Issuu on Google+


2 SISÄLLYS YHDISTYNEET KANSAKUNNAT……………………………….………………

3

1. MITEN YK TOIMII……………………………………………………………... Yleiskokous……………………………………………………….………………. Turvallisuusneuvosto…………………………………………….………………... Talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC)…………………………………………... Huoltohallintoneuvosto……………………………………………………………

5 6 8 9

Kansainvälinen tuomioistuin…………………………………………………….... Sihteeristö…………………………………………………………………………. YK-järjestelmä…………………………………………………………………….

10 11 11 12

2. MITÄ YK TEKEE RAUHAN PUOLESTA…………………….……………… Aseidenriisunta……………………………………………………………………. Rauhantekeminen…………………………………………………………………. Rauhanrakentaminen……………………………………………………………… Rauhanturvaaminen……………………………………………………………….. YK:n toiminta rauhan hyväksi……………………………………………………. …Afrikassa……………………………………………………………………. …Aasiassa…………………………………………………………………….. …Euroopassa…………………………………………………………………. …Keski-Amerikassa………………………………………………………….. …Lähi-idässä………………………………………………………………..…

13 14 15 15 16 17 17 18 19 20 20

3. MITÄ YK TEKEE OIKEUDENMUKAISUUDEN, IHMISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN EDISTÄMISEKSI………………………………………………………………... Ihmisoikeudet……………………………………………………………….…….. Kansainvälinen oikeus………………………………………………….…………. Rankaisemattomuuden lopettaminen……………………………………………… Muita toimia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta…………………………………………………………………………….

23 23 25 26 27

4. MITÄ YK TEKEE HUMANITAARISEN AVUN TOIMITTAMISEKSI…….……………………………………………………… Hätäapu……………………………………………………………………………. Humanitaarinen toiminta………………………………………………………….. Palestiinalaispakolaiset……………………………………………………………. Irak-ohjelmasta vastaava toimisto…………………………………………………

28 28 29 30 30

5. MITÄ YK TEKEE KEHITYKSEN HYVÄKSI……………………………….. Toimintaohjelmat…………………………………………………………………. Kehitysyhteistyö…………………………………………………………………... Voimavarojen yhdistäminen……………………………………………………….

31 31 32 34

6. YK:N ERITYISJÄRJESTÖT…………………………………………………...

35


3

YHDISTYNEET KANSAKUNNAT Useimmat meistä ovat kuulleet Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatoiminnasta ja järjestön toimittamasta humanitaarisesta avusta, mutta YK:n toiminta monilla muilla elämäämme vaikuttavilla alueilla ei aina ole yhtä hyvin tunnettua. Tämän kirjasen tarkoituksena on antaa tiivis ja monipuolinen kuva Yhdistyneiden kansakuntien rakenteesta ja toiminnasta, jonka ensisijaisena tavoitteena on parempien elinolojen aikaansaaminen kaikille ihmisille maailmassa. YK:lla on keskeinen rooli maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä ratkaisujen löytämiseksi koko ihmiskuntaa koskettaviin polttaviin ongelmiin. Näiden päämäärien saavuttamiseksi YK toimii yhteistyössä yli kolmenkymmenen ala- ja erityisjärjestön kanssa. Yhdessä ne muodostavat niin kutsutun YK-järjestelmän. Joka päivä YK ja sen alaiset järjestöt tekevät työtä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi, ympäristön suojelemiseksi, sairauksien torjumiseksi, kehityksen edistämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. YK:n alaiset järjestöt määrittelevät myös turvalliset ilma- ja merikuljetusstandardit, työskentelevät tietoliikenneyhteyksien ja kuluttajansuojan parantamiseksi, toimivat henkisen työn tekijänoikeuksien puolustamiseksi ja koordinoivat radiotaajuuksien jakoa. YK johtaa niin ikään kansainvälisiä terrorismin ja laittoman huumekaupan vastaisia kampanjoita. Kautta maailman YK ja sen alaiset järjestöt auttavat pakolaisia, perustavat miinanraivausohjelmia, työskentelevät juomaveden laadun parantamiseksi, pyrkivät lisäämään ravinnontuotantoa, myöntävät lainoja kehitysmaille ja myötävaikuttavat finanssimarkkinoiden vakauttamiseen.


4

YK:n periaatteet 1. Kaikki jäsenvaltiot ovat täysivaltaisia ja tasa-arvoisia. 2. Kaikkien jäsenten on rehellisesti ja vilpittömästi täytettävä ne velvoitukset, joihin ne peruskirjan hyväksyessään ovat sitoutuneet. 3. Kaikkien jäsenten on selvitettävä kansainväliset riitansa rauhanomaisin keinoin ja pidätyttävä väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä toista valtiota vastaan. 4. Kaikkien jäsenten on autettava YK:ta jokaisessa toimenpiteessä, johon järjestö peruskirjan nojalla ryhtyy.

Peruskirjan mukaan YK:n päämääränä on: * ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta tehokkaiden yhteisten toimenpiteiden avulla sekä pyrkiä rauhanomaisin keinoin selvittämään kansainväliset riidat ja tilanteet, jotka saattavat johtaa rauhan rikkoutumiseen; * kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat kansojen yhtäläisten oikeuksien ja niiden itsemääräämisoikeuden periaatteen kunnioittamiseen; * aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä kaikille ilman minkäänlaista erottelua kuuluvien ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi; * toimia keskuksena, joka yhdenmukaistaa kansakuntien toimet näiden yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.


5

1

MITEN YK TOIMII Yhdistyneet kansakunnat perustettiin 24. lokakuuta 1945. Järjestön perustajiin kuului 51 maata, jotka olivat sitoutuneet ylläpitämään rauhaa ja turvallisuutta yhteisten toimenpiteiden avulla. Tänään melkein kaikki maailman itsenäiset valtiot kuuluvat YK:hon. Jäsenvaltioita on nyt kaikkiaan 191. Valtioiden liittyessä YK:n jäseniksi ne hyväksyvät YK:n peruskirjan asettamat velvoitukset. YK:n peruskirja on kansainvälinen sopimus, jossa määritellään kansainvälisten suhteiden perusperiaatteet. Peruskirjan mukaan YK:lla on neljä perustehtävää: ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, toimia yhteistyössä kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi ja toimia keskuksena, joka yhdenmukaistaa valtioiden toimet näiden päämäärien saavuttamiseksi. YK:n jäsenet ovat täysivaltaisia valtioita. YK ei ole maailmanhallitus, eikä se säädä lakeja kansallisten parlamenttien tavoin. Järjestön tehtävänä on edistää kansainvälisten ristiriitojen ja ongelmien ratkaisua sekä käsitellä käytännöllisesti katsoen kaikkia ihmiskunnalle tärkeitä kysymyksiä. YK:ssa kaikilla jäsenvaltiolla - niin pienillä kuin suurilla, niin rikkailla kuin köyhillä, ja mailla, joilla on erilaiset poliittiset näkemykset ja yhteiskuntajärjestelmät - on kullakin oma äänensä ja äänioikeutensa kansainvälisen yhteisön politiikkaa muotoiltaessa. YK:n pääelimiä on kuusi. Näistä viisi - yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC), huoltohallintoneuvosto ja sihteeristö - toimii YK:n päämajassa New Yorkissa. YK:n kuudennen pääelimen - Kansainvälisen tuomioistuimen - toimipaikka on Haagissa, Hollannissa.


6

Yleiskokous Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat edustettuina yleiskokouksessa. Sitä voidaan pitää eräänlaisena kansakuntien parlamenttina, joka kokoontuu käsittelemään maailman polttavimpia ongelmia. Yleiskokouksessa kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni. Kaikissa "tärkeissä asioissa" tehtävät päätökset esim. kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät kysymykset, uusien jäsenten ottaminen YK:hon, YK:n varsinaisen ja rauhanturvaoperaatioiden budjettien hyväksyminen - edellyttävät kahden kolmasosan äänten enemmistöä. Muut kysymykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Viime vuosina on pyritty siihen, että päätökset voitaisiin tehdä yksimielisesti virallisen äänestyksen sijaan.

YK:n yleiskokouksen istuntosali

Yleiskokouksen vuoden 2001/2002 istuntokauden asialistalla on yli 176 asiakohtaa ulottuen aseidenriisunnasta ja globalisaatiosta kehitysyhteistyöhön, ympäristönsuojeluun ja uusien demokratioiden lujittamiseen. Yleiskokous ei voi pakottaa jäsenvaltioita noudattamaan sen päätöslauselmia, mutta sen suositukset heijastavat maailman mielipidettä ja edustavat siten kansakuntien yhteistä moraalista arvovaltaa. Yleiskokouksen istuntokausi alkaa nykyisin syyskuun toista maanantaita seuraavana tiistaina ja se päättyy yleensä noin viikkoa ennen joulua. Tarpeen vaatiessa yleiskokouksen istuntokautta voidaan jatkaa, ja yleiskokous voidaan niin ikään kutsua koolle erityis- ja hätäistuntoihin. Yleiskokouksen varsinaisen istuntokauden päätyttyä sen tehtäviä hoitavat yleiskokouksen kuusi pääkomiteaa, sen alaiset elimet ja YK:n sihteeristö.


7

Vuosituhatjulistus Syyskuussa 2000 maailman valtioiden johtajat kokoontuivat Yhdistyneiden kansakuntien 55. yleiskokouksen yhteydessä pidettyyn Millennium Summit huippukokoukseen keskustelemaan YK:n roolista ja niistä haasteista, joita YK kohtaa uuden vuosituhannen alkaessa. Keskustelujen lähtökohtana oli YK:n pääsihteerin Millennium-raportti Me maailman kansat: Yhdistyneiden kansakuntien rooli 2000-luvulla. Huippukokouksen päätteeksi hyväksytyssä Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksessa (Millennium Declaration) valtioiden päämiehet uudelleen vakuuttavat “omistautumisensa YK:n peruskirjan päämäärille ja periaatteille” ja vahvistavat, ”että Yhdistyneet kansakunnat on koko ihmiskunnan yhteinen koti, jonka avulla pyrimme toteuttamaan yhteisen maailmanlaajuisen tahdon rauhasta, yhteistyöstä ja kehityksestä”. Julistuksessa sanotaan edelleen, että 21. vuosisadalla kansainvälisten suhteiden perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvoisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, kunnioitus luontoa kohtaan ja jaettu vastuu. Tässä merkittävässä ohjelmanjulistuksessa valtiot lupaavat yhdessä toimia rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi, kehityksen, ympäristön suojan ja ihmisoikeuksien takaamiseksi sekä heikoimpien suojelemiseksi. Ne sitoutuvat niin ikään toimiin demokratian ja hyvän hallinnon vahvistamiseksi, köyhyyden voittamiseksi, hiv/aidsin leviämisen kääntämiseksi laskuun, peruskoulutuksen varmistamiseksi kaikille maailman lapsille, Afrikan auttamiseksi ja Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamiseksi.


8

Turvallisuusneuvosto YK:n peruskirjan mukaisesti turvallisuusneuvostolla on päävastuu rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä maailmassa. Rauhan ollessa uhattuna turvallisuusneuvosto voidaan kutsua koolle milloin ja mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Peruskirjan mukaisesti jäsenvaltioilla on velvollisuus panna toimeen turvallisuusneuvoston tekemät päätökset. Neuvostossa on 15 jäsentä. Näistä viisi - Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat - ovat pysyviä jäseniä. Muut kymmenen jäsentä valitaan YK:n yleiskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Viime vuosina jäsenmaat ovat keskustelleet neuvoston kokoonpanon muuttamisesta siten, että se paremmin heijastaisi tämän päivän poliittisia ja taloudellisia realiteetteja. Turvallisuusneuvoston päätökset on tehtävä vähintään yhdeksän jäsenen myöntävällä äänellä. Päätöstä ei voida tehdä (paitsi menettelytapakysymyksissä), jos yksikin neuvoston pysyvistä jäsenistä äänestää päätöslauselmaehdotusta vastaan eli käyttää veto-oikeuttaan. Kansainvälisen rauhan ollessa uhattuna turvallisuusneuvosto pyrkii ensin ratkaisemaan tilanteen rauhanomaisin keinoin. Neuvosto voi ryhtyä välitystoimiin tai ilmaista sopimusratkaisun periaatteet. Taistelujen puhjetessa neuvosto pyrkii saamaan aikaan tulitauon. Se voi lähettää rauhanturvajoukkoja levottomille alueille auttamaan osapuolia aselevon ylläpitämisessä ja pitämään taistelevien osapuolten joukot erossa toisistaan. Turvallisuusneuvostolla on valtuudet vahvistaa päätöstensä tehoa asettamalla taloudellisia pakotteita tai määräämällä aseidenvientikiellon. Harvinaisemmissa tapauksissa turvallisuusneuvosto on valtuuttanut jäsenmaat käyttämään ”kaikkia tarvittavia keinoja", mm. kollektiivisia sotilaallisia toimia sen takaamiseksi, että tehtyjä päätöksiä noudatetaan. TurvallisuusTurvallisuusneuvoston kokous neuvosto antaa myös suosituksia yleiskokoukselle pääsihteeriehdokkaista ja uusien maiden hyväksymisestä YK:n jäseniksi.


9

Talous- ja sosiaalineuvosto Yleiskokouksen antamin valtuuksin YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) koordinoi YK:n ja sen ohjelmien ja erityisjärjestöjen taloudellista ja sosiaalista työtä. Neuvosto on keskeinen foorumi, jossa käydään keskusteluja tärkeistä kansainvälisistä taloudellisista ja sosiaalisista kysymyksistä ja laaditaan toimintapoliittisia suosituksia. Neuvostolla on myös tärkeä rooli kansainvälisen kehitysyhteistyön edistämisessä. ECOSOC neuvottelee niin ikään kansalaisjärjestöjen kanssa ja ylläpitää siten tärkeitä suhteita YK:n ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Yleiskokous valitsee neuvoston 54 jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. ECOSOC kokoontuu läpi vuoden ja pitää suuren neljän viikon pituisen istunnon heinäkuussa, jonka aikana ministerit ja korkeat virkamiehet kokoontuvat keskustelemaan tärkeistä taloudellisista ja sosiaalisista kysymyksistä. Kokouspaikkoina ovat vuorotellen New York ja Geneve. Humanitaariset kysymykset lisättiin neuvostossa käsiteltäviin asioihin vuonna 1998. Talous- ja sosiaalineuvoston alaiset toimikunnat ja komissiot kokoontuvat säännöllisin väliajoin ja raportoivat toiminnastaan ECOSOCille. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeustoimikunnan tehtävänä on seurata ihmisoikeuksien noudattamista eri puolilla maailmaa. Muut elimet keskittyvät muun muassa seuraaviin kysymyksiin: sosiaalinen kehitys, naisten asema, rikosten ehkäisy, huumeet ja ympäristön suojelu. YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alaiset alueelliset komissiot, joita on viisi, edistävät taloudellista kehitystä ja vahvistavat taloudellisia suhteita niiden kunkin toimialueeseen kuuluvissa maissa.

YK:n kielet YK:ssa käytetään kuutta virallista kieltä: arabiaa, englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa ja venäjää. Edustajat voivat puhua mitä tahansa virallista kieltä. Kaikki puheet tulkataan samanaikaisesti kaikille muille virallisille kielille. Päivittäisessä työssä käytetään kuitenkin vain kahta kieltä, englantia ja ranskaa. Melkein kaikki asiakirjat julkaistaan näillä kielillä.


10

Huoltohallintoneuvosto Kansainvälinen huoltohallintoneuvosto perustettiin varmistamaan, että yhdestätoista huoltohallintoalueesta eli siirtomaasta vastuussa olevat seitsemän hallitusta todella tekivät kaiken tarpeellisen valmistaakseen niitä itsehallintoon tai itsenäisyyteen. Vuoteen 1994 mennessä kaikki huoltohallintoalueet olivat saavuttaneet itsehallinnon tai itsenäistyneet, joko julistautumalla itsenäisiksi valtioiksi tai yhdistymällä itsenäisen naapurimaan kanssa. Yhdysvaltain hallinnoima Tyynen valtameren saarten huoltohallintoalue (Palau) oli viimeinen itsenäisyyden saavuttanut huoltohallintoalue. Palau itsenäistyi vuonna 1994 ja siitä tuli YK:n 185. jäsenvaltio. Huoltohallintoneuvosto on täten saattanut työnsä päätökseen. Nykyisin vain turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet kuuluvat huoltohallintoneuvostoon. Se on myös muuttanut sääntöjään ja kokoontuu nyt vain tarpeen vaatiessa.

YK:n sääntömääräinen talousarvio YK:n yleiskokouksen hyväksymä sääntömääräinen talousarvio vuodeksi 2002 on 1,213 miljardia dollaria. YK:n jäsenvaltiot maksavat osuutensa YK:n budjetista yleiskokouksen hyväksymän prosenttiasteikon mukaisesti. Maksuosuusasteikko tarkistetaan joka kolmas vuosi. Vuonna 2002 Pohjoismaiden maksuosuudet ovat: Islanti, 0,033 %, Norja 0,652 %, Ruotsi 1,035 %, Suomi 0,526 % ja Tanska 0,755 %. Yhdysvaltojen maksuosuus on suurin - 22 %.


11

Kansainvälinen tuomioistuin Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Siihen kuuluu 15 yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston valitsemaa tuomaria. Tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista valtioiden välisiä kiistoja. Valtioiden osallistuminen riitakysymysten käsittelyyn on vapaaehtoista, mutta jos valtio päättää osallistua, se on velvollinen noudattamaan tuomioistuimen päätöstä. Tuomioistuin voi antaa myös neuvovia lausuntoja yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston pyynnöstä.

Sihteeristö Sihteeristö palvelee kaikkia YK:n elimiä, vastaa hallinnosta ja panee toimeen yleiskokouksessa, turvallisuusneuvostossa ja muissa elimissä tehdyt päätökset. Sihteeristöä johtaa pääsihteeri, joka toimii myös maailmanjärjestön hallinnollisena johtajana. Sihteeristö toimii YK:n New Yorkin päämajassa sekä Geneven, Wienin ja Nairobin YK-toimistoissa. Sihteeristö koostuu seitsemästä osastosta ja lukuisista toimistoista. Sen palveluksessa on 8 900 työntekijää 160 eri maasta.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan

YK:n pääsihteerit YK:n pääsihteeri valitaan viisivuotiskaudeksi ja hänet voidaan valita uudelleen. YK:n pääsihteerinä ovat toimineet: Trygve Lie, Norja, 1946–1953; Dag Hammarskjöld, Ruotsi, 1953–1961. (Dag Hammarskjöld sai surmansa syyskuussa 1961 Afrikassa sattuneessa lento-onnettomuudessa.); U Thant, Myanmar (ent. Burma), 1961–1971, Kurt Waldheim, Itävalta, 1972-1981; Javier Pérez de Cuéllar, Peru, 1982-1991, Boutros Boutros-Ghali, Egypti, 1992-1996 ja Kofi Annan, Ghana, vuodesta 1997 lähtien. Kesäkuussa 2001 YK:n yleiskokous, turvallisuusneuvoston suosituksen mukaisesti, nimitti Kofi Annanin yksimielisesti toiselle virkakaudelle, 2002-2006.


12

YK-järjestelmä Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankkiryhmä ja kaksitoista muuta itsenäistä järjestöä, jotka tunnetaan YK:n erityisjärjestöinä, ovat YK:n kanssa erityisessä sopimussuhteessa olevia organisaatioita (katso luetteloa sivulla 33). Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kaltaiset järjestöt ovat itsenäisiä hallitusten välisillä sopimuksilla perustettuja organisaatioita, joilla on laaja kansainvälinen vastuu talouden, sosiaalisten kysymysten, sivistyksen, kasvatuksen ja terveydenhuollon aloilla. Muutamat näistä järjestöstä, esim. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) ja Kansainvälinen postiliitto (UPU) olivat olemassa jo ennen YK:n perustamista. Näiden lisäksi monet YK:n toimistot, ohjelmat ja rahastot, esim. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR), YK:n kehitysohjelma (UNDP) ja YK:n lastenrahasto (UNICEF) työskentelevät taloudellisten ja sosiaalisten olojen parantamiseksi kaikkialla maailmassa. Kaikki nämä organisaatiot raportoivat toiminnastaan YK:n yleiskokoukselle tai talous- ja sosiaalineuvostolle. Kullakin näistä järjestöistä on omat hallituksensa, talousarvionsa ja sihteeristönsä. Yhdessä itse YK:n kanssa nämä organisaatiot muodostavat niin kutsutun YK-perheen tai YK-järjestelmän ja toteuttavat yhteistyötä koordinoiden niille kullekin asetettuja lukuisia toimintaohjelmia.

YK:ssa on 52 100 työntekijää Koko YK-järjestelmän palveluksessa on noin 52 100 työntekijää. He työskentelevät YK:n sihteeristössä ja YK-järjestelmään kuuluvissa elimissä ja järjestöissä, joista esimerkkejä ovat UNICEF, ILO, UNESCO, FAO, UNDP ja UNHCR. YK:n henkilökuntaan kuuluu työntekijöitä melkein kaikista jäsenmaista, ja he toimivat kaikkialla maailmassa. YK:n sihteeristössä työskentelee noin 8 900 ihmistä, joista 4 500 New Yorkin päämajassa. Muut tekevät työtä kentällä. He toimivat mm. kehitysyhteistyö- ja humanitaarisissa tehtävissä, avustavat pakolaisia, tekevät ihmisoikeustyötä, toimivat tiedottajina ja rauhanturvaoperaatioihin liittyvissä siviilitehtävissä.


13

2

MITÄ YK TEKEE RAUHAN PUOLESTA YK:n keskeinen tehtävä on maailmanrauhan säilyttäminen. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan keskinäiset kiistansa rauhanomaisin keinoin ja pidättymään väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä toista valtiota vastaan. Vuosien varrella YK:lla on ollut merkittävä rooli kansainvälisten kriisien laukaisemisessa ja pitkittyneiden konfliktien ratkaisemisessa. YK on toteuttanut monimutkaisia operaatioita rauhaa tehden, rauhaa turvaten ja toimittamalla humanitaarista apua. Järjestö toimii niin ikään konfliktien puhkeamisen estämiseksi. Konfliktien jälkeisissä tilanteissa YK on koordinoiduilla toimenpiteillä pyrkinyt vaikuttamaan puhjenneiden konfliktien perussyihin ja luomaan perusteet kestävän rauhan rakentamiselle. YK:n rauhanponnistelut ovat tuottaneet dramaattisia tuloksia. YK osallistui muun muassa vuonna 1962 puhjenneen Kuuban ohjuskriisin sekä vuoden 1973 Lähi-idän kriisin laukaisemiseen. YK:n avustuksella syntynyt rauhansopimus päätti kymmenen vuotta kestäneen Irakin ja Iranin välisen sodan vuonna 1988, ja sitä seuraavana vuonna YK:n tukemat rauhanneuvottelut johtivat Neuvostoliiton joukkojen vetäytymiseen Afganistanista.

YK-joukkojen vartiotorni Balkanilla

1990-luvulla YK on myötävaikuttanut Kuwaitin suvereniteetin palauttamiseen, ja järjestöllä on myös ollut merkittävä rooli Kambodzhan, Guatemalan, El Salvadorin ja Mosambikin sisällissotien lopettamisessa, Haitin demokraattisesti valitun hallituksen palauttamisessa valtaan ja monen muun konfliktin ratkaisemisessa tai hillitsemisessä.


14

Aseidenriisunta Aseiden leviämisen estäminen, joukkotuhoaseiden vähentäminen ja niiden lopullinen tuhoaminen ovat YK:n tärkeitä päämääriä. YK on ollut pysyvä foorumi aseidenriisuntaa koskeville neuvotteluille, suositusten laatimiselle ja aseidenriisuntatutkimuksen edistämiselle. Aseidenriisuntakonferenssissa ja muissa elimissä YK pitää jatkuvasti yllä monenkeskisiä neuvotteluja. Niiden tuloksena on syntynyt useita aseidenriisuntasopimuksia esim. ydinsulkusopimus (NPT) (1968), ydinkoekieltosopimus (CTBT) (1996) ja ydinaseettomien alueiden perustamista koskevat sopimukset (NFZ). Esimerkkejä muista YK:ssa solmituista aseidenriisuntasopimuksista ovat biologisten (1972) ja kemiallisten aseiden (1992) kehittämisen, valmistuksen ja varastoinnin kieltävät sopimukset; ydinaseiden käytön valtameren pohjalla (1971) ja ulkoavaruudessa (1967) kieltävät sopimukset; muiden asetyyppien käytön kieltävät tai niiden rajoittamista koskevat sopimukset. Vuoden 2001 joulukuun loppuun mennessä maamiinojen käytön kieltävän Ottawan sopimuksen on allekirjoittanut 133 valtiota. Kambodzhalainen maamiinan uhri

YK kehottaa kaikkia maita noudattamaan näitä ja muita tuhoisien sotaaseiden käytön kieltäviä sopimuksia. YK tukee myös ponnisteluja kevyiden ja käsiaseiden valvonnan tehostamiseksi. Yleiskokouksen päätöksen mukaisesti YK järjesti heinäkuussa 2001 kansainvälisen laitonta pienasekauppaa käsittelevän konferenssin, jossa hyväksyttiin laaja toimintaohjelma. Wienissä toimivan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tehtävänä on ydinvoiman käyttöä säätelevän sopimusjärjestelmän avulla varmistaa, että ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia ja laitteistoa ei suunnata sotilaallisiin tarkoituksiin.


15 Haagissa sijaitseva Kemiallisten aseiden kieltämiseksi toimiva järjestö (OPCW) kerää tietoa kemiallisista laitoksista kautta maailman ja suorittaa rutiinitarkastuksia varmistaakseen sen, että kemialliset aseet kieltävään sopimukseen liittyneet maat noudattavat sopimuksen määräyksiä.

Rauhantekeminen YK auttaa kansakuntien välisten ristiriitojen ratkaisemisessa diplomatian keinoin. Ponnisteluissaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi turvallisuusneuvosto voi suositella menettelytapoja konfliktin välttämiseksi tai rauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi, esim. neuvotteluja tai turvautumista Kansainvälisen tuomioistuimen apuun. YK:n pääsihteerillä on ratkaiseva rooli rauhantekemisessä. Hän voi kiinnittää turvallisuusneuvoston huomion mihin tahansa asiaan, joka saattaa uhata kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Sovittelutehtävissä pääsihteeri voi käyttää ”hyviä palveluksia” tai harjoittaa ”hiljaista diplomatiaa” kulissien takana - joko henkilökohtaisesti tai nimittämiensä erikoislähettiläiden avulla. Hän voi myös turvautua ehkäisevään diplomatiaan estääkseen kriisin laajenemisen aseelliseksi selkkaukseksi. Pääsihteeri voi myös lähettää valtuuskuntia tiedonhankintatehtäviin, tukea alueellisia rauhanpyrkimyksiä tai perustaa paikallisen poliittisen YK-toimiston, jonka tehtävänä on avustaa konfliktin osapuolten välisen luottamuksen rakentamisessa.

Rauhanrakentaminen YK on yhä enemmän ryhtynyt toimiin, jotka keskittyvät väkivallan perussyiden selvittämiseen. Kehitysyhteistyö on keskeinen tekijä rauhanrakentamisessa. Yhdessä erityis- ja alajärjestöjen, hallitusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa YK toimii hyvän hallinnon edistämiseksi, siviilioikeuden ja järjestyksen tukemiseksi, avustaa vaalien järjestämisessä ja puolustaa ihmisoikeuksia maissa, jotka tekevät työtä selviytyäkseen sotien aiheuttamista tuhoista. Samanaikaisesti YK auttaa näitä maita konfliktien rikki repimien hallinto-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen jälleenrakentamisessa.


16 Osa tästä rauhanrakentamiseen tähtäävästä työstä, esim. Namibiassa vuonna 1989 pidettyjen vaalien valvonta, Mosambikin miinanraivausohjelmat sekä Haitin siviilipoliisijoukkojen koulutus ovat kuuluneet perinteisen rauhanturvatoiminnan piiriin, ja sitä on saatettu myös jatkaa itse rauhanturvaoperaation päätyttyä. Joskus rauhanrakennustoimet aloitetaan hallitusten pyynnöstä. Näin oli esim. Liberiassa, jonne YK perusti rauhanrakennustyön tukitoimiston, Kambodzhassa, jossa YK:lla on ihmisoikeustyötä tekevä toimisto tai Guatemalassa, jossa YK avustaa käytännöllisesti katsoen kaikkiin kansallisen elämän alueisiin vaikuttavan rauhansopimuksen toimeenpanossa.

Suomalaiset rauhanturvaajat saapuvat Namibiaan.

Rauhanturvaaminen Työssään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi turvallisuusneuvosto päättää YK:n rauhanturvaoperaatioiden perustamisesta ja määrittelee niiden laajuuden ja tehtävät. Useimpiin rauhanturvaoperaatioihin kuuluu sotilaallisia tehtäviä, kuten tulitaukojen valvonta tai puskurivyöhykkeen perustaminen siksi ajaksi, kun neuvottelijat pyrkivät saamaan aikaan pysyvän ratkaisun. Toisiin operaatioihin taas tarvitaan siviilipoliiseja ja -henkilöstöä, joiden tehtävänä on avustaa vaalien järjestämisessä ja valvoa ihmisoikeuksien kunnioittamista. Jotkut rauhanturvaustehtävät – esimerkiksi entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian alueella toimeenpantu rauhanturvaoperaatio - perustettiin estämään konfliktin puhkeaminen.


17 YK on myös lähettänyt rauhanturvaajia valvomaan rauhansopimusten noudattamista yhteistyössä alueellisten organisaatioiden omien rauhanturvajoukkojen kanssa. Rauhanturvaoperaatiot saattavat olla kestoltaan hyvinkin erilaisia: ne saattavat kestää muutamia kuukausia tai useita vuosia. YK lähetti jo vuonna 1949 sotilastarkkailijoita Intian ja Pakistanin rajalle, Jammun ja Kashmirin alueille, valvomaan tulitaukolinjaa, ja YK:n rauhanturvajoukot ovat olleet Kyproksella jo vuodesta 1964 lähtien. YK:n rauhanturvaoperaatio Libyan ja Tshadin rajalla vuonna 1994 sen sijaan kyettiin saattamaan päätökseen runsaan kuukauden kuluessa. Ensimmäiset rauhanturvaajat astuivat YK:n palvelukseen vuonna 1948. Siitä lähtien 118 maata on asettanut järjestön käyttöön yli 750 000 sotilasta ja siviilipoliisia. Tuhansien siviilien rinnalla he ovat toimineet 54:ssä rauhanturvaoperaatiossa ympäri maailmaa.

YK:n toiminta rauhan hyväksi …Afrikassa YK:n rauhanponnistelut ovat vuosien mittaan olleet hyvinkin monenmuotoisia. Niihin on kuulunut pitkään jatkunut Etelä-Afrikan apartheidjärjestelmän vastainen kampanja; aktiivinen tuki Namibian itsenäistymispyrkimyksille, kaksikymmentä rauhanturvaoperaatiota ja useita vaalitarkkailutehtäviä. YK on auttanut Mosambikin pakolaisia palaamaan takaisin kotimaahansa, toimittanut humanitaarista apua Somaliaan ja Sudaniin ja pyrkinyt diplomaattisin keinoin palauttamaan rauhan Afrikan suurten järvien alueelle. YK on tehnyt työtä uusien levottomuuksien estämiseksi Keski-Afrikan tasavallassa ja osallistuu Länsi-Saharan tulevaisuutta koskevan kansanäänestyksen valmisteluihin. Turvallisuusneuvoston pyynnöstä pääsihteeri on hiljattain laatinut laajan analyysin Afrikan konflikteista, johon sisältyy suosituksia siitä, miten kestävää rauhaa alueella voidaan edis-


18 tää. Turvallisuusneuvosto on hiljattain perustanut uusia rauhanturvaoperaatioita Sierra Leoneen, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etiopiaan ja Eritreaan.

…Aasiassa Vuosina 1992-1993 toteutetun laajan rauhanturvaoperaation päätyttyä YK-perhe jatkaa työtä Kambodzhan siviiliyhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseksi. Afganistanissa YK:n lähettämä ryhmä on vuodesta 1993 lähtien tehnyt työtä kansallisen sovinnon aikaansaamiseksi ja auttanut pitkään jatkuneen sisällissodan vuoksi välttämättömäksi käyneessä jälleenrakentamisessa. Pääsihteerin ja YK:n edustajien ankarista diplomaattisista ponnisteluista huolimatta taistelut ovat jatkuneet aiheuttaen suuria inhimillisiä kärsimyksiä ja vaikeuttaen YK:n avun perille toimittamista Afganistanin kansalle. Itä-Timorissa YK:n välittämät Indonesian ja Portugalin väliset neuvottelut päättyivät toukokuussa 1999 solmittuun sopimukseen, joka avasi tien alueen tulevaa asemaa koskevan kansanäänestyksen järjestämiselle. Sopimuksen mukaisesti YK valvoi äänestäjien rekisteröintiä. Elokuussa 1999 pidetyssä kansanäänestyksessä 78 prosenttia Itä-Timorin väestöstä äänesti itsenäisyyden puolesta itsehallinnon sijasta. Kansanäänestyksen tuloksen julkistamisen jälkeen itsenäisyyttä vastustavat puolisotilaalliset joukot aloittivat väkivaltaisuudet, joiden seurauksena noin 200 000 itätimorilaista joutui pakenemaan kodeistaan.

Kotiinsa palaavia itätimorilaisia

Syyskuussa 1999 turvallisuusneuvosto antoi valtuudet kansainvälisen turvallisuusjoukon lähettämiselle alueelle. Sen tehtävänä oli auttaa järjestyksen palauttamisessa. Nämä joukot on sittemmin korvattu YK:n siirtymävaiheen hallinnolla (UNTAET), joka valvoo Itä-Timorin siirtymistä itsenäisyyteen.


19

…Euroopassa YK on uupumatta työskennellyt entisen Jugoslavian konfliktin ratkaisemiseksi ja toimittanut hätäapua noin neljälle miljoonalle ihmiselle. Vuonna 1991 YK määräsi aseidenvientikiellon entisen Jugoslavian alueelle. Sen voimassa ollessa pääsihteeri ja hänen erikoislähettiläänsä kävivät diplomaattisia neuvotteluja taistelujen lopettamiseksi. Vuosien 1992-1995 välisenä aikana YK:n rauhanturvaajat tekivät työtä rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi Kroatiaan, auttoivat siviilien suojelemisessa Bosnia-Hertsegovinassa ja varmistivat toiminnallaan, ettei entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia joutunut mukaan sotaan. Vuonna 1995 solmitun Daytonin-Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti rauhanturvaamistehtävään osallistui neljä YK:n operaatiota, joista laajin YK:n väliaikanen hallinto Itä-Slavoniassa (UN Transitional Administration in Eastern Slavonia) valvoi alueen uudelleen liittämistä Kroatiaan.

Kodeistaan paenneita kosovolaisia

Vuonna 1999 NATO:n ilmapommitusten päätyttyä ja Jugoslavian joukkojen vetäydyttyä YK perusti väliaikaisen kansainvälisen hallinnon Kosovoon (UNMIK). Turvallisuusneuvosto antoi YK:n väliaikaiselle hallinnolle ennen näkemättömän laajat valtuudet Kosovon alueen ja väestön hallitsemiseen, mm. lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeudelliset valtuudet. YK:n toimiessa kattojärjestönä Euroopan unioni, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) sekä YK:n ala- ja erityisjärjestöt työskentelevät yhdessä kosovolaisten kanssa itsehallintoon perustuvan toimivan, demokraattisen yhteiskunnan luomiseksi.


20

…Keski-Amerikassa YK:n rauhantekeminen ja rauhanturvaustehtävät ovat osaltaan vaikuttaneet Keski-Amerikan pitkäaikaisten konfliktien ratkaisuun. YK:n rauhanpyrkimysten tuloksena Nicaraguan vastarintaliikkeen joukot suostuivat vuonna 1989 vapaaehtoiseen demobilisointiin ja luovuttivat aseensa YK:lle. Vuonna 1990 pidetyissä Nicaraguan vaaleissa YK:n lähettämä tarkkailijaryhmä toimi ensimmäisen kerran itsenäisessä maassa järjestettyjen vaalien valvojana. YK:n pääsihteerin välittämät rauhanneuvottelut päättivät kaksitoista vuotta kestäneen El Salvadorin sisällissodan, jonka jälkeen YK:n rauhanturvaoperaatio valvoi kaikkien rauhansopimusten noudattamista. YK osallistui myös neuvotteluihin, jotka päättivät Guatemalan 35 vuotta kestäneen sisällissodan, ja tänään YK:n Guatemalassa oleva tarkkailijaryhmä valvoo rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. Haitissa YK on jatkanut kansallisten poliisijoukkojen kouluttamista siitä lähtien, kun Haitin demokraattisesti valittu hallitus kansainvälisen yhteistyön tuloksena oli palautettu valtaan.

…Lähi-idässä Arabivaltioiden ja Israelin väliset konfliktit ovat olleet YK:n huolena yli viiden vuosikymmenen ja viiden täysimittaisen sodan ajan. YK on määritellyt periaatteet oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle. Ne sisältyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 242 (1967) ja 338 (1973), jotka yhä YK:n rauhaturvaajia Siinain autiomaassa muodostavat konfliktin ratkaisun perustan. YK on tukenut myös muita aloitteita, jotka tähtäävät taustalla olevien poliittisten ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi järjestö on lähettänyt alueelle rauhanturvaoperaatioita. Ensimmäinen YK:n sotilastarkkailijaryhmä sijoitettiin alueelle jo vuonna 1948, ja se jatkaa yhä toimintaansa. YK:n ensimmäiset varsinaiset rauhanturvajoukot perustettiin Suezin kriisin aikana vuonna 1956.


21 Tällä hetkellä alueella toimii kaksi rauhanturvajoukkoa: vuonna 1974 perustettu Golanin kukkuloilla, Israelin ja Syyrian erottavalla vyöhykkeellä toimiva valvontajoukko (UNDOF) ja vuonna 1978 perustettu rauhanturvajoukko (UNIFIL), jonka tehtävänä on myötävaikuttaa siihen, että olot pysyvät vakaina Etelä-Libanonissa. Vuonna 2000 ne varmistivat Israelin joukkojen vetäytymisen alueelta. Muualla Lähi-idässä YK:n tarkkailijaryhmä (UNIKOM) on Kuwaitin suvereniteetin palauttamisesta lähtien (1991) valvonut Irakin ja Kuwaitin rajalla olevaa demilitarisoitua vyöhykettä.

YK:N RAUHANTURVATEHTÄVÄT 1948-2001


22

Tiesitkö, että… * Vuoden 2001 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:lle ja pääsihteeri Kofi Annanille. YK-järjestelmä on saanut Nobelin rauhanpalkinnon viisi kertaa aikaisemmin: UNHCR (1954 ja 1981), UNICEF (1965), ILO (1969) ja YK:n rauhanturvajoukot (1988). * Rauhanpalkinto on myös myönnetty YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajalle Lordi John Boyd Orrille (1949), YK:n Palestiinan välittäjä Ralf J. Bunchelle (1950) ja entiselle pääsihteeri Dag Hammarskjöldille (1961, hänen kuolemansa jälkeen). * Katsomatta maan kokoon tai väestömäärään kullakin YK:n jäsenvaltiolla on yksi ääni YK:n yleiskokouksessa, maailman väkirikkaimmasta maasta (Kiina 1, 2 miljardia asukasta) pienimpään (Tuvalu 10 000 asukasta). * YK:n päivää vietetään vuosittain 24. lokakuuta, päivänä, jolloin YK:n peruskirja astui voimaan 1945. * YK:n säännönmukainen budjetti (1,3 miljardia dollaria vuonna 2002) rahoitetaan jäsenmaiden jäsenmaksuilla. Mutta suurin osa sen kehitys- ja apuohjelmista rahoitetaan vapaaehtoisilla avustuksilla. * Viiden viime vuosikymmenen aikana YK:n rauhanturvatoiminnasta on tullut elintärkeä rauhan ylläpitäjä. Vuoden 2002 tammikuussa 47 095 rauhanturvaajaa 87 maasta osallistuu 15 operaatioon eri puolilla maailmaa. Kasvu on melkoinen vuodesta 1988, jolloin seitsemään operaatioon osallistui 10 000 rauhanturvaajaa.


23

3

MITÄ YK TEKEE OIKEUDENMUKAISUUDEN, IHMISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN EDISTÄMISEKSI YK:n piirissä hallitukset ovat solmineet satoja kansainvälisiä sopimuksia, jotka tekevät maailmasta turvallisemman ja terveellisemmän paikan asua, ja joiden ansiosta meillä kaikilla on paremmat mahdollisuudet ja oikeudet. Tämä laaja kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevien lakien kokoelma on YK:n suurimpia saavutuksia. .

Ihmisoikeudet Vuonna 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jossa määritellään kaikkia ihmisiä koskevat perusoikeudet ja -vapaudet, muun muassa oikeus elämään, vapauteen ja kansalaisuuteen, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, oikeus työhön ja koulutukseen ja oikeus osallistua poliittiseen toimintaan.

Eleanor Rooseveltillä oli tärkeä rooli ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta neuvoteltaessa.

Vuonna 1966 solmitun kahden kansainvälisen yleissopimuksen nojalla nämä oikeudet ovat tulleet laillisesti sitoviksi. Melkein kaikki valtiot ovat liittyneet näihin kahteen ihmisoikeussopimukseen, joista toinen koskee taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ja toinen kansalais- ja poliittisia oikeuksia.

Yhdessä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa nämä kaksi asiakirjaa muodostavat YK:n ihmisoikeuksien sopimuksen ytimen (Bill of Human Rights).


24

YK työskentelee lapsityövoiman käytön poistamiseksi

Ihmisoikeusjulistuksen pohjalta on solmittu yli 80 muuta ihmisoikeuksia koskevaa sopimusta ja julistusta - esim. sopimus rotusyrjinnän ja naisten kaikkinaisen syrjinnän poistamiseksi, lapsen oikeuksien sopimus, pakolaisten oikeusasemaa koskeva sopimus ja kansanmurhan ehkäisemistä koskeva sopimus, valtioiden itsemääräämisoikeutta koskeva julistus, pakotettuja katoamisia koskeva julistus ja julistus, joka koskee oikeutta kehitykseen. Tämän normeja asettavan ihmisoikeustyön ollessa päätösvaiheessaan YK:n huomio on nyt suuntautumassa ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoon.

YK:n ihmisoikeustoimikunta on hallitusten välinen elin, jonka tehtävänä on käsitellä ihmisoikeuksien toteutumista yksittäisissä valtioissa. Toimikunnan vuotuiset istunnot ovat julkisia. Ihmisoikeustoimikunnan nimittämät erityisraportoijat tutkivat ihmisoikeustilannetta yksittäisissä maissa. YK:n Geneven toimisto on avannut ”ympärivuorokautisen faksilinjan”, jonka avulla voidaan tehdä ilmoituksia ihmisoikeusrikkomuksista. Numero on + 41 22 917 0092. YK:n ihmisoikeuselimet osallistuvat myös aikaisen varoituksen järjestelmään, toimivat konfliktien estämiseksi ja selvittävät niiden perussyitä. Monissa rauhanturvaamisoperaatioissa tehdään myös työtä ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Kentällä YK:lla on tällä hetkellä ihmisoikeustoimistoja 27 maassa ja alueella. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen on yhä keskeisempi YK:n kehitysyhteistyötoiminnan osa. Erityisesti oikeus kehitykseen on dynaamisen prosessin osa, joka liittää yhteen kaikki sivistykselliset, taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kansalaisoikeudet ja jonka avulla kaikkien ihmisten hyvinvointia voidaan parantaa. Avain kehityksen oikeuden nauttimiseen on köyhyyden poistaminen, joka on yksi YK:n tärkeimmistä tavoitteista.


25

Kansainvälinen oikeus YK:n peruskirjan mukaisesti YK:lle on annettu tehtäväksi kansainvälisen oikeuden kodifiointi ja kehittäminen. Tämän työn tuloksena syntyneet kansainväliset sopimukset ja normit ovat luoneet puitteet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiselle. Sopimukset ratifioidessaan valtiot sitoutuvat noudattamaan niitä. Kansainvälisen oikeuden toimikunta valmistelee luonnoksia kansainvälisen oikeuden alaan kuuluvista aiheista. Luonnokset kootaan sittemmin kansainvälisiksi sopimuksiksi, jotka lopullisen hyväksymisen jälkeen asetetaan valtioiden allekirjoitettaviksi tai ratifioitaviksi. Jotkut sopimukset muodostavat valtioiden välisiä suhteita sääntelevien lakien perustan, esim. diplomaattisuhteita koskeva yleissopimus ja kansainvälisten vesiväylien käyttöä koskeva sopimus. Kansainvälisellä merioikeusyleissopimuksella pyritään takaamaan, että kaikki maat pääsevät osallisiksi valtamerten rikkauksista, suojelemaan meriä saasteilta, helpottamaan vapaata meriliikennettä ja edistämään tutkimustyötä. Huumaavien aineiden laittoman kaupan vastainen sopimus on keskeinen huumekauppaa rajoittava sopimus. YK:n kansainvälinen kauppaoikeustoimikunta laatii sääntöjä ja suuntaviivoja kansainvälisen kaupan harmonisoimiseksi ja helpottamiseksi.YK on niin ikään ollut uranuurtaja kansainvälisen ympäristölainsäädännön luomisessa. YK:n ympäristöjärjestö (UNEP) hallinnoi muun muassa aavikoitumisen estämiseksi solmittua sopimusta, otsonikerrosta suojelevaa sopimusta ja kansalliset rajat ylittävien myrkkyjen kuljetusta koskevaa sopimusta. Kansainvälisen terrorismin estämiseksi YK ja sen erityisjärjestöt ovat luoneet kansainvälisiä sopimuksia, jotka muodostavat terrorismin vastaisen taistelun oikeudellisten instrumenttien perustan.


26

Rankaisemattomuuden lopettaminen Entisen Jugoslavian alueella käytyjen taistelujen aikana tapahtuneet räikeät humanitaarisen oikeuden rikkomukset johtivat siihen, että turvallisuusneuvosto vuonna 1993 perusti kansainvälisen tuomioistuimen, jonka eteen voidaan tuoda konfliktin aikana tapahtuneista sotarikoksista syytteessä olevat henkilöt. Vuonna 1994 turvallisuusneuvosto perusti vastaavanlaisen tuomioistuimen käsittelemään Ruandan kansanmurhaa koskevia syytteitä. Monet syytetyt ovat joutuneet näiden tuomioistuinten eteen. Vuonna 1998 Ruandan tuomioistuin antoi historian ensimmäisen kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen ja tuomion kansanmurharikoksesta. Entisen Jugoslavian alueen tuomioistuimen tehtävänä on myös tutkia Kosovon konfliktin aikana tehtyjä rikoksia. YK:n keskeinen tavoite, kansainvälisen vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuun langettavan mekanismin aikaansaaminen, saavutettiin 1998, jolloin valtiot pääsivät sopimukseen kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta. Rikostuomioistuimella tulee olemaan laajat valtuudet kansanmurhasta ja muista ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista syytteessä olevien henkilöiden tuomitsemiseen. Äänestäessään sotarikostuomioistuimen perustamisen puolesta kansainvälinen yhteisö teki selväksi, että rankaisemattomuus – oletus siitä, että rikoksista ei seuraa rangaistusta – ei ole enää mahdollista rikoksentekijöille. YK on myös osallistunut useiden humanitaarista oikeutta koskevien sopimusten luomiseen.


27

Muita toimia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta Toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 itsehallintoa vailla olevilla alueilla eli 750 miljoonaa ihmistä. Nyt tämä luku on pudonnut 1,3 miljoonaan suurelta osin sen ansiosta, että YK on tukenut itsenäisyyttä vailla olevien kansojen pyrkimyksiä ja auttanut niitä saavuttamaan itsenäisyyden. Vuodesta 1960 lähtien, jolloin yleiskokous hyväksyi siirtomaakansojen itsenäisyysjulistuksen, noin 60 entistä siirtomaaaluetta on saavuttanut itsenäisyyden ja liittynyt täysivaltaisena valtiona YK:n jäseneksi.

Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti 1994-1999.

YK:n tavoitteena on kolonialismin lakkauttaminen, ja näiden pyrkimysten edistämiseksi yleiskokous on julistanut kaksi kansainvälistä vuosikymmentä kolonialismin poistamiseksi: 1990-2000 ja 2001-2010. Yli 30 vuotta YK teki työtä Etelä-Afrikan rotuerotteluun perustuvan apartheid-järjestelmän lopettamiseksi. YK:n operaatio valvoi vuonna 1994 maassa järjestettyjä ensimmäisiä vapaita vaaleja, joihin kaikki eteläafrikkalaiset saivat osallistua. YK on järjestön perustamisesta lähtien pyrkinyt kaikkien ihmisten tasaarvon turvaamiseen ja vastustanut kaikkinaista rasismia. Yleiskokouksen päätöksen mukaisesti rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastainen maailmankonferenssi pidettiin Etelä-Afrikassa elosyyskuussa 2001.


28

4

MITÄ YK TEKEE HUMANITAARISEN AVUN TOIMITTAMISEKSI Humanitaarisia katastrofeja voi tapahtua missä vain ja milloin vain. Olipa kyseessä tulva tai kuivuus, maanjäristys tai maan sisäinen konflikti, humanitaarinen katastrofi merkitsee melkein aina ihmishenkien menetystä, evakkoon lähteneitä ihmisiä, yhteisöjä, joiden on mahdotonta selviytyä omin voimin sekä suunnattomia inhimillisiä kärsimyksiä.

Hätäapu Katastrofin sattuessa YK-perhe toimittaa ruokaa, suojaa, lääkkeitä ja huoltoapua onnettomuuden uhreille, joista suurin osa on usein lapsia, naisia ja vanhuksia. Tämän avun hankkimiseksi ja toimittamiseksi YK on saanut vapaaehtoisina avustuksina miljardeja dollareita kansainvälisiltä avunantajilta. Vuonna 2000 YK:n hätäapukeräykset tuottivat yli 1,4 miljardia dollaria, joiden avulla järjestö saattoi toimittaa apua 35 miljoonalle ihmiselle. Vuosina 1997-98 yli 51 jäsenmaalle toimitettiin YK:n apua yli 77 luonnonkatastrofin ja ympäristöonnettomuuden aiheuttamista tuhoista selviytymiseksi. YK:n hätäavun koordinoinnista vastaa humanitaaristen asiain komitea, jota johtaa YK:n hätäavun koordinaattori. Komiteassa ovat jäseninä mm. YK:n lastenrahasto (UNICEF), YK:n kehitysohjelma (UNDP), Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto (UNHCR). Muut YK:n järjestöt sekä suurimmat hallitusten väliset organisaatiot ja humanitaarista työtä tekevät kansalaisjärjestöt, kuten Punainen Risti, ovat myös komiteassa edustettuina.


29

Humanitaarinen toiminta Hätäavun koordinaattori on vastuussa humanitaarisen avustustoiminnan menettelytapojen kehittämisestä, humanitaaristen asioiden edistämisestä ja tietoisuuden lisäämisestä, esimerkiksi kevyiden aseiden leviämisen seurauksista tai pakotteiden humanitaarisista seurauksista. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) auttaa ihmisiä, joka ovat joutuneet pakenemaan asuinseuduiltaan sotien, vainon tai ihmisoikeuksien loukkausten vuoksi. Vuonna 2000 UNHCR avusti 22 miljoonaa ihmistä. Järjestön laajimmat avustusoperaatiot olivat Länsi-Aasiassa (2,6 miljoonaa pakolaista Afganistanista), entisen Jugoslavian alueella (noin miljoona avuntarvitsijaa) ja Afrikan suurten järvien alueella (noin 500 000 pakolaista). Hätätilanteissa Maailman elintarvikeohjelma (WFP) toimittaa elintarvikkeita ja vastaa säännöllisesti kahdesta kolmasosasta koko maailman tarvitsemista ruoka-aputoimituksista. Vuonna 1999 WFP jakoi elintarvikkeita 86 miljoonalle ihmiselle 82 maassa ympäri maailmaa.

Irakilaisia lapsia Suleimaniyahin pakolaisleirillä Pohjois-Irakissa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtioiden väliset ja sisäiset sodat ovat erottaneet arviolta miljoona lasta vanhemmistaan, jättäneet kaksitoista miljoonaa lasta kodittomiksi ja aiheuttaneet traumoja kymmenelle miljoonalle lapselle. UNICEF pyrkii tyydyttämään näiden lasteen tarpeet toimittamalla heille ruokaa, puhdasta juomavettä, lääkkeitä ja suojaa. UNICEF on myös kehittänyt ”lapset rauhan vyöhykkeinä” konseptin ja luonut ”rauhan päivät” ja ”rauhankäytävät", joiden avulla lapsia voidaan suojella konfliktitilanteissa ja varmistaa peruspalveluiden saanti.


30

Palestiinalaispakolaiset YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin (UNRWA) on auttanut palestiinalaispakolaisia vuodesta 1949 lähtien. Nykyisin UNRWA vastaa yli 3,6 miljoonalle rekisteröidylle palestiinalaispakolaiselle tarjotuista peruspalveluista, mm. terveys-, koulutus-, hätäapuja sosiaalipalveluista. YK:n koordinaattori valvoo YK:n aputoimituksia Gazan ja Länsirannan alueilla asuville palestiinalaisille.

Irak-ohjelmasta vastaava toimisto Vuonna 1996 Irak ja YK sopivat ”ruokaa öljystä ohjelmasta”, jonka tarkoituksena on lievittää vuodesta 1990 voimassa olleiden Irakin vastaisten pakotteiden aiheuttamia humanitaarisia seurauksia. Irak-ohjelmasta vastaava toimisto perustettiin vuonna 1997 ohjelman hallinnon vahvistamiseksi. Ohjelma käsittää Irakin tuottaman öljyn myynnin, Irakin ja humanitaarisen avun toimittajien välisten sopimusten käsittelyn ja Irakiin toimitettavan avun valvonnan.


31

5

MITÄ YK TEKEE KEHITYKSEN HYVÄKSI Yksi YK:n keskeisistä tavoitteista on korkeamman elintason, täystyöllisyyden sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen. Valtaosa yli 70 prosenttia - YK:n työstä tähtää näiden tavoitteiden saavuttamiseen. YK:n kehitysyhteistyötoimintaa ohjaa vakaumus siitä, että köyhyyden poistaminen ja kaikkien ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ovat ehtoja kestävän maailmanrauhan saavuttamiselle. YK:lla on ainutlaatuinen voima kehityksen edistämisessä. YK toimii kaikkialla maailmassa ja järjestön laajaan mandaattiin sisältyy sosiaalisista ja taloudellisista tarpeista sekä hätäavusta huolehtiminen. YK ei edusta mitään kansallisia tai kaupallisia intressejä, ja tärkeimpiä päätöksiä tehtäessä kaikilla mailla, niin pienillä kuin suurilla, on kullakin yksi ääni.

Toimintaohjelmat YK:lla on ollut keskeinen rooli kansainvälisessä kehitysyhteistyön linjoja koskevassa päätöksenteossa. 1960-luvulta alkaen YK:n yleiskokous on asettanut päämääriä ja tavoitteita kymmenvuotisten kansainvälisten kehitysstrategioiden avulla. Tiettyihin teemoihin keskittyen YK:n kehitysvuosikymmenet ovat jatkuvasti painottaneet kaikenmuotoisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisen tarvetta. Neljännen kehitysvuosikymmenen (1991-2000) strategiassa etusijalle asetetaan köyhyyden ja nälän poistaminen, inhimillisten voimavarojen ja instituutioiden kehittäminen, väestöongelmat ja ympäristönsuojelu. YK:n järjestämissä maailmankonferensseissa on laadittu toimintaohjelmia maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Konferensseissa on keskitytty seuraaviin kysymyksiin: peruskoulutus (1990), ympäristö- ja kehitys (1992), ihmisoikeudet (1993), väestö- ja kehitys (1994), luonnonon-


32 nettomuuksien torjuminen (1994), sosiaalinen kehitys (1995), naisten aseman edistäminen (1995), asuminen ja asuinyhdyskunnat (1996) ja ruokaturva (1996). YK toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa näissä konferensseissa tehtyjen päätösten toimeenpanemiseksi. YK on muotoillut useita uusia tärkeitä kehitystavoitteita, jotka koskevat muun muassa kestävää kehitystä, naisten aseman parantamista, ihmisoikeuksien turvaamista, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa sekä kehittänyt niiden pohjalta toimintaohjelmia tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kehitysyhteistyö YK-järjestelmän ohjelmat ja organisaatiot toimivat monin tavoin taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisjärjestöjen toimialat kattavat periaatteessa kaikki taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän alueet. Järjestöt antavat teknistä ja muuta käytännön apua valtioille kautta maailman. Yhteistyössä YK:n kanssa ne muotoilevat politiikkaa, asettavat normeja, päättävät suuntaviivoista ja ohjeista, antavat tukea ja kanavoivat kehitysyhteistyöhön osoitettuja varoja. Esimerkiksi Maailmanpankki myöntää vuosittain kehitysapua yli 25 miljardin dollarin edestä. Kehitysmaat käyttävät Maailmanpankin myöntämiä lainoja niiden talouksien vahvistamiseen ja markkinoiden laajentamiseen. Vaikka pankki voi myöntää lainoja vain hallituksille, se tekee myös yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä toimii Kansainvälisen rahoitusyhtiön välityksellä yksityisten yritysten kanssa kestävän kehityksen kannustamiseksi. Hallinnollinen koordinaatiokomitea (Administrative Committee on Coordination), jonka työhön YK:n pääsihteeri, erityisjärjestöjen pääjohtajat ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) johtaja osallistuvat, takaa läheisen yhteistyön YK:n ja erityisjärjestöjen välillä. Yleiskokouksen ja talous- ja sosiaalineuvoston alaisuudessa toimivat ohjelmat ja rahastot toteuttavat YK:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen alaan kuuluvia toimeksiantoja. Yhteistyön tehostamiseksi YK:n pääsih-


33 teeri perusti vuonna 1997 YK:n kehitysryhmän (UN Development Group), jonka työhön YK:n kehitysyhteistyötä tekevät ohjelmat ja rahastot osallistuvat. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämistyössä YK:n kehitysohjelmalla (UNDP) on keskeinen asema. UNDP on suurin kestävään inhimilliseen kehitykseen tarkoitettujen avustusten myöntäjä. UNDP toimii 174 maassa köyhyyden poistamiseksi ja teknisen yhteistyön edistämiseksi. UNICEF on johtava YK:n järjestö, jonka toiminnan tavoitteena on vauvojen ja lasten säilyminen hengissä, lasten suojeleminen ja heidän kehityksensä tukeminen. UNICEFin ohjelmat, joita toteutetaan 150 maassa, keskittyvät rokotuspalveluihin, perusterveydenhoitoon sekä ravitsemuksen ja peruskoulutuksen parantamiseen. Monet muut YK:n ohjelmat toimivat yhdessä hallitusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa kehityksen edistämiseksi. Maailman elintarvikeohjelma (WFP) on suurin kansainvälisen ruoka-avun toimittaja. WFP osallistuu sekä hätäaputoimintaan että kehitysohjelmiin. UNFPA, YK:n väestörahasto, on laajin kansainvälisistä väestöohjelmista vastaava järjestö. YK:n ympäristöohjelma (UNEP) toimii hyvän ympäristönhoidon edistämiseksi ja UN-Habitat, YK:n asuinyhdyskuntaohjelma auttaa ihmisiä, joiden asuinolot ovat haitallisia heidän terveydelleen. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) on kansainvälisen kaupan edistämiseksi toimiva elin. Sen tärkeimpänä päämääränä on parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua globaaliin talouteen. Yhdessä Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa UNCTAD tekee Kansainvälisen kauppakeskuksen välityksellä työtä kehitysmaiden vientikaupan edistämiseksi.


34

Voimavarojen yhdistäminen YK-järjestelmässä on yhä kasvavassa määrin pyritty yhdistämään voimat sellaisten monimutkaisten ongelmien voittamiseksi, jotka edellyttävät useamman eri järjestön asiantuntemusta ja joista mikään maa ei kykene selviytymään yksinomaan omin voimin. Esimerkkinä mainittakoon, että YK:n AIDS-ohjelma (UNAIDS) on yhdistänyt kuuden YK-järjestön ja ohjelman asiantuntemuksen tämän jo yli 56 miljoonaa ihmistä koskettaneen epidemian voittamiseksi. YK:n laaja aloite Afrikan auttamiseksi (The UN System-Wide Special Initiative on Africa) on vuosikymmenen kuluessa toteutettava ja 25 miljardia dollaria maksava hanke, jonka toteuttamiseen käytännöllisesti katsoen kaikki YK:n elimet osallistuvat. Tämän ohjelman tavoitteena on taata peruskoulutus, terveydenhuoltopalvelut ja ruokaturva Afrikan mantereella. UNDP:n, UNEPin ja Maailmanpankin hallinnoima Maailman ympäristörahasto (GEF), jolla on käytettävissään kaksi miljardia dollaria, tukee kehitysmaita ympäristönsuojeluohjelmien toteuttamisessa. Vuonna 1998 UNICEF, UNDP, Maailmanpankki ja WHO yhdistivät voimansa aloittaakseen uuden malarian vastaisen kampanjan. Tauti tappaa yli miljoona ihmistä vuodessa. Yritysten johtajien, kansalaisjärjestöjen, hallitusten sekä UNICEFin, WHO:n ja Maailmanpankin tuella on kehitetty vastaavanlaisia kampanjoita, joiden tavoitteena on tarjota rokotuksia yhä useammille ihmisille ja kehittää uusia rokotteita HIV/AIDSia, malariaa ja tuberkuloosia vastaan.


35

6 YK:n erityisjärjestöt Kehityskysymyksissä ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi työskentelee omilla erikoisaloillaan 14 erityisjärjestöä. Ne ovat itsehallinnollisia järjestöjä, jotka ovat liittyneet YK:hon erityissopimusten nojalla. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) International Labour Organization – Geneve. Vuonna 1919 perustettu ILO muotoilee politiikkaa ja laatii ohjelmia työehtojen ja työllisyyden parantamiseksi. Järjestö asettaa kautta maailman käytössä olevia työelämää sääteleviä normeja ja seuraa niiden noudattamista eri maissa. ILO on ollut YK:n erityisjärjestö vuodesta 1946. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) Food and Agriculture Organization of the United Nations - Rooma Vuonna 1945 toimintansa aloittanut FAO työskentelee nälänhädän ja aliravitsemuksen poistamiseksi, ravitsemustilan kohentamiseksi ja maataloustuotteiden tuotannon ja jakelun tehostamiseksi. FAO koordinoi elintarvike-, maatalous- ja kalastusohjelmia ja auttaa kehitysmaita mm. koulutuskysymyksissä. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization – Pariisi. Vuonna 1946 perustettu UNESCO tekee työtä peruskoulutuksen takaamiseksi kaikille, tukee kulttuurikehitystä, suojelee maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimii kansainvälisen tieteellisen yhteistyön, lehdistön vapauden ja viestinnän edistämiseksi.


36 Maailman terveysjärjestö (WHO) World Health Organization – Geneve Vuonna 1948 toimintansa aloittanut WHO koordinoi ohjelmia, joiden tavoitteena on terveysongelmien ratkaiseminen ja parhaan mahdollisen terveydentilan aikaansaaminen kaikille ihmisille maailmassa. Järjestön toiminta keskittyy rokotuksiin, terveyskasvatukseen ja peruslääkeaineiden saannin turvaamiseen. Maailmanpankkiryhmä The World Bank Group – Washington Vuonna 1945 perustettu Maailmanpankki myöntää kehitysmaille lainoja ja teknistä apua köyhyyden poistamiseksi sekä kestävän taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) International Monetary Fund – Washington Vuodesta 1945 lähtien IMF on toiminut kansainvälisen monetaarisen yhteistyön edistämiseksi ja jäsenmaiden talouksien vakauttamiseksi. Valuuttarahasto tarjoaa konsultaatioita, neuvoja ja apua valtioiden finansseja koskevissa kysymyksissä. Kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (ICAO) International Civil Aviation Organization – Montreal Vuonna 1947 perustettu ICAO laatii kansainvälisiä lentokuljetuksia koskevia turvallisuus- ja toimintasääntöjä ja koordinoi kansainvälistä yhteistyötä siviili-ilmailun alalla.


37 Kansainvälinen postiliitto (UPU) Universal Postal Union – Bern Vuonna 1874 perustettu UPU, joka on ollut YK:n erityisjärjestö vuodesta 1948 lähtien, laatii postipalveluja koskevia kansainvälisiä sääntöjä, antaa teknistä apua ja edistää yhteistyötä postipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) International Telecommunication Union – Geneve Vuonna 1947 YK:n erityisjärjestöksi liittynyt ITU tekee kansainvälistä yhteistyötä teleyhteyksien parantamiseksi, hallinnoi radiotaajuuksien jakoa ja satelliittien sijoitusta, tekee tutkimustyötä ja pyrkii parantamaan televiestinnän saatavuutta kehitysmaissa. Liitto perustettiin vuonna 1865 Kansainvälisen lennätinliiton nimellä. Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) World Meteorological Organization – Geneve Vuonna 1947 perustettu WMO edistää ilmakehää ja ilmastonmuutosta koskevaa tieteellistä tutkimustyötä ja toimii maailmanlaajuisen meteorologisten tietojen vaihdon helpottamiseksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) International Maritime Organization – Lontoo Vuonna 1948 toimintansa aloittanut IMO tekee työtä kansainväliseen merenkulkuun liittyvien menettelytapojen kehittämiseksi, meriturvallisuuden parantamiseksi ja laivojen aiheuttaman merten saastumisen ehkäisemiseksi.


38 Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) World Intellectual Property Organization - Geneve Vuonna 1967 perustettu WIPO edistää kansainvälistä henkisen omaisuuden suojelua ja tekee yhteistyötä tekijänoikeuksiin, tavaramerkkeihin, teolliseen muotoiluun ja patentteihin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) International Fund for Agricultural Development - Rooma Päätös IFADin perustamisesta tehtiin vuonna 1974 Maailman elintarvikekonferenssin yhteydessä. Vuonna 1977 toimintansa aloittanut IFAD myöntää taloudellista tukea elintarviketuotannon lisäämiseen, ravitsemustilan kohentamiseen, työllisyystilanteen ja köyhien maanviljelijöiden aseman parantamiseen köyhissä kehitysmaissa. YK:n teollistamisjärjestö (UNIDO) United Nations Industrial Development Organization – Wien UNIDO toimii kehitysmaiden teollisuuden kehittämiseksi tarjoamalla teknistä apua, neuvontapalveluja ja koulutusta. UNIDO perustettiin vuonna 1967 YK:n alaiseksi järjestöksi. Vuonna 1986 siitä muodostettiin 14. YKjärjestelmään kuuluva erityisjärjestö.

Olematta muodollisesti YK:n erityisjärjestö vuonna 1957 perustettu Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on itsenäinen hallitusten välinen järjestö, joka toimii yhteistyössä YK:n kanssa. Sama koskee vuonna 1994 kauppa- ja tullisopimus GATTin seuraajaksi perustettua Maailman kauppajärjestöä (WTO). Vuonna 1995 toimintansa aloittaneen WTO:n tehtävänä on kehittää ja valvoa maailmankaupan sääntöjä, toimia kauppaneuvottelujen foorumina ja ratkoa kauppariitoja.


39

YK:n tunnus Yleiskokous hyväksyi YK:n virallisen tunnuksen vuonna 1946. Se on maailmankarttaa esittävä projektiopiirros, jonka keskuksena on Pohjoisnapa. Kartta ulottuu 60. eteläiselle leveysasteelle. Kaikki maa-alueet, Etelämannerta lukuun ottamatta, ovat kartassa mukana. Maapalloa ympäröi oliivipuun lehvistä sidottu seppele.

Julkaisija: YK:n tiedotustoimisto (UNIC) Kööpenhamina, maaliskuu 2002


40

Haluatko enemmän tietoa YK:sta? Käy kotisivullamme: www.un.dk

Lisätietoja: YK:n tiedotustoimisto Midtermolen 3 DK-2100 Kööpenhamina Puh. +45/ 35 46 73 00 Fax +45/ 35 46 73 01 Sähköposti: unic@un.dk Kotisivu: www.un.dk

Suomen YK-liitto Unioninkatu 45 B 00170 Helsinki Puh. 09-135 1402 Fax 09-135 2173 Sähköposti: toimisto@ykliitto.fi Kotisivu: www.ykliitto.fi

Published by UNIC Copenhagen, March 2002 (Finnish)


http://www.unric.org/html/finnish/Tama_on_YK