Page 1


OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi


Sisällysluettelo 1 Johdanto......................................................................................................................3 2 Päihdeongelman tunnistaminen .................................................................................3 3 Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja päihdeongelmaan puuttuminen ......................4 3.1 Yliopisto................................................................................................................ 4 3.2 Tiedekunta ...........................................................................................................4 3.3 YTHS ..................................................................................................................... 5 3.4 Opiskelijajärjestöt ................................................................................................6 4. Opiskelijan päihdeongelmaan puuttumisen toimintamalli Lapin yliopistossa ..........7 4.1 Opetustilanteesta tai yliopiston tiloista poistaminen..........................................7 4.2 Puheeksiotto- ja uudelleen arviointi -keskustelu ................................................7 4.3 Seuranta- ja hoitoonohjausneuvottelu ................................................................8 4.4 Hoidon seuranta ..................................................................................................8 4.5 Huumausainetestaus ...........................................................................................8 4.6 Hoitovaihtoehdot .................................................................................................9 5 Päihdeongelma ja kurinpidolliset seuraamukset ......................................................11 5.1 Opiskeluoikeuden peruuttaminen .....................................................................11 6 Arkaluonteisen tiedon käsittely ja luottamuksellisuus .............................................12 Lähteet .........................................................................................................................12


1 Johdanto Päihteidenkäytöllä voi olla merkittävä vaikutus työssä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen. Nuorena aikuisena omaksutut päihdekäyttötottumukset usein jatkuvat samanlaisina myöhemmin elämässä. Päihteillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa alkoholia, huumeita ja lääkkeitä, joita on käytetty huumaavassa tarkoituksessa. Päihdeohjelman tavoitteena on: -

Edistää opiskelu- ja työkykyä Edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia Ennaltaehkäistä päihdehaittoja Helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan Parantaa hoitoonohjausta.

Päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. Tämä Lapin yliopiston päihdeohjelma on tehty Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL:n) ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) malliversion pohjalta yliopistoon soveltuvaksi. Ohjelman tavoitteena on sanktioiden sijasta korostaa ennaltaehkäisyä, tunnistamista, ohjausta ja varhaista puuttumista. Kaikissa yhteyksissä on pidettävä huolta siitä, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata.

2 Päihdeongelman tunnistaminen Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen on tärkeää päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Päihteiden väärinkäyttö voi ilmetä monin tavoin. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista. Tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: -

ulkoisen olemuksen muutokset opiskelukyvyn heikkeneminen opinnoista suoriutumisen muutokset toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset tunnilta poistumiset satunnaiset ja äkilliset poissaolot päihtyneenä tai krapulassa opetustilanteissa läsnä humalaa muistuttava tila ilman alkoholin hajua henkilökunnan ja opiskelutovereiden välttely

3


3 Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja päihdeongelmaan puuttuminen 3.1 Yliopisto Yliopisto edistää opiskelijan ja opiskelijayhteisön hyvinvointia lisääviä toimintamalleja ja vahvistaa opiskelijakulttuurin päihteettömiä vaihtoehtoja. Lapin yliopistossa on Hyvinvointityöryhmä, jossa on edustajat opiskelupalveluista, opetushenkilökunnasta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä ja ylioppilaskunnasta sekä korkeakouluopintojen ohjaaja, liikunnanohjaaja ja opiskelijoiden edunvalvontavastaava. Hyvinvointityöryhmän yhtenä tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja koordinointi yliopistossa. Se myös koordinoi päihdeohjelman toteuttamista ja sopii yhteisistä toimintatavoista päihdeasioissa. Yliopistossa on nimettynä opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilö, joka koordinoi opiskelijoiden päihdeongelmaan puuttumista. Päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on: -

koota ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista koota puheeksiottotilaisuuksien dokumentit organisoida ja osallistua seuranta- ja hoitoonohjausneuvotteluun valmistella kuulemistilaisuudet huumetestausta varten ja laatia siitä muistio koordinoida huumetestauksen toteuttamista toimia yhteyshenkilönä päihdeasioissa yliopiston, tiedekuntien, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välillä

Opetushenkilökunta, opettajatuutori, opintopäällikkö tai opiskelija voivat ottaa yhteyttä opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöön, mikäli opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja he toivovat neuvoja ja tukea siihen, miten puuttua päihdeongelmaan. Opiskelijoiden päihdeongelmiin liittyvissä asioissa voi konsultoida myös korkeakouluopintojen ohjaajaa.

3.2 Tiedekunta Opintopäällikkö toimii tiedekunnan vastuuhenkilönä opiskelijan päihdekäyttöön puuttumisessa. Tiedekunnassa opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen etenemiseen liittyvissä kysymyksissä ja hän myös ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Opettajatuutorit ja opiskelijat tapaavat sekä yksilö- että ryhmätapaamisissa. Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä opiskelijan jaksamiseen, hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvät kysymykset voivat nousta esille. Opetta-

4


jatuutorikoulutuksissa kerrotaan yliopiston päihdeohjelmasta ja toimintaohjeista päihdeongelmaisen opiskelijan tilanteessa. Jokaisella opiskelijalla on tiedekunnan nimeämä opiskelijatuutori. He tutustuttavat uudet opiskelijat tiedekuntaan, opintoihin ja opiskelukäytäntöihin. Opiskelijatuutoreiden koulutuksessa kerrotaan päihdeohjelmasta ja tuutorit puolestaan kertovat yliopiston päihdeohjelmasta uusille opiskelijoille opintojen aloitusviikolla.

3.3 YTHS YTHS:n työntekijät jakavat tietoa päihteiden vaikutuksesta opiskelijoiden terveydentilaan ja sosiaaliseen elämään sekä normaalin vastaanottotyön (terveystarkastukset, sairasvastaanotto) että www-sivujensa, lehtiartikkeleiden ja erilaisten kampanjoiden kautta. Käytännön yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa organisoidaan moniammatillisten terveystyöryhmien kautta. YTHS on tuottanut Elämäntapaliiton kanssa korkeakouluopiskelijoille materiaalia, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoa päihteiden terveysvaikutuksista ja muokata opiskelijakulttuuria kohti hallitumpaa ja haitattomampaa alkoholinkäyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi juomapäiväkirja, Korkeakouluopiskelijan bileopas ja Sosiaalisen vastuun testi. Tietoa korkeakouluopiskelijoiden päihteidenkäytöstä kerätään valtakunnallisesti toteutettavalla opiskelijoiden terveyskyselyllä neljän vuoden välein. YTHS antaa tiedekunnille palautteen opiskelijakyselyn tuloksista. Lisäksi YTHS antaa tiedekuntakohtaista palautetta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden päihdekäytöstä ja hyvinvoinnista Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) tulosten perusteella. Kysely sisältää sisältää AUDIT-testin sekä kysymyksen huumeiden käytöstä. Opiskelija, joka saa AUDIT-testistä yli 10 pistettä tai on käyttänyt huumeita, kutsutaan terveydenhoitajan luokse terveystapaamiseen, jossa päihteidenkäyttöä ja elämäntilannetta sekä terveydentilaa kartoitetaan laajemmin. Mikäli hoidontarve on tätä mini-interventiota suurempi, hoidontarvetta arvioidaan ja suunnitellaan joko yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Kaikki YTHS:n työntekijät pyrkivät tunnistamaan päihteiden riskikäyttäjiä terveystarkastuksissa ja normaaleilla vastaanottokäynneillä. Erityisesti unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta, vatsavaivoista, päänsäryistä ja väsymyksestä kärsivien potilaiden päihteidenkäyttö tulisi kartoittaa osana esitietojen ottamista. Jos YTHS:n terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhoitaja, lääkäri, hammaslääkäri tai psykologi) vastaanottotyössään havaitsee tai epäilee potilaana olevan opiskelijan kärsivän päihteiden liikakäytöstä, hän joko kartoittaa itse opiskelijan päihteidenkäytön, päihdehistorian, somaattisen ja psyykkisen tilan tai ohjaa opiskelijan sellaiselle YTHS:n työntekijälle, jolla on kokemusta päihdepotilaan hoidontarpeen arvioinnista. Yleensä arviointi tapahtuu yleislääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Jatkohoito tapahtuu useimmiten joko YTHS:ssä terveydenhoitajan, yleislääkärin tai psykologin vastaanotolla, nuorisoasenalla tai A-klinikalla. Tarvittaessa opiske5


lija voidaan ohjata myös katkaisuhoitoon, laitoskuntoutusjaksolle tai psykiatrin arvioon jatkohoitotarpeista. Jos päihdeongelma vaikeuttaa opiskelijan selviytymistä opinnoista, YTHS:n työntekijä kannustaa opiskelijaa keskustelemaan opintoihin liittyvistä asioista opettajatuutorinsa ja/tai ohjaushenkilökunnan kanssa. Mikäli opiskelijan päihdeongelma havaitaan muualla kuin terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla, esimerkiksi opetustilanteessa, YTHS:n yleislääkäri osallistuu opiskelijan hoitoonohjausneuvotteluun yliopiston päihdeyhdyshenkilön kutsusta. Neuvottelun jälkeen yleislääkäri tekee hoidontarpeen arvioinnin joko itsenäisesti tai muita ammattihenkilöitä (psykologi, psykiatrian erikoislääkäri) konsultoiden. YTHS:n työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten kaikki potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat täysin luottamuksellisia eikä niistä välitetä mitään tietoa opetushenkilökunnalle, mikäli opiskelija on hakeutunut hoitoon tai arvioon omatoimisesti

3.4 Opiskelijajärjestöt Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt ovat avainasemassa opiskelijatovereiden päihdeongelmien tunnistamisessa. Todennäköisesti opiskelijatoverit havaitsevat muita tahoja helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia. Tällaisia tilanteita ovat erityisesti, kun opiskelija loukkaa itseään tai joutuu tappeluun päihtymystilan takia. Samoin alkoholin juominen sammumispisteeseen asti tai niin, ettei edellisen illan tapahtumista ole muistikuvia, ovat aina merkkejä alkoholin ongelmakäytöstä. Huumeiden käyttöön voi liittyä aistiharhoja, harha-ajatuksia, outoa tai aggressiivista käytöstä. Opiskelijatoverit tietävät usein opetushenkilökuntaa paremmin, milloin päihdekäyttö vaikuttaa myös opintosuorituksiin. Opiskelija, joka on huolissaan opiskelijatoverinsa päihteiden käytöstä voi keskustella luottamuksella asiasta tiedekunnan opintopäällikön ja opintopsykologin / korkeakouluopintojen ohjaajan kanssa. Tavoitteena on antaa huolta kantavalle opiskelijalle tukea ja mahdollisuus tulla kuulluksi sekä tarvittaessa apu ja tuki päihteitä käyttävälle opiskelijalle. Hyvinvointityöryhmään kuuluu opiskelijajärjestön edustajia. Hyvinvointityöryhmässä käydään keskustelua päihdekulttuurista yliopiston ja tiedekunnan opiskelijatoiminnassa.

6


4. Opiskelijan päihdeongelmaan puuttumisen toimintamalli Lapin yliopistossa Jos herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia pitää ottaa kyseisen opiskelijan kanssa puheeksi Lapin yliopiston päihdeohjelman toimintamallin mukaisesti.

4.1 Opetustilanteesta tai yliopiston tiloista poistaminen Yliopistolain 45 §:n mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Jos opetustilanteesta tai tilaisuudesta poistaminen on johtunut päihteiden käytöstä, poistamiset kirjataan (opetustilanteesta poistaminen -lomake, liite 1) ja lomake toimitetaan opintopäällikölle, joka toimittaa sen edelleen päihdeyhdyshenkilölle.

4.2 Puheeksiotto- ja uudelleen arviointi -keskustelu a) Puheeksiottotilaisuus Mikäli opiskelijan päihteiden käyttö on huolta herättävää, järjestetään tiedekunnassa puheeksiottotilaisuus mahdollisimman pian. Opintopäällikkö vastaa asian puheeksi otosta opiskelijan kanssa ja tiedottaa asiasta yliopiston päihdeyhdyshenkilöä (puheeksiotto -lomake, liite 2). Mitä varhaisemmin päihdekäyttö otetaan puheeksi, sitä helpompi on vähentää siitä koituvia haittoja. Puheeksiottotilaisuus on avoimessa ilmapiirissä tapahtuva keskustelu, jossa päihdeongelman arkaluontoisuus on otettava huomioon. Opiskelijan päihdekäytöstä ei saa keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden kuullen. Keskustelun tarkoituksena on ilmaista huoli opiskelijan päihdekäytöstä ja sen vaikutuksista hänen opintoihinsa ja hyvinvointiinsa. Tällaisissa tilanteissa keskustelu itsessään toimii varhaisena puuttumisena. b) Uudelleen arviointi -keskustelu Opintopäällikkö kutsuu opiskelijan kahdenkeskiseen tilanteen uudelleen arviointiin noin 4-8 viikon kuluttua. Jos tilanne on edelleenkin huolestuttava, opintopäällikkö pyytää yliopiston päihdeyhdyshenkilöä järjestämään seuranta- / hoitoon ohjausneuvottelun.

7


4.3 Seuranta- ja hoitoonohjausneuvottelu a) Seurantaneuvottelu Päihdeyhdyshenkilön järjestämässä seurantaneuvottelussa arvioidaan opiskelijan tilannetta ja mahdollista hoitoonohjauksen tarvetta. Neuvotteluun osallistuu YHTS:n edustaja ja tiedekunnanopintopäällikkö. b) Hoitoon ohjausneuvottelu Mikäli päihdekäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut turvallisuutta taikka vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai opiskelijan huumausaineiden käyttö on riippuvuustasoista yliopiston päihdeyhdyshenkilö järjestää hoitoonohjausneuvottelun. Ennen neuvottelua päihdeyhdyshenkilön vastuulla on opiskelijan kuuleminen ((puheeksiotto - /keskustelumuistio -lomake, liite 2). Hoitoonohjausneuvottelua varten päihdeyhdyshenkilö kokoaa tarvittavat taustatiedot, ja lähettää osallistujille kirjallisen kutsun, joka sisältää tiedon osallistujista ja neuvottelun tavoitteesta. Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat 1) opiskelija, 2) YTHS:n edustaja, 3) päihdeyhdyshenkilö, 4) tarvittaessa yliopiston/tiedekunnan edustaja tai edustajat sekä 5) tarvittaessa opiskelijan tukihenkilö. Neuvottelun puheenjohtajana toimii YTHS:n edustaja. Hoitoonohjausneuvottelussa tehdään kirjallinen hoitositoumus/ suostumus (hoitositoumus -lomake, liite 3) ja sovitaan jatkosuunnitelmista sekä seurantapalaverista tilanteen arvioimiseksi uudelleen.

4.4 Hoidon seuranta Hoitositoumuksen toteutumista arvioidaan seurantapalaverissa, jonka järjestää hoitava taho. Mikäli opiskelija jättää hoitositoumuksen aikana saapumatta sovitulle hoitokerralle tai saapuu sinne päihtyneenä, hoitava taho ilmoittaa päihdeyhdyshenkilölle hoitositoutumuksesta poikkeamisesta. Hoitositoumuksen rikkomistapauksissa opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilö järjestää erillisen keskustelutilaisuuden, jossa on mukana päihdeyhdyshenkilön lisäksi tiedekunnan opintopäällikkö ja opiskelija. Keskustelutilaisuudessa arvioidaan opintojen suorittamista ja mahdollisia seurauksia, jotka määräytyvät opiskelijan opiskelualan mukaan. Luottamuksellisuus hoitokeskustelujen sisällöstä säilyy kaikissa tapauksissa.

4.5 Huumausainetestaus Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista, yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen (yliopistolaki 43 d §).

8


Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen 1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, 2. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 3. merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä (yliopistolaki 43 d §). Huumetestausta varten opettaja tai harjoittelun ohjaaja täyttää liitteenä 4 olevan lomakkeen ensimmäisen sivun ja toimittaa sen yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle. Opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestauksen perusteista ennen testiin ohjaamista. Kuuleminen merkitään lomakkeeseen ja opiskelija allekirjoittaa sen. Päihdeyhdyshenkilö osoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön (yleensä YTHS:n henkilökuntaan kuuluvan), joka antaa tarvittavan todistuksen. Todistus on toimitettava päihdeyhdyshenkilölle kohtuullisessa ajassa, joksi yleensä määrätään 3-5 päivää. Yliopisto vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. On suositeltavaa, että päihdeyhdyshenkilö tiedottaa YTHS:n yksikköä heti, kun opiskelija on velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Veri- tai virtsanäyte annetaan valvotuissa, kontrolloiduissa olosuhteissa noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta työpaikan huumetestauksesta. Testituloksen tulkitsee yliopistosta riippumaton terveydenhuollon yksikkö. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Yliopistolain 43 d §:n edellyttämästä huumausainetestauksesta kieltäytyminen johtaa jatkotoimenpiteisiin.

4.6 Hoitovaihtoehdot Hoitomuotoja voivat olla avohoidossa A-klinikka, Lapin nuorisoasema Romppu tai käynnit päihdealaan perehtyneen lääkärin tai psykoterapeutin vastaanotolla yksityissektorilla. Tarvetta opiskelijan KELA-rahoitteiseen yksilöpsykoterapiaan voidaan arvioida YTHS:n psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Mikäli on tarvetta laitoskuntoutusjaksolle, rahoitusta järjestetään yhteistyössä opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Laitoskuntoutusjakson ajaksi opiskelijan on mahdollista saada KELAn kuntoutusrahaa.

9


Vastuutoimija

Tehtävät

Opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilö

-

Opintopäällikkö

-

kokoaa ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista kokoaa puheeksiottotilaisuuksien dokumentit ja muistiot organisoi ja osallistuu seuranta- ja hoitoonohjausneuvotteluun valmistelee kuulemistilaisuudet koordinoi huumetestauksen toteuttamista toimii yhteyshenkilönä päihdeasioissa toimii tdk:n vastuuhenkilönä opiskelijan päihdekäyttöön puuttumisessa järjestää opiskelijan puheeksiottotilaisuuden tiedekunnassa toimittaa päihdeyhdyshenkilölle ko. tilaisuuden dokumentit ja muistiot järjestää opiskelijan tilanteen uudelleen arviointi -keskustelun 4-8 vk:n kuluttua pyytää tarvittaessa päihdeyhdyshenkilöä järjestämään opiskelijan seuranta- ja hoitoon ohjausneuvottelun

Opettaja

-

poistaa opiskelijan opetustilanteesta päihdekäytön takia täyttää lomakkeen opetustilanteesta poistamisesta ja toimittaa sen päihdeyhdyshenkilölle

Opettajatuutori

-

Opiskelijatuutori

-

jos opiskelijan henkilökohtaisissa tapaamisissa tulee esiin opiskelijan huolestuttava päihdekäyttö, voi ottaa yhteyttä päihdeyhdyshenkilöön järjestää päihteettömiä tuutoritapaamisia kertoo uusille opiskelijoille päihdeohjelmasta suunnitellee ja koordinoi ennaltaehkäisevää päihdetyötä yliopistossa sopii yhteisistä toimintatavoista päihdeasioissa seuraa päihdeohjelman toteuttamista

Hyvinvointityöryhmä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

-

Opiskelija

-

Opiskelijajärjestöt Korkeakouluopintojen ohjaaja

-

Virastomestarit

-

jakaa tietoa päihteiden vaikutuksista toteuttaa terveyskyselyn (sis. AUDIT –testin) kartoittaa opiskelijan päihteiden käytön, arvioi hoidon tarpeen osallistuu päihdeyhdyshenkilön järjestämään seuranta- ja hoitoon ohjausneuvotteluun opiskelijatoverista huolestunut opiskelija voi luottamuksella ottaa yhteyttä opintopäällikköön tai korkeakouluopintojen ohjaajaan edistää päihteetöntä opiskelijakulttuuria tukee omasta päihteiden käytöstään huolestunutta opiskelijaa ja ohjaa avun piiriin neuvoo ja tukee opiskelijatoverin päihteidenkäytöstä huolestunutta opiskelijaa poistaa opiskelijan opetustilateesta ja /tai yliopiston tiloista päihdekäytön takia

10


5 Päihdeongelma ja kurinpidolliset seuraamukset Yliopistolain 45 §:n mukaan yliopisto voi käyttää kurinpidollisia toimenpiteitä eli poistaa opiskelijan opetustilanteesta tai evätä oikeuden osallistua opetukseen kolmeksi päiväksi. Saman lain mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä, kieltäytyy huumausainetestistä tai on käyttänyt huumausaineita. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori. Jos opiskelijan teko on vakava tai epäasiallinen käytös jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, opiskelija voidaan erottaa yliopistosta enintään vuodeksi. Päätöksen tekee yliopiston hallitus. Yliopisto voi myös peruttaa opiskeluoikeuden niin sanotun SORAlainsäädännön tarkoittamissa tilanteissa.

5.1 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden yliopistolain 43 a §:n mukaan, jos: 1. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; tai 2. on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi; tai 4. opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa erikseen mainituista rikoksista, joita ovat siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö- ja huumausainerikokset (ei kuitenkaan huumausaineiden käyttörikos), jos opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi. Lapin yliopistossa opiskeluoikeuden peruuttaminen koskee sosiaalityön ja opettajankoulutuksen tutkintoja. Kaikissa tapauksissa ennen peruutuspäätöksen tekemistä yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. 11


Päätökseen opinto-oikeuden peruuttamisesta tekee yliopiston hallitus. Opiskeluoikeus voidaan laissa säädetyin edellytyksin palauttaa.

6 Arkaluonteisen tiedon käsittely ja luottamuksellisuus Henkilötietolain mukaan henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaava tieto, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskevaksi. Arkaluonteisia tietoja ovat mm. ne henkilötiedot, jotka koskevat terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia. Näitä tietoja ei saa käsitellä - kerätä, tallentaa, järjestää, käyttää, luovuttaa, säilyttää, muuttaa, yhdistää, poistaa, tuhota - ilman laissa säädettyä tai henkilön itsensä antamaa lupaa. Yliopistoilla on lakiin perustuva oikeus opiskelijoiden henkilötietojen ja myös arkaluonteisten tietojen käsittelyyn sille laissa säädetyn tehtävän tai velvoitteen toteuttamiseksi. Arkaluonteiset tiedot on säilytettävä erillään muista henkilötiedoista. Ne tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Yliopiston henkilöstöön kuuluva, joka on työssään saanut tietää jotakin opiskelijan ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa sivulliselle ilmaista saamiaan tietoja. Kaikki opiskelijan päihdeongelman selvittelyyn liittyvät keskustelut ja neuvottelut ovat luottamuksellisia ja kaikki niihin osallistuneet ovat vaitiolovelvollisia. (Henkilötietolaki 3-8 ja 11–12 §, 33 §, Yliopistolaki 45 b §). Lisätietoja http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki www.paihdelinkki.fi http://www.taitolaji.fi/ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01120&p_haku= alkoholi ja terveys

Lähteet Yliopistolaki 954/2011, yliopistoasetus 770/2009 ja henkilötietolaki 523/1999 ja niiden muutokset Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päihdeohjelma

12


LIITE 1 LUOTTAMUKSELLINEN Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia Opiskelijan nimi

Henkilötunnus

Opintojakso/opetustilanne

Kuvaus tilanteesta

Miten päihdehaitta todettiin? Humalatila Muu päihtymys

Muut vieroitusoireet

Krapula

Epäasiallinen ja häiritsevä käytös

Opiskelijan oma näkemys tilanteesta: Myönsi päihdekäytön Kielsi päihdekäytön Jatkotoimenpiteet Suositellaan huumausainetestaukseen Muu suunnitelma:

Päivämäärä ja paikka Opettajan allekirjoitus, nimenselvennys ja yhteystiedot Lomake toimitetaan yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle

13


LIITE 2 LUOTTAMUKSELLINEN PUHEEKSIOTTO/KESKUSTELUMUISTIO OPISKELIJAN PÄIHTEIDENKÄYTÖSTÄ Opiskelijan nimi

Puhelinnumero

Syntymäaika

Osoite

Havainnot (mitä ja missä):

Sovitut toimenpiteet:

Paikka ja aika

Keskustelun osapuolten allekirjoitukset ja nimenselvennykset:

Oppilaitoksen edustaja

Opiskelija

Tästä muistiosta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yliopistolle ja opiskelijalle. Muistio toimitetaan yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle

14


LIITE 3 LUOTTAMUKSELLINEN Hoitositoumus Opiskelijan nimi

Henkilötunnus

Todetut päihdekäytön aiheuttamat haitat opinnoissa _ Krapulapäivät

_ Opintoihin liittyvien tehtävien laiminlyönti

_ Tapaturmat

_ Potilas/asiakas turvallisuuden vaarantaminen

_ Humalatila

_ Ihmissuhdevaikeudet

_ Muu päihtymys

_ Muut haitat, mitä

_ Poissaolot Päihdeyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilöinä hoitopaikan ja yliopiston/tiedekunnan välillä ja hänellä on oikeus saada hoitopaikasta opiskelijan terveydentilaa ja hoidon edistymistä koskevia tietoja. Hoitotaho välittää yhdyshenkilölle myös tiedon, mikäli hoito jatku suunnitelman mukaisesti.

Sitoudun päihdeongelmani vuoksi hoitoon, jonka tarkempi sisältö määräytyy terveyspalveluissa tehtävässä hoitosuunnitelmassa.

Päivämäärä ja paikka

Opiskelijan allekirjoitus, nimenselvennys ja yhteystiedot

Sitoumus toimitetaan yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle .

15


LIITE 4 LUOTTAMUKSELLINEN Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle – opiskelija velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskeva todistus (Yliopistolaki 43 d § (12.8.2011/954))

Opiskelijan nimi

Henkilötunnus

Perustelu vaatimukselle esittää huumausainetestiä koskeva todistus epäily huumeriippuvuudesta epäily huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemisesta Päihtymysepäily Paikka Pvm ja kellonaika Päihtymystilan arvioija *

Nimi

Puh

*yliopiston tai harjoittelupaikan edustaja

Päihtymystilan arviointi Puhe:

Puhuteltavuus:

Ajan ja paikan taju:

_ selvää _ epäselvää

_ kyllä _ heikentynyt

_ kyllä _ heikentynyt

Kävely:

Reaktiokyky:

Alkoholin haju:

_ varmaa _ epävarmaa

_ normaali _ hidastunut

_ ei _ kyllä

Olemus: _ rauhallinen – hallittu _ unelias

_ euforinen – menee lujaa _ uhitteleva

_ ahdistunut _ itkuinen

Fyysiset oireet: _ ei ole _ vapina

_ levottomuus _ oksentaminen

_ hikoilu

16


Kuvaus toimintakyvyn heikentymisestä

Huumausainetestaustodistuksen esittämiseen velvoittaneen yliopiston edustajan yhteystiedot

Nimi

Puh

Opiskelija on ohjattu terveydenhuoltoon huumausainetestausta varten Pvm ja kellonaika Terveydenhuollon yksikön nimi Mahdollisen saattajan nimi

__________________ Pvm

__________________________________________ Allekirjoitus ja nimenselvennys

Opiskelijan näkemys Myönnän huumeidenkäytön/huumeriippuvuuden Kiellän huumeidenkäytön/huumeriippuvuuden

__________________ Pvm

_________________________________________ Allekirjoitus

Opiskelijalla tulee olla testitilanteessa mukanaan kuvallinen henkilötodistus. Tämän asiakirjan alkuperäinen kappale on yliopiston kappale. Yksi kopio on annettu opiskelijalle ja yksi jää terveydenhuollon yksikköön. Lomake toimitetaan yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilölle.

17


LIITE 5 Huolen vyöhykkeet Ei huolta 1

Pieni huoli 2

Tuntuva huoli 3

Suuri huoli 4

Ei huolta lainkaan.

Huoli tai ihmettely käynyt mielessä.

Huoli on tuntuvaa.

Huoli on erittäin suuri.

Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta.

Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve.

Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti.

Vyöhykkeistö on suunniteltu lasten ja nuorten pulmatilanteisiin. Sitä voidaan kuitenkin hyvin käyttää / soveltaa myös tilanteisiin jossa on kyse aikuisista tai nuorista aikuisista. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona: toisessa päässä (1) ei lainkaan huolta herättävä tilanne ja toisessa päässä (7) suuren huolen tilanne. Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja rajat sen ovat joustavia. Kahdella työntekijällä saattaa olla hyvinkin eriasteinen huoli kohdatessaan samaa lasta / nuorta / perhettä. Huoli on aina subjektiivinen kokemus, joka liittyy ennakointiin omista toimintamahdollisuuksista kyseisessä tilanteessa. Huoli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun omat toimintamahdollisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. Ottaessaan huolen puheeksi työntekijä pyytää apua ja yhteistyötä huolensa vähentämiseksi. 18


I Ei huolta vyöhyke Työntekijä kokee, että asiakkaan asiat ovat hyvin. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia. II Pienen huolen vyöhyke Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III Tuntuvan huolen vyöhyke (Harmaa vyöhyke) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 § ilmoitus-velvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua. IV Suuren huolen vyöhyke Työntekijä arvioi asiakkaan olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että asiakkaalle käy huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti.

19


Opiskelijoiden päihdeohjelma 2015  

Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you