Koillis-Satakunnan Sähkön vuosikertomus 2016

Varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi

vuosikertomus 2016

Toimitusjohtajan katsaus AJANKOHTAISTA SÄHKÖMARKKINOILTA Vuoden 2016 aikana keskustelu energia-asioiden ympärillä jatkui vilkkaana. Hallituksen julkaiseman Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on toimeenpanna hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet sekä täyttää Suomen EU-velvoitteet. Tavoitteena on energiaomavaraisuuden nostaminen 55 prosenttiin, uusiutuvien energialähteiden kasvattaminen 50 prosenttiin, kivihiilen käytöstä luopuminen, tuontiöljyn käytön puolittaminen, uusiutuvien osuuden lisääminen liikenteessä 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen.

Strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että vuonna 2030 Suomessa on vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa.

Sähkön kulutus Suomessa kasvoi vuonna 2016 noin 3,1 prosenttia. Asumisen ja maatalouden sekä palveluiden ja rakentamisen sähkönkäyttö kasvoi noin 4,6 prosenttia. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 1,6 prosenttia. Suomi käytti sähköä viime vuonna 85,1 terawattituntia. Käytöstä katettiin nettotuonnilla 22,3 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 prosenttia. Nettotuonti oli yli viidenneksen sähkön kokonaiskäytöstä ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sähköä tuotiin Ruotsista (15 TWh) ja Venäjältä (5,9 TWh). Sähköä tuotettiin Suomessa eniten ydinvoimalla (33,7%), vesivoimalla (23,6%) ja biomassalla (16,3%). Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli noin 3,1 prosenttia.

Säävarman sähköverkon rakentaminen jatkui Suomessa sähkömarkkinalain vaatimusten mukaisesti aiheuttaen sähköyhtiöissä siirtohintojen korotuspaineita. Sähköverkkoja rakennetaan ja uusitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävästi.

Energiavirasto on arvioinut, että vuoteen 2029 mennessä jakeluverkkoihin investoidaan 8,6 miljardia euroa. Vuonna 2016 jakeluverkkoihin investointiin yhteensä 850 miljoonaa euroa, mikä on yli puolet verkkoyhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Investoinnit työllistävät tuhansia ihmisiä ympäri Suomea usean vuoden ajan.

Energiavirasto valvoo sähkömarkkinalain toteutumista. Sääntely tapahtuu määräämällä verkkoyhtiölle tuoton yläraja ja edellyttämällä yhtiöiltä verkon ylläpitämistä ja kehittämistä. Vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki edellyttää, että jakeluverkon vioittuminen esimerkiksi myrskyn seurauksena 2

ei saa aiheuttaa asemakaava-alueella asiakkaille yli 6 tuntia kestävää sähkökatkoa eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Vaatimukset on täytettävä portaittain vuoden 2028 loppuun mennessä. Lisäaikaa on mahdollista hakea erityisistä syistä vuoteen 2036 saakka.

JUHLAVUOSI 2016 Viime vuosi oli Koillis-Satakunnan Sähkön juhlavuosi.

Yhtiö täytti 70 vuotta joulukuussa 2016. Juhlavuotta vietettiin työn merkeissä. Loppuvuonna järjestettiin yhtiön toimipisteissä Ähtärissä sekä Virroilla avoimet ovet -tapahtumat yhtiön asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja kaikille sähköyhtiön toiminnasta kiinnostuneille. Juhlavuotena muistettiin myös yhtiön eläkeläisiä, omistajatahoja sekä henkilökuntaa.

Koillis-Satakunnan Sähkön taloudellinen tulos vuodelta 2016 oli hyvä. Sähkön myynti ja sähkön siirto ylittivät budjetoidut tavoitteet. Yhtiön liikevaihto ja liikevoitto olivat suunnitellun mukaiset. Sähkön kulutus verkkoalueella kasvoi noin 6 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet toteutuivat ja säävarman sähköverkon rakentaminen toteutui suunnitelmien mukaisesti.

Vuoden pahin myrsky osui alueellemme elokuun viimeisenä viikonloppuna. Myrskytuhojen korjaustyöt sujuivat joutuisasti ja asiakkaiden keskeytysajat olivat lyhyitä.

Tytäryhtiö Killin Voima Oy:n kulut olivat budjetoidulla tasolla ja vesivoiman vuosituotanto oli keskimääräisen vuoden mukainen. Killin Voima suunnittelee vesivoimalaitoksen rakentamista Ähtärin Inhankoskeen. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy:n tulos oli erinomainen. Sähkö-Virkeiden vuosittaiset kunnossapitotyöt ja johtokatujen raivaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti.

Vuoden 2016 aikana Koillis-Satakunnan Sähkö asensi aurinkopaneelit yhtiön omiin toimipisteisiin, Ähtärin toimiston katolle sekä Virtain toimiston pihamaalle. Yhtiö alkoi myymään aurinkopaneeleita asiakkaille valmiiksi asennettuina, ns. avaimet käteen -toimituksina.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Paikalliselle ja palvelevalle sähköyhtiölle on tarvetta tulevaisuudessakin. Pärjäämisen kulmakivinä tulee olemaan asiakkaan kuunteleminen ja kohtaaminen, sähkönjakelun häiriöttömyys ja nopea viankorjaus.

Tärkeää on sähkön hintojen pitäminen kilpailukykyisinä sekä henkilökunnan ammattitaidon ja palvelusasenteen ylläpitäminen. Näihin asioihin kun panostamme, meillä on mahdollisuus saavuttaa asiakkaidemme luottamus ja sitä kautta turvata paikallisen sähköyhtiön olemassaolo toiminta-alueellamme.

Tänä vuonna tulemme toteuttamaan sähköautojen latauslaitteet Virroille ja Ähtäriin. Aurinkoenergian hyödyntäminen jatkuu toimipisteissämme sekä aurinkopaneelien myynti asiakkaille. Sähköenergiaa tuotamme kolmessa vesivoimalaitoksessamme, Killinkoskella, Soininkoskella ja Käenkoskella. Suuntaus on kohti puhtaampaa energiantuotantoa. Suurin osa suomalaisista asettaa päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillinnän ilmasto- ja energiapolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Olemme mukana kasvattamassa uusiutuvien energialähteiden osuutta ja vähentämässä kasvihuonepäästöjä.

Tulemme tuotteistamaan sähkön myynnin tuotteet niin, että asiakkaiden erilaisiin sähkön käytön tarpeisiin löytyy sopiva ratkaisu. Sähkön myynnin tuotteita on toistaiseksi voimassa oleva-, määräaikainen-, kvartaali-, tuntihintainen- sekä mökkisähkötuote. Asiakas voi valita sähkön myynnin tuotteista omaan tarpeeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Sähkön myynnin uusista tuotteista sekä muista sähköasioista tulemme kertomaan entistä aktiivisemmin oman alueemme erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Haluan lausua parhaimmat kiitokset osaavalle henkilökunnalle, paikallisille omistajille, asiansa osaavalle hallintoneuvostolle, näkemystä omaavalle hallitukselle, kaikille yhteistyötahoille ja ennen kaikkea uskollisille asiakkaillemme. Asiakaslupauksemme mukaisesti, tarjoamme varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi!

Vesa Hätilä, toimitusjohtaja

3

Organisaatio ja henkilökunta

Tilikauden päättyessä yhtiön palveluksessa oli yhteensä 51 henkilöä (49 vakinaista ja 2 määräaikaista), joista toimihenkilöitä oli 26 ja työntekijöitä 25. Määräaikaisuudet, perhevapaat yms. huomioon ottaen vuoden aikana palveluksessa olleiden yhteenlasketuksi työpanokseksi muodostui 50 henkilötyövuotta.

Yhtiön työntekijät osallistuivat vuoden aikana erilaisiin koulutuksiin. Keskimäärin koulutuspäiviä oli 2,4 koulutuspäivää per henkilö.

Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 44,7 vuotta ja naisten osuus henkilöstöstä oli 18%. Vuoden aikana eläkkeelle jäi 3 henkilöä ja 2 määräaikaista työsuhdetta vakinaistettiin.

Yhtiö työllisti kesäkaudella neljä nuorta kesätyöntekijää ja lisäksi yhtiö tarjosi harjoittelupaikkoja sähköalan opiskelijoille.

YHTIÖKOKOUS

HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki

HALLITUS Pj. Eero Johde

TALOUSHALLINTO Anu Rantala

SÄHKÖNHANKINTA, MYYNTI, LASKUTUSPALVELUT Aarne Haikonen

ICT-JÄRJESTELMÄT JA LASKUTUSMITTARIT Jari Hakala

LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Marja-Leena Niemenmaa

SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi

PALKAT Mari Puromäki

SÄHKÖLASKUTUS Anitta Ukkola-Matikainen Sini Ilvesaho

MITTAUKSET JA TASESELVITYS Kalle Kiljunen Pirta Iso-Hirvelä Mikko Savilahti Erkka Virtanen ma

HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Aija Ylä-Soininmäki

70-vuotis juhlavuoden kunniaksi yhtiö järjesti työntekijöilleen monenlaisia vapaa-ajan aktiviteettejä, kuten kevätpäivän Ähtärissä ja 70-vuotisjuhlat Vilppulan Rapukartanossa.

Yhtiö tuki työntekijöidensä työkykyä eri tavoin, esimerkiksi järjestämällä ja tukemalla erilaisia liikuntaharrastuksia.

TIETOJÄRJESTELMÄT Kimmo Hakala Aija Ylä-Soininmäki

TOIMITUSJOHTAJA Vesa Hätilä

KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula

VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto

LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Eero Raiskinmäki Raimo Pitkänen Marko Laine Tapani Raivio Teemu Koivula ma

VERKKOTOIMINTA Matti Takamäki

VERKOSTOSUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen

VIRTAIN ALUEYKSIKKÖ ÄHTÄRIN ALUEYKSIKKÖ Erkki Korhonen

Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi

4

MATERIAALITOIMINNOT Sami Ilvesaho

Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Valtteri Mäntysalmi Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Matti Vuorela

Yrityshallinto

Hallintoneuvosto

Hallitus

Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa:

Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa:

Puheenjohtaja Vesa Haapamäki, Virrat Varapuheenjohtaja Heimo Pirttimäki, Ähtäri Muut jäsenet Lasse Anttila, Alavus Heikki Ihainen, Seinäjoki Tapio Järvinen, Ähtäri Olli Korpi, Alavus Jari Kortesmäki, Alavus Sami Lamminmäki, Keuruu Veijo Leino, Ähtäri Tommi Matomäki, Keuruu Aimo Mäkinen, Virrat Armi Rajala, Virrat Pentti Vaara, Virrat Erkki Vainionpää, Alavus Harri Yli Hietanen, Kihniö

Puheenjohtaja Eero Johde, Ähtäri Varapuheenjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, Alavus jäsenet Jorma Lamminmäki, Alavus Hannu Paloranta, Keuruu Pentti Tikkanen, Virrat

toimikausi 2014-2017

2016-2019 2014-2017 2016-2019 2015-2018 2015-2018 2014-2017 2016-2019 2014-2017 2016-2019 2014-2017 2015-2018 2015-2018 2015-2018 2016-2019

toimikausi 2016-2018 2014-2016 2014-2016 2015-2017 2015-2017

Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.4.2016 Virroilla. Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuina oli kuusi osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 99,79 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Alakuvat: Yhtiön hallinto tutuistui marraskuussa Jyväskylän Voiman ja Tammervoiman toimintaan.

5

Sähkön myynti

Juhlavuoden avoimien ovien päivät Virroilla 1.12.2016 houkutteli paikalle kaiken ikäisiä vieraita.

Tukkusähkön fyysisen hankinnan tuntihinnat nousivat 9 prosenttia Fyysisen tukkusähkön tuntihinnat nousivat tammikuussa.

Helmi-huhtikuussa hinnat asettuivat maltillisesti 2,60-2,70 sentin tasolle. Kesäkuussa hinnat alkoivat nousta uudelleen ja korkeimmillaan tuntihinnat olivat marraskuussa 4,10 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden korkein tuntihinta 21,43 senttiä kilowattitunnilta oli torstaina 25. päivä tammikuuta klo 10-11. ja vastaavasti alin 0,40 senttiä oli sunnuntaina 25. päivä joulukuuta klo 04-05.

Toimintavuoden aikana sähköpörssin Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,55 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Korkeimmillaan se oli erityisesti kesä – syyskuun välisenä aikana. Fyysisen tukkusähkön keskimääräinen tuntihinta oli 3,24 senttiä kilowattitunnilta, joka on 9,4 prosenttia edellisen vuoden hintaa korkeampi.

Hankinnan osuudet Hankitusta tukkusähköstä 78 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiman vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja Parkanossa oli 20 prosenttia hankitun tukkusähkön määrästä. Hankinta Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksesta oli noin kaksi prosenttia.

Sähkön myynti Toimintavuoden alussa toistaiseksi voimassa olevan myynnin energian hintoja alennettiin keskimäärin 4 prosenttia.

Määräaikaisia sopimuksia solmittiin tasaiseen tahtiin koko vuoden ajan. Sähkön myynnin määrä kasvoi noin 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myyntivolyymi kasvoi muutamien huomattavan kokoisten yritysasiakkaiden palattua yhtiön sähkön myyntiin.

6

Markkinointi Vuoden aikana 70-vuotisjuhlateema oli näkyvästi esillä tapahtumissa ja kampanjoissa. Yhtiön markkinointitiimi oli esittelemässä yhtiön tuotteita ja toimintaa Visuveden markkinoilla 10.-11. kesäkuuta. Tuurissa vietettiin asiakaspäivää marraskuussa.

Marras-joulukuun vaihteessa järjestettiin avoimien ovien päivät yhtiön toimipisteissä Virroilla ja Ähtärissä. Juhlavuositeeman merkeissä järjestetystä tapahtumasta saatiin runsaasti positiivista palautetta yhtiön asiakkailta, yhteistyökumppaneilta sekä muilta yhtiön toiminnasta kiinnostuneilta kävijöiltä.

Keväällä aloitettiin uutena palveluna aurinkosähköjärjestelmien myynti. Aurinkosähkövoimala on ekologinen tapa käyttää sähköenergiaa kevätpäivistä syksyyn saakka. Wirtasetti –järjestelmiä toimitettiinkin muutamiin kohteisiin heti ensimmäisinä viikkoina myynnin aloittamisesta.

Verkkotoiminta Yleistä Pitkäaikainen verkostopäällikkö Markku Pouttu jäi syksyllä eläkkeelle. Vastuu verkkotoiminnasta siirtyi kesäkuun alusta uudeksi verkkopäälliköksi nimitetylle insinööri Matti Takamäelle.

Varastoesimies Heikki Ruohonen jäi myös syksyllä eläkkeelle.

Heikin töitä alkoi kesälomien jälkeen hoitamaan Sami Ilvesaho.

Tilikauden lopulla päätettiin korottaa sähkön siirtohintoja keskimäärin 6,5 % vuoden 2017 alusta.

Verkkoinvestoinnit Toimintavuonna sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin kolmen edellisen vuoden tapaan suurimpiin taajamiin sekä asemakaava-alueisiin. Investointitaso n. 3,5 milj. € on pysynyt suunnilleen samana viimeiset 6 vuotta.

Säävarmat käyttöpaikat Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että sähkömarkkinalain vaatimus enintään 6 tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä. Samalla määrä ylittää sähkömarkkinalain ensimmäisen vaiheen rajan (50 % vakinaisista käyttöpaikoista tulee olla säävarman sähköverkon parissa).

Uusien liittymien myynti kasvoi edellisvuodesta Toimintavuonna myytiin 47 uutta sähköliittymää. Uusien liittymien myynti kasvoi kappalemääräisesti 18 %. Pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin kappalemääräisesti 64 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Liittymien kokonaismyynti 339.724 euroa oli peräti 103 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Liittymismaksuihin ei toimintavuoden aikana tehty muutoksia. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli 2.550 euroa.

Ähtärissä avoimien ovien päivää vietettiin 30.11.2016.

Virrat 11.2.2016: Pylväiden saneeraus osittain suolla sijaitsevalla alueella vaati poikkeuksellisia pylväsrakenteita.

Verkkotoiminta

Sähköverkon kaapelointiaste kasvaa

Sähkön käyttäjät

Sähköverkon maakaapelointia jatkettiin suunnitellusti. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 31 km ja pienjänniteverkkoa 74 km.

Maakaapeloinnin osuus vuoden lopussa oli pienjänniteverkossa 31,7 % ja keskijänniteverkossa 7,5 %. Koko sähköverkon kaapelointi aste oli 21, 8 %.

Vuoden lopussa verkkoon oli kytkettynä 16.045 sähkönkäyttäjää, joista 13.874 eli 86,5 % on yksityisiä sähkökäyttäjiä, jotka käyttävät sähköstä 50 %. Suurjännitteellä sähkönsä osti kolme sähkönkäyttäjää.

Sähkön käyttö kasvoi Vuonna 2016 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille 173.970 MWh eli 6,1 % enemmän kuin edellisvuonna.

Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu 48,29 MW mitattiin 18.1.2016 klo 08.00-09.00 välisenä aikana. Arvo on suurin yhtiön historiassa mitattu teho.

8

Verkkotoiminta Keskimääräinen viankorjausaika

Häiriöiden jakauma

Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli 1,25 tuntia. Ilman Rauli-myrskyä (28 kpl vikoja) korjausaika oli 0,47 tuntia eli 18 % pienempi kuin edellisvuonna. Vuosien 2001, 2003, 2010, 2013, 2015 ja 2016 pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin.

Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kV jakeluverkossa oli yhteensä 69 pysyvää häiriökeskeytystä, valtaosa myrskyn kaatamien puiden aiheuttamia. Pysyvien vikojen määrä oli 53 % pienempi kuin edellisvuonna. Jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytysten kokonaismäärä 401 oli 12 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Aikajälleenkytkennät pienenivät 26 %, mutta pikajälleenkytkentöjen määrä on pysynyt ennallaan viimeiset 6 vuotta.

Keskeytysten määrä ja aika Vuonna 2016 asiakasta kohti oli keskimäärin 5,6 sähkökatkoa, keskimääräinen keskeytysaika vuodessa asiakasta kohti oli 3,4 tuntia.

9

Talous taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut Konserni Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta Oman pääoman tuotto Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan)

2016 15 343 510 2 649 395 17,3 % 10,5 % 60 %

2015 15 153 977 2 523 715 16,7 % 13,2 % 59,1 %

2014 15 173 861 2 107 448 13,9 % 11,7 % 57,7 %

EMOYHTIÖ Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta Oman pääoman tuotto Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan)

2016 14 719 399 2 305 268 15,7 % 9,2 % 67,6 %

2015 14 614 339 2 318 105 15,9 % 12,8 % 66,1 %

2014 14 637 204 1 825 002 12,5 % 11,0 % 64,4 %

Liiketoiminta Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla sekä Käenkosken voimalaitos Parkanossa). Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kV alueverkon välillä Alajärvi – Ähtäri – Virrat – Keuruu – Petäjävesi.

Vuosi 2016 sujui pääosin suunnitellun mukaisesti. Sähkön siirron ja myynnin energiamäärät sekä liikevaihto olivat budjetoitua paremmat. Emoyhtiön ja konsernin kannattavuus ja liikevoitto olivat edellisen vuoden tasolla ja ylittivät tavoitteet.

Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä.

23.8.2016 Virtain toimipisteen aurinkosähköpaneelien moottoroitua telinettä asennetaan paikalleen.

10

Talous Arvio liiketoiminnan kehittymisestä

Henkilöstö

Alkaneena vuonna konsernin ja emoyhtiön liiketoiminta jatkuu aikaisempien vuosien laajuisena.

Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut Vesa Hätilä. Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 50 henkilöä (vuonna 2015 oli 51 henkilöä).

Investoinnit ja rahoitus Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 4,038 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla.

Liittymismaksujen lisäys oli 0,340 milj. euroa.

Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kV:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä.

Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella.

Yhtiön omistus ja osakkeet Verkkoalueen kunnat omistavat yhtiön osakkeista 99,8 prosenttia.

Omistus jakautuu seuraavasti: Virrat 41,6 %, Alavus 25,3 %, Ähtäri 19,9 %, Keuruu 9,8 %, Kihniö 3,2 %, muut omistajat 0,2 %.

Osakkeiden määrä on 51.196 kappaletta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeiden siirtoa rajoittavat yhtiöjärjestyksen määräykset.

Ympäristöasiat Emoyhtiöllä on sähköverkossaan CCA-kyllästettyjä puupylväitä ja tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy:llä kreosoottikyllästettyjä pylväitä.

Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. CCA-kyllästettyjä pylväitä voidaan luovuttaa uusiokäyttöön niitä ammatissaan tarvitseville vastaanottajille.

Riskienhallinta Sähköverkkotoiminnan merkittävin riski on sähköverkon vaurioituminen poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Sähköturvallisuuteen, vesivoiman tuotantoon ja ympäristöasioihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Riskejä vähennetään investoinneilla vaurioalttiimpiin verkon osiin, varautumalla verkoston ja voimalaitosten pääkomponenttien yllättävään rikkoutumiseen, säännöllisillä kuntotarkastuksilla, ennaltaehkäisevän huolto-ohjelman avulla sekä hoitamalla vastuuntuntoisesti sähköturvallisuus- ja ympäristöasiat.

Sähkön myyntiliiketoiminnan taloudelliset riskit johtuvat sähkön markkinahintojen ja sääolosuhteiden vaikeasta ennustettavuudesta. Sähkökaupan riskejä pyritään hallitsemaan sähkömarkkinoiden seurannalla, tehokkaalla salkunhallinnalla sekä nopealla reagoinnilla muutoksiin.

Hallituksen ehdotus tilikauden voiton käyttämisestä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 834 875,89 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 7,75 euroa osakkeelta eli yhteensä 396 796 euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

11

Konsernin tulos ja tase tuloslaskelma 1000 €

2016

2015

15 344 3 263 58 -8 938 -3 113 -2 432 -1 533 2 649

15 154 3 304 75 -8 820 -3 130 -2 413 -1 646 2 524

-604

-270

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

2 045

2 254

Tuloverot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO

-508 -141 1 396

-477 -99 1 678

1 920 44 202 924

1 740 42 765 1 280

212 531 3 994 543 52 326

317 531 3 437 686 50 756

93 13 378 1 396

93 12 089 1 678

334

271

32 417 4 708 52 326

32 706 3 919 50 756

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut

tase 1000 € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vähemmistöosuudet VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset, ml. palautuskelpoiset liittymismaksut Lyhytaikaiset

12

Emoyhtiön tulos ja tase tuloslaskelma 1000 €

2016

2015

14 719 3 263 59 -9 096 -3 105 -2 089 -1 446 2 305

14 614 3 304 75 -8 942 -3 123 -2 045 -1 565 2 318

-461

-125

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSTÄ JA VEROJA

1 844

2 193

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

-1 095 -194 555

-1 605 -90 498

912 30 559 14 824

1 066 29 006 15 180

212 531 3 872 435 51 345

317 531 3 402 569 50 071

93 280 555

93 170 498

17 558

16 462

28 537 4 322 51 345

29 108 3 740 50 071

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut

tase 1000 € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset, ml. palautuskelpoiset liittymismaksut Lyhytaikaiset

13

Eriytetyn liiketoiminnan tulos ja tase sähköverkkotoiminta tuloslaskelma 1000 €

2016

2015

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO

8 307 3 263 35 -4 201 -2 597 -2 032 -1 169 1 606

8 011 3 304 50 -3 980 -2 589 -1 990 -1 284 1 522

-37

-43

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSTÄ JA VEROJA

1 569

1 479

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

-1 118 -91 360

-1 605 25 -101

867 30 513 9

985 28 945 9

212 6 100 2 149 331 40 181

317 5 500 1 876 439 38 071

47 -555 360

47 -454 -101

17 559

16 441

20 162 2 608 40 181

19 983 2 155 38 071

Rahoitustuotot ja -kulut

tase 1000 € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset, ml. palautuskelpoiset liittymismaksut Lyhytaikaiset

14

Eriytetyn liiketoiminnan tulos ja tase muu sähköliiketoiminta tuloslaskelma 1000 €

2016

2015

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO

6 412 23 -4 895 -507 -57 -277 699

6 603 24 -4 962 -534 -55 -280 796

Rahoitustuotot ja -kulut

-424

-82

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSTÄ JA VEROJA

275

714

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

23 -103 195

0,5 -115 600

45 47 14 815

81 61 15 172

531 1 723 103 17 264

531 1 526 130 17 501

47 834 195

47 624 600

-1

21

14 475 1 714 17 264

14 625 1 584 17 501

tase 1000 € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

15

Varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy • Keskustie 10, 34800 Virrat • (03) 485 511 • www.ksat.fi