Issuu on Google+

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

RATKAISIJA 10

Ketterät keräävät potin

14

Kolmoisvelkaantuminen kuriin

22

Läpimurtoja maailman vesihaasteisiin

ROHKEAT AJATTELEVAT TOISIN - Rehtori Anneli Pauli

30 Tutkimuksesta uusia yrityksiä


Intro

ROHKEA HARPPAA PIDEMMÄLLE PARAS OPISKELIJATYYTYVÄISYYS tiedeyliopistoista suomalaisten yliopistojen kandidaattiopiskelijoille tehdyssä kyselyssä. (Kandikysely syksy 2013, vastauspisteet per vastaaja) KANSAINVÄLISESTI PALKITTU TUTKIMUS- JA OPETUSYMPÄRISTÖ GREEN CAMPUS joka ilmentää LUT:n energiaosaamista ja kestävää ajattelua.

10

TALOUSELÄMÄ-LEHDEN YLIOPISTORANKINGISSA tekniikan alalla elinkeinoelämäyhteistyön arvosana.

50-60 KEKSINTÖILMOITUSTA VUOSITTAIN

3-5 UUTTA TUTKIMUSLÄHTÖISTÄ YRITYSTÄ VUOSITTAIN


03

100%

KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälinen henkilökuntavaihto on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2013 yli

70% 48% 3,8 50% 100 PROSENTTIA SUOSITTELEE LUT:A Kaikki yhteistyötä yliopiston kanssa tehneet vastaajat suosittelevat LUT:a. MYÖNTEINEN MIELIKUVA LUT:n imagotutkimuksessa 2012–2013 haastateltiin 200 suomalaista vaikuttajaa. Kokonaismielikuva yliopistosta on positiivinen: 66 prosentilla vastaajista on joko jonkin verran tai erittäin myönteinen mielikuva LUT:sta.

HAKIJOIDEN MÄÄRÄ Ensisijaisten hakijoiden määrä yhteisvalinnassa on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2014 noin

TUTKIMUKSEN MÄÄRÄ Kansainvälisten referoitujen julkaisujen määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2013

KOKONAISMIELIKUVA LUT:STA ON HYVÄ: yhdestä viiteen -asteikolla keskiarvo on 3,8.

LUT NÄYTTÄYTYY VASTAAJILLE

YHTEISTYÖKYKYISENÄ ENNAKKOLUULOTTOMANA ROHKEANA INTOHIMOISENA UUDEN LUOJANA HYVINVOINTIA RAKENTAVANA

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS Täydentävä rahoitus on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2013 noin

15%


Intro

Missio: rakennamme Suomen hyvinvointia ja kest채v채채 kilpailuetua tieteen, tekniikan ja talouden osaamisella.

KUVA Samuli Karala


05

Sivu 8

Ketteryys LUT:n ihanteellinen koko, rajat ylittävä yhdessä tekeminen ja rohkea asenne mahdollistavat vaikuttavan tieteen teon.

Sivu 12

Kärkialat Keskitymme ajankohtaisiin tekoja vaativiin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä puhtaan veden ja energian saatavuuteen.

Sivu 28

Ratkaisukeskeisyys Kasvatamme ratkaisijoita ja tuotamme ratkaisuja. Tutkimustuloksemme siirtyvät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön esimerkiksi uutena liiketoimintana.

PÄÄTOIMITTAJA Marjo Loisa TOIMITUSKUNTA Heli Huhtanen, Päivi Piispa, Anna-Liisa Pirhonen, Laura Tikkanen, Satu Tähkä KUVAT Johanna Kannasmaa, Samuli Karala, Teemu Leinonen, Mikko Nikkinen, Aino Sipilä, Fortum Oyj, iStockphoto, Lehtikuva, Olli Rehnin arkisto ULKOASU JA TAITTO Kuudes Kerros PAINOPAIKKA Erweko Oy YHTEYDENOTOT media@lut.fi


Rehtorilta


07

KUVAT Teemu Leinonen

RATKAISUJA JA RATKAISIJOITA Rohkeat ajattelevat toisin.

LUT:n tavoitteena on paitsi koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu myös vaikuttavuus. Haluamme kasvattaa ratkaisijoita ja tuottaa ratkaisuja, jotka vievät yhteiskuntaa ja maailmaa eteenpäin – oli kyse sitten esimerkiksi ympäristöongelmista tai työelämän haasteista. Ihanteellisen kokoisena yliopistona, fokusoidulla ja merkityksellisellä osaamisella sekä ketterällä yhdessä tekemisen asenteella olemme vaikuttamassa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Teknistaloudellisena, kansainvälisenä innovaatioyliopistona toimimme edelläkävijänä vihreän energian ja teknologian sekä kestävän kilpailukyvyn edellytysten luojana, yhdessä kumppaniemme kanssa. Rohkeat ajattelevat toisin.

ANNELI PAULI Rehtori


KUVA Mikko Nikkinen

Ketteryys


09

LUT on ollut mukana useilla vienninedistämismatkoillani. Porukalla on tosi hyvä draivi. Konkreettisia bisneskeissejä ja näyttöjä tuloksista. Tällaista meininkiä Suomi tarvitsee!

ALEXANDER STUBB Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri LUT:n kunniatohtori


Ketteryys


11

KETTERÄT KERÄÄVÄT POTIN KUVAT Samuli Karala, Johanna Kannasmaa

Olemme siirtymässä korporaatioiden maailmasta ketterien organisaatioiden aikaan. Valppaus on avain menestykseen kiihkeästi muuttuvassa maailmassa.

Suuret, hierarkkiset organisaatiot kärsivät jähmeydestä. Kun muutokset ovat nopeita, päätöksenteko ei voi olla hidasta. On oltava samaan aikaan strateginen ja ketterä. Pieni ei pöhöty, eikä käänny sisäänpäin, vaan etsii aktiivisesti kumppaninsa ulkoa, koko maailman parhaista. Ei tarvitse olla suuri ajatellakseen suuresti ja jättääkseen paljon omaansa suuremman innovaatiojalanjäljen. LUT:n menestys perustuu kirkkaaseen keskittymiseen, vahvaan panostukseen ja ketterään yhdessä tekemisen kulttuuriin. Kompakti koko mahdollistaa nopean reagoinnin ja rohkean toiminnan. Tämä yhdistelmä on valttia myös tulevissa murroksissa: uudet menestystarinat syntyvät kekseliäisyydestä, kestävyydestä ja rajojen ylittämisestä.

LAURA LARES Yrittäjä, Woimistamo Oy:n toimitusjohtaja, LUT:n alumni LUT:n hallituksen varapuheenjohtaja


KUVA Olli Rehnin arkisto

K채rkialat


13

LUT on edelläkävijä, joka rakentaa tulevaisuutta yhdistämällä tekniikan ja talouden. LUT:n osaaminen siirtyy elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön tutkimustuloksina, uutena liiketoimintana ja avarakatseisina osaajina. LUT edistää uutta vihreän kasvun yrittäjyyttä, jolla on ratkaiseva merkitys Euroopan ja koko maailman kehitykselle.

OLLI REHN EU:n talouskomissaari


Kärkialat

KOLMOISVELKAANTUMINEN KURIIN KUVA iStockphoto TEKSTI Laura Tikkanen

Tulevaisuudessa tarvitsemme kokonaisuuksien ymmärtäjiä, uusien maailmojen rakentajia ja tuottavuusinnovaatioita.

kestävää kilpailukykyä yrittäjyyden ja uudistumiskyvyn tutkimuksella sekä edistämällä hyvinvointia kehittämällä työelämän prosesseja, tuottavuutta ja johtamista. ”Yritysten on kehitettävä teknologiaa, bisnesmalleja ja toimintatapoja, joilla ne pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa ja samalla toimivat eettisesti sekä ekologisesti vastuullisesti”, sanoo teknologiatutkimuksen professori Kaisu Puumalainen.

RAJAT YLITTÄVÄÄ RISTIPÖLYTYSTÄ Ihmiskunnan kolmoisvelkaantuminen eli taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen velkaantuminen on saatava kuriin vastuullisella toiminnalla. Käytämme luonnonvaroja 1,5-kertaisesti yli varojemme. Elämme velaksi ja syömme näin lastemme lautasilta. Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla. LUT luo edellytyksiä kestävälle yhteiskunnalle ratkaisemalla ympäristöön ja energiaan liittyviä haasteita, luomalla

Ratkaisuna kolmoisvelkaantumiseen ovat ennen kaikkea tuottavuusinnovaatiot. Ne eivät synny yleensä yhden tieteenalan sisällä eivätkä perinteisesti. ”Tarvitsemme tulevaisuudessa kokonaisuuksien ymmärtäjiä ja uusien maailmojen rakentajia”, sanoo tuotantotalouden professori Vesa Harmaakorpi. Harmaakorpi joukkoineen on kehitellyt rohkeita menetelmiä, joissa hyödynnetään rajat ylittävää älyllistä ristipö-


15

Tarvitsemme tulevaisuudessa kokonaisuuksien ymmärtäjiä ja uusien maailmojen rakentajia.

lytystä, vaikkapa taiteen ja kulttuurin menetelmiä organisaation kehittämisessä. LUT:lla on käynnissä useita tuotantotalouden ja kauppatieteiden tutkimuksia, joissa pyritään lisäämään maamme julkisen sektorin kustannustehokkuutta sekä hankintojen vastuullisuutta.

AGENDALLA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS Maailmanlaajuisesti yleistyneet yhteiskunnalliset yritykset ratkovat yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia eli luovat voitontavoittelun ohella sosiaalista tai ekologista arvoa. Ne voivat osin täydentää julkista sektoria palveluiden tuottajana. ”Yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa heikosti tunnettu asia, mutta EU:n agendalla se on ollut jo pitkään”, Puumalainen kertoo. LUT:n energiatutkimus kattaa koko tuotantoketjun energialähteistä markkinoihin. Cleantech eli puhdas teknologia

puolestaan on ekologisen ja taloudellisen arvon luontia. Sen kehittymistä on tutkittu LUT:ssa muun muassa tuotantotalouden ja ympäristötekniikan yhteistyönä. Tutkimusten mukaan Suomen cleantech-ala tarvitsisi selkeitä kriteereitä, vauhtia kaupallistamiseen ja julkisen rahoituksen uudistamista. Siten alan kehitys lähtisi kunnollisesti käyntiin.

UUTTA VIHREÄN TALOUDEN ASIANTUNTEMUSTA Myös LUT:n koulutus nivoutuu kestävään kehitykseen. Yliopiston koulutusohjelmissa on mukana kestävän kehityksen ja vihreän talouden näkökulmat. ”Big datan hyödyntäminen on jatkossa yhä olennaisempaa. Big data tarkoittaa suurtietomassojen keräämistä ja analysointia tietotekniikalla. Sitä hallitsemalla yritykset voivat luoda uutta arvoa ja kustannustehokkuutta, jolla saadaan osaltaan kolmoisvelkaantumista kuriin”, sanoo Puumalainen.


Kärkialat

AURINKOTALOUS ON TULEVAISUUDEN ELINEHTO Maapallolla ei ole pulaa energiasta, ainoastaan sen talteen ottamisessa on haasteita. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiatarpeesta saadaan suoraan uusiutuvista energialähteistä, arvioi Pohjoismaiden ensimmäinen aurinkotalouden professori Christian Breyer. KUVAT Mikko Nikkinen, Teemu Leinonen TEKSTI Satu Tähkä

”Aurinko ja tuuli ovat ratkaisu energiahaasteisiin”, toteaa Christian Breyer. Aurinkotaloudessa ei ole kyse pelkästään aurinkovoimasta, vaan se kattaa kaikki auringosta peräisin olevat energiamuodot kuten tuulivoiman, vesivoiman ja bioenergian. Maapallolla ei olekaan pulaa energiasta – ainoastaan sen talteen ottamisessa on vielä haasteita. ”Aurinko ja tuuli tuottavat yhdessä enemmän energiaa kuin koskaan tarvitsemme. Nykyisen energiajärjestelmämme kestävyys on riittämätön, joten meidän on löydettävä muita ratkaisuja ja sopeuduttava muutoksiin. Täysin uusiutuva energia tulee toimimaan”, Breyer sanoo. Breyerin mukaan tarvittava tekniikka tuottaa energiaa uusiutuvista lähteistä on jo olemassa, ja avaimet energiakriisin ratkaisemiseksi ovat käsissämme. Teknologian hyödyntämisessä on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. ”Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä, tietoisuutta parannettava ja kustannuksia pienennettävä. Mitä enemmän käytämme uusiutuvan energian teknologiaa, sitä enemmän opimme ja sitä suuremmaksi näiden energiamuotojen osuus kasvaa. Se puolestaan laskee kustannuksia. Käytännössä meidän on lisättävä ihmisten tietoisuutta mahdollisuuksista hyödyntää aurinkoon perustuvaa energiaa.”

Aurinkotaloudessa ei ole kyse pelkästään aurinkovoimasta.


17


Kärkialat

Ylimääräinen energia syötetään verkon kautta muille käyttäjille.

KULUTTAJASTA KULUTTAJATUOTTAJAKSI ”Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiatarpeesta saadaan suoraan uusiutuvista energialähteistä”, Breyer arvioi. Aurinkoenergialla on tässä merkittävä rooli. Samalla energiantuotannosta tulee osa ihmisten arkea. ”Ihmiset tuottavat ja osittain myös käyttävät itse tuottamaansa energiaa, ja ylimääräinen energia syötetään verkon kautta muille käyttäjille. Olemme siis samaan aikaan sekä energian kuluttajia että tuottajia. ” Jäljelle jäävä kolmasosa tarvittavasta energiasta otetaan energiavarastoista. Varastointi on Breyerin mukaan seuraava suuri tutkimuskysymys. ”Meidän on yhdistettävä energian kysyntä sekä uusiutuvan energian saatavuus ja toimintavarmuus. Siksi on investoitava energiavarastoihin. Varastointiin on jo kehitetty useita erilaisia ratkaisuja, mutta LUT:ssa tutkimme muun muassa, miten aurinko- ja tuulienergia voidaan muuntaa kaasuksi, esimerkiksi metaaniksi, myöhempää sähkön tai lämmön tuotantoa varten. Se vastaa kemiallisesti biokaasua muttei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, jos käytämme kestäviä hiilen lähteitä, kuten sellutehtaiden savukaasuja.”

ONGELMAT OVAT RATKAISTAVISSA Ennen kuin yksikään uusi innovaatio saadaan markkinoille, on investoitava tutkimukseen ja demonstrointiin. LUT:ssa on jo pilottikäytössä älykäs sähköverkko, jossa energiaa tuotetaan, kulutetaan ja varastoidaan. Älykäs sähköverkko on osoittautunut toimivaksi, mutta järjestelmässä on vielä monia ratkaisemattomia kysymyksiä. ”Tavoittelemme syvällistä järjestelmätason ymmärrystä hiilivapaaseen energiajärjestelmään siirtymisestä ja sen taloudellisista, ympäristöllisistä, teknisistä ja kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tämä power-to-gas -hanke on juuri sitä, millä voimme todistaa, että uusi hajautetun tuotannon energiamalli toimii. Pyrimme aikanaan yleistämään mallin globaaliksi kuvaamaan paikallista, hajautettua energiantuotantoa myös muualla maailmassa.”


19


KUVA Fortum Oyj

K채rkialat


21

Rakennamme LUT:n kanssa tulevaisuutta, jossa ei ole hiilidioksidipäästöjä. Yhteinen tavoitteemme on uudenlainen, pääosin uusiutuvaan energiaan perustuva energiajärjestelmä. Pidän siitä visionäärisestä ajattelusta ja tavasta, jolla LUT:n väki hahmottaa tulevaisuuden energiajärjestelmän ja energiamarkkinat kokonaisuutena. LUT:sta valmistuneet diplomiinsinöörit ja kauppatieteilijät ratkaisevat juuri näitä globaaleja kysymyksiä, jotka liittyvät kestävään kilpailukykyyn ja ympäristöasioihin.

TAPIO KUULA Fortum Oyj:n toimitusjohtaja LUT:n kunniatohtori


Kärkialat

VEDEN VARASSA LUT:n laboratoriot ovat Suomen suurin vesitutkimuksen keskittymä. Tulevaisuudessa puhdas vesi on arvokkain luonnonvaramme. KUVA iStockphoto TEKSTI Anna-Liisa Pirhonen

Luultavaa on, että opitaan kovimman tien kautta. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö ratkaisuja kannattaisi tavoitella.


23

”Puhtaan veden saanti on ihmiskunnan kohtalonkysymys”, sanoo kemiantekniikan johtaja, vihreän kemian professori Mika Sillanpää. Sillanpään johdolla LUT kehittää edistyneitä vedenkäsittelyprosesseja. LUT:n laboratoriot muodostavat Suomen suurimman vesitutkimuksen keskittymän. ”Haemme läpimurtoja maailman vesihaasteisiin”, Sillanpää kertoo. Menetelmiä käytetään raakaveden, jäteveden sekä teollisuuslaitosten erilaisten prosessien vesikiertojen puhdistamiseen. LUT pyrkii tutkimuksellaan veden kulutuksen vähentämiseen, puhtaan juomaveden tuottamiseen tai jätevesien puhdistamiseen niin, etteivät ne pilaa vesistöjä. Esimerkiksi sähköpurkausmenetelmä ja LED-säteilytys ovat hyviä ja lupaavia menetelmiä, samoin valokatalyyttiset menetelmät, hapetusprosessit, membraanitekniikka sekä nanoteknologia.

ILMASTONMUUTOS PILAA VESIÄ Mika Sillanpää on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta maapallon vesistöihin. Hän on tutkinut ilmastomuutoksen vaikutusta muun muassa Tiibetin ylängöltä lähtöisin oleviin vesivaroihin ja on käynyt alueella 12 kertaa. ”Tiibetin ylänköä kutsutaan joskus maapallon kolmanneksi navaksi, jonka joet kuljettavat vettä noin kahdelle miljardille ihmiselle. Lisäksi talouskasvu jokien alajuoksuilla on hyvin nopeaa. Siksi tutkimus alueella on erittäin tärkeää.”

MONITIETEINEN LÄHESTYMISTAPA Teollisuus käyttää maapallon makeasta vedestä noin neljänneksen. Suomessa prosessiteollisuuden vedenkäyttö on monilla toimialoilla vähentynyt radikaalisti viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi paperiteollisuuden vedenkulutus on pienentynyt tuotetonnia kohden murto-osaan 1960-luvun tasosta. Sillanpään mukaan paperiteollisuuden vedenkäyttö on hyvä esimerkki, joka on mahdollista monistaa myös teollistuvien maiden vedenkäsittelyyn. ”LUT:n monitieteinen lähestymistapa tarjoaa erinomaisia ratkaisumahdollisuuksia teollistuville maille. On myös muistettava, että maanviljelys kuluttaa suurimman osan makeasta vedestä. Tämä osuus tulee kasvamaan väestönkasvun ja kulutustottumusten vuoksi.”

ÖLJYÄ ARVOKKAAMPAA Lähi-idässä vesilitra on jo nyt viisi kertaa kalliimpaa kuin öljylitra. Elämän edellytysten kannalta maailman makean veden varannot ovat paljon oleellisempia kuin öljy. Mikäli veden arvo ja sen tasapuolinen jakaminen ymmärretään ajoissa, niin myös maailman poliittinen kehitys säilyy stabiilimpana. ”Luultavaa on, että opitaan kovimman tien kautta. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö ratkaisuja kannattaisi tavoitella.”


Kärkialat

KUVAT iStockphoto TEKSTI Päivi Piispa

VENÄJÄN VAUHTI HYYTYI Venäjän talouden kasvu on lähes pysähtynyt. Syyt ovat syvemmällä kuin ulkopoliittisissa kriiseissä tai talouspakotteissa.


25


Kärkialat

Vielä viime vuosikymmenellä Venäjän talous kasvoi huippuvauhtia. Maailman suurimpiin kuuluva talous kasvoi jopa seitsemän prosenttia vuodessa. Nyt tilanne on toinen, eikä se ole tullut yllättäen. Jo vuonna 2012 kasvu jäi reiluun kolmeen prosenttiin, viime vuonna kasvu oli vain runsas prosentti. Alkuvuoden 2014 ennuste on vielä näitä lukuja huonompi. ”Venäjän tuotannon kasvu on käytännössä pysähtynyt”, LUT:n Professor of Practice Pekka Sutela toteaa.

KATSE UKRAINAA KAUEMMAS Syyt Venäjän taloudelliseen tilanteeseen löytyvät muualta kuin Ukrainan kriisin mainingeista tai EU:n ja USA:n Venäjälle asettamista talouspakotteista. Viime vuosikymmenellä tapahtunut kulutuksen voimakas kasvu suuntautui suureksi osaksi ulkomaisiin tuotteisiin. Tämä on tyypillistä ostovoiman kasvaessa ja valuutan ollessa aliarvostettu. Kysyttyjä kulutushyödykkeitä ovat olleet esimerkiksi autot, ja elintarvikkeista jopa 40 prosenttia on ollut tuontitavaraa.

Samaan aikaan Venäjän vienti ei ole kasvanut ja tuotannon kasvu on pysähtynyt. ”Nyt yksityisen kulutuksenkin kasvu on hidastunut, kun rupla ei ole enää aliarvostettu ja rupla on heikentynyt jopa 20 prosenttia. Kulutus ei ole enää talouden veturi, vaan tarvittaisiin investointeja”, Sutela kertoo. Yksityiset investoinnit eivät ole kuitenkaan kasvaneet halutulla vauhdilla. ”Investointibuumia ei ole tapahtunut eikä sitä ole näkyvissäkään. Tämä on Venäjän talouden pitkän aikavälin kehitysmahdollisuuksien kannalta vakava asia.”

SUPISTUVATKO JULKISET INVESTOINNIT? Investointeja Venäjällä tekee valtio, mutta senkin hankkeet ovat olleet enemmän kertaluonteisia kuin jatkuvaa infrastruktuurin parantamista. Hyvä esimerkki ovat investoinnit Sotšin olympialaisiin. Valtion investointien määrä riippuu öljyn hinnasta, joka on ollut viime vuosina vakaa. Valtion omistamista energiayhtiöistä saatava vientitulo ei kasva, mikä vaikuttaa valtion


27

Luova tuho ja kapitalismi eivät istu venäläiseen ajatusmaailmaan. ­menojen kehittymiseen. ”Jos öljyn hinta ei nouse, Venäjän julkisen sektorin menot eivät voi myöskään nousta. Siksi viime vuonna julkiset menot kasvoivat vain neljä prosenttia – eli käytännössä laskivat. Se on yksi syy Venäjän talouden alhaiselle kasvulle.” Jää nähtäväksi, pidetäänkö jatkossakin julkisen sektorin menot sidottuina öljyn hintaan. ”Putin ja kumppanit ovat luvanneet, että sotilasmenoja lisätään 40 prosenttia. Jos kokonaismenot eivät saa kasvaa, jostain on supistettava. Se on hankala yhtälö.”

YRITYKSET LUOTTAVAT SUURUUDEN VOIMAAN Talouskasvua etsivän katse siirtyy yksityiselle sektorille. Mikä onkaan seuraava venäläisinnovaatio, joka saa maan kasvuun? ”Mistä innovaatiot syntyvät, sitä ei pystytä ennakoimaan missään maassa. Kuka arvasi esimerkiksi, että Suomesta tulee kännykkämaa? Se tosin näyttää olleen kovin ohimenevä vaihe.” Innovointi- ja start-up-kulttuuri ei kuitenkaan ole vielä kovin syvällä venäläisessä, nuoressa yrityskulttuurissa. Venäläisessä ajatteluperinteessä on hyvin vahvasti olemassa olevien työpaikkojen suojeleminen. ”Luova tuho ja kapitalismi eivät oikein istu tähän ajatusmaailmaan. Aikaisemmin maassa on luotettu hyvin vahvasti suuruuden voimaan ja mittakaavaetuihin. Alihankintaketjuja ei ole, vaan perinteisesti valtion omistamat tehtaat ovat tehneet kaiken itse. Tämä markkinarakenne heikentää pienyritysten mahdollisuuksia kehittyä keskisuuriksi.”


KUVA Teemu Leinonen

Ratkaisukeskeisyys


29

LUT:n vahvuuksiin kuuluu Venäjä. Yliopistolla on tiiviit yhteydet erityisesti Pietarin yliopistoihin ja lisäksi kattava kumppaniverkosto laajasti Venäjällä. Erikoistuminen Venäjään on haastava tavoite, eikä mikään muu yliopisto Suomessa tee vastaavaa. Tavoite edellyttää yliopiston osaamisen jatkuvaa vahvistamista ja opiskelijasekä tutkijavaihdon systemaattista laajentamista. Olen innoissani, että voin olla mukana tässä merkityksellisessä työssä.

RENÉ NYBERG Suurlähettiläs LUT:n hallituksen jäsen


Ratkaisukeskeisyys

YLIOPISTOSTA KASVUYRITYKSIÄ Yrittäjyys, tutkimustulosten kaupallistaminen ja start-upit ovat osa LUT:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta. KUVA Aino Sipilä TEKSTI Heli Huhtanen

”Tämän päivän ja tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä yliopistomaailman ja elinkeinoelämän kanssa”, painottaa LUT:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. ”Strategiamme mukaisesti haluamme luoda uutta kasvua ja yritystoimintaa Suomeen.” Yliopisto on edistänyt viime vuosina tutkimustulosten kaupallistamista, lisensointia ja uutta yritystoimintaa. LUT on ottanut yliopistojen kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen haasteen ja mahdollisuuden, ennakkoluulottomasti vastaan. ”Rohkaisemme LUT:ssa tiedeyhteisön jäseniä edistämään innovaatiotoimintaa, hakemaan patentteja ja myötävaikuttamaan tutkimuslähtöisten yritysten perustamiseen”, Rönkkö kertoo.

OMA SIJOITUSYHTIÖ RAHOITTAJANA Vuosittain LUT:ssa tehdään 50-60 keksintöilmoitusta, joista asiantuntijoiden arviointiprosessin jälkeen noin kymmenelle haetaan jatkokehittelyä varten rahoitusta esimerkiksi ­Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI)-ohjelmasta. Yliopiston oma sijoitusyhtiö Lureco Oy rahoittaa nyt jo kahta LUT:n tutkimustuloksia hyödyntävää yritystä, uudentyyppistä kaasuturbiinia valmistavaa Aurelia Turbines Oy:tä

ja ekologista puhdistamolietteen käsittelymenetelmää kehittävää Endev Oy:tä. Keksintöilmoituksissa ja kaupallistamishankkeissa näkyy LUT:n vahva teollinen ja teknologinen osaaminen, joka painottuu vihreään energiaan ja teknologiaan. Näissä hankkeissa rahoituksen tarve on suurempaa verrattuna esimerkiksi palvelu- tai ICT-alan yrityksiin.

TEKNOLOGIA JA LIIKETOIMINTAMALLIT YHDISTYVÄT Professor of Practice Anssi Vanjoki on yksi innovaatioiden arvioijista ja sparraajista. ”Roolini on tukea ja auttaa tutkimuksen ankkuroimisessa käytäntöön, tutkimusideoitten testaamisessa, tutkimustiedon ja osaamisen kaupallistamisessa, yrittäjyydessä sekä start-upien etsimisessä ja alkuun saattamisessa”, Vanjoki kertoo. ”Erityisen kiinnostavia LUT:ssa ovat teknologiapohjaiset kärkihankkeet, joissa syvä teknologinen osaaminen ja liiketoimintamallit yhdistyvät.” Vanjoen mukaan osaamisyrittäminen, kuten akateemiset start-up-yritykset, on tulevaisuuden trendi. ”Tutkimukseen ja tietoon perustuvien yritysten merkitys nousee jatkuvasti, kun kustannuksilla on yhä vaikeampi kilpailla kansainvälisessä liiketoiminnassa.”


31

YRITTÄJYYDEN MAISTERIOHJELMA JA SIVUAINE

OPISKELIJOIDEN YRITTÄJÄYHTEISÖ LUTES

GREEN START-UP SUMMER SCHOOL

START-UP MILL

TECHNOPOLIS

SIJOITUSYHTIÖ LURECO OY

YLIOPISTON TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPALVELUT CODE CAMPIT

LUT:N INNOVAATIOEKOSYSTEEMI

YRITTÄJYYSKURSSIT YLIOPISTOLÄHTÖISET SPIN-OFF JA START-UP -YRITYKSET

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU WIRMA LAPPEENRANTA OY:N JA IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY:N HANKE

LUT VOIMA KOELAITTEIDEN ERIKOISYKSIKKÖ

ESIMERKIKSI SUOMEN EKONOMILIITON OPETUSPALKINNON SAANUT INTERNATIONAL ENTREPRENEURSHIP CHALLENGE LUT:N KAUPPAKORKEAKOULUSSA


Ratkaisukeskeisyys

AJANKOHTAINEN STRATEGIAMME KUVA Teemu Leinonen

Nykyisessä taloustilanteessa me tarvitsemme uskallusta, rohkeutta ja uutta energiaa. LUT:ssa onkin uuden luomisen meininki: vihreä energia ja teknologia, kestävä kilpailukyky ja Venäjä-osaaminen ovat keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä. Näissä LUT on vahvasti mukana tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yritysyhteistyön kautta. Me olemme pelastamassa suomalaista yhteiskuntaa ja maailmaa.

LIISA ROHWEDER Suomen WWF:n pääsihteeri LUT:n hallituksen jäsen


33


LUT lukuina

LUT LUKUINA STRATEGIAN PAINOPISTEET Vihreä energia ja teknologia Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Venäjä-yhteyksien rakentaja VISIO LUT on ketterä, kansainvälinen tekniikkaa ja taloutta yhdistävä tiedeyliopisto. LUT on ydinosaamis­aloillaan eurooppalaista kärkeä. MISSIO Rakennamme Suomen hyvinvointia ja kestävää kilpailuetua tieteen, tekniikan ja talouden osaamisella. ARVOT Rohkeus menestyä Intohimo luoda uutta tieteen avulla Tahto rakentaa hyvinvointia

57

TOHTORINTUTKINTOA joista tekniikassa 50 ja kauppatieteissä 7

615 380 YLEMPIÄ KORKEAKOULUTUTKINTOJA joista diplomi-insinöörejä 428 ja kauppatieteiden maistereita 187

ALEMPIA KORKEAKOULUTUTKINTOJA joista tekniikan kandidaatteja 253 ja kauppatieteiden kandidaatteja 127


35

1500 AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJOITA NOIN

PERUS- JA JATKOTUTKINTOOPISKELIJOITA YHTEENSÄ NOIN

960 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ

4800 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN OPISKELIJOITA N.

600

ERI KANSALLISUUKSIA YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

67 48,4 M RAHOITUS VUONNA 2013 OKM-RAHOITUS

889 34,8 M TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS

TIETEELLISTÄ JULKAISUA


Parasta LUT:ssa ovat ihmiset: täällä on viisasta ja motivoitunutta porukkaa. Esimerkiksi opiskelijoiden yrittäjyysyhteisössä kaverit todella paneutuvat omaan juttuunsa. Venäjä-yhteydet olivat minulle yksi iso syy, miksi hakeuduin LUT:iin. Vuosi Moskovassa vaihdossa oli arvokas kokemus. Tulevaisuudessa haluankin tehdä Venäjään liittyvää bisnestä.

MARKUS LAUKKANEN LUT Entrepreneurship Societyn (LUTES) puheenjohtaja Kauppatieteiden opiskelija

PEFC/02-31-120 PEFC Certified Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.org


Ratkaisija - LUT