KUKA?
Kaisa Miettinen pitää tärkeänä, että opiskelijat pystyvät tulevaisuudessa soveltamaan oppimaansa toimialan vaatimusten mukaisiksi.
»» »»
»» »» »»
»»
»»
Syntynyt 1965 Sulkavalla. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, infrastruktuureista ja tutkijakoulusta vastaava vararehtori. Tutkimusala monitavoiteoptimointi. Jyväskylän yliopiston teollisen optimoinnin professori. Kehittämässä mm. maailman ensimmäistä Internetissä toimivaa interaktiivista monitavoiteoptimoinnin ohjelmistoa, WWW-NIMBUS:ta. International Society on Multiple Criteria Decision Making -seuran puheenjohtaja (lähes 2000 jäsentä noin 95 maasta). Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-palkinto vuonna 2009.
TULEVAISUUS
perustuu osaavien ihmisten arkiselle työlle Vararehtori Kaisa Miettisen mukaan edistystä ei synny sormia napsauttamalla vaan kehitysprosessi perustuu luovien ja osaavien ihmisten työlle. Teksti Kuva
Sofia Anton Sofia Anton
S
itä on joka paikassa, kaikkialla: informaatioteknologiaa. Vuosien myötä käsitys it:stä on vain muuttunut, kiteyttää vararehtori Kaisa Miettinen. Tiedekunta haluaa kouluttaa opiskelijoistaan muuntautumiskykyisiä, jotta he pystyvät tulevaisuudessa toimimaan toistaiseksi tuntemattomien menetelmien ja ongelmien parissa. Miettinen korostaa, ettei opiskelijoiden ole tarkoitus valmistua tiettyyn ammattiin. Sen sijaan heille taataan hyvät valmiudet omaksua uutta ja pysyä ajassa mukana. Alan käytäntöjen tai toimintamallien muuttuessa kertynyttä pääomaa voi soveltaa tarpeiden mukaan. Menetelmien kehittyminen tuo mukanaan haasteita. Muutosten ennustaminen on vaikeaa, ja kehitystahtia voi etukäteen vain arvailla. 15 vuotta sitten käytössä olleet tietokoneet ovat nykyään museotavaraa. Samaan aikaan tehty ennustus matkapuhelinten käyttöominaisuuksista on vielä
10
”
joiltain osin täyttymättä, eikä se välttämättä koskaan toteudu. Miettinen näkee, että tiedon tarpeen analysointi korostuu sitä mukaa, kun informaation määrä lisääntyy. Ammattilaisen on löydettävä olennainen epäolennaisen joukosta. Puutteellisen tiedon perusteella on tehtävä johtopäätöksiä ajautumatta harhapoluille. Viimeisteltyjen tietojärjestelmien arvo nousee viimeistään siinä vaiheessa, kun palvelu kaatuu. ”Esimerkiksi, kun VR:n lipunvarausjärjestelmä ei toimi, silloin muistetaan, että tällaisten asioiden taitaminen ja osaaminen on todella tärkeää. Tarpeet eivät ole mihinkään katoamassa. Ne vain hakevat uusia muotoja ja mahdollisuuksia.” Tiedekunnan perustamisen aikaan Itävallassa IIASA-tutkimuslaitoksessa (International Institute for Applied Systems Analysis) työskennellyt Miettinen toteaa, että kansainvälisyys on säilynyt luontevana osana alan opinnoissa ja tutkimuksessa. Kansainvälisen yhteistyön myötä tiede-
kunta on kehittänyt omaa toimintaansa maailmalta ja asiantuntijoilta poimittujen ideoiden avulla. Miettisen mukaan globaalien muutosten tutkimisessa maiden väliset rajat eivät ole olennaisia. Tärkeämpää on löytää malli, jolla eri alojen asiantuntemusta voidaan yhdistää. Sen myötä kehittyvät myös alan valmiudet reagoida haasteisiin. Tulevaisuudessakin olennaisia ovat ohjelmointikielet. Vaikka kielet ja ohjelmointialustat muuttuvat vuosien saatossa, kaikkia koneita ja laitteita täytyy yhä ohjata. Miettinen painottaa ohjelmoinnin taidon tärkeyttä, koska tiedon tarve ei vähene. ”Pitää osata tehdä koodia, joka toimii. Siten, että eri järjestelmät pelaavat yhteen. Miettisen mukaan tulevaisuuden tekijöiden on oltava yhdessä tiedekunnan kanssa etunojassa katsomassa, millaisia ideoita voi kehittää tai parantaa. Uusien asioiden keksiminen tuo motivaatiota ja voimaa viedä kehitystä alalla eteenpäin.
OPISKELIJOIDEN EI OLE TARKOITUS VALMISTUA TIETTYYN AMMATTIIN.