Curious people - LUT (suomeksi)

CURIOUS PEOPLE LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

3

USKALLA PELÄTÄ JA TEHDÄ Mahdoton tehtävä. Ei onnistu. Liian erilaista. Kun joku sanoo näin, meidän kiinnostuksemme herää.

Maailma tuntuu olevan täynnä ongelmia, ja suurta osaa ihmisiä vaivaa henkinen lama.

Meidän kaikkien on ravisteltava itsemme irti lamaannuksesta ja uskallettava toimia aiempaakin monimutkaisemmassa maailmassa – siedettävä pelkoa.

Meidän on katsottava rohkeasti kauas ja mentävä sinne, minne ei vielä ole tallattuja polkuja, vaikka se tarkoittaakin epävarmuutta, ylimääräistä ponnistelua ja suuria riskejä. On raivattava tie niin pitkälle ja korkealle, että näköalattomuus väistyy. On rakennettava jotakin täysin uutta. Tämä on erityisesti meidän tieteentekijöiden velvollisuus.

Paikallamme ruopimalla ja voivottelemalla vain kaivamme itsellemme entistä syvempää kuoppaa. Selittelijät ja sivustakatsojat tippuvat matkan varrelle.

Maailma ei muutu paremmaksi varmistelemalla tai peruutuspeiliin tuijottamalla. Se muuttuu uuteen heittäytymällä ja intohimolla.

Juha-Matti Saksa REHTORI, LUT

5

Uusi energia.

Nyt. Polttoainetta ilmasta otetulla hiilidioksidilla. Aurinkoa ja tuulta varastoon. Kotitalouksista energiantuottajia. Tällainen on täysin uusiutuva energiajärjestelmä, ja se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista rakentaa 10–30 vuoden sisällä ympäri maailmaa.

TEKSTI Reeta Toivanen KUVAT Teemu Leinonen

Energiatehokkuuden professori Jero Ahola tutkii, kuinka uusiutuvalla sähköllä ja ilmasta otetulla hiilidioksidilla voidaan tuottaa muun muassa polttoaineita, kemikaaleja ja ruokaa.

7

JOS IHMISKUNTA AIKOO EDETÄ KESTÄVÄSTI, SE TARKOITTAA, ETTÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄ ON MUUTETTAVA.

VISIO: UUSIUTUVAN ENERGIAN MAAILMA Pariisin ilmastosopimus asetti tavoitteeksi rajoittaa maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen. Sopimuksen jälkeisessä maailmassa etsitään ratkaisuja tavoitteen saavuttamiseksi.

Käytännössä tämä vaatii isoja, visionäärisiä ja disruptiivisia ratkaisuja.

LUT:ssa luodaan täysin uutta energiajärjestelmää, jossa energia on päästötöntä, halpaa ja riippumatonta. Tutkijat suunnittelevat pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvaa päästötöntä energiajärjestelmää. ”Jos ihmiskunta aikoo edetä kestävästi, se tarkoittaa, että energiajärjestelmä on muutettava”, painottaa LUT:n dosentti ja Neo-Carbon Energy -tutkimuksen vastuullinen johtaja Pasi Vainikka.

Neo-Carbon Energy tähtää uudentyyppisen energiajärjestelmän luomiseen sekä siihen liittyvän liiketoimintasektorin kehittämiseen Suomessa. Keskiössä on aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvät ratkaisut sekä polttoaineiden valmistaminen ilmasta otetulla hiilidioksidilla. Tällaisessa järjestelmässä kotitaloudet voivat tuottaa sähköenergiaa yleiseen verkkoon myymällä omaa tuotantoaan ja ostaa sen esimerkiksi auton polttoaineena takaisin käyttöönsä.

Tutkimustulokset osoittavat, että aurinko- ja tuulivoima ovat tulevaisuuden edullisimmat energiamuodot. Aasian suurimpien markkinoiden olisi kannattavaa siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiajärjestelmään 5–10 vuoden sisällä. Venäjällä ja Keski-Aasiassa järjestelmä tulee kannattavaksi vuoteen 2030 mennessä, samoin Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Suomessa sama tapahtuu vuoteen 2050 mennessä.

Taloudelliset realiteetit yhdessä ympäristöllisten syiden kanssa saavat aikaan energiajärjestelmän totaalimurroksen. Se tarkoittaa paitsi uudenlaisten energian varastointiteknologioiden ja palvelujen myös energialiiketoimintaan liittyvän lainsäädännön, energiamarkkinoiden ja uusien liiketoimintaketjujen luomista.

EI VIELÄ KENENKÄÄN BISNES Uusiutuva energiajärjestelmä on tuhansien miljardien bisnesmahdollisuus. Se vaikuttaa kaikkiin teollisuuden alueisiin.

Muutoksen myötä energia-ala muuttuu raaka-aineliiketoiminnasta teknologia- ja palveluliiketoiminnaksi.

Suomella on hyvät mahdollisuudet olla mukana tässä murroksessa. Suomella on vahvaa osaamista sähkötekniikassa, sekä informaatio- ja viestintäteknologioissa, jotka mahdollistavat energiamurroksen toteuttamisen.

– Pasi Vainikka.

”Ei ole mitään syytä ajatella, ettei Suomi voisi olla tässä veturina. Tämä ei ole vielä kenenkään bisnes”, Vainikka sanoo.

Energiamurros on pk-yritysten liiketoimintaa. Vainikan mukaan uuden asian kehittäminen tuotteeksi ja liiketoiminnaksi vaatii usein uuden, asiaan erikoistuneen startup-yrityksen.

Se voi kasvaa isoksi toimijaksi itsenäisesti, tai kuten monesti käy, tulla ostetuksi ja siirtyä osaksi isompaa yritystä. Suurilla yrityksillä ei välttämättä ole mekanismeja ja henkilöstöä kasvattaa sisällään uutta liiketoimintaa.

KASVU SYNTYY MARKKINAUSKOTTAVUUDESTA ”Suomella on mahdollisuudet olla cleantechin kärkimaita, mutta kiire tulee. Suomi ei ole kansainvälisesti profiloitunut cleantechin käyttöönottajana, ja se vaikuttaa meidän uskottavuuteemme puhtaan teknologian viejänä. Paljon on puhetta, muttei riittävästi konkreettisia näyttökohteita”, Vainikka toteaa.

Profiloituminen ja kasvu vaativat markkinauskottavuutta, joka syntyy ovia avaavien sijoittajien ja asiakasreferenssien kautta. Myös Suomessa on käynnistymässä mittavia yhteishankkeita, joiden nimenomaisena tavoitteena on synnyttää vientiä tukevia referenssejä. Näin ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut.

"Referenssien rakentamisessa tärkeintä on kysyä millaisiksi asiakkaat haluavat tulla. Ihmiset eivät osta tuotteita tai palveluja, vaan parempia versioita itsestään. Sama pätee yrityksiin", kertoo LUT School of Busineksen johtaja Sami Saarenketo.

Energiamurrosta tulisikin katsoa monelta kantilta, niin realismin, rajoitteiden, uhkien kuin mahdollisuuksien kautta. ”Ei höyrykoneestakaan koskaan olisi tullut mitään, jos ensimmäiset 'hullut' eivät olisi alkaneet viedä sitä eteenpäin.

Täytyy tehdä tietoisia riskinottoja ja ymmärtää miten maailma muuttuu”, tutkijat sanovat.

CLEANTECHIN VIENTIMARKKINAT RAKENNETAAN TÄHTIREFERENSSEILLÄ Tutkijat ympäri maailmaa ovat erimielisiä siitä, millä aikataululla siirtymä päästöttömään energiajärjestelmään ja cleantechin laajamittaiseen käyttöönottoon on mahdollinen.

Jotta Suomi pystyy ottamaan hyödyn tulevan murroksen liiketoimintamahdollisuuksista, sen on pystyttävä kaupallistamaan nykyistä paremmin cleantech-keksintöjään.

Kansainväliset vertailut osoittavat, että vaikka Suomessa osataan kehittää tuotteita ja teknologioita, niiden kaupallistamisen onnistuminen on aina muita maita jäljessä. Suomen cleantech-alalle kuitenkin tarvitaan pk-sektorin yrityksiä, jotka kasvavat ja kansainvälistyvät rohkeasti.

9

ROHKEA HARPPAA PIDEMMÄLLE

50-60 KEKSINTÖILMOITUSTA VUOSITTAIN

STRATEGIA 1. SUOMESSA 2. MANNER-EUROOPASSA 8. MAAILMANLAAJUISESTI SISLU

PARAS OPISKELIJATYYTYVÄISYYS

4-5 UUTTA TUTKIMUSLÄHTÖISTÄ YRITYSTÄ VUOSITTAIN

3.

73% KASVUA

TIETEELLISTEN JULKAISUJEN MÄÄRÄSSÄ 2012–2015 (JUFO)

SUURIN MAISTERIKOULUTUS. LUT ON KOLMANNEKSI SUURIN TOIMIJA KV-MAISTERIOHJELMIEN MARKKINOILLA SUOMESSA.

#1

SUOMESSA

STRATEGINEN TAVOITE:

SUOMEN ENSIMMÄINEN OECD:N KRITEERIT TÄYTTÄVÄ YRITTÄJÄMÄINEN YLIOPISTO.

20% No1.

TOP

TEOLLISUUSYHTEISTYÖ.

OLEMME TEOLLISUUSYHTEISTYÖSSÄ MAAILMAN PARHAAN 20 PROSENTIN JOUKOSSA THE-RANKINGLISTAN YLIOPISTOISTA (TIMES HIGHER EDUCATION UNIVERSITY RANKING 2015–2016).

~100%

TYÖLLISTYMINEN.

LUT:LLA ON ENITEN PATENTTIHAKEMUKSIA SUOMEN YLIOPISTOISTA JA VIIDENNEKSI ENITEN KAIKISTA KOTIMAISISTA HAKIJOISTA.

LUT:SSA OPISKELLEIDEN TYÖLLISTYMISASTE ON 93–97 PROSENTTIA.

11

20

HAASTAJA. LUT kuuluu maailman 20 lupaavimman yliopiston joukkoon.

N채m채 nousevat t채hdet voivat haastaa yliopistomaailman eliitin ja nousta globaaliin maineeseen vuoteen 2030 menness채, arvioi Firetail.

KETTERÄT DIGINATIIVIT ”Kun meidän opiskelijamme oppivat suunnittelemaan, toteuttamaan ja johtamaan markkinointia korkean dynaamisuuden toimialoilla, kuten korkean teknologian aloilla, silloin he pärjäävät millä tahansa markkinoilla, sillä siellä vauhti on niin kova”, sanoo Master’s in International Marketing Management (MIMM) maisteriohjelman ohjelmajohtaja Hanna Salojärvi.

KOLME TAITOA YLITSE MUIDEN MIMM-koulutusohjelman perusidea on yhdistää strateginen markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta ja teknologiajohtaminen.

Ohjelmassa nivoutuvat yhteen akateemisuus ja työelämätaidot. Ohjelma tuo reaalimaailman mahdollisimman lähelle konkreettisten yritysyhteistyössä toteutettavien tehtävien kautta. Näistä opeista on hyötyä työelämässä, sillä ohjelmasta valmistuneet nostavat kolme opittua taitoa, joita he arvostavat eniten: analyyttiset taidot, yleinen liiketoimintaymmärrys ja kyky työskennellä tiimeissä. ”Se on meille hyvä palaute, koska mietimme paljon sitä, mitä opiskelijoidemme tulisi osata pärjätäkseen työelämässä,” sanoo professori Sami Saarenketo.

Työelämän muuttuessa, faktatieto vanhenee. Työelämäja ongelmanratkaisutaidot ovat kuitenkin niitä taitoja, joita asiantuntijatehtävissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

DIGINATIIVEJA ESTETTÄVÄ TAANTUMASTA Digitaalisuuden ja teknologian merkitys näkyy sekä työelämässä että opiskelijoissa. Koulutuksen on pysyttävä diginatiivi-sukupolven ja muuttuvan työelämän mukana. ”Kun diginatiivit tulevat kouluun, he taantuvat, jos heille tyrkytetään vanhanaikaisia oppimismenetelmiä ja järjestelmiä. Meidän pyrkimyksemme on, että taantumusta ei välissä tule, vaan opiskelijat jatkavat ketterinä diginatiiveina läpi koulutuksen aina työelämään saakka”, kertoo Saarenketo.

Teknologiasta huolimatta soft skills, eli niin sanotut pehmeät taidot ovat edelleen kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Opiskelijoilla täytyy olla analyyttisia taitoja, ongelmanratkaisu- ja tiimityötaitoja sekä kykyä ymmärtää asiakasta.

PALKITTU JA KANSAINVÄLISESTI ARVOSTETTU Ohjelma on palkittu useaan otteeseen, ja sillä on arvostettu kansainvälinen EPAS-akkreditointi eli laatuleima.

Salojärvi uskoo, että laatuleiman saaminen oli osoitus monen vuoden kehittämistyön onnistumisesta. Sen myötä ohjelmaan on myös muodostunut jatkuva kehittämisen kulttuuri, joka ohjaa tekemään oikeita asioita.

Tulokset puhuvat puolestaan: sekä hakijamäärät että valmistuneiden määrät ovat kasvaneet. 88 prosenttia ohjelmasta valmistuneista on alaansa vastaavassa työssä kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta.

Kaksi kolmasosaa valmistuneista on työssä, johon kuuluu kansainvälisiä tehtäviä.

LAADUKAS OPETUS ON KAIKEN LÄHTÖKOHTA LUT:lle on vuosien varrella myönnetty useita opetuspalkintoja, kansainvälisiä akkreditointeja eli laatuleimoja ja -sertifikaatteja. Yliopistossa kehitetään opetuksen laatua jatkuvasti.

Master’s Degree Programme in International Marketing Management (MIMM) -ohjelmalle on myönnetty ensimmäisenä Pohjoismaissa kauppatieteellistä koulutusta arvioivan elimen EFMD:n EPAS-laatuleima viideksi vuodeksi.

13

IEC-KURSSILAISET AUTTAVAT ­YRITYKSIÄ KANSAIN­ VÄLISTYMÄÄN International Entrepreneurship Challenge (IEC) -ohjelmassa opiskelijat auttavat yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään.

Kansainvälisen markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelijat tekevät harjoitustyönä ohjelmaan valituille yrityksille kansainvälistymissuunnitelmat. He valitsevat yritykselle kansainväliset markkinat, laativat suunnitelman valituille kohdemarkkinoille menemisestä ja ensimmäisen 20 asiakkaan hankkimisesta sekä ensimmäisen kahden vuoden budjetin.

IEC:hen valitaan pieniä ja keskisuuria teknologiavetoisia yrityksiä, joilla on halu kasvaa ja kansainvälistyä. Monet yritykset ovat kokeneet saaneensa hyötyä toteutetuista suunnitelmista. Myös opiskelijat ovat päässeet käytännössä toteuttamaan opiskeluissa saaneita oppejaan. Jotkut jopa ovat työllistyneet tekemänsä suunnitelman seurauksena.

Mukana olevien yritysten määrä vaihtelee vuosittain kuudesta yhdeksään. Vuonna 2015 mukana oli myös ensimmäinen ulkomainen yritys.

IEC on järjestetty jo kymmenen kertaa. Ohjelma on osa MIMM – Master’s in International Marketing Management -ohjelmaa.

Valtaosalle tekniikan alan tutkinto-ohjelmista on myönnetty kansainvälisiä EUR-ACE-, Euro-Inf- ja ASIIN-laatuleimoja.

Tuotantotalouden koulutusohjelma on kolmesti valittu kansalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi.

Suomen Ekonomien opetuspalkinto on myönnetty LUT:n kauppatieteille vuosina 1998, 2008, 2012 ja 2013.

Lisätietoja: www.lut.fi/tutustu-meihin/laatu

15

”Vesi on yksi suurista kohtalonkysymyksistä, jotka ihmiskunta joutuu ratkaisemaan vuoteen 2050 mennessä. Motivaatio löytää oikeat ratkaisut on kova.”

Professori Mika Sillanpää on ottanut elämäntehtäväkseen osaltaan ratkaista puhtaan veden saannin ja riittävyyden paikoissa, joissa se on uhan alla. Miten saada vesi riittämään tulevaisuudessa sekä ihmisille, maataloudelle että teollisuudelle niin, ettei sen puute aiheuta kurjuutta ja konflikteja?

TEKSTI Reeta Toivanen KUVAT Teemu Leinonen

17

TEKNOLOGIAT OVAT JO OLEMASSA Tulevaisuus näyttää synkältä. Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa vedenpinnan nousuun ja kuivuuteen. Nousevat taloudet kasvattavat elintasoa, jolloin niiden väestöt todennäköisesti lisäävät myös lihansyöntiä. Samaan aikaan maailman väestö jatkaa kasvua. Kaikki nämä ilmiöt kasvattavat puhtaan veden tarvetta, niin juoma- kuin kasteluvetenä. Jossain vaiheessa kestävyysraja tulee vastaan.

Teknologiat tilanteen ratkaisemiseksi ovat kuitenkin olemassa. Melkein mistä tahansa vedestä voidaan tehdä kuinka puhdasta tahansa, mutta se maksaa. Sillanpään mukaan suurin haaste on saada vesi oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Kaikki muut puhtaan veden ongelmat nousevat tästä kysymyksestä. Miten ratkaistaan kuivuuden ongelma paikassa, jossa ei ole vettä lähellä?

Kuten monissa isoissa kysymyksissä, ei tähänkään ole olemassa yhtä ratkaisua. Ongelmat ovat moninaisia. Toisessa päässä ovat ratkaistavana teollisuus- ja kaivosvesien prosessit ja toisessa päässä taas kehitysmaiden saniteettiongelmat. Ratkaisuissa Sillanpää uskoo uusien ajattelutapojen voimaan.

VESI: TUOTE VAI PERUSOIKEUS? Ratkaisut usein kiteytyvät sen ympärille nähdäänkö vesi tuotteena vai perusoikeutena. Tämä vastakkainasettelu herättää paljon keskustelua niin maailmalla kuin Suomessakin. Sillanpäällä on oma näkemys asiasta. ”Vaikka se voi kuulostaa kylmältä, minä näen veden tuotteena. Uskon, että sillä ajattelulla kehitämme parempia ratkaisuja ja pääsemme oikeudenmukaisempaan lopputuloksen.

Jos ihmisoikeuskysymystä pidetään lähtökohtana, se voi johtaa jäykkiin rakenteisiin, vaikka onkin kaunis ja kannatettava ajatus.”

Sillanpään mukaan suuri osa ihmisistä ymmärtää maailman vesitilanteen. Ne, joita se eniten koskettaa, ymmärtävät parhaiten. Kyseessä on yli kaksi miljardia ihmistä, jotka kohtaavat veden riittämättömyyden päivittäin.

Vastaavasti sellaisissa paikoissa kuin Pohjoismaat ja Kanada, joissa vettä on runsaasti saatavilla ja sen käyttö on järjestetty kestävällä tavalla, ei välttämättä tiedosteta muun maailman tilannetta.

Sillanpää kuitenkin painottaa, että meidän tulisi olla huolissaan muun maailman tilanteesta.

”Kun ajattelemme tulevaisuuskuvia, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, törmäämme nopeasti ilmiöstä aiheutuviin muuttoliikkeisiin. Puhtaan veden saanti ja globaalit muuttoliikkeet tulevat todennäköisesti kymmenkertaistumaan.”

Kaikesta huolimatta Sillanpää ei pode maailmantuskaa. Hän on omien sanojensa mukaan ottanut carefree dignity -asenteen. Tämä tarkoittaa sitä, että hän yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tehdä mahdollisimman paljon itse asioiden parantamiseksi, ilman, että antaa pelkojen saada otetta. ”Mieluummin etsin ratkaisuja optimistisella asenteella kuin annan ahdistuksen ottaa vallan.”

MIKA SILLANPÄÄ »»

LUT:n vihreän kemian laboratorion johtaja.

»»

Suomen viitatuin tutkija kemian ja kemiantekniikan alalla tällä hetkellä.

»»

Yli 400 kansainvälisesti referoitua tieteellistä artikkelia.

»»

19 kirjaa ja kirjalukuja, 76 konferenssijulkaisua, 29 tutkimusraporttia.

»»

Julkaisuja yhteensä yli 700.

»»

Viittauksia julkaisuihin: yli 10 000.

»»

Ohjannut 26 väitöskirjaa.

»»

Toiminut arvioijana yli 180 akateemisessa julkaisussa.

»»

Hankkinut rahoitusta yli 20 miljoonaa euroa.

»»

Sai vuonna 2010 kansainvälisen ympäristötieteiden tiedepalkinnon. Myöntäjä SCOPE on kansainvälinen tiedekomitea, joka tutkii ympäristökysymyksiä.

»»

YK:n GEO-5-tutkimusraportin yksi pääarvioija.

»»

Vihreän kemian laboratorio tuotti 96 referoitua kansainvälistä artikkelia vuonna 2015.

»»

Mikkelissä sijaitsevalla laboratoriolla on ollut yhteistyötä yli 80 johtavan tutkimuspartnerin kanssa ympäri maailmaa.

PUHTAAN VEDEN TEKNOLOGIAT LUT:n laboratoriot ovat Suomen suurin akateeminen vesitutkimuksen keskittymä. Laboratorioissa kehitetään edistyneitä vedenkäsittelyprosesseja.

Tutkimus keskittyy erityisesti kemikaali-, metsä- ja kaivosteollisuuden jätevesien ja vesikiertojen puhdistamiseen. Tutkimuksessa etsitään myös uusia ratkaisuja ruoka- ja lääketeollisuuteen.

Tarkoituksena on löytää kestäviä menetelmiä raakaveden, jäteveden sekä teollisuuslaitosten vesikiertojen puhdistamiseen.

Kehittämällä uusia erotus- ja puhdistusmenetelmiä sekä vihreää teknologiaa LUT pyrkii tutkimuksellaan veden kulutuksen vähentämiseen, puhtaan juomaveden tuottamiseen ja jätevesien puhdistukseen niin, etteivät ne pilaa vesistöjä.

RADIK AAL EJA RAT KAI SUJA TEKSTI Marjo Loisa

Puhdas energia ja vesi, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys ovat avainkysymyksiä, joihin LUT etsii ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Tieteellisten ratkaisujen rakentamiseksi LUT on perustanut kuusi tieteidenvälistä, suurta vaikuttavuutta tavoittelevaa tutkimusalustaa.

Tutkimusalustat kokoavat LUT:n asiantuntijat yhteen tieteenalojen ja yksikköjen rajapinnat ylittäen. Tutkimusalustat ovat avoimia tutkimusohjelmia, joissa tehdään tutkimusta yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Alustoilla luodaan tietopohjaa radikaaleille innovaatioille.

19

REFLEX RECYCLING CARBON IN A FLEXIBLE COMPETITIVE ENERGY SYSTEM

SAWE SAFE WATER FOR ALL

Keskittymällä tulevaisuuden avainteknologioihin ratkaisemme, miten hiiltä voi kierrättää uusiutuvissa energiajärjestelmissä. Uusiutuva energia varastoidaan ja hiilidioksidi käytetään uudelleen. Tuotettu energia on päästötöntä, kustannustehokasta ja riippumatonta. Tämä luo runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia ja mullistaa koko energia-alan.

Pyrimme muuttamaan vallitsevaa ajattelutapaa vedenkäsittelyssä: jätevedet tulisi hyödyntää eikä hävittää. Poistamme haitalliset yhdisteet vedestä. Etsimme innovatiivisia keinoja käsitellä lietettä ja kierrättää ravinteita kiertotaloudessa. SAWE tarjoaa kustannustehokkaita frugaaleja innovaatioita uuteen liiketoimintaan kehitysmaissa.

RED REVEALING EMISSION DISCREPANCIES

DIGI-USER SMART SERVICES FOR DIGITALISATION

RED-tutkimusalusta edistää maailmanlaajuista kestävyysmurrosta analysoimalla globaaleja päästövirtoja.

Tutkimusalustan tavoitteena on paljastaa sekä luonnon että ihmisen toiminnan todellinen ympäristötase. Näin tuemme oikeaa päätöksentekoa ja lisäämme liiketoimintamahdollisuuksia.

RE-SOURCE RESOURCE EFFICIENT PRODUCTION PROCESSES AND VALUE CHAINS

Meidän on siirryttävä jätehuollosta resurssienhallintaan – ota, käytä ja hävitä -ajattelusta maksimoituun resurssien hyödyntämiseen. RE-SOURCE tuottaa tietoa uudenlaisten talteenotto-, puhdistus- ja valmistusprosessien kehittämiseksi. Mahdollistamme öljypohjaisten yhdisteiden korvaamisen biopohjaisilla arkipäiväisissä tuotteissa. Hyödynnämme tehokkaasti teollisuuden sivuvirrat ja jätteet, jotka ovat huomattava materiaalilähde.

Tuomme käyttäjät digitaalisten palveluiden kehittämisen ja hallinnan keskiöön. Autamme pk-yrityksiä löytämään ratkaisuja ja luomaan digitaalisia palveluita eri aloille yhdessä käyttäjien kanssa. Teemme tämän käyttäjälähtöisissä Living Lab -laboratorioissa ja data-analytiikan avulla. Tuomme yhteen käyttäjät ja pk-yritykset niin, että yritykset voivat hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet ja parantaa kilpailukykyään.

SIM SUSTAINABLE PRODUCT PROCESSES THROUGH SIMULATION

SIM keskittyy energiatehokkaaseen koneensuunnitteluun reaaliaikaisen simulaation avulla. Fyysisiä prototyyppejä ei tarvita, joten tuotekehitys on taloudellisempaa ja idean tuotteistaminen vie huomattavasti vähemmän aikaa kuin tavallisesti. Käyttäjät tuodaan mukaan tuotekehitysprosessiin pelinomaisin keinoin käyttäjäkokemusten keräämiseksi. Menetelmän avulla voi testata ja kehittää monia tulevaisuuden avainteknologioita, kuten teollista internetiä ja älymateriaaleja.

21

TEKSTI Satu Tähkä KUVAT Vesa Laitinen KIERTOTALOUDEN mantraa on toistettu maapallolla jo vuosikymmeniä. Sen esikuvana tunnetaan filosofi ja tiedemies Kenneth Boldingin vuonna 1966 lanseeraama Spaceship Earth -metafora. Spaceship Earth on kuva maailmasta, jossa ihmisen on löydettävä paikkansa kiertävässä ja uusiutuvassa ekologisessa järjestelmässä. Nyt Boldingin opeista on tullut maapallon elinehto.

Vaikka tiedostamme ympäristön tilan aiheuttamat haasteet, kuten ilmastonmuutokseen sekä puhtaan veden ja ruuan riittävyyteen liittyvät uhat, on luonnon tuottamat resurssit vuosittain käytetty elokuun loppuun mennessä, ja loppuvuoden maapallo kasvattaa ekologista velkaansa.

“On älyllistä epärehellisyyttä uskoa, että kehitys taitettaisiin kestävään suuntaan nykyisillä toimintamalleilla.

Tarvitsemme uusia teknologioita, menetelmiä ja ymmärrystä, jotta saamme katkaistua kolmoisvelkaantumisen eli taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen pääoman samanaikaisen kuluttamisen kierteen”, toteaa ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen.

On älyllistä epärehellisyyttä uskoa, että kehitys taitettaisiin kestävään suuntaan nykyisillä toimintamalleilla.

– Lassi Linnanen.

23

NYT EIKÄ HUOMENNA Nykyisessä talousjärjestelmässä noudatettu lineaarinen ”ota, valmista, hävitä” -malli on tullut tiensä päähän, kun uusiutumattomat luonnonvarat ehtyvät ja kallistuvat. On aika siirtyä talouteen, jossa materiaali ja arvo kiertävät.

LUT:ssa kiertotalouden teemaa tutkitaan teknologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Linnasen mukaan ratkaisun avaimet ovat käsissä, mutta laajat sosiotekniset järjestelmät muuttuvat hitaasti.

“LUT:ssa on useita teknologiakärkiä, kuten älykäs sähköverkko ja päästötön energiajärjestelmä, jotka ovat kiertotaloudessa tarpeellisia ja välttämättömiä ratkaisuja. Lisäksi luomme toimintamalleja ja taloudellisia suuntaviivoja, joilla kiertotalous saadaan toimimaan. Kestävyystutkimuksen näkökulmasta arvioimme, mitä kannattaa tehdä ja mitä jättää tekemättä, jotta maapallon kestokyky ei ylittyisi”, hän kuvailee.

Linnanen uskoo, että muutos maapallon pelastamiseksi on vielä tehtävissä, jos kaikki toimenpiteet saadaan systemaattisesti ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Muutosta ei tehdä päivässä, mutta ensi vuosikymmenellä pitäisi olla pitkällä. Mikäli toimenpiteet jäävät toteuttamatta, edessä on isoja kriisejä.

“Vesi ja ruoka kallistuvat, elinolosuhteet käyvät haastaviksi ja matkustaminen vähenee. Ihmiset muuttuvat levottomiksi. Ilmaston muuttuminen on jo nyt muuttanut veden kiertoa siten, että monet entiset rikkaat viljelysmaat eivät ole enää niin tuottoisia. Ruuan puute aiheuttaa konflikteja ja niiden seurauksen ihmiset lähtevät pakolaisina parempien resurssien äärelle.“

ASENNE RATKAISEE

KIERTOTALOUDESSA

»»

luonnonvaroja käytetään mahdollisimman säästeliäästi ja tehokkaasti

»»

pyritään jätteettömään järjestelmään

»»

materiaalit säilyvät tuottavassa käytössä

»»

tuotteet suunnitellaan siten, että materiaalit voidaan erottaa uusiokäyttöön

»»

aiemmin jätteeksi luokiteltu materiaali voidaan muuttaa uudelleen resurssiksi

Toteutuakseen kiertotalous vaatii Linnasen mukaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja arvoketjujen uudelleenmuotoilua. Ajattelun tulisi kaikilla tasoilla olla käyttäjälähtöistä ja luonnonvarojen säilyttämiseen perustuvaa. Merkittävässä asemassa ovat tuotteiden kestävyys, resurssitehokkuus sekä tuotteiden korvaaminen palveluilla. Ennen kaikkea Linnanen perää muutosta jätteiden hinnoitteluun: luonnonvarojen käyttö ja niiden hylkääminen jätteenä on nykyisessä systeemissä liian halpaa.

“Hinnoittelun on ensin muututtava. Lisäksi kuluttajien kysynnän tulisi kohdistua tuotteisiin, jotka edistävät resurssitehokkuutta. Kun maksavat asiakkaat haluavat tietynlaisia tuotteita, alkaa tarjontaa syntyä. Aiemmin kysyntä on syntynyt tarjonta edellä. Tätä muutosta voidaan viedä eteenpäin yhteiskunnan ohjauskeinoilla.”

Kiertotalouden ajatuksena on, että resurssit kiertävät alueellisesti tai paikallisesti, jopa kuluttajalta kuluttajalle. Tällä hetkellä Suomen talous nojaa vahvasti tuontiin ja vientiin, mutta vientitase on negatiivinen eli rahaa menee enemmän kuin tulee. Sulkemalla talouden kiertoja ja tukkimalla vuotokohtia, voidaan taloudellista ahdinkoa lievittää. ”Kun uudelleenvalmistaja löytyy läheltä, on sillä kansantaloudellisesti sekä työllisyysnäkökulmasta iso merkitys.

Kansantuote ja työllisyys kasvavat sekä osallistumisen aste nousee”, Linnanen sanoo.

KÄYTTÄJÄT KEHITYKSEN KESKIÖÖN Kiertotalous on ratkaisuna välttämätön, mutta ei kaikkivoipa. Luonnonvarojen kestävä käyttö on vain yksi ulottuvuus kestävyydestä. Linnanen muistuttaa, että kestävä kasvu ei synny materiaalivirtoja lisäämällä, vaan tuottamalla lisäarvoa niillä resursseilla mitä käytettävissä on.

“Kestävän kasvun avain on henkilöä kohti lasketun raaka-aineiden kulutuksen vakiinnuttaminen riittävän alhaiselle tasolle. Kiertotalouden avulla voidaan kuluttajakohtaista luonnonvarojen käyttöä ohjata kestävämpään suuntaan. Tällöin se vastaa tehokkuushaasteeseen ja osittain myös resilienssihaasteeseen.”

Resilienssillä tarkoitetaan systeemin joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Yhteiskunnassa resilienssi syntyy, kun yhteisö mukautuu muuttuvaan tilanteeseen. ”Usein monimutkaiset ja joustavat systeemit rakentuvat yrityksen ja erehdyksen sekä vaihtelun ja valinnan kautta”, muistuttaa Linnanen.

Maailmanlaajuisesti kiertotaloudessa on vielä paljon tekemistä, sillä valtaosa talousjärjestelmässä käytetyistä raaka-aineista päätyy edelleen jätteeksi. Linnanen näkee, että Suomella on hyvät valmiudet siirtyä kiertotalouteen, kunhan hyväksymme haasteen suuruuden ja moniulotteisuuden.

“Kaikkea osaamista ja teknologiaa ei ole vielä olemassa, joten kehitystä on jatkettava. Uutta kehitettäessä on vanhoista malleista luovuttava. On uskallettava koskea saavutettuihin etuihin, jotta voimme taata fiksut olosuhteet kaikille.”

2015

25

zzzz

LUT AVAINTIETOJA

920 TIETEELLISTÄ JULKAISUA

59 596

TOHTORINTUTKINTOA joista tekniikassa 53 ja kauppatieteissä 6

YLEMPÄÄ KORKEAKOULUTUTKINTOA joista diplomi-insinöörejä 410 ja kauppatieteiden maistereita 186

364

ALEMPAA KORKEAKOULUTUTKINTOA joista tekniikan kandidaatteja 236 ja kauppatieteiden kandidaatteja 128

4900 68 550 950 893 PERUS- JA JATKOTUTKINTOOPISKELIJOITA YHTEENSÄ NOIN

ERI KANSALLISUUKSIA YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJOITA NOIN

RAHOITUS VUONNA 2015

TÄYDENNYSKOULUTUKSEN OPISKELIJOITA

HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ

48,9 M 29,1 M OKM-RAHOITUS

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS

27

TRAILBLAZER LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO STRATEGIA 2020

Show the way. Never follow.

ETSIMME VASTAUKSIA AVAINKYSYMYKSIIN Poltammeko kaiken loppuun?

Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä?

Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana?

Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi?

MITTARIT

EMME. VAIKUTAMME UUDELLA TAVALLA.

KOULUTUS

60 % vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus 650 ylempää korkeakoulu­ tutkintoa vuodessa 450 diplomi-insinööriä 200 kauppatieteiden maisteria

TUTKIMUS

50 tohtoria vuodessa 400 julkaisua Julkaisufoorumin tasoilla 2–3 5 tutkimuksen timanttia (Euroopan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoitus, huippuyksiköt)

TIETEELLISET RATKAISUT PUHDAS ENERGIA

KIERTOTALOUS

»» Energiamarkkinat ja aurinkotalous

»» Veden puhdistus ja uudelleenkäyttö

»» Energian muuntoja varastointiteknologiat

»» Kierrätetyn ja uusiutuvan raaka-aineen käsittely

»» Kestävyystutkimus

»» Tuotteet ja elinkaariarviointi

KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS

POIKKILEIKKAAVAT TEEMAT

»» Innovointi ja kestävä arvonluonti

»» Digitalisaatio ja datatiede

»» PK-yritykset ja kansainvälinen yrittäjyys

»» Kärkialojen tutkimus Venäjän kontekstissa ja parhaiden venäläiskumppaneiden kanssa

»» Liiketoiminnan analytiikka ja päätöksenteko »» Yritysten digitalisaatio

TALOUS

VAIKUTTAVUUS

85 miljoonan euron liikevaihto 45 % ulkopuolisen rahoituksen osuus liikevaihdosta 5 miljoonaa euroa EU-komissiolta

»» Suomen ensimmäinen OECD:n kriteerit täyttävä yrittäjämäinen yliopisto

JOHTAMINEN

15 % lisää viittauksia vuosittain (Scopus)

Suomen paras yliopistotyöpaikka (Great Place to Work®)

»» Valmistuneiden työllistyminen parempaa kuin muissa yliopistoissa

CURIOUS PEOPLE LUT:laisia yhdistää asenne ja mielentila. Teemme asioita uudella tavalla. Katsomme asioita yllättävästä näkökulmasta, kyseenalaistamme ja etsimme ratkaisuja. Taistelemme paremman maailman puolesta – hyvien asioiden puolesta.

Innostumme yhdessä toisten innostuksesta. Tartumme asioihin, joita maailma tarvitsee, mutta joita muut pitävät jopa mahdottomina.

Kampuksemme on pääkaupunkimme, mutta mielenmaisemamme on tavoitettavissa missä tahansa. #landofthecurious

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT

facebook.com/unilut

Skinnarilankatu 34,

twitter.com/UniLUT

53850 Lappeenranta

youtube.com/lutvideo

lut.fi

instagram.com/unilut