Page 1

VUOSIKERTOMUS 2016


Sisällys 4 6

Lapin yliopiston strategia 2025

Hallituksen puheenjohtajalta Raimo Väyrynen

8

Rehtorin katsaus Mauri Ylä-Kotola

10 12

Tutkimus Minna Uotila

Saamentutkimus Tarmo Jomppanen

14

Taide ja muotoilu Satu Miettinen

16 Opetus Kaarina Määttä VUOSIKERTOMUS 2016 Julkaisija: Lapin yliopisto Toimitus: Olli Tiuraniemi Kuvitus ja ulkoasu: Lasse Paldanius Infografiikat: Reetta Linna Valokuvat: Marko Junttila, Irma Varrio, Matias Partanen Paino: Lapin yliopistopaino

18 20

Opiskelijalta Elias Rauhala

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Timo Aarrevaara

22

Talous Matti Honkala

24 26

Tilastot

Organisaatio

RAIMO HÄYRYNEN HALLITUKSEN PUHEENJOTAJAN KATS

3


Lapin yliopiston strategia 2025

Tehtävä Pohjoisen puolesta – maailmaa varten

Strateginen profiili

Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus

Visio 2025 Lapin yliopisto on kansainvälisesti selkeästi profiloitunut ja tunnustettu arktinen ja pohjoinen tiede- ja taideyliopisto.

Pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ

Arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus Vastuullinen matkailu

Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu

Arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus Globaalit taloudelliset ja poliittiset muutokset sekä ilmaston lämpeneminen vaikuttavat korostuneesti arktisella alueella. Lapin yliopiston tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus kohdistuvat pohjoisten alueiden yhteiskuntiin, ympäristöön sekä näiden vuorovaikutukseen.

4

VUOSIKERTOMUS 2016 LAPIN YLIOPISTON STRATEGIA 2025


Strategiset painoalat Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus Painoalan tutkimuksessa eritellään eri toimijaryhmien intressejä suhteessa toimintaympäristön ehtoihin ja sääntelyyn. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista kestävän kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kehityksen näkökulmista arktisessa ja pohjoisessa toimintaympäristössä. Erityisinä tutkimuskohteina ovat alkuperäiskansoihin liittyvät teemat.

Vastuullinen matkailu Vastuullisen matkailun tutkimuksessa korostuvat paikallisen elämänmuodon, maiseman ja rakennetun ympäristön yhdistyminen matkailuelinkeinon

kehittämiseen. Matkailun monitieteinen tutkimus kohdistuu etenkin vieraanvaraisuuden politiikkaan, matkailupalveluiden muotoilemiseen ja tulevaisuuden matkailuympäristöjen suunnittelemiseen. Tutkimus tarjoaa ymmärtämisen ja kehittämisen välineitä matkailuun liittyvään yhdyskuntasuunnitteluun ja matkailun toimialoille.

Pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ Arktisen alueen muutos vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, yhteiskuntarakenteisiin ja muuttoliikkeeseen. Yliopiston tutkimuksessa huomiota kiinnitetään pohjoiselle alueelle ominaisiin sosiaalisiin, taloudellisiin, poliittisiin ja koulutuksellisiin hyvinvointia heikentäviin ja

edistäviin tekijöihin. Yliopisto rakentaa monitieteistä muutoksen tutkimusta ja kouluttaa muuttuvan työn asiantuntijoita.

Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu Palvelumuotoilu hyödyntää taiteen ja tieteen vuorovaikutusta matkailun, teollisten tuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen kehittämisessä. Palvelumuotoilun tutkijana ja kouluttajana yliopisto luo edellytyksiä julkisten palvelujen, oppilaitosten ja yksityisen sektorin kilpailukykyiselle ja kestävälle palvelutuotannolle monikulttuurisessa ympäristössä.

5


RAIMO VÄYRYNEN Hallituksen puheenjohtaja

Pohjoinen katsoo tulevaisuuteen

“ Pohjois-Suomessa rakenteellinen kehittäminen koskee uusia avauksia arktisessa tutkimuksessa ja kasvatustieteissä. Näissäkin asioissa me katsomme rohkeasti tulevaisuuteen.

6

Vuoden 2016 aikana Lapin yliopisto eteni perustoiminnoissaan ja suoritti itsetutkistelua. Yliopistomme kävi muiden yliopistojen tapaan kerran neljässä vuodessa käytävät tulosneuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Saavutimme neuvotteluissa opetuksen osalta tavoitteemme, mutta emme saavuttaneet niissä riittävää tulosta tutkimuksen osalta. Vuoden mittaan kävi yhä selvemmäksi, että väitöskirjojen osalta pääpaino on tiedekunnissa ja loppuvuodesta hallitus ryhtyikin toimenpiteisiin tutkimustoiminnan tehostamiseksi. On selvää, että yliopiston tulee parantaa tutkimuksensa laatua yhteisillä ponnistuksilla ja vastuu siitä kuuluu koko yliopistoyhteisölle. Ministeriön kanssa käytävät tulosneuvottelut nostavat esille kiristyvän kilpailun yliopistojen välillä ja edellyttävät uusien yhteistyömuotojen etsimistä. Pohjois-Suomessa rakenteellinen kehittäminen koskee uusia avauksia arktisessa tutkimuksessa ja kasvatustieteissä. Näissäkin asioissa me katsomme

VUOSIKERTOMUS 2016 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJALTA

rohkeasti tulevaisuuteen. Menestymisemme Suomen Akatemian profilointihakemuksissa, jotka ovat olleen koko yliopistoyhteisön ponnistuksia, ovat osoituksia siitä, että suuntautuminen tulevaisuuteen kannattaa. Päätöksemme hankkia asteittain osake-enemmistö Lapin ammattikorkeakoulussa luo edellytykset entistä voimakkaamman ja omavaraisemman korkeakouluyhteisön luomiselle Lappiin. Samalla yhteistyö toimii edelläkävijänä yleistyvälle valtakunnalliselle kehitykselle. Yhteistyön täysimittainen toteuttaminen edellyttää yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä entistä tiiviimpää yhteistyötä erityisesti opetuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Yliopistomme sijaitsee etelästä katsottuna periferiassa, mutta maakuntaan tehtävät uudet innovaatiot teollisuudessa, kaivostoiminnassa ja matkailussa osoittavat, että pohjoisessa on elinvoimaa. Tämä myönteinen kehitys on käännettävä myös korkeakouluyhteisössä entistä vahvemmaksi menestystarinaksi.


7


MAURI YLÄ-KOTOLA Rehtori

Pohjoisen puolesta maailmaa varten

“ Yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia.

8

VUOSIKERTOMUS 2016 REHTORIN KATSAUS

Lapin yliopiston strategian 2025 mukaan yliopiston tehtävä on toimia ”pohjoisen puolesta – maailmaa varten”. Yliopiston visiona on vuonna 2025 olla kansainvälisesti selkeästi profiloitunut ja tunnustettu arktinen tiede- ja taideyliopisto. Strategian toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015–2018 koostuu kolmesta osasta, jotka ovat tutkimus, tutkintokoulutus ja yliopistoyhteisön kokonaiskehittäminen. Jokaiselle osa-alueelle on määritelty kehittämiskohteet tavoitetiloineen vuoteen 2025 mennessä, toimenpiteet vuosille 2015–2018 sekä seurantaindikaattorit. Vastauksena toimintaympäristön muutokseen yliopisto muun muassa menestyi hyvin Suomen Akatemian profilointirahoitushauissa tutkimuksen vahvistamiseksi ja hankki huomattavan osan Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista yhteisen liittokorkeakoulurakenteen vahvistamiseksi Lapissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin yliopiston väliset sopimusneuvottelut kaudelle 2017–2020 pidettiin

toukokuussa 2016. Lapin yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sille myönnettiin laatuleima, joka on voimassa kuusi vuotta 29.2.2016 alkaen. Yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Auditointiryhmän mukaan Lapin yliopiston vahvuuksina korostuvat laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen strategiatyössä sekä toimeenpanosuunnitelma, joka vahvistaa laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen yhteyttä. Myös opiskelijoiden osallistuminen on auditoinnin perusteella vahvaa. Tulevaisuudessa yliopiston talous on kasvava haaste: toiminnan tehostamisen, täydentävän rahoituksen, sijoitustoiminnan, varainhankinnan ja eläköitymisen hallinnan merkitys korostuu entisestään perusrahoituksen suppeudesta johtuen.


POHJOISEN PUOLESTA

POHJOISEN PUOLESTA

MAAILMAA VARTEN

MAAILMAA VARTEN

MAAILMAA VARTEN

POHJOISEN PUOLESTA POHJOISEN PUOLESTA

MAAILMAA VARTEN

POHJOISEN MAAILMAA PUOLESTA VARTEN

POHJOISEN PUOLESTA

MAAILMAA VARTEN

9


MINNA UOTILA Tiedevararehtori

Profiloituminen etenee

“ Päättynyt tulossopimuskausi on ollut tutkijakoulun rakentamisen ja käynnistämisen aikaa, alkanut tulossopimuskausi tulee olemaan tutkijakoulun vakiinnuttamisen ja kehittämisen aikaa tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien kanssa.

10

VUOSIKERTOMUS 2016 TUTKIMUS

Lapin yliopisto on menestynyt hyvin Suomen Akatemian rahoitushauissa, joiden tarkoituksena on tukea ja nopeuttaa yliopistojen profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi. Suomen Akatemian ensimmäisellä profiloitumisrahoituksella vuosille 2015– 2019 toteutettavat Lapin yliopiston profiloitumistoimet ovat kohdentuneet arktisiin oikeuksiin ja luonnonvaroihin sekä arktisiin alkuperäiskansoihin. Viime vuonna yliopisto jatkoi ensimmäisellä profiloitumisrahoituksella käynnistettyjä toimiaan muiden muassa kutsumalla arktisiin alkuperäiskansoihin kohdistuvaan profiloitumistoimeen tutkimusprofessorin ja rekrytoimalla tutkijatohtorin. Myös arktisiin oikeuksiin ja luonnonvaroihin kohdistuvaan profiloitumistoimeen rekrytoitiin tutkijatohtori. Suomen Akatemian toisella profiloitumisrahoituksella vuosille 2016–2020 yliopisto käynnisti arktiseen muotoiluun ja taiteisiin keskittyvän profiloitumis-

toimen, johon nimitettiin palvelumuotoilun professori, erityisalueenaan arktiset kysymykset. Kolmanteen Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumista tukevaan hakuun yliopisto jätti hakemuksen, joka kohdentuu arktiseen politiikkaan ja hallintoon sekä arktiseen tietoon ja oppimiseen. Viime vuonna vahvistettiin edelleen yliopiston tutkijakoulun ja tohtoriohjelmien toimintaa. Päättynyt tulossopimuskausi on ollut tutkijakoulun rakentamisen ja käynnistämisen aikaa, alkanut tulossopimuskausi tulee olemaan tutkijakoulun vakiinnuttamisen ja kehittämisen aikaa tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Avoin tiede on tiedepoliittisesti merkittävä tulevaisuudessa. Vuonna 2016 Lapin yliopistossa laadittiin ja rehtorin päätöksellä vahvistettiin avoimen tieteen politiikan linjaukset sekä data- että julkaisupolitiikan osalta.


11


TARMO JOMPPANEN Hallituksen jäsen Emeritusjohtaja, Saamelaismuseo

Yliopisto vähemmistökulttuurin voimavarana

“ Lapin yliopiston saamentutkimus antaa vastauksia saamelaista yhteiskuntaa ja politiikkaa koskeviin kysymyksiin sekä tukee viranomaisten työtä saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi.

12

VUOSIKERTOMUS 2016 SAAMENTUTKIMUS

Lapin yliopiston edellytykset ja resurssit saamelaistutkimuksen osalta ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Yliopisto on saanut Suomessa valtakunnallisen vastuun saamelaisuutta koskevasta yhteiskunnallisesta ja oikeustieteellisestä tutkimuksesta. Lisäksi saamentutkimusta on kaikissa tiedekunnissa ja Arktisessa keskuksessa. Saamelaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyy nykyään monenlaisia ratkaisemattomia ja paljon keskustelua aiheuttavia ongelmia. Lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa käydään vilkasta ja välillä repivää keskustelua

muiden muassa saamelaismääritelmästä, yhteispohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, saamelaiskäräjälaista ja ILO-sopimuksesta. Keskusteluissa käytetään monesti joko tahattomasti tai tarkoituksella virheellisiä ja harhaan johtavia väitteitä. Oikean tiedon tarve on ilmeinen, joten omalta osaltaan Lapin yliopiston saamentutkimus antaa vastauksia edellä mainittuihin saamelaista yhteiskuntaa ja politiikkaa koskeviin kysymyksiin sekä tukee viranomaisten työtä saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi.


13


SATU MIETTINEN Varadekaani, taiteiden tiedekunta

Arktisen muotoilun osaamiskeskus edistää yrittäjyyttä

“ Tiedekunta toimii varsin aktiivisesti osana kansainvälistä muotoilun ja taiteen tutkimuksen verkostoa.

14

VUOSIKERTOMUS 2016 TAIDE JA MUOTOILU

Arktisen muotoilun ja taiteen osaaminen värittää lappilaista arkea ympäri vuoden. Taiteiden tiedekunta kehittää arktisen muotoilun osaamista Arktisen muotoilun osaamiskeskuksen (AMOK-hanke 2016–2017) siipien suojissa. Osaamiskeskus muodostuu tutkimuksen, laboratorioiden, taiteen ja yrittäjyyden sisältöjen vuoropuhelusta. Tiedekunnan tiloissa toimiva start up -yrittäjien verkosto kokoaa tiedekuntaan muotoilualan yrittäjiä. Osaamiskeskus tiivistääkin osaltaan kehittämisja tutkimusyhteistyötä yritysten, muiden tutkimuslaitosten ja organisaatioiden kanssa. Yhteistyötä vauhdittaa myös Arktisen muotoilun klusteri, joka koordinoi koko Lapin arktisen muotoilun osaamista osana Lapin liiton Arctic Smartness Excellence -hanketta vuosina 2016–2017. Arktisen muotoilun ja taiteen tieteellistä tutkimusta ohjaa Suomen Akatemian profilointirahoitus vuosille 2016–2020.

Keväällä 2016 Arktisen muotoilun viikko tarjosi uusia kansainvälisiä näkökulmia ja sisältöjä lappilaiselle muotoilulle. Keväällä järjestettiin myös pohjoismainen taide- ja muotoilukoulutuksen CIRRUS-konferenssi. Loppusyksystä kansainvälinen MUM-konferenssi nosti esiin mobiilia sekä vuorovaikutteista ja ubiikkia suunnittelua. Tiedekunta toimiikin varsin aktiivisesti osana kansainvälistä muotoilun ja taiteen tutkimuksen verkostoa. Taiteellinen toiminta puolestaan syventää tutkimuksen ja yrittäjyyden sisältöjä. Tiedekunnan gallerioiden toiminta tuottaa syvällisen katsauksen arktiseen muotoiluun ja taiteeseen. Arktisen muotoilun pop up store tiedekunnan tiloissa tarjoaa upean myyntikanavan opiskelijoiden ja henkilökunnan muotoilu- ja taidetuotteille.


A r

t &

D

e

S i g

n

15


KAARINA MÄÄTTÄ Vararehtori

Yhteisöllisyys opiskelun voimavarana

“ Yliopistomme fyysistä oppimisympäristöä on muokattu siten, että opiskelutilat tarjoavat puitteita edistää opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksellisuutta sekä yhteisöllistä oppimista.

16

VUOSIKERTOMUS 2016 OPETUS

Lapin yliopiston opetuksen kehittämisessä on korostettu opiskelun sosiaalista ulottuvuutta. Oppiminen ei ole vain yksilöllistä tietojen omaksumista, eikä opettaminen ole vain tietojen jakamista, vaan ne ovat yhteisöllisiä prosesseja. Yliopisto-opettajan työssä on monta ulottuvuutta. Oman alan asiantuntemuksen lisäksi tärkeää on kyky luoda ilmapiiri, johon kuuluu opiskelijoiden ja opettajan välinen molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus. Yhteistyön ja luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa myös toisilta oppimisen ja vertaisoppimisen tai yhteisöllisen oppimisen. Parhaimmillaan vertaisoppimisen on havaittu edistävän opiskeltavien asioiden aitoa ymmärrystä ja syväoppimista, argumentointitaitoa, kriittistä ajattelua, empatiakykyä, opinnoissa viihtymistä ja opiskelumotivaatiota, opiskelustressin ja -ahdistuksen vähenemistä, omien vahvuuksien tunnistamista ja

itseluottamusta, ystävyyssuhteiden luomista sekä työelämävalmiuksia. Yliopistomme fyysistä oppimisympäristöä on muokattu siten, että opiskelutilat tarjoavat puitteita edistää opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksellisuutta sekä yhteisöllistä oppimista. ”Muista ja toista” -tenttien tilalle on ryhdytty luomaan ryhmätenttejä, joissa niissäkin opitaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä tiimityövalmiuksia. Opiskelijoiden tuutorointia on niin ikään toteutettu opiskelijoiden vertaisohjauksena siten, että se tukee opiskelijoiden sitoutumista ja integroitumista yliopistoyhteisöön heti opintojen alkaessa. Yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita yhdistävät monet epäviralliset yhteiset tilaisuudet. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Niihin osallistuminen muodostuu myös opiskelun ja opetuksen voimavaraksi.


17


ELIAS RAUHALA Oikeustieteen ylioppilas, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja 2016

SUPI-työryhmä opintojen sujuvoittajana

“ Kolmessa vuodessa SUPI-työryhmä on kehittänyt aktiivisesti muiden muassa tuutorointia, tenttiakvaariota ja opetusmetodien monipuolistamista.

18

VUOSIKERTOMUS 2016 OPISKELIJALTA

Lapin yliopistossa tehtiin vuonna 2016 entistä tiiviimpää yhteistyötä opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa opintojen sujuvoittamiseksi. SUPI-työryhmä, joka vastaa opiskelijoiden ja yliopiston välisestä matalan kynnyksen yhteydenpidosta, toteutti laajan opiskelijoille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin opintojen sujuvuuteen ja edistämiseen liittyviä ongelmakohtia. Työryhmä valmisteli kyselyn tulosten perusteella toimenpideohjelman, joka käsiteltiin opetuksen kehittämistyöryhmässä. Toimenpideohjelman perusteella toteutettiin opintojen sujuvuuteen ja edistämiseen liittyviä toimenpiteitä, joista yhtenä esimerkkinä mainittakoon kolmivuotisen Route 55 -kampanjan aloittaminen. SUPI-työryhmä on ainoa laatuaan valtakunnallisella tasolla. Sen vahvuus piilee siinä, että työryhmässä opiskelijat

pääsevät keskustelemaan kasvokkain yliopiston edustajien kanssa mieltään askarruttavista kysymyksistä. Työryhmässä kokoontuvat tiedekuntien ja ylioppilaskunnan edustajat sekä yliopiston laatupäällikkö. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja luo joka vuosi toimintasuunnitelman tavoitteidensa saavuttamiseksi. SUPI-työryhmä on toiminut yhteistyöelimenä opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan välillä vuodesta 2014 lähtien. Kolmessa vuodessa työryhmä on kehittänyt aktiivisesti muiden muassa tuutorointia, tenttiakvaariota ja opetusmetodien monipuolistamista. Yliopisto ja opiskelijat ovat onnistuneet yhdessä luomaan hedelmällisen ja avoimen vuorovaikutuskanavan – pitäkäämme siis tästä ainutlaatuisesta keksinnöstä ja sen kehittämisestä hyvää huolta tulevaisuudessakin.


19


TIMO AARREVAARA Professori, hallintotiede

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus

“ Lapin yliopiston arktinen näkökulma antaa luontevan oikeutuksen toimia osana yliopistojärjestelmää.

20

Yhteiskunnan kiinnostus kohdistuu yliopiston yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, ei siis niinkään siihen, mikä on yliopiston tapa järjestää oma toimintansa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus onkin keskeinen argumentti, jolla yliopisto perustelee oikeutustaan toimintaansa. Vaikuttavuus näkyy yliopiston ydintehtävien aikaansaannoksina yhteiskunnassa, ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus puolestaan edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan vaikuttavuutta. Jokaisella Suomen yliopistolla on omaan profiiliinsa perustuvat painotukset ja vaikuttavuuden kanavansa, jotka voivat perustua erilaisin painotuksin tutkimukseen, koulutukseen, erilaisiin sidosryhmiin tai kansalaisyhteiskunnan osallistuviin käytäntöihin. Näille kanaville on yhteistä niiden perustuminen osaamiseen, oppimiseen ja uudistumiskykyyn. Pelkät kanavat eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan myös yliopistoyhteisön aktiivista ja kattavaa osallistumista

VUOSIKERTOMUS 2016 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS

yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Lapin yliopiston arktinen näkökulma antaa luontevan oikeutuksen toimia osana yliopistojärjestelmää. Yliopiston oma tehtävä on määritellä vaikuttavuus yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen on korostanut tutkimusrahoituksessa vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkitystä. Vaikuttavuudessa oleellisiksi teemoiksi ovat nousemassa tutkimuksen osallisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen eri muodot. Lapin yliopistolle yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonteva osa toimintaa. Kehitettävää toki löytyy edelleen, vaikka KARVIn auditointiraportti 2016 toteaakin, että alueellisen yhteistyön tulokset näkyvät hyvin yliopiston tieteellisessä ja taiteellisessa toiminnassa. Vahvuudet vaikuttavuudessa löytyvät tulevaisuudessakin tunnistamalla oleelliset ja yliopiston vahvuuksia tukevat tekijät.


21


MATTI HONKALA Talousjohtaja

Suunnitelmien mukaisesti eteenpäin Lapin yliopiston tilikausi 2016 oli säästöjen ja kasvun muodostama kokonaisuus, jonka lopputulos oli varsin mielenkiintoinen. Valtiontalouden tiukka säästöpolitiikka näkyi viime vuonna yliopiston taloudessa 1,5 miljoonan euron leikkauksena perusrahoitukseen. Prosentuaalisesti leikkauksen tasoksi tiedettiin 4–5 prosentin luokka, mutta euromääräisesti liikkumatila oli hyvin pieni. Budjetti laadittiin todella tiukan raamin mukaisesti oletuksella, että yliopiston hanketoiminnan kasvun kautta saadaan leikkaus osittain paikattua – osin eläköitymisten kautta syntyvillä talouden säästöillä. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Lapin yliopiston tilikausi 2016 näyttää

22

VUOSIKERTOMUS 2016 TALOUS

1 055 euroa ylijäämäiseltä. Valtion leikkaukset on siis pystytty ottamaan vastaan kulukuurilla, hankerahoituksen kasvulla ja suunnitelman mukaisella eläköitymisen hallinnalla. Lapin yliopiston hanketoiminta kasvoi liikevaihdossa mitattuna 1,3 miljoonaa ja prosentuaalisesti kasvua oli yksitoista prosenttia. Hanketoiminnan liikevaihto oli 12,7 miljoonaa euroa, joka on yli neljännes kokonaisrahoituksesta, ja tällä on merkittävä vaikutus myös yliopiston talouteen sekä luonnollisesti toimintaan opetuksen ja tutkimuksen vahvistajana. Suurin edistysaskel taloudellisestakin näkökulmasta tapahtui joulukuussa, kun Lapin yliopisto nosti omistusosuuden Lapin ammattikorkeakoulusta 49 prosenttiin.


“ Osakehankintoihin käytettiin 11,5 miljoonaa euroa, ja tällä tavoin pystymme rakentamaan entistä syvempää korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Myös valtakunnallisesti tehty toimenpide on merkittävä, koska osakehankintoihin käytettiin riihikuivaa rahaa. Seuraava askel tapahtunee lähitulevaisuudessa lainsäädännön kautta, kun eläkevastuita selkiytetään ja lakimuutoksen jälkeen yliopisto voi toteuttaa kahden prosentin omistusosuuden noston, jonka jälkeen syntyy myös kirjanpidollisesti konsernisuhde yliopiston ja ammattikorkeakoulun välille. Olen varsin luottavainen siihen, että yhteistyö tuo sekä toiminnallista että myös hallinnollista synergiaa korkeakouluille.

Korkeakoulukonsernia vahvistettiin 11,5 miljoonan euron osakehankinnalla.

Vuosi 2016 oli Lapin yliopiston varainhankinnan osalta merkittävä vuosi ja saimme lahjoituksia niinkin hyvin, että hallitus nosti tavoitteen miljoonaan euroon. Tämän uudenkin tavoitteen saavuttamiseen on varsin realistiset mahdollisuudet. Varainhankinta on nykyaikainen tapa vahvistaa autonomisten yliopistojen toimintaa, ja Lapin yliopiston osalta pystymme varainhankinnan tuotoilla turvaamaan taloudellisessa mielessä stabiilin toimintaympäristön kuin myös tekemään uusia avauksia vahvistamaan Lapin yliopiston profiilia kansainvälisesti profiloituneena ja tunnustettuna arktisena ja pohjoisena tiede- ja taideyliopistona.

23


Tilastot 3572

Opiskelijat perustutkinto-opiskelijat

jatkotutkinto-opiskelijat

ulkomaalaiset opiskelijat

3982

624

403 94

63 hakeneet opiskelupaikan vastaanottaneet

Suoritetut tutkinnot kandidaatit

maisterit

tohtorit

ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot

421 471 19

24 1

Opiskelijavaihto ja kansainväliset vierailut opiskelijavaihdot

opettajien ja tutkijoiden kansainväliset vierailut

247

SAAPUNEET LÄHTENEET

24

VUOSIKERTOMUS 2016 TILASTOT

125

67 276


Tieteelliset julkaisut

Henkilöstö 349

330

259 kansainväliset ja kotimaiset vertaisarvioidut artikkelit

130

muut tieteelliset julkaisut, artikkelit ja kirjat

opetus- ja tutkimushenkilöstö muu henkilökunta

Talous TUOTOT 50,6 MILJ. €

TÄYDENTÄVÄN RAHOITUKSEN LÄHTEET 12,7 MILJ. €

KUSTANNUKSET 50,6 MILJ. €

kansainvälinen kilpailtu rahoitus 0,4 milj. € Tekes 1,5 milj. €

perusrahoitus 36,6 milj. € täydentävä rahoitus 12,7 milj. € sijoitustoiminnan tuotot 1,3 milj. €

YLIJÄÄMÄ 1 055 €

|

Suomen Akatemia 1,3 milj. € liiketoiminta 1,1 milj. € muut 8,4 milj. €

henkilöstökulut 34,0 milj. € poistot 0,9 milj. € tilavuokrat 6,4 milj. € muut kulut 9,3 milj. €

OMAVARAISUUSASTE 68,6 % 25


YLIOPISTOKOLLEGIO

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukirjasto

HALLITUS

Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti

Lapin yliopiston johtoryhmä

REHTORI

Palvelukeskus - TKI-tukipalvelut - IT-palvelut - Opetuksen tukipalvelut - Avoin yliopisto

Koulutus- ja kehittämispalvelut

Hallintoyksikkö Hallintoyksikön johtoryhmä

Pohjoisen kulttuuri-instituutti Sociopolis

Tieteellinen neuvottelukunta

Kielikeskus

Kasvatustieteiden tiedekunta

Oikeustieteiden tiedekunta

Taiteiden tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Johtokunta

Hallintoyksikön johtoryhmä

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekuntaneuvosto

Johtaja

Johtaja

Dekaani

Dekaani

Dekaani

Dekaani

Arktinen keskus

Harjoittelukoulu

26

VUOSIKERTOMUS 2016 ORGANISAATIO


Yliopistokollegio Puheenjohtaja Petri Koikkalainen

Henkilökunnan toimikausi 1.1.2014–31.12.2017

Varapuheenjohtaja Heli Ruokamo

Opiskelijäsenten toimikausi 1.1.2016–31.12.2017

I RYHMÄ:

II RYHMÄ:

III RYHMÄ:

Professorit Jaakko Husa Jonna Häkkilä Susan Meriläinen Tuija Hautala-Hirvioja Mikko Vuorenpää Heli Ruokamo Antti Syväjärvi Markku Vieru

Muu henkilökunta Petri​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​ Koikkalainen Marjo Majava Hannu Mikkola Outi Ylitapio-Mäntylä Saara Koikkalainen Arja Piironen Liisa Hallikainen Jukka Sankala

Opiskelijajäsenet Laura Ylinampa, YTK Pilvikki Lantela, YTK Menja Pöyhönen, OTK Johanna Pokela, OTK Janne Väätäjä, KTK Ida Ala-aho, KTK Meri Kauhanen, TTK Juulia Ruhala, TTK

Yliopiston hallitus 2016 Hallituksen toimikausi: 1.1.2015–31.12.2017 Opiskelijajäsenten toimikausi on yksi vuosi. Raimo Väyrynen Emeritusprofessori, hallituksen puheenjohtaja Marja Vaarama Professori, Itä-Suomen yliopisto, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Hepola Kustannusjohtaja, Studio Tuumat Oy Tarmo Jomppanen Emeritusjohtaja, Saamelaismuseo Siida Kirsti Lempiäinen Yliopistonlehtori, kasvatustieteiden tiedekunta Mikko Lindroos Oikeustieteiden ylioppilas

Tuula Linna Professori, oikeustieteiden tiedekunta Satu Miettinen Professori, taiteiden tiedekunta Satu Pesola Tutkimuspalvelujohtaja, hallintoyksikkö Miia Porkkala Hallituksen puheenjohtaja, AhoGroup Oy Johanna Teijonmaa Oikeustieteiden ylioppilas

27


Lapin yliopisto Yliopistonkatu 8 PL 122 96101 Rovaniemi 016 341 341 ulapland.fi

/ulapland @ulapland @universityoflapland/ /ulapland /lapinyliopisto.blogspot.fi

Lapin yliopiston vuosikertomus 2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you