9
MAA – uutteruutta ja taitoa
G
enius Loci -paikkatietopalvelussa maa-teema sisältää tietoa ja tarinaa Keski-Pohjanmaan maataloudesta, muun muassa luonnonniityistä, kaskenpoltosta, karjataloudesta ja peltoviljelystä. Huomion ansaitsevat myös hienovaraiset kädentaidot, joiden materiaalit saadaan tavalla tai toisella maasta. Pentti Virrankoski toteaa historiateoksessaan Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa, että kesti vuosikymmeniä ennen kuin alueen väkiluku palasi ennalleen isovihaa edeltävään aikaan eli vuoden 1714 tasolle. Silti väkiluku oli hyvin harva alueella, jota saattoi kutsua enimmäkseen erämaaksi. 1700-luvun puolivälissä Virrankosken määrittelemällä Keski-Pohjanmaalla asui reilusti alle 20 000 henkeä. Vuosisadan lopulla väen kasvu lähti nopeasti nousuun ja 1800-luvun alussa alueen väkiluku oli reippaasti yli 40 000. Väentiheys oli suurinta rannikkoseudulla. Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulla maatalous oli luonnollisesti peruselinkeino. Kaskenpolttoa ja soiden polttoa viljelytarkoitukseen harjoitettiin, mutta uudispeltoa myös raivattiin metsästä sekä ojittamalla ja kyntämällä niittyjä. Viljan lisäksi viljeltiin van-