Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n vuosikertomus 2017

Varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi

VUOSIKERTOMUS 2017

Toimitusjohtajan katsaus SÄHKÖN VUOSI Koillis-Satakunnan Sähkön vuosi 2017 oli kokonaisuudessaan onnistunut. Yhtiön liikevaihto kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta kannattavuus parani selkeästi ja yhtiö teki historiansa parhaan tuloksen.

Verkkoliiketoiminnan osalta vuosi 2017 sujui erinomaisesti. Siirretty energiamäärä pysyi lähes ennallaan, ollen noin 172 GWh. Kantaverkkoyhtiö Fingridin tekemän hinnankorotuksen myötä, myös Koillis-Satakunnan Sähkön siirtohintoja korotettiin vuoden 2017 alussa, mikä näkyi verkkoliiketoiminnan liikevaihdon kasvuna. Paikallisena sähköyhtiönä Koillis-Satakunnan Sähkölle on kunnia-asia tehdä parhaansa asiakkaiden luotettavan sähkön toimituksen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Verkkoalueemme välttyi vuonna 2017 suuremmilta myrskyiltä, joka osaltaan edesauttoi tilikauden hyvää kannattavuutta.

Sähkömarkkinalaki edellyttää yhtiötä verkonhaltijana investoimaan merkittävästi sähköverkon kehittämiseen ja säävarman sähköverkon rakentamiseen.

Vuonna 2017 yhtiömme nettoinvestoinnit sähköverkkoon olivat noin 3,8 miljoonaa euroa, joka vastaa 43 prosenttia verkkoliiketoiminnan vuoden 2017 liikevaihdosta. Investoinnit pystyttiin toteuttamaan suunnitellun mukaisesti, sillä olosuhteet säilyivät suotuisina verkon rakentamiselle pitkälle loppuvuoteen.

Lisäksi yhtiö käynnisti sähkömittarien vaihdon ja ajoneuvokaluston uusimisen vuonna 2017.

Sähkön myynnissä lanseerattiin keväällä 2017 uudet sähkön myyntituotteet sekä jatkettiin aurinkopaneelien myyntiä. Yhtiö asensi sähköautojen latauspisteet Virtain toimiston edustalle sekä Ähtärin eläinpuistoon kesällä 2017. Valtakunnan tasolla sähköautojen ja ladattavien hybridien määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2016, mikä näkyi myös yhtiön uusien latauspisteiden käyttöasteessa. Yhtiön myynti- ja markkinointitiimi osallistui edellisten vuosien tapaan erilaisiin tapahtumiin ja messuille.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi syyskuun loppuun saakka Vesa Hätilä, jonka ilmoitus siirtymisestä uusien haasteiden pariin käynnisti uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessin kesällä 2017. Syyskuussa yhtiön hallitus valitsi minut uudeksi toimitusjohtajaksi.

Haluan kiittää yhtiön hallitusta ja hallintoneuvostoa saamastani luottamuksesta sekä hyvin alkaneesta yhteistyöstä. Lämmin kiitos hyvästä vuodesta kuuluu myös kaikille yhtiön työntekijöille, jotka ovat olennainen osa yhtiön menestystä.

Tytäryhtiöistä Killin Voima Oy:n vesivoiman tuotanto päätyi sateisen loppuvuoden ansiosta keskimääräiselle vuositasolle. Muutoin yhtiön toiminta sujui suunnitellun mukaisesti ja Inhankosken vesivoimalaitoksen lupaprosessi eteni. Sähkö-Virkeät Oy:n toimintaan vaikutti kantaverkkoyhtiö Fingridin päätös aloittaa loistehomaksujen veloitus vuonna 2017. Tämän johdosta Sähkö-Virkeät päätti investoida loistehon kompensointireaktoriin, joka otettiin onnistuneesti käyttöön syksyllä 2017. Sähkö-Virkeiden Seppäsperä – Multia johtohankkeessa päätettiin loppuvuonna 2017 kartoittaa uudelleen eri toteutusvaihtoehdot ja alkuvuonna 2018 asiaan löydettiin ratkaisu.

Vakaa taloudellinen tilanne ja onnistunut vuosi 2017 antavat hyvän pohjan tulevalle. Toimintaympäristön ja markkinoiden ollessa jatkuvassa muutoksessa, myös yhtiön täytyy pystyä uudistumaan. Varmistaaksemme paikallisen sähköyhtiön menestyksen myös tulevaisuudessa, haluamme kehittää yhtiötä eteenpäin ja olla osaltamme edistämässä koko toimialueemme elinvoimaisuutta. Jatkuva muutos on tullut jäädäkseen myös energiatoimialalle. Uskon, että haasteet on tehty voitettaviksi ja muutos mahdollistaa kehityksen. Me Koillis-Satakunnan Sähkössä katsomme luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Vuosi 2017 oli muutosten vuosi yhtiön johdossa.

2

Anu Rantala, toimitusjohtaja

Organisaatio ja henkilökunta

Tilikauden päättyessä Koillis-Satakunnan Sähkön palveluksessa oli yhteensä 51 henkilöä, joista toimihenkilöitä oli 25 ja työntekijöitä 26. Yksi henkilö jäi eläkkeelle tilikauden 2017 päättyessä. Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut 30.9.2017 saakka Vesa Hätilä ja 1.10.2017 alkaen Anu Rantala.

Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 44,7 vuotta ja naisten osuus henkilöstöstä oli 19,6 %.

Yhtiö työllisti kesäkaudella 5 nuorta kesätyöntekijää ja lisäksi yhtiö tarjosi harjoittelupaikkoja sähköalan opiskelijoille.

Yhtiön työntekijät osallistuivat vuoden aikana erilaisiin koulutuksiin. Koko henkilökunnalle järjestettiin muun muassa ensiapukoulutusta sekä myyntiin ja markkinointiin liittyvää koulutusta. Lisäksi yhtiön työntekijät osallistuivat oman osaamisalueensa koulutuksiin tarpeiden mukaan. Keskimäärin työntekijöillä oli 3,3 koulutuspäivää per henkilö.

YHTIÖKOKOUS

HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki

Yhtiö pyrkii edistämään ja ylläpitämään työntekijöidensä työkykyä eri tavoin, kuten tukemalla liikuntaharrastuksia ja järjestämällä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Perinteiseksi muodostunutta kevätpäivää vietettiin toukokuussa patikoimalla Kaitajärven tilalta Helvetinjärven kansallispuistoon. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin erilaisia virkistystapahtumia, kuten saunailtoja ja pikkujoulut Keurusselällä. Vuonna 2017 käynnistyi myös kaikille yhtiön työntekijöille suunnattu liikuntaryhmä, jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden työkykyä.

Yhtiö teettää joka toinen vuosi koko henkilöstöä koskevan työhyvinvointikyselyn, joka toteutettiin vuonna 2017. Työhyvinvointikyselyn tarkoituksena on arvioida henkilöstön työtyytyväisyyttä erilaisilla mittareilla ja identifioida kehityskohteita työyhteisön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tulosten perusteella työhyvinvointi yhtiössä on hyvällä tasolla.

HALLITUS Pj. Eero Johde

TOIMITUSJOHTAJA Anu Rantala

TALOUSHALLINTO JA LASKUTUS Anu Rantala

SÄHKÖNMYYNTI JA HANKINTA Aarne Haikonen

ICT-JÄRJESTELMÄT JA SÄHKÖMITTARIT Jari Hakala

KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula

LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Marja-Leena Niemenmaa Hannele Suni

SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi Sini Ilvesaho

MITTAUKSET Kalle Kiljunen Mikko Savilahti Erkka Virtanen

VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto

LASKUTUS Pirta Iso-Hirvelä Anitta Ukkola-Matikainen

PALKAT Mari Puromäki

HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Aija Ylä-Soininmäki

TIETOJÄRJESTELMÄT JA TASESELVITYS Kimmo Hakala Aija Ylä-Soininmäki

LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Eero Raiskinmäki Raimo Pitkänen Marko Laine Tapani Raivio Teemu Koivula

VERKKOTOIMINTA Matti Takamäki

VERKOSTOSUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen

MATERIAALITOIMINNOT Sami Ilvesaho

VIRTAIN ALUEYKSIKKÖ ÄHTÄRIN ALUEYKSIKKÖ Erkki Korhonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi

Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Valtteri Mäntysalmi Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Matti Vuorela

3

Yrityshallinto

HALLINTONEUVOSTO

Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: PUHEENJOHTAJA toimikausi Vesa Haapamäki, Virrat 2017-2020 VARAPUHEENJOHTAJA Heimo Pirttimäki, Ähtäri 2016-2019 MUUT JÄSENET Olli Korpi, Alavus 2015-2018 Erkki Vainionpää, Alavus 2015-2018 Armi Rajala, Virrat 2015-2018 Pentti Vaara, Virrat 2015-2018 Tapio Järvinen, Ähtäri 2015-2018 Sami Lamminmäki, Keuruu 2016-2019 Tommi Matomäki, Keuruu 2016-2019 Harri Yli Hietanen, Kihniö 2016-2019 Heikki Ihainen, Seinäjoki (Virrat) 2016-2019 Lasse Anttila, Alavus 2017-2020 Jari Kortesmäki, Alavus 2017-2020 Aimo Mäkinen, Virrat 2017-2020 Mikko Annala, Ähtäri 2017-2020

HALLITUS

Hallitus kokoontui vuoden aikana kolmetoista kertaa.

Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa: PUHEENJOHTAJA toimikausi Eero Johde, Ähtäri 2016-2018 VARAPUHEENJOHTAJA Pekka Ala-Mäenpää, Alavus 2017-2019 JÄSENET Jorma Lamminmäki, Alavus 2017-2019 Hannu Paloranta, Keuruu 2018-2020 Pentti Tikkanen, Virrat 2018-2020

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.4.2017 Virroilla.

Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuina oli kuusi osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 99,79 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

OMISTUS

Johtoryhmä.

Hallitus tutustumisvierailulla Tammerkosken vesivoimalaitoksella.

4

Sähkön myynti

Kesällä 2017 otettiin käyttöön sähköautojen latauslaitteet Ähtäri Zoon parkkipaikalla sekä Virtain toimiston pihassa.

TUKKUSÄHKÖN FYYSISEN HANKINNAN TUNTIHINNAT NOUSIVAT 2,5 PROSENTTIA

sunnuntaina 30. päivä lokakuuta klo 02 – 03. Fyysisen tukkusähkön keskimääräinen tuntihinta oli 3,32 senttiä kilowattitunnilta, joka on 2,5 prosenttia edellisen vuoden hintaa korkeampi. Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,38 senttiä kilowattitunnilta korkeampi kuin systeemihinta.

Fyysisen tukkusähkön tuntihinnat olivat talven 2017 alkukuukausina ennusteiden mukaisia, eikä odottamattomia korkeiden hintojen tunteja ollut. Hinnat olivat vuodenaikaan nähden kohtuullisella 3,00 - 3,30 sentin tasoilla. Kevään aikana hinnat laskivat hieman HANKINNAN OSUUDET ja alimmillaan tukkusähkön hinta oli kesäkuussa 3,06 Hankitusta tukkusähköstä 77 prosenttia oli peräisin ankinta ja myynti senttiä kilowattitunnilta, vaikka Suomen aluehinta pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiukkusähkön fyysisenoli hankinnan tuntihinnat nousivat 2,5 prosenttia tuolloin 0,60 senttiä systeemihintaa korkeampi. man vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja ParkaHeinäsyyskuun aikana tuntihinnat olivat vuodenai- nossa oli 21 prosenttia hankitun tukkusähkön määyysisen tukkusähkön tuntihinnat olivat talven alkukuukausina ennusteiden mukaisia, eikä odottamattokaan nähden varsin korkeita 3,42 -3,73 senttiä ki- 3,00 rästä.

Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden ia korkeiden hintojen tunteja ollut.

Hinnat olivat vuodenaikaan nähden kohtuullisella - 3,30Hankinta sentin soilla. Kevään aikana hinnat laskivat hieman ja alimmillaan tukkusähkönhinnat hinta oli kesäkuussa 3,06 lowattitunnilta.

Viimeisellä vuosikvartaalilla voimalaitoksesta oli noin kaksi prosenttia. enttiä kilowattitunnilta, vaikka Suomen aluehinta tuolloin oli 0,60 senttiä systeemihintaa korkeampi. Heiasettuivat vuodenaikaan nähden kohtuullisille 3,19 ä- syyskuun aikana tuntihinnat olivat vuodenaikaan nähden varsin korkeita 3,42 -3,73 senttiä kilowatti3,37 tasoille ja samalla aluehintaero kaventui. nnilta. Viimeisellä vuosikvartaalilla hinnat asettuivat vuodenaikaan nähden kohtuullisille 3,19 - 3,37 ta-

oille ja samalla aluehintaero kaventui. uoden korkein tuntihinta 13,05 senttiä kilowattitunnilta oli tiistaina 11. päivä lokakuuta klo 09 – 10 ja vasVuoden korkein tuntihinta 13,05 senttiä kilowattitunavasti alin 0,30 senttiä oli saman kuukauden sunnuntaina 30. päivä lokakuuta klo 02 – 03. nilta oli keskimääräinen tiistaina 11.tuntihinta päivä lokakuuta 09 – 10 jajoka on 2,5 prosenttia yysisen tukkusähkön oli 3,32 senttiäklo kilowattitunnilta, dellisen vuoden hintaa korkeampi.

Suomen aluehinta keskimäärin 0,38 senttiä kilowattitunnilta korvastaavasti alin 0,30 senttiä olioli saman kuukauden eampi kuin systeemihinta.

Tiimimme Visuveden teollisuusalueen markkinoillla 9.-10.6.

Kuvassa vasemmalta lähtien: aluepäällikkö Erkki Korhonen, aurinkosähköasiantuntija E-Buildings Finland Oy:ltä Juho Sassi, myyntineuvottelijat Sini Ilvesaho ja Minna Kalliojärvi, sekä E-Buildings Finland Oy:n Tomi Metsäranta. Kuva: Kuvaamo Into.

ankinnan osuudet

ankitusta tukkusähköstä 77 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin

5

Sähkön myynti MARKKINOINTI Yhtiön asiakaspalvelu- ja myyntipiste oli Ähtäri Zoossa avoinna kesäkuusta elokuun alkuun. Sähkön myynti eläinpuiston asiakkaille todettiin erittäin haastavaksi, palvelulla saavutettiin enimmäkseen markkinointi ja PR- tuloksia. Kesämyyntipisteestä saatiin kuitenkin kokemusta hyödynnettäväksi myynti- ja markkinointitoiminnan kehittämiseen.

Yhtiön markkinointitiimi oli esittelemässä yhtiön tuotteita ja toimintaa Visuveden teollisuusalueen markkinoilla 9.-10. kesäkuuta. Markkinaosastolla oli mukana myös Wirtasetti -aurinkosähköjärjestelmiä yhtiön kanssa yhteistyössä toimittava E-Buildings Oy. Heinäkuussa osallistuttiin Virtain kaupungin järjestämän Muksufestarit -tapahtuman yrityssuunnistukseen. Virtain toimiston sisäpihalla lapset saivat osallistua lastenkulttuuriyhdistys SirkusRakkausPumPum ry:n GraffitiSirkukseen, jossa oli mahdollisuus kuunnella musiikkiesityksiä ja kokeilla spray-maalaamista muovisille seinille.

Yhtiön asiakaspäivä järjestettiin Ähtäri Zoossa 16. syyskuuta. Tapahtuma sai asiakkaita liikkeelle ja eläinpuistokierroksen taukopaikalla grillimakkara ja mehu maistuivat päivän aikana noin 300 hengelle.

Asiakaspäivästä saatiin runsaasti hyvää palautetta.

Vuotta aiemmin alkanut aurinkosähköjärjestelmien myynti herätti runsaasti kiinnostusta myös vuonna 2017. Wirtasetti -aurinkosähköjärjestelmiä myytiin vuoden aikana noin kymmenkunta kappaletta.

SÄHKÖN MYYNTI Toimintavuoden keväällä otettiin käyttöön uudet tuotenimikkeet. Samalla tuotiin myyntiin uudet tuotteet kvartaalipohjaisille ja tuntiperusteisille tuotteille.

KvarttiWirta -tuotteen hinta muodostuu markkinaehtoisesti vuosineljänneksittäin. TuntiWirta -tuote sopii erityisesti asiakkaille, joilla käyttökohteessaan on mikrotuotantoa. Ylijäämätuotanto otetaan vastaan tuntiperusteisesti ja hyvitetään asiakkaalle normaalisti sähkölaskussa.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten myyntihintoihin ei tehty muutoksia. Määräaikaisia sopimuksia solmittiin tasaiseen tahtiin koko vuoden ajan. Sähkön myynnin määrä kuitenkin laski edellisvuoteen verrattuna noin 7,5 prosenttia. Myyntivolyymin lasku johtui pääasiassa kahden määräaikaisen kuntatoimituksen päättymisestä. Kireä kilpailutilanne vaikutti osaltaan siihen, että myyntimäärä jäi edellisen vuoden tasosta.

6

Muksufestareilla 7.7.Virtain toimistomme pihalla oli pop up -spraymaalauspaja, jonka toteutimme yhteistyössä SirkusRakkausPumPum ry:n kanssa.

Verkkotoiminta

VERKKOTOIMINTA

Verkkoinvestoinnit Toimintavuonna sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin neljän edellisen vuoden tapaan suurimpiin taajamiin sekä asemakaava-alueisiin. Investointitaso noin 3,85 miljoonaa euroa on suurin vuosittainen investointimäärä yhtiön historiassa.

Verkkoliiketoiminnan investoinnit ja sumu-poistot 1996-2017

VERKKOTOIMINTA

4,5 Verkkoinvestoinnit 4 Toimintavuonna sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin neljän edellisen vuoden 3,5 tapaan suurimpiin taajamiin sekä asemakaava-alueisiin. Investointitaso noin 3,85 miljoonaa euroa 3 on suurin vuosittainen investointimäärä yhtiön historiassa.

2,5 2

VERKKOINVESTOINNIT Toimintavuonna sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin neljän edellisen vuoden tapaan suurimpiin taajamiin sekä asemakaava-alueisiin. Investointitaso noin 3,85 miljoonaa euroa on suurin vuosittainen investointimäärä yhtiön historiassa.

SÄÄVARMAT KÄYTTÖPAIKAT Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että sähkömarkkinalain vaatimus enintään 6 tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä ja samalla määrä ylittää sähkömarkkinalain ensimmäisen vaiheen rajan (50 % vakinaisista käyttöpaikoista tulee olla säävarman sähköverkon parissa).

UUSIEN LIITTYMIEN MYYNTI PIENENI EDELLISVUODESTA Toimintavuonna myytiin 44 uutta sähköliittymää.

Uusien liittymien myynti pieneni kappalemääräisesti 6 %. Pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin kappalemääräisesti 40 % vähemmän kuin vuotta aiemmin (11 kpl:ta). Liittymien kokonaismyynti 255 077 euroa oli 25 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Liittymismaksuihin ei toimintavuoden aikana tehty muutoksia. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli 2 550 euroa.

Verkkoliiketoiminnan investoinnit ja ja Verkkoliiketoiminnan investoinnit sumu-poistot 1996-2017 sumu-poistot 1996-2017

1,5 1 0,5 4,50

4 3,5 Investoinnit

3

Poistot

2,5 2 1,5

Säävarmat käyttöpaikat 1 Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että 0,5 sähkömarkkinalain vaatimus enintään 6 tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa 0 asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä ja samalla määrä ylittää sähkömarkkinalain ensimmäisen vaiheen rajan (50 % vakinaisista käyttöpaikoista tulee olla säävarmanInvestoinnit sähköverkon parissa).

Poistot

Säävarmat käyttöpaikat Säävarmat käyttöpaikat 50% Säävarmat

käyttöpaikat Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että 40% sähkömarkkinalain vaatimus enintään 6 tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä ja 30% samalla määrä ylittää sähkömarkkinalain ensimmäisen vaiheen rajan (50 % vakinaisista käyttöpaikoista tulee olla säävarman sähköverkon parissa).

20%

Säävarmat käyttöpaikat

Uusien liittymien myynti pieneni edellisvuodesta 10% Toimintavuonna myytiin 44 uutta sähköliittymää. Uusien liittymien myynti pieneni 50% kappalemääräisesti 6 %. Pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin 0% kappalemääräisesti 40 % vähemmän kuin vuotta aiemmin (11 kpl:ta). Liittymien kokonaismyynti 2013 2014 2015 2016 2017 40% 077 euroa oli 25 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Liittymismaksuihin ei toimintavuoden aika 255 kaikista ilman vapaa-ajan asuntoja tehty muutoksia. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli 2 550 euroa.

30%

Liittymien myynti Liittymien myynti

kpl 20%

€

100 10%

400000

80 0% 60

2013

2014

2015

kaikista

300000 2017

2016

ilman vapaa-ajan asuntoja

200000

40 100000

20 0

0 2012

2013 Uusia liittymiä kpl

2014

2015 Lisäliittymiä kpl

2016

2017

Liittymien myynti €

7

Sähköverkon kaapelointiaste kasvaa Sähköverkon maakaapelointia jatkettiin suunnitellusti. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 24 km ja

100

400000

80

Verkkotoiminta

300000

60

40 20 0

200000

40 20 0

100000

0

SÄHKÖVERKON KAAPELOINTIASTE KASVAA 2012

2013

2014

Uusia liittymiä kpl

2015

2016

Lisäliittymiä kpl

2017

Liittymien myynti €

Sähkön käyttäjät SÄHKÖNKÄYTTÄJÄT Vuoden lopussa verkkoon oli kytkettynä 16 052 sähkönkäyttäjää, joista 1 Vuodensähkökäyttäjiä, lopussa verkkoon kytkettynä 16 052 yksityisiä jotka oli käyttävät sähköstä 49,4 sähkön%. Suurjännitteel käyttäjää. Suurin osa eli 86,5 % sähkönkäyttäjistä on yksähkönkäyttäjää.

Sähköverkon maakaapelointia jatkettiin suunnitellusti.

Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 24 km ja pienjänniteverkkoa 80 km. Maakaapeloinnin osuus vuoden lopus- sityishenkilöitä. Heidän kulutuksensa vastaa lähes puolta Sähköverkon kaapelointiaste kasvaa Sähköverkon maakaapelointia jatkettiin suunnitellusti.

Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 24 km ja sa oli pienjänniteverkossa 34,5 % ja keskijänniteverkossa (49,4 %) koko yhtiön verkkoalueen sähkönkäytöstä. pienjänniteverkkoa 80 km. Maakaapeloinnin osuus vuoden lopussa oli pienjänniteverkossa 34,5 % Sähkönkäyttö käytäjäryhmittäin %. Koko sähköverkon kaapelointiaste oli oli24,3 %. ja9,1 keskijänniteverkossa 9,1 %. Koko sähköverkon kaapelointi aste 24,3 %.

Sähkönkäyttö käyttäjäryhmittäin

Sähköverkon Sähköverkonkaapelointiaste kaapelointiaste %% 30%

Julkinen talous 13,1 %

25%

Palvelu 12,4 %

20% 15%

Yksityinen kulutus 49,4 %

Jalostus 15,1 %

10%

Maatalous 10,0 %

5% 0% 2013

2014

2015

2016

2017

SÄHKÖN KÄYTTÖ PYSYI LÄHES ENNALLAAN Vuonna 2017 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille 172 133 MWh eli 1,0 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu Sähkön käyttö kasvoi 42,55 MW mitattiin 5.1.2017 klo 8.00 Vuonna toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille 172 133 MWh eli 1,0 % -vähemmän 9.002017välisenä aikana. kuin edellisvuonna. Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu 42,55 MW mitattiin 5.1.2017 klo 8.00 - 9.00 välisenä aikana.

Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys

GWh

Sähkönkäytön ja huipputehon verkkoalueella 2007- 2017kehitys verkkoalueella 2007- 2017 Kulutus

200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0

Huipputeho

MW 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

Sähkön käyttäjät Vuoden lopussa verkkoon oli kytkettynä 16 052 sähkönkäyttäjää, joista 13 891 eli 86,5 % on yksityisiä sähkökäyttäjiä, jotka käyttävät sähköstä 49,4 %. Suurjännitteellä sähkönsä osti neljä sähkönkäyttäjää.

Sähkönkäyttö käytäjäryhmittäin Julkinen talous 13,1 % Palvelu 12,4 % Jalostus 15,1 %

Yksityinen kulutus 49,4 %

Toimitusjohtaja Anu Rantala ensimmäisenä työpäivänään 2.10.

Maatalous 10,0 % tutustumassa kaapelointityömaahan Herraskosken sillalla .

8

Maakaapeloinnit etenivät kesällä hyvin, vaikka maasto oli ajoittain haasteellista. Kalliosahausta Virroilla.

Verkkotoiminta KESKIMÄÄRÄINEN VIANKORJAUSAIKA

HÄIRIÖIDEN JAKAUMA

Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kV jakelu0,64 tuntia. Kokonaiskorjausaika oli 1,08 tuntia eli 63 verkossa oli yhteensä 49 pysyvää häiriökeskeytystä. % pienempiviankorjausaika kuin edellisvuonna. Vuosien 2001, 2003, Pysyvien vikojen määrä oli 29 % pienempi kuin edelKeskimääräinen Toimintavuonna keskimääräinen oli 0,64 tuntia.erivärinen Kokonaiskorjausaika 1,08lisvuonna. tuntia 2010, 2013, 2015 javiankorjausaika 2016 pylväiden ylä-oli Häiriöiden jakauma Jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytyseli 63 % pienempi kuin edellisvuonna. Vuosien 2001, 2003, 2010, 2013, 2015 ja 2016 pylväiden Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 jakeluverkossa oli yhteensä 49 pysyvää osa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa ten kokonaismäärä 179 olikV61 % pienempi kuin edellierivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien häiriökeskeytystä.

Pysyvien vikojen määrä oli 29 % pienempi kuin edellisvuonna. tunnuslukuihin. lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin. senä vuonna. Aikajälleenkytkentöjen määrä puolittui Jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytysten kokonaismäärä 179 oli 61 % pienempi kuin ja pikajälleenkytkentöjen putosi 71%.%. edellisenä vuonna. AJK-määrä puolittui jamäärä PJK-määrä putosi 71 Keskimääräinen viankorjausaika 1988-2017

Keskimääräinen viankorjausaika 1988-2017 Keskimääräinen viankorjausaika Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli 0,64 tuntia. Kokonaiskorjausaika oli 1,08 tuntia 2 eli 63 % pienempi kuin edellisvuonna. Vuosien 2001, 2003, 2010, 2013, 2015 ja 2016 pylväiden 1,8 erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin.

1,6 1,4 1,2

Käyttöhäiriöidenjakauma jakauma 2017 Käyttöhäiriöiden 2017 Muut syyt 16 %

Keskimääräinen viankorjausaika 1988-2017

Lumi- ja jääkuorma 0%

21

0,8 1,8 0,6 1,6 0,4 1,4 0,2 1,2

10 0,8 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2017 0,6 0,4

Rakenneviat 21 %

KESKEYTYSTEN MÄÄRÄ JA AIKA 0,2

Tuuli ja myrsky 59 %

0 Keskeytysten määrä ja aika 1988 2017 1990 1992 1994 1996 2000 2002 2004 2008 2010 2012 2014 2016 Vuonna asiakasta kohti1998 oli keskimäärin 3,12006 sähkökatkoa, keskimääräinen keskeytysaika vuodessa asiakasta kohti oli 1,0 tuntia.

Vuonna 2017 asiakasta kohti oli keskimäärin 3,1 sähkökatkoa, keskimääräinen keskeytysaika vuodessa Asiakkaan keskimääräinen Asiakkaan keskimääräinen asiakasta kohti oli 1,0 tuntia.

Keskeytysten määrä ja aikamäärä keskeytysten keskeytysaika (tuntia/vuosi) Vuonna 2017 asiakasta kohti oli keskimäärin 3,1 sähkökatkoa, keskimääräinen keskeytysaika (kpl/vuosi) 5 Asiakkaan keskimääräinen Asiakkaan keskimääräinen vuodessa asiakasta kohti oli 1,0 tuntia.

14 12 10 8

keskeytysten määrä

Asiakkaan keskimääräinen (kpl/vuosi) keskeytysten määrä (kpl/vuosi)

4

5

14

6

4

12

4

10

2

3

Eläimet 4 % Ukkonen 0%

keskeytysaika

Asiakkaan keskimääräinen (tuntia/vuosi) keskeytysaika (tuntia/vuosi)

2

3

1

2

0

8

0

6

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

4

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

1

2 0

0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Palaneen pylvään korjausta Kihniöllä.

Vian korjausta.

9

Tytäryhtiöiden kuulumiset KILLIN VOIMA OY Killin Voima Oy:n vuosi oli onnistunut, sillä alkuvuoden heikosta vesivoiman tuotannosta huolimatta, yhtiön vuosituotanto ylsi keskimääräisen vuoden tasolle, ollen noin 27 GWh. Yhtiön kaikki kolme vesivoimalaitosta toimivat moitteettomasti ilman merkittäviä häiriöitä. Vuoden aikana voimalaitoksiin kohdistui normaaleja huolto- ja kunnossapitotöitä. Lisäksi vuonna 2017 oli ohjemassa viiden vuoden välein suoritettavat patoturvallisuustarkastukset. Yhtiön voimalaitosten pitkäaikainen hoitaja Tapani Raivio jäi eläkkeelle emoyhtiön palveluksesta vuoden 2017 lopussa. Ähtäriin suunnitteilla oleva Inhankosken vesivoimalaitoshankkeen lupaprosessi eteni vuoden 2017 aikana.

Aluehallintovirasto kuulutti yhtiön jättämän lupahakemuksen alkusyksystä 2017. Hakemukseen jätettyjen lausuntojen perusteella aluehallintovirasto pyysi yhtiöltä lisäselvityksiä tiettyihin asioihin liittyen ja yhtiö päätti tehdä hakemukseensa pieniä täsmennyksiä esimerkiksi kalateiden rakentamisen osalta. Hankkeesta järjestettiin marraskuussa 2017 yleisötilaisuus, jossa selvennettiin suunnitelmia ja keskusteltiin paikallisten asukkaiden kanssa. Lupaprosessi etenee ja yhtiö odottaa saavansa lupapäätöksen noin vuoden kuluessa.

SÄHKÖ-VIRKEÄT OY Sähkö-Virkeät Oy:n vuosi 2017 sujui suunnitelmien mukaisesti. Yhtiö investoi uuteen loistehon kompensointireaktoriin, joka sijoitettiin Inhan sähköasemalle Ähtäriin. Inhan reaktori on siitä harvinainen, että Suomessa ei ole vielä montaa vastaavanlaista liitettynä 110 kV verkkoon. Reaktorin tehtävänä on syödä 110 kV alueverkossa syntyvää loistehoa siten, että loisteho saadaan pysymään Fingridin määrittelemien raja-arvojen sisällä, jolloin yhtiö välttyy Fingridin veloittamilta loistehomaksuilta. Kompensointireaktori otettiin onnistuneesti käyttöön lokakuun lopussa ja se on toiminut odotetusti.

Vuodesta 2013 vireillä ollut 110 kV:n johtohanke välille Seppäsperä – Multia eteni vuonna 2017. Hankkeesta järjestettiin runsaasti osanottajia kerännyt yleisötilaisuus marraskuussa 2017. Keskustelun lopputuloksena yhtiö päätti ottaa aikalisän ja selvittää vielä hankkeen eri reittivaihtoehtoja. Selvitysten jälkeen Sähkö-Virkeät päätyi yhdessä Keuruun Sähkön kanssa esittämään uutta toteutusvaihtoehtoa Multian johtohankkeelle.

Uuden suunnitelman mukaan, 110 kv aluejohto rakennettaan alkuperäisen suunnitelman mukaan Keuruun Seppäsperältä kohti Multian keskustaa siten, että uusi johtolinja päättyy jo Kopolan kylän eteläpuolelle. Johdon alkupää noudattelisi alkuperäistä suunnitelmaa, mutta linjan kokonaispituus lyhenee alkuperäisestä 12,8 kilometristä noin 10 kilometriin. Uudessa suunnitelmassa Keuruun Sähkö Oy:n reitin pohjoispäähän rakentama uusi sähköasema sijoittuu Kopolan kylän eteläpuolelle, josta Keuruun Sähkön suunnitelmissa on kaapeloida johtoreitti uudelta sähköasemalta kohti Multian keskustaa Sinerväjärven molemmin puolin.

Uuteen suunnitelmaan liittyy merkittäviä etuja ja uuden johtoreitin vaikutukset paikalliseen asutukseen jäävät alkuperäistä suunnitelmaa huomattavasti pienemmiksi. Sähköyhtiöiden näkökulmasta uusi vaihtoehto on paras verkon käytettävyyden kannalta ja kustannuksiltaan edullisin toteutustapa. Johtohankkeen suunnitelmat ovat pitkällä ja linjaa päästäneen rakentamaan syksyllä 2018 ja käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan vuonna 2019.

10

Talous TALOUDELLISTA ASEMAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Konserni 2017 2016 2015 2014 2013 Liikevaihto EUR

15 759 886

15 343 510

15 153 977

15 173 861

14 549 423

Liikevoitto EUR

3 344 098

2 649 395

2 523 715

2 107 448

1 569 759

Liikevoitto %:a liikevaihdosta 21,2 17,3 16,7 13,9 10,8 Oman pääoman tuotto% 15,5 10,5 13,2 11,7 14,0 Omavaraisuusaste 60,8 60,0 59,1 57,7 57,7

Emoyhtiö 2017 2016 2015 2014 2013 Liikevaihto EUR

14 738 602

14 719 399

14 614 339

14 637 204

14 047 942

Liikevoitto EUR

2 997 134

2 305 268

2 318 105

1 825 002

1 453 135

Liikevoitto %:a liikevaihdosta 20,3 15,7 15,9 12,5 10,3 Oman pääoman tuotto% 14,2 9,2 12,8 11,0 8,6 Omavaraisuusaste 69,7 67,6 66,1 64,4 64,3

LIIKETOIMINTA Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla sekä Käenkosken voimalaitos Parkanossa).

Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kV alueverkon välillä Alajärvi – Ähtäri – Virrat – Keuruu – Petäjävesi.

Vuosi 2017 sujui suunnitellun mukaisesti. Sähkön siirron ja myynnin energiamäärät olivat hieman edellistä vuotta ja budjettia pienemmät, mutta kokonaisuudessaan liikevaihto ylitti budjetoidun tavoitteen ja oli edellisen vuoden tasolla. Emoyhtiön ja konsernin kannattavuus ja liikevoitolla mitattuna ylitti tavoitteet ja edellisen vuoden tason. Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 5,329 milj. euroa. Investoinnit

rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla. Liittymismaksujen lisäys oli 0,255 milj. euroa.

Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kV:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä. Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella.

HALLITUKSEN EHDOTUS TILIKAUDEN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 577 734,58 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 8,90 euroa osakkeelta eli yhteensä 455 644,40 euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa.

Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

11

Konsernin tulos ja tase TULOSLASKELMA €

2017

2016

15 759 885,82 3 479 595,64 119 662,09 -8 906 500,10 -3 059 965,27 -2 351 350,95 -1 697 228,99 3 344 098,24

15 343 509,53 3 263 395,74 58 559,80 -8 938 426,94 -3 113 104,06 -2 431 892,75 -1 532 645,83 2 649 395,49

-173 537,62

-604 396,38

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

3 170 560,62

2 044 999,11

Tuloverot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO

-657 527,78 -143 217,48 2 369 815,36

-507 704,90 -141 511,70 1 395 782,51

1 819 795,14 46 892 799,51 1 373 188,85

1 920 474,01 44 201 618,81 923 821,19

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut

TASE € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

279 530 3 793 658

178,58 526,00 404,36 703,55

212 397,91 530 526,00 3 994 014,38 542 754,20

55 347 595,99

52 325 606,50

93 334,21 14 376 928,36 2 369 815,36

93 334,21 13 377 695,80 1 395 782,51

371 059,92

334 342,44

33 667 519,02 4 468 939,12

32 416 557,58 4 707 893,96

55 347 595,99

52 325 606,50

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vähemmistöosuudet VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset, ml. palautuskelpoiset liittymismaksut Lyhytaikaiset Vastattavaa yhteensä

12

Emoyhtiön tulos ja tase TULOSLASKELMA €

2017

2016

14 738 601,63 3 479 595,64 119 657,09 -8 603 168,54 -3 050 702,97 -2 081 121,44 -1 605 727,27 2 997 134,14

14 719 399,30 3 263 395,74 58 554,80 -9 096 472,81 -3 104 887,11 -2 088 815,79 -1 445 906,20 2 305 267,93

24 855,57

-461 135,77

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSTÄ JA VEROJA

3 021 989,71

1 844 132,16

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

-1 649 786,67 -232 794,40 1 139 408,64

-1 095 509,49 -193 683,93 554 938,74

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset

826 017,74 32 471 681,27 15 273 581,55

912 262,29 30 559 324,40 14 824 213,89

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset

279 178,58 530 562,00 3 592 450,78 605 733,23

212 397,91 530 562,00 3 871 993,28 434 719,41

53 579 169,15

51 345 437,18

OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

93 334,21 438 325,94 1 139 408,64

93 334,21 279 937,15 554 938,74

Tilinpäätössiirtojen kertymä

19 207 477,14

17 557 690,47

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset, ml. palautuskelpoiset liittymismaksut Lyhytaikaiset

28 743 941,53 3 956 681,69

28 537 718,14 4 321 818,47

53 579 169,15

51 345 437,18

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut

TASE € VASTAAVAA

Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA

Vastattavaa yhteensä

13

Eriytetyn liiketoiminnan tulos ja tase SÄHKÖVERKKOTOIMINTA TULOSLASKELMA €

2017

2016

8 928 402,85 3 479 595,64 95 596,07 -4 276 609,78 -2 424 596,20 -2 041 068,11 -1 306 085,98 2 455 234,49

8 307 181,76 3 263 395,74 35 201,91 -4 201 080,56 -2 597 263,02 -2 032 135,59 -1 168 856,69 1 606 443,55

-34 580,33

-37 675,52

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSTÄ JA VEROJA

2 420 654,16

1 568 768,03

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

-1 651 125,59 -152 432,62 617 095,95

-1 118 349,27 -90 609,84 359 808,92

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset

798 550,17 32 388 677,64 8 737,68

867 227,43 30 512 465,25 8 737,68

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

279 178,58 7 000 000,00 2 194 891,24 485 558,54 43 155 593,85

212 397,91 6 100 000,00 2 149 016,06 331 270,81 40 181 115,14

46 667,10 -194 944,69 617 095,95

46 667,10 -554 876,63 359 808,92

19 210 254,45

17 559 128,86

20 900 191,53 2 576 329,51 43 155 593,85

20 162 718,14 2 607 668,75 40 181 115,14

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut

TASE € VASTAAVAA

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset, ml. palautuskelpoiset liittymismaksut Lyhytaikaiset Vastattavaa yhteensä

14

Eriytetyn liiketoiminnan tulos ja tase MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA TULOSLASKELMA €

2017

2016

5 810 198,78 24 061,02 -4 326 558,76 -626 106,77 -40 053,33 -299 641,29 541 899,65

6 412 217,54 23 352,89 -4 895 392,25 -507 624,09 -56 680,20 -277 049,51 698 824,38

59 435,90

-423 460,25

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSTÄ JA VEROJA

601 335,55

275 364,13

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

1 338,92 -80 361,77 522 312,69

22 839,78 -103 074,08 195 129,83

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset

27 467,57 83 003,63 15 264 843,87

45 034,86 46 859,15 14 815 476,21

VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

530 526,00 1 397 559,54 120 174,69 17 423 575,30

530 526,00 1 722 977,22 103 448,61 17 264 322,05

OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

46 667,11 633 270,63 522 312,69

46 667,11 834 813,78 195 129,83

Tilinpäätössiirtojen kertymä

-2 777,31

-1 438,39

14 843 750,00 1 380 352,18 17 423 575,30

14 475 000,00 1 714 149,72 17 264 322,05

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut

TASE € VASTAAVAA

VASTATTAVAA

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Vastattavaa yhteensä

15

Varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy • Keskustie 10, 34800 Virrat • (03) 485 511 • www.ksat.fi