Page 1

Vaasan yliopistolehti 2018

sivu

8

50 vuotta yhteistä tahtoa Vaasan yliopiston kehittyminen vaati rohkeita päätöksiä ja vahvaa yhteistyötä.

Teemme

tulevaisuuden tänään 24 Uutta yliopistoa

20 Käskyttämisestä

34 Tytär vanhempien

40 Kansainväliseksi

rakentamassa

valmentavaan johtamiseen

jalanjäljissä

huippututkijaksi


TÄSSÄ NUMEROSSA.  1000 opiskelijaa (1978)

2000 opiskelijaa (1989)

uusi Jari K

iR uv

10

S

sto

ain

k on

en

KO

RK

nen

EA

irta aV

k

Ilk

U

xén

U

KAU

ve S a

UL KO

UL

Tryg g

R

A KE

KO

149 opiskelijaa (1968)

PP AK O

ri Palomäki Mau

VAASAN YLIOPISTO University of Vaasa

V

AA

SA

00

20 00

30

M at

S N YLIOPI

TO

Ari Salm inen

40

00

ti J a k o b s s o n

3000 opiskelijaa (1995)

00

50

00

4000 opiskelijaa (2000)

5000 opiskelijaa (2012)

5000 opiskelijaa (2004) 8 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ensimmäiset opiskelijat aloittivat opiskelun silloisessa Vaasan kauppakorkeakoulussa.

2

VOX CORDIS 1/2018


04 Pääkirjoitus 05 Kampus Vaasan yliopiston kampuksella tapahtuu.

51 Vox cordis pääsi mukaan väittelijän

päivään. Ilmassa on jännitystä. Kustos Liisa Mäkelä, väittelijä Kati Saarenpää ja opponentti Anna-Maija Lämsä odottavat väitöstilaisuuden alkamista.

06 Pinnalla Poimintoja yliopistomme mielenkiintoisista uutisista.

Vaasan yliopisto 50 vuotta s. 8

Uutta yliopistoa rakentamassa s. 24

Tiedettä ja sen tekijöitä s. 42-55

08 Yhteisellä tahdolla eteenpäin

26 Uuden tuojat Esittelyssä

Vaasan kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1968. Tutustu yliopistomme rohkeisiin askeliin aikajanan kautta.

yliopiston uudet dekaanit ja johtajat.

20 Käskyttämisestä valmentavaan johtamiseen Yliopistomme

13 Tulevaisuus vaatii meiltä ajattelun taitoja Yliopistolla on tärkeä rooli opiskelijoiden valmentamisessa muuttuvaan maailmaan, sanoo vararehtori Annukka Jokipii.  kannessa

14 Vuosipäivän juhlahumua Yliopisto aloitti 50-juhlavuotensa viettämällä perinteikästä vuosipäivänjuhlaa.

17 Jälleennäkemisen iloa riemualumnien tapaamisessa Ensimmäinen vuosikurssi kokoontui yhteen Palosaaren kampukselle.

tutkijat kertovat, millainen on hyvä johtaja.

28 Vahva koulutus vaatii vahvaa tutkimusta 29 Laatu on menestyksen perusta 30 Ovet auki yrityksiin ja yhteiskuntaan

40 Vaasan yliopisto valmensi huippututkijaksi Alumnimme Vitaly Orlov kertoo.

42 Työn murros koskettaa kaikkia 44 Tiede muuttaa maailmaa Tutkimusuutisia ja -tuloksia yliopistolta.

31 Harkittu harppaus 32 Yliopisto lukuina 56 Millainen Vaasan yliopisto on vuonna 2030? Yliopiston henkilö-

47 Well Done 48 Väitökset 51 Päivä väittelijän matkassa

kunta ja opiskelijat vastasivat.

54 Rahan tutkiminen palkitsee Esittelyssä professori Timo Rothovius.

Liity yhteisöömme 45 VEBICin moottorilaboratorio käynnistyi.

 univaasa.fi  facebook.com/vaasanyliopisto  instagram.com/univaasa  univaasa.fi/linkedin  youtube.com/universityofvaasa  twitter.com/univaasa

18 Paradoksien ratkaisemisesta

34 Saman yliopiston kasvatit

Palstalla esitellään yliopistolaisten blogikirjoituksia.

Tytär vanhempien jalanjäljissä Vaasan yliopistoon.

58 Minun kampukseni

39 Kolumni Asennetta! Kim Kujala

Anna palautetta uudistuneesta VOX cordis -lehdestämme yliopistoleht i@univaasa.f i

VOX CORDIS 1/2018

3


 Vaasan yliopistolehti 1/2018 Päätoimittaja Tarja Gromov Toimitus Riikka Kalmi Tiina Ramsila Tiia Röksä AD/taitto Satu Aaltonen Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki Kannessa Vararehtori Annukka Jokipii

PÄÄKI RJOITUS

Vahva suunta yhdessä

R

eilu vuosi sitten aloittaessani työssäni oli yliopiston uusi suunta kirkastumassa. Jo lyhyessä ajassa on tehty näkyviä muutoksia. Yliopistoyhteisömme sitoutumisen ja useita vuosia rakentamalle vankalle pohjalle on ollut hyvä kiteyttää lupauksiamme. Olemme yhä avoimempi ja houkuttelevampi kumppani tutkimuksessa ja kiinnitymme siten yhteiskuntaan monin tavoin. Ilmiölähtöiset tutkimusalustat ovat tieteen tekijöiden ja tarvitsijoiden kohtaamispaikka, jossa syntyy uusia avauksia ja myös kaupallistettavia tuloksia. Vaikutamme laajasti arjessa. Koulutuksemme sisältö ja laadukas opetus ovat opiskelijoille houkuttelevia ja tutkinnot työnantajien arvostamia. Valmistuneet tuovat uutta ajattelua työpaikoille, perustavat yrityksiä ja tuottavat hyvinvointia koko Suomelle. Teemme niin suuria kuin pieniä organisaatioita kehittävää yhteistyötä useiden satojen toimijoiden kanssa. Olemme merkittävä alueellinen vaikuttaja ja sen yhteistyön kiintopiste. Pohjoismaiden suurimman energiateknologian keskittymän yritysten ja korkeakoulujen kanssa ratkomme globaaleja tekniikan ja liiketoiminnan haasteita. Tämä avaa myös ovia kansainväliseen tutkimukseen, näkyvyyteen ja verkostoihin. Tulemme viestimään onnistumisista yhä enemmän. Myös Vox cordis -lehti on uudistunut ja tämä lehti tarjoaa näkymiä yliopistomme tulevaisuuteen, jota rakennetaan tänään.

Tarja Gromov Päällikkö, viestintä ja kumppanuudet

Julkaisija Vaasan yliopisto Paino Grano Oy ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@univaasa.fi Lehden voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona univaasa.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Anna palautetta yliopistolehti@univaasa.fi Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.univaasa.fi


Kampus Yhtä juhlaa

Vaasan yliopisto aloitti 50-vuotisjuhlavuotensa juhlimalla yhdessä vuosipäivää ja uutta juhlakirjaa "Yhteinen tahto - Vaasan yliopisto 50 vuotta".

VAASAN YLIOPISTO University of Vaasa

HUOMIONOSOITUS LAHJOITTAJILLE

LAADUKASTA JA JOUSTAVAA.

SYDÄMELLINEN KIITOS ONNITTELUISTA!

Kiitokseksi lahjoittajillemme olemme hankkineet kampukselle nimikkopuistonpenkkejä. Istahda hetkeksi! #univaasa #varainhankinta #lahjoittajat.

Yliopistonlehtori Maria Järlström ja opiskelija Pauliina Rintala kokevat, että onnistunut opetus rakentuu monipuolisesta opiskelijoiden ja opettajan vuorovaikutuksesta. Järlströmin mielestä parasta on, kun opiskelijasta välittyy aito oppimisen halu ja kyky haastaa itsensä. #univaasa #laadukastaopetusta

Rehtorimme Jari Kuusisto sai hienon onnittelukortin yliopiston 50-juhlavuoden kunniaksi Rewell Centerissä, jossa yliopisto tarjosi kaupunkilaisille kakkukahvit. #univaasa50 #yliopisto #vuorovaikutus


Pinnalla 

ISBN 978-952-476-791-0

ohjeistus-kansi_muokattu_FINAL2.indd 1

Kari Leinamo & Suvi Ronkainen

Menneet vuosikymmenet kertovat yhteisestä tahdosta toimia oman kaupungin ja maakunnan hyväksi. Koulutukseen ja tutkimukseen on alueella uskottu lujasti. Vaasan yliopisto on maan länsiosan ainoa itsenäinen yliopisto ja se on lunastanut paikkansa muuttuvassa maailmassa.

YHTEINEN TAHTO

Vaasan kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1968. Kuluneen 50 vuoden aikana siitä on kehittynyt pitkäjänteisen työn tuloksena monitieteinen ja kansainvälinen Vaasan yliopisto. Tässä juhlakirjassa tutustutaan yliopiston historiaan ja luodaan näköaloja tulevaisuuteen.

YHTEINEN TAHTO VAASAN YLIOPISTO 50 VUOTTA Kari Leinamo & Suvi Ronkainen

20/12/2017 11.10

Tilaa oma juhlakirja yhteinen tahto – vaasan yliopisto 50 vuotta

50-vuotiaan ylioppilaskunnan kunniaksi on julkaistu historiikki sekä uusi versio ylioppilaskunnan laulukirja Kultakurkusta.

Juhlajulkaisu paketoi yliopistomme ensimmäiset 50 vuotta yhteen. Kirjassa on myös ajatuksia siitä, minkälainen yliopistomme on tulevaisuudessa. Kirjan ovat kirjoittaneet Kari Leinamo ja Suvi Ronkainen. Voit lukea julkaisun verkossa tai tilata itsellesi omaksi osoitteesta: www.univaasa.fi/50. Veloitamme ainoastaan toimituskulut.

Tenttejä diginä Yliopistomme sai uuden sähköisen tentin tilan. Suunnittelussa on huomioitu erityisesti ergonomia ja akustiikka, mikä takaa häiriöttömän tenttimisen. Opiskelijat voivat käyttää kuulosuojaimia, satulatuoleja sekä korvatulppia. Tilassa on myös esteettömiä työpisteitä sähköpöydillä.

50-vuotias VYY juhlii Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY juhlisti 50-vuotista taivaltaan vuosijuhlan merkeissä helmikuussa. Juhlavuoden muita kohokohtia ovat opiskelijoiden perinteinen vapun juhlinta sekä lukuvuoden avajaiset syyskuun alussa.

6

VOX CORDIS 1/2018


Tohtoripromootio syyskuussa Yliopistossamme järjestetään 6.–8.9. tohtoripromootio juhlavuoden kunniaksi. Promootio on akateemisen työn korkein juhla, jossa promovoitavat tohtorit saavat tohtorin arvon merkkeinä tohtorinhatun ja -miekan. Promootiojuhlallisuudet kestävät kolme päivää ja koostuvat useista eri tilaisuuksista.

Uudet

professorit Liisa Mäkelä Henkilöstöjohtamisen professori Yliopisto kunnioittaa promootiossa tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti ansioituneita henkilöitä vihkimällä noin 10 kunniatohtoria.

Linginno tarjoaa joustavaa kieliopetusta. Uuden kielikeskuksemme nimeksi on valikoitunut nimikilpailun jälkeen Linginno. Linginno tarjoaa opiskelijoille tutkintoihin kuuluvat pakolliset kielija viestintäopinnot, vapaavalintaisia kieliopintoja ja uusia sivuainekokonaisuuksia. Kieliopinnoissa huomioidaan opiskelun joustavuus, opintojen sujuva eteneminen ja työelämävalmiudet.

Twitter on eri tutkimusten mukaan hyvä tapa jakaa uutisia ja tietoa. Sillä on positiivinen vaikutus yrityksen maineeseen. Twitterin käyttäminen osoittaa innovatiivisuutta ja tukee hyviä mediasuhteita.

1.

Profiloidu! Johtajan tai asiantuntijan kannattaa keskittyä Twitterissä tiettyihin teemoihin, esimerkiksi oman yrityksen tai yhteisön toimialaan liittyviin asioihin. Näin saat samanmielisiä ja aiheesta kiinnostuneita seuraajia.

2.

Ole läsnä! Twiittaa säännöllisesti, seuraa muita ja reagoi toisten viesteihin.

3.

Mieti sävy! Kannattaa olla spontaani, mutta ei liian tuttavallinen.

Twitter-vinkit antoi professori Merja Koskela. Hän on kirjoittanut yhdessä professori Tanja Sihvosen kanssa artikkelin hashtageista uuteen Twitter viestintänä -kirjaan. Uusi vertaisarvioitu kirja arvioi suositun yhteisöpalvelun yhteiskunnallista merkitystä eri näkökulmista.

Johtamisen yksikkö

”Henkilöstöjohtamisen laajassa tutkimuskentässä minua kiinnostaa etenkin työhyvinvoinnin tutkiminen. Hyvinvointia tukeva henkilöstöjohtaminen vahvistaa organisaatioiden tuloksentekoa, sillä vain jaksava ja hyvinvoiva henkilöstö voi pitkällä tähtäimellä suoriutua työstään hyvin.”

Marko Järvenpää Laskentatoimen professori Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö

”Digitalisaatio vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa monin tavoin johdon laskentatoimeen. Toisaalta laskentatoimen perustehtävät vähenevät ja muuntuvat, mutta erilaiset järjestelmien kehittämistehtävät lisääntyvät. Ylemmän talousjohdon osaamisvaatimukset vain kasvavat entisestään.”

Annika Tidström Yrittäjyyden professori (EPANET) Johtamisen yksikkö

”Yrittäjyyden professuurin erikoisala on pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyky ja liiketoiminnan kehittäminen. Haluan tutustua uusiin yrityksiin ja oppia uutta sekä jakaa professorina tietoa ja omaa osaamistani. Nautin siitä, että saan puhua seminaareissa ja luennoilla.”

VOX CORDIS 1/2018

7


8

VOX CORDIS 1/2018


VAASAN YLIOPISTO University of Vaasa

Vaasan yliopisto 50 vuotta:

yhteisellä tahdolla eteenpäin

Menneiden vuosikymmenten käännekohdat osoittavat Vaasan yliopiston kehittyneen rohkeiden päätösten ja vahvan yhteistyön kautta. Kasvu keskisuureksi yliopistoksi on edellyttänyt huomattavaa sinnikkyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Teksti KARI LEINAMO Kuvat VAASAN YLIOPISTO

VOX CORDIS 1/2018

9


1982 Vaasan korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus perustettiin vuonna 1982. Tavoitteena oli lisätä eri ryhmien osaamista korkeakoulun omien perusopetusalojen pohjalta. Koulutuksen painopiste kohdistettiin aluksi etenkin pk-yrityksiin.

1973 Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiön valtuuskunta hyväksyi marraskuussa 1973 Mauri Palomäen suunnitelman kauppakorkeakoulun laajentamisesta 7 000 opiskelijan ja viiden tiedekunnan yliopistoksi. Korkeakouluneuvosto ja opetusministeriö suhtautuivat yliopistosuunnitelmaan myönteisesti, mutta neuvoivat toimimaan asteittain ja omiin painopistealoihin keskittyen.

1968 Vaasan kauppakorkeakoulun toiminta käynnistyi syyskuun alussa 1968 kauppaoppilaitoksen tiloissa Raastuvankatu 31:ssa. Ekonomi- ja kirjeenvaihtajaopintonsa aloitti yhteensä 149 uutta opiskelijaa, joista 45 prosenttia oli kotoisin Vaasan läänistä.

1968

1970

1973

1970 Kauppakorkeakoulussa haluttiin luoda mahdollisuuksia tutkimustyöhön keskittymiseen ja tieteelliseen pätevöitymiseen. Myös ulkopuoliset tilaustutkimukset tarvitsivat tekijöitä. Syksyllä 1970 aloittaneen uuden tutkimuslaitoksen painopiste oli aluesuunnittelussa ja talousmaantieteessä.

10

VOX CORDIS 1/2018

1983 Julkishallinnon koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 1983 laajentaen Vaasan korkeakoulun opetuksen ja tutkimuksen myös yhteiskuntatieteisiin. Avoin korkeakouluopetus alkoi puolestaan tietojenkäsittelyopin peruskurssin järjestämisellä.

1977 1980 1982 1983

1985

1977 Vaasan kauppakorkeakoulu siirtyi elokuun alussa 1977 valtion omistukseen, mikä tarkoitti toiminnan vakiintumista taloudellisesti aiempaa varmemmalle pohjalle. Opiskelijamäärän nopea kasvu oli edellyttänyt lisätilojen rakentamista ja heikentänyt säätiön taloudellista tilannetta. Valtiollistamista vauhdittivat myös muiden korkeakoulujen vastaavat ratkaisut sekä omat laajentumispyrkimykset. 1980 Kauppatieteen valtakunnallisen tutkinnonuudistuksen seurauksena kirjeenvaihtajakoulutus päättyi, mutta aktiivisen työn tuloksena tilalle saatiin nopeasti kielenkääntäjäkoulutusta. Ensimmäiset kielten opiskelijat aloittivat opintonsa syksyllä 1980. Tieteenalojen laajenemisen myötä Vaasan kauppakorkeakoulusta tuli Vaasan korkeakoulu.

1985 Kokonaan uuden korkeakoulualueen rakentamista pidettiin parhaana keinona ratkaista Vaasan korkeakoulun sekä Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin Vaasan yksiköiden tilanpuute. Yhteiseksi kampusalueeksi hankittiin elokuussa 1984 entisen puuvillatehtaan tontti Palosaarelta. Yleisen arkkitehtuurikilpailun voitti syksyllä 1985 Käpy ja Simo Paavilaisen työ ”Setterbergin kampa”.


1997 Puuvillatehtaan entiseen kutomosaliin ja siihen liittyvään puuvillan puhdistamoon rakennettiin valtion ja Vaasan kaupungin yhteishankkeena huipputekniikan laboratorio. Vaasan yliopiston sekä suomen- ja ruotsinkielisten teknisten oppilaitosten yhteinen Technobothnia vihittiin käyttöön vuoden 1997 alussa.

1998 Vaasan yliopiston oma toimipiste Seinäjoella aloitti toimintansa joulukuussa 1998. Tavoitteena oli yhdistää Vaasan yliopiston osaamisalueet Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin ja toteuttaa maakuntaa palvelevia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Omat vahvuudet liittyivät etenkin yrittäjyyteen ja liiketaloustieteeseen.

1992

1995

1997

1998

2001

1992 Eri tahojen esittämä ajatus kaksikielisen Vaasan yliopistosta muodostamisesta sai eduskunnassa ja maan hallituksessa laajaa tukea, mutta opetusministeri Christoffer Taxellin (r.) esityksen mukaisesti Vaasan yliopistosta tuli suomenkielinen. Muutos korkeakoulusta yliopistoksi toteutui vuoden 1992 alussa, mutta nimi muuttui jo vuotta aiemmin.

1995 Monien käänteiden jälkeen kampusalueen ensimmäisen vaiheen rakentaminen Palosaarelle käynnistyi joulukuussa 1992. Yliopiston päärakennus ja hallintorakennus rakennettiin vaaleasta punatiilestä ja ne valmistuivat syksyllä 1994. Tilat vihittiin käyttöön helmikuussa 1995. Päärakennus nimettiin Tervahoviksi ja hallintorakennus Luotsiksi.

2001 Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja tutkimuslaitos yhdistettiin vuoden 2001 alussa Levón-instituutiksi. Sen tehtäväksi määriteltiin yliopiston ulkopuolisella rahoituksella hoidettavien tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelujen organisointi. Vaasan yliopisto

ja kuusi muuta Vaasassa toimivaa korkeakoulua muodostivat puolestaan tammikuussa 2001 allekirjoitetulla sopimuksella korkeakoulukonsortion. Tavoitteena oli vahvistaa vaasalaisten korkeakoulujen yhteistoimintaa, lisätä tiedonkulkua ja luoda monikielisyyden kautta uuden-

laisia ratkaisuja. Konkreettisena yhteistyön mallina vihittiin lokakuussa 2001 Palosaaren kampusalueella käyttöön Vaasan yliopiston sekä Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin Vaasan yksiköiden yhteinen kaksikielinen kirjasto eli Tritonia.

VOX CORDIS 1/2018

11


2010 Uusi yliopistolaki ja siihen liittyvät lait tulivat voimaan vuoden 2010 alussa ja Vaasan yliopisto muuttui julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Yliopiston rahoitusrakenteen ja päätöksenteon painopiste siirtyi aiempaa selvemmin yliopistoyhteisön ulkopuolelle.

2002 Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistot, SibeliusAkatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu muodostivat uudenlaisen korkeakouluverkoston vahvistamaan tutkimusta Etelä-Pohjanmaan kehitystä edistävillä painoaloilla. Ensimmäiset Epanet-verkostoon kuuluvat Vaasan yliopiston tutkimusprofessuurit käynnistyivät vuoden 2002 alussa.

2002

2005 Vaasan yliopistossa käynnistyi vuonna 2005 neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa. Kaksivuotiset koulutusohjelmat valmisteltiin aiempien opintokokonaisuuksien pohjalta ja ne lisäsivät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää merkittävästi.

2004

2005

2010

2017

2004 Valtioneuvosto myönsi vuonna 2002 opetusministeri Maija Raskin (sd.) esityksestä Vaasan yliopistolle tutkinnonanto-oikeuden sähkö- ja energiatekniikassa ja tietotekniikassa vuodesta 2004 alkaen. Diplomi-insinöörejä oli koulutettu yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa Vaasassa jo syksystä 1990 lähtien.

2017 Vaasan yliopisto profiloitui uuden strategiansa mukaisesti kolmelle painoalalle: johtamiseen ja muutokseen, energiaan ja kestävään kehitykseen sekä rahoitukseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Yliopiston esityksestä englannin, saksan, pohjoismaisten kielten (mukaan luettuna kielikylpy) ja nykysuomen oppiaineet sekä venäjän ja ranskan sivuaineet siirrettiin liikkeenluovutuksella Jyväskylän yliopistoon elokuun alussa 2017.

12

VOX CORDIS 1/2018


Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

TULEVAISUUS VAATII MEILTÄ AJATTELUN TAITOJA 

V

aasan kauppakorkeakoulun, korkeakoulun ja yliopiston rohkeat tulevaisuuden päätökset vuosien ja vuosikymmenien takaa ovat tänään meidän nykyisyyttämme. Vaasan yliopiston kehittäminen vaati tuolloin kauaskatseisuutta ja sitä vaaditaan nytkin, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. – Vaikka elämme terävästi tässä päivässä ja luomme rakenteita ja toimintatapoja nykyisyyttä varten, niin tulevaisuuden pitää olla kirkkaana mielessämme, Jokipii muistuttaa. Tulevaisuutta on haastava ennustaa. Silti on hyvä muistaa, että omilla päätöksillämme voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu. Yliopistolla on vastuunsa seuraavien sukupolvien menestyksestä. Jokipiin mukaan yliopistolla on tärkeä rooli opiskelijoiden valmentamisessa digitalisoituvaan maailmaan. Tutkintoihin liittyvien tietojen ja osaamisen lisäksi on opittava ennen kaikkea kriittistä ja luovaa ajattelua sekä pystyttävä näkemään asioiden yhteyksiä ja seurauksia. Vaasan yliopiston kampuksella menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat läsnä rinta rinnan. Kun Jokipii muutti 90-luvun lopulla Kemistä opiskelemaan kauppatieteitä Vaasaan, hänen opiskelija-asuntonsa sijaitsi kampuksen vanhoissa punamultamaalatuissa puutaloissa. Tuolloin ei ollut kulunut kuin muutama vuosi siitä, kun yliopisto oli muuttanut Vaasan keskustasta rehtori Mauri Palomäen vahvan vision viitoittamana Raastuvankadulta Palosaarelle. Uusi päärakennus oli pystytetty vanhan tervahovin paikalle, ja yliopisto oli levittäytynyt myös 1800-luvulta peräisin olevan puuvillatehtaan rakennuksiin. – Yliopisto ja sen kampus oli turvallinen koti. Varhain aamulla kampuksella vallitsi rauha, kun kävin koirani kanssa lenkillä. Takaisin tultuani katselin usein Puuvillakujan asuntoni ikkunasta ulos, kun opiskelijat saapuivat vastapäätä sijaitsevaan laboratoriorakennus Technobothniaan. Kampus täyttyi päiväksi vilisevästä opiskelijamassasta ja hiljeni taas illan tullen, Jokipii kertoo. Jokipiin asuntoa vastapäätä sijaitseva Technobothnia tarkoitti uutta yhteistyötä Vaasan ammattikorkeakoulun, Novian ja Vaasan yliopiston kesken. Laboratoriokokonaisuus rakennettiin etenkin opetusta varten, mutta pian lähti liikkeelle myös tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyvä yhteistyö yritysten kanssa. – Myöhemmin Technobothnia sai seurakseen kampukselle myös Tritonian, joka on nykyään viiden vaasalaisen korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Jokipii pitää yhteistyötä ja yhteisiä tiloja tärkeänä ja näkee uudistuvan yliopiston ja sen kampuksen avautuvan jatkossa yhä enemmän yhteiselle tekemiselle – niin muiden Vaasan alueen korkeakoulujen, kuin yritysten ja yhteisöjenkin kanssa.

VOX CORDIS 1/2018

13


VUOSIPÄIVÄN JUHLAHUMUA 

z

{

u

v

x

w

y

u 50 vuotta täyttävä Vaasan yliopisto kutsui ystävänsä Vuosipäivän juhlaan 26.1.2018. v Yliopisto on alueemme yhteistyön kiintopiste. Vasemmalla edessä kansanedustaja Susanna Koski ja kaupunginjohtaja Tomas Häyry. w Juhlaan kuuluu herkullinen maisteltava. xTutkija Kari Leinamon ja Senior Advisor Suvi Ronkaisen 50-juhlakirja sai arvoisensa julkistustilaisuuden. y Myös tutkimusta ja opetusta huomioitiin. Vararehtori Annukka Jokipii antoi tutkijatohtori Anupam Duttalle Vuoden tutkimusteko -palkinnon, taustalla johtaja Auli Kinnunen ja rehtori Jari Kuusisto. zKampus juhlavalaistuksessa. { Rehtori Jari Kuusisto kertoi juhlapuheessaan rohkeasti uudistuvasta yliopistosta.

14

VOX CORDIS 1/2018


u Illalla lahjoittajaillallisella nostettiin maljaa lahjoittajille. Mukana muun muassa

kuvat satu aalton e n

(vas.) Etelä-Pohjanmaan Ekonomien puheenjohtaja Jarkko Kallioniemi, Vaasan OP:n Ulf Nylund puolisoineen sekä Hannu Linna puolisoineen. vIllan hienoimman valoshow'n järjesti tulitanssiryhmä Titinki. w Tilaisuudessa kannustavan ja tulevaisuuteen luotsaavan puheen pitänyt Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala sekä pääsihteeri Kaisa Paavola. x SK-tuotteen toimitusjohtaja Eero Saikkonen puolisoineen löysi lahjoittajaseinästä oikeutetusti nimensä. y Vaasan Osuuspankin toimitusjohtaja Ulf Nylund nautti juhlasta puolisonsa Arjan kanssa. zJuhlapuheen piti Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Yliopisto täyttää 50 ja juhlii koko vuoden. Kutsumme sinut mukaan! Vaasa Campus Festival 5.9.

w

Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteinen lahja opiskelijoille, henkilöstölle ja kaupunkilaisille. Festivaaleilla Palosaaren kampuksella esiintyy joukko upeita kotimaisia artisteja: Mira Luoti, Spekti, Teflon Brothers, Hovimuusikko Ilkka, Dj Mista S sekä Yön Polte.

vaasacampusfestival.fi

u

Tohtoripromootio 6.–8.9.

Akateemisen työn korkein juhla avautuu myös kaupunkilaisille näyttävällä kulkueella ja promootiojumalanpalveluksella.

Maaginen pimeä hetki vangitsi juhlijat nauttimaan tulitanssijoiden esityksestä ”

x

univaasa.fi/promootio Alumnigaala 26.10. alumneille ja yliopiston ystäville. Illan aikana nautitaan kolmen ruokalajin illallisesta, livemusiikista ja iloisesta yhdessäolosta. Edulliset illalliskortit tulevat myyntiin kevään aikana. muuta kiinnostavaa:

y z

}} Minä & tiede -yleisöluennot yhdessä Vaasa-opiston kanssa. Seuraava luento 4.4. Vaasassa ja 5.4. Seinäjoella, minkä jälkeen luentosarja jatkuu syksyllä. }} Valokuvanäyttely 50-vuotiseen historiaamme Vaasan kaupunginkirjastossa syyskuussa. }} Juhlakirjamme ”Yhteinen tahto – Vaasan yliopisto 50 vuotta” voit tilata toimituskuluja vastaan. Ohjeet: univaasa.fi/50 – juhlajulkaisu.

v

univaasa.fi/50

VOX CORDIS 1/2018

15


Jouko Havusen mukaan Vaasan yliopistosta on kasvanut alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttava yliopisto.

Vuotta 1968 kutsutaan "hulluksi vuodeksi", jolloin maailma kuohui rajummin kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Vaasassa ja Vaasan kauppakorkeakoulussa vuosi oli kaikkea muuta kuin "hullu". Se oli monille unelmien täyttymys, kun pitkäaikainen työ Vaasan kauppakorkeakoulun perustamiseksi ja käynnistämiseksi johti tulokseen. Syksyllä 1968 voitiin Vaasan kauppakorkeakoulu käynnistää ensimmäisellä 149 opiskelijan joukolla. Ensimmäisten opiskelijoiden harteilla oli valtava paine. Meidän oli luotava opiskelussamme ja työmarkkinoilla kokemus ja mielikuva tasokkaasta Vaasan kauppakorkeakoulusta. Toki sama paine lienee ollut opettajiemme harteilla. Yhdessä nämä paineet varmasti loivat sen hyvän pohjan, jonka varassa Vaasan kauppakorkeakoulu sai paikkansa muiden Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen joukossa.

Me työllistyimme aikanaan hyvin. Työmarkkinoilla oli menossa suuria muutoksia. Muun muassa entisissä juristivaltaisissa organisaatioissa, kuten verohallinnossa ja pankkisektorilla nähtiin taloudellisen osaamisen merkitys uudella tavalla ja tähän saumaan pääsimme mukaan. Yritysmaailma kansainvälistyi ja kielitaitoiset liiketoimintaosaamista omaavat kirjeenvaihtajat olivat kysyttyjä osaajia. Pienet ja keskisuuret yritykset alkoivat rekrytoida korkeakoulujen kasvatteja. Myös akateeminen yrittäjyys alkoi nousta. Jälkeenpäin ajatellen voisi jopa väittää, että Vaasan kauppakorkeakoulun ”brändi” kehittyi niin vahvaksi, että monille Vaasan yliopiston Vaasan korkeakoulu ja Vaasan yliopisto pysyivät pitkään Vaasan kauppakorkeapaikka yliopistojen kouluna.

Ote Jouko Havusen puheesta yliopiston vuosipäivänjuhlassa 26.1.2018

Jouko Havunen

- J ouko H avunen

Vaasan yliopiston kunniatohtori ja alumni, entinen Levón-instituutin johtaja

u Riemualumnit olivat vuosipäivän juhlan kunniavieraita.

vRiemualumnit Jouko ja Riitta-Liisa Havunen avioituivat Vaasan kauppakorkeakoulun ensimmäisenä toimintavuonna.

16

VOX CORDIS 1/2018

joukossa ”pysyy ja paranoo”.

w

Vaasan yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari isännöi riemualumnien tapaamista.


kuvat satu aalton e n

Jälleennäkemisen iloa riemualumnien tapaamisessa Riemualumnit ovat yliopistomme ensimmäisiä opiskelijoita. He aloittivat opintonsa 50 vuotta sitten vuonna 1968 silloisessa Vaasan kauppakorkeakoulussa.

Marja Hemmer

Pentti Kananoja

Valmistunut 1971, kirjeenvaihtaja eläkeläinen

Valmistunut 1971, ekonomi yrittäjä

Opiskeluaikoja

muistellaan lämmöllä Vuosipäivänjuhlan yhteydessä kutsuimme riemualumnit lounaalle tapaamaan toisiaan ja tutustumaan nykyiseen yliopistoomme. Vuoden 1968 ekaluokkalaiset Marja Hemmer ja Pentti Kananoja muistelevat mielellään opiskeluaikoja silloisessa kauppakorkeakoulussa. – Opettajat olivat mukavia ja rohkaisevia, vaikka opiskelu oli rankkaa. Erityisesti muistelen lämmöllä opiskelukavereita. Pidimme hauskaa ja menimme nukkumaan vasta kolmen aikaan aamuyöllä. Toisinaan aamuisin saattoi olla edessä tentti. Silloin 60-luvulla oltiin hullumpia kuin nykyään, Hemmer naurahtaa. Kananoja muistaa alkuaikojen haasteet ja suuret odotukset. – Aloitus oli erilainen, koska olimme ensimmäinen vuosikurssi. Opetuksen taso oli jo silloin hyvää, ja pakko ollakin, sillä olimme luomassa uutta. Sekä Hemmer että Kananoja odottivat riemualumnitapaamista mielenkiinnolla. – En ole käynyt uudella kampuksella kertaakaan. Minua kiinnostaa kuulla yliopistosta sekä mitä entisille opiskelukavereille kuuluu, Hemmer pohtii. – Olen seurannut yliopiston kehitystä tiiviisti ja ollut paljon mukana sen toiminnassa. On ollut hauskaa, kun työelämässä on tavannut entisiä opiskelukavereita, Kananoja sanoo.

On ollut hauskaa, kun työelämässä on tavannut entisiä opiskelukavereita."

u

w

v

x

u Vasemmalla Kirsti Töyrälä ja Liisa Kalliokoski; oikealla Helena Kumpulainen ja Terttu Hautamäki. vVasemmalta Riitta Kangas, Olli Koskiranta, Pekka Pohtola ja Vesa Oksanen. w vasemmalta Heikki Hakala ja Pentti Kananoja. x Kirsti Töyrälä, Olli Koskiranta

VOX CORDIS 1/2018

17


Paradoksien ratkaisemisesta — Jotkut toistelevat kuin mantraa, että paradokseja ei voi ratkaista. Teksti TOMMI LEHTONEN Kuvitus TOOLBOX.FINLAND & SATU AALTONEN

toolb

ox.fi

nlan d.fi

/im

age s

/fin land

-em

ojis/

mat

ti-ny

kan en

K 18

VOX CORDIS 1/2018

auppatieteilijöitä ja hallintotieteilijöitä kiinnostavat paljon johtamisen ja muutoksen paradoksit. Näitä paradokseja kuvataan jännitteisinä pidetyillä käsitepareilla, kuten vahva johtajuus ja kuunteleva johtajuus, vallan jakaminen ja keskittäminen sekä asiakaslähtöisyys ja teknologiakeskeisyys. Usein väitetään, että tällaiset johtamiseen ja organisaatioihin liittyvät jännitteet ovat ratkaisemattomia ja että niiden kanssa on vain opittava elämään. Väite paradoksien ratkaisemattomuudesta on kuitenkin vahvasti liioiteltu tai vähintään epäselvä ja huonosti perusteltu. Paremman kuvan saamiseksi on syytä tutustua erilaisiin paradokseihin ja niiden logiikkaan.

Paradoksin monet kasvot Paradoksi-sana on monimerkityksinen. Sillä tarkoitetaan ensinnäkin näennäisesti järjen vastaista mutta paikkansapitävää väitettä. Sellaisesta esimerkki on – mene ja tiedä –

Tommy Hellstenin kirjan otsikko Saat sen mistä luovut. Paradoksiksi voidaan myös sanoa yllättävän asian leikkisässä sävyssä paljastavaa toteamusta, kuten Matti Nykäsen "tekemätöntä ei saa tekemättömäksi". Lisäksi paradoksilla voidaan viitata asioihin, jotka hylkivät toisiaan kuin samanapaiset magneetit tai jotka hiertävät toisiaan kuin liian pienet kengät jalkaa. Tähän liittyvät erilaiset muutoksen paradoksit. Organisaatiotutkimuksessa niillä tarkoitetaan uudistusten yllättäviä eli odotusten ja tarkoituksen vastaisia tuloksia. Niitä syntyy esimerkiksi nollasummapeleissä, joissa lisäys yhtäällä vaatii vastaavaa vähennystä toisaalla. Uudistukset voivat epäonnistua myös, jos ne sisältävät itsensä kumoavia tai eri suuntiin vetäviä elementtejä, kuten samanaikaista keskittämistä ja hajauttamista. Uudistuksessa voi siis piillä oman tuhonsa siemen. Siksi myös sanotaan, että vallankumous syö lapsensa. Yksiselitteisesti määriteltynä paradoksi tarkoittaa loogiseen ristiriitaan johtavaa väitettä. On loogisesti mahdotonta, että samaan aikaan sataa ja ei sada. Se rikkoisi ristiriidan lakia, jonka mukaan mikään ei ole samalla kertaa tosi ja epätosi. Juuri tällaiseen ristiriitaan päädytään esimerkiksi parturin paradoksissa: Kylän parturi parturoi kaikki miehet, jotka eivät parturoi itseään. Parturoiko parturi itsensä? – Jos parturoi, hän ei parturoi itseään. Jos taas ei parturoi, hän parturoi itsensä.


kuuluu ylemmän tason joukkoon. Tästä seuraa, että kaikkien joukkojen joukkoa ei ole olemassa, koska se ei määritelmällisesti voi kuulua enää ylemmän tason joukkoon.

Tarskin ja Russellin opetus

Seuraavassa on esimerkki väljästä paradoksi-sanan käytöstä: Olettakaamme, että teknologiayritys Hilavitkutin alkaa harjoittaa palveluliiketoimintaa ja kohtaa siinä vakavia ongelmia – mitä ikinä ne ovatkaan. Tutkija Pertti kiirehtii selittämään näitä ongelmia paradoksilla, joka syntyy teknologiakeskeisen tuoteidentiteetin ja asiakaskeskeisen palveluidentiteetin ristiriidasta. Pertti tähdentää, että tätä paradoksia ei varsinaisesti voi ratkaista, vaan sen kanssa on vain kyettävä toimimaan. Kuulostaa sanalla sanoen hämärältä!

Objektikieli ja metakieli Alfred Tarski ja Bertrand Russell eivät pitäneet paradokseja ratkeamattomina, vaan säännöttömyyksinä - siis jonain joka rikkoo sääntöä. Tarski alkoi selvittää, onko mahdollista täsmentää ristiriidaton totuuden käsite, joka riittäisi täyttämään sille tieteessä ja filosofiassa asetetut tehtävät. Tarski havaitsi ensinnäkin, että mikäli pidetään kiinni perinteisistä logiikan laeista, esimerkiksi Epimenideen paradoksin – "Kaikki, mitä sanon, on valetta" – välttämiseksi on välttämättä erotettava toisistaan objektikieli, jonka lauseiden totuudesta puhutaan, ja metakieli, jossa tämä tarkastelu tapahtuu. Kun siis puhumme tietyn lauseen totuudesta tai sanomme siitä jotain muuta, emme voi käyttää lausetta itseään, vaan meidän tulee nimetä tuo lause. Yleensäkin on niin, että kun puhumme jostain kohteesta (vaikkapa lumesta), käytämme tuon kohteen nimeä ("lumi") emmekä kohdetta itseään. Yksi tapa nimetä lause on laittaa lainausmerkit sen ympärille. Siten voimme sanoa, että "’Lumi on valkoista’ on tosi, jos ja vain jos lumi on valkoista". Tässä esimerkissä lauseen ensimmäinen esiintymä on lauseen objektikielinen nimi ja toinen esiintymä on lause itse mutta tällä kertaa metakielessä.

Tarskin mukaan meidän pitää hyväksyä, että objektikieli ei voi puhua omasta totuudestaan. Jos tätä sääntöä noudatetaan, totuutta koskevia paradokseja ei synny. Näin ymmärretty totuuden käsite on kielisidonnainen. Väite voi olla tosi vain siinä kielessä ja sillä tasolla, johon se kuuluu. Tarskin mukaan kielellinen ilmaisu ei saa siis semanttisesti eli totuudesta puhuttaessa viitata itseensä. Itsereferenssi on kielletty. Näin ollen Epimenideen paradoksi "Kaikki, mitä sanon, on valetta" voidaan tulkita vain niin, että kyseinen lause viittaa muihin lauseisiin kuin itseensä. Jos Epimenideen paradoksia ei tulkita tällä tavalla, rikotaan Tarskin sääntöä "kielellinen ilmaisu ei saisi viitata itseensä". Tämä kielto edellyttää juuri eron tekemistä objektikielen ("kielen josta puhutaan") ja metakielen ("kielen jolla puhutaan") välillä.

Joukkojen hierarkia Bertrand Russell pohti joukko-opin perusteita. Joukko-opin perusajatuksena on, että jokaista ominaisuutta kohden on olemassa joukko, esimerkiksi keltaisten kohteiden joukko. Joukot voivat kuulua myös toisiin joukkoihin. Esimerkiksi isien joukko ja äitien joukko kuuluvat molemmat sukulaisuussuhteiden joukkoon. Lisäksi jotkin joukot kuuluvat itseensä. Esimerkiksi kaikkien abstraktien ideoiden joukko itsekin on abstrakti idea. Sen sijaan kaikkien rakkauslaulujen joukko ei ilmeisestikään itse ole rakkauslaulu. Ongelmana on kaikkien niiden joukkojen joukko, jotka eivät kuulu itseensä. Tämä ongelma tunnetaan Russellin paradoksina. Syntyy ristiriita, sillä tuon joukon on kuuluttava itseensä siinä ja vain siinä tapauksessa, ettei se kuulu itseensä. Russellin ratkaisu oli muodostaa joukoista hierarkia. Jokainen alatason joukko

Tarskin ja Russellin ratkaisut ovat sisaria keskenään. Ne perustuvat erilaisten kielellisten ja joukko-opillisten tasojen erottamiseen. Heidän käsittelemänsä semanttiset ja loogiset paradoksit ovat kuitenkin hyvin erilaisia kuin esimerkiksi se, jossa tuoteidentiteetti kohtaa palveluidentiteetin. Silti Tarski ja Russell voivat opettaa meille ainakin seuraavaa: Kysy, häviäisikö paradoksi, jos sen aiheena olevien ilmiöiden kuulumista eri "tasoille" selvitettäisiin tarkemmin. Missä määrin esimerkiksi Hilavitkuttimen tuoteidentiteettiin liittyy eri sääntöjä, tavoitteita ja keinoja kuin sen palveluidentiteettiin? Millä ehdoilla nämä eri säännöt, tavoitteet ja keinot voisi sovittaa yhteen? Entä miten Hilavitkuttimen tuotepalettia tulisi kehittää palveluliiketoiminnan näkökulmasta. Tällainen kehittäminen ei välttämättä ole helppoa, vaan voi olla vaikeaa monestakin syystä, mutta ei siinä mitään ihme paradoksia tarvitse olettaa. Toisaalta voidaan tarkastella Hilavitkuttimen tarjoamia palveluita sen tuotevalikoiman näkökulmasta. Tärkeää on tässäkin erottaa tarkastelun kohde ja väline eli objektitaso ja metataso. Tarskin ja Russellin opetus on siis tämä: paradokseja voidaan ratkaista tunnistamalla ja analysoimalla niitä synnyttäviä ajatusvirheitä. Voidaan aiheellisesti kysyä, sanotaanko ongelmaa paradoksiksi, kun ei muutakaan keksitä.

Tommi Lehtonen Varadekaani, soveltavan filosofian professori, Johtamisen yksikkö

Artikkeli on julkaistu Tommi Lehtosen Ajatusyhteys-blogissa. Hän on kirjoittanut blogia vuodesta 2009 lähtien. Postauksia on kertynyt 200. Lue lisää yliopiston blogeja } univaasa/blogit

 €€  VOX CORDIS 1/2018

19


Teksti ANNE KYTÖLÄ & JOHANNA HAVERI Kuvitus RONJA KARVINEN

Käskyttämisestä valmentavaan johtamiseen Autoritaaristen johtajien aika on ohi. Nykypäivän hyvä johtaja kannustaa ja rohkaisee alaisiaan onnistumisia kohti.

20

VOX CORDIS 1/2018


J

ohtajuus ja esimiestyö ovat olleet professori Riitta Viitalan ja hänen tutkimustiiminsä tutkimuskohteina parikymmentä vuotta. Vuosien aikana Viitalalle on muodostunut näkemys siitä, millaista johtajuuden tutkimusta Suomessa tarvitaan. Siksi Vaasan yliopisto on uranuurtaja uudenlaisessa johtajuuden tutkimuksessa. — Valtavirta tarkastelee johtajuutta edelleen yksilökeskeisesti, usein sankaritarinana. Se on kuitenkin lopulta joukkuelaji. Hedelmällisempää olisi tutkia yksittäisen johtajan sijasta johtajuutta organisaation toimintona, Viitala kritisoi. Viitalan mielestä on tärkeää, että Vaasan yliopistossa tehtävä johtajuustutkimus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja siitä on konkreettista hyötyä.

Johtamista voidaan parantaa Johtajuuden johtaminen on nostettu pääosaan viime vuosina Vaasan yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa. Kattavan kuvan suomalaisen henkilöstöjohtamisen tilasta antoi HERMES-ohjelmassa tehty tutkimus, joka koski 100 yritystä ja Kunta-HeJo, joka koski 37 kuntaa. Näissä tutkijat selvittivät, minkälaisena työntekijät kokevat esimiestensä työn. Johdolta, henkilöstöammattilaisilta ja esimiehiltä kysyttiin, miten esimiestyö määritellään organisaation tasolla ja miten sitä tuetaan ja kehitetään. Jotta tutkimuksesta olisi hyötyä tutkimuskohteina olleille organisaatioille, jokainen niistä sai tutkimuksen jälkeen vähintään kolme käytännöllistä ehdotusta, joilla ne voivat parantaa henkilöstöjohtamistaan. Tulokset osoittivat, ettei esimiestyö ole useinkaan kovin suunnitelmallista. Viitala näkee tässä mahdollisuuden kehittyä. Jo pienillä kehitysaskeleilla voidaan saada paljon hyvää aikaan. Tietoisesti johdettu esimiestoiminta näyttäisi johtavan laadukkaampaan esimiestoimintaan. Silloin onnistumista ei jätetä yksittäisten esimiesten harteille.

Tutkimuskohteena muutos Muutosjohtajuus on toinen tärkeä tutkimuskohde, johon Vaasan yliopistossa tällä hetkellä paneudutaan. Johtaminen ja muutos on valittu yliopiston strategiassakin yhdeksi yliopiston monitieteistä profiilia vahvistavaksi painopistealaksi. — Muutoksen johtamisen tutkiminen on ollut yksi osa-alue tutkimuksissamme jo vuosien ajan, Viitala kertoo. Työelämän muutokset näkyvät tekeillä olevissa väitöskirjoissa. Parhaillaan tutkitaan esimerkiksi sitä, miten yritysten verkostomainen tapa toimia muuttaa niiden henkilöstöjohtamista tai kuinka perinteisestä esimiestyöstä voidaan siirtyä valmentavaan johtajuuteen. Kiinnostavia tutkimuskohteita ovat myös johtajan identiteetin kehittyminen työuran aikana sekä yritysten henkilöstövahvuuteen vaikuttaneiden muutosprosessien johtaminen.

Esimiestyö muuttuu Yhteiskunnan muutokset heijastuvat työpaikoille ja sitä kautta myös johtamiseen ja esimiestyöhön. Trendinä on, että ihmisten työurat pirstaloituvat ja työnantajien sitoutuminen henkilöstöön heikkenee. Samaan aikaan kuitenkin kilpailu hyvistä työntekijöistä kiristyy. Muuttuvassa ympäristössä hyvän johtajan on kyettävä rakentamaan voittajajoukkueita alati vaihtuvista osaajista valmentavalla, auttavalla ja voimaannuttavalla johtamisotteella. – Tämä edellyttää hyviä dialogitaitoja ja aikaa esimiestyöhön.

Gallup MILLAINEN ON HYVÄ JOHTAJA?

Jari Alanen Keskon Länsi-Suomen aluejohtaja KTM Vaasan yliopistosta 1988

Johtajuus on palvelutehtävä. Hyvä johtaja on mahdollistaja ja kannustaja. Mutta hän tekee myös tulosta, ja tekee sitä yhdessä alaistensa kanssa. Hyvä johtaja saa alaisensa loistamaan. Tehtävässä onnistuminen vaatii johtajalta tunneälyä, tervettä minäkuvaa, paineensietokykyä ja johdonmukaisuutta. Alaiset luottavat johtajaan, joka käyttäytyy johdonmukaisesti ja jolla on selkeä näkemys tavoitteista, joita kohti pyritään.

Miko Heinilä Kyrö Distillery Companyn tislaamon johtaja | KTM Vaasan yliopistosta 2008

Minusta hierarkia ei kuulu hyvään johtajuuteen, koska usein se haittaa tekemistä. Jos työntekijä saa olla rennosti oma itsensä, hänellä on energiaa ja tahtoa antaa sata prosenttia osaamisestaan firman hyväksi. Esimerkin voima on varsinkin meille suomalaisille tärkeä. Hyvä johtaja tuntee itsensä ja on valmis laittamaan itsensä peliin. Hän keskustelee ja vie asioita eteenpäin yhdessä työntekijöiden kanssa.

Jenna Puolakka Markkinoinnin 3. vuosikurssin opiskelija

Parhaita tuloksia syntyy sellaisen johtajan alaisuudessa, joka on innostunut työstään. Hyvä johtaja on innostava ja motivoiva ja uskaltaa jakaa vastuuta alaisilleen. Luotettavuus on tärkeää: jos johtaja lupaa jotakin, sen on myös toteuduttava. Hyvän johtajan alaisuudessa työntekijä tuntee olevansa samalla tasolla johtajan kanssa, vaikka niin ei todellisuudessa olekaan.

VOX CORDIS 1/2018

21


Myös esimiesammattitaidon tiedollinen perusta ja motivaatio toimia esimiehenä on oltava kohdallaan, Viitala toteaa.

Eri ikäluokilla erilaiset odotukset Johtaja kohtaa työssään eri-ikäisiä alaisia, joilla on erilaiset odotukset työnteosta ja johtamisesta. Esimerkiksi työssä viihtyminen on tärkeää 2000-luvulla aikuistuneen Y-sukupolven edustajille, joita vuonna 2020 on jo 45 prosenttia työväestöstä. He eivät sitoudu organisaatioon vanhempiensa tavoin, vaan vaihtavat työpaikkaa, jos esimies tai työ eivät vastaa heidän odotuksiaan. – Y-sukupolvi haluaa johtajan, joka valmentaa, kuuntelee ja arvostaa. Hyvä esimies nähdään eräänlaisena personal trainerina, jonka tehtävä on valmentaa heitä koko työuraa silmällä pitäen. Tämä vaatii esimieheltä enemmän aikaa ja työtä, ja siihen myös organisaation täytyy olla valmis, tutkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo. Pelkkä hierarkkinen asema ei riitä siihen, että alaiset kunnioittaisivat johtajaansa. Hyvän johtajan on kyettävä sopeuttamaan johtamistyyliään alaistensa mukaan. Palautteen saaminen, oman persoonan esille tuominen ja yhteisön epävirallisuus ovat Y-sukupolvelle tärkeitä asioita työpaikoilla.

Digitaalisuus ja johtajuus Tilaustutkimuksista on noussut esiin aihe, joka kutkuttaa Viinamäkeä. Hän aikoo lähitulevaisuudessa paneutua selvittämään, miten digitaalisuus muuttaa julkishallintoa ja palveluiden johtamista. Suomi on EU:n etujoukoissa siirtymässä myös julkisella puolella kohti digitaalisia palveluja. — Meillä ei ole tietoa siitä, miten eettiset periaatteet esimerkiksi hyvästä hallinnosta ja palvelujen johtamisesta toteutuvat digitaalisissa palveluissa. Sähköisten palvelujen johtaminen on erilaista kuin perinteiseen käyntiasiointiin perustunut asiakaspalvelu. Asiakkaan kohtaaminen katoaa palvelujen sähköistyessä ja asiakaspalvelutilanteiden ja ihmisten sijasta johdetaan yhä enemmän järjestelmiä ja ict-ratkaisuja. Muutoksessa on paljon kyse siitä, miten eettinen johtajuus tuodaan tähän uuteen maailmaan mukaan, Viinamäki toteaa. Digitaalisuuden vaikutukset kiinnostavat myös henkilöstöjohtamisen tutkijoita. — Tutkimme sitä, miten digitaalisuus muuttaa esimiestyötä ja pyrimme löytämään mahdollisimman paljon hyviä käytäntöjä, joita kannattaa levittää muihin työyhteisöihin, Riitta Viitala kertoo.



Arvot ja eettisyys johtajuudessa Julkishallinnon tutkijat ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita johtamisen etiikasta ja eettisestä johtajuudesta. — Eettisen johtamisen tutkimus on yksi vahvuusalueistamme, ja siitä meidät tunnetaan, julkisjohtamiseen perehtynyt tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäki sanoo. Viinamäki on itsekin tutkinut viime vuosina paljon sitä, mitä hyötyä eettisistä periaatteista on ja miten esimies voi käyttää organisaation toimintaa ohjaavia arvoja johtamistyössään. – Johtamista arvioidaan monesti numeroilla ja faktoilla, mutta arvot ja eettiset periaatteet auttavat tekemään valintoja kiperissä tilanteissa. Organisaatiolle kirjatut arvot tulevat merkityksellisiksi vasta johtamisen ja esimiestyön kautta, Viinamäki kuvailee. Arvojohtaminen edellyttää johtajalta selkeää kommunikointia. Hänen työnsä myös helpottuu, jos hänen henkilökohtaiset arvonsa ovat samassa linjassa organisaation arvojen kanssa.

22

VOX CORDIS 1/2018

Va l t a v i r t a tarkastelee joht ajuut t a edel leen yk si lön sankar itar inana. Se on kuitenk in vain pieni osa joht ajuut t a .”


Executive MBA-ohjelmat –kehitä itseäsi ja organisaatiota

}}Myynti MBA }}HR MBA }}Energy Business MBA }}Entrepreneurial MBA Katso lisätietoa koulutuksista:

levoninstituutti.fi

”Koulutukset ovat niitä tärkeitä hetkiä, jolloin pystyy pysähtymään ja miettimään yrityksen asioita tarkemmin.”

–Timo Keski-Kasari, Juustoportti Oy

OTA YHTEYTTÄ: Mikael Hallbäck mikael.hallback@univaasa.fi | 029 449 8289

Sari Ala-Honkola sari.ala-honkola@univaasa.fi | 029 449 8201

Maijastiina Jokitalo maijastiina.jokitalo@univaasa.fi | 029 449 8199

Pia-Liisa Äijö pia-liisa.aijo@univaasa.fi | 029 449 8360

Johtamisen täydennyskoulutus levoninstituutti.fi LEVÒN-INSTITUUTTI

VOX CORDIS 1/2018

23


Uutta yliopistoa  Uudistuva Vaasan yliopisto uskaltaa keskittyä ja panostaa vahvuuksiinsa. Kansainvälisyys ja laatu korostuvat tutkimuksessa ja koulutuksessa. Uudet, monitieteiset tutkimusalustat lisäävät yliopiston avoimuutta ja yhteistyötä. Merkittävät investoinnit tutkimukseen tuottavat laajasti koko yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia.


Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus SATU AALTONEN

rakentamassa

V

aasan yliopiston mittava muutosprosessi sai uutta vauhtia tammikuussa, kun yliopiston rakenne uudistui voimakkaasti. Tiedekuntien tilalle tulleet uudet akateemiset yksiköt eli ”schoolit” aloittivat toimintansa kuluvan vuoden alussa. Uutta alkua korostivat myös uudet henkilöt yliopiston johdossa. Johtamisen, Laskentatoimen ja rahoituksen, Markkinoinnin ja viestinnän sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen uudet yksiköt saivat vetäjikseen tuoreet dekaanit Adam Smalen, Juha Junttilan, Pirjo Laaksosen sekä Harry Linnarinteen. Lisäksi yliopiston uutena vararehtorina aloitti professori Annukka Jokipii. Rehtori Jari Kuusiston mukaan uusi rakenne tukee tutkimuksen laadun ja määrän nostamista uudelle tasolle. Rakennemuutoksen lisäksi yliopisto suuntaa eli profiloi voimakkaasti toimintaansa, panostaa koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä kansainvälistymiseen. Osana profilointia yliopisto teki viime vuonna merkittävän muutoksen, kun kielten tutkintokoulutus ja tutkimus siirrettiin elokuussa liikkeenluovutuksena Jyväskylän yliopistoon. Siirtopäätöksen ansiosta yliopistolle aukeni taloudellinen mahdollisuus toimintansa kehittämiseen ja uusiin investointeihin. Yliopisto keskittyy nyt koulutuksessaan kauppatieteisiin, tekniikkaan, hallintotieteisiin ja viestintään. Tutkimuksen painoaloiksi on määritelty johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko. Yliopisto suuntaa strategista rahoitustaan kolmen uuden, avoimen ja monitieteisen tutkimusalustan kautta palkkaamalla uusia tutkijoita professuuriin johtaville urapoluille. Tutkimusalustoista VEBIC eli energiaan ja kestävään kehitykseen keskittynyt Vaasa Energy Business Innovation Centre on aloittanut toimintansa jo aiemmin, ja tutkimus VEBICin uusissa polttoaine- ja moottorilaboratorioissa on parhaillaan käynnissä. Tammikuussa Vaasan yliopistossa aloitti myös Mari K. Niemen johtama Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalusta. InnoLabissa painottuvat tiede, avoimet innovaatiot ja käyttäjäinnovaatiot. Kolmas tutkimusalusta on Digital Economy, jossa tutkitaan eri tieteenalojen näkökulmista uusien teknologioiden vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan. Digital Economy -alustaa johtaa Heidi Kuusniemi. Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtajan Johnny Åkerholmin mukaan yliopistolla vallitsee monen muutoksen jälkeen hyvä ja positiivinen vire. Nyt on aika jalkauttaa uutta strategiaa, ajaa sisään uusi organisaatio ja hyödyntää uusia panostuksia täysimääräisesti.

VOX CORDIS 1/2018

25


Uuden tuojat  annukka jokipii

juha junttila

heidi kuusniemi

mari k. niemi

Vararehtori

Dekaani, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö

Johtaja, Digital Economy

Johtaja, Innovation and Entrepreneurship InnoLab

Aiempi ura: Olen ollut Vaasan yliopiston palveluksessa vuodesta 1998 lähtien tutkimuksessa ja opetuksessa sekä sen kehittämisessä. Kiinnostava fakta: Paistan mielelläni viikonloppuisin perheeni kanssa nuotiolla makkaraa. Lisäksi harrastan reserviläistoimintaa ja liikuntaa. Vuonna 2002–2003 olin rauhanturvaajana Kosovossa.

Aiempi ura: Työskentelin taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kiinnostava fakta: Pidän tiskaamisesta.

Aiempi ura: Työskentelin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Navigoinnin ja paikannuksen osaston osastonjohtajana ja professorina. Olen toiminut tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä paikannusteknologioiden parissa yli 15 vuoden ajan. Kiinnostava fakta: Olen soittanut muutamassa harrastajasinfoniaorkesterissa oboeta. Olen intohimoinen euroviisufani ja utelias avaruusintoilija.

Aiempi ura: Suurimman osan vuonna 2004 alkaneesta akateemisesta urastani olen työskennellyt Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkimushankkeissa Turun yliopistossa. Vuodet 2013–2016 olin vierailevana tutkijana Strathclyden yliopistossa Skotlannissa. Kiinnostava fakta: Kun Glasgow’ssa asuessani halusin rentoutua, menin usein seuraamaan korkeimman oikeuden istuntoja. Ne tarjosivat keinon unohtaa omat työkuviot, ja samalla opin paljon brittiyhteiskunnasta. Glasgow’ssa opin olemaan kiitollinen siitä, mitä minulla on.

”Tuon Vaasan yliopistoon käytännöllistä uudistamista päätöksenteossa, helposti käytävää keskustelua ja tekemisen iloa.”

”Vaasan yliopistolla on uusi nuorekas organisaatio ja uusi strategia. Täällä minulla on mahdollisuus rakentaa uutta.”

Teksti TIINA RAMSILA Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

26

VOX CORDIS 1/2018

”On tärkeää saada Digital Economy -tutkimusalustaan vahvoja osaajia, joilla on näkemystä ja visioita tulevaisuuden megatrendeistä sekä kuinka tutkimuksesta saadaan aikaan kasvua yhteistyöyrityksiin.”

”On hienoa päästä tekemään pitkäjänteistä, kansainvälistä ja rajat ylittävää kehittämistyötä sekä olla osa joukkuetta, joka ei ole yhdessä vain yhden hankkeen ajan.”


Vaasan yliopisto investoi merkittävästi tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen tulevien vuosien aikana. Kolmen uuden tutkimusalustan ja organisaatiorakenteen muutoksen yhteydessä on tehty myös uusia johtajavalintoja. Tutustu uusiin johtajiimme, jotka yhdessä rehtorin kanssa luotsaavat Vaasan yliopistoa kohti tulevaa: tutkimuksen ja opetuksen laatuun panostavaksi ja aikamme haasteisiin tarttuvaksi yliopistoksi.

adam smale

heli häyrynen

harry linnarinne

pirjo laaksonen

Dekaani, Johtamisen yksikkö

Akateemisten palvelujen johtaja

Dekaani, Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö

Dekaani, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö

Aiempi ura: Olen työskennellyt johtamisen professorina, yksikkövastaavana sekä henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmän johtajana Vaasan yliopistossa. Kiinnostava fakta: Olen kotoisin Guernseyn saarelta Britanniasta, mutta asunut Vaasassa jo vuodesta 2004. Rakastan opetella uusia kieliä.

Aiempi ura: Olen työskennellyt Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutussektorin johtajana sekä koulutuksen kehittämis- ja opetustehtävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kiinnostava fakta: Yksi vaikuttavimmista kokemuksistani on ollut kirkkovenesoutu Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin.

Aiempi ura: Olen toiminut useissa johtamistehtävissä, muun muassa viiden eri osakeyhtiön toimitusjohtajana. Kiinnostava fakta: Olin Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen hallituksessa viisi vuotta.

Aiempi ura: Olen työskennellyt markkinoinnin professorina, markkinoinnin yksikön yksikkövastaavana sekä kulutustutkimus ja asiakasarvon luominen -tutkimusryhmän johtajana Vaasan yliopistossa. Kiinnostava fakta: Harrastan ratsastusta ja antiikilla sisustamista.

”Meidän täytyy tarttua tulevaisuuden haasteisiin ja luoda entistä tiiviimmät yhteydet ympäröiviin yrityksiin ja yhteiskuntaan.”

”Vaasan yliopisto elää mielenkiintoista muutosvaihetta. Halusin mukaan rakentamaan entistä voimakkaampaa yliopistoa. Muutoskausi on hieno mahdollisuus rakentaa yhdessä uusia, entistä parempia ja nykyaikaisia toimintatapoja.”

”Vaasan yliopistolla on hyvä maine. Minua innostaa se, että yliopistossa ollaan uuden äärellä. Uskon, että yliopisto antaa minulle uusia ajatuksia ja haasteita sekä kehittävän ja luovan ilmapiirin.”

”Haluan olla suuntaamassa Vaasan yliopiston toimintaa sellaiseksi, että se saa muutospaineista myötätuulta. Tavoitteena on, että muutostuulet antavat energiaa yhteisöllemme ja siten vahvistavat tutkimusta, koulutusta ja vaikuttavuutta.”

VOX CORDIS 1/2018

27


Vahva koulutus vaatii vahvaa tutkimusta. Oma tutkimus on edellytys laadukkaalle yliopistokoulutukselle ja yhteistyölle. Vaasan yliopisto haluaa kulkea eturintamassa ja vastata kysymyksiin, joita kukaan ei ole vielä osannut esittääkään.

 Vaasan yliopisto on pitkään ollut vahva kouluttaja. Panostamme entistä enemmän tutkimukseen, mikä turvaa myös koulutuksemme vahvuuden. Yliopiston on kuljettava kehityksen eturintamassa, jotta se voi koulutuksessa tarjota valitsemiensa alojen uusinta tietoa. Onkin vaikea ymmärtää julkisuudessa käytävää keskustelua siitä, että Suomen yliopistot pitäisi jakaa tutkiJOHNNY ÅKERHOLM Vaasan yliopiston mukseen ja koulutukseen keskittyviin. hallituksen puheenjohtaja Yliopisto, joka keskittyy vain koulutukseen, ei voi ylläpitää yliopistotasoista laatua; siihen tarvitaan omaa tutkimusta. Vahva tutkimuspohja on myös edellytys ympäröivän yhteiskunnan kanssa käytävälle hedelmälliselle yhteistyölle. Yliopiston tehtävä on kehittää tietämystä niin, että sen tutkimus nostaa esiin uusia asioita. Sen on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin, joita kukaan ei ole vielä osannut esittääkään. Suomessa käydään jatkuvaa keskustelua organisaatiohimmeleiden rakentamisesta – niin myös yliopistokentällä. Vaasan yliopisto haluaa omalla toiminnallaan osoittaa, että keskittymällä sisältöön voidaan tuottaa hyviä tuloksia sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Pienuus on valtti, kunhan sitä osataan hyödyntää ketteryyden lisäämiseksi. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tiedämme kovin vähän huomisesta. Etu on sillä, joka pystyy nopeimmin sopeutumaan uusiin vaatimuksiin.

28

VOX CORDIS 1/2018

Nyt on aika rakentaa uutta. Olemme Vaasan yliopistossa tehneet ja tulemme tekemään merkittävän määrän korkeatasoisia rekrytointeja tutkimukseen ja opetukseen. Näillä panostuksilla uskon, että Vaasan yliopistosta tulee kansainvälisestikin entistä houkuttelevampi paikka opiskelijoille. Siitä tulee hyötymään myös ANNE KORKIAKOSKI Vaasan yliopiston ympäröivä talousalue. hallituksen varapuheenjohtaja Etenkin Vaasan yliopiston vahvaan kauppatieteelliseen koulutukseen on hyvä imu. Emme voi silti tuudittautua tähän, vaan kehittämistä on jatkettava. Emme kilpaile pelkästään muiden suomalaisten yliopistojen kanssa, vaan kilpailu on aidosti rajat ylittävää. Strategiset painopisteemme ja tutkintomme ovat sellaisia, joille on suuri kysyntä myös kansainvälisesti - ja sen vuoksi myös tarjonta on kansainvälisesti korkeatasoista. Siinä kisassa meidän tulee erottua, meidän tulee olla paremmin tunnettu ja vetovoimainen. Olemme moniin muihin yliopistoihin verrattuna pieni ja erikoistunut. Sen vuoksi meidän tulee olla erityisen hyviä viestinnässämme, jotta meidät tunnistetaan ja löydetään, ja jotta voimme houkutella korkeatasoisia opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita.


Laatu on menestyksen perusta. Vaasan yliopisto satsaa laatuun kehittämällä koulutusta ja suuntaamalla tutkimusta vahvuusalueille. Yliopisto palkkaa noin 20 uutta professuuriin pätevöityvää tutkijaa sekä investoi 10 miljoonaa euroa tutkimukseen.

 Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita Suomen korkeakoululaitoksen kehittämisessä. Korkea laatu on se, johon myös vauhdilla uudistuva Vaasan yliopisto satsaa entistäkin enemmän. Tämä näkyy tutkimuksessa, koulutuksessa ja kaikessa muussakin yliopiston toiminnassa.

Teemme historiallisen suuren, kymmenen miljoonan euron Vaasan yliopiston strategisen investoinnin tutrehtori kimukseen. Tämä tuo Vaasan yliopistoon noin 20 uutta professuuriin pätevöityvää tutkijaa. Suuntaamme tutkimuspanostuksia kolmen uuden avoimen ja monitieteisen tutkimusalustan kautta. Korkeaan laatuun tähtää myös entistä selkeämpi profiloitumisemme kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin. Kaikki tutkimuksemme alueet uudistuvat, ja hyödynnämme uudet tavat tehdä tiedettä. Vain näin voimme vastata aikamme haasteisiin, edistää kestävää kehitystä ja osallistavia innovaatioita. Avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat jatkossa yhä keskeisemmässä asemassa. Haluamme lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä olla hyvä kumppani yrityksille ja yhteisöille. Pian alkavat tilauudistukset Palosaaren kampuksella ovat keskeinen osa uudistumista. Visionamme on luoda moderni, houkutteleva ympäristö tutkijoille, opiskelijoille ja yliopiston kumppaneille. Hyvä laatu, tehokas toiminta ja nopea reagointikyky aikamme haasteisiin luovat perustan Vaasan yliopiston menestykselle. Uskon, että tämä on ylivoimaisesti paras tapa varmistaa yliopiston menestyminen myös tulevien vuosien aikana. JARI KUUSISTO

Vaasan yliopisto on tunnettu koulutuksen korkeasta laadusta ja innostavista opettajistaan. Silti kehitämme opetustamme koko ajan paremmaksi. Yliopiston panostukset muun muassa digitaalisten opetusmuotojen kehittämiseen ja opetustilojen uudistamiseen ovat oikeansuuntaisia askeleita. Yhteistyö Åbo Akademin kanssa yliopistopedagogiikan alalla luo erinomaiset edellytykset yliopisto-opettajana kehittymiselle. Samalla mielestäni tarvitsemme edelleen lisää resursseja oppimisen ja opetuksen tukemiseen.

PANU KALMI

Varadekaani Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö

Kauppatieteessä ja tekniikan alalla vireillä olevat akkreditointiprosessit, joilla hankitaan koulutukselle ulkopuolinen laatuleima, varmistavat koulutuksen jatkuvan kehittämisen. Tällä laatutyöllä on vaikutusta esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön ja oppimisen varmistamiseen. Lisääntynyt suunnitelmallisuus Vaasan yliopiston koulutuksen kehittämisessä tulee hyödyttämään pitkällä aikavälillä niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Viime kädessä ratkaisevaa on opettajien oma tahto kehittyä opettajana ja toimia opiskelijoiden parhaaksi. Lähtökohta on tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä ja auttaa heitä saavuttamaan korkeat työelämävalmiudet. Opettajilleen Vaasan yliopisto on perinteisesti tarjonnut hyvän ja turvallisen työyhteisön. Yhdessä tekemisen henki opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä kantaa edelleen tulevaisuuteen.

VOX CORDIS 1/2018

29


Ovet auki yrityksiin ja yhteiskuntaan. Avoimet, monitieteiset tutkimusalustat lisäävät alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä edistävät Vaasan yliopiston vaikuttavuutta.

 . Tutkimusalustan voisi ajatella keskuksena, jossa ei ole seiniä. InnoLabin yhteyteen palkataan useita professuuriin pätevöityviä tenure track -tutkijoita kansainvälisellä haulla, mutta tutkimusalusta palvelee koko yliopistoa ja kuuluu muillekin kuin sen yhteydessä nimenomaisesti työskenteleville tutkijoille. MARI K. NIEMI InnoLabissa tullaan tekemään Johtaja, Innovation and Entrepreneurship kansainvälisesti suuntautunutta InnoLab -tutkimusalusta innovaatioihin ja yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta laajassa yhteistyössä eri tieteenalojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Haluaisin rakentaa InnoLabista yliopistolaisten, yritysten, median, päättäjien ja muiden tahojen kohtaamispaikan, jossa tieteentekijät kohtaavat tiedon tarvitsijat. Hyvin toimiessaan tutkimusalusta on kuin trampoliini, joka voi ponnahduttaa tutkijoiden osaamisen myös yliopiston ulkopuolisten yhteistyökumppanien tietoon ja hyödynnettäväksi. Yliopistot voivat näyttää ulospäin joskus mutkikkailta ja byrokraattisilta. InnoLab pyrkii vastaamaan tähän tarjoamalla ulkoisille yhteistyökumppaneille helposti lähestyttävän kontaktipinnan ja yhteyden Vaasan yliopistossa tehtävään tutkimukseen. InnoLab pyrkii myös vahvistamaan yliopistolaisten yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia ja yliopistolaisten verkostoja, rohkaisemaan tutkijoita yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen sekä tukemaan heitä tiedeviestinnän ja tieteen hyödynnettävyyden kysymyksissä.

30

VOX CORDIS 1/2018

Pohjanmaan kauppakamari ja alueen yritykset pitävät Vaasan yliopiston uutta business-suuntautunutta mallia hyvänä. Uudet tutkimusalustat nostavat yliopiston pienestä koostaan huolimatta tärkeäksi toimijaksi Suomessa ja laajemminkin. Odotan tutkimusalustoilta käytännön projekteja, joissa yritykset ja yliopisto tavoittelevat suurempaa JUHA HÄKKINEN osuutta Tekesin eli nykyisen Business Toimitusjohtaja Pohjanmaan kauppakamari Finlandin ja Euroopan unionin tutkimusrahoituksesta. Tutkimusalustat tukevat myös alueellamme yritysten toimesta jo nyt tehtävää tutkimusta ja tuotekehitystä. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun avuksi tarvitaan paljon yliopiston tutkimusosaamista. Yliopisto on alueemme keskeinen tulevaisuuden tae. Osaava työvoima ja huippututkimus ovat välttämättömiä, jotta yrityksemme pysyvät maailman kärkiosaamisessa kiinni. Tarve osaajista Suomessa kasvaa edelleen. Näen, että yhteistyö muiden yliopistojen kanssa selkeytyy, mutta toki samalla kilpailu esimerkiksi teknisen korkeakoulutuksen sijaintipaikoista kovenee. Haasteena on erikoistuminen keihäänkärkialoille, jotka kasvavat tulevaisuudessa. Esimerkiksi digitalisaation haltuunotto koskee kaikkia tieteenaloja.


Harkittu harppaus. Rohkea rakenne murtaa tieteenalojen siilot ja tarjoaa avaimet tutkimuksen ja koulutuksen uudistamiseen. Uudistusten toteuttamista helpottaa Vaasan yliopiston tiiviys ja yhteisöllisyys.

 Valinta yliopistomme uudeksi rakenteeksi on rohkea sikäli, että se murtaa tieteenalojen siilot. Tämä pakottaa meidät pois tutusta ja turvallisesta ja tuo tietysti mukanaan monia haasteita. Rakenneuudistus on esimerkiksi paljastanut sen, miten paljon erilaisuutta pienen yliopistomme eri tieteenalojen toimintamalleihin sisältyy. Nyt on tarpeen rakentaa yhteisiä PIRJO LAAKSONEN tapoja ja kriteereitä asioiden hoitamiDekaani Markkinoinnin ja selle. Samalla meille tarjoutuu tilaisuus viestinnän yksikkö kriittiseen itsearviointiin ja uudistavaan kehittämistyöhön. Tämä tarjoaa mahdollisuuden niin tutkimuksen kuin koulutuksen uudistamiseen. Haasteellista ja mielenkiintoista on se, mitä tapahtuu tieteenalojen välisellä rajapinnalla. Uudistuneen yliopistomme akateemisten yksiköiden koostumus ja tutkimusalustat tarjoavat mahdollisuuden kaivatuille tieteenalojen kohtaamisille. Samalla rakentuvat puitteet myös aikaisempaa ilmiölähtöisemmälle tutkimukselle ja opetukselle. Suuren muutoksen onnistuminen edellyttää, että meillä on yhteinen tahto ja selvä näkemys siitä, mihin pyrimme. Koen, että juuri yliopistomme tiiviys ja se, että me tunnemme toisemme helpottavat uudistuksen toteuttamista. On hienoa, että yliopisto rekrytoi rohkeasti ja investoi vahvasti uuteen osaamiseen ja uusiin osaajiin. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tärkeintä on, että myös me yliopiston nykyiset työntekijät katsomme avoimin mielin tulevaisuuteen ja sitoudumme antamaan osaamisemme yliopiston uudistumisen resurssiksi.

Hallintotieteissä on vahvaa yhteistyötä eri oppiaineiden eli aluetieteen, julkisjohtamisen, julkisoikeuden ja sosiaali- ja terveyshallintotieteen välillä. Saimme siirtyä yhdessä uuteen johtamisen akateemiseen yksikköön, joten muutokseen oltu tyytyväisiä. Opetusyhteistyösuunnitelmat ovat lähteneet vauhdilla käyntiin NIINA MÄNTYLÄ ja kehittämisaloitteita on tehty Julkisoikeuden yliopistonlehtori Johtamisen yksikkö positiivisella asenteella. Tämä avaa opiskelijoille lisää vapaavalintaisia, mielenkiintoisia opintojaksoja, jotka täydentävät heidän ydinosaamisalueitaan joiltain erikoisaloilta. Uusissa rakenteissa tutkimusyhteistyö yliopiston sisällä hakee vielä muotoaan. Tähän muutokseen vaikuttaa myös tutkimusalustojen rooli, joka ei ole vielä aivan selkeä. Mielestäni tutkimusta tukevien rakenteiden tulee olla mahdollisimman joustavia. Niiden tulee tukea tutkijan omaan motivaatioon ja aktiivisuuteen perustuvaa liikkuvuutta verkostoissa yliopiston sisällä ja sen ulkopuolella. Tutkimuksen ja opetuksen laatuvaatimuksiin voitaisiin parhaiten vaikuttaa siten, että rekrytoinneissa painotettaisiin erityyppisiä tehtäviä. Kaikkien ei tarvitsisi olla huippuja kaikessa, vaan rekrytoitaisiin esimerkiksi opetukseen ja sen kehittämiseen painottuvia henkilöitä ja kansainvälisen tutkimustyön huippuosaajia erikseen.

VOX CORDIS 1/2018

31


YLIOPISTO LUKUINA.

26 tohtorin tutkintoa

537

ylempää korkeakoulututkintoa



502

alempaa korkeakoulututkintoa

perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita

4 960 2 579

300

avoimen yliopiston opiskelijaa

452

72 443

otti paikan vastaan

471 hyväksyttiin

2 940 osallistui pääsykokeisiin

hakijaa yhteensä

32

VOX CORDIS 1/2018

24% kansainvälistä henkilöstöä

henkilökuntaa

4 172

kansainvälistä opiskelijaa yhteensä

Yhteishaku

kandiohjelmiin

Avoimen väylä

32

uutta opiskelijaa

Kansainväliset maisteriohjelmat

102

uutta opiskelijaa

Suomenkieliset maisteriohjelmat

141

uutta opiskelijaa

eri kansallisuutta edustavaa opiskelijaa


ntaa

52

24% 300 452 72

24%

UNIVAASA 0,5 1,0 1,5 LY ÅA korkeakoulualemmat Itä-Suomen tutkinnot (2016) yo

pisto lukuina 0,0

UNIVAASA 1,0 1,5 2,0 LY LUT ylemmät korkeakoulututkinnot JY (2016)

2,0

0,0

0,5

0,5

1,0

1,5

Vaasan yliopiston vuosi 2017 Hanken Vaasan yliopiston vuosi 2017 UNIVAASA UNIVAASA hakijaa ylempää korkea-

ylemmät korkeakouluHanken tutkinnot (2016)

0,0

1,5

2,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

0,0

koulututkintoa ylempää korkeakoulututkintoa alempaa korkeakoulututkintoa 0,5 1,0 1,5 2,0 alempaa korkeakoulututkintoa tohtorin tutkintoa tohtorin tutkintoa

2,5

100%

Tietojaan Laadukas syventävä koulutus, Vaasan yliopiston hyvät tulevaisuuden näkymät Tietojaan syventävä 82% valitsee 90%

adukas koulutus,

0,0 valmistumisen 0,5 1,0 1,5 jälkeen: 2,0 2,5 s vuosi

ylemmät korkeakoulututkinnot (2016)

82%

n alat Kauppa ja oulutus, hallinto

n näkymät

90% Viestintätieteet

valitsee Vaasan yliopiston Tohtoriopiskelijat KTT yliopistoittain, TOP 5 Työllisyys vuosi valmistumisen jälkeen: Tohtoriopiskelijat KTT yliopistoittain, TOP 5 UNIVAASA Viestintätieteet

Aalto UNIVAASA TY Aalto JY TY Hanken JY 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Hanken Tekniikan alat (2016). Kauppa ja Kauppa ja hallinto 0 10 20 30 40 50 60 70 80 hallinto Luvut kokopäiväisiksi opiskelijoiksi muutettuna. Kauppa ja hallinto (2016). Luvut kokopäiväisiksi opiskelijoiksi muutettuna.

100%

82%

artikkelit / professori, TOP 5 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit / professori, TOP 5 LUT

90% Viestintätieteet

90% Viestintätieteet

Uusin tutkimus opetuksen pohjana Uusin tutkimus Vertaisarvioidut tieteelliset opetuksen pohjana

n jälkeen:

a ja to

2,5

LY 537 LUT 537 JY 502 502 ylemmät korkeakoulu26 tutkinnot (2016) 26

ylemmät korkeakoulututkinnot (2016)

Hanken UNIVAASA LY Tekniikan alat ja LUT tulevaisuuden näkymät Kauppa hallinto JY

%

1,0

yhteensä hakijaa yhteensä uutta opiskelijaa 1,5 2,0 uutta opiskelijaa

Työllisyys vuosi valmistumisen jälkeen:

minen henkilöstö, TOP 5

0%

0,5

hyvät tulevaisuuden näkymät JY tutkinnot (2016)

korkeakouluettaja (2016)

t

2,5

4LYÅA 172 eri kansallisuutta 172 edustavia opiskelijoita4 Itä-Suomen yo 460 näkymät LY Laadukas koulutus, 460 LUT alemmat korkeakouluTyölliset yksi vuosi

1,0

Infografiikat ANSSI TURUNEN

avoimen yliopiston 2,0 0,0 korkeakoulututkinnot 0,5 1,0 1,5 2,0 / akateeminen 2,5 henkilöstö, TOP 5 opiskelijaa

ulkomaista opiskelijaa yhtensä

valmistumisen jälkeen

eri kan edusta

Tutkija = opettaja

2 579 kija = alemmat opettaja korkeakouluLaadukas tutkinnot (2016) oulututkinnot / akateeminen henkilöstö, TOP 5 300 koulutus, Hanken hyvät tulevaisuuden 72 ASA UNIVAASA 0,0

en yo

72

Hanken Hanken opiskelijaa yhtensä korkeakoulututkinnot / akateeminen henkilöstö, TOP 5 kansainvälistä UNIVAASA UNIVAASA henkilöstöä Lapin yliopisto Lapin yliopisto eri kansallisuutta edustavia opiskelijoita ÅA Hanken LUT kansainvälistä Hanken henkilöstöä Itä-Suomen yo JYU

UNIVAASA LUT Itä-Suomen YO UNIVAASA Hanken Itä-Suomen YO OY Hanken 0 2 4 6 8 10 OY Kauppa, hallinto 0 2 4 6ja 8 10 oikeustieteet, TOP 5 (2016) Kauppa, hallinto ja oikeustieteet, TOP 5 (2016)

JUFO3 -julkaisujen määrän kehitys JUFO3 -julkaisujen 50 määrän kehitys 40 50 30 40 20 30 10 20

2015

2016

2017

Kaikki2015 yliopiston 2016 2017 tieteenalat (2015-2017) Kaikki yliopiston tieteenalat (2015-2017)

10

VOX CORDIS 1/2018

33


Sini Tervo: 1. vuoden kauppatieteiden opiskelija Perhe: Vanhemmat sekä 13-vuotias pikkusisko Motto: "Better an oops than what if" Satu Ore-Tervo:

Kauppatieteiden maisteri kansainvälisestä yritystoiminnasta 1992, pääaineena markkinointi. Ari Tervo:

Kauppatieteiden maisteri tuotantotaloudesta 1993.

34

VOX CORDIS 1/2018


Teksti TIINA RAMSILA Kuvat MIKKO KÄKELÄ

Saman yliopiston kasvatit Kauppatieteitä ensimmäistä vuotta opiskeleva Sini Tervo muutti Espoosta Vaasaan – opiskellakseen samassa yliopistossa kuin vanhempansa. Vaasa oli hänelle ykkösvaihtoehto, vaikkakaan ei ihan alusta asti. Oman tiensä kulkijaa ajatus askeltamisesta vanhempien jalanjäljissä epäilytti.

Ensin ajattelin, että ei ainakaan Vaasaan. Kun vanhemmat kerran ovat täällä jo opiskelleet, niin kyllä minun pitää jotakin muuta keksiä. Kun isä Ari Tervo huomautti, että Vaasa on varteenotettava vaihtoehto, kaupunki jossa hän ja hänen vaimonsa viihtyivät, Sini alkoi miettiä asioita uudestaan. – Löysin Vaasasta oikean pääaineen, kansainvälisen liiketoiminnan, joka on tarjolla vain harvassa yliopistossa. Lisäksi kaupunki ja kampus ovat niin nättejä, joten aloin miettiä, että miksi ei.

Tuttuja professoreja Sinin vanhemmat, Satu Ore-Tervo ja Ari Tervo, opiskelivat Vaasan yliopistossa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Satu opiskeli kansainvälistä yritystoimintaa pääaineenaan markkinointi, Ari puolestaan tuotantotaloutta. Kumpikin valmistui kauppatieteiden maisteriksi. – Meillä suvussa kauppatieteily on verissä. Isäni on ekonomi Helsingin kauppakorkeakoulusta, ja tiesin haluavani samoille urapoluille jo lukion alettua, sanoo Satu Ore-Tervo. Tällä hetkellä Satulla on oma yritys. Hän tekee ylimmän johdon valmennusta ja työnhakuvalmennusta. Ari on toimitusjohtajana Rittalin tytäryhtiössä Suomessa. Aiemmin

hän on tehnyt töitä ulkomailla vaasalaisten yritysten VEOn ja ABB:n matkassa. Satun ja Arin opiskeluaikana yliopisto sijaitsi keskustassa Raastuvankadulla, tosin Arilla alkoi olla opintoja myös Palosaarella. Kumpikin on Sinin mukana käynyt nykyisellä kampuksella, joka heidän mielestään on upea paikka opiskella. Muutama tuttu nimi opiskeluajoilta on tullut myös uudestaan vastaan. – Siniä eivät ole vielä samat professorit opettaneet, mutta omista professoreistani Jorma Larimon ja Pirjo Laaksosen bongasin yliopiston sivuilta, Satu kertoo. – Mieleeni on jäänyt muun muassa nykyisinkin yliopistolla työskentelevä professorimme Josu Takala, Ari jatkaa.

Luennoilta sähköisiin ympäristöihin Sini Tervo on yllättynyt etenkin siitä, kuinka paljon opiskelu yliopistossa tarkoittaa kirjoittamista: on esseitä, seminaareja, harjoitustöitä, tutkielmia, ryhmätöitä ja oppimispäiväkirja. Asioita, joita pitäisi varsinaisesti opetella ulkoa, on vähän. – Lähes jokaisella kurssilla tehdään ryhmätyö ja oppimispäiväkirja. Siinä pitää itse miettiä ja tulkita luennoilla käytyjä asioita. }

VOX CORDIS 1/2018

35


Y

lipisto-opiskelijalta vaaditaan siis kantaa luennoilla esitettyihin teorioihin. Ideana on vanhan tiedon kyseenalaistaminen ja uuden tiedon tavoittelu. Valmiita vastauksia on vähän, ja vastuu olennaisen tiedon löytämisestä ja soveltamisesta jää suurelta osin opiskelijalle itselleen. Kun vanhemmat kuuntelevat Siniä, he alkavat muistella omia opintoaikojaan. Satu Ore-Tervo suoritti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan yli 70 opintoviikkoa varmistaakseen pääsyn haluamaansa koulutusohjelmaan pääaineena kansainvälinen markkinointi. Kilpailu paikoista kansainvälisen yritystoiminnan koulutusohjelmaan oli kovaa, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. – Päivät olivat pitkiä, yleensä kahdeksasta neljään, jopa iltakuuteen saakka. Sittemmin työskentelin opintojen ohella aina valmistumiseeni saakka, minkä vuoksi

36

VOX CORDIS 1/2018

opintoni hiukan venyivätkin. Sinillä on luentoja päivisin yhdestä kolmeen, joinakin päivinä ei yhtään. Vaikka lukujärjestys näyttäisi tyhjältä, kirjoitus- ja ryhmätyöt vievät kuitenkin aikaa. Tähän mennessä Sinillä on ollut kymmenisen tenttiä, joista muutama on ollut kotona tehty verkkotentti. Opiskelijoilla on käytössään verkko-oppimisympäristö Moodle, johon jokaisen luennon jälkeen professori tai luennoitsija laittaa luentodiat. Moodlesta löytyy myös muuta aiheeseen liittyvää materiaalia, ohjeet suoritustavoista ja ryhmätöistä sekä keskustelukanava. Satu kertoo, että hänen aikanaan opiskelu tarkoitti enimmäkseen luentoja. Ryhmätöitä ja kirjoitustehtäviä oli graduprosessia lukuun ottamatta melko vähän. Kaikille pakollisten aineiden luennot olivat massaluentoja. Oman pääaineen ja kielten opetusryhmät olivat pienempiä noin 30 opiskelijan ryhmiä.

– Tentteihin lukeminen oli heikon kirjasaatavuuden vuoksi melkoista prujunippujen selausta, mutta luentomuistiinpanoilla pärjäsi pitkälle. Kirjoja kopioitiin hullun lailla Ky:n kirjakaupassa. – Enemmän olisin kaivannut caseja oikeasta elämästä ja lisää yhteistyötä alueen yritysten kanssa, hän jatkaa. Arin opiskeluaikana luentojen ja tenttien lisäksi tehtiin myös ryhmätöitä. – Sähköisiä ympäristöjähän ei ollut vielä silloin käytössä – internetkin tuli Suomeen juuri, kun opiskelimme.

Puoliso löytyi yliopistosta Vaikka opintoja on takana vasta puolisen vuotta, Sini tietää opiskelevansa oikeaa alaa oikeassa paikassa. Hän on todella tyytyväinen Vaasassa. – Parasta ovat olleet uudet tuttavuudet, opiskelijatapahtumat ja etenkin opiskelijan vapaus. Nautin siitä, että minulla on vastuu


opinnoista ja niiden etenemisestä. Pääkaupunkiseudulta en kaipaa mitään. Totta kai perhe ja kavereita on siellä, mutta onneksi junamatka ei ole pitkä. Sinin vanhemmat muistelevat Vaasaa lämmöllä. Sinin äiti Satu muistaa opinnoistaan hyvällä muun muassa mahtavan kaveriporukan, johon hän pitää edelleen tiiviisti yhteyttä. Entuudestaan hän ei tuntenut Vaasasta ketään. – Olin hyvin aktiivinen opiskelijaelämässä. Lähes joka tiistai oli bileet KY-klubilla, monet tapahtumat tuli kierrettyä ja haalari oli kovassa käytössä. Ja Vaasassa tapasin mieheni Arin, hän hymyilee. – Parhaana asiana Vaasan opiskelijaelämästä on minulle tietenkin Satu, myös Ari toteaa. Opiskelijaelämän lisäksi kiitosta Satulta ja Arilta saavat myös opinnot. – Opiskelu Vaasan yliopistossa antoi minulle hyvin poikkitieteelliset val-

Olin hyvin aktiivinen opiskelijaelämässä. Ja Vaasassa tapasin mieheni Arin.

- S atu O re -Tervo

miudet työelämään. Lisäksi sain ensimmäisen työpaikkanikin gradutyön ohessa, Ari kertoo. – Opinnot olivat kiinnostavia, ja kansainvälinen yritystoiminta selvä valinta, sillä rakastin kieliä, joita tutkintoon saattoi sisällyttää paljon, Satu jatkaa. Alamme puhua tulevaisuudesta opintojen jälkeen. Sini kertoo tietävänsä suurin piirtein, mitä työtä hän haluaa valmistuttuaan tehdä. – Työtä, jossa pääsen matkustamaan tai ehkä asumaankin ulkomailla. Työn toivon liittyvän markkinointiin tai kansainväliseen johtamiseen. Sinin vanhemmilla ei ollut opintojen tuossa vaiheessa vielä yhtä tarkkaa näkemystä tulevasta työstään. – Työskentelin jo ennen opintoja välivuoden pankissa ja opintojen ohessa kaikki kesät myös pankissa, joten ajauduin pankkialalle, Satu sanoo. }

VOX CORDIS 1/2018

37


Määrätietoiset ja periksiantamattomat Sini arvostaa vanhempiaan ja erityisesti heidän asennettaan. Elämässä pitää pyrkiä niin korkealle kuin itsellä rahkeet riittää. – Kumpikin vanhempani on tehnyt älyttömästi töitä sen eteen, että on saanut haluamansa. Äitini on todella nuorena päässyt korkeaan johtoasemaan. Hänellä on auktoriteettia eikä hänelle juuri ryppyillä. Isäni on ensin valmistunut sähköinsinööriksi ja armeijassa lukenut itsensä kauppakorkeakouluun. – Olemme kaikki määrätietoisia. Tiedämme mitä haluamme, teemme töitä sen eteen ja saavutamme sen, Sini tiivistää. Vanhemmat tunnistavat esikoisessaan samoja luonteenpiirteitä kuin itsessään. Isä-Ari kertoo, että Sini muistuttaa häntä rentoudessa ja analyyttisyydessä. Äiti-Satun mukaan hän ja Sini ovat molemmat hyvin päättäväisiä, sinnikkäitä ja kilpailuhenkisiä. Periksi he eivät anna. Sini kiittää vanhempiaan siitä, että he myös kannustavat häntä ja puskevat eteenpäin. – Vanhemmillani on positiivisempi asenne kuin minulla. He muistuttavat, ettei jäädä rämpimään, jos jokin menee pieleen, ja sen sijaan ajattelevat, että kyllä tästä vielä jotakin tulee. – Jos taas minulla asiat menevät täysin pieleen, saatan heittää vanttuut nurkkaan ja hermot kärventyvät herkemmin. Vanhempani saavat minut rauhoittumaan. Satua hymyilyttää. Esikoisen luonteenpiirteet ovat käyneet selviksi hänelle. – Olen hyvin ylpeä tyttärestäni. Sini on erittäin sinnikäs, päättäväinen ja voimakastahtoinen oman tiensä kulkija. Hän on aina tiennyt, mitä tahtoo. Sini on myös hyvin temperamenttinen, ja välillä räiskyy.



Mahdolliset huomionosoitukset 50-vuotiaalle yliopistolle: FI43 8119 9710 0170 72 tai www.univaasa.fi/lahjoita

38

VOX CORDIS 1/2018


Asennetta! Kolumni Kim Kujala

Vaasan yliopisto on viime vuosina uudistunut perustavanlaatuisesti. Uudistuminen on tärkeää, jotta yliopistomme säilyy elinvoimaisena yhteistyökumppanina ja haluttuna opiskelupaikkana vastaisuudessakin. Kun uudistumme – etenkin omasta aloitteestamme – altistamme itsemme kriittiselle tarkastelulle. Tutkimme omaa asemaamme ja yritämme parhaamme mukaan arvata, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Se ei ole helppoa. Strategiset valinnat ovat lopulta harvoin erityisen mustavalkoisia. Päinvastoin ne ovat monitahoisia, mutkikkaita ja pääsääntöisesti kysymyksiä on paljon enemmän kuin vastauksia.

moida paremmasta huomisesta ja visioida rohkeasti. Jos vain tyydymme siihen, mitä olemme jo saavuttaneet, emme enää kehity. Olennaisinta tämän kaiken keskellä on kuitenkin asenne. Ilman avointa, reipasta ja rohkeaa mieltä uudistua jätämme käyttämättä ne upeat mahdollisuudet, joiden on mahdollista itää, kasvaa ja puhjeta kukkaan uudistusten äestämästä maaperästä. Tähän tarvitaan asennetta – olkaamme rohkeita ja ennakkoluulottomia. Asenteeseen kun jokainen voi itse vaikuttaa.

satu aalton e n

Kysymykset synnyttävät epävarmuutta ja huolta: mitä tulevaisuus tuo tullessaan, miten se vaikuttaa arkeeni? Epävarmuuden keskellä yhteisöllisyyden merkitys kasvaa entisestään – olemmehan koko yhteisö samassa veneessä. Muutoksen keskellä on panostettava avoimuuteen, hyvään tiedonkulkuun ja hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen. Lasi on onneksi aina myös puoliksi täynnä. Uudistusten yhteydessä voi helposti syntyä jotain uutta ja mahtavaa. Kuluva juhlavuosi 2018 on samaan aikaan helppo ja haastava vuosi. Yliopistomme on siirtynyt uuteen rakenteeseen, perustanut uusia tutkimusalustoja ja investoinut merkittävästi tutkimukseen. Koulutusohjelmia akkreditoidaan ja kampuksen kehittämistä suunnitellaan. Uudet yliopiston liikuntapalvelut on tarkoitus pilotoida syksyllä. Olosuhteet kehittymiselle ovat suorastaan herkulliset. On tärkeää unel-

Kim Kujala hallituksen puheenjohtaja Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

VOX CORDIS 1/2018

39


Teksti MATTI REMES

Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

Vaasan yliopisto valmensi huippututkijaksi Vaasassa kauppatieteiden tohtoriksi väitellyt Vitaly Orlov toimii nyt apulaisprofessorina Sveitsissä St. Gallenin yliopistossa, jonka kauppatieteellinen maisteriohjelma on arvioitu maailman parhaaksi.

Kuka: Vitaly Orlov Syntynyt: Pietarissa Opinnot: Kauppatieteiden maisteri 2013, pääaine rahoitus. Kauppatieteiden tohtori 2016 Työ: St. Gallenin yliopiston apulaisprofessori 2017–

40

VOX CORDIS 1/2018


Mitä opiskelit ja millaista opiskelu oli Vaasan yliopistossa? Aloitin rahoituksen opiskelun Vaasan yliopistossa vuonna 2011. Opetus oli mielestäni laadukasta. Vaasassa on hyviä opettajia, jotka osaavat nostaa esille tutkimuksessa meneillään olevia ajankohtaisia trendejä ja ilmiöitä. Maisteriksi valmistumisen jälkeen harkitsin siirtymistä yritysmaailmaan, mutta laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa houkutteli jäämään laitokselle tutkimusapulaiseksi erääseen hankkeeseen. Ehkä minussa nähtiin sen verran potentiaalia tutkijana, että minua kannustettiin hakemaan tohtorinkoulutusohjelmaan.

Mitä tutkit rahoituksen alan väitöskirjassasi? Väitöskirjani Vaasan yliopistoon valmistui vuonna 2016. Se käsitteli valuuttamarkkinoiden anomalioita eli poikkeavuuksia. OP Ryhmän Tutkimussäätiö myönsi minulle helmikuussa 10 000 euron palkinnon parhaasta väitöskirjasta. Se oli suuri kunnia, sillä vuosittain jaettava kannustuspalkinto annetaan taloustieteiden tutkimuksessa poikkeuksellista luovuutta osoittaneelle henkilölle, jolta voidaan odottaa merkittäviä saavutuksia myös tulevaisuudessa.

Miten päädyit apulaisprofessoriksi St. Gallenin huippuyliopistoon? Väitöskirjan valmistumisen jälkeen aloin hakea töitä eri yliopistoista. Olin muun muassa muutaman yhdysvaltalaisen yliopiston ja Abu Dhabin yliopiston haastatteluissa, joita järjestettiin esimerkiksi kansainvälisten konferenssien yhteydessä. St. Gallen oli yksi ensimmäisistä työsopimusta tarjonneista yliopistoista. Paikka on Euroopan arvostetuimpia taloustieteen oppilaitoksia. Muun muassa Financial Times -lehden vertailussa yliopiston kauppatieteellinen maisteriohjelma arvostettiin maailman parhaimmaksi. Eikä tarjotussa palkassakaan ollut moittimista.

Mitä työhösi kuuluu? Apulaisprofessorina vastaan kolmen kurssin opetuksesta vuodessa ja ohjaan maisterin opintoja tekeviä opiskelijoita. Lisäksi teen tutkimusta ja laadin tieteellisiä artikkeleita.

Millaista on työskennellä huippuyliopistossa? Osastomme johto laittaa paljon painoa maisteriohjelman ja opetuksen laatuun. Sama pätee tutkimukseen, johon saan hyvää tukea arvostetuilta kollegoiltani. Yliopistossa järjestetään myös kiinnostavia seminaareja, joihin tulee vierailevia luennoitsijoita Euroopan ja Pohjois-Amerikan muista huippuyliopistoista. Sveitsi ja erityisesti Zürich ovat maailman finanssialan keskuksia. St. Gallen hyötyy tästä niin kiinnostavien ulkopuolisten luennoitsijoiden kuin myös sponsorien hankinnassa.

Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? Työ apulaisprofessorina koostuu suunnilleen samoista asioista kuin missä muussa yliopistossa tahansa. Isoin ero on, että opetukselle ja tutkimukselle asetetut vaatimukset ovat St. Gallenissa äärimmäisen kovat. Haasteellisinta työssä on, että työn laadun tulee olla aina superlaadukasta.

VOX CORDIS 1/2018

41


Työn murros

koskettaa kaikkia Uudet teknologiat, digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja globalisaatio vaikuttavat työuriin ja työn tekemisen tapoihin. Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

O

sa töistä vähenee tai jopa katoaa, toisaalta uusi teknologia varmasti synnyttää myös aivan uudenlaisia työtehtäviä. Eniten muutospaineita kohdistuu töihin, joihin ei vaadita paljon koulutusta. Toisaalta jo nyt on nähtävissä, että elinikäinen työura samassa työssä ei ole taattu edes korkeakoulutetuille. Työn murros herättää paljon pelkoja ja epävarmuutta. Olemmeko pian kuin Aku Ankka -lehden tarinassa, jossa Roope-setä

42

VOX CORDIS 1/2018

korvasi tehtaidensa, kauppojensa ja palveluidensa työntekijät koneilla vain huomatakseen, ettei ilman työtä jääneillä ihmisillä enää ollut varaa kuluttamiseen? Moni voi kysyä, riittääkö minun osaamiseni myös tulevaisuudessa? Hoitavatko ehkä robotit sen, mitä teen nykyään? Milloin se tapahtuu? Saanko elantoni yhdestä työstä vai monesta pienestä purosta? Entä teenkö työtä työpaikalla vai jossain muualla? Työn murros haastaa myös yhteiskunnan. Hallitus kertoi ryhtyvänsä käymään työmarkkinajärjestöjen kanssa keskusteluja

siitä, miten jopa miljoona suomalaista koulutettaisiin uudelleen tulevan kymmenen vuoden aikana. Työn ja työurien muutos edellyttää jatkuvaa oppimista sekä avointa ja joustavaa koulutusta. Tämä haastaa myös yliopistoja ja etenkin avointa korkeakouluopetusta. Murros edellyttää myös arvokeskustelua, sillä se ei ole kivuton eikä kohtele kaikkia tasapuolisesti. Työn murros on ilmiö, joka tarvitsee paljon tutkimusta. Tässä artikkelissa kolme Vaasan yliopiston asiantuntijaa kertoo oman näkökulmansa aiheeseen.


Adam Smale

Esa Hyyryläinen

Timo Mantere

Dekaani, henkilöstöjohtaminen

Professori, julkisjohtaminen

Professori, sulautetut järjestelmät

Älykkäiden koneiden esiinmarssi

Mobiili työ lupauksena ja haasteena

Vievätkö älykkäät robotit työmme?

On hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä voimme odottaa älykkäiden koneiden nousulta työelämässä. Jotkut julistavat ihmisten tekemien työtehtävien massakatoa, toiset maalailevat tulevaisuutta, jossa luodaan aivan uudenlaisia työtehtäviä. Jotkut taas ennustavat, että työpaikat korvautuvat pitkälti kansalaispalkalla ja paljon laajemmalla työn käsitteellä, joka liittyy oman intohimon tai merkityksen etsimiseen.

Työelämän muutosta johtamisen tutkijana vuosia seurattuani olen huomannut, että monen unelma on itsenäinen työ, jossa ei ole sidottu aikaan ja paikkaan. Paikkaan sitoutumatonta työtä, mobiilia (liikkuvaa) työtä on jo aika tavalla. Langaton teknologia mahdollistaa sen. Aikaan sitoutumattomuus on hankalampi kysymys. Kokeile vaikka nukkua päivät ja valvoa yöt työn merkeissä, niin opit tietämään, mistä puhun. Kommunikointiviive vie sinulta tai muilta kohta hermot. Yhteydenpito toimii paremmin, kun olemme aktiivisia samaan aikaan.

Perinteisesti automaatiolla on korvattu kaikkein yksitoikkoisimmat ja samanlaisina toistuvat työtehtävät. Mutta nykyään yhä monimutkaisempia tehtäviä voidaan automatisoida. Niin sanotut ”paskaduunit” ovat ehkä katoamassa. Tämä saattaa synnyttää yhteiskunnallisia ongelmia, koska kaikilla ihmisillä ei liene edellytyksiä kouluttautua jäljelle jääviin työpaikkoihin. Varmasti ainakin ICT-ala tulee tarvitsemaan osaajia kauas tulevaisuuteen.

Mutta miten älykkäiden koneiden esiinmarssi työpaikoilla tapahtuu? Esimerkiksi rekrytoinnissa ja työntekijöiden valinnassa tekoälyä on jo alettu käyttää kykyjen etsimiseen, hakijoiden karsimiseen ja vakiotestaukseen – eli niihin suuren volyymin tehtäviin, joihin ihmiset soveltuvat huonoiten. Algoritmien käyttäminen oikeiden henkilöiden ja taitojen etsimiseen tai chatbotien hyödyntäminen voi säästää aikaa ja rahaa. Haasteena on tasapainottelu automaation ja henkilökohtaisuuden välillä. Jos koneälyn vaikutus on liian suuri, ihmiset voivat kokea, että "yhteiskuntasopimusta" on rikottu ja että heitä kohdellaan vain datana. Seuraavassa vaiheessa älykkäiden koneiden rooli alkaa laajentua myös päätöksentekoon. Vuosikymmenien tutkimus on osoittanut, että ihmiset ovat erittäin asenteellisia tehdessään valintoja. Voisi väittää, että nyt on tilaisuus tutkia, miten älykkäät koneet voisivat vähentää asenteellisuutta rekrytointipäätöksissä. Pelkkiä faktoja katsovat algoritmit ja koneet, joihin inhimilliset tunteet tai toimiston valtapeli eivät vaikuta, voivat näyttää vahvuudelta. Toisaalta algoritmit ja koneet ovat ihmisten ohjelmoimia, joten niihin saattaa tulla systemaattinen vinoutuma. Kunnes koneet pystyvät jäljittelemään ihmisen aivojen kognitiivista toimintaa kokonaisuudessaan, tärkeä nyrkkisääntö on, että tekniset innovaatiot ovat vain yhtä tehokkaita kuin ihmiset, jotka ovat luoneet ne. Lähitulevaisuudessa tarvitsemme edelleen ihmisiä, jotka osaavat kysyä oikeat kysymykset, rakentaa oikeat mallit ja tulkita lopputuloksen.

Olemme itse asiassa nykyisin todella huonoja sietämään kommunikointiviiveitä. Myös mobiilia työtä edistää se, että nyt pitäisi oikeastaan olla 24/7 käytettävissä. Se on mahdollista vain sille, joka tekee työtään mobiilisti. Mobiiliin työhön liittyvistä ongelmista keskeinen on kuormittavuus. Ensin työ- ja vapaa-aika sekoittuvat, ehkä juuri toivotustikin. Kohta olet kuitenkin helposti ”päivystämässä” koko ajan. Siitä oravanpyörästä on siten hankala poistua. Myös johtamisessa mobiili työ pistää asioita uusiksi. Lähtökohtaisesti siihen riittää, että johtamisessa hyödynnetään samoja teknologioita, jotka tekevät mobiilin työnkin mahdolliseksi. Työntekijän etäisyys ja itsenäisyys vaativat kuitenkin myös uudenlaisia johtamiskäytäntöjä. Työn tekemisen idea ei mobiilissa työssä ole sama, johon olemme tottuneet, ja jolle olemme johtamisjärjestelmämme rakentaneet. Esimerkiksi kokonaistyöajan kaltaiset työajan suunnitteluun ja seurantaan perustuvat järjestelmät ovat mobiilissa työssä pitkälti turhaa painolastia. Työ ei jäsenny niiden mukaan. Tämän päivän ratkaisut ovat huomisen ratkottavia ongelmia. Mobiiliin työhön liittyy runsaasti lupausta, mutta myös paljon pohdittavaa. Sitä ei voi siksi ottaa itsestäänselvyytenä.

Aina historiassa ihmiset ovat keksineet uutta työtä tekniikan kehittymisen viedessä työpaikat. Tekoälyn kehittyminen saattaa kuitenkin tuoda eteen uuden tilanteen, kun yhä monimutkaisemmat työtehtävät voidaan automatisoida älykkäällä robotilla. Mikäli älykkäiden robottien oppimiskyvyt kehittyvät, voi tulla tilanne, jossa uuden työtehtävän automatisointi voisi tapahtua lähes välittömästi, kun se on keksitty. Ihmisille ei siinä tilanteessa enää jää paljonkaan muuta tekemistä kuin filosofointi ja politikointi. Politiikka, lainsäädäntö ja yhteiskunnan hallinta ehkä hoidetaan ikuisesti ihmisten voimin. Tekoälyn kehittyminen on tosin ollut yllättävän hidasta, jo puolisen vuosisataa on oletettu, että tekoäly on tulossa 10–15 vuoden päästä. Alalla on kuitenkin kehitytty pienin askelein, mutta voi olla, että jonain päivänä tulee se ratkaiseva läpimurto, ”tekoälyvallankumous”, jonka jälkeen kehitys lähteekin yhtäkkiä valtavalla nopeudella eteenpäin. Ihmistyö saattaa kadota vähitellen, mutta luultavasti hitaammin kuin yleisesti arvioidaan. Suurella todennäköisyydellä ihmisille löytyy töitä vielä ainakin 50 vuoden päästä. Mutta 100 vuoden kuluttua tilanne voi olla jo aivan toinen, ehkä silloin ihmisoikeusjärjestöt pitävät mielettömänä ajatuksena, että ihmisillä teetettäisiin fyysistä työtä. Ehkä vielä jonain päivänä ihmisillä teetettävä työ rinnastetaan orjuuteen ja katsotaan ihmisoikeusrikokseksi.

VOX CORDIS 1/2018

43


4

TIEDE MUUTTAA MAAILMAA

miljoonaa euroa työliikkuvuuden tutkimukseen HORISONTTI 2020

Euroopan unioni on myöntänyt Horisontti 2020 -ohjelmasta liki neljän miljoonan euron rahoituksen kansainvälistä työliikkuvuutta tutkivaan GLOMO-hankkeeseen. Vaasan yliopisto on mukana tutkimushankkeessa ja sen osuus rahoituksesta on reilut puoli miljoonaa euroa.



GLOMO-hanke perustaa myös uuden tohtorikoulutusohjelman, johon rekrytoidaan 15 kansainvälistä tohtorikoulutettavaa eli noin kaksi kuhunkin hankkeessa mukana olevaan yliopistoon.

15kansainvälistä

tohtorikoulutettavaa

Hiljainen tienoo vai seksikäs imagon nostattaja? Vaasan yliopisto ryhtyy tutkimaan maaseudun paikkaseksikkyyttä monitieteisessä hankkeessa. Paikkaseksikkyys on uusi rohkea tapa käsitteellistää maaseutua.

Hanke mahdollistaa uudenlaisen kansainvälisen jatkokoulutusyhteistyön kehittämisen sekä tukee alan tutkimusyhteistyön tiivistämistä Euroopassa. Mukana on useita alan parhaita yliopistoja sekä Euroopan kärkitutkijoita. GLOMO-hankkeessa on myös yrityspartnereita, kuten Suomesta Wärtsilä, joiden kautta opiskelijat ovat neljän kuukauden jakson alaan liittyvässä työharjoittelussa” P rofessori V esa S uutari

Paikkaseksikkyys liittyy mielikuviin. Maaseutu on haluttava ilmiö monen urbaanin asukkaan silmissä. Maaseutua ostetaan ja kulutetaan mielikuvien kautta. ”

T utkijatohtori N iklas L undström

48 000

euron rahoituksen

KONEEN SÄÄTIÖ

Koneen Säätiö on myöntänyt Vaasan yliopiston aluetieteen tutkijatohtori Niklas Lundströmille ja tutkijaryhmälle tutkimushankkeeseen 48 000 euron rahoituksen.

20x

Mitä jos ihosyövän ja karieksen voisi tunnistaa spektrikameran avulla?

SUOMEN AKATEMIA

Vaasan yliopisto tutkii ja käyttää hankkeessa FPGAtekniikkaa, joka on jopa kaksikymmentä kertaa energiatehokkaampi tapa tehdä laskentaa kuin perinteinen mikroprosessori. Käytämme FPGA:ta spektrikuvantamisella saatujen kuvien käsittelyssä ja kuvien analysointiin liittyvissä laskentarutiineissa” P rofessori J armo A lander Uudessa Suomen Akatemian rahoittamassa Vaasan yliopiston, Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hankkeessa kehitetään optisia laitteita ja laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan syväkuvantaa ja mallittaa biologisia pintoja.

44

VOX CORDIS 1/2018


Hillitty luksus puhuttelee suomalaisia Uuden tutkimuksen mukaan italialaisiin ja ranskalaisiin vetoaa vaikkapa Pradan luksusvyö tai Guccin luksuslaukku, jossa brändin logo on näyttävästi esillä. Suomalaisten suhtautuminen näyttäviin logoihin luksustuotteissa on selvästi varovaisempaa. Markkinoinnin tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen Vaasan yliopistosta kertoo, että tutkimuksessa oli mukana runsaat 200 nuorta kuluttajaa Suomesta, Italiasta ja Ranskasta. Heille näytettiin erilaisia luksustuotteita, joissa oli brändin logo näyttävästi esillä ja toisia, jossa logo ei näkynyt. Tutkimuksen mukaan kulttuuri vaikuttaa asenteeseen brändin näkyvyyttä kohtaan. Suomalaiset eivät halua mahtailla, joten hillitty luksus puhuttelee enemmän. He hakevat luksustuotteesta mielihyvää ja kuulumista pieneen sisäpiiriin, ei niinkään näkyvää yhteiskunnallisen aseman nostattajaa. – Suomalaisten asenne saattaa tulevaisuudessa muuttua, koska luksustuotteiden saatavuus on parantunut. Lisäksi monet luksusbrändit ovat alkaneet kosiskella muodista innostuneita nuoria kuluttajia, kun aiemmin ostajat ovat olleet vanhempia henkilöitä, arvioi Kauppinen-Räisänen. Hannele Kauppinen-Räisänen, Peter Björk, Alexandra Lönnström & Marie-Nathalie Jauffret (2018): How consumers' need for uniqueness, self-monitoring, and social identity affect their choices when luxury brands visually shout versus whisper, Journal of Business Research, vol 84, March 2018, pp. 72-81.

Julkaisufoorumi sai vahvistusta Vaasan yliopistosta Vaasan yliopiston kuluttajakäyttäytymisen professori Harri Luomala on valittu Julkaisufoorumin (Jufo) panelistiksi kaudelle 2018–2021. Hän tulee olemaan mukana taloustieteen paneelissa. Julkaisufoorumi on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjestelmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää Jufo-luokittelua julkaisujen laadun mittarina yliopistojen rahoitusmallissa.

Laboratorioinsinöörit Sonja Heikkilä ja Olav Nilsson sekä projektitutkija Antti Niemi kertovat ensimmäisten tutkimusajojen sujuneen hyvin.

VEBICin moottorilaboratorio käynnistyi Energiaan ja kestävän kehitykseen keskittyneen, monitieteisen VEBIC-tutkimusalustan moottorilaboratorio on käynnistynyt. Uuteen moottorihalliin on saatu Wärtsilältä käyttöön laivamoottorina tunnettu 4L20dieselmoottori. Moottorilaboratorion asennukset valmistuivat vuodenvaihteessa. 4L20-moottorilla on aloitettu kansainväliseen HERCULES-2-tutkimushankkeeseen liittyvät kokeet. EU:n Horisontti 2020 -rahoitusta saaneessa hankkeessa on tarkoitus kehittää moottorin polttoainejoustavuutta, vähentää päästöjä merkittävästi lähelle nollatasoa sekä parantaa moottorien ohjaus- ja säätöjärjestelmiä. – Moottoriin asennetaan uusi ohjausjärjestelmä, jolla pystytään parantamaan moottorin säätöä ja hallintaa nykyisestä tuntuvasti, kertoo energiatekniikan professori Seppo Niemi Vaasan yliopistosta. Päätavoitteena on moottorin polttoainevalikoiman laajentaminen. Mukana kokeissa on fossiilisia, uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita. Niemi ja hänen tutkimustiiminsä mittaavat esimerkiksi polttoaineiden syttymisominaisuuksia ja seuraavat polttoaineiden palamisprosessia. – Katsomme, millaisia seoksia voimme ajaa ja millainen moottorin polttoainejärjestelmän tulee olla, jotta polttoaineita voidaan käyttää joustavasti.

HERCULES-2 on kahden suuren eurooppalaisen moottorivalmistajan Wärtsilän ja MAN Diesel & Turbon yhteishanke, jossa on lisäksi mukana muita yrityksiä, kuten Dinex Ecocat sekä Vaasan yliopiston ohella useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. EU-rahoitus koko hankkeelle on yhteensä 16,8 miljoonaa euroa, josta Vaasan yliopiston osuus on 1,45 miljoonaa euroa. Niemen mukaan tavoitteena on saada toinen iso moottori laboratorioon ensi vuonna ja yksi pienempi moottori mahdollisesti jo tänä vuonna. VEBICin polttoainelaboratorio on ollut toiminnassa jo vuoden ajan. Laboratorio tekee kiinteää yhteistyötä moottorilaboratorion kanssa ja on tukenut HERCULES-2-hankkeen tutkimusta. }} www.vebic.fi

Projektitutkijat Krister Ekman ja Teemu Ovaska huoltavat mittalaitetta.

VOX CORDIS 1/2018

45


Tutkija − onko julkaisusi kovaa valuuttaa? Vaasan yliopiston tutkijatohtori Jukka Sihvonen ja professori Sami Vähämaa ovat yhdessä Hankenin professori Timo Korkeamäen kanssa kehittäneet menetelmän tutkimusmäärien vertailuun eri tieteenalojen ja oppiaineiden välillä. – Menetelmämme on yksinkertainen. Laitamme jokaisen tieteenalan tutkijat paremmuusjärjestykseen heidän julkaisumääriensä perusteella ja sitten laskemme tilastollisen suhteen tutkijan pistesijan ja hänen julkaisuidensa määrän välillä. Tämä suhde vaihtelee eri tieteenalojen välillä ja kuvaa käytännössä sitä, kuinka paljon yksi lisäjulkaisu nostaisi tutkijan sijoitusta suhteessa muihin saman tieteenalan tutkijoihin, kertoo Sihvonen. Jos julkaisukynnys on tietyllä alalla matala, ei yhden lisäjulkaisun tuoma lisäetu tutkijalle ole suuri. Toisilla aloilla yksi lisäjulkaisu saattaa taas nostaa tutkijan pistesijoitusta huomattavastikin. – Samoin kuin valuuttakurssit kertovat valuuttojen suhteellisista arvoeroista, kuvaa menetelmämme julkaisuiden suhteellisia arvoeroja tieteenalojen ja oppiaineiden välillä. Tutkimuksessamme sovelsimme menetelmää taloustieteen ja liiketaloustieteen julkaisuihin, mutta se sopii yhtä hyvin muidenkin alojen vertailuun, sanoo Vähämaa. Sihvonen, Vähämaa ja Korkeamäki käyttivät tutkimuksessaan ainoastaan alan julkaisuiden kermaa eli kansainvälisen ABS-rankingin kaikkein korkeimmalle tasolle (4*) arvostettuja taloustieteen ja liiketaloustieteen tiedelehtiä vuosilta 2005– 2015. Liiketaloustieteiden osalta yksittäisen julkaisun arvo on tutkimustulosten mukaan korkein laskentatoimessa ja alhaisin markkinoinnissa. Yksi julkaisu laskentatoimen huippulehdessä vastaa tutkimuksen mukaan 1,3–1,4 julkaisua taloustieteen, rahoituksen tai johtamisen huippulehdissä sekä hieman yli kahta julkaisua markkinoinnin huippulehdissä. Tutkijoiden mukaan menetelmän avulla voidaan esimerkiksi muuttaa eri tieteenaloihin keskittyvien yliopistojen julkaisumäärät vertailukelpoisiksi, tai esimerkiksi oppiainekohtaistaa tutkijoiden uraputkistandardeja.

46

VOX CORDIS 1/2018

Tutkimuksessa on luotu tutkijoiden Top-50 -lista sekä perinteisellä tavalla laskettuna että julkaisukurssein painotettuna. Perinteisellä tavalla laskettuna listaa kansoittavat lähinnä markkinoinnin tutkijat, kun taas vertailukelpoiseksi muutetulla listalla kaikki oppiaineet ovat yhtäläisesti edustettuina.

Tutkijoiden Top 10 Laadukkaisiin julkaisuihin (ABS 4*) perustuva liiketaloustieteen ja taloustieteen tutkijoiden ranking, jossa eri tieteenalojen julkaisumäärät on muutettu vertailukelpoisiksi keskenään.

Peter G. Hall †

Taloustiede

University of Melbourne

10,90

Steven M Shugan

Markkinointi

Daron Acemoglu

Taloustiede

University of Florida MIT

René M Stulz

10,62 10,07

Rahoitus

Ohio State University

9,74

Donald C. Hambrick

Pennsylvania State University

Johtaminen

University of Miami

Yadong Luo

Johtaminen

Jean Tirole

Taloustiede

Toulouse School of Economics

Viral V Acharaya

9,46 8,15 7,47

Rahoitus

New York University

Christian Leuz

University of Chicago

Robin Greenwood Harvard

4

7,27

Laskentatoimi

6,52

Rahoitus

6,50

6

Tutkimuksesta on julkaistu artikkeli Evaluating publications across business disciplines: Inferring interdisciplinary “exchange rates” from intradisciplinary author rankings Journal of Business Research -tiedejulkaisussa. Artikkeli on vapaasti ladattavissa osoitteesta: https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2017.11.024

Artikkelien vertailukelpoiseksi korjattu lukumäärä

8

10

12


WELL DONE  

Suomen Strategisen Johtamisen seura palkitsi tutkijatohtori Tuomas Huikkolan alan parhaasta väitöskirjasta. Huikkolan työ käsitteli teollisuuden palveluliiketoimintaa. Väitöstutkimussarjassa palkinto jaetaan joka kolmas vuosi.

Vaasan yliopistolle 455 000 euroa ICT-muuntokoulutuksen järjestämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ICT-alan verkostomaiseen koulutusyhteistyöhön neljä miljoonaa euroa. Väli-Suomen yliopistojen yhteishankkeessa muuntokoulutetaan ensisijaisesti 275 työtöntä tai työttömyysuhan alaista ICT-alan tehtäviin. Vaasan yliopisto tarjoaa kauppatieteiden maisterin tutkintoon tähtäävän Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelman. Ohjelmassa yhdistyy tietojärjestelmätieteen ja tuotantotalouden opintoja. Muuntokoulutukset johtavat yliopiston ylempään korkeakoulututkintoon.

ICT-ala kärsii työvoimapulasta, mikä on yksi este Suomen talouskasvulle ja yhteiskunnan digitalisaation kehittymiselle. ”

-

professor i

Tero Var tiainen

– ICT-ala kärsii työvoimapulasta, mikä on yksi este Suomen talouskasvulle ja yhteiskunnan digitalisaation kehittymiselle. Pelkästään ohjelmistoalalla arvioidaan olevan valtakunnallisesti tuhansien osaajien vaje, sanoo tietojärjestelmätieteen professori Tero Vartiainen Vaasan yliopistosta.

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry valitsi vuoden 2017 parhaaksi HR-graduksi Vaasan yliopistossa opiskelleen Eevi-Kaisa Kilpiön henkilöstöjohtamisen tutkielman. Kilpiön tutkielman aiheena on ”Kontrolliodotuksen ja sosiaalisen suotavuuden välinen yhteys henkilöstöjohtamisessa - Työelämän sankareita vai näyttelijöitä?”

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry valitsi vuoden 2017 yhteiskuntatieteelliseksi pro graduksi Vaasan yliopistossa opiskelleen Mikko Latvalan sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkielman. Latvalan tutkielman aiheena on "Maahanmuuttajataustainen nuori osana suomalaista yhteiskuntaa. Jalkapalloharrastuksen merkitys poikien integraation edistäjänä."

Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osasto on myöntänyt vuoden 2017 tunnustuspalkinnon julkisoikeuden emeritaprofessori Eija Mäkiselle. Tunnustuspalkinto myönnettiin pohjoismaisen hallinnon tuntemuksen ja pohjoismaisen yhteistyön edistämisestä.

Valtioneuvosto on nimittänyt julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan jäseneksi ajalle 1.3.2018-31.12.2020 Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa yleisiä suosituksia virkamiesetiikasta ja virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Salminen toimi neuvottelukunnan jäsenenä myös edellisellä nelivuotiskaudella.

Hallintotieteiden tohtori Ville Pietiläiselle on myönnetty Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluvan organisaatioiden kehittämisen ja johtamisen dosentin arvo. Pietiläinen toimii tällä hetkellä psykologian yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa.

Hallintotieteiden tohtori Elias Pekkolalle on myönnetty Vaasan yliopiston julkisjohtamisen alaan kuuluva asiantuntijatyön ja organisaatioiden dosentin arvo. Pekkola toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa yliopistonlehtorina.

Heinäkuussa 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista vaikuttaa maaseudun kuljetuksiin ja liikkumiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on myönnetty rahoitus valtakun-nalliselle ”Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi” -tiedotushankkeelle. Vuoden alusta käynnistynyttä kaksivuotista hanketta koordinoi tutkija Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista ja kumppanina on VTT.

VOX CORDIS 1/2018

47


VÄITÖKSET. 

Jesse Heimosen väitöstutkimuksen mukaan organisaation yrittäjämäisyys voi lisätä sekä suurten onnistumisten että suurten epäonnistumisten todennäköisyyttä.

Organisaation yrittäjämäisyys ei ole menestyksen tae Jesse Heimonen on tarkastellut johtamisen alan väitöskirjassaan organisaation yrittäjämäisyyttä ja sen vaikutusta yrityksen suorituskykyyn. Valtaosa alan kirjallisuudesta pitää organisaation yrittäjämäisyyttä kilpailuetua tuottavana yrityksen ominaisuutena, mutta väitöskirja paljastaa, että näin ei välttämättä aina ole. Sen sijaan, että organisaation yrittäjämäisyys tuottaisi aina kaupallisesti menestyviä tuote- ja palveluinnovaatioita, yrittäjämäisyyden lisääntyminen voi lisätä vaihtelua yrityksen suorituskyvyssä. – Kun yritykset käyttävät enemmän resursseja uusien markkinamahdollisuuksien etsimiseen, ovat avoimia hyvin radikaaleillekin ideoille ja investoivat rohkeasti näiden ideoiden toteutukseen, lopputuloksena voi olla joko erittäin menestynyt tuote, palvelu tai

48

VOX CORDIS 1/2018

kehitystoimenpide, mutta epäonnistuessaan näillä voi olla suora negatiivinen vaikutus yrityksen eri suorituskykymittareihin kuten kannattavuuteen, sanoo Heimonen. Yrittäjämäisyyden aikaansaamaa vaihtelua voidaan pyrkiä kontrolloimaan kehittämällä ja hyödyntämällä erilaisia kyvykkyyksiä ja resursseja. – Omaksumiskyvykkyys eli organisaation kyky hankkia, sulauttaa, muuntaa ja hyödyntää tietoa voi auttaa yrittäjämäisesti toimivia yrityksiä tekemään laadukkaampia päätöksiä ja hallitsemaan riskejä. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että taloudellinen pelivara toimii yrittäjämäisten kokeilujen ja nopean kasvun mahdollistajana. Organisaation yrittäjämäisyyden tarpeellisuus ja optimaalinen taso riippuvat yrityksen strategisista tavoitteista. Mikäli yritys tavoittelee olemassa olevaan liiketoimintaan nähden hyvin poikkeavien tuote-, tai palveluinnovaatioiden avulla nopeaa kasvua, näyttäisi hyvin korkealla yrittäjämäisyydellä olevan positiivinen vaikutus.

Jesse Heimonen 15.12.2017 Johtaminen Growth, profitability, and innovation performance of a firm: The enabling role of entrepreneurial orientation

Vastaväittäjä: Professori Teemu Kautonen, Aalto-yliopisto Kustos: Professori Marko Kohtamäki, Vaasan yliopisto


”Hyvä poliisi – paha poliisi” -roolituksen avulla enemmän hyötyä irti yritysten välisistä suhteista?

Miten nuori kansainvälistyvä pk-yritys voi saavuttaa globaalia markkinointimenestystä?

anni rajala

man yang

9.2. Johtaminen Exploring interorganizational interaction in customer–supplier relationships: Learning, persuasion, and coopetition

29.11. Markkinointi International entrepreneurial marketing. Decision making in international business

Menestyksekäs kyvykkyyden kehittäminen vaatii organisaatiolta muutakin kuin valmiita reseptejä

Venymistä, sopeutumista ja neuvottelua – kansainvälinen työmatkustus on perheelle iso haaste

aurangzeab butt

kati saarenpää

9.2. Tuotantotalous A longitudinal study of organizational capability development process — rendering project portfolio management capability (PPMC)

24.11. Johtaminen Stretching, adapting and negotiating. International business travel and its influence on work-family interactions.

Tavaramerkin siirtohinnoittelu kansainvälisessä vero-oikeudessa – miten voidaan määrittää hyväksyttävä siirtohinta?

Asiakasarvo kateissa? Monikansallisten yritysten palvelut eivät aina vastaa asiakkaiden tarpeita

katriina pankakoski

23.11. Markkinointi Servitisation in Value Creating Relationships: Views from Headquarters, Subsidiaries and Customers.

26.1. Talousoikeus Tavaramerkin siirtohinnoittelu: etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat.

tiina leposky

Poliisien kielitaidot ovat puutteellisia

Kehittyvien markkinoiden joukkolainat ovat riskibisnestä

sanna heittola

nebojsa dimic

16.12. Ruotsin kieli ”Poliisista päivää, från polisen god dag”.. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland.

Brändiarkkitehtuuri kansainvälisen yrityskaupan jälkeen – onko yhdenmukaistamisella vaikutusta yrityksen menestykseen? arup barua 8.12. Markkinointi International entrepreneurial marketing. Decision making in international business.

Länsi-Euroopan osuuspankit ja säästöpankit toivat vakautta talouskriiseihin jari-mikko meriläinen 8.12. Taloustiede Essays on financial stability and bank ownership type

Langattomasti toimiva, huomaamaton elektroniikka on arkipäivää tulevaisuuden elämän rutiineissa heikki palomäki 4.12. Tietoliikennetekniikka Wireless Distributed Intelligence in Personal Applications

3.11. Rahoitus Essays on emerging market finance

Lait, rehellisyys vai arvot? – Tätä eettinen johtajuus tarkoittaa nuorille johtajille lotta pitkänen 3.11. Julkisjohtaminen Nuorten johtajien eettiset profiilit. Q-metodologinen tutkimus eettisestä johtajuudesta uuden sukupolven määrittämänä

Hyvä muutosjohtajuus edellyttää tasapainottelua erilaisten odotusten ristiaallokossa marianne laurila 2.11. Johtaminen ”Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”. Esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta

Miten synergia syntyy – tutkija kehitti uuden tutkimusalustan synergiatutkimukseen simo keskinen 27.10. TuotantotalousSynergiailmiöiden tutkimuksellinen perusta – tutkimuskenttänä energia-ala ja teolliset yritykset

VOX CORDIS 1/2018

49


Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti. Liity alumniksi verkossa: } univaasa.fi /alumnit  facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit  alumni@univaasa.fi

” Voit lähteä Vaasasta, mutta yliopisto ei lähde sinusta.”

Opiskelijan

asialla.

VaasanYliopistonYlioppilaskunta VYYtweets Ylioppilaskunta

www.vyy.fi

50

VOX CORDIS 1/2018

vaasanylioppilastalo.fi


Teksti TIIA RÖKSÄ Kuvat SAMI PULKKINEN & TIIA RÖKSÄ

Päivä väittelijän matkassa 

Väitöspäivään sisältyy paljon jännitystä ja järjesteltävää. Millaisia ajatuksia päivän aikana väittelijällä käy mielessä ja mitä kaikkea tilaisuuden järjestämiseen liittyy? Johtamisen alalta väitellyt Kati Saarenpää otti meidät mukaansa suureen koitokseen.

VOX CORDIS 1/2018

51


kati saar e n pää

Torstai 23.11.  18:00 Karonkkapaikka, Gerbyn Nuorisoseura Kati on koristelemassa karonkkapaikkaa tutkijakollegoiden ja perheensä kanssa. ”Olo on odottava. Olen valmistautunut tähän pitkään, mutta illalla aion vielä lukea yhden tuoreen artikkelin. Väitöstilaisuudessa kysymykset voivat olla mitä vain. Uskon kuitenkin kaiken menevän hyvin ja omalla painollaan”. Koristelu on valmis ennen iltakahdeksaa. Valot sammutetaan, ja tila jää odottamaan huomisen juhlijoita.

Perjantai 24.11.  08:30 Kampaaja ja meikki, Day to Day ”Nukuin hyvin, vaikka menin myöhään nukkumaan. Yritän miettiä, ettei tämä tästä ajattelemalla miksikään muutu.” Välillä hän vilkaisee peiliin ja tarkistaa asuaan. ”En muistanut laittaa mitään koruja. Toisaalta kai parempi, että menee sellaisena kuin oikeasti on. Vähän mietin, ovatko mekon hihat liian lyhyet. Etiketissä sanotaan, että naisväittelijällä pitäisi olla musta pitkähihainen mekko.”

 10:10 Työhuone, yliopisto Kati istahtaa työpöytänsä ääreen kirjoittamaan omistuskirjoituksia. Omistuskirjoituksilla varustettuja painoksia hän antaa oman tiedekuntansa professoreille, rahoittajille, lähimmille kollegoille sekä tietenkin äidille. ”Väitöskirjani on artikkeliväitöskirja, joka käsittelee työmatkustuksen vaikutusta perhe-elämään. Siinä on neljä artikkelia, joista yksi on yhteisartikkeli. Tämän tekeminen on ollut mukavaa. Olen koko ajan tiennyt, mitä tehdä. Meillä on täällä muutenkin tosi hyvä ilmapiiri – milloin vain voi mennä professorin ovelle, eikä kukaan päde täällä asemallaan.”

 11:00 Lounas kustoksen ja vastaväittäjän kanssa ”Luolassa”, Johtamisen yksikkö Katin kustos, professori Liisa Mäkelä ja Jyväskylän yliopistosta saapunut vastaväittäjä, professori Anna-Maija Lämsä odottavat Katia lounaalla. ”Tämä on päivän kevyt osuus, sitten iltatilaisuuden lisäksi”, Liisa naurahtaa. Lounaalla keskustellaan keveästi akateemisista perinteistä ja väitöstilaisuuksista. Anna-Maija vinkkaa, että paras tapa valmistautua omaan väitöstilaisuuteen on käydä katsomassa muiden väitöksiä. Ja niin Kati on tehnytkin. ”Kaikki sanovat, että väitöstilaisuudessa aika menee nopeasti. Toivon, että väitöstilaisuus ei ole pelkkää lätinää, vaan pääsen näyttämään, mitä oikeasti osaan.”

52

VOX CORDIS 1/2018


 18:00 Karonkka, Gerbyn Nuorisoseura

kati saar e n pää

Väitöskaronkka järjestetään vastaväittäjän kunniaksi ja kiitokseksi yhteistyökumppaneille, ystäville ja perheelle. Karonkassa Kati muistelee lämmöllä väitöskirjaprosessiaan. ”En kokenut mitään pitkiä masennusjaksoja kirjoittamisen aikana. Kahvihuoneporukka on hyvä ja meillä on hauskaa töissä.” Kun kiitospuheet on pidetty ja illallinen nautittu, DJ aloittaa soiton. Karonkkailta jatkuu pitkälle yöhön.

Toivon, että väitöstilaisuus ei ole pelkkää lätinää, vaan pääsen näyttämään, mitä oikeasti osaan.

 14:00 väitöstilaisuuden loputtua kahvit ravintola Almassa ”Tämä oli oikein miellyttävä tilaisuus. Kiitos vastaväittäjälle”, Kati huokaa helpottuneena. Kahvitilaisuuden jälkeen Kati suuntaa kotiin lepäämään ja laittautumaan. Sitten suunnaksi karonkka – juhlailta voi alkaa.

 12:00 Väitös, Kurtén Päivän jännittävin hetki tiivistyy Kurtén-auditorion väitöstilaisuuteen. Ennen tilaisuuden alkua Katille tulee mieleen vielä viime hetken ajatuksia. ”Kun menen ensimmäisenä saliin, niin pitääkö istua vai jäädä seisomaan? Pakko googlettaa.” Tilaisuus sujuu omalla painollaan, kuten Kati oli arvellutkin. Erityisesti väitöksen alun kirjallisuuskatsaus saa vastaväittäjältä kiitosta.

Kuka: Kati Saarenpää, apurahatutkija Koulutus: HTM 2003 ja KTM 2014, KTT 2017 Vaasan yliopisto Väitös: Stretching, adapting and negotiating. International business travel and its influence on work-family interactions. Acta Wasaensia 390. Vaasan yliopisto. Vastaväittäjä: Professori Anna-Maija Lämsä, Jyväskylän yliopisto Kustos: Professori Liisa Mäkelä, Vaasan yliopisto

VOX CORDIS 1/2018

53


Rahan tutkiminen palkitsee Timo Rothoviuksen mielestä yritysten rahoitus on äärimmäisen kiinnostava tutkimuskohde. Teorioita hän hyödyntää myös omassa sijoitustoiminnassa.

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo, että osakemarkkinat ja sijoittaminen ovat kiinnostaneet häntä pikkupojasta lähtien. Kauppatieteet olivat siten itsestään selvä valinta, kun vaasalaisnuorukainen pohti 1980-luvun alussa uravaihtoehtojaan. – Vaasan yliopistoon päästyäni tiesin heti, mitä haluan opiskella. Kvantitatiivinen yritysanalyysi oli tuolloin laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen erityisohjelma, joka oli muita ohjelmia matemaattisempi. Se sopi minulle parhaiten, Rothovius muistelee. Kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen Rothovius jatkoi opintojaan Vaasassa ensin lisensiaatiksi ja sitten tohtoriksi. Väitöskirjan hän teki vuonna 2003 osakeanalyytikkojen ennusteista.

Raha kiinnostava tutkimuskohde Laskentatoimen ja rahoituksen professorina Rothovius on toiminut vuodesta 1998 lähtien ensin viranhoitajana ja myöhemmin väittelyn jälkeen virkaan nimitettynä. – Raha ja rahoitus ovat erittäin kiinnostavia tutkimuskohteita. Minua on kiinnostanut aina, miten rahalla mitataan eri asioita ja miten raha vaikuttaa yhteiskunnan eri toimintoihin. Rahoitukseen liittyvät oleellisesti yritykset. Rothoviuksen mielestä on kiehtovaa tutkia ja pohtia, millaisia strategioita yritykset omaksuvat, miten ne onnistuvat strategioissaan ja mitkä asiat vaikuttavat

54

VOX CORDIS 1/2018

yritysten arvoon. – Rahoituksen ja yritysmaailman muodostama kokonaisuus on valtavan monimutkainen ja jatkuvassa muutoksessa. Kiinnostus pysyy taatusti yllä, kun koko ajan tulee vastaan uusia asioita. Jatkuvasti oppii jotakin uutta.

Teorioista hyötyä omassa sijoittamisessa

Rothovius sanoo, että rahoituksen teorioista on ollut paljon hyötyä myös omassa sijoitustoiminnassa. Esimerkiksi viime vuonna taloustieteen Nobel-palkinnon saaneen Richard H. Thalerin ajatuksiin perehtymällä kuka tahansa piensijoittaja voi Rothoviuksen mukaan tulla entistä paremmaksi sijoittajaksi. Thaler on tutkinut rahankäyttöä käyttäytymistieteen näkökulmasta ja tullut siihen johtopäätökseen, että ihmiset eivät toimi aina rationaalisesti tehdessään taloudellisia päätöksiä. Esimerkiksi yksittäisten pörssiyritysten kohdalla sijoittajat saattavat käyttäytyä eri tavalla kuin osakkeen todellinen arvo edellyttäisi. – Sijoittajien reagointi voi johtaa osakkeen alihinnoitteluun, mikä tarjoaa ostopaikkoja valppaalle sijoittajalle. Rothovius ostaa omaan salkkuunsa osakkeita, joille voi odottaa hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä.

– Ennen tuli spekuloitua myös lyhyemmällä tähtäimellä, mutta sittemmin olen siirtynyt yhä enemmän niin sanottuja laatuyhtiöitä suosivaksi pitkän tähtäimen sijoittajaksi.

Julkinen keskustelu kuuluu professorin työhön

Rothovius on toiminut kymmenen vuotta Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajana. Luottamustoimen hoitaminen vie aikaa, mutta toiminta osakesäästämistä edistävässä järjestössä on hänestä kiinnostavaa ja mielekästä. – Mielestäni järjestöllä on tärkeä tehtävä siinä, että viestiä sijoittamisen merkityksestä saadaan levitettyä. Tekemistä riittää, sillä suomalaiset ymmärtävät Rothoviuksen mielestä edelleen varsin huonosti osakesäästämisen etuja. Pitkällä aikavälillä osakesijoitukset tuottavat selvästi paremmin kuin muut kohteet – puhumattakaan nollakorkoisella pankkitilillä makaavista rahoista. – Osakesijoittamisessa olemme vielä valovuoden jäljessä vaikkapa Ruotsista. Rothovius on mediassa kysytty asiantuntija sijoittamiseen ja yritysten rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkijana hänestä on luontevaa osallistua julkiseen keskusteluun


Rothovius ostaa omaan salkkuunsa osakkeita, joille voi odottaa hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä.

– Onhan se yksi yliopiston professoreille antamista tehtävistä. – Opetuksen ja tutkimuksen ohella meillä on velvollisuus olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnan kehitykseen. Rothoviuksen mukaan julkisuudessa esiintymiseen liittyy myös nurjia puolia, tosin lieviä sellaisia. – Toimittajat saattavat soittaa melkein mihin vuorokauden aikaan tahansa ja kysyä kommentteja. Ja välillä haastatteluista ja mielipidekirjoituksista tulee asiatonta palautetta. Se kuuluu kuitenkin kuvioon. En jaksa ottaa tällaisesta hirveästi nokkiini.

Teksti MATTI REMES Kuvitus RONJA KARVINEN

VOX CORDIS 1/2018

55


Millainen Vaasan yliopisto on vuonna 2030? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasivat :

Edelleen vahvasti yritysten kanssa yhteistyötä harjoittava



Ihmisläheinen opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja palveluiden ihmisten yhteisö

Rohkea ja vetovoimainen edelläkävijä

Focusing on research Innovoiva, ketterä ja yhdenvertainen

Kauppatiede- ja tekniikkapainotteinen, ja täällä tehdään laadukasta sekä kansainvälistä tutkimusta.

Bigger and more international Itsenäinen yliopisto

Vaikuttava ja vastuullinen yhteisö

Osa suurempaa yksikköä

Paikka jossa on hyvä luoda ja jakaa uutta tietoa

Verkostoitunut ja digitaalinen

Merkittävä alueellinen ja kansallinen sekä vahva kansainvälinen toimija Moniarvoinen, demokraattinen, joustava

56

VOX CORDIS 1/2018


Uusi hallitus tuo osaavaa muutosvoimaa

Vaasan yliopiston hallitus: Kaisa-Leena Lintilä (vas.), Eero Kasanen, Kim Kujala, Johnny Åkerholm, Janne Koljonen, Anne Korkiakoski, Juha Kytölä, Merja Koskela ja Jussi Kantola.

Vaasan yliopiston uusi hallitus vuosille 2018– 2021 järjestäytyi helmikuussa. Puheenjohtajana jatkaa talousasiantuntija Johnny Åkerholm. Uudeksi varapuheenjohtajaksi nousi hallitusammattilainen Anne Korkiakoski. Muita hallituksen jäseniä ovat professori Jussi Kantola Vaasan yliopistosta, emeritusprofessori, Helsingin kauppakorkeakoulun entinen rehtori Eero Kasanen, laboratorioinsinööri Janne Koljonen Vaasan yliopistosta, professori Merja Koskela Vaasan yliopistosta, Wärtsilän Marine-divisioonan ympäristöliiketoiminnan johtaja Juha Kytölä, aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä opiskelijajäsen Kim Kujala.

Liity tiiviiseen yhteisöömme

Yliopistouralle

Tutustu Vaasan yliopiston mielenkiintoisiin uramahdollisuuksiin. Katso avoimet työpaikkamme ja hae nyt joukkoomme:

univaasa.fi/careers Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Strategiset painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko. Suomen kauneimmalla kampuksella meren rannalla viihtyvät 5400 opiskelijaamme ja 500 työntekijäämme. Yliopistoyhteisömme on kansainvälinen: meitä on yli 80 maasta.

VOX CORDIS 1/2018

57


opiske lijalah etti las

petrau lla

Minun kampukseni Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta. sisi pola

pau li i nasa

58

VOX CORDIS 1/2018

vi lmakaroli i na


Avoimessa yliopistossa voit suorittaa mieleisiäsi opintoja ajasta ja paikasta riipumatta. Voit sisällyttää opinnot tutkintoosi. univaasa.fi/avoin

Kysy Lisää: opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@univaasa.fi | facebook.com/ vaasanyliopisto.avoin

VOX CORDIS 1/2018

59


Vox cordis 1/2018  

Vaasan yliopiston yliopistolehti Vox cordis 1/2018: Uutta yliopistoa rakentamassa / 50 vuotta yhteistä tahtoa / Käskyttämisestä valmentavaan...

Vox cordis 1/2018  

Vaasan yliopiston yliopistolehti Vox cordis 1/2018: Uutta yliopistoa rakentamassa / 50 vuotta yhteistä tahtoa / Käskyttämisestä valmentavaan...