Universitas 3/2015

3 2015

...hallitus kurittaa! sivuT 10-13

KUULEEKO

!

S U T I L L HA

S I S Ä L T Ö

|

Painos: 6.100 kpl

|

Paino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

auki ! t a v r o k n ä ä t e P id ksen Sipilän hallitukyisin loikat ovat ny lyä! ees taas hyppe

3/2015

Toimitus Anne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs.

00520 Helsinki

|

Päätoimittaja/ Huvudredaktör Satu Henttonen

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2015 ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Association of Finnish University and Research Establishment Staff Ratamestarinkatu 11, 7 krs.

00520 Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån.

00520 Helsingfors www.yhl.fi Puheenjohtaja/ ordförande Satu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi Viestintäkoordinaattori/ Kommunikationskoordinator Antti Sadinmaa GSM 040 522 8852 antti.sadinmaa@yhl.fi Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi

4 Palkkaneuvottelut käynnissä yliopistosektorilla Valtion virkamieslaki muutoksessa Ikääntyneet irtisanotaan herkemmin Suomessa Työelämä kaipaa asennemuutosta

5 Koulutuksen kilpajuoksu asettaa ikääntyneet työntekijät hankalaan asemaan

Synkät pilvet pysyvät Suomen yllä T oimenpiteet eivät perustuneet riittävään tietoon

6 Romahtaako yliopisto?

8 Taloushuolet varjostavat yliopistojen toimintaa 9 Hallituksen leikkaukset osuvat henkilöstöön Henkisen laman saarnamiehet

10 Hallitus joutui taipumaan Työmarkkinapolitiikka on politiikkaa Näpertelyä?

Yliopistosektori/ Yksityiset alat Neuvottelupäällikkö/ Förhandlingschef Katja Heikkilä GSM 0400-904 893 katja.heikkila@pardia.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM 040-560 9253 aki.nieminen@pardia.fi Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutus Kimmo Nordström Kannen mielenosoituskuva Antti Sadinmaa

11 Naiset kotiin, sanoo hallitus 12 Hallituksen työlainsäädännön tuntemus heikko

Naisten palkkapäivä 30.10.2015

13 Mihin leikatut indeksit vaikuttavat?

Faktat ovat politiikan polttoainetta Helsingissä vallattiin yliopiston tiloja Työmarkkinakeskustelun homehtuneet sanat

14 Pääoman vuoro voittaa T yöskentelyä tehostetaan tunnepuheen avulla

15 Nollatyösopimus puntarissa - oliko raskaus syynä työtuntien vähentymiseen?

16 Turun yliopistossa sopeudutaan ja profiloidutaan ilman irtisanomisia

18 Iso paha Y-sukupolvi?

20 Olisikohan avioehtosopimus tarpeen?

21 Liitto vierailulla Ruotsissa Kolumni: Hello, hi, hei

22 Ansiopäivärahan työssäoloehdon täyttyminen ja palkan uudelleen määrittely

23 Kuka on oikeutettu lisäpäiviin?

S ovitellun päivärahan hakijoiden määrä kasvanut Ikäihmiset ovat työelämän voimavara Inhimillisiä virheitä voidaan vähentää

24 Kolmannet valtakunnalliset KITO-päivät Vaasan Tritoniassa 24.-25.8.2015 Ammattitietoa ja eväitä työhyvinvointiin

25 Laulellen koskia laskien Lieksassa!

Keväinen jäsentilaisuus Oulussa

26 Golfkisassa kaksoisvoitto Jyväskylän yliopistolle!

27 Positivity in dark times Työsuojeluvalvonta toimii hyvin Työntekijöiden oikeuksia muualla Oikeus veteen puhututtaa

Pääkirjoitus

Ledare

?

Positiivisuutta pessimistisessä ajassa

Positivt tänkande i en pessimistisk värld

Keväällä valittiin uusi hallitus, jonka esittämä hallitusohjelma lupaa leikkauksia ja hyvinvoinnin alasajoa monella sektorilla, ei vähiten koulutuksessa ja osaamisessa. Jos kaikki ohjelman mukaiset leikkaukset 1,5 miljardin mahdollisine lisäkiristykseen toteutetaan, voimme olla varmoja, että koulutuksellinen epätasa-arvo, heikoimmille joutuvien osaamisen taso ja tulevaisuuden elintaso laskevat. 1990-luvun lamassa käytettiin samaa lääkettä ja - kuten tutkimukset ovat osoittaneet osoittavat - leikkausten kohderyhmä on sijoittunut huonommin yhteiskuntaan, omaa alhaisemman koulutustason ja tienaa huonommin kuin ikätoverinsa, jotka eivät sosio-ekonomisen asemansa vuoksi joutuneet kärsimään leikkauksista.

Elokuussa sain kuunnella positiivisia luentoja yliopistojen työsuojelupäivillä ja kirjastohenkilöstön seminaarissa. Sain kuulla olevani baby boomer -ikäluokkaa, jonka suhtautuminen työhön on erilainen kuin Y-sukupolven. Y-sukupolvi ennätti nähdä 1990-luvun laman ja vanhempiensa irtisanomiset. Se ennätti nähdä työnsä säilyttäneiden uurastuksen ja uhrautuvan sitoutumisen työhön. Y-sukupolvelle kypsyi ajatus, että se haluaa elämältään muutakin kuin työtä.

Työ on tärkeää, mutta niin on myös yksityiselämä, perhe, ystävät ja harrastukset. Y-sukupolven toiveista esimiehille on toisaalla lehdessämme. Minulle syntyi tutkijaa kuunnellessani toiveikas ajatus, että Y-sukupolvi tuo muutoksen työelämään. Tarvitaan muutos, joka tekee työelämästä yhtäältä imaisevaa ja toisaalta palkitsevaa. Nyt tunnumme olevan paineessa, jossa huonojen vaihtoehtojen uhkatekijät roikkuvat yllämme. Vaihtoehtoja ei tunnu olevan. Uhkailemalla ja kiristämällä työelämä ei parane.

Työelämä muuttuu aivan varmasti jollakin aikavälillä. Yleensä vain kriisin kautta päästään uuteen tilaan. Toivoa ei saa menettää ja inhimillisen työelämän puolesta on uskallettava taistella tiukkoinakin aikoina.

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen työnantajan kohtuuttomiin vaatimuksiin ja tarjouksiin, jotka eivät antaneet työntekijäpuolelle mitään, tuntui ensin musertavalta. Eteenpäin kuitenkin mennään. Keskustelu jatkuu ja sopimuspöydät pyörivät jatkuvan neuvottelun periaatteella. Helppoja ratkaisuja ei ole. Talvesta tulee kova. Pakkasista en tiedä, mutta henkinen kylmävirtaus puhaltaa.

Euroopasta turvaa hakevien pakolaisten ongelmat suhteuttavat omia talouden ongelmiamme. Ollaan yhdessä ihmisarvon ja heikompien puolella ja tuetaan toinen toisiamme.

I våras valdes en ny regering som i sitt regeringsprogram utlovar nedskärningar och nedkörning av välfärden inom många sektorer, inte minst inom utbildning och kompetens. Om de nedskärningar på 1,5 miljarder och eventuella ytterligare åtstramningar som ingår i programmet genomförs, kan vi vara säkra på att det medför ökad ojämlikhet inom utbildningen och att kunskapsnivån och den framtida levnadsstandarden för de mindre gynnade kommer att försämras. Under 1990-talets lågkonjunktur användes samma medicin, och - vilket undersökningar har visat - kom målgruppen för nedskärningarna att placera sig sämre i samhället och få en lägre utbildningsnivå och en lägre lönenivå än de ålderskamrater, som på grund av sin socio-ekonomiska ställning inte drabbades av nedskärningarna.

I augusti hörde jag några positiva föreläsningar vid universitetens arbetarskyddsdagar och bibliotekspersonalens seminarium. Jag fick höra att jag tillhör generationen baby boomer, som har en annan attityd till arbete än vad generation Y har. Generation Y hann uppleva 1990-talets lågkonjunktur och fick se sina föräldrar bli uppsagda. De hann se hur de anställda som behöll sitt jobb fick slita och uppoffra sig för sitt arbete. Y-generationen har kommit fram till, att de vill göra annat i livet än arbeta. Arbete är viktigt, men det är också privatlivet, familjen, vännerna och fritidsintressena. I tidningen ingår en artikel om Y-generationens önskemål till förmännen. Forskarens anförande fick mig att hoppas på att generation Y kunde få fram en förändring av arbetslivet. Vi behöver en förändring som gör arbetslivet både engagerande och belönande. Just nu verkar vi leva i ett korstryck av hotbilder och dåliga alternativ från alla håll. Det verkar inte finnas andra alternativ. Hot och utpressning gör inte arbetsklimatet bättre.

Arbetslivet kommer säkert att förbättras på sikt. Vanligen behövs det en kris för att uppnå något bättre. Vi ska inte förlora hoppet, och vi måste våga kämpa för ett mänskligare arbetsliv, också under svåra tider.

Att samhällsfördraget stupade på grund av arbetsgivarens oskäliga krav och anbud, som inte gav arbetstagarsidan något alls, kändes först som ett förkrossande slag. Vi fortsätter ändå framåt. Diskussionen fortsätter och förhandlingarna vid förhandlingsbordet fortsätter. Det finns inga enkla lösningar.

Vintern kommer att bli hård, och det blåser en elak snålblåst i debatterna.

Problemen för de flyktingar som söker skydd i Europa relaterar till våra egna ekonomiska problem. Låt oss värna människovärdet och stå på de svagastes sida, och stöda varandra ömsesidigt.

Puheenjohtaja Satu Henttonen

Ordförande Satu Henttonen Kuva: Nina Kellokoski

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

3

Ajassa liikkuu

Palkkaneuvottelut käynnissä yliopistosektorilla Neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen (TYKA) toisen kauden palkkaratkaisusta yliopistosektorilla jatkuvat. Työllisyysja kasvusopimuksessa sovittujen palkankorotusten on määrä tulla voimaan 1.2.2016.

Yliopistosektorilla käytävien neuvottelujen kulusta ja ratkaisusta kerrotaan tarkemmin YHL:n kotisivuilla. Seuraa liiton sivujen uutisvirtaa.

Pardian neuvottelijoina yliopistoneuvotteluiden pääryhmässä ovat YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen ja varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen.

Yrityskohtaiset (Certia, Tay-Palvelut, Unigrafia, AaltoEE) tyka-korotusneuvottelut ovat käynnistymässä ja niistä sovitaan loka-

Valtion virkamieslaki muutoksessa Valtion virkamieslaki uudistui toukokuun alusta. Virkamieslakiin tehdyt muutokset kohdistuvat erityisesti valtion ylimpään virkamiesjohtoon, mutta osa koskee kaikkia valtion palveluksessa olevia virkamiehiä. Kaikkia koskevat muutokset koskivat mm. viran tai virkasuhteen hakumenettelyä ja nimittämistä sekä irtisanomispäätösten muutoksenaikaa.

Jo tehtyjen muutoksen lisäksi ollaan valmistelemassa lainmuutosta, joka tähtää virkamiesten joustavaan käyttöön valtiolla eri virastoissa ja tehtävissä. Pardialla on edustus työryhmässä.

Lue tarkemmin jo tehdyistä muutoksista www.pardia.fi kohdasta Uutiset 2015

4

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

kuun loppuun mennessä Valtion palkkaratkaisu on sovittu keskustasolla (Pardia, JHL, JUKO) ja virastot ja laitokset käyvät sopimuskohtaiset korotusten kohdentamisneuvottelut, myös lokakuun loppuun mennessä. Valtion ratkaisusta saat tarkempia tietoja Pardian kotisivuilta www.pardia.fi

Keskusjärjestöjen TYKA-sopimus raamittaa neuvotteluja Alakohtaisen, myös yliopistosektorin, neuvottelujen raamina toimii STTK:n ja muiden keskusjärjestöjen toukokuussa hyväksymä palkkaratkaisu. Tämän mukaan alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia palk-

koja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa, kuitenkin vähintään 0,43 %.

Ohje- ja taulukkopalkkojen korottaminen tai henkilökohtaisen palkan eri osien korotusvaikutukset eivät kuitenkaan saa johtaa yleiskorotuksen ylittäviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin.

Alakohtaiset osapuolet voivat sopia yhdessä poikkeavasta yleiskorotuksen toteuttamistavasta siten, että sopimusalan kustannusvaikutus ei kasva siitä, mitä keskusjärjestöjen hyväksymässä sopimuksessa on sovittu.

Ikääntyneet irtisanotaan herkemmin Suomessa Irtisanomisjärjestystä koskevilla lausekkeilla on huomattavia vaikutuksia työpanoksen sopeuttamiseen saman emoyrityksen Ruotsissa ja Suomessa toimivissa yksiköissä. Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomissuoja on Ruotsissa poikkeuksellisen vahva, sillä yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy irtisanoa ensimmäiseksi. Suomessa ikääntyneiden työsuhdeturvaa koskevat määräykset ovat oleellisesti löyhempiä. Suomessa ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien myötä selvästi herkemmin kuin Ruotsissa.

Työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa säädetään menettelytavoista, joita yritysten on noudatettava erottaessaan tarpeettomaksi katsomaansa työvoimaa. Työsuhdeturvalait suojaavat työssä olevia työsopimuksen perusteettoman päättämisen riskiltä.

Tulokset ilmenevät Työsuojelurahaston rahoittamassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Lue enemmän www.labour.fi kohdassa Lehdistötiedotteet

Työelämä kaipaa asennemuutosta Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander toivoo, että Suomen työelämässä kiinnitettäisiin enemmän huomiota olemassa olevan työvoimareservin käyttöönottoon. Kianderin mukaan maamme 3,5 miljoonasta työikäisestä vain kaksi kolmannesta on töissä. On selvää, että tämä on liian vähän.

Kianderin mukaan työelämään pitäisi saada myös ihmiset, joka tällä hetkellä ovat työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä, hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai opiskelevat. Työllisyysastetta pitää saada reilusti nostettua, jotta julkisen talouden ongelmat saataisiin ratkaistua.

Ajassa liikkuu

Toimenpiteet eivät perustuneet riittävään tietoon

Koulutuksen kilpajuoksu asettaa ikääntyneet työntekijät hankalaan asemaan Ikääntyneet työntekijät joutuvat kilpailemaan työmarkkinoilla tilanteessa, jossa työnantajien koulutusvaatimukset ovat nousseet ja vanhojen tutkintojen suhteellinen arvo laskenut. Parantaakseen hakukelpoisuuttaan ja asiantuntija-asemaansa osa hakeutuu keskiiässä yliopistoon suorittamaan uutta tutkintoa.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ikääntyvien työntekijöiden riveissä kytee perusteltua vastarintaa alati kiihtyvää koulutuksellista kilpajuoksua vastaan. Kovenevien koulutusvaatimusten nähdään lisäävän ristiriitoja ja epäoikeudenmukaisuutta työyhteisöis-

sä. Pätevyysvaatimuksista tulee osa työmarkkinoiden ikäsyrjintää, jos ikääntyneiden työntekijöiden koulutus nähdään systemaattisesti alempiarvoisena ja ajastaan jälkeen jääneenä riippumatta siitä, kuinka laadukkaan koulutuksen he ovat aikanaan nuorina hankkineet. Uudelleen kouluttautuminen ei ole kaikille ikääntyneille työntekijöille mahdollista taloudellisista tai muista syistä.

Lähde: Ulpukka Isopahkala-Bouret, ”Ikääntyminen ja asiantuntijuus”, Helsingin yliopisto

Synkät pilvet pysyvät Suomen yllä Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua.

Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen.

Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.

Rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään tietoon kestävyysvajevaikutuksista, toimenpiteiden muista vaikutuksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tietoperusta oli näiltä osin vaillinainen.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lähtökohtana käytettiin valtiovarainministeriön kestävyysvajearviota.

Rakennepoliittisen ohjelman runko on taulukkomuotoinen esitys toimenpidekokonaisuuksista. Se muodostaa sinänsä uskottavan lähtökohdan valmistella yksittäisistä toimenpiteistä hankekokonaisuuksia, joilla kestävyysvajeeseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Taulukon lukuarvot eivät kuitenkaan VTV:n mukaan perustu riittävään tietoon hankkeiden todellisista kestävyysvajevaikutuksista. Yksittäisten toimenpiteiden yhteyttä kestävyysvajeen pienenemiseen on monin paikoin vaikeaa todeta. Vaikutusarvioita esitetään vain osasta toimenpiteistä, ja nekin ovat hyvin yleisellä tasolla. Toimenpiteiden muita vaikutuksia tai toteutukseen liittyviä riskejä ei ole juurikaan analysoitu.

Hallitus sopi elokuussa 2013 budjettiriihessä rakenneuudistusohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelma sisältää useisiin eri hallinnonaloihin ja lukuisiin yhteiskunnan toimijoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Kestävyysvajeen suuruudeksi arvioitiin valtiovarainministeriössä rakennepoliittisen ohjelman alkaessa noin 4,7 prosenttia BKT:sta eli yli 9 miljardia euroa. Keväällä 2015 vastaava kestävyysvajearvio on noin 5 prosenttia BKT:sta eli noin 10 miljardia euroa.

VTV antoi tarkastuskertomuksensa syyskuun alussa. www.vtv.fi

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

5

HALLITUS

• Yliopistoindeksi jäädytetään: - 75 miljoonaa euroa • Suomen Akatemian tutkimusrahoitus: - 10 miljoonaa euroa • Tekesin tutkimusrahoitus: -138 miljoonaa euroa (josta osa kohdistuu yliopistoihin)

6

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Leikataan, leikataan

OTTA A...

Romahtaako yliopisto?

Sipilän hallitus kaavailee yhteensä 105 miljoonan euron leikkauksia yliopistojen rahoitukseen. Tämän lisäksi määrärahoja vähennetään tutkimusta rahoittavilta Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. Massiiviset leikkaukset uhkaavat niin yliopistojen perustehtäviä kuin kaikkia niitä ihmisiä, jotka tehtäviä ovat toteuttamassa Pardian asiamies Aki Nieminen seuraa työkseen yliopistoalan kehittymistä. Hän on huolissaan suomalaisen tieteen tilasta ja tulevaisuudesta nykyisen hallituksen vallan alla.

– Taloudelliset arvot ovat jyräämässä sivistyksen. Ennen vaaleja kaikki lupasivat, että koulutuksesta ei leikata. Kompromissina tästä yksimielisestä kannasta päädyttiin sitten päinvastaiseen.

Niemisen mukaan hallitusohjelma tuntuu jo nyt yliopistoissa ennen kaikkea lannistavana ilmapiirinä ja tappiomielialana. Mikäli hallitusohjelmassa kaavailtua politiikkaa aletaan

• Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkikompensaatioiden lakkauttaminen vuodesta 2017 lukien.

Korvaus on kirjattu yliopistolakiin, joten asia vaatii yliopistolain muutoksen ja perustuslakiharkinnan.

tosissaan toteuttaa, seurauksena on väistämättä henkilöstön supistamisia ja työtahdin kiristämistä.

– Henkilöstön osalta on odotettavissa työn muutosta pakkotahtiseen suuntaan. Joillekin tämä merkitsee varmaankin työsuhteen tai ehkä jopa työuran katkeamista ennen aikojaan.

Se, miten leikkaukset viime kädessä toteutetaan, ei välttämättä kuitenkaan ole täysin itsestään selvää.

– Toivottavasti ainakin sivujuonteena voi-

taisiin järkeistää työtä, luopua tarpeettomista päällekkäisyyksistä ja tarjota henkilöstölle mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja osaamista, Nieminen toteaa.

Paluu kakkosdivariin Vaikka hallitusohjelmassa sanotaankin, ettei leikkausten tulisi vaarantaa yliopistojen perustehtäviä, jo leikkausten massiivisuus tekee tavoitteen saavuttamisen mahdottomaksi. Työntekijöiden määrän vähentyminen ei tarkoita itse työmäärän ja -tehtävien supistumista vaan sen siirtymistä muiden harteille.

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki onkin huomauttanut, että selvitäkseen leikkauksista hallitusohjelman ehdottamalla tavalla, tiedekunnan pitäisi irtisanoa koko muu henkilöstö.

Hallinnollisen työn valuminen opettajien ja tutkijoiden harteille voi vaikuttaa esimerkiksi tarjottavan opetuksen laatuun.

– Henkilökohtainen ohjaus ja kontaktiopetus voi supistua kirjatenttien ja massaluentojen valtaessa alaa. Toisaalta digitalisaatio voi tuoda jonkinlaista lohtua opetuksen ja oppimisen laadun suhteen, Nieminen sanoo.

Leikkaukset luovat painetta yliopistojen

• Kolmas lukukausi käyttöön • Lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille

oman profiilin kirkastamiselle.

– Yliopistoille avautuu erinomainen tilaisuus kirkastaa perustehtäviään ja keskittää toimintaansa niihin. Tästä huolimatta leikkaukset vaurioittavat kuitenkin vakavasti Suomen yliopistojen kilpailukykyä, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Edessä on paluu kakkosdivariin.

Työsuhteen ehdoista on kamppailtava Sipilän hallitusta on jo nyt pidetty yhtenä maamme historian koulutusvihamielisimmistä hallituksista, mutta eroaako hallituksen harjoittama politiikka Suomen edellisten hallitusten korkeakouluja koskevista linjauksista?

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtajan Satu Henttosen mukaan uutta on ennen kaikkea se intensiteetti, jolla yliopistokenttää muokataan kiireellä uuteen uskoon.

– Jo edellisen hallituksen aikana puhuttiin profiloitumisesta ja yhdentymisistä ikäluokkien ja opiskelijamäärien pienentyessä. Sipilän hallituksen ajama politiikka on kuitenkin aiempaa jyrkempää.

Kaikki kehitys ei ole astumista eteenpäin ja Henttonen näkeekin nykytilanteen johtavan ennen pitkää koulutuksen eriarvoistumiseen ja luokkayhteiskunnan paluuseen. Mikäli näin on, voiko asialle tehdä mitään? Miten yksittäinen yliopistotyöntekijä voi vaikuttaa myllerryksen keskellä?

– Tässä tilanteessa on tärkeä muistaa, että työsuhteen ehdoissa ei enää ole itsestäänselvyyksiä vaan kaikesta on taisteltava jatkossa. Kehittämismyönteisyys on hyvä säilyttää, mutta omaa ihmisarvoa tai palkkaa ei saa ryhtyä polkemaan, Henttonen sanoo.

Teksti: Antti Sadinmaa YHL:n viestintäkoordinaattori U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

7

Leikataan, leikataan

Taloushuolet varjostavat yliopistojen toimintaa Profiloituminen, yhteistyö ja ulkopuolinen rahoitus – siinä kolme avainsanaa, joihin kiteytyy yliopistojen rehtoreiden avajaispuheenvuorojen keskeinen viesti. Näihin panostaminen on rehtoreiden mukaan välttämätöntä, jotta kotimainen yliopistokenttä pystyy seisomaan omilla jaloillaan leikkauksista koituvan iskun jälkeen.

Poisvalintoja ja keskittämisiä Profiloituminen ymmärrettiin rehtoreiden puheissa sekä kansallisena että kansainvälisenä missiona. Edellisen suhteen jyrkimmän kommentin esitti Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola, joka peräänkuulutti siirtymistä korkeakouluyksiköistä korkeakoulualueisiin, eli toisin sanoen korkeakoulujen määrän supistamista: Muiden yliopistojen rehtoreiden puheissa kansalliseen profiloitumiseen suhtauduttiin maltillisemmin peräänkuuluttamalla lähinnä entistä tiiviimpää korkeakoulujen välistä yhteistyötä, jossa esimerkiksi tietyt opetuskokonaisuudet luovutettaisiin toiselle yliopistolle. Myös toimintojen keskittäminen entistä suurempiin yksiköihin koettiin välttämättömäksi.

Kansainvälisellä tasolla profiloitumisen nähtiin edellyttävän luopumista kokonaisista tieteenaloista, jotta resursseja voitaisiin kohdistaa toisaalle. Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teeren mukaan profiloituminen edellyttää isoja ratkaisuja.

Duaalimalli puhututti Tampereella Tampereella toimivien yliopistojen rehtorit väläyttelivät puheissaan duaalimallin purkamista välttämättömänä keinona yliopistokentän uudistamiselle. Tampereen yliopiston rehtorin Katja Hollin mukaan keskittyminen yksinomaan profiloitumiseen on riittämätöntä. Valtakunnallista mallia tulisi Hollin mielestä hakea Tampereella käynnissä olevasta Tampere3-hankkeesta. Ajatus

• Opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan.

• Opintotukikuukausia rajataan.

• Aikuiskoulutustukea leikataan.

8

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

• Koeaikaa pidennetään 4 kuukaudesta 6 kuukauteen.

• Määräaikaiset työsuhteet yhtä vuotta lyhyemmissä työsuhteissa eivät enää jatkossa tarvitse perusteluja.

• Valtion virastojen ja laitosten toimintamäärärahoja leikataan.

SM:n hallinnonalan säästöjen kohdentumista Pelastusopistoon - 12 henkilötyövuotta.

lelta tulevilta opiskelijoilta perittävien lukukausimaksujen roolia säästökurimuksen lieventämisessä. Lukukausimaksuja vastaan esitettyä kritiikkiä Mönkkönen ei pitänyt aiheellisena.

Yritysyhteistyön tärkeys korostui myös muiden rehtoreiden puheissa.

Vaasan yliopiston määräaikaisena rehtorina toimiva Jari Kuusisto korosti liiketoimintaorientoituneisuutta yliopiston keskeisenä ohjenuorana ja Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina toimiva Jaakko Puhakka nosti esiin akateemisen riskiyrittäjyyden edistämisen.

Miten käy yliopistojen henkilöstön? sai vastakaikua myös Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoskelta.

Vetoapua liike-elämästä ja Iukukausimaksuista Julkisen rahoituksen vähentyessä katseita käännettiin kohti yrityksiä sekä muita ulkopuolisia rahoitustahoja. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen korosti koulutusviennin sekä EU- ja ETA-alueen ulkopuo-

Vaikka monissa avajaispuheissa korostettiinkin motivoituneen henkilöstön roolia yliopiston keskeisenä voimavarana, rakenteellisten uudistusten vaikutuksia henkilöstöön ei juuri mainittu. Poikkeuksiakin tosin löytyy. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Mannisen mukaan yliopiston henkilöstömäärä tulee vähenemään myös tulevaisuudessa.

Teksti: Antti Sadinmaa

Leikataan, leikataan

Hallituksen leikkaukset osuvat henkilöstöön Helsingin yliopisto aloittaa yt-neuvottelut syyskuun lopussa. Yliopiston leikkaukset ovat sen omien laskelmien mukaan vuosien 2019–2020 aikana 106 miljoonaa euroa vuodessa. Mahdollisen apteekkikompensaation vaikutus olisi vuo• Ensimmäinen sairauspäivä sitasolla 29 miljoonaa euroa. Nyt käynnistyvällä yt-neuvotteluilla tavoitellaan palkaton ja korvaus pienenee 86 miljoonan euron säästöjä ja mittavia henkilöstövähennyksiä, jotka pahim2-9 päivältä 80 prosenttiin. millaan voivat koskea 1200 yliopiston työntekijää. Neuvottelut on tarkoi• Lomarahoja leikataan 30 prosentilla tus saada päättymään viimeistään marraskuun 2015 loppuun mennessä.

Mahdolliset irtisanomiset on yliopistotyönantajan mukaan tarkoitus pan• Arkipyhät ovat jatkossa na toimeen vuoden 2016 aikana. palkattomia vapaita Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoittaa henkilöstömääräänsä näh• Pitkät lomat den suuresta 130 henkilön vähentämistarpeesta. Yliopisto arvioi vuoden lyhenevät 38 työpäivästä 2016 varsinaisen toiminnan tuloksen olevan 8,5 miljoonaa euroa alijäämäi30 työpäivään. nen. Henkilöstösäästöjen lisäksi muista kustannuksista tavoitellaan 2 miljoonan euron vähennyksiä. Yliopistossa ollaan juuri ajamassa sisään uutta organisaatiota, kun uusi yt-prosessi käynnistetään.

– Näkökulma –

Henkisen laman saarnamiehet start-up -toiminnan ja lisääntyneen akateemisen yrittäjyyden. Entä uuden tiedon tuottaminen ja vanhojen totuuksien kyseenalaistaminen?

Suomea vaivaa taloudellisten vaikeuksien lisäksi ennen kaikkea henkinen lama. Sen ehkä omituisin oire on ylpeily vastuunkantamisesta.

Se näkyy sosiaalisessa mediassa, jossa halveksutaan kaikkia heitä, jotka kokoontuvat osoittamaan mieltä tasa-arvoisemman kohtelun puolesta hallitusta vastaan eivätkä ole isänmaallisesti töissä ottamassa heikennyksiä vastaan. Se näkyy hallituksen ja muiden henkisen laman saarnamiesten retoriikassa, jossa puhutaan mielihyvää uhkuen yhä kipeämmistä ratkaisuista. Se näkyy lannistavana vaihtoehdottomuuden tunteena, jossa ainoa vaihtoehto leikkauksille on leikkaaminen jostain muualta, joiltain toisilta (paitsi tietenkin heiltä, joille talkoot ovat aidosti vapaaehtoiset).

Eräs ystäväni on osuvasti todennut, että leikkauspolitiikan ensisijainen tavoite ei ole uusien työpaikkojen luominen, vaan vaihtoehdottomuuden iskostaminen alitajuntaamme. Tästä henkisestä lamasta on pakko irtautua, muuten siihen tukehtuu.

Laman voittaminen vaatii kriittistä ajattelua. Se vaatii myös joukkovoimaa. Se vaatii niin uusia kuin vanhojakin keinoja – ja ennen kaikkea uskallusta käyttää niitä.

Antti Sadinmaa

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

9

Kuva: Jan Wennström

Pääministeri Juha Sipilän toukokuussa julkistama hallitusohjelma on synkkää luettavaa koko yliopistoväelle. Leikkaamalla yliopistoilta Sipilän hallitus noudattaa lyhytnäköistä politiikkaa, jolla on valitettavan kauaskantoisia seurauksia. Pahimman iskun kohtaavat ruohonjuuritasolla opiskelijat sekä työntekijät, joiden tulevaisuuden toimeentulo asetetaan vaakalaudalle. Makrotasolla leikkauspommin paineaalto iskee puolestaan tieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen, joiden laatu tulee leikkausten myötä romahtamaan.

Hallitusohjelman julkistamisen jälkeisessä poliittisessa tilanteessa on ollut mielenkiintoista seurata yliopistojen rehtoreiden puheita eri avajaistilaisuuksissa. Puheissa korostuu lähes poikkeuksetta ulkoa päin tuleva pakko profiloitua, tehostaa toimintoja ja purkaa päällekkäisyyksiä.

Tämä kuitenkin on hyvin tuttua jo aiemmilta vuosilta. Sen sijaan mielenkiintoista on, että itse leikkauspolitiikan järkevyys jää puheissa täysin pimentoon.

Vaikka puheissa oikeutetusti kritisoidaan hallituksen päätöstä kurittaa yliopistoja, kritiikkiä ei kohdisteta leikkausten taustalla olevaan ideologiseen oletukseen siitä, että vyönkiristyspolitiikka on ainoa kuviteltavissa oleva lääke Suomen ongelmiin. Oletusta ei kyseenalaisteta, vaikka austerity- eli vyönkiristyspolitiikan toimivuutta on arvosteltu niin talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kuin jopa IMF:n kaltaisten organisaatioiden piirissä.

Yliopistojen pakottaminen yhä kovemmaksi käyvään kilpailuun leivänmuruista ja rikkaiden mesenaattien almuista syö edellytyksiä tieteellisen toiminnan perinteisiltä tehtäviltä. Helsingin yliopiston avajaisissa puhunut Sipilä kehoitti yliopistoja edistämään kriittistä ajattelua ja luovuutta. Esimerkkeinä tästä pääministerimme mainitsi yliopistopohjaisen

Leikataan, leikataan

HALLITUS KURITTAA! Kuva: Antti Sadinmaa

Hallituksen leikkaustoimet ja pakkolakiesitykset saivat sankan joukon osoittamaan mieltään perjantaina 18.9. Helsingin Rautatientorille. Kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain mukaan järjestäytymisvapauteen kuuluu kollektiivinen sopimustoiminta. Neuvottelu-ja sopimusvapaus tarkoittaa oikeutta sopia työlainsäädännön minimisuojaa paremmista ehdoista. Hallituksen pakkolait istuvat huonosti näihin oikeuksiin.

HYHY:läiset peukuttavat sopimusvapauden puolesta.

Työmarkkinapolitiikka on politiikkaa • Täyden vuosiloman ansainneet sairastavat jatkossa vuosilomansa aikana 6 päivää omalla vastuullaan.

• Perhevapaat kerryttävät jatkossa vuosilomaa vain 6 kuukautta.

Näpertelyä?

Toimittaja Mika Hämäläinen kirjoittaa Talous- ja Tekniikan verkkosivuilla (25.9.), että Sipilän tavoittelema viiden prosentin tuottavuusloikkaa on näpertelyä, tehtiinpä se palkkoja leikkaamalla tai työaikaa jatkamalla tai miten vain. Se ei yksin paranna kilpailukykyä olennaisesti vaikka toteutuisikin.

Hämäläisen mukaan ratkaisun hakeminen pelkällä palkkakurilla on tekopyhää, koska jokaisessa työehtosopimuksessa ja jokaisessa palkkapaperissa on myös työnantajan allekirjoitus. www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/

10

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Sipilän hallituksen pakkolakiaikeet ovat jo viime kuukausien aikana käyneet tutuiksi meille kaikille. Pakkolaista ja niiden sisällöistä ei ole vielä päätetty. Mikäli lainvalmistelu päätetään aloittaa, päätyvät lakiesitykset aikanaan eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Hallitus haluaa alentaa työnantajien yksikkötyökustannuksia ja joustavoittaa työmarkkinoita sekä siinä sivussa rajoittaa ammattijärjestöjen sopimusvapautta. Työnantajien etujärjestö EK pitää tiukasti kiinni omista kilpailukykyvaatimuksistaan. Tuulahdus ay-väelle tuttua eurooppalaista työmarkkinapolitiikkaa on saavuttanut meidän pohjoiset perukat. Olemme tähän saakka tottuneet seuraamaan sivusta, kun muun Euroopan työntekijöiden palkkoja ja työsuhde-etuja on ”harmonisoitu” kilpailukyvyn nimessä. Yleiseurooppalaiset ideologiset linjaukset työelämän joustovaatimuksineen ja työntekijöiden vallan supistamisineen ovat jo vuosia kuuluneet eurooppalaiseen työmarkkinapolitiikkaan. Agendalla on myös julkisen sektorin toimintojen ja palvelujen avaaminen kilpailulle. Globaalimaailmassa politiikat linkittyvät yhteen.

Ei siis ole politiikkaa ilman ideologiaa - ei myös työmarkkinapolitiikkaa.

Työmarkkinatilannetta kotirintamalla seurattaessa julkaisemme poimintoja asiantuntijoiden ja muiden yhteiskunnan ja työmarkkinoiden ilmiöistä kiinnostuneiden viisaita ajatuksia, huomautuksia ja oivalluksia. Aina pitää muistaa kurkistaa niin toimien kuin sanojenkin taakse.

Anne Nordström

Hallitus joutui taipumaan Työmarkkinajärjestöjen yritys saada yhteistä esitystä työn hinnan alentamisesta hallituksen asettamaan määräaikaan mennessä (28.9.) epäonnistui. Järjestöjen neuvottelut kuitenkin jatkuvat, sillä hallitus antoi neuvotteluille lisäaikaa. Se, onnistuuko yritys selviää myöhemmin.

Hallitus joutui taipumaan ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkausaikeistaan. Sen sijaan aiotaan leikata lomarahoja 30 prosentilla. Hallituksen poukkoileva toiminta herättää väistämättä kysymyksiä asioiden valmistelujen laadusta.

Hallitus jatkaa kuitenkin edelleen pakkolakiesitystensä valmistelua. Lait koskevat tällä hetkellä paitsi lomarahoja myös arkipyhien ja ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomiksi.

Pakkolaeista on tarkoitus tulla määräaikaisia kolmeksi vuodeksi. (AN)

Leikataan, leikataan

Naiset kotiin, sanoo hallitus Tasan-liike haluaa tasa-arvon takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Viime keväänä kuvat hallitusneuvotteluista herättivät huolta: työryhmissä oli enimmäkseen miehiä. Miehinen puheenjohtajakolmikko Juha Sipilä, Alexander Stubb ja Timo Soini taputtelivat toistensa selkiä.

Sama meno näkyi hallituksen kokoonpanos-

sa ja hallitusohjelmassa. Sipilän hallituksessa naisia on vain viisi, miehiä yhdeksän. Hallitusohjelmassa ei ole erillistä tasa-arvotavoitetta ja -ohjelmaa.

Itse asiassa hallitusohjelma näyttää siltä, että tavoitteena on saada miehet töihin ja naiset kotiin.

Miten se tapahtuu?

Hallituksen tavoitteena on hidastaa Suomen velkaantumista suurilla leikkauksilla. Leikkaukset osuvat usein pienipalkkaisiin naisiin ja lisäävät helposti irtisanomisia ja heikentävät toimeentuloa.

• Päivähoito-oikeus Leikkauslistalla ovat sairaslomapalrajataan puolipäiväiseksi, kat ja naisvaltaisen julkisen alan pitmikäli vanhempi hoitaa perheen kät lomat, joilla on aikanaan perustoista lasta äitiys-, isyys- tai hoitoteltu matalia palkankorotuksia. vapaalla tai kotihoidontuella Naisiin osuu myös alle vuoden tai on työtön. määräaikaisuuksien vapauttami• Lapsilisä pienenee indeksin nen perusteista, koska naiset tekevät pätkätöitä enemmän kuin lakkauttamisen myötä. miehet.

• Päivähoitomaksuihin kaavaillaan Hallituksen suunnittelemat päiväjoko korotuksia tai hoidon leikkaukset kohdistuvat lasuutta maksuluokkaa. tentarhanopettajiin ja lastenhoitajiin – ja tietenkin myös päiväkotilasten vanhempiin.

Päiväkotien ryhmäkoot ovat kasvamassa.

Jos hallitus saa tahtonsa läpi, on tulevaisuudessa yksi aikuinen kahdeksaa lasta kohden eli lasten määrä kasvaa yhdellä. Jos lapsille ei voida tarjota riittävän hyvää päivähoitoa, luultavasti moni, yleensä nainen, miettii entistä tarkemmin, kannattaako töihin jo palata.

Myös vanhempainvapaan korvaustason ja lomakertymän heikentäminen koskevat lähes yksinomaan äitejä, koska isistä vain harva pitää vanhempainvapaata.

Tasan tasa-arvon puolesta Näitä huononnuksia vastustamaan syntyi kesällä Tasan! -liike, johon ydinjoukoksi lähti parin päivän varoajalla noin sata ruuhkavuosiaan elävää naista. Kesälomien loppuessa mukaan oli lähtenyt jo yli 700 naista. Liike haluaa tuoda sukupuolten välisen tasa-arvon takaisin yhteisiin kansallisiin tavoitteisiin.

- Yleinen keskusteluilmapiiri heilahti viime keväänä aiempaa konservatiivisempaan suuntaan. Silti oli yllätys lukea hallitusohjelma, joka oli niin selkeästi heikentämässä sukupuolten välistä tasa-arvoa, sanoo liikkeen perustanut Jenni Korkeaoja. Hän työskentelee Elintarviketyöläisten Liiton työttömyyskassan johtajana.

Korkeaoja uskoi tasa-arvon heikentämisen olevan työtapaturma, joka on korjattavissa.

- Oli pakko tehdä jotakin ja osoittaa, etU N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

11

Leikataan, leikataan Kuva: Antti Sadinmaa

tä suomalaiset eivät ole enää valmiita palaamaan takaisin perinteiseen sukupuolten väliseen työnjakoon.

Tasan! -liikkeen tavoitteena on herättää julkista keskustelua tasa-arvokysymyksistä muun muassa seminaarien, tapahtumien ja mielipidekirjoitusten avulla tiiviissä yhteistyössä kulttuuri- ja yrityselämän kanssa.

Liike nostaa esille suomalaisia, vahvoja naisia esimerkkeinä naisten merkityksestä Suomen menestykselle. Kantavana teemana on osoittaa, että sukupuolten välinen tasa-arvo on osa suomalaista menestystarinaa myös tulevaisuudessa.

- Pieni kansankunta ei voi pudottaa naisia työelämästä taloudellisestikaan vaikeina aikoina. Suomalainen nainen on koulutettu, osaava ja tärkeä osa yhteiskuntaa myös muualla

Teksti: Elina Venesmäki tasannyt.wordpress.com

Jenni Korkeaoja pitää valitettavana, että hallitusohjelmasta puuttuu tyystin tasa-arvonäkökulma.

Työlainsäädäntö on tehty heikompien turvaksi. Tätä mieltä ovat vahvasti myös mielenosoituksessa mukana olleet YHL:n jäsenet.

Kuva: Antti Sadinmaa

• Vuorotteluvapaan ehtoihin lisää kiristyksiä.

Ehdot kiristettiin jo viime syksynä.

• Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan suurleikkauksia niin kestoon kuin tasoon vuonna 2017. (n. 200 milj.EUR).

kuin kotona. Kun naiset tekevät osansa työelämässä, myös miesten on helpompi toimia tasaveroisina vanhempina ja hoivaajina, Korkeaoja sanoo.

Tasan on mukana muun muassa valmistelemassa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa, ja haluaa näin saada tasa-arvovaikutukset mukaan päätöksentekoon. Liike vaatii, että hallitus tekee heti kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelman kaudelleen.

Hallituksen työlainsäädännön tuntemus heikko Naisten palkkapäivä 30.10.2015 Naisten palkka on tänä vuonna 83,4 prosenttia miesten palkoista. Tilastokeskuksen mukaan miesten keskipalkka oli vuoden 2015 2. neljänneksellä 3.634 euroa ja naisten 3.031 euroa. Luvut ovat säännöllisen työajan palkkoja. Palkkaero on supistunut hieman, sillä viime vuonna osuus oli 83,1 prosenttia.

12

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Sipilän hallituksen pyrkimykset heikentää palkansaajien työehtoihin liittyviä kirjauksia ovat saaneet laajasti kritiikkiä. Helsingin yliopiston työoikeuden professori Jaana Paanetoja on yksi asiaan kriittisesti suhtautuva. Paanetojan mukaan hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa yksikkötyökustannuksiin muuttamalla lain sisältöä ovat heikot. Esimerkkeinä asioista, jotka eivät liity millään tavalla työlainsäädäntöön, hän mainitsee arkipyhät, lomarahan ja pekkaspäivät. Ne ovat työehtosopimuksiin perustuvia asioita. Sunnuntaityökorvauksiin liittyviä määräyksiä löytyy työaikalaista, mutta sen lisäksi myös useasta työehtosopimuksesta. Paanetojan mukaan hallitus voi puuttua sairausajan palkkaan, mutta jos työehtosopimuksessa on parempi ehto, se menee lain ohi. (Verkkouutiset 24.8.)

Leikataan, leikataan Mihin leikatut indeksit vaikuttavat?

• Lisää sopimista paikallisella tasolla.

Hallitus haluaa, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista, kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä sairauspoissaolojen vähentämisessä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä.

Yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala laatii hallitukselle ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämiseksi.

Määräaika on 15.10.

Hallituksen aikeet leikata indeksejä osuvat myös muihin etuuksiin kuin vain työeläkkeisiin, kansaneläkeisiin ja takuueläkeisiin. Muita kansaneläkeindeksin (KAL-indeksin) perusteella tarkistettavia tai kansaneläkkeen määrään sidottuja etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha sekä työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

Leikkaus koskisi myös KAL-indeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita, kuten asumistukien omavastuita ja lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Indeksin leikkaukset pienentävät kyllä valtion ja kuntien eläke- ja muita sosiaaliturvamenoja, mutta säästöjen vastapainona verotuotot alenevat, erityisesti kunnallisvero. (AN)

• Hammaslääkäri- ja lääkärinpalkkioiden sekä lääkkeiden KELA-korvaukset pienenevät.

• Asuntolainan korkovähennys pienenee.

• Tuloveroihin ei tehdä inflaatiotarkistusta.

• Puolitetaan eräitä indeksikorotuksia.

• Sähköveroa korotetaan.

Helsingissä vallattiin yliopiston tiloja

Faktat ovat politiikan polttoainetta

Joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita ja työntekijöitä valtasi yliopiston Porthania-rakennuksen perjantaina 18. syyskuuta vastalauseena hallituksen leikkauspolitiikalle. Valtaajat vaativat koulutusleikkausten sijaan laadukasta tutkimusta, opetusta ja opiskelua.

Porthanian valtaus päättyi lauantaina 26. syyskuuta, mikä teki siitä Suomen historian pisimmän yliopistovaltauksen. Samana päivänä Aalto-yliopiston opiskelijat valtasivat lauantaina osan yliopiston Arabian kampuksesta Helsingissä. Edellisen kerran Helsingin yliopiston tiloja vallattiin yliopistolain uudistamisen yhteydessä vuonna 2011 vastalauseena yliopiston työtilapolitiikalle. (AS)

Jyväskylän yliopiston Tiedeblogissa (20.5.) yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijatohtori Mikko Jakonen pohdiskelee poliittisten ja tieteellisten asioiden ristiriitaa. Jakosen mukaan reaalipolitiikan perustotuus on se, että politiikassa kaikki on sallittua, myös pettäminen. Poliittista tai taloudellista valtaa hankitaan puheilla ja kampanjoilla, jotka perustuvat faktoihin, mutta vain osin totuuteen. Faktat ovat totuuden atomeja, joista osa voi olla väärin siitäkin huolimatta, että kokonaiskuva pysyy edelleen oikeana. Jakosen mukaan tieteen tehtävänä on pitää kiinni totuuden suuresta kuvasta, jonka pohjalta yksittäisiä faktoja ja niihin perustuvia puheita voidaan tarkastella kriittisesti. www.jyu.fi Kuva: Antti Sadinmaa

Hallituksen toimet heikentää työntekijöiden työehtoja ja rajoittaa työntekijöiden sopimusvapautta tyrmättiin täysin. Kuvassa Ennio Zuccaro ja Timo Valtonen liputtavat Reilun työn puolesta!

Työmarkkinakeskustelun homehtuneet sanat Toimittaja Pontus Purokuru analysoi blogissaan (15.8.) Kansan Uutisen verkkosivuilla työmarkkinakeskustelujen sanastoa. Purokurun mukaan palkansaajan käsite viittaa elämään, jossa voi ikään kuin lorvia ympäriinsä ja vain nauttia saamastaan palkasta. Tämä olisi hänen mielestään tietenkin hienoa ja kannatettavaa elämää, mutta nykyisin palkkaa saadakseen on tavallisesti tehtävä työtä. Palkansaajista puhuminen häivyttää Purokurun mukaan työn tekemistä. Se myös korostaa palkan saamista joltakin ylemmältä taholta.

Purokuro esittää, että yhtä hyvin voisimme puhua työnantajista ”työnsaajina”, sillä he saavat työntekijöiltä aikaa ja työpanosta. blogit.kansanuutiset.fi U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

13

Leikataan, leikataan Kuva: Antti Sadinmaa

Leikataanko lisää?

• lapsilisät: 120 miljoonaa euroa • opintotuki: 25 miljoonaa euroa • aikuiskoulutustuki: 70 miljoonaa euroa • eläkkeiden indeksikorotukset: 272 miljoonaa euroa • työttömyysturva: 120 miljoonaa euroa • vuorotteluvapaasta luopuminen: 40 miljoonaa euroa • vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen: 42 miljoonaa euroa • T&K- ja elinkeinotuet: 40 miljoonaa euroa • maatalouden kansallinen tuki: 30 miljoonaa euroa • yliopistojen rahoitus: 30 miljoonaa euroa • infrahankkeiden vähentäminen: 50 miljoonaa euroa • matkustaja-alustuki: 20 miljoonaa euroa • teollisuuden energiaverotuki: 40 miljoonaa euroa

EI LEIKKAUKSIA YLI- JA SUNNUNTAITYÖKORVAUKSIIN! Hallitus joutuikin (28.9.) perääntymään aikeissa leikata niitä. Sen sijaan leikkauslistalle nousi lomarahat. Säästön kohde siis vaihtui palkanlisästä palkan osaan, eli pakkolain kohtia vain muutettiin!

Pääoman vuoro voittaa

Kilpailukyky Työllisyys Tuottavuus

Toimittaja Jan Hurri analysoi Taloussanomien verkkosivulla (23.9.) Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa esiintyneen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen puheita. Hurrin mukaan tulojen ja varallisuuden jaosta käy taas kova köydenveto työvoiman ja pääoman välillä. Keskuspankki on valinnut puolensa ja sen mielestä nyt on pääoman vuoro voittaa. Pääjohtaja Liikanen ja euroalueen muut keskuspankkiirit eivät voi suoraan puuttua talouspolitiikan tai työmarkkinoidenkaan asioihin, sillä heidän tarkoin rajattu tehtävänsä on rahapolitiikka.

Siksi keskuspankkiirit sekaantuvat talous- ja työmarkkinapolitiikkaan epäsuorasti niin sanotun verbaali-intervention keinoin, kirjoittaa Hurri. Suomeksi sanottuna keskuspankkiirit pyrkivät puheenvuoroillaan vaikuttamaan asioihin, jotka eivät muodollisesti kuulu heille.

Näin siitä huolimatta, että keskuspankkiirit mielellään esiintyvät kuin olisivat politiikan ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka perustavat lausuntonsa ja neuvonsa talouden tosiasioihin eivätkä poliittisiin pyrkimyksiin. www.taloussanomat.fi

Työskentelyä tehostetaan tunnepuheen avulla Yhteiskuntasopimusta puolustavissa keskusteluissa vedottiin yhteistyöhön ja yhteiseen etuun. Tällainen retoriikka on FM Mona Mannevuon mukaan tyypillistä tunnepitoisen järkeistämisen kieltä. Työn tuottavuutta kehitetään asettamalla myönteisiä ominaisuuksia työntekijään, jonka joustava työpanos palvelee yrityksen tulosta, ei työväestön etua. www.utu.fi

14

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Työelämä puhuttaa

Nollatyösopimus puntarissa - oliko raskaus syynä työtuntien vähentymiseen?

Tasa-arvovaltuutettu antoi keväällä kannanoton siivoustyötä tekevän naisen kysymykseen siitä, oliko häntä syrjitty tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla, kun hänelle ei raskaudesta kertomisen jälkeen enää annettu samaa määrää työtunteja kuin aikaisemmin.

Lausunnonpyytäjä oli ollut tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä ja hänen työsopimuksensa oli ollut niin kutsuttu nollatyösopimus. Hän oli siis sitoutunut olemaan työnantajan käytettävissä kutsuttaessa mutta hänellä ei ollut vähimmäistyöaikaa, joka velvoittaisi työnantajaa tarjoamaan hänelle työtunteja.

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa käytännön vakiintumisen edellytyksinä on pidetty sitä, että käytäntöä on sovellettu pitkähkö aika ja se on ollut selvä ja yksiselitteinen. Lisäksi on edellytetty, että käytäntöä on noudatettu poikkeuksitta tai vain vähäisin poikkeuksin eikä sovellettu käytäntö ole perustunut virheeseen. Arvio käytännön vakiintumisesta tehdään tapauskohtaisesti. Oikeuskäytännössä on annettu työajan vakiintumista arvioitaessa merkitystä muun muassa työsopimuksen sisällölle sekä työnantajan työvoiman tarpeelle.

Tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan, että oli arvioitava, oliko lausunnonpyytäjälle vakiintunut viiden työssäolokuukauden aikana tehtyjen työtuntien perusteella tietty vähimmäistyöaika. Mikäli työtuntien määrää voitiin pitää vakiintuneena ja tämä työtuntien määrä oli raskaudesta kertomisen jälkeen olennaisesti vähentynyt, asiassa syntyisi syrjintäolettama raskauden perusteella. Syrjintäolettaman kumotakseen työnantajan pitäisi pystyä osoittamaan, että tuntien antamatta jättäminen olisi johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin raskaudesta.

Kyseisessä tapauksessa oli esitetty ristiriitaisia käsityksiä siitä milloin ja mistä syystä lausunnonpyytäjän työtunnit olivat vähentyneet. Tasa-arvovaltuutettu ei voinut kirjallisessa lausuntoprosessissa ottaa kantaa sellaisiin näyttökysymyksiin, jotka olisivat vaatineet esi-

merkiksi suullista todistelua. Tässä tapauksessa kiistanalaisia kysymyksiä koskevan näytön esittäminen ja arviointi olisi voinut tapahtua käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan ajettavan hyvityskanteen käsittelyn yhteydessä. Tässä oikeudenkäynnissä voitaisiin viime kädessä ratkaista, rikkoiko menettely tasa-arvolakia.

Tiedossa ei ole, onko lausunnonpyytäjä nostanut hyvityskanteen käräjäoikeudessa.

Tasa-arvovaltuutettu totesi vielä lausunnossaan, että työsyrjintä on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Työsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluu harkita, onko asiassa todennäköisiä perusteita epäillä työsyrjintärikosta ja tulisiko asiasta tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten.

Teksti: Pirkko Janas Pardian lakimies Lähde: TAS 320/2013, annettu 24.3.2015.

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

15

Puheenvuoro

Turun yliopistossa sopeudutaan ja profiloidutaan ilman irtisanomisia Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma julkistettiin alkukesästä, ja odotetusti se nostatti kannanottojen aallon. Niin yliopistojen johto kuin opiskelija- ja henkilöstöjärjestötkin tyrmäsivät ohjelman yliopistoja koskevat linjaukset. Kesälomien ajaksi vaimennut keskustelu sai aivan uudenlaisen käänteen elokuun alussa, kun Turun yliopisto kertoi, että se tekee tässä tilanteessa välttämättömät talouden tasapainottamistoimet ja toimintojen uudistukset ilman henkilöstön irtisanomisia.

– Muutoksia on nyt tehtävä koko yhteiskunnassa, se on tosiasia, ja tämä ei todellakaan koske vain yliopistoja. Halusimme tehdä mahdollisimman pian selväksi, että irtisanomisia ei tule, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

– Yliopisto on niin suuri organisaatio, että pitkään liikkuvat huhut, arvailut ja pelko irtisanomisista vievät valtavasti työaikaa ja hidastavat uuden suunnittelua. Onko se sitten tehokasta, kun tehokkuutta tavoitellaan?

Monimutkaiselta tuntuva valtionhallinnon ohjaus- ja päätöskuvio koskettaa aina myös yksityisen yliopistotyöntekijän arkea. Kun ylhäällä leikataan, painotetaan ja profiloidaan, niin jossain sopeudutaan. Kolmen kesäkuukauden aikana yliopistoväki sai pohdittavakseen sekä hallitusohjelman, valtion budjetin että hallituksen ns. kärkihankkeiden vaikutuksia käytännön toimintaan.

Laitosten ja yksiköiden rajat rytisevät Hallitusohjelma piiskaa yliopistoja aiempaa rivakampiin rakenteiden muutoksiin. Tiukat profiloitumisvaatimukset ja kehotus entistä tiiviimpään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön kiteytyy usein puheeksi synergiaeduista, mikä puolestaan terminä lähes poikkeuksetta on työntekijöiden mielessä merkinnyt henkilövähennyksiä. Pelko uusista irtisanomisista ei tätä taustaa vasten ole aiheeton.

Profilointi ei toki ole mitenkään uusi asia yliopistoissa. Rehtori Kalervo Väänänen on Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja. UNIFI on hänen mukaansa jo tehnyt paljon profilointiin liittyvää selvitystyötä, ja pöydällä on monia

16

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Työ konkretisoituu seuraavan vuoden aikana.

Väänänen varoittelee tekemästä vahinkoja yliopistoja ja ammattikorkeakouluja uudelleen järjesteltäessä, vaikka rohkeita otteita nyt tarvitaankin.

– Kaikki mahdollisuudet on selvitettävä. Yliopistojen yhdistymisiäkään ei pitäisi kavahtaa, mutta yliopistolaitoksesta ei saa tehdä torsoa.

Tulevaisuuden yliopisto on monialainen, maailma kun näyttäytyy yhä mutkikkaampana, Väänänen huomauttaa.

Turun yliopistossa yksikkörakenne on viime vuosina jo paljon muuttunut. Yliopisto ja kauppakorkeakoulu yhdistyivät, erillisiä laitoksia on lakkautettu, kirjastoista on tehty suurempia yksiköitä. Prosesseissa on Väänäsen mukaan ollut osallisena jo satoja henkilöitä, ja irtisanomisia ei lainkaan.

– Mielestäni olemme näissä edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. On valtava haaste sovittaa selkeä tarve suurempiin yksiköihin ja paine kustannustehokkuuteen yhteen sen kanssa, että henkilöstö voi hyvin ja että työn tekemisen palo säilyy niin tutkijoilla, opettajilla kuin muulla henkilöstöllä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä on Väänäsen mielestä edelleen monenlaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Valittavana on useampi polku, yhteistyö ei aina ole vain hallintoon tai palveluihin liittyvää. Esimerkkinä hän mainitsee nuorten työelämävalmiuksien parantamisen.

Ei hosuen vaan viisaasti varautuen Turun yliopistossa on päätetty, että talouden tasapainottamiseen ei haeta nopeita, kerralla tehtäviä ratkaisuja. Perusbudjetin kuluja sopeutetaan kolmen vuoden ajan, kaikkiaan noin 12 miljoonalla eurolla. Ylimenokaudella yliopisto varautuu tarvittaessa käyttämään omaa pääomaansa toimintamenoihin.

Sopeuttamisohjelma ja yhteistoimintaprosessi käynnistettiin elokuun alussa kaikkien henkilöstöryhmien edustajien kokoontumisella. Rehtori Väänänen haluaa puhua mieluum-

min sopeutumisesta.

– Sopeuttaminen viittaa jo valmiiksi päätettyyn tai ylhäältä annettuun kaavaan. Haemme yhdessä keinoja, joilla voidaan saada aikaan säästöjä ja kustannustehokkuutta, hän sanoo.

Yliopiston hallitus on velvoittanut rehtorin selvittämään, miten toimintaa voidaan tehostaa ilman irtisanomisia. Yhtenä keinona on ”viisas profiloituminen”: tavoitteena on muun muassa tehtäviä uudelleen suuntaamalla luoda uusia tehtäviä erityisesti elinkeinotoiminnan puolelle, vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkiaan viitisen kymmentä henkilötyövuotta.

– Yliopistojen tärkeimmän pääoman muodostavat ihmiset. Olennainen kysymys on, miten tämä pääoma sijoittuu parhaalla mahdollisella tavalla yliopiston päätehtävien toteuttamiseen, Väänänen painottaa.

Turun yliopistossa uskotaan, että esimerkiksi koulutusvientiin syntyy uusia työpaikkoja. Yliopisto haluaa olla koulutusviennin ja erikoistumiskoulutuksen tarjoajina eturivin toimijoita.

Työsuhde voi jatkua yliopiston yrityksessäkin Moni työntekijä saa kuitenkin varautua siihen, että tehtävät ja työympäristö muuttuvat. Henkilöstön koulutustarve ja työhönopastuksen määrä kasvaa.

– Muutokset pitää pystyä toteuttamaan niin, että työhön tärkeästi liittyvä turvallisuuden tunne säilyy ja niin, että muutosta ei koeta kohtuuttoman stressaavana, rehtori Väänänen sanoo.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Turun yliopiston hallintohenkilöstön määrä on vähentynyt eläkkeelle siirtymisten kautta. Ikärakenne kertoo, että tämä suuntaus jatkuu vielä jonkin aikaa. Tutkimushenkilöstön määrä puolestaan nousi vuosina 2012 – 2014 melkein kahdella sadalla.

– Ulkoistaminen-sanalla on huono kaiku, mutta ei se mikään peikko ole. Turun yliopistosta on viime vuoden aikana siirtynyt lähes sata henkilöä perustamiimme yrityksiin, vanhoina työntekijöinä. Uskon, että näissä yrityksissä

Puheenvuoro

Kuva: Hannu Oksanen

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen huomauttaa, että yliopistojen tärkeimmän pääoman muodostavat ihmiset. Hänen mukaansa olennaiseksi kysymykseksi nousee silloin, miten tämä pääoma sijoittuu parhaalla mahdollisella tavalla yliopiston päätehtävien toteuttamiseen. Turun yliopistossa talouden tasapainottaminen ei johda henkilöstön irtisanomisiin.

työntekijöiden tulevaisuus on parempi kuin yliopiston työntekijöinä, huomauttaa Väänänen.

– En voi poissulkea sitäkään mahdollisuutta, että edelleen löytyy toimintoja, jotka kannattaa kustannusten vuoksi toteuttaa Certia-tyyppisesti. Mielestäni Certiassa on muutaman viime vuoden aikana edistytty. Ja voimmeko me Certian omistavat yliopistot oikeastaan syyttää muita kuin itseämme alkukankeudestakaan?

Miten johtaa ”itsenäisten talonpoikien kolhoosia”?

Suuria muutoksia on mahdotonta toteuttaa ilman hyvää johtamista. Kalervo Väänänen siteeraa kollegaansa emeritusprofessori Timo Soikkasta: Yliopistossa argumentti voittaa aina

auktoriteetin. Itse hän on verrannut yliopistoa itsenäisten talonpoikien kolhoosiin.

– Nämä näkökohdat on kyllä hyvä muistaa, kun muutosta johdetaan. Turun yliopistossa tehtävien siirrot ja muutokset viedään läpi pitkälti vapaaehtoisuuden pohjalta. Tarvitsemme hyvää yhteistyötä henkilöstön kanssa. Luotan, että meidän organisaatiossamme on jo ymmärretty sisäisen joustamisen tärkeys, sanoo rehtori.

Nyt meneillään on koko organisaation kattava, kaikissa johtotehtävissä toimivien koulutus.

– Laitosjohtajat ovat muutosjohtamisessa keskeisin ja kriittisin piste. Siinä yliopiston johtaminen kohtaa perustehtävät, ruohonjuuritason toiminnan. Laitosjohdon ja työntekijöiden

keskinäinen luottamus ja avoimuus takaavat, että muutoksen jälkeenkin kaikki menee jouhevasti, Väänänen toteaa.

Kalervo Väänänen on pitkän uransa varrella katsellut suomalaista yliopistomaailmaa monelta kantilta ja paikalta. Hän on muun muassa toiminut Oulun yliopistossa apulaisprofessorina ja Itä-Suomen yliopistossa akateemisena rehtorina. Turun yliopiston rehtori hänestä tuli vuonna 2012, ja kesällä yliopiston hallitus jatkoi hänen rehtorikauttaan 31.7.2019 saakka.

Teksti: Terttu Nurro

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

17

Puheenaihe

Y-sukupolvi haluaa tulla arvostetuksi ja kuulluksi. Esimiestyöhön ja johtamiseen kohdistuu siten uudenlaisia odotuksia.

Iso paha Y-sukupolvi?

Itsekkäitä? Minä-keskeisiä? Työhön sitoutumattomia laiskureita? Valmiita vaihtamaan työpaikkaa ellei ylimääräistä lomaa irtoa?

Ei, vaan ihmisiä, jotka haluavat esimiehen arvostavan, kunnioittavan ja kuuntelevan. Tätä on suomalainen Y-sukupolvi.

He ovat syntyneet noin vuosina 1980 - 2000, ja muutaman vuoden kuluttua lähes puolet suomalaisesta työvoimasta kuuluu Y-sukupolveen. Ei siis ihme, että se herättää keskustelua ja kiinnostusta, etenkin kun sen on uskottu – ja pelätty? – muuttavan koko työelämää.

Tutkimusten mukaan Y-sukupolven on sanottu arvostavan joustavuutta, mahdollisuutta säilyttää tasapaino työn ja yksityiselämän välillä, vaihtelevaa työnkuvaa, uusinta teknologiaa sekä sosiaalisia suhteita, kuten tervettä ja avointa työilmapiiriä sekä mutkatonta suhdetta esimiehen kanssa. Mutta eivätkö nämä kelpaisi kaikille?

Y-sukupolvi on syntynyt ja kasvanut maail-

18

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

massa, jossa omasta olohuoneesta on voinut seurata uutisia kouluampumisista, luonnonkatastrofeista ja terrori-iskuista. Lisäksi he ovat tottuneet taloudelliseen hyvinvointiin, kunnes 90-luvun alun lama osoitti, ettei organisaatioilla olekaan aina mahdollisuutta pitää huolta omista työntekijöistään. Omien vanhempien irtisanomisten ja lomautusten näkeminen murensi uskoa pitkiin työuriin ja vakituisiin työpaikkoihin, jotka eivät olekaan vakituisia.

Näillä eväillä Y-sukupolvi lähtee työelämään.

He eivät ota asioita itsestäänselvyyksinä, vaan vaativat epäkohtien korjaamista ja ongelmiin puuttumista siinä missä asioita on ennen pyritty ehkä lakaisemaan maton alle. Se aiheuttaa kitkaa työpaikalla ja törmäyksiä eri sukupolvien välillä, sillä arvot, asenteet ja maailmankuva ovat erilaiset. Vanhemmat sukupolvet ovat tottuneempia nykyiseen menoon, mutta teknologian, Internetin ja sosiaalisen median vahvistama ja niistä itsevarmuutta ammentanut

Y-sukupolvi ei hyväksykään nykyistä menoa, vaan vaatii parannuksia. He vaativat, että töissä pitäisi olla myös kivaa.

Törmäyskurssi Ikätörmäyksiä vahvistavat urbaanit legendat, olettamukset ja luulot ”nuorista pyrkyreistä” ja ”vanhoista kehityksen jarruista”. Kun puhutaan iästä ja sukupolvista, ei stereotypioilta voi välttyä, ja ne luonnollisesti heijastuvat myös työpaikoille. Koska suomalaista Y-sukupolvea on tutkittu vain vähän, on keskustelu pysynyt melko stereotyyppisellä tasolla.

Esimiehille, henkilöstöammattilaisille ja organisaatioille on kuitenkin tarjottavana lohduttavia uutisia. Kyllä, Y-sukupolvi saa suunsa auki ja sanoo mielipiteensä. Kyllä, heidän mielipiteet voivat kuulostaa vierailta ja hieman oudoiltakin kokeneempien konkareiden korvaan. Kyllä, ne voivat olla ristiriidassa totuttujen tapojen kanssa. Ei, he eivät ole itsekkäitä.

Puheenaihe

Ja ei, ei heitä tarvitse pelätä.

Y-sukupolvi haastaa esimiehet ensisijaisesti käyttämään aikansa alaisten hyväksi. Y-sukupolvi haluaa tulla arvostetuksi ja kuulluksi.

Lisäksi se odottaa, että yksilöllisyys paitsi odotusten myös elämäntilanteen suhteen otetaan työpaikalla huomioon. Asetelma johtaa väkisin siihen, että esimieheltä on löydyttävä aikaa kuunnella ja kuulla. Y-sukupolvi tulee työpaikalle kokonaisena eivätkä he erottele työ- ja yksityiselämä-minää.

Esimiehestä tulee personal trainer Esimieheltä odotetaan valmentavaa otetta paitsi työn, myös koko uran kannalta. Ehkä tulevaisuuden esimies on kuin personal trainer, joka valmentaa työntekijöitään eteenpäin ja ohjaa oikeisiin ratkaisuihin oman esimerkkinsä ja kokemuksensa voimalla. Sitä ainakin Ysukupolvi toivoo. Esimieheen kohdistuu paljon odotuksia, ja myös esimiehen itse täytyy olla näkyvässä roolissa ja ansaita oma paikkansa. Y-sukupolvi kuitenkin asettaa itselleen kovat odotukset, ja toivoo myös muiden täyttävän omansa.

Koska Y-sukupolvi ei pelkää muutosta vaan pikemminkin sitä, että mikään ei muutu, toivotaan esimiehen tarjoavan monipuolisia työtehtäviä ja ehkäisevän omalta osaltaan Y-sukupolven rutinoitumista ja kangistumista kaavoihin.

Haastavaa on se, että Y-sukupolvi toivoo haasteita ja vastuita, mutta ei liian paljon. Se veisi liikaa huomiota pois yksityiselämästä ja muista elämän tärkeistä osa-alueista: perheestä, ystävistä, harrastuksista.

kanneet irtisanomiset, lomautukset ja pätkätyöt, ei liene ihme, että Y-sukupolvi ei näe itseään pitkässä uraputkessa saman organisaation palveluksessa. On luonnollista, että he muokkaavat asenteitaan ja arvojaan siihen yhteiskunnan tilanteeseen, jossa he tulevat työskentelemään yhä pidempään.

Y-sukupolvi sitoutuu asioihin, joita se lähtökohtaisesti muutenkin arvostaa: työ ja työtehtävät, esimies, työkaverit. Organisaation merkitys on heille hämärämpi, ja jos muualla on tarjolla heidän unelmatyötään, ei heille ole niin vaikea vaihtaa organisaatiota – siihen on muutenkin vaikea sitoutua.

Y-sukupolvi on täynnä lahjakkaita ja taitavia ihmisiä, joilla on paljon annettavaa työelämälle taitojen ja tietojen muodossa. He ovat ehkä kasvaneet erilaisessa maailmassa ja elävät erilaisten arvojen mukaan, mutta voisiko kukaan vastustaa heidän ajamiaan asioita työelämän ja työpaikkojen parantamiseksi.

Teksti: Susanna Kultalahti

KTM Susanna Kultalahden väitöskirja ”It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in understanding Generation Y at work” julkaistaan ja tarkastetaan loppuvuodesta 2015. Aineistoa on kerätty Facebookissa 252 Y-sukupolvelaiselta käyttäen hyväksi eläytymismenetelmää.

Susanna Kultalahti on itsekin Y-sukupolven edustaja ja työskentelee projektitutkijana Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen yksikössä. Hänen väitöskirjansa on ensimmäinen, joka käsittelee suomalaista Ysukupolvea: mikä heitä motivoi, millaista esimiestä he odottavat, miten henkilöstöjohtamisen avulla voidaan tukea Y-sukupolvea. Artikkeli pohjautuu väitöskirjan keskusteluun ja tuloksiin.

Yliopistojen työsuojelupäivät

Sitoutuminen muuttuu Tälle sukupolvelle on luontevaa ja toivottavaa, että työ joustaa siinä missä muutkin elämän osa-alueet. Se ei tarkoita, että työ ei olisi heille tärkeää, mutta he määrittelevät itsensä myös muun kuin työn kautta. Vaativa harrastus voi lennättää heidät toiselle puolelle maapalloa, jolloin odotetaan ja oletetaan, että työ joustaa. Toisena aikana voi sitten olla työnkin vuoro, sillä tarvitaanhan työtä elämiseen. Tämä voi olla vaikea omaksua henkilön, joka on kasvatettu ja elänyt sellaisten arvojen ja maailmankuvan mukaan, jossa on eletty työtä varten. Näin saadaan taas potentiaalinen kärjistynyt tilanne työpaikan kahvihuoneisiin.

Tällainen Y-sukupolven asenne on osaltaan vaikuttanut heidän maineeseensa työhön sitoutumattomana ja epälojaalina massana. Kyllä Y-sukupolvi sitoutuu, mutta ei perinteisellä tavalla, kuten sitoutuminen on ennen nähty.

Koska heidän maailmankuvaansa ovat muo-

Kuva: Arto Jalonen

Yliopistojen työsuojelupäivät pidettiin tänä vuonna elokuussa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Päivillä kuultiin esityksiä perinteisistä työsuojeluaiheista.

Seminaarin esitykset luettavissa: http://www.tut.fi/fi/yliopistojen-tyosuojelupaivat-2015/ohjelma/index.htm

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

19

Lakiasiaa

Olisikohan avioehtosopimus tarpeen?

Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan ennalta torjua sattumanvaraisia seikkoja ja kohtuuttomia lopputuloksia, joita muutoin syntyisi omaisuuden jaossa avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. Avioehtosopimuksella voidaan sopia, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omistamaan omaisuuteen tai tiettyyn omaisuuserään.

Aviopuolisoilla on lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioeron (tai puolison kuoleman) jälkeen toimitettavassa omaisuuden jakamisessa, eli osituksessa, kummankin puolison varat ja velat lasketaan ensin yhteen. Yhteenlasketun omaisuuden arvosta kummankin puolison osuus on puolet. Enemmän omistava puoliso joutuu avio-oikeuden perusteella maksamaan toiselle puolisolle ns. tasinkoa siten, että kumpikin puoliso saa omaisuuden jaossa yhtä paljon.

Avioehtosopimuksen merkitystä voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Pirjo ja Pekka erosivat 18 vuoden avioliiton jälkeen. Pirjon vanhemmat olivat kuolleet syksyllä ja Pirjo oli saanut perinnöksi metsätilan, jonka arvo oli 300.000 euroa. Pekan vanhemmat olivat vielä huippukunnossa myytyään omistamansa ohjelmistoalan yrityksen. Pekka perisi jonain päivänä vanhempiensa miljoonaomaisuuden.

Pirjo ja Pekka omistivat yhteisesti asuntoosakkeen ja henkilöauton. Muuta omaisuutta tai velkaa heillä ei ollut. Asunto ja auto myytiin eron yhteydessä 260.000 eurolla.

Koska puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta, puolisoiden varat oli osituksessa laskettava ensin yhteen. Pirjon omaisuuden arvo oli siis 430.000 euroa (perintö 300.000 ja osuus yhteisestä omaisuudesta 130.000 euroa) ja Pekan omaisuuden arvo 130.000 euroa. Jaettava omaisuus oli siten arvoltaan yhteensä 560.000 euroa Tässä tapauksessa Pirjo joutui maksamaan Pekalle tasinkoa 150.000 euroa. Tällöin molempien puolisoiden osuudeksi tuli 280.000 euroa.

Nimenmuutos Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:n toiminimi on muuttunut. Uusi nimi on Eversheds Asianajotoimisto Oy.

20

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Maksaakseen tasingon Pirjo joutui myymään perinnöksi saamansa metsätilan. Pekka rikastui jaossa ja rikastuu edelleen miljoonilla vanhempiensa kuoltua. Kaikki meni lain mukaan, mutta toteutuiko oikeus ja kohtuus.

Määrääkö sattuma omaisuuden jaon?

Esimerkissä puolisoiden vanhempien kuolinjärjestys ratkaisi maksettavan tasingon määrän.

Jos Pirjon vanhemmat olisivat olleet avioeron vireille tullessa elossa tai jos Pekan vanhemmat olisivat kuolleet ennen avioeroa, jaon lopputulos olisi ollut täysin erilainen. Jos molempien puolisoiden vanhemmat olisivat olleet elossa avioeron vireille tullessa, puolisoiden omistama yhteinen omaisuus olisi jaettu tasan eikä kumpikaan puoliso olisi maksanut tasinkoa.

Myöhemmin puolisot olisivat perineet omat vanhempansa.

Jos Pirjo ja Pekka olisivat tehneet avioehtosopimuksen siitä, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, Pirjon perintönä saama omaisuus olisi jätetty omaisuuden osituksen ja jaon ulkopuolelle. Tällöin vain puolisoiden yhteinen omaisuus, asunto ja auto, olisi jaettu tasan puolisoiden kesken eikä tasinkoa olisi tullut maksaa.

Tärkeä asia avioehdon laatimisen tai laatimatta jättämisen osalta on, että puolisoilla on tieto siitä, miten omaisuus avioliiton päättyessä jaetaan. Jos puolisoiden tarkoituksena on, että omaisuus jaetaan esimerkissä kuvatulla tavalla, avioehtosopimus ei ole tarpeen. Pirjo ei luultavasti kuitenkaan pitänyt osituksen lopputulosta oikeudenmukaisena.

Myös Pirjon vanhemmilla olisi ollut mahdollisuus testamentilla määrätä, että Pirjon puolisolla ei ole avio-oikeutta heiltä perintönä tulleeseen omaisuuteen.

Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Sopimus on päivättävä ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi allekirjoituksillaan. Tämän jälkeen avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin. Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tekemällä uusi sopimus ja rekisteröimällä se maistraattiin. Avioliiton aikana tehty sopimus tulee voimaan siitä hetkestä alkaen kun sopimus rekisteröidään maistraatissa. Ennen avioliittoa tehty ja rekis-

teröity avioehtosopimus tulee voimaan avioliiton solmimisesta lähtien.

Eniten mielipahaa aiheutuu, jos osituksen lopputuloksena on, että koko elämänkaaren varallisuudella laskien tosiasiassa köyhempi puoliso joutuu maksamaan rikkaammalle. Tämän vuoksi on usein tarkoituksenmukaista keskustella avioehdosta ja sen laatimiseen liittyvistä asioista lakimiehen kanssa hyvissä ajoin.

Teksti: Sanna Poranen Asianajaja Eversheds Asianajotoimisto Oy sanna.poranen@eversheds.fi

Kolumni

Kuva: Satu Henttonen.

k o l u m n i

Hello, hi, hei YHL:n laajennettu hallitus vierailulla ST:ssä Tukholmassa.

Kuvassa muun muassa Pasi Jussila VYHY, Johanna Vironen VYHY, Jaana Lehtosaari OYHY, Pasi Lahdensuu Tay-Palvelut, Raimo Peurakoski TTYHY, Juha Riepponen ISYHY, Raimo Tervola OYHY ja Martti Lindh LTYHY. Kuva: Satu Henttonen

Pääsihteeri Dag Andersson kertoo Ruotsin sopimusjärjestelmän ongelmista.

Liitto vierailulla Ruotsissa YHL:n hallitus vieraili elokuussa ruotsalaisessa sisarjärjestössä, Ammattijärjestö ST:ssä. Ruotsalaisten kollegojen kanssa vaihdettiin tietoja maittemme korkeakoulujen tilasta ja taloudesta. Tilaisuudessa kerrottiin Suomen yliopistoihin kohdistuvista rakenteellisista muutoksista. Vastaavasti kuultiin, mitä muutoksia ruotsalaisessa valtionhallinnossa ja korkeakoulusektorissa on meneillään. Saatiin myös katsaus ruotsalaiseen sopimus- ja neuvottelutoimintaan.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten tie korkeakoulutukseen on usein kivinen. Heitä ei välttämättä kannusteta akateemisiin opintoihin koulussa eikä kotona. Tänä syksynä yliopisto-opintonsa aloitti siitä huolimatta useita suomalaisia nuoria, joiden nimi saattaa taipua suussamme hankalasti ja ihonvärin sävyt ovat peräisin muualtakin kuin Pielaveden rannalta. Eräs näistä nuorista lähetti meille viestin: tuntuu ikävältä, kun henkilökunta usein aloittaa keskustelun automaattisesti englanniksi identiteetiltään ja kieleltään täysin suomalaisen nuoren kanssa.

Kuulin tämän viestin kollegoilta kahvihuoneessa. Ajattelin ja ääneenkin totesin, että kyllähän ne vieraskieliset opiskelijat yleensä silmistä erottaa, kun ovat yleensä paljon enemmän hukassa olevan oloisia kuin muut. Mutta heti seuraavalla viikolla haksahdin itse aloittamaan keskustelun englanniksi erään suomalaisen tuutoropiskelijansa kanssa liikkellä olevan nuoren kanssa. Hän kun ei kommentoinut suomenkielistä keskusteluamme tuutorin kanssa, niin automaattisesti oletin syynä olevan kielimuurin. Mokaani pahoitellessani nuori totesi lohdutuksena, etten todellakaan ollut ainoa kielestä erehtynyt.

Tapauksesta sain entistä vahvemman kimmokkeen tervehtiä kaikkia kampuksella sanalla ’hei’, ulkonäöstä ja ihonväristä välittämättä.

Jos en pysty saamani vastauksen perusteella päättelemään kielitaitoa, jatkan suomeksi. Jos kysessä onkin ulkomaalainen opiskelija, onnistuu kielen vaihto kyllä nopeasti – ja opiskelija saa ehkä kannusteen panostaa myös suomenkielen opintoihin. Mutta jos erehdys tapahtuu toisin päin, saa supisuomalainen, mutta toisen näköinen nuori viestin, että on tullut väärään paikkaan, eikä kuulu joukkoon.

Suomessa meillä ei ole varaa jättää ketään akateemisesti lahjakasta nuorta korkeakoulujärjestelmän ulkopuolelle. Ei kansakunnan menestyksen eikä innovaatioiden luomisen näkökulmasta, mutta ei myöskään meidän itsemme vuoksi. Meille kansakuntana tekee hyvää nähdä välillä iltauutisissa finanssiasiantuntija Zahra savoa haastamassa tai oululaisittain murtava Chen kertomassa säästä.

Tiina Kotti Aalto-yliopisto

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

21

Työttömyysturvasta

Ansiopäivärahan työssäoloehdon täyttyminen ja palkan uudelleen määrittely Pääsäännön mukaan palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta (32,80 € vuonna 2015) ja ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.

Työssäoloehto ja palkan määritys Mitä ansiopäivärahan määrälle tapahtuu, kun henkilö on ensimmäistä kertaa työttömäksi jäämisen jälkeen työllistynyt uudelleen ja jää tämän jälkeen työttömäksi?

Tilanteessa, jossa henkilö työllistyy työttömyyden alkamisen jälkeen ennen päivärahakauden enimmäisajan (500 päivää) täyttymistä ja palaa uudelleen työttömyyspäivärahan saajaksi, työttömyyskassa tarkistaa, onko henkilö täyttänyt työssäoloehdon uudelleen.

Mikäli henkilö on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon (26 viikkoa), määritellään päivärahan perusteena oleva palkka pääsääntöisesti uudelleen. Tällöin ennen päivärahan maksamista määrätään 5 arkipäivän omavastuuaika ja päivärahan enimmäisajan (500 päivää) laskeminen aloitetaan alusta.

Esimerkki: Henkilön työsuhde on päättynyt 31.7.2014 ja hänelle on syntynyt oikeus saada ansiopäivärahaa 5 päivän omavastuuajan jälkeen 8.8.2014 lukien. Hän työllistyy 1.10.201414.8.2015 väliseksi ajaksi ja jää uudelleen työttömäksi 15.8.2015 lukien. Koska uusi työssäoloehto täyttyy, 500 päivän laskenta aletaan alusta eli aiemmin maksetut päivät ”nollataan” ja päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudelleen ja päivärahaa aletaan maksaa 5 päivän omavastuuajan jälkeen.

22

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Työttömyyskassan Statian palvelunumerot Kassan puhelinpalvelu: 020 7289 780 Kassan jäsenyysasiat: 020 7289 790 Puhelinpalveluajat mainituissa numeroissa ma ja ke klo 12.00 – 15.00

Päivärahan uudelleenmäärittelyssä on suojasäännös, jonka mukaan uuden päivärahan määrä tulee olla vähintään 80 prosenttia edellisen päivärahan määrästä. Mikäli esimerkkitapauksessa uuden työssäoloehdon täyttävä keskimääräinen palkkatulo olisi vain puolet aiemmasta, 31.7.2014 päättyneen työsuhteen palkasta, ansiopäivärahaa ei määriteltäisi kyseisen uuden työssäolon palkkatulon perusteella vaan määrittelyssä sovellettaisiin 80 prosentin suojasäännöstä.

Edellä mainittuun pääsääntöön on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Määrittelyä ei tehdä ollenkaan, mikäli uusi enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen 26 viikon työssä-

oloehtoon perustuvan enimmäisajan alkamisesta. Myöskään omavastuuaikaa ei aseteta, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja omavastuuaika on tällöin otettu.

Esimerkki: Henkilön työsuhde on päättynyt 31.7.2014 ja hänelle on syntynyt oikeus saada ansiopäivärahaa 5 päivän omavastuuajan jälkeen 8.8.2014 lukien. Hän työllistyy 1.10.201431.5.2015 väliseksi ajaksi ja jää uudelleen työttömäksi 1.6.2015 lukien. Koska uusi työssäoloehto täyttyy, 500 päivän laskenta aletaan alusta eli aiemmin maksetut päivät ”nollataan”.

Koska hän on kuitenkin jäänyt työttömäksi

Työttömyysturvasta

vuoden sisällä siitä, kun 500 päivän enimmäisaika alkoi (8.8.2014), päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei määritellä uudelleen eikä 5 päivän omavastuuaikaa oteta.

Iän merkitys työssäoloehdon täyttymisessä ja päivärahan määrittelyssä Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa vuoden 2017 eläkeuudistuksesta sovittiin muutoksesta ikääntyneiden työttömien päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyyn.

Työttömyysturvalakiin lisättiin säännös 58 vuotta täyttäneiden päivärahan laskemisesta.

Laki tuli voimaan 1.8.2015 ja koskee 58 vuotta täyttäneitä työnhakijoita, jotka täyttävät työssäoloehdon lain voimaantulon jälkeen.

Lainmuutoksella on arvioitu lisäävän ikääntyneiden työllistymistä, koska 58 vuotta täyttäneet työnhakijat voivat ottaa vastaan työtä myös aikaisempaa pienemmällä palkalla siten, että työn vastaanottaminen ei pienennä työttömyyspäivärahan tasoa tulevaisuudessa.

Jos työttömänä työnhakijana oleva 58 vuotta täyttänyt henkilö täyttää uuden työssäoloehdon 500 päivän enimmäisajan sisällä ja jää työllistymisen jälkeen uudelleen työttömäksi, ei työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa määritellä uudelleen, jos uusi palkka olisi vanhaa palkkaa pienempi. Tällöin työttömyyspäivärahan perusteena olevana palkkana pysyy aiempi määrittely. Määräävä ajankohta säännöksen soveltamisen kannalta on työssäoloehdon täyttyminen. Jos henkilö on työssäoloehdon täyttäessään täyttänyt 58 vuotta, hän on suojattu päivärahan perusteena olevan palkan pienenemiseltä. Ikäedellytys täyttyy myös, jos henkilö täyttää 58 vuotta samana päivänä kuin työssäoloehto täyttyy.

Kyseinen säännös ei kuitenkaan tuo muutosta siihen säännökseen, jonka mukaan päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, ellei edellisen päivärahakauden alkamisesta ole kulunut vuotta ja perustepalkka on tällöin määritelty. Edullisuusvertailun tekeminen edellyttää siis sitä, että päiväraha tulee ylipäänsä uudelleen määriteltäväksi.

Heikki Hamberg Työttömyyskassa Statian johtaja

Kuka on oikeutettu lisäpäiviin?

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa 500 päivän enimmäisajan täyttymisestä huolimatta tietyn ikäisille henkilöille niin sanottuina lisäpäivinä. Oikeus lisäpäiviin on jaoteltu kolmeen eri ikäryhmään: • Vuonna 1950 – 1954 syntyneellä henkilöllä on oikeus lisäpäiviin, mikäli hän täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy.

• Vuonna 1955 tai 1956 syntyneellä henkilöllä on oikeus lisäpäiviin, mikäli hän täyttää 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

• Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä on aikanaan oikeus lisäpäiviin, mikäli hän täyttää 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäiviä on mahdollisuus saada sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuotta.

Mikäli henkilö työllistyy lisäpäivillä ollessaan siten, että hän täyttää uuden työssäoloehdon (26 viikkoa), ei 500 päivän enimmäiskesto ala alusta eikä omavastuuaikaa määrätä. Myöskään ansiopäivärahatasoa ei määritetä uudelleen, koska henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan perustuu näissä tilanteissa lisäpäiväoikeuteen eikä työssäoloehdon täyttymiskriteeriin.

Heikki Hamberg

Sovitellun päivärahan hakijoiden määrä kasvanut Työttömyyskassojen huhti-kesäkuussa tehdyistä ansiopäivärahapäätöksistä 37 prosenttia koski soviteltua päivärahaa ilmenee Työttömyyskassojen Yhteysjärjestön tiedoista.

Sovitellun päivärahan päätöksiä annettiin 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla.

Soviteltua päivärahaa maksetaan silloin, kun hakijalla on kuukaudessa yli 300 euroa työtuloa esimerkiksi osa-aikatyöstä tai sivutoimises-

ta yritystoiminnasta.

Osittaisen työskentelyn lisääntyminen johtunee vuoden 2014 alussa voimaan tulleesta 300 euron suojaosasta. Suojaosa tarkoittaa, että työtön voin ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että päiväraha laskee. 300 euron ylittävältä osalta puolet työtulosta vähennetään työttömyysetuudesta. Esimerkiksi 450 euron palkkatulo pienentää päivärahaa 75 eurolla kuukaudessa.

Ikäihmiset ovat työelämän voimavara

Inhimillisiä virheitä voidaan vähentää

Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettusen mukaan eläkeikää on mahdollista nostaa nykyisestä, koska ihmisten työkyky on kohentunut. Samalla kun terveydentila on parantunut, ovat ihmiset entistä iäkkäämpinä yhä työkykyisempiä.

Suomalaiset jäävät entistä harvemmin eläkkeelle työkyvyttömyyden tai sairauden takia.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. www.ilmarinen.fi Uutishuone

Työpaikoilla tapahtuu vuosittain kymmeniä tuhansia tapaturmia, joista valtaosan taustalla arvellaan olevan inhimillinen tekijä.

Työterveyslaitoksen Sujuva-hankkeessa kehitetyllä kyselyllä ja tapaturmatutkintamallilla pystytään tunnistamaan inhimillisille virheille ja työtapaturmille altistavia olosuhteita. Tulosten perusteella tärkeää on muun muassa aikapaineen ja kuormittumisen vähentäminen, huomiota ja tarkkaavaisuutta häiritsevien tekijöiden hallitseminen sekä hyvien valintojen ja päätösten tukeminen.

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

23

KITO-seminaari

Kolmannet valtakunnalliset KITO-päivät Vaasan Tritoniassa 24.-25.8.2015

Ammattitietoa ja eväitä työhyvinvointiin Kuva: Eija Heikkinen

Seuraavassa seminaarissa mukana olleiden ajatuksia seminaarin annista:

Merimatkalla Harri Ollikainen TTYHY, Satu Henttonen YHL, Salme Mäkinen TYHY, Aleksi Tykkä LMtietopalvelut, Mikko Hyötyniemi LAYHY ja Mervi Salomaa-Rauhala TaYHY.

Mikko Hyötyniemi Lapin yliopisto: – Kaksipäiväisen ohjelman anti oli laaja, mutta se säilyi hyvin kasassa, ja tarjosikin melkoisen läpileikkauksen nykyisen kirjaston eri käyttäjäryhmistä sekä heidän toiveistaan ja tarpeistaan, kirjastojen tulevaisuudesta sekä niiden ongelmista ja haasteista. Etenkin Susanna Kultalahden tarjoama Y-sukupolven kuvaus oli seniorikirjastosedälle kuin herääminen kylmään sateeseen aamuöisen puiston penkiltä. Päivikki Karhulan tulevaisuudenkuvaus valotti pulssia ja ihokarvoja nostattavasti kirjastojen osuutta lähes orwellilaisella lähitulevaisuuden maailmassa.

Kuva: Satu Henttonen

Tarja Ylikarhu Vaasan yliopisto: – Minuun kolahti Jaakko Heinimäen puheesta sietäminen, sietokyvyn kasvattaminen niin työelämässä kuin siviilissä.

Auringonpaisteesta nauttimassa Merja Rotonen OYHY ja Aleksi Tykkä LMtietopalvelut.

Kuva: Merja Kokko

Christina Ståhlberg Åbo Akademi: – Oli useita hyviä esityksiä, mutta mieleeni jäi erityisesti Kirjasto & Markkinointi, koska olemme viime aikoina aika paljon miettineet markkinointia. Oli hieno kuulla, mitä kaikkea voisi tehdä jos vaan resurssit riittäisivät.

Tuomo Torppa Vaasan yliopisto: – Ammatillisesti ehkä paras anti oli Minerva-työryhmän (#kirjastopuolue) työhön tutustuminen ja erityisesti pohdinta siitä, mihin kirjastoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Myös kirjastojen markkinointia koskeva esitelmä oli hyvin mielenkiintoinen, koska uusien asiakkaiden löytäminen kirjastoihin ei ole kovin helppoa.

Pappi ja työyhteisökouluttaja Jaakko Heinimäki kertoo työhyvinvoinnista. Kuvassa myös Tarja Ylikarhu ja Satu Henttonen.

24

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Tekstin kokosivat: Tarja Ylikarhu ja Satu Henttonen

Kentällä tapahtuu Kuvat: Satu Henttonen

Laulellen koskia laskien Lieksassa!

Kesäkuun alussa laskettiin Ruunaan kosket iloisella Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistyksen joukolla. Kesäretkelle osallistuivat myös jäsenten perheenjäsenet.

Retken ohjelmaan kuului myös koskenlasku kumiveneessä. Liiton puheenjohtajan Satu Henttosen mielestä kokemus oli uusi ja jännittävä! Reippaan laskun jälkeen maistui maukas lounas, ja nokipannukahvit kruunasi aterian.

Sää suosi retkeilijöitä, joten retki oli mitä mainioin!

Lämpimästi sadeasuihin pukeutuneet koskenlaskijat lähtevät matkaa veneellä.

Tuula Väisänen on pukeutunut sadeviittaan ja saappaisiin, joilla pärjää puuveneessä.

Iloiset retkeläiset lounaalla koskentöyräällä. Lounaan jälkeen maistui nokipannukahvit.

Kuva: Jaana Lehtosaari

Keväinen jäsentilaisuus Oulussa Ristinolla -jäsentilaisuus Oulussa kokosi jäseniä toukokuisena iltana. Hallintojohtaja Essi Kiuru esitti tervehdyksen. Illan pääviihdyttäjä oli näyttelijä Merja Larivaara.

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

25

Jäsenasiaa

Golfkisassa kaksoisvoitto Jyväskylän yliopistolle!

Universitas Golf järjestettiin tänä vuonna Lahden Golfin Takkulan kentällä. Kisaan oli ilmoittautunut 14 joukkuetta. Pelimuotona oli kaksihenkisin joukkuein pelattava tasoituksellinen best ball pistebogeyna.

Yliopistojen mestaruuden voitti tälläkin kertaa Jyväskylän yliopiston joukkue, mutta ei sama kuin viime vuonna, vaan Väinö Varstala ja Pekka Lumela tuloksella 43 pistettä.

Kaksoisvoiton Jyväskylän yliopistolle varmisti viime vuoden voittajajoukkue Heikki ja Terttu Parkatti 39 pisteen toloksella ja kolmanneksi Tampereen yliopistoa edustanut joukkue Tarja Kunnas ja Niina Puronurmi 37 pisteellä.

Parhaan henkilökohtaisen pistebogeytuloksen saavutti Väinö Varstaja (35 p) ja Best Ladyksi suoriutui Pirkko Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta (29 p). Parhaan Scratch-tuloksen teki Väinö Varstala Jyväskylän yliopistosta kiertäen kentän 86 lyönnillä. Erikoiskilpailuissa parhaimman avauksen löi Pipsa Nieminen Jyväskylän yliopistosta ja lähimmäs lippua osui Heikki Purhonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (50,5 cm). Suorimman avauksen eli lähimmäksi väylän keskelle vedettyä viivaa löi Pentti Raumala Helsingin yliopistosta.

Ilmojen haltija oli jälleen suosiollinen ja kilpailu käytiin lämpimässä tuulettomassa säässä. Takkulan uusi kenttä oli väylien osalta kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta väylien laitojen karheikkojen pitkä heinä aiheutti useiden pallojen hukkumisen ja hidastutti siten pelin kulkua.

Ensi vuoden Universitas Golf järjestetään jossakin eteläisen tai keskisen Suomen kentällä, ja ajankohta on edelleen elokuun ensimmäinen maanantai. Tapahtuman pääsponsorina toimi ja toimii ensi vuonnakin YHL. Teksti ja kuva: Juha Rantakari

KOKOUSKUTSU Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 19.11.2015 klo 16.30 Auditorium XII (3032), Helsingin yliopiston päärakennuksen vanhalla puolella, osoite Unioninkatu 34, 3. krs., Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, mm. vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja jäsenmaksujen suuruus sekä käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2016.

Valitaan toimihenkilöt seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi; puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, tilintarkastaja, varatilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä varatoiminnantarkastaja vuodelle 2016.

Nimetään pysyvät valiokunnat ja päätetään niiden jäsenten lukumäärä sekä valitaan valiokuntien jäsenet. Nykyisten toimihenkilöiden kausi näkyy www-sivuilla www.hyhy.fi hallituksen ja valiokuntien kohdalla.

Aloitteet kokoukselle osoitetaan HYHYn toimistolle vähintään 30 päivää ennen kokousta.

Ennen kokousta on kahvitarjoilu klo 16 alkaen.

TERVETULOA!

26

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

Editorial

Työsuojeluvalvonta toimii hyvin Suomen työsuojeluvalvonta saa kansainvälisessä arvioinnissa kiitosta muun muassa toimivasta kolmikantayhteistyöstä, oikein asetetuista tavoitteista sekä pätevistä työsuojelutarkastajista.

Arvioitsijat löysivät kehitettävää varsinkin valvonnan toimintatapojen yhtenäistämisessä.

Lisäksi he suosittelivat tarkastusten määrän kasvattamista ja yhteistyön lisäämistä sekä työsuojelun vastuualueiden että työsuojeluvalvonnan ja työterveyshuollon välillä.

EU:n Johtavien työsuojelutarkastajien komitean asettaman arviointiryhmän suositukset otetaan huomioon työsuojelun vastuualueiden seuraavassa nelivuotissuunnitelmassa 2016–2019.

Työntekijöiden oikeuksia muualla EU ja Etelä-Korea ovat hyväksyneet yhteisen julkilausuman työntekijöiden oikeuksista.

Julkilausuma liittyy EU:n ja Etelä-Korean väliseen vapaakauppasopimukseen, joka solmittiin vuonna 2011.

Komissio pyytää Etelä-Koreaa muun muassa vauhdittamaan toimia niiden ILO:n yleissopimusten ratifioimiseksi, joita maa ei ole vielä hyväksynyt. Näitä ovat yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluita ja pakkotyötä koskevat sopimukset. Korea lupaa antaa selvityksen puuttuvien ratifiointien tiellä olevien esteiden poistamisesta.

Oikeus veteen puhututtaa Euroopan parlamentti vaatii komissiolta konkreettisia toimia ”Vesi on perusoikeus” -kansalaisaloitteen suhteen. Parlamentti pitää komission vastausta kansalaisaloitteeseen riittämättömänä. Vuonna 2013 järjestetystä kampanjasta vastaavat Euroopan julkisen alan ammattiliitot, jotka vaativat komissiota takaamaan EU-kansalaisten oikeuden puhtaaseen juomaveteen ja jätevesihuoltoon. Kampanjaan osallistui myös Pardia ja muita Suomen julkisen alan ammattijärjestöjä.

Photo: Nina Kellokoski

E d itorial Satu Henttonen Chairperson of the Association of the Finnish University and Research Establishment Staff (YHL)

Positivity in dark times The programme issued by our new government threatens to cut down welfare in many sectors, not the least in higher education. If all the austerity measures, including the threat of additional 1.5 billion EUR cuts, mentioned in the programme will be put to action, we can be sure that educational inequality, the skills of those who end up being the worst off and our future quality of life will decrease. Same medicine was used in the recession of the 1990s and - as research has shown – the socio-economical groups targeted by cuts has become more alienated from the society, are less educated and earns less than their peers who – thanks to their socio-economical position – didn’t have to suffer from austerity policies.

Last August I had the opportunity to listen to positive lectures on seminars on library work and health and safety. I heard that the baby boomer -generation I belong to has a different attitudes towards work than the Generation Y. This generation grew up in the recession of 1990s and saw their parents being made redundant. It witnessed how those who did not lose their jobs worked hard and sacrificed themselves for their work. Gradually Generation Y started to think that it wants more from life than work. Even though work is important, one’s own private life, family, friends and hobbies are essential as well. You can read more about generation Y’s expectations towards their bosses elsewhere in this magazine. While listening to the researcher at the seminar, I had a hopeful thought that Generation Y will revolutionize our working life. We need a change, which makes work both motivating and rewarding. At the moment we seem to live under pressure and without alternatives. Work is not improved by threats and extortion.

Eventually working life will change. Usually a crisis is needed in order to enter a new phase. We should not lose hope and we must have the courage to fight for more human working life.

The social contract proposed by PM Juha Sipilä failed due to unreasonable demands made by the employer, which gave nothing to employees. Even though this felt devastating, we are marching on. Discussions and negotiations will continue.

However, there are no easy solutions in sight and a cold winter is approaching. I do not know about the frost, but at least mentally we are living in subzero temperatures.

People seeking refuge in Europe provide a new perspective to our economic worries. Human dignity and the most vulnerable must be defended. Let’s support each other.

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 5

27

Nyt kaikki

uusia jäseniä hankkimaan!

YHL:n jäsenhankintakilpailuun voi osallistua yhdellä arvalla jokainen, joka on hankkinut uuden jäsenen. Hankittuasi uuden jäsenen kirjoita nimesi selvästi liittymislomakkeeseen ja toimita lomake viipymättä omaan yhdistykseesi.

Kilpailuaika 1.1. – 31.12.2015.

Eniten uusia jäseniä hankkineelle 500 € matkalahjakortti!

Pääpalkinto

1000e matkalahjako arvotaan kaik

osallistujien k

rtti

kien

esken!

Kilpailuaika 1.1.- 31.12.2015. Lisätietoja kilpailusta www.yhl.fi