataa. C) Noin tuhat.

2. Miten monta omistajaa metsäyhtymällä pitää vähintään olla?

A) Kaksi. B) Kolme. C) Neljä. 3. Mikä pitäisi olla raivaussahan sylinteritilavuus?

A) 50 kuutiosenttiä. B) 60 kuutiosenttiä. C) 45 kuutiosenttiä. 4. Kuinka monta ihmistä metsäala työllistää?

A) Noin 30 000. B) Noin 48 000. C) Noin 55 000.

5. Miten monta prosenttia metsävakuutuskorvauksista on maksettu myrsky- ja lumivahingoista?

A) 90 %. B) 80 %. C) 70 %.

Metsurityön parissa on työskennellyt jo kolme sukupolvea: käsityöläiset, metsäkoneiden kanssa työskennelleet sekä tietoteknologian murroksen kokeneet.

VARHAINEN metsätyösukupolvi koostui tilattomista tai pientilallisista, jotka suorittivat talvisin hakkuita ensin kirveen ja myöhemmin pokasahan kanssa. 1940-luvulla metsissä työskenteli lähes puoli miljoonaa ”jätkää” ja satatuhatta hevosta. ”Jätkien työ oli suoraviivaista puunkaatoa”, sanoo Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala.

Metsuri-sana otettiin käyttöön vuonna 1967, kun Metsäradio julisti kilpailun, jossa etsittiin ammattinimikettä moottorisahalla puita kaataville metsätyömiehille. 1960–70-luvuilla puiden kaataminen alkoi koneellistua. Käyttöön otettiin moottorisaha, metsätraktori, prosessori

Metsuri-sana on peräisin kilpailusta, jossa etsittiin nimikettä moottorisahalla puita kaatavalle ammattilaiselle.

ja harvesteri. Metsuri oli osa koneketjua: yksi käytti sahaa, toinen ohjasi prosessoria ja kolmas ajoi metsätraktoria. Työläs puiden kuorintavaihe siirtyi tehtaisiin. Metsurien työsuhteita vakinaistettiin, ja heidän määränsä väheni.

1980-luvulla työnkuva laajeni pelkästä puunkaadosta istutukseen ja taimikonhoitoon. ”Nykyisin metsurin tehtäviin kuuluu yhä enemmän metsän- ja luonnonhoitoa”, Rikala sanoo.