Page 1

ÁRKTALAŠ GIRJJATVUOHTA

MARJO LAUKKANEN & MARKKU HEIKKILÄ 1


2


Árktalašvuohta lea mielladilli. Dat sisdoallá fitnodatdoaimma ja vejolašvuođaid, dálkkádaga rievdama ja vejolaš konflivttaid, ovttasbargu ja gilvvu. Árktalašvuohta lea viiddes ja nohkameahttun duovdda. Hearkkes, earenoamáš, hearvás ja vilda luondu, Sámi muorjjit ja bohccot, mearra ja jiekŋa. Dat lea muhtimiidda ruoktu ja nuppiide čuozáhat. Árktalašvuohta leat jiekŋadoadjárat Katajanokka hámmanis Helssega guovddážis. Dat lea logiid miillaid mátki lagamus riegádahttinbuohccevissui guhkes sevdnjes luotta mielde ja Münchenis Gihttelii njuolggogirdimátkkis boahtti turisttat. Árktalašvuohta lea dutkit barggusteaset ja virgeolbmot čoakkámiinniset. Dat lea čuođi jagi deavdi Suopma, árktalaš riika.

3


4


ÁRKTALAŠ GIRJJATVUOHTA

MARJO LAUKKANEN & MARKKU HEIKKILÄ 5


ÁRKTALAŠ GIRJJATVUOHTA MARJO LAUKKANEN & MARKKU HEIKKILÄ

© Olgoriikkaministeriija Eurohpadieđáhus ja čállit Čállit: Marjo Laukkanen ja Markku Heikkilä, Lappi universiteahta Árktalaš guovddáš Davvisámegiel jorgalus: Juvvá Lemet −­­ Klemetti Näkkäläjärvi Olgguldas hápmi: Mainostoimisto Puisto Oy Videot: Northlight Pictures Ovdabearpma govva: Veli Kouri Maŋŋebearpma govva: Kaisa Sirén print isbn 978-952-281-465-4 pdf isbn 978-952-281-466-1 Deaddinbáiki: Lönnberg Print & Promo Oy, 2016

6

Árktalaš guovddáš

Eurohpadieđáhus

Lappi universiteahta

Olgoriikkaministeriija

www.arcticcentre.org

www.eurooppatiedotus.fi


I LÁIDEHUS II ÁRKTALAŠ ÁRGA 16

Giella ja kultuvra

24 Buresbirgejupmi

III ÁRKTALAŠ DUTKAMUŠA GIETTIS 34

Dálkkádaga dutkit

38

Máŋga oaidninvuogi rievdamii

IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME 46

Árktalaš hábmen

52

Muorra máilmmi njunušsajes

58

Árktalaš turisma

V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES 68

Báikkálaš olbmuid jietna

74

Šnjirggu reaillaid Jiekŋamerrii

VI OKTASAŠ ÁRKTIS 82

Mearrajieŋa doadjárat

90

Árktalaš ovttasbargu

7


8


ฤŒUOVGAGOVVA: PEKKA SALO

Lรกidehus

9


I LÁIDEHUS

Boazodoalloguovlu gokčá oba Davvi-Suoma, oktiibuot 36 proseantta riikkamet viidodagas.

E

ananspábba johtá beaivvi birra hállut. Das lea iežas čuovvumuš. Gaskkohaga plánehta davvialážii čuovgá, gaskkohaga dat lea suoi-

vanis. Poláragierdu lea dat rádji, man davábealde beaivi ii skábman badján iige geasseguovdil luoitte. Dát girji lea čállojuvvon Roavenjárggas, oalle dárkket jur poláragieddus. Bargolanja láses oidnojit váldoluottat, mat dolvot davás ja nuorttas ja stuorit jogat, mat golget davil ja nuorttil. Duovdaga duogážin leat muorravárit, maid gaskii seivot girdit, mat buktet turisttaid. Dálvet lea álohii muohta, geasset lea álohii čuovgat. Juovlastálu bádjái lea muhtin kilomettara mátki. Jos šerres ja galbma dálveijaid finaleimme bargosajis, de sáhtáleimme oaidnit guovssahasaid njivžume davvialmmis dehe vistti nalde. Bohccot eai jur dál oidno, muhto eai dat guhkkin leat. Nuppi čálli ruovttušiljus mohkasta muhtimin unna čorragaš, vaikko báiki leage dušše muhtin kilomettara geahčen guovddážis. Leatbe ČUOVGAGOVVA: ANTTI KUROLA

10


11


I LÁIDEHUS

šiljus guossástallan sarvvatnai. Oalle máŋgasa mielas dát lea oalle eksohtalaš. Munnuide dán girjji dahkkiide dat lea dábálaš,

torgielkkat, biikarieggát, šelggonat. Olles Suopma lea árktalaš riika, dadjá Suo-

vaikko ean leatge dáin guovlluin eret. Moai barge

ma árktalaš strategiija. Árktalašvuohta lea

Árktalaš guovddážis jurdilkeahttá, ahte guovddáža

okta suvdilis fáttáin, go ávvudit 100-jahkásaš

namma boahtá rievtti mielde nástealmmis. Dan

iehčanasvuohtamet jagi 2017. Árktalašvuohta lea

ruohttasat bohtet áiggis, go olbmot gehčče sevdnjes

sirdásan Antihka Greikka cukcasiin guovdu dáláš

almmi nástegovvosiid ja smihtte maid dat mákset.

ekonomiija, politihka ja diehtaga válderávnnjiide.

Suoma nástealmmis gávdnuiga Iso Karhu (Stuora

Árktalašvuohta lea máŋgasa baksamiin, muhto dat

Guovža) ja Pieni Karhu (Unna Guovžžaš), mat fas

orrot hupmame das veaháš eará dávtta mielde.

eai dan nammasažžan gávdno Sámi nástealmmis.

Árktalaš guovlu sáhttá meroštallojuvvot

Vuosttaža dávista buoremusat Fávnna dávgi ja Hát-

máŋggaid sierra vugiid mielde. Biologaide dat

na –násttiid duddjon govus sihke maŋibu Dávggat

lea áibbas eará go politihkkáriidda. Gárttain leat

–nástegovus. Greikkagillii guovža lea άρκτος, árktos,

árktalaš guovllu rádjin máŋggat sierralágán sázut,

mii dárkkuha maiddái Stuora Guovžža nástegov-

mat sáhcot eanas poláragierddu davábealde muhto

vosa. Doppe dat lea vánddardan dihkkádit oba

muhtimin maid dan lulábealde. Duođalaš eallimis

davimus eananbiirre, árktalaš guovllu. Dan mielde

ii gávdno ovttačilggolaš árktalaš guovllu rádji. Vel

maiddái ovdamearkka dihte sápmelaččat leat

unnit mihkkege rájiid meroštallá dan, gos juohke

navdon árktalaš álgoálbmogin. Sin boares mytolo-

bealde árktalaš áššiin leat beroštuvvan. Árktalaš

giijas nástealmmis leat leamaš aivve nuppelágán

beroštupmi ii leat eatnandiehtaga duohken. Dađi

ja earánammasaš govvosat, muhto dál siinai

lági mielde ”Árktalaš Suopma” sáhttá mágu mielde

meroštallojuvvojit antihka greikkalaččaid addin

dárkkuhit Suoma davimus dehe árktalaččamus

doahpaga vuollái.

guovllu – Sámi – dehe dasto oba riikka hámi.

Dávggaid čuovgadeamos násti lea agálaččat da-

12

bohccot, čuvges geasseijat, jiekŋadoadjárat, moh-

Suopma lea jagiid 2017 – 2019 Árktalaš ráđi

vás čujuheaddji Boahji(násti) dehe Davvenásti, mas

ságadoalli, mii lea dehálaš ágga maiddái dán girjji

suopmelaččaide lea earenoamáš mearkkašupmi.

dahkamii. Muitalit Árktalaš ráđis, Suoma rollas

Boahjinástti namma laktása álbmotlaš muitui

das ja čatnasemiin Eurohpá uniovdnii sihke eará

bisánan girjjiide ja lávlagiidda. Suopma lea riika,

riikkaidgaskasaš politihkkii. Muitalit dálkkáda-

mii eallá dáppe Boahjinástti vuolde. Máŋggas ellet

ga rievdamis, ođđa mearrajohtolagain ja stuora

Suomas árktalaš árgga, dan oba jurdilkeahttáge.

stáhtaid beroštumis davviguovlluid guovdu. Girjji

Jagiáiggiid molsašuddan, čuvges geassi, skáb-

váldorollain ja árktalaš girjjatvuođa gudneguossin

mamánu seavdnjatvuohta, buot eatnandieđalaš

leat goitge dohkiid-dohkiid olbmot, geat dud-

sajádagas boahtán dilit – ii leat suopmelašvuohta

djojit Suoma árktalašvuođa. Eatnasiidda das gal

almmá davvivuođa, viidát ipmirdahttin. Muhto ii

ovtta dahká, mii Árktalaš ráđis dehe eará virggálaš

davvi daddjo árgagielas árktalažžan, ii oba Sámisge.

forumain dáhpáhuvvá dehe mii strategiijaide lea

Dat, mii orru juostá eará sajes geahčadettiin leame

čállojuvvon. Sii ellet árktalaš eallima, dás ja dál. Sin

sakka árktalaš, almmustuvvá dat dáppe dávjá

ja sin sullasaš olbmuid bakte Suopma lea duođaid

árgabeaivválažžan, dego borggat, guovssahasat,

árktalaš riika.


Jaskesáhpi

Aleuhtat (Ovttastuvvan stáhtat)

Beringmearra

OVTTASTUVVAN STÁHTAT

Ohotamearra

Poláragierdu

Alaska

KANADA RUOŠŠA

Jiekŋamearra Hudsonluokta

Baffinluokta

Novaja Zemlja

RUONÁEANAN (Dánmárku)

Svalbárda (Norga) Barentsáhpi

ISLÁNDA Atlánta

Fearasullot (Dánmárku)

Norggamearra

NORGA

SUOPMA

RUOŦŦA

DÁNMÁRKU

Árktalaš guovllu rájit meroštallojuvvojit máŋggaid vugiid mielde. Okta meroštallamiin lea poláragierdu. AMAP lea Árktalaš ráđi bargojoavku,mii čuovvu birrasa dili, Arctic Monitoring and Assessment Program. Conservation of Arctic Flora and Fauna (CAFF) -bargojoavku vuodju

Árktalaš guovlu Árktalaš birrasa čuovvun- ja árvvoštallanprográmma (AMAP)

luonddusuodjaleapmái. AHDR lea árktalaš guovllu

Árktalaš šattuid ja elliid

olmmošlaš ovdáneami raporta, Arctic Human Development

suodjalanprográmma (CAFF)

Report. Maiddái eará rádjjehusat gávdnojit.

Árktalaš olmmošlaš ovdáneami raporta (AHDR)

13


14


ČUOVGAGOVVA: JAN-EERIK PAADAR

Árktalaš árga

15


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

Giella ja kultuvra

L

Mánáidbagadalli Ritva Kangasniemi hupmá mánáide jearggalaččat álohii anárašgiela.

  ehastah-uv taam seehâ? Tinja taarbâŝ purrâmuŝ.

jos sii orrot sámiid ruovttuguovllus. Guovlu gokčá

   Čohkkát anárašgiela giellabeasis Anára gir-

Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddaid sihke

kosiiddas. Unna nieiddaš geige stoagosseahka

Soađegili davvioasi. Suomas leat sulaid 10 000

giellabeasi ovddasvástideaddji mánáiddikšu Ritva

sápmelačča, geain eatnasat – árvvu mielde 65

Kangasniemi guvlui dego livččii jearrame juoidá.

proseantta – orrot ruovttuguovlluset olggobealde.

Kangasniemi rahpá seahka ja nieiddažat girbmidit

Davvisámegiela giellabeasit leatnai vuođđuduvvon

duhtavažžan nuppi latnjii.

Roavenjárgii, Oului ja Helssegii, ja ođđasat leat

Kielapierval lea okta riikkamet gávcci sámi giellabeasis. Dat fállet joavkobearašbeaivedivššu

plánejuvvome. Man olu sámegielat duohtavuođas spieh-

anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii. Eatnasiidda

kasit nuppiineaset? Dat leat gárganan seamma

divššu mánáide sámegiella lea sogagiella muhtimii

vuođđogielas ja sulastahttet gáidosit nuppiidea-

iežas eatnigiella. Suomas leat dasa lassin ovcci

set. Muhtin sánit leat sullalagaid, oassi fas ollásit

sámegiel beaiveruovttu, mat leat dárkkuhuvvon

sierralágánat. Iešguđege gielas lea iežas ortografiija

vuosttažettiin sámegiella eatnigiellan hubmiide.

dehege čállinvuohki. Jorgaluvvon girjjálašvuohta lea

Suoma golmma sámegielas jur anáraš- ja

unnán, muhto fránskalaš unnarománaš Bás prinssáš

nuortalašgiella leaba hui uhkivuloš gielat. Goap-

lea jorgaluvvon buot ruovttueatnama sámegielaide.

panai hupmet eatnigiellaneaset dušše muhtin

Dat lea davvisámegillii Bas prinssáš, nuortalašgillii

čuođi olbmo. Gielaid seailun lea geavadis ollásit

U´cc priinsâž ja anárašgillii Uccâ priinsâš, Prinsa-

Suoma ovddasvástádussan, daningo daid hupmet

sátni lea sierra gielain seammasullasaš, daningo dat

eatnigiellan lagamusat Anára gieldda viidodagas.

lea oalle ođđa vierrosátni.

Maiddái davvisámegiella lea uhkivuloš, vaikko dat lea sámegielain eanemus hubmon ja viidámusat leavvan. Dat hubmojuvvo vuosttaš giellan nu

EAIDAMIS OĐĐA LOKTANEAPMÁI

Norggas, Suomas go Ruoŧasnai. Maiddát dát girji

Anára gielddas leat 6 800 orru, geain measta

lea jorgaluvvon jur davvisámegillii.

goalmmádas leat sápmelaččat. Anára girkosiiddas

Sámegielalaš mánáin lea vuoigatvuohta oažžut beaivedivššu ja oahpahusa eatnigiellan,

ceaggá hámálaš sámi kulturguovddáš Sajos, mii lea Sámedikki ruovttubáiki. Áibbas lahka lea sámi musea Siida, iige dáppe leat guhkes mátki Sámi

16


ČUOVGAGOVVA: JAN-EERIK PAADAR

oahpahusguovddážiige. Dilit giela ealáskahttimii

nemiid ja lagamuččaid geavahit dehe oahpahal-

leat buoremus vejolaččat, vaikko vuolggasadji lei

lat anárašgiela. Rávesolbmot lea oahpahallan

guhkkin das eret.

giela giellagurssiin, mat leat ordnejuvvon Sámi

Go Anarâškiela servi rs. dehege Anárašgiela

oahpahusguovddážis. Oahppama leat beavttál-

searvi álggahii giellabeassedoaimmas 1997, vuollái

mahttán eaktodáhtolaš giellameaštárat, geai-

skuvlaahkásaš hubmit ledje dušše muhtin olmmoš,

guin lea duššebeare sámástuvvon ja oktanaga

iige skuvllas bastán oahppat anárašgiela eanet go

gođđojuvvon fáhcat dehe gorrojuvvon nuvttahat.

guokte vahkkodiimmu. Giela boahtteáigi lei dear-

Giela ja kultuvrra ealáskeapmi vuhtto ja gullo

dat nalde, muhto dál orru mihá čuovgadit dilli. Dálá

árgabeaivvis.

áigge Anára girkosiidda vuolledásis leat anárašgiela

”Girkosiiddas gullá beaivválaččat anárašgiela.”

luohkát, ja badjedásisnai eatnasa oahppoávdnasiin

Ritva Kangasniemi lea leamaš mielde giella-

sáhttá oahppat anárašgillii. ”Giellabesiin lea leamaš issoras stuora

beasi barggus álggu rájes. Son lea anáraš, geasa anárašgiella lea ”eatnigiella”, mii goitge ii leat leamaš

márkkašupmi giela ealáskeapmái”, Ritva Kangas-

eatnigiella. Čiežamánát bearraša earáid mihá nuorat

niemi lohká.

váhkar lei mánáin áidna, geasa váhnemat humaiga

Dat leat movttiidahttán dikšománáid váh-

ruovttugiellan suomagiela. Mearrádussii váikkuhii

17


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

Ohcejohka lea Suoma áidna gielda, gos sápmelaččat leat eanetlohkun. Guovttegielat Gáregasnjárgga skuvlla ohppiin eatnasat ohppet sámegillii.

ČUOVGAGOVVA: JAN-EERIK PAADAR

dat, ahte boarrásit oappážiin ledje heajos muosá-

jagi 1962 sámegiela hupme vuosttaš giellan sulaid

husat skuvllas ja internáhtas, gos galggai hupmat

75 proseantta sápmelaččain, de jagi 2007 mearri lei

suomagiela. Kangasniemi oaččui liikká ruovttus

dušše 26 proseantta.

passiiva giellamáhtu. Iežas gielas ja bivttasárbevierus eaidan

roahkasmuvai mannat anárašgiela gursii. Dat lei

lea leamaš hui vuoimmálaš jur anáraš- ja

dárkkuhuvvon eatnigielagiidda, muhto Kangasniemi

nuortalašmánáid gaskavuođas. Dasa lea váikkuhan

fuobmái iežas ipmirdit measta visot, mii gursses

earret eará oahppogeatnegasvuohta, mii viiddui jagi

hubmojuvvui.

1946 guoskat buot mánáid, maid doaresbeal guovl-

”Čađahin buot vejolaš gurssiid, mat ledje fálal-

luin. Sámis máŋggas skuvlamánáin šadde muotkut

dahkan. Viimmat dušše hupmagohten ja das dat

internáhttii, daningo skuvlamátkkit ledje guhkit

vulggii..”

ja váddásat johtit. Skuvllain hupme suomagiela ja

18

Ritva Kangasniemi lei rávesolmmoš, go son

Kangasniemi iežas mánát ledje dalle juo dan

oahpahe suopmelaš kultuvrra. 1970-logus sámi kul-

meare boarrásat, ahte sin vuosttaš giellan lea

tuvra ja giella nanosmuvvagođiiga ođđasit. Eatnigie-

suopma. Áhkkubasas son hupmá goitge dušše

lat hubmiid mearri lea dattege gahččan sakkarat. Go

anárašgiela.


GIELA JA KULTUVRRA LIHTTU Kielapierval-giellabeasi seainnis leat nammaduvvon govat árgabeaivválaš bargguin ja diŋggain. Poossâđ kieđaid. Sikkođ kieđaid. Bassat gieđaid. Sihkkut gieđaid. Giella ohppojuvvo bargama sánuhemiin ja geažos áigge geardduhemiin. Giellabeasit

Árktalaš olbmot • Árktalaš guollus orrot sulaid njeallje miljovnna olbmo • Lohku árvvoštallojuvvo bissut lagasboahtteáiggis sulaid seamman: olmmošlohku unnu eane-

doibmet giellalávgumin, nu ahte dain sáhttet leat mánát, geaidda anárašgiella lea eatnigiella, ja mánát, geat eai huma giela sánige. Dalle ságastallan jorggiha álkit suomagiellan. Dikšut hupmet goitge dušše anárašgiela. Mánát ipmirdit hupmama, go dasa ovttastuvvet geahčastagat, seavástagat,

mus Ruoššas ja stuorru eanemus Alaskas • Maiddái árktalaš guovllus lea manname vuoimmálaš gávpotluvvan ja olbmuid čoahkkaneapmi • Dálá áigge sulaid 2/3 olbmuin orrot stuora orrunguovddážiin

čujuheapmi. Ipmirdeami álkidahttá maid čielga beaiveritma, mas áššit geardduhuvvot álohii seam-

GÁLDU: ARCTIC HUMAN DEVELOPMENT REPORT (2015)

ma ládje. Gaskan min galledeami giellabeassái bukto-

giella ráhkaduvvo oppa áigge. Boares sámegiella

juvvo bohccobiergu. Lanja čiegas lea galmmihan-

go ii soja njuolga govvidit ođđa albmonemiid dehe

skábe, gosa bierggut loktejuvvojit. Lagasborramuš

politihka.

lea bajásgeassima dehálaš oassi. Giella báhcá

Maiddái oahppamateriálaid ráhkadeapmi

mánnái millii, go dat ohppojuvvo kultuvrra oassin.

gáibida bistevaš ođđa sániid duddjoma. Ovdal

Giellabeasi jahkeritma vuođđuduvvá anáraččaid

dárbbahuvvoje namat dušše daidda elliide, mai-

jahkodatmolsašuvvamii. Guolli bivdojuvvo goas

guin elle seamma guovllus. Oahpahusas eallisát-

juoŋastemiin, roahkamiiguin, firpmiiguin dehe

nerádju stuorru máilmmiviidosažžan, máŋgga

jieŋa nalde oaggumiin.

eará sátneráju lassin. Davvisámegiela buohta

”Giela ja kultuvrra ii sáhte sirret nubbi nup-

livččii jierpmálaš, ahte oahppamateriálat sáhtále

pis”, konkretisere Siiri Jomppanen, Sámedikki

adnojuvvot ávkin riikarájiid rastá. Sierra riikkain

gielladorvočálli ja sámegiela doaimmahaga hoavda.

adnojuvvojit goitge sierra tearpmat, ja oahppoplá-

”Hupmanfáddá sáhttá juo meroštallat giela, mii geavahuvvo”, joatká Hannu Kangasniemi, oahppamateriálačálli. Dujiin, boazobarggus dehe guolásteamis sáhttá

nain leat erohusat. ”Ulbmilin lea harmoniseret terminologiija norgalaččaiguin”, Hannu Kangasniemi dadjá. Eanemus davvisámegiel oahppamateriálat

leat álkit sámástit, seamma ládje dálkkis. Muhtimin

buvttaduvvojit jur Norggas. Suomas buvttaduvvon

ovtta sámegiela sániin sáhttá govvidit albmoneami,

materiálaid dilli lea dán vuoru mihá buoret go vel

mii suomagillii gáibida eanet sániid. Sámegielas

muhtin jagi dás ovdal. Unna gielažiid buohta lea

leat iežaset sánit earret eará jikŋii, mas bohcco

goitge váili dahkkiin, geat hálddašivčče sihke giela

juolgi ii jođe, ja cugŋo jiekŋagierragii. Muhtiin

ja oahpaheami. Dál oppa Suomas leat dušše guokte

sániide leat vástagat boares suomagielas. Maiddái

oahpaheaddji, geat oahpaheaba nuortalašgillii,

sámegiella eallá, buoris ja bahás. Giella geaffu,

nubbi Čeavetjávrres ja nubbi Avvilis. Eatnigielat

go boares sánit jávket, muhto seamma háve ođđa

oahppit sudnos leat vuollái logi.

19


VALOKUVA: JAN-EERIK PAADAR

46 20

ÄŒUOVGAGOVVA: JAN-EERIK PAADAR

II ARKTINEN ARKI


Oahpaheaddji Merja Nillukka bagadallá oahppi njuikkuheamis.

Árktalaš álgoálbmogat • Sullii 10 proseantta árktalaš guovllu álbmogis gullá álgoálbmogiidda • Árktalaš guovlluin ellet badjel 40 álgoálbmoga, ovdamearkka dihte • Sápmelaččat, Davvi-Eurohpa • Njenecat, hantit, eveaŋggat ja čukčat, Ruošša • Aleuhtat, jupihkat ja inuihtat (Iñupiat), Alaska • Inuihtat (Inuvialuit), Kanada • Inuihtat (Kalaallit), Ruonáeanan GÁLDU: ÁSSAN ÁRKTALAŠ GUOVLLUIN, WWW.ARKTINENKESKUS.FI

GOLF-RÁVDNJI

laneaset sámegiela. Maiddái Merja Nillukka eatni-

Čuovvut njealját luohká eatnandieđu diimmu Gá-

giella lea davvisámegiella, dego maid su mánáid.

regasnjárgga skuvllas. Fáddán lea golf-rávdnji. Suo-

Humadettiinis Nillukka jorgala jurdagiiddis geažos

magielat luohkás leat čieža oahppi, nubbin eanemus

áigge sámegielas suomagillii.

oba skuvllas. Oahpaheaddji Merja Nillukka hupmá

Nilluka oahpahusas giella ja kultuvra

sámegiela ja oahppit vástidit sutnje sámegillii.

njađđaseaba máŋgga ládje oktii. Báhtera nal-

Maiddái oahppogirjjit leat sámegillii, muhto oahpa-

de leat ivdnás ulloláiggit, main oahppit čuldet

headdji áiccadanbierggasinnis geavahan kártaspáb-

árbevirolaččat hervejuvvon batti. Seammalágána

ba dáidá leat suomagillii. Oahpaheaddjis lea okta

muhto govddit battit leat vuoddagat, mat adnojuv-

beaktilis vuohki doallat luohká giela sámegiellan.

vojit bieksuin ja nuvttahiin. Sámi duodji lea sámi

”Reageren dušše sámegillii. In hálit oahpahit

kultuvrra guovddáš oassi. Nillukka lea ohppiidis-

gieldimiin”, Nillukka lohká. Go oahppit nevvot guhtet guimmiideaset, de sii hupmet eanas sámegiela. Easka go oahpaheaddji

guin maid rátkimis ja guollebivddus. ”Luondu lea dehálaš juohke oahppoávdnasis.” Luohká seainni čiŋahit ohppiid sohkamuorat.

fitnala nuppe lanjas, giella earáhuvvá suomagiellan.

Daid ovssiide juohkeokta čohkke iežas bearraša ja

Vel diibmá luohkás ledje giellapolesat. Sii fuolahe

soga fierpmádaga. Soga mearkkašupmi lea sámi

das, ahte luohkás hupme sámegiela. Lihkostuvvan

kultuvrras stuoris.

beaivvi loahpas oaččui nástti ja logi nástti čuovui bálkkašupmi, dego leavssohis beaivi. Gáregasnjárgga skuvllas leat 52 oahppi (loh-

”Iežas sohka máksá visot. Resurssa ja dorvvolašvuođa. Dan, ahte duos lea seamma varra go mus, mii leat okta, ” Nillukka govvida.

kanjahki 2015 – 16). Sis 41 leat sámegiel oahpus ja 11 suomagiel oahpus. Gáregasnjárga lea muhtin čuođi ássi gilli Norgga ráji nalde, Ohcejoga gielddas. Oh-

GIELLA EALLÁ SERVOŠIS

cejohka lea Suoma áidna gielda, gos sápmelaččat

Norgga beal sápmelaš Torkel Rasmussen lea

leat eanetlohkun. Lea duohta, ahte gielddas eai leat

dutkan sámegiel oahpahusa nu ahte lea veardidan

olu ássit, buorrái 1 200. Sis bealli hupmet eatnigiel-

ovttagielat skuvlla Deanus ja guovttegielat skuvlla

21


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

Spábbačiekčama spellet maid skábmageamádagas.

Ohcejogas. Dutkamuša vuođul mánát hupmet sámegiela čielgasit eanet ja buorebut ovtta- go guovttegielat skuvllas. Rasmussen ávžžuha, ahte giela geahččanguovllus Suomasnai gánnáhivččii vuođđudit ovttagielat skuvllaid. Geavadis dát livččii váttis, daningo unna gilášskuvllain leat muđuidnai unnán mánát. Čoavddus sáhtálii maid čavget dili, mii lea juo ovdalaččas gealdagasas, ja mii laktása earenoamážit riikkaidgaskasaš ILO 169-álgoálbmotsoahpamuša ratifiseremii. Politihkas, medias ja juobe dutkamušas digaštallet earret eará das, gii lea sápmelaš ja mot sápmelašvuohta meroštallojuvvo. Merja Nillukka amasta dili, mas galgá leat álot vuostálagaid. ”Máŋggakultuvrralašvuohta lea riggodat. Mánná ii galggale dovdat, ahte suomagiella lea buoret go sámegiella dehe ahte sámegiella lea buoret go suomagiella. Mánná lea liikká buorre, lei dal giella dehe kultuvra mii beare”, Nillukka muittuha. Gáregasnjárgga árgga rigguda norgalaš ČUOVGAGOVVA: JAN-EERIK PAADAR

kultuvra. Máŋggas gáregasnjárgalaččain fitnet ráji rastá Kárášjogas barggus, ja norgalaččat finihit Suoma bealde gávppašeame. Suopmelaččain ja norgalaččain lea oktasaš girjerádjobiila, mii fitná

Sápmelaččat

golmma vahku gaskkaid Gáregasnjárggas. Doppe Nillukka luoikkaha Norgga sámegiel oahppo- ja

• Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot

eará girjjiid, maid skuvla ii suitte háhkat. Maiddái

• Sápmelaččat leat 75 000–100 000, mearri molsašuddá

lagamus vuojadansále lea Norgga bealde. Iežas, guhká vurdojuvvon falástallansále gal ceaggána

rehkenastinvuogi mielde • Eanemusat sápmelaččat leat Norggas ja unnimusat

bárrásiin skuvlla gurrii. Unna lávkkáš olmmošsohkii lea stuora lávki Gáregasnjárgii.

Ruoššas • Stuora oassi sápmelaččain orrot árbevirolaš ruovt-

Diibmá Merja Nillukka ohppiid diibmogaska-

tuguovlluset dehege Sámieatnama olggobealde

giella lei sámegiella, muhto dál dat lea earáhuvvame

• Dálá áigge hubmojuvvojit gávcci sámegiela, main čielgasit dábálaččamus lea davvisámegiella

suomagiellan. Bajit luohkái diibmogaskagiella lea measta spiehkaskeahttá suomagiella. Aiddo rávásnuvvanagis giella rievdá olbmaiguin álkit váldogillii, nu ahte ruovttu mearkkašumis lea olu deaddu.

GÁLDU: SÁMEDIGGI, WWW.SAMEDIGGI.FI

22


ČUOVGAGOVVA: JAN-EERIK PAADAR

”Ollásit sámegiel ruoktu doarju buoremusat skuvllas adnon sámegiela”, Siiri Jomppanen lohká.

Kultuvra eallá árggas: varas dulkon árbevirolaš beaivvášsymbolas.

Vaikko mánás livčče máŋga vuosttaš giela, veahkadatregisttarii oažžu merket dušše ovtta. Sulaid

Anárašgiela ealaskeapmi lea albma buorre

2000 suopmelačča leat merken eatnigiellaneaset

ovdamearka positiiva loktaneamis, man giella sáhttá

sámegiela. Máŋggain bearrašiin leat goitge guokte,

oažžut rievttes doaimmaiguin ja čatnasemiin. Seam-

juobe golbma giela, juos váhnemiin leat sierra eat-

malágán loktaneapmi sávvojuvvo dál nuortalašgillii.

nigielat. Ovdamearkka dihte Hannu Kangasniemi

Vel lea veadjemeahttun diehtit, mot unna gielažiidda

mánát hupmet ukraina-, sáme- ja suomagiela. Giela

loahpa loahpas geavvá. Hannu Kangasniemi mielde

oahppama dáfus lea mávssolaš, ahte lagasbirrasis

čielgasit vuoittu bealde leat dalle, go giellabesiid

leat seamma giela hubmit.

mánát hupmet iežaset mánáide sámegiela.

”Lea fuolastuhtti, jos giella lea dušše dikšu

”Jos ođđa buolva hupmá vuosttaš giellanis

dehe oahpaheaddji duohken. Dárbbašuvvo

anárašgiela, de giella lea rievttes ládje máhccan

giellasearvvuš”, dadjá Hannu Kangasniemi.

eatnigiellan.”

23


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

Aila Raatikka-Metsänen (gur.) ja Terhi Andersson geahčadeaba, mot fihttorábmára sáhttá atnit ávkin ruovttudikšumis.

Buresbirgejupmi

B

ohccočoarvvit geaigájit njuolga albmái,

ii leat bargu, dálut guorranit ja bálvalusat gáidet

veaháš luoskkagan muhto ain hámálažžan.

guhkkelii, mii oasistis jođálnuhttá eretfárrema.

Daid duohken allána čáppa vilges girku.

65-jahkásaččat. Liikká gielddas leat olu barg-

Nuorta-Sámis.

guheamit, 22 proseantta bargovuoimmis

”Deike dan šaddá goitge fárret”, Raili Lehtola dadjá. ”Dalle go juolggit eai šat guotte”, Terho Kylli lasiha. Raili Lehtola, Terho Kylli ja Maija-Leena Nurmi-

(Statistihkkaguovddáš, skábmamánnu 2015). Maŋimus jagiid Salla bargguhisvuohtadássi leanai leamaš oba Suoma alimusain, muhtimin alimus. Salla klassifiserejuvvo buncargieldan, mas sosiálaekonomalaš buncaraggáid čoavdin lea váttis

kumpu leat gávppašanreaissus. Mátki ii leat áibbas

(Nuorta-Sámi guovlogotti buresbirgejupmebaro-

oanehaš, daningo dát golmmas orrot Hautajärvi gilis,

mettar, 2013).

mii lea dáppe sullii 45 kilomettara Guossáma guvlui. ”Logi miilla ii dovdo dán guovllos gostege”, Kylli lohká. Iežas gili bálvalusat leat unnánaččaid geahppá-

Statistihkain gieldda dilli lea seavdnjat. Mot unna gilážiin, dego Hautajärvis, obanasii birgejuvvo? Aŋkke ovttasbargguin. Go okta vuolgá logi miilla gávppašanreisui, buot hálolaččat váldo-

nan. Ovdal ledje guokte gávppi, skuvla ja boarrásiid-

juvvojit mielde. Hautajärvis ordnejuvvo oktasaš

siida. Dál lea báhcán dušše bára.

doaibma, dego lihkadeapmi ja fierbmespábba. Lea

”Jur ja jur sáhttá boasta boahtit”, dát golmmas bohkosit.

24

Sallalaččain goalmmádas leat badjel

Čuožžut gávppi ovddas, Salla gieldda guovddážis,

duohta, ahte fierbmaspáppas lea jur dál bodda sarvvabivddu geažil. Eambbo eat sáhte gili dilis

Hautajäri lea mihtilmas Sallas, dego Sámis ja

ságastallat, daningo čuččodettiin goallugoahtá.

dálonguovllus obanassii. Unna gilážiin fárrejuvvo

Golmmas njuikejit biilii ja dollejit luksa. Manná

girkosiidii ja guhkkelebbui, dábálaččat luksa. Go

muhtin áigi ovdal go biila gávvá ruovttušilljui.


ÄŒUOVGAGOVVA: ANNA-LEENA MUOTKA

25


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

RUOVTTUDIKŠUMA RIEVDDADALLI GOVVA

Sallas leat sirdásišgoahtime oažžut buorebun

Guhkes gaskkat leat árgabeaivi maid sallalaš

ruovttudikšuma, mas adnojuvvo ávkin ođđa teknihkka.

ruovttudikšuide, geat johtet giliin dikšume ruovt-

Ruovttusfitnamat ordnejuvvojit beaivvi dili mielde:

tuin orru boares olbmuid. Biilla mihttárii čoggo

prográmma pláne ruovttudikšuma johtolaga nu ahte

álkit nuppelot miilla beaivvis.

dat váldá vuhtii áššehasaid beaivválaš dárbbuid ja

”Riikkaviidosaš ja gieldalaš strategiija mielde

áigedávvaliid sihke ruokto- ja dearvvašvuohtadikšuma

bidjat deattu ruovttudikšumii”, muitala boarrá

bargovuoruid. Raporteren dahkkojuvvo fihtto-

siidbarggu hoavda Terttu Hannula.

rábmára dehe –tableahta bakte.

Ruovttudikšuma olis leat bárrásiin sulaid 160

”Seastindeaddagat leat dán čavčča ožžon

sallalačča, geain 60:s lea dorvotelefuvdna. Jos

ovdalačča stuorit mearkkašumi, muhto min áššit

alárbma boahtá ihkku, de dat manná girkosiiddas

hurget vel govttolaččat”, Hannula dadjá.

idjadikšumii muhto doaresbealgiliin alárbmii vás-

Jagi álggus gielddas álggaha fysioterapevta

tidit oapmahaččat. Alárbmat bohtet vahkkosaččat

gii dahká veajuiduhttinplánaid maiddái ruovt-

máŋggaid mielde. Oalle dávjá ággan leat dorvvo-

tus orruide. Ii dattege leat ballu, ahte Sallas

hisvuohta dehe aktonasvuohta.

rámohallojuvvolii. Dáppe lea hárjánuvvon eallit váriid mielde. Guossástallama áigge boarrásiidbarggu ja ruovttudivššu olis leat vuorddašeaddji dovdamušat. Ellojuvvo skábmamánu álgu jagi 2015, ja guhkkin lullin ráđđehus lea roasu siste sode dehege sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid bálvalusráhkadusođastusa dihte. Ođastus rievdadeaš Salla boarrásiidbarggu, muhto vel eai dieđe mot. Olu lea rievdan dan rájes, go ruovttudikšuma bagadalli Aila Raatikka-Metsänen álggahii barganbálgás ossodatveahkkin boarrásiidsiiddas jagi 1976. Dalle ruovttudikšut dikšo boares olbmuid, dáluid, elliid ja mánáidnai. Dálá áigge ruovttudikšut eai šat skuvlejuvvo sierra, muhto ruovttudikšuma barget lagasdikšut. Sii earret eará lávggohit, veahkehit dálkasiid váldimis, fuolahit beaivválaš čorgemis ja vuššet gáfe. Muhtimin sii maid dahket muohtabargguid dehe juobe liggejit muorrasávnnji. Borramušanai ruovttudikšut ráhkadit ain, muhto girkosiiddas mállásat bohtet borramušbálvalusa bakte dehe dat návddašuvvojit boarrásiidsiidda boradanbáikkis. Nuppástusat eai leat dáhpáhuvvan dušše bar-

ČUOVGAGOVVA: ANNA-LEENA MUOTKA

26

gogovas muhto maiddái áššehasain. Sii ellet


ČUOVGAGOVVA: ANNA-LEENA MUOTKA

Raatikka-Metsäsä ja Hannula mielde mihá

Salla vuorasbarggu hoavda Terttu Hannula veahkeha Vilho

eanet buoza go ovdal. Dálkkodeapmi lea eanet

Kellokumpu borádanbáikái.

go ovdal, ja ovdamearkka dihte hávvedikšuma barget dálá áigge maid lagasdikšut, daningo

Allačoarvvit leat Salla girkosiidda eananmearka.

dearvvašvuohtadikšut leat badjelmeare bargga-

Gielddas barget ain bohccuiguin.

huvvon. Boares olbmuid asehis liiki nádjasuvvá álkit. Salla boarrásiidbarggus ja ruovttudikšumis leat bárrásiin manname bahkadasjagit, mat leat árvvoštallojuvvon bistit gitta jagi 2020 rádjái. Hástalusain fuolakeahttá máŋga ášši leat ortnegis, gávnnaheaba Hannula ja Raatikka-Metsänen. ”Áššehasat šaddet dikšojuvvot. Háhppehit oanehažžii muossánit ja ságastallat.”

27


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

VIĐAS VULGE NJEALLJE Boarrásiiddikšun lea Sallas čohkkejuvvon gir-

Ruovttudikšuma bargobiktasat bassojuvvojit viššalit. In-

kosiidii, gos lea Hopeaharju boarrásiidsiida ja

flueansa- dehe vuostedávdaepidemiija sáhttá leat boares

rabasbálvalanguovddáš sihke eará bálvalanássan-

olbmuide várálaš.

ovttadagat. Guovddážis ordnejuvvo beaivedoaibma ja dorjojuvvo maiddái oapmahašdikšuid veadjin. Váldovistti guoras leat njeallje ráidodálu, mat leat boares olbmuid doarjjavistin. Dáppe orru maid Laina Loisa, 86-jahkasaš, iežas goarggu mielde Kallunki. Sonnai lea Hautajärvi gilis eret. Lotta-medáljain bálkkašuvvon Loisa fitná veajuiduhttimis vielljasruovttus. Loisa guoibmi lei rádjebearráigeahčči, dego máŋggas dán guovllus – dálá áigge duohta gal hárvvet go ovdal. Guoibmi oađđái giđđat. Bearraša viđa mánás okta lea báhcán Sallai ja njeallje eará leat fárren lullelii.

Sápmi Gávpogat

”Buorre nie. Eai leat oaidnán nealggi eaige bargguhisvuođa. ”

Gielddat

97-jahkasaš Vilho Kellokumpus leat maid vihtta máná, geain okta orru Sallas. Kellokumpu

Ohcejohka

lea riegádan Kelloselkä gilis, Guolájávrri suohkanis. Muhtin jagi ovdal sođiid Guolájávri rievddai Sallan, Sovjetlihttui.

Gilbbesjávri

Kellokumpu lea soahteveterána ja SS-jeagár,

Anár

gii lea oaidnán Salla jábálduvvama dego maid eretfárrema jagiid. Jagi 1960 Kellokumpu oaččui soahtesoalddátdálu Isohalme gilis. Seamma logijagi Salla olmmošlohku lei stuorimus muttos, badjel 11 000. Dan maŋŋel hálti lea leamaš unnuma guvlui.

Avvil Eanodat

Muonio

Jagi 2012 olmmošlohku njiejai vuollelii 4000, ja olmmošlohku unnu jagis sulaid čuđiin heakkain. Buohkat eai goitge leat vuolgime, ja juohke

Gihttel Soađegilli

Kolari

tincirggastat. Vilho Kellokumpu ássá dálá áigge

Salla

Pello Giemajávri

doarjjabálvalanvisttis boarrásiidsiidda guoras. Son lea duhtavaš veahkkái, maid oažžu gielddas. ”Dáppe lea buorre orrut. Hui čorgadis visti ja

Suovvaguoika

Pelkosenniemi

mánnáveahka, mii muotku deike, lea virkkosnuht-

Roavenjárga Ylitornio Tervola

bálvalus doaibmá.” Duortnus

Keminmaa

Giepma Simo

28

Čeavetjávri

Gáregasnjárga

ja soađis nuortaoassi – Boares Salla – manahuvvui

Posio Ranua


ČUOVGAGOVVA: ANNA-LEENA MUOTKA

GUOVDU BUOT JA II MANGE Fárrenlihkadusaid dutkan Timo Aro mielde

doaresbeal sajádagas. Dat rámpo iežas leat ”guovdu ii mange” ja báiki, gos ”ii dáhpáhuva mihkkege”.

Supmii lea šaddan bággofárrema árbevierru, gos

Ovttaáigásaččat Salla lea liikká guovdu juohke

dihto guovlluin – dego Nuorta-Sámis – lea logijagiid

diŋgga, dego Monica Tennberg ja Hanna Lempinen

áigge hárjánuvvon vuolgit eará báikái eallámuša

gávnnaheaba artihkalisttiska ”Sosiaalista kestävyyt-

maŋis. Aro cealkánai, ahte juohke báikkis Suomas

tä etsimässä: Tapaustutkimuksena Salla” (sámás: So-

fárrejuvvo muhto Sámis ja Kainuus lea dávjjit

siála ceavzivuođa ohcame: Dáhpáhusdutkamuššan

gažaldat eakti fárremiin, main oba eallinbiire

Salla) (Kosmopolis, 3/2015).

sirdása. Das mas golmmalot jahkásaš uusmaalaččat

”Unna davvi gielddaža ja dan ássiid dilli ja boaht-

leat fárren gaskamearálaččat 31 kilomettara geahčái

teáigi giessasit nu riikkaidgaskasaš turismarávnnjiid

mánnávuođa ruovttusteaset, seamma ahkásaš

guvlui go ruvkke, ruovderáŧŧeoktavuođaid ja Eurohpa

lappilaččain vástideaddji lohku lea 204 kilomettára.

Uniovnna ja Ruošša gaskasaš visumafriddjavuođa

(Helsingin Sanomat 11.8.2015)

sullasaš plánejuvvon stuorafidnuide”, čálliba Tenn-

Eretfárren lea šaddan sohkabeallálažžan: nuorra

berg ja Lempinen.

nissonat fárrejit eanet ja guhkkelii go dievddut.

Dutkiguovtto mielde stuora prošeavttat eai

Sallas maid máŋggas vulget nuppi báikegoddái

dattege čoavdde Salla galgamuša. Boahtteáiggenai

oahpuid dehe bargguid maŋis. Gieldda boahtteáiggi

sallalaččaid áigáiboađu dorvvastit vuovddit, bohccot

dáfus lea dehálaš oalgguhit nuorra rávesolbmuid

ja unnit ekonomalaš doaibma. Tennberg ja Lempi-

ruovttoluotta, gohan dat vuohččan háhket oahpu

nen govvideaba sallalaččaid birgema tearpmaiguin

dehe bargomuosáhusa eará sajes.

ceavzivuohta ja sitkatvuohta. Árktalaš árgga suvdá

Turisma lea Sallas stuora bargoaddi, man

báikkálaš identiteahtta ja jáhkku iežas ceavzinnák-

stuorrumii leat olu boahtteáigge sávaldagat. Gielda

cii. Maiddái birastahtti meahcit ja duoddarat leat

lea beaktilit čalmmustuhttán beakkánvuohtan

máŋgasiidda diehttelas buresbirgejumi gáldu.

29


II ÁRKTALAŠ ÁRGA

1.

Mii dutnje buohta vuohččan millii sánis árktalaš? ”Jiekŋaguovža, masa konkretiserejuvvojit máŋga ášši, dego olbmo váikkuhusaide hearkkes luondu ja árktalaš álgoálbmogiid earenoamáš luonduvuđđosaš eallinhámit.”

Sanna Valkonen Sámi dutkama

2.

veahkkeprofessor

Mi lea sámi dutkamuš? ”Sámi dutkamuš lea máŋggadieđalaš dutkansuorgi, mii gieđahallá sámiid servodaga ja kultuvrra sihke daid iežaset vuolggasajiid guovllos ja viidáseappot sierralágán dieđalaš ságastallamiid bakte. Sámi dutkamuša bargun lea ipmirdit sápmelašvuođa sosiála, kultuvrralaš, politihkalaš,

Lappi universiteahtta

ekonomalaš ja vuoigatvuođalaš fenomenan. Dasa lassin dutkamuš

Roavenjárga

doaibmá álgoálbmoga diđolašvuođa ja subjektavuođa huksejeaddjin. Dutkan galggalii ávkkuhit sápmelaččaid, ja sin rolla galggalii leat buorebut dieđu buvttadeaddji go objeavtta.”

3.

Mat lea dálá dili mávssolaččamus gažaldagat sámi dutkamušas? ”Dehálaš gažaldagat leat davviservošiid seailuma ja ealasvuođa problematihkat áigemuttus, goas lea ain stuorit mearkkašupmi árktalaš luondduriggodagaiguin ávkkastallamiin sihke davviolbmuid servodatlaš ja politihkalaš sajádaga gažaldagain. Ovdamearkka dihte: Mot álgoálbmoga kultuvra ja árktalaš luondduriggodatpolitihkka leaba oktii heiveheamis? Makkár politihkalaš oassálastima ja barggu dát gáibida? Servodatdieđalaš sámi dutkamuša bargun lea buvttadit dieđu, mii veahkeha nannet sámi servodaga, kultuvrra ja buresbirgejumi. Dát ii govčča eret sámi servoša ja –servodaga sierra doaimmaid, geavadiid ja ráhkadusaid kritihkalaš geahčadeami. Dálá dilis lea dehálaš ovdamearkka dihte sápmelaččaid vuoigatvuođaid, árbevirolaš servodatmálliid ja iešmearrideami gažaldagaid geahčadeapmi.”

30


ČUOVGAGOVVA: ARTO VITIKKA

4.

Manlágán davviriikkalaš ovttasbargu sámi dutkamuša olis bargojuvvo? ”Sámi dutkamuš lea vuosttažettiin stáhtaid rájiid ja máŋgga eará rájiid rasttildeaddji dutkamuš. Ovttasbargu bargojuvvo dutkan- ja gárgehanfidnuid nugo oahpu, sierralágán fierpmádagaid ja dáhpáhusaid olis. Dehálaš oktasaš ulbmil lea etihkalaš rávvagiid duddjon, mii guoská sápmelašvuođa dutkama. Dehálaš lea maid dutkiid gaskavuođa rájiidrasttildeaddji doarjja ja solidáravuohta sihke juhkkojuvvon ipmárdus sámi akademiija ovddideami dehálašvuođas.”

5.

Makkár lea sápmelaččaid sajádat Suomas? ”Sápmelaččat lea Suoma vuođđolágas dovddastuvvon álgoálbmot, mas lea vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii. Sápmelaččain lea ruovttuguovllustis lágain vuođđuduvvon kulturiešstivren, man ollašuhttá sámediggi. Vuođđooainnus olu áššit leat bures. Sápmelaččat leat jábálaš stáhta riikkavuložat, geaid sosiála ja ekonomalaš dilli lea buorre buohtastahtedettiin máŋggaide earáide álgoálbmogiidda ja oppalaččat sámi kultuvra adnojuvvo árvvus. Geavada vuoigatvuođaid olláhuvvamis leat stuora hástalusat. Ovdamearkka dihte sámegielalažžan vuogáiduvvan sosiála birrasii lea vel hástaleaddji aŋkke sámi guovllu olggobealde, mii boahtá das go lea unnán sámegiel oahpahus ja beaivedikšu. Sámedikkis eai leat olus vejolašvuođat váikkuhit Suoma stáhta doaimmaide sápmelaččaid ektui. Sápmelaččaid earenoamáš gaskavuohta sin geavahan luonddubirrasiidda ii identifiserejuvvo lágain. Sápmelaččat eai gehččojuvvo leat dievasválddálaš subjeakta, suverena, mii bastá mearridit áššiidis. Dát vuhtto bures Suoma mearrideddjiid doaimmain gaskavuođas vaikkobe sámediggelága ođasteapmái dehe álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteaddji ILO oktasašsoahpamuša No. 169 ratifiseremii. Maiddái almmolaš ságastallan, mii laktása sápmelaččaide, lea muhtimin garrasánálaš ja árpmuheapme.”

31


32


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

Árktalaš dutkamuša giettis

33


III ÁRKTALAŠ DUTKAMUŠA GIETTIS

Loga QR-koda ja geahča video fáttás

Dálkkádaga dutkit

G

Dutki Juha M. Karhu deavdá dálkespáppa čáhcagiin Soađegili Tähteläs.

aifájedne dihtoršearpma ja dan mot dasa

golmmavuorrobargun, lihkostuvvanproseanta

sárgásit njozet moalkesázut. Váile guhtta

lei čuođi. Mihtidanrusttegat loktanit dábálaččat

minuntta áigi mihtidanrusttetoperáhtor

30-35 kilomettara allodahkii. Dan áigge čáhcagiin

Markku Ahponen sáddii albmái otsonmihtidan-

devdojun spáppa čađamihttu stuorru 1,5 mettaris

rusttega. Dat lea dál munnos geahčadettiin badjel

12 mettarii, dassážii go spábba viimmat bávkkeha.

1,8 kilomettara allodagas, loktana geažos áigge

Mihtidanrusttegat heaŋgajit gitta spáppas styrok-

badjelii ja johtá biekka mielde nuorttaslulás. Moai

sagássas, mii gahččá meahccái. Sulaid bealli gássain

ledne Soađegili Tähteläs, Dálkediehtaga instituhta

máhccet ruovttoluotta Dálkediehtaga instituhttii,

sajiin. Čakčamánnosaš eahketbeaivve šiljus lea +8,6

eandalit čakčat, go olbmot johtet murjeme ja

ceahki. Mihtidanrusttet fas loktana bajás bárrásiin

meahccebivddus.

-1,7 smávvabuollašis. Midjiide apmasiidda mihtidanrusttega –álbmoga gillii dálkespáppa – loktaneapmi albmái lea

ŠADDOVISTEGÁSAT DODJET OLAHUSAID

earenoamáš oainnáhus. Dálkediehtaga instituhta

Jiellahastalannamas mielde dálkespábba mihtida

bargiide dat lea beaivválaš rutiidna, leahan dál

duojážassii áimmu liekkasvuohtadili, biekka háltti

juo vuorus 50 489 hávvi. Otsonmihtidanrusttet

ja leahtu, áimmu lávttasvuođa ja –deattu. Otso-

lea duohta gal áidna, mii sáddejuvvo mátkái

namihtidanrusttet bealistis rehkenastá otsona mea-

manuálalaččat. Juohke jándora áibmogeardái

ri áibmogearddi sierra gearddádagain. Otsonamih-

loktaneaba maid guokte dábálaš dálkespáp-

tideamit leat dahkkon Soađegilis boatkkaheamit

pa, muhto dat vuolgiba mátkái automáhtalaš

jagi 1989 rájes dehege liikká guhká go ovdameark-

mihtidanrusttetstašuvnnas.

ka dihte Marambio stašuvnnas Lullinannamis.

”Automáhtalaš sádden doaibmá badjel 99 proseantta sihkarvuođain”, Ahponen muitala. Ii oba baháge. Lea gal duohta, ahte dalle visot spáppat sáddejuvvoje mátkái manuálalaččat ja

34

Jeavddalaš mihtidemiid geažil diehtu otsonajávkamis ja dan váikkuhusain lassána geažos áigge. ”Jos giđđat lea otsonajávkan, de maid geasset lea vuorddehahttivuođa mielde eanet UV-suo-


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

njardeapmi”, spesiáladutki Rigel Kivi muitala varas

šaddovistegásat dodjet olahusaid. 2015 njukčamánu

bohtosiin.

eananspáppa čitnadioksidadoalu mánu gaskaárvu

Otsonageardi suddje ealániid beaivváža

manai badjel 400 ppm:a. Dat lea alimus lohku

vahátlaš ultravioleahttasuonjardeamis. Dan lassá-

maŋimus 800 000 jagi áigge. Dálkkádaga historjá

neapmi vuolleáibmogearddis lokte liekkasvuohta-

dovdojuvvo bures jiekŋagarrabohkamiid geažil.

diliid eanangierraga lahka. Dán dihte lea dehálaš

Dain čitnadioksidadoallu sáhttá mihtiduvvot jikŋii

mihtidit otsonadoalu sierra allodagain. Lullinanna-

fáŋgan báhcán jiekŋabulljarasain.

ma bajábeal otsonaráigi fuomášuvvui 1980-logus,

”Soađegilis áibmogearddi molsašuddamat

mii johttáhii viiddes otsonadutkanfierpmádaga lulli

leat mihtiduvvon spektromettariin jagi 2009 rájes.

ja davvi jorbalasbeliin.

Soađegili mihtidemiid vuođul čitnadioksida lea

Njukčamánu 2011 Soađegilis mihtiduvvui olahusasehis otsonageardi sulaid 20 kilometta-

lassánan sulaid 2.4 ppm:a jagis”, Kivi lohká. Ppm (parts per million) lea gorreovttadat, mii

ra allodaga áibmogearddis. Dat lei dušše sulaid

adnojuvvo govvidettiin sierra ávdnasiid doaluid

goalmmádas mánu gaskaárvvus. Maiddái eará

ovdamearkka dihte áimmus, eananvuođus ja čázis.

35


III ÁRKTALAŠ DUTKAMUŠA GIETTIS

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

SOAĐEGILIS MÁILBMÁI

satellihtat, mat girdet lagasgomuvuođas polaguovl-

Go johtit Soađegili Tähtelä mihtidančuoggás

luid badjel. Dalearkaanteanna čujuha bárrásiin

nubbái, de johtit seammas oba árktalaš nannan-

davvialmmiravdii.

guovllu buoremusat rustejuvvon mihtidan- ja

vuoiŋŋastandillái”, árvvoštallá Timo Ryyppö, satel-

addá mávssolaš dieđu oba máilmmi dálkkádagas ja

lihtta- ja áiccadandoaimmaid hoavda.

áibmogearddi doaimmas. Tähteläs doaibmá dasa

Veaháš áigge geažes anteanna vuolgánai

lassin Soađegili geofysihka observatoria, mii gullá

johtui ja botnjasa min guvlui, bisána ja báhcá

Oulu universitehttii.

vuordit čuovvovaš badjelgirdima. Veaháš maŋŋelaš

Albmái várdá maid Dálkediehtaga instituh-

36

”Fargga dat jorggiha ruovttoluotta

áiccadanguovllus. Dáppe čoggojuvvo dáhta, mii

čuožžut satellihttadáhta prosesserenguovddážis,

ta dalearkaanteanna, mii allána bajás muoraid

stuora šoavvi dihtorskábiid ovddas. Oaidnit

bajábeallái. Dat váldá vuostá dáhta, man sáddejit

dihtoršearpmas logahallama čuvvojuvvon


Otsonasensor girddihuvvo albmái dálkespáppa mielde. Go spábba bávkkeha, de sensor gahččá eatnamii.

Timo Ryyppö muitala, ahte dálearkaanteanna lea jur váldán vuostá dáhta satellihtas, mii girdá polaguovlluid badjel.

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

satellihtaid badjelgirdináiggiidisguin. Deike lea

Suonjardeami vuođul sáhttá rehkenastojuvvot

fuorkásan visot dat dáhta, man anteanna easka

muohtagokčasa gassodat. Mihtidanvuohki heive

válddii vuostá. Soađegilis doaibma álbmotlaš

árktalaš skábmaáigái, daningo dat ii gáibit čuovgga

satellihttadáhtaguovddáš, man bakte juhkkojuvvo

iige muosehuva balvvain. Geavadis áidojuvvon viido-

earret eará Eurohpa uniovnna Copernicus-prográm-

daga rusttegat leat refereansarusttegat: dat doibmet

ma satellihtaid dáhta.

dego rusttegat, mat leat satellihtaid fárus, muhto

Dálkkasdiehtaga instituhta dutkamušain

mihtidit unnit ja buorebut dovdojun guovllus.

viggojuvvo buoriduvvot satellihttadáhta dulkoma

Satellihttagovas ovtta piksela siidu sáhttá

luohtehahttivuohta. Soađegilli ja Bállás duddjoba

leat miillaid, nu ahte dan gokčan guovllus sáhttet

ovttas áibmogearddi ovttastumiid ja fysihka dutki

leat jeakkit, jávrrit ja orrunsajit. Satellihtain leat

GAW-stašuvnna (Global Atmospheric Watch), man

guokte mávssolaš ovdamuni gieddedutkamuša

alladásat ja dárkkes mihtideamit adnojuvvojit ávkin

ektui. Vuosttažettiin daiguin bastá gokčojuvvot

satellihttaalgoritmmaid gárganeamis ja kvaliteahta

beaivválaččat oba árktalaš guovlu. Dasa lassin

bearráigeahčus.

sáhttet gártejuvvot báikkit, gosa beassan livččii eatnama, čázi dehe jieŋa mielde váttis, juobe veadjemeahttun. Nube dutkamušas gánnáha bidjat deat-

EANET LUOHTEHAHTTI DIEĐU GUVLUI

tu dasa, ahte buoriduvvo satellihtaid bakte ožžojun

Dutki Juha Lemmetyinen bargá Helssegis muhto

gáiddosgártendieđuid deaivásadoallan.

galleda Soađegilis máŋgii jagis. Lemmetyinen deste bárrásiin mihtidanrusttegiid soađegillilaš kollegainis Anna Kontuin. Áidojuvvon viidodagas leat eatnat sierralágán mihtidanrusttegat, main stuorimus – measta guovtti mettara stuoru dorvemállesaš anteannain rustejuvvon apparáhta – mihtida muohtagokčasa mikrobárrosuonjardemiin. Dehe rievtti mielde apparáhta ii mihtit muohtagokčasa muhto suonjardeami, mii vuolgá eatnamis. ”Muohta hávkada eatnama lunddolaš mik-

Árktalaš dutkamuš Suomas Arctic Finland -portála beaiváda áigeguovdilis dieđu árktalaš dutkamušas, mii dahkko Suomas. Siiddus gávdnojit earret eará ođđasat ja raporttat. http://www.arcticfinland.fi

robárrosuonjardeami”, Kontu muitala.

37


III ÁRKTALAŠ DUTKAMUŠA GIETTIS

Aalto-universiteahta Aalto Ice Tank lea stuorimus suopmelaš jiekŋa- ja mearrajohtalusráhkadusaid dutkanálddis.

Máŋga oaidninvuogi rievdamii

N

juikejeadnot oanehažžii dutkaninstituhta šiljus geahčadit stuorit govvosa. Makkár lea árktalaš dutkamuš? Áŋkke Árktalaš

ovttasbargofierpmádagas. Lappi universiteahta mearkkašahttimus dutkamuša čađačuohppi fáddá lea jur

strategiijas (2013) ulbmil lea gudneáŋgir: ”Suopma

riikkaidgaskasaš árktalaš ja davvidutkamuš, mii

viggá árktalaš máhtu málleriikan dutkamušas nugo

dahkkojuvvo earret eará dáidagiin sihke servo-

máhtu vásttolaš gávppálaš ávkkastallamis.”

dat-, pedagogihkka-ja vuoigatvuohtadiehtagiin.

Lea duohta, ahte measta juohke suopmelaš

Lappi universiteahta Árktalaš guovddáš lea

universiteahtas dahket juo dál dutkamuša, mii lak-

Suoma áidna árktalaš gažaldagaide spesialiseren

tása árktalašvuhtii dehe davvivuhtii. Earenoamáš

áššedovdiinstituhtta, ja das lea riikkaviidosaš rolla

dehálaš dát deattuhus lea Davvi-Suoma iežas

árktalaš dutkamušas ja dieđakommunikašuvnnas.

universiteahtaide Lappii ja Oului, mat leaba stuora

Oulu universiteahta árktalaš máhttu lea ov-

rollas maid riikkaidgaskasaš University of Arctic –

damearkka dihte bio- ja inšenevradiehtagiin, dearvvašvuođas ja davvi biras-, luondduriggodat- ja buresbirgejupmegažaldagain. Universiteahta Giel-

ARKTIKO (2014–2018) • Suoma Akademiija árktalaš dutkanprográmma • Nanne Suoma árktalaš dutkamuša 15,7 miljovnna euroin • Fáttát

lagas-instituhtta ovddasvástádussan lea Suomas sámegiela ja kultuvrra dutkamuš sihke skuvlen. Sámis lea deahtta dutkanstašuvnnaid ja –instituhtaid fierpmádat, mii čuovvu dárkket árktalaš áibmogearddi, eananvuođu, čázádagaid, šattuid, elliid. Muhtin ovttadagain, mat dahket

• Buorre eallin davvin

árktalaš dutkamuša, duohta gal dáistalit bárrásiin

• Ekonomalaš doaibma ja infrastruktuvra árktalaš diliin

ekonomalaš hástalusaiguin. Jearaldat lea álbmotlaš

• Davvidálkkádat ja biras

dutkamuša ja skuvlejumi seasttuin, maid váikkuhus

• Rájiid rasttildeaddji árktalaš politihkka

vuhtto maid davvin. Bargoveahka lea unniduvvon ja doaibmabáikkit njáskojuvvon.

38


ÄŒUOVGAGOVVA: AALTO-UNIVERSITEAHTTA

39


III ÁRKTALAŠ DUTKAMUŠA GIETTIS

GARRA DIEĐASURGIIN LITNASIIDDA

ođđajagimánu 2016. Lähteenmäki mielde Suoma

Oktanaga go dutkanruhtadeapmi čuhppojuvvo,

árktalaš dutkamuša leat hálddašan 1800-logu

árktalaš dutkamuššii maid biddjo deaddu. Ovdameark-

rájes luonddudiehtagat ja teknologalaš suorggit.

ka dihte Helssega universiteahtta lea čohkken

Ekonomalaš ávkejurddašeapmi oidno ovdamearkka

gokčevaš raportta árktalaš dutkamušastis (Árktalaš

dihte das, go dutkamuša váldorávnnjis deattu-

raporta 2015). Dan vuođul eanas universiteahta

huvvojit ”garra” diehtagiid máhttu ”litnaseabbo”

árktalaš dutkamušas lea luonddudieđalaš ja

surggiid sajes. Lähteenmäki evttohii sáhkavuo-

laktása dálkkádatrievdamii, muhto maiddái eará

rustis, ahte Suomas gánnáhivččii bidjat dáláža

dieđasurggiin leat ain eanet beroštuvvan árktalaš

čielgaseappot eanet deattu humána dimenšuvdnii,

dutkamuša vejolašvuođain.

dego historjjá, dáidaga ja kultuvrra dutkamuššii.

Suoma akademiija ruhtada árktalaš dutkamuša

”Dákko bakte Suopma sáhtálii nannet sajáda-

dovdomassii. Ulbmilin lea dutkat ja ipmirdit

gas dáláža viidáseappot dieđalaš galmmasmáhtu

guovllu gárganeami earáhuvvandagaldagaid ja

riikan”, Lähteenmäki dajai.

earáhuvvama dynamihka guovllu boahttevuođa ektui. Dálkkádaga liegganeami mielde luondduriggodagaiguin ávkkástallan šaddá álkibun, mii lea

LEAHTUIN SKOLLI MUOHTA

lasihan beroštumi dasa mot árktalaš dutkamušain

Árktalaš dutkamuššii oahpásnuvadettiin fuobmá

sáhttá ávkkástallat gávppálaččat. Galbmatek-

jođánit, ahte árktalašvuođas lea váttis hup-

nologiija dutkamuš lea dás okta ovdamearka.

mat namukeahttá dálkkádatrievdama. Ii imaš,

Dálkediehtaga instituhta jiekŋabálvalusa dieđuid

daningo dutkamušain árvvoštallojuvvo, ahte

geavahit gávpeskiippat ja jiekŋadoadjárat. VTT

máilmmiviidosaš gaskaliekkasvuohtadili lokta-

(Stáhta teknologiija dutkanguovddáš) bealistis

neapmi olláhuvvá árktalaš guovllus unnimusat

gárgeha skiippaid, mat johtet jieŋas, bijadettiin

guovtte- dehe juobe njealjegeardásažžan.

earenoamáš deattu daid ráhkaduslaš nanusvuhtii,

pe gullat, ahte muohta lea liikká dehálaš dálkká-

jiekŋadiliin. Árktalaš teknihkka lea Aalto-universi-

datrievdama indikáhtor go mearrajiekŋa. Dálke-

teahta Inšenevradiehtagiid allaskuvlla deháleamos

diehtaga instituhtta lea dahkan máilmmiviidosaš

dutkanviidodagain, ja doppe gárgehuvvo earret

muohttaga čáhceárvogárttaid badjel 35 jagi

eará jiekŋamekanihkka ja dálvenavigeren.

áigodahkii. Mihtidemiiguin sáhttá ovdameark-

Gávppálaš innovašuvnnaid lassin árktalaš

ka dihte árvvoštallojuvvot giđa dulveriska, vai

dutkamušas vurdojuvvo oassálastin servodatlaš

čáhcefápmorusttegat sáhttet áváštallat čázi golgga-

ságastallamiidda. Okta Suoma Akademiija árktalaš

heami dárbbu.

prográmma ulbmiliin lea gaskkustit dutkandieđu

Čakčamánus eanan lea vel bievllas, muhto

áktiivvalaččat mearrideddjiide, čanusjoavkkuide ja

vuosttašmuohta sáhttá gokčat sáttu ja dakŋasiid

riikkavuložiidda.

heahkkajođánit. Jorrosa lohppii geahččat satel-

Professor Maria Lähteenmäki suokkardalai

40

Máhccat vel oanehažžii Soađegili Tähteläi. Dop-

jiekŋagurpmiide sihke skiippaid doaibmanávccaide

lihttagovaid ja moalkesázuid dihtoršearpmas.

árktalaš dutkamuša dili Hyinen tiede –seminá-

Dutkamuša vuođul muohttaga gokčanviidodat ja

ras (sámás: Goalša dieđa) Lappi universiteahtas

massá unnot jođánit. Oassi málliin einnostit muoht-


ČUOVGAGOVVA: JAN HJORT

taga ollislašmassá unnut sulaid goalmmádasain, jos

Oulu universiteahtas dahkkojit gieddebarggut oahpa-

suokkardallojuvvo dilli 1960-logu rájes gitta 2100-

husa oassin. Dás gártejuvvojit girseproseassaid dagahan

logu rádjái. Boahtteáiggi einnosteaddji málliin leat

hápmahuvvamat Gilbbesjávrres.

álohii máŋggat eahpesihkkaris dagaldagat. ”Áiccastagaid vuođul lea vejolaš, ahte muohtagovččas asehuvvá vel dánnai jođáneappot”, Lemmetyinen dadjá. Lappilaš nugo mátkedoaibmasuorggi fitnodatolbmot livčče sakka beroštuvvan diehtit, makkár

vaikko dat máilmmiviidosaččat unnu. Ovdameark-

muohtadilli orru leame Sámis boahttevaš jagiid.

ka dihte mearrajieŋa suddan váikkuha arvviid ja

”Muohtadilli lea álkit árvvoštallojuvvot

dakko bakte maid muohttaga hápmahuvvamii. Ábis

máilmmiviidosaš mihttoláva mielde go

heavrristeaddji čáhci sáhttá báikkohagaid muohttit

guovlluguovdasaččat”, Kontu muitala.

eatnamii. Nube Sámi boahttevaš dálvviid muohta-

Muohtamearri sáhttá báikkohagaid lassánit,

dilli lea árvádus.

41


III ÁRKTALAŠ DUTKAMUŠA GIETTIS

Paula Kankaanpää

1. 2.

2. Mii dutnje buohta vuohččan millii sánis árktalaš? ”Muohta, jiekŋa, báljes duovdagat – sihke iežas bargu.”

Maid ođđasiid Suoma árktalaš dutkamuš dárbbaša? ”Gažaldat lea árktalašvuođa muosáheamis ja dan duddjomis ođđasit. Suomas bargojuvvo davvi- ja galbma diliid sihke birrasa

Hoavda

gievrras dutkamuš, mii riikkaidgaskasaš ovttasbarggus sáhttá bures

Suoma birasguovddáža

čalmmustahttojuvvot árktalaš dutkamuššan. Dasa lassin Suopma

mearraguovddáš

galggalii oidnot buorebut davviárktalaš guovllus dehege Jiekŋamearas,

Helsset

jihkiin ja duoddariin. Davviárktalaš dutkamuš dárbbašuvvo globála dásis lasi ja suopmelaš dutkiin leat dasa earenoamáš buorit eavttut ja beroštupmi .”

3.

Ovdanbuktet jurdaga EU:a árktalaš informašuvdnaguovddážis. Manin dakkár dárbbašuvvolii? ”Árktalaš guovlu gárgana jođánit, muhto seammas diehtu doppe lea fállun unnit go deahttásit orrojun guovlluin. EU:a árktalaš informašuvdnaguovddáža jurddan lea bálvalit dieđu dárbbašeddjiid nu ahte čohkkejuvvo Eurohpa sierra institušuvnnaid dálá árktalaš diehtu jođánit ja beaktilit mearrideddjiid, fitnodagaid ja servodaga sierra dárbbuid várás. Dasa lassin dan bargun lea sihkkarastit dieđu vuorrováikkuhusa báikkálaš olbmuid ja sierra hálddahussurggiid gaskkas. Dušše mearrádusat, mat vuođđuduvvet máŋggabeallásaš dihtui, sáhttet dorvvastit árktalaš guovllu suvdilis gárganeami, ja das árktalaš guovllus leat eavttut orrut máilmmi ovddasmannin.”

42


ČUOVGAGOVVA: ARTO VITIKKA

4.

Leago Suopma árktalaš riika? ”Árktalaš guovllu lullirádjái ii leat ovttačilggolaš meroštallan. Suopma lea máilmmi davimus ja galbmaseamos stáhtain. Árktalašvuođa deattuha ain dat, ahte Sámi diliin leat čielgasit davviárktalaš sárgosat, dego hárvves muorat, muohtamearri ja dálvvi seavdnjatvuohta. Sápmi lea maid sápmelaččaid ruovttuguovlu ja boazodoalloguovlu. Árktalašvuohta sáhttá leat okta Suoma brándiin, mainna sáhttá márkanastit máŋggaid sierrabuktagiiddamet vánddardanbiktasiid rájes gitta huksemii ja teknologiijai. Dainna sáhttá maid geasuhit deike turisttaid návddašit čáppa luonddusteamet. Nu ahte juo, Suopma lea diehttelas árktalaš riika.”

5.

Mii lea Suoma birasguovddáža (Syke) mearraguovddáža árktalaš rollaid? ”Syke mearraguovddáš dutka Nuortameara, mii jiekŋu aŋkke muhtin muddui juohke jagi ja danin máŋggat Jiekŋamearas dahkkon dutkamušat leat beroštahttit. Mii dutkat ovdamearkka dihte mearrajieŋa ekologiija, galbma čáziid vahátlaš mearradárá ja árktalaš oljodustema vugiid gárgeheami. Syke mearraguovddáš dahká mearraviidodatplánema dutkamuša, masa maid árktalaš guovllus lea lassáneaddji dárbu. Dat lea mielde árktalaš guovllu riikkaidgaskasaš politihka dutkamušas ja dasa gullevaš servodatlaš ságastallamis. Dasa lassin Suoma mearradutkanskiipa Aranda lea bures dutkanbargui rustejuvvon jiekŋanannejuvvon skiipa, mii bastá opereret dálvás Nuortameara lassin maid poláraguovlluin.”

43


44


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

Árktalaš hámi ohcame

45


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

Loga QR-koda ja geahča video fáttás Čatnasmeahttun muohtalávdi lea muorračeahppi Jan Leutola (gur.) ja hábmejeaddji Maxim Narbrougha giehtačála.

Árktalaš hábmen

Dahkkogo dás árktalaš, davviriikkalaš vai lappilaš hábmen?

cuvkejit jaskatvuođa ja vahcamuohta

G

ga versttás ávnnastuvvo biokomposihtta. Geahppa

bohraida. Vel oanehaš dás ovdal unna

ja nanu materiála heive válljugasat ođđa buktagii,

verddešjovkkoš gizzo muohtagápmagiiguin bajás

mii lea gárgeheami vuložin – dan seammái, mainna

várrefieltti. Juohke gizzus lei sealggistis lávka ja lávdi,

surfejuvvo vulos muohtafieltti gieváskanhuikasiid

man sáhtálii guhkkelis doaivut muohtalávdin. Lávd-

mieđuštemiin.

uovvamánnu:”U-huuuu.” Gieváskan huikasat

dis váilot goitge čatnasat ja hápminai lea earálágán.

Geassemánnu: Roavenjárgalaš hábmenfitnoda-

Čatnasmeahttun vahcamuohtalávdi Ilahu lea

Rievtti mielde lávdi sulastahttá eanet surfenlávddi

roavenjárgalaš hábmenfitnodaga Treeforma iežas

vaikko lea sturrodaga dáfus unnit. Muhto manin ok-

buvttagárgeheami boađus. Fitnodaga eaiggát-

tage guottálii surfenlávddi bajás muohtavárrefieltti?

guovttos, snihkkár Jan Leutola ja hábmejeaddji Maxim Narbrough leaba gárgehan lávddi aktiivvalaččat ovttasráđiid ámmát- ja amatevralávddástalliiguin. Muosáhusvuđot buvttagárganeapmi lea duođaid gal algán juo mihá ovdal, leabahan Leutola ja Narbrough gullan nuoraid rájes lávdečierastalliid máilmmiviidosaš čerdii. Leutola ja Narbrough leaba orron guhkes áiggiid olgoriikkain. Logijagi molsumis soai mearrideigga goabbánai guovllusteaskka máhccat ruovttoluotta Roavenjárgii. Lávddástallanbiirriin nuppiidasaskka oahpásnuvvan dievdoguovttos vuođđudeigga oktasaš fitnodaga jagi 2011. ”Bálggis fitnodatolmmožin lea leamaš guhkki ja juovvái, muhto jurdda guoddigoahtá”, Leutola govvida.

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

46


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

Stuora áššehasat, dego Suoma girdišiljuin ovd-

šaddame bivnnuhin, go olbmot ohcalit olbmui-

dasvástideaddji Finavia ja stáhta vuvddiin ovddas-

guin devdojuvvon luohkáid sajes luonddu ráfái.

vástideaddji Meahciráđđehus, dahket vejolažžan

Lávddástalliid čerdii gullet ain eanet olbmot,

čiekŋuma beroštahtti ja hástaleaddji bargguide.

geat leat bargoeallimis ja rávesolbmot, geain leat

Dasa lassin Treeformas gárgehuvvojit bárrásiin

bearrašat, ja sis lea álkit vuolgit beaivereisui lagas-

guokte iežas buktaga, muorrakupolaráhkadus ja

meahccái go vahkkui Davvi-Norgii. Eaige nuoratge

vahcamuohtalávdi.

lávdečierastalliin leat álohii áigi dehe ruhta vuolgit guhkás. Friddjačierastallamis máŋga ášši leat liikká

JURDDAŠANVUOHKI MEARRIDA

dehálaččat go ieš čierastallan, daningo bajásgizzun

Jan Leutola orui logi jagi Espánnjas, lahka buriid

lea mihá áddját go ieš čierastallan. Gažaldat lea

surfenbáruid. Sámis bárut leat unnit muhto muohta

maid jurddašanvuogis.

olu, aŋkke doaisttážii. Dás bohciidii jurdda: maid jos muohtalávddástallamii sáhtálii ovttastahttit surfema livttisvuođa ja friddjavuođa –lávddis eai livččege čatnasiiguin gitta? Ovddidanbargui ledje earánai báhcahagat. Friddjačierastallan lea mailmmiviidosaččat

”Ánssašuvvo iežas gikta vulos”, Narbrough čohkke. Go lávddis eai leat čatnasat, de hárjánange lávddástalli šaddá hástalusa ovdii ja sáhttá lihkostuvadettiin dovdat álggahalli riemu. ”Eat vuovdde buktagiid, muhto vuovdit

47


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

muosáhusa, man buktagiin oažžu: luonddu, ráinnasvuođa, friddjavuođa ja ilu”, Leutola lohká. Lávddis adnojuvvon materiálat leat 100-proseantalaččat suopmelaččat ja 90-proseantalaččat ođasnuvvi luondduriggodagat. Treeform sikte buktagiinnis njuolga riikkaidgaskasaš márkaniidda: vuohččan Suoma lassin lagasguovlluide dehege Ruŧŧii, Norgii ja Ruššii. Lahkonišgoahtit mávssolaš gažaldaga dehege dan, leago ođđalágán muohtalávdi árktalaš hábmen. ”Davvi hábmen gal, muhto árktalaš…”, Leutola eahpidaddá. ”Árktalaš hábmen lea doaban vel nuorra. Davviguvllolaš, lappilaš ja davviriikkalaš muitalit eanet mis go árktalaš”, Narbrough joatká. Lappilašvuođain soai eaba dárkkut dušše Suoma Lappi eanangotti, muhto guovlu rasttilda álbmotstáhtaid rájiid, seamma ládje go Sámieanan.

ÁRKTALAŠVUOHTA DÁRKKUHA SÁVALDAGA Treeform lea leamaš mielde buvttadeame Arctic Design Week –dáhpáhusa Roavenjárggas. Leutola ja Narbrough oaidniba árktalaš hábmemis olu potentiála, muhto nuppe dáfus árktalaš lea sátnin vel gáidan. Dat buktá eanet millii jihkiid ja jiekŋaguovžžaid go Sámi vuovdeduottarduovdaga. ”Jos mun galggalin govvidit mii lea árktalaš ovt-

VALOKUVA: JAN-EERIK PAADAR ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

tain sániin, de dat livččii ravddamus, extreme. Dilit leat eanasin lossadat. Eallin ja johtin árktalaš guovllus leat eallitbáhcindáistaleapmi”, Leutola dadjá. ”Roavenjárggas mii leat easka árktalaš guovllu uvssa duohken,”, Narbrough lasiha. Eahpádusa oasseággan lea árktalašvuohtasáni industriijalaš steampil. Árktalašvuohta

48

luondu, jagiáiggiid molsašuddan ja albma dálvi. Árktasaš lea viiddes luondu, mii ii leat vel devdojuvvon industriijain ja orrumiin, sihke guovlu, man dálkkádatrievdan ii leat vel eretgeassemeahttumit rievdadan.

laktojuvvo dávjá oljobohkamii, ruvkkiide, mearra-

Nube árktalaš hábmen sisdoallá Leutola ja

johtolagaide. Lávddástalliide dat lea goitge ráinnas

Narbrougha mielde ovddemusat litná árvvuid, dego


ekologalašvuođa ja ovttageardánvuođa. Boahtteái-

Muohtalávdi ráhkaduvvo ruovttueatna-

gi lea ovdamearkka dihte alladásat biobuktagiin,

ma soahkepláhtas ja biokomposihtas.

main adnojuvvojit ođasnuvvi materiálat. Leutola ja Narbrough leaba oahpásnuvvan suorggi gárgehanhálttiide Oulu universiteahta prošeavttas, mas leaba mielde gárgeheame iežaska biokomposihta. Árktalašvuohta máksá olbmuide jur sávaldaga,

49


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

čuoččuha Tuija Seipell, guhte lea okta máilmmi

BARGONEAVVUT EUROHPA UNIOVDNII

davimus designvahku bissovaš gussiin. Seipella

Päivi Tahkokallio mielde hábmejeddjiid máhtus

mielde árktalašvuohta lea vejolašvuohta dahkat

sáhtále atnit ávkki Árktalaš ráđđi nugo Eurohpa

juoidá nuppe ládje, go mii eanaspáppa eanas

uniovdna. Ovdamearkka dihte plánenproseassa

osiin lea dán rádjái dahkkon. Muhto man guhká

ollislaš hálddaheamis ja visualiseremis lea ávki

vejolašvuohta lea leame ja mot dat laktása árktalaš

diliin, main leat mielde olu sierra oainnut, gielat

hábmemii?

ja kultuvrrat. Tahkokallio mielde árktalaš hábmen

Giibe livččiige buoret muitalit árktalaš hábmema vejolašvuođain go doahpaga lánserejeaddji,

galggalii leat čállojuvvon uniovnna doaimma sisa. ”Eurohpa uniovnna doaibmaprinsihp-

roavenjárgalaš hábmenjurddašeaddji Päivi Tahko-

pa lea ain eurohpalaš gilvonákca. Uniovnna

kallio. Su mielde árktalaš hábmemis leat golbma

innovašuvdnapolitihkas hábmema rolla lea muhtin

dási.

jagi siste nanosmuvvan. Árktalaš hábmen lea

Vuosttažettiin, árktalaš hábmen dárkkuha buori eallima ovddideami árktalaš guovllus hábmema vugiiguin. Hábmejuvvon buktagat galget

uniovnna hábmenpolitihka oassi, muhto dat galggalii gullat maid uniovnna árktalaš politihkkii.” Hábmen sáhtálii leat mielde ovddideame

leat fuktionálalaččat ja etihkalaččat nu buorit

ovdamearkka dihte boazodoalu, turismma ja los-

go vejolaččat, lei dál gažaldat juhkanláses dehe

saindustriija. Mange doaibmasuorggi ii Tahkokallio

jiekŋadoadjáris.

mielas galggale boikohttet.

Nuppi dásis bálvalusat hábmejuvvojit árktalaš

”Ovdamearkka dihte ruvkeindustriija lea hás-

diliide heivvolažžan. Stuora gávpogiidda pláne-

taleaddji suorgi biraslaččat ja maid sosiálalaččat.

juvvon ja olláhuhtton bálvalusat eai heive guvlui,

Hábmemiin ruvkeindustriijai sáhtálii ohcat nu

gos leat guhkes gaskkat ja unnán orrut. Bálvalan-

bistevaš čovdosiid go vejolaš.”

hábmemiin sáhttá oasistis doarjut davviguovllu doallama orrun ja ealasin. Goalmmádin, árktalaš hábmemis lea

Lappi universiteahta dáidagid dieđagottis lea árktalaš hábmema gárgeheamis stuora rolla, ja dat joraha ovdamearkka dihte árktalaš hábmema

strategalaš dássi. Tahkokallio mielde hábmejed-

riikkaidgaskasaš mágisttarprográmma. Tahkokallio

djiid bargoneavvuid ávkin atnima ii gánnát guođđit

sávvá, ahte Roavenjárgga gávpot bisolii dás duohko-

dušše hábmejeddjiide, muhto sin diehtomáhttu

nai aktiivvalaš doaibmin árktalaš hábmemis muhto

galggalii lávdaduvvot maid eará ámmátsurggiide.

fenomena viiddolii oba árktalaš guvlui. Mii stuora

”Ođđaseamos ja eanemus hástaleaddji oassi

plánaide loahpas geavvá? Soaitá gánnáhit bargat,

hábmenjurddašeamis lea dat, mainna vugiin

dego Tahkokallio evttoha ja máhccat áššái jagi

hábmen sáhttá atnit ávkki fitnodagaid ja almmolaš

2030, go árktalaš hábmen lea gárgehuvvon 20 jagi.

beliid strategalaš ulbmiliin”, Tahkokallio govvida.

Go mátki lea álgomuttos, de visot lea vel vejolaš.

Arctic Design Week válljii Treeforma Jagi árktalaš hábmenfitnodahkan 2016. Ráđđi giitalii fitnodaga ekologalaš čovdosiid.

50


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

51 47


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

Globála ekonomiijadoajáhat lea dolvon Giemajávrres

bargosajiid. Dál báikegottis dikšojuvvo davvimuorra Ásia márkaniidda.

Muorra máilmmi njunušsajes

G

iemajávri Nuorta-Sámis lea báiki, gos

suotnjaris. Go muorra boahtá sahái, dat mihtiduvvo,

miehtemielalaš ekonomiijaođđasat leat

sorterejuvvo, sahejuvvo, njalahuvvo, goikaduvvo,

leamaš jahkeviissaid unnán. Dál doppe

sorterejuvvo, heavvalastojuvvo, liibmejuvvo. Pro-

dáhpáhuvvá, ja dan fuobmá luotta nalde, gos guhká

seassa lea badjelaš kilomettara guhkkosaš, ja dan

oinnii dušše giddejuvvon sellufabrihkkii. Odne

bearráigehččet 68 kamera. Sahá ii vealtakeahttá

luotta mielde vudjet dimbbartrailerat ovtta Eurohpa

jurddaš ođđa teknologiia heiveheaddjin, muhto

stuorimus sahálágádusa guvlui. Keitele-fitnodagat

aiddo dan dat lea.

lea investeren Giemajávrái muorrabuvttafabrihka,

logiija. Mii galgat bastit bargat 38 ceahki buollašis.

Products dahká liibmabielkkaid.

Dat ii leat buncarakkis. Dihto áššit fal fertejit leat ort-

Iige gažaldagas leat mii beare saháid. Dat lea máilmmi davimus dán mihttoluohká

52

”Dát lea davviguovllu murrii heivehuvvon tekno-

mas Keitele Lappi Timber sahe ja Keitele Wood

negis”, báikkálašjođiheaddji Pekka Tuovinen lohká. Poláragierddu lulábealde lea vuovdi. Ruot-

muorradikšunlágádus, hui ođđaáigásaš ja suorggi

nása oaidná nu guhkás go čalbmi guoddá. Suoma

buoremus máhtu ávkin adni. Dimbbartrailerat vud-

árktalaš luonddu sierrasárggus lea jur vuovdi, mii

jet dohko muora eanangottis 150-200 kilomettara

eará árktalaš riikkain ii leat seamma ládje seamma


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

govdodatcehkiin. Ordarádji boahtá vuostá, mađi

čuođi njuolggobargosaji ja addá gaskkalasat moatti-

badjelii duoddarii loktanuvvo ja mađi guhkkelii da-

golmmačuođi olbmui dietnasa vuovdebargguin.

vás mannojuvvo. Muhto go bálljásis dehe muorahis

Vearrás bargguhisvuođas guhká gillan guovlluin

várrečohká nalde geahččá vulos, de doppe bahkke

dat leat issoras stuora logut. Dasa lassin doaimma

oidnot vuovdi.

álggaheapmi guovllus biebmá jáhku boahttevuh-

Sámi luondu ja dan duovdagat leat nu

tii. Giemajávrres lea historjá industriijagávpogin,

earenoamážat, ahte stuora oassi dain leat suodjaluv-

muhto globála ekonomiija doajáhat doalvvui doppe

von. Suoma eananviidodagaid álbmotmehciid birge-

bivttas-, elektronihkka- nugo sellufabrihkat. Buvtta-

meahttun golbma njunnoža leat Sámi eanangottis ja

dus jávkkai hálbbit riikkaide.

namalassii dan davviosiin. Suodjaluvvon viidodagas

Vuovddit birrasis eai dattege láhppo gosage, ja

goitge stuora oassi lea duottarduovdda. Stuora oassi

datnai leat globála ekonomiija oassi. Sámis šaddan

davvivuvddiin lea nappo ekonomiijavuovdi, mii juo

beahci earáhuvvá Japánas Aurozai-buvttamearkan,

iešalddes muitala, ahte doppe bargojuvvo vuovde-

man namas ovttastuvvet guovssahasat ja zai-sátni,

doaluin. Aŋkke dalle, go murrii lea jearru.

mii máksá japánalaš materiála. Ná japánalaš ruovt-

Giemajávrri ođđa sahá buktá guvlui sihke vádjit

tuide vuvdojuvvo sámi muorra.

53


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

Sámis muorra šaddá njozet, muhto das šaddá seammas nanus. Dálkkádaga liegganeapmi jođálnuhttá leahtu.

DÁLKKÁDAT LIEGGANA, VUOVDI ŠADDÁ Sahá boahtin Giemajávrái ii lean diehttelasvuohta.

muhto Nuorta-Sámis lea dohko logiid miillaid mátki. Davvivuohta lea márkanastinvealta maiddái

Gávpoga beaggima heajude sellufabrihka vulos-

murrii. Davvimuorra lea njozet šaddan ja nanus

vuodjima maŋŋelaš muttuid eahpečielggasvuođat.

muhto oanehaš. Dat ii heive juohke sadjái, muhto ov-

Áššit ovdánišgohte jođánit, go Pekka Tuovinen oaččui

damearkka dihte japánalaš huksemii dat heive bures.

sahámateriála ja muorraovddošdikšunbuktagiid

”Dušše Giemajávrái ii sáhtále dahkat dán páhka,

buvttadeaddji bearašfitnodaga Keitele Group

muhto Keitele-ollisvuhtii, mii juo lea leame, dat

beroštuvvat báikkis jagi 2013. Vuosttaš dimbbar

sajáiduvvá bures”, Kylävainio dadjá.

manai sahálinnjá čađa juo juovlamánu 2014. ”Muorraovddošdikšumii dáppe lea čielga dárbu.

Go fitnodahkii bohtet guossit Giemajávrái, Sámi turisma addá vejolašvuođa sierranit earáin.

Sámi vuovddit leat ožžojuvvon buori ortnegii ja dat

”Dát lea máilmmi davimus stuora sahá. Dat

šaddet jođánit. Dat álget lea dan muttos, ahte dain

addá miellagova, ahte dát lea muorra máilmmi

gánnáha atnit ávkki”, Tuovinen dadjá.

njunušsajes, bustávvalaččat máilmmi dáhki nalde.”

Keitele Groupa stivrra ságadoalli Ilkka Kylävainio mieđušta: ”Investerenmearrádussii váikkuhii Sámi vuvddiid stuora ávkkástallameahttun potentiála.” Suoma árktalaš strategiija mielde Sámi vuvd-

Vuovdedoallu buktá barggu ja birgenlági, muhto dat

diin čullojuvvo jahkásaččat lagamusat industriija

guođđá luottaidis, dego buot industriijadoaibma.

atnui buori njeallje miljovnna guđadasmettara

Suoma árktalaš strategiija hupmá olu šaddamis ja

muorra, mii lea vádjit 40 proseantta vuvddiid

gilvonávccas árktalaš birrasa gudnejahtedettiin.

jahkásaš šattus. Dán statistihkas ii leat vel mielde

Sámis dát gažaldagat bohtet ovddal earenoamážit

Giemajávrre sahá, mii atná jahkásaččat sulaid 700

eanangeavaheamis. Muhtinlágán árktalaš biras-

000 guđadasmettara muora. Sámis nuorra bures

gáhttema sáitenjunnin leat Sámi suodjaluvvon

šaddi vuvddiid ossodat lea lassánan, ja vuvddiid

guovllut. Dat leat olu, muhto man olu, dasa ii

jahkásaš šaddu lea stuorrume. Dálkkádaga lieg-

gávnnage vástádusa beare álkit. Stáhta eatnamiid

ganeapmi buktá Sápmái lasi 20 termalaš beaivvi

ovddasvástideaddji Meahciráđđehus šaddá geahččat

dehege šaddobeaivvi. Luondduriggodatguovddáža

registariinnis beaivvi dili, daningo sierralágán

juovlamánu 2015 almmustuhttin dutkamuša

luohkájuohkimat leat eatnat ja máŋggat áššit, mat

mielde dálkkádaga liegganeapmi ovddida ordaráji

laktásit suodjaleapmái, lea jođus válmmaštallamis ja

ovdáneami Sámis ja lasiha mearkkašahtti ládje

mearrádusdahkamis. Ievttáža statistihkka ii vealtta-

goahcemuoraid saddjáivuođa stuorruma.

keahttá doala odne.

Giemajávrái boahtá šleađgaduvvon ruovderáŧŧi,

Galget sirrejuvvot lágain juo mearriduv-

ja ođđa lastenterminála lea dán čáledettiin hukse-

von suodjalanguovllut – mat datnai leat

juvvome sahá gurrii. Rámat stuoritge doibmii livčče

máŋggalágánat – ja sierralágán suodjalan-

ortnegis. Duktásadjái, mii lea bálddas, lea pláne-

prográmmaid guovllut, main eatnasat leat juo

juvvon stuora biobuvttafabrihkka, mii geavahivččii

seađusválmmaštallama loahppageahčen vai

báikkálaš muora ávnnasin. Orrut báhcán Sámi sellu-

bohtet virggálaš suodjalanguovlun.

ja báberfabrihkat leat Giemas Mearrabađa gáttis,

54

DUOVDDA LEA HEARKKES ÁŠŠI

Sámis leat maid olu lágain mearriduvvon


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

VALOKUVA: JAN-EERIK PAADAR

55 47


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

Suopma bidjá deattu vánddardeapmái álbmotmehciin. Dat heive maid báikkálaš johttiide.

meahcceguovllut, mat eai leat luonddu- dehe

kilomettara, go oba Sámi viidodat lea sulaid 100

álbmotmeahcit muhto mat adnojuvvojit measta

000 njealjehaskilomettara. Natura-guovllut

luonddudilis. Luondduealáhusat leat dain vejolaččat.

Sámis leat buot álbmotmeahcit, luonddumeah-

Go geahččá gártta, de eanas Davvi-Sámis dehege

cit, meahcceguovllut, jekkiidsuodjalanguovllut,

sámiid ruovttuguovllus leat sierradásat lágain mear-

ávžžuidsuodjalanguovllut ja measta buot luonddu-

riduvvon suodjaleami olis, ja eanas dán guovllus leat

suodjalanprográmmaguovllut.

duoddarat. Dušše Anárjávrri nuortalulábealde lea

Sámis leat ná geahčadettiin olu suodjaluvvon

viiddit vuvddiid ekonomiijageavahusa guovlu. Gas-

viidodat muhto maid olu vuovddit ekonomiijaanus.

ka- ja Lulli-Sámis eanas vuvddiin leat priváhtaeatna-

Juohkeoktii nappo juoidá ja buot lea bures? Ii aivve,

mat dehe stáhta oamastan vuovdedoalloeatnamat,

dadjá Luondduriggodatguovddáža boarrásit dutki

muhto dainnai leat eatnamat, mat gullet suodjalan-

Seija Tuulentie, gii jođiha Servodatlaččat suvdilis

guovlluide ja –prográmmaide.

luondduriggodagaid atnu –nammasaš dutkanfidnu.

Jagi 2015 loahpas suodjalanguovllut ja –prográmmat gokčet sulaid 30 000 njealjehas-

Luondduriggodatguovddáža dahkan dutkamušas leat viiddes jearahallamiin čielggaduvvon sierra oas-

ČUOVGAGOVVA: TEA KARVINEN

56


ČUOVGAGOVVA: TEA KARVINEN

sebeliid ja doibmiid ipmárdusat das leatgo biraskon-

Čavde ja guoskameahttun duovdda adnojuvvo ain eanet

flivttat dábálaččat ja mat leat daid ákkat. Konflivttat,

stuorit árvvus.

mat laktásit vuvddiid geavaheapmái, leat leamaš čielgasit dábálaččabut, ja easka daid maŋŋel bohtet gažaldagat, mat laktásit bieggafápmui ja ruvkkiide. ”Vuvddiid báljisin čuollamat leat leamaš báhkkaseamos gažaldat”, Tuulentie lohká. Báljesčuolahagat muosehuhttet eandalit

”Boahtit gažaldahkii das, makkár duovdaga turisttat háliidit. Dálvet sáhttá mannat eanet biliduvvonge duovdda, geasset báljesčuolahat sáhttá leat

boazodoalu ja turismma. Boares vuovddit leat

buncarakkis. Leat dutkamušat, maid mielde turisttat

čuolahagaid buoret boazoguohtoneatnamat, eaige

livčče válbmasat máksitnai duovdagis, muhto Suo-

báljisin čullojun ekonomiijavuovddit ovddit turis-

mas dat ii olláhuva”, Tuulentie dadjá.

mage: mohtorgielkájohtolagat; beanageasosjoh-

Tuulentie mielde vuovdedoalu ja ruvkedoaim-

tolagat ja oba duovdda gillájit. Nuppe dáfus Sámis

ma gaskkas ii leat áicojuvvon konfikta. Boazo- ja

gávdnojit Anára ja Muonio guovllus maŋimus

vuovdedoalut gaskavuođa buncaraggát leat muhtin

áiggiid ovdamearkkat das, mot vuvddiid geavahu-

veardde. Loktaneame leat leamaš turismma ja eanan-

sas šaddan riidu lea ožžojuvvon soabahallojuvvot

geavahusa ruossalasvuođat. Vaikko vuovdedoallu

sierra oassebeliid gaskka.

lea dain dábálaččamusat duogážis, de dán logijagi

Dávjá jearru lea jur oba duovdaga anus. Dása lak-

ruvkegažaldagat leat loktanan ain eanet ovdan. Ruvk-

tása ovdamearkka dihte ságastallan duottarčohkaide

kiid biras- ja duovddaváikkuhusat leat dagahan fuola.

huksejuvvot áigojuvvon bieggafápmomilluin, mat oidnojit guhkás muđuid luondduviđá duovdagis.

”Turisma lea hui imagohearkkes suorgi”, Tuulentie lohká.

57


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

Loga QR-koda ja geahča video fáttás

Levii bohtet maid davvin. Girkonjárgalaš Nilsenat atnet árvvus duottarguovddáža buriid luohkáid ja máŋggabeallásaš bálvalusaid.

Árktalaš turisma

N

orgalaš Thomas Nilsen orru Girkonjárg-

stuollohisse, mii oažžu rámiid. Luopmobáikki vállje-

gas, unna rádjegávpogaččas Jiekŋameara

mii leat váikkuhan golbma sierra dagaldaga.

rittus. Giđđadálvve son báhkke biilla dievva

čierastallanbiergasiid ja dolle bearrašiinnis luksa

heivvolaš. Nilsena bearrašis leat golbma máná, ja

guvlui. 37 miilla, 5 diimmu ja 1 bensiidnastašuvnna

mielde lea álohii mátkkoštan ustitbearaš, mas leat

beaivemállása maŋŋel biila gávvá hotealla šilljui

maiddái mánát. Nubbin kritearan leat buore-

Levis, Gihttela suohkanis.

mus luohkát govttolaš vuodjinmátkki duohken

”Mii leat doallan dálveluomu Levis juo guokte-

ruovttus. Jos Nilsenat orole lullelis, earenoamáš

nuppelohkai geardde maŋŋálaga, inge oainne mai-

buorit luohkát livčče maid Ruoŧa ja Norgga bealde.

dege ákkaid, manin eat boahttevuođasge doalale”,

Goalmmát válljemii váikkuhan dagaldat lea dat,

Nielsen lohká.

ahte ovtta báikkis leat buot dárbbašlaš bálva-

Levi lea sturron dan rájes, go Nilsenat dolle luomu doppe vuosttaš geardde. Stuorrumis ii leat leamaš bearrašii mearkkašupmi mange guvlui, spieahkastahkan gieskat huksejuvvon lulliluohkáid

58

Vuosttažettiin báiki galgá leat bearrašiidda

lusat, dego restauráŋŋat, gávppit ja sierralágán idjadanvejolašvuođat. ”Vuosttaš jagiid láigoheimmet lanjadaga, muhto dálá áigge idjadit hoteallas. Haddái gullá


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

iđitbiebmu ja eahkedaččat, nu ahte luohkás muosáhuvvon guhkes beaivvi maŋŋel ii dárbbaš smiehttat málesteami iige lihttebassama.” Thomas Nilsen lea čuvvon turismasuorggi juo

oahppamuš davviránnáineaset. ”Dutkanmátkkit! Ain eanet eurohpalaš, ásialaš ja amerihkalaš háliida iežas árktalaš dutkanmátkái. Sii eai hálit dovdat iežaset čuožžut ráiddus,

guhkit earret bálvalusaid golaheaddjin nu maiddái

dego mohtorgielká- dehe geasossafaris viđalogi

Barentsa guovllu fierbmeaviissa oaivedoaimma-

eará olbmuin.”

headdjin. Su mielde Norgga ja Suoma turismasuorggit sáhtále oahppat nuppiineaset olu. ”Norggas leat lullelis buorit

Nilsena mielde Sámi turismmas gánnáhivččii bidjat deattu unna jovkkožiidda stellejuvvon bálválusaide. Son jáhkká, ahte oassi turisttain leat

čierastallanguovddážat, muhto Romssas ja Finn-

válbmasat máksit vaikko man eatnat das, ahte

márkkus ii oro leame ruhta stuora investeremiidda.

besset priváhta dutkanmátkái árktalaš lundui.

Sáhtáleimmet váldit Sámis málle das, ahte hávális

Ovdamearkka dihte meahcis idjadeapmi lea

ii dárbbaš hukset stuorrát muhto sáhttá ovdánit

báikkálaččaide árga, lotkkodahtti dehe veaháš

lávkkis lávkái.”

váivi, muhto máŋgga turistii dat lea áidnalunddot

Nilsena mielde maiddái suopmelaččain livččii

eallámuš.

59


60

ČUOVGAGOVVA: RANUA ZOO

IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

ŠLÁDJA BUHTTE MEARI

Rauno Posio niegadii dánsejeaddji ja koreográfa

Oainnu juogada badjelaš 20 jagi Davvi-Suomas

ámmáhis ja gárttai studeret lihkadanbagadal-

turismafitnodatolmmožin bargan Rauno Posio. Jos

lin Lappi faláštallanoahpahahkii. Doppe son

son galgá čoahkkáigeassit iežas oahpu guovtti sát-

oassálasttii gursii, mii gieđahalai lihkadeami ja

nái, de dat lea čuovvovaččat: šládja ja ovttasbargu.

turismma, ja dan áigge son oahpásnuvai Lapin

”Šládja buhtte meari. Mii eat dárbbaš geasuhit massáid muhto olbmuid, geat atnet árvvus áššiid, mat leat maiddái midjiide dehálaččat.” Dáidda áššiide gullá Posio mielde ráinnas

safarit –fitnodaga bargui ja bargagođii oahpuidis olis safáraofelažžan. Okta deaivvadeapmi rievdadii bargoeallima háltti. Posio lei priváhttaofelažžan badjel

luondu ja dan addámušat. Ovttasbargguin Posio

80-jahkásaš dievdoolbmui, geainna son vánddardii

dárkkuha nu fitnodagaidgaskasaš ovttasbarggu go

sierra mátkečuozáhagain. Maŋimus beaivve hoteal-

ovttasbarggu stáhtaid, gielddaid, dutkan- ja oahp-

la vuostáváldimis čuojahuvvui. Olmmái háliidii

polágádusaiguin. Ovttasbarggu mearkkašupmi

deaivat nuorra ofelaččas. Go Posio bođii hotealla

oažžu deattu Sámis, gos fitnodagat leat oalle unnit,

vuostáváldinsadjái, de boaran attii sutnje giittusin

dego maid eará doaibmit.

gahpira, gisttáid ja girjji, mas lei artihkal Alzhei-

Turismasuorgái hárjánan olmmoš lea ožžon oahpus geavada barggus. Sus ii leat turismasuorggi oahppu, muhto suorgái gártan lea leamaš ”nu

mera dávddas. Olmmái giittii ebmos eallámušas ja muitalii, ahte dát lei su maŋimus mátki. ”Miessemánu 1992 fuobmájin iežan bahuid

soaittáhat go soaittáhat sáhttá leat”. Nuorran

vealgáiduvvan ja fitnodatolmmoš”.

Suomas jiekŋaguovžžaid sáhttá oaidnit dušše Ranua elliid-

Maiddái Thomas Nielsen jáhkká, ahte árktalaš turisma

gárddis. Dat leat gieldda stuorimus turismageasuhus.

ceavzá šlájain, ii meriin.

61


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

Giema ovddabealde Mearrabađa jiekŋa lea rievdaduvvon turistačuozáhahkan. Sampo-jiekŋadoadjár dahká áššehasaide iežaset vuojadanáldá.

SUVDILIS GÁRGANEAMI MIELDE Rauno Posio beroštupmi lea mieđaid mieđaid sirdásan iežas fitnodaga gárgeheamis oba guovllu gárgeheapmái. Dálá áigge son lea várreságadoallin Lappi gávpegámmára stivrras ja lahttun Árktalaš ekonomiijaráđis, man ulbmilin lea ovddidit suvdilis ekonomalaš šaddama, birasgáhttema ja nannet sosiála bistevašvuođa. Beroštupmi guovllu gárgeheapmái doalvvui maid bargoeallinjorggáldahkii. Jagi 2014 Posio vuvddii ossodagas Lapin safarit –fitnodagas, ja čakčat 2015 son sirdásii Visit Arctic Europe –fidnu prošeaktajođiheaddjin. Eurohpa uniovnna ruhtadan fidnu ulbmilin lea gárgehit Davvi-Skandinávias alladásat ja riikkaidgaskasaččat gilvonávccalaš turismaguovllu. Davvi-Suoma turisma lea gárgehuvvon máŋggain fidnuin, muhto dat leat leamaš dávjá unnit iige árktalaš Eurohpa leat ovdal márkanastojuvvon oktan guovlun. Oktasaš márkanastin lea

ČUOVGAGOVVA: VELI KOURI

Posio mielde lunddolaš, daningo Davvi-Suomas, -Ruoŧas ja –Norggas lea olu oktasaš. Buot riikkain turismasuorggis leat olu unna fitnodagažat, main

Visit Arctic Europe –fidnus leat golbma váldoulb-

leat rájálaš resurssat. Oktasaš geasuhusdagaldagat

mila: fierpmáiduvvan, jovssahahttivuođa buorideap-

leat guovssahasat, ráinnas luondu ja lagasbiebmu.

mi ja márkanastin. Fierpmáiduvvamiin ohppojuvvo

Davvi-Skandinávia lea maid sápmelaččaid ruovttu-

earáin ja gárgehuvvojit oktasaš turismabuktagat.

guovlu. Turismma oaidninvuogis iešguđege riikkas

Jovssahahttivuođas viggojuvvo buoriduvvot sihke

leat dasa lassin iežaset givrodagat.

turisttaid davás boahtin sihke guovllus johtin, mii lea

Norggas lea Jiekŋamearra ja vuonat, Ruoŧas viiddimus meahcit ja Suomas guhkkelepmosii

62

POSITIIVA EALLINVUOIBMI

dálá áigge rájálaš oktavuođaid veagas ja dávjá divrras. Sámi turisma buvttada jahkásaččat sulaid 630

ovdánan bálvalankultuvra sihke diehttelas Juovla-

miljovnna euro ja addá barggu 5 000 olbmui birra

stállu”, Posio geassá čoahkkái.

jagi. Dasa lassin Sámi turismmas barget duháhiid


mielde sesoŋŋabargit. Sámi turismma sierrasárg-

luonddu ja luondduriggodagaid anu sihke báza-

gusin lea dan riikkaidgaskasašvuohta. Ovda-

husaid bakte. Turismastrategiijas daddjojuvvonai,

mearkka dihte idjademiin sulaid 40 proseantta leat

ahte árktalaš guovlluin suvdilis gárganeami ja

olgoriikkalaš turisttaid idjadeamit.

vásttolaš turismma mearkkašupmi oažžu deattu

”Turisma lea mearkkašahtti doaibmasuorgi Sá-

earenoamážit birrasa hávváiduvvivuođa geažil.

mis, daningo dat barggaha olbmuid maiddái guov-

Maiddái Rauno Posio háliida ovddidit turismma nu,

lo- ja gieldaguovddážiid olggobealde, veahkeha

ahte dat dahká vejolažžan buori eallima báikkálaš

doalahit johtalusoktavuođaid ja jovssahahttivuođa

olbmuide árktalaš guovllus. Ulbmil lea seamma,

sihke buktá positiiva eallinvuoimmi dálonguvlui”,

masa Päivi Tahkokallio viggá hábmema vugiiguin.

daddjojuvvo Sámi turismastrategiijas (2015). Turisma váikkuha birrasasas earret eará

”Visot galgá dáhpáhuvvat suvdilis gárganeami mielde”, Posio deattuha.

63


IV ÁRKTALAŠ HÁMI OHCAME

1. 2. Tero Vauraste

Mii dutnje buohta vuohččan millii sánis árktalaš? ”Galmmasvuohta, jiekŋa, Sápmi ja suopmelaš máhttu.”

Don leat mielde Árktalaš ekonomiijaráđis (Arctic Economic Council, AEC). Mii lea ekonomiijaráđi deháleamos ulbmil ja mot dasa viggojuvvo? ”Mávssolaččamus ulbmil lea ovddidit ceavzilis fitnodatdoaimma

Beaivválaš jođiheaddji

eavttuid árktalaš guovllus, masa viggojuvvo viđa váldofáttá bakte. Dain

Arctia Oy

vuosttaš lea gávpecakkiid burgin ja nanu márkanoktavuođaid duddjon

Helsset

árktalaš riikkaid gaskii. Nubbin lea infrastruktuvrra gárgeheapmi public–private partnership –čovdosiid vuođul, daningo guvlui, mii lea viiddis muhto unnán olbmot, ii sáhte huksejuvvot dárbbašlaš infrastruktuvra dušše vearroruđaiguin. Goalmmát fáddán lea stabiila ja alladásat regulašuvdna. Dat ferte leat áváštallamis nu bures go vejolaš ja ovttalágán oba árktalaš guovllus, vai fitnodatdoaimma vejolašvuođat leat ovttaveardásaččat. Njealjádin lea universiteahtaid, dutkanservošiid ja businesmáilmmi ovttasbargu. Doaisttážii gulahallan daid gaskka lea leamaš oalle unnán. Viđat fáddán lea doarjut unnis ja gaskastuora fitnodagaid ja ná gárgehit álgoálbmogiid ja eará báikkálaš olbmuid bargan fitnodatdoaimma.”

3.

Maid árktalaš guovlu máksá Suoma ekonomiijai? ”Dat lea mearkkašahtti stuorrunpotentiála. Vajálduhttit dávjá, ahte measta buot suopmelaš čovdosat leat árktalaččat. Ovdamearkka dihte suopmelaš turismamáhttu lea buorre doalvunbuvtta. Suomas jahkásaččat ordnejuvvon Arctic Business Foruma čohkken giehtagirji čájeha, makkár miljárdaluohká vejolašvuođat guovllus leat.”

64


ČUOVGAGOVVA: VELI KOURI

4.

Guhttalogi proseantta máilmmi jiekŋadoadjáriin leat huksejuvvon Suomas. Makkár lea Suoma árktalaš mearraindustriija rolla boahtteáiggis? ”Mii leat máilmmimeaštárat ja lehkot dan maid maŋit áigge. Jiekŋadoadjárat leat árktalaš mearraindustriijamet njunuš, muhto árktalašvuohta lea vejolašvuohta oba Suoma mearraklusterii. Mis leat máilmmidási rusttetválmmašteaddjit ovdamearkka dihte teknologiijas, mii laktása bioboaldámušaid atnui.”

5.

Boahtágo davvimearrajohtolagas molssaeaktu Sueza kanálii? ”Hui viiddes gažaldahkii ii leat ovttačilggolaš vástádus. Mávssolaččamus lea máilmmigávppi gárganeapmi sihke geopolitihkalaš ja báikkálaš dilli. Stáđismeahttun geopolitihkalaš dilli njoazida máilmmigávppi gárganeami juo dál. Sueza kanálas ii leat oaidnimis kapasiteahttabuncarakkis aŋkke lagasjagiid, muhto jos dorvvolašvuohtadilli earáhuvvá, de dat sáhttá váikkuhit kanála atnui. Davvimearrajohtolagain humadettiin leat boahtán áhcagastimis realismii. Stuorrun vuođđuduvvá báikkálaš stuorrumii. Vai Nuortadavveoalli atnu livččii ekonomalaččat jierpmálaš, de johtalus galggalii leat goappáge guvlui. Jáhkán stuorrumii, muhto dat boahtá leat mášolaš.”

65


66


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

Ráhkis ruovttuguovllu beales

67


V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES

Báikkálaš olbmuid jietna

V

uohččan linnjabiillain Soađegilis Roavenjárgii ja das idjatogain Helssegii. 16-jahkasaš Riikka Karppinen lei hirbmat

buktima dihte ledjen gealdagasas”, Karppinen dadjá. Deaivvadit dál 21-jahkásaš Karppisa Roavenjárgga girdihámmanis. Soađegillilaš gieldda-

balus. Ii dušše danin, ahte son lei manname

stivralahttu lea álggahan stuđerema Helssega

deaivvadit birasministariin ja ministeriija kansliija-

universiteahtas, ja unnimusat okte mánus son

hoavddain, muhto daninnai, go son ii lean áibbas

reise oaivegávpogis Soađegillái gielddastivrra

sihkar, mot togastašuvnnas gávdná riikkabeai-

čoakkáma dihte. Girdihámman lea muđuidge

vedállui. Karppinen ii goitge veahášge eahpidan,

deaivilis báiki deaivvadeapmái, daningo Karp-

ahte iigo su vuodjin ášši – Viiankiaapa jekkiid-

pinen lea nuppeotjahkásačča rájes mátkkoštan

suodjalanguovllu bealušteapmi ruvkehuksemis

olu, maiddái akto. Akto son lei dallenai, go veallai

– livčče buot dán árvosaš.

idjatoga seaŋggas ja lei gealdagasas ráhkkaneame

”Dat lea guoddán mu álohii, ahte lean áibbas sihkar iežan áššis. Dieđán, mas human vaikko ovdan

čuovvovaš beaivve árvoválddálaš olbmuid deaivvademiide Helssegis.

Dálvviid rovvi borgo, muhto meahccesabehiiguin beassá álkit gosa áigu.

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

68


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

Viiankiaapa lea čáppa áhpi ja Natura-suodjaluvvon guovlu Kersilö gili guoras Soađegilis.

Kersilö gilis bajás šaddan Riikka Karppinen lea válmmas čuollat ruovttuguovllus beale.

”Leimme stuoravieljain Kersilö gili áidna mánát, ja vánddardeimme Viiankiaapas guolásteame ja murjeme.” Karppinen lei 11-jahkasaš, go gilis hupmagohte,

Viiankiaapa vánddardan- ja rovvefierpmádaga. Nube nuorra soađegillilaš lei oktavuođas Pokkai

ahte jeakkis dahkkojuvvojit málbmadutkamušat.

ja birasministtar Paula Lehtomäkii. Soai bovdiiga

Skuvlalaš lei fuolas muhto ii máhttán vel gováhallat,

su Helssegii, guldaleigga ja válddiiga duođas.

ahte ruvke sáhtálii leat duođaid boahtime. Ja de

Čuovvovaš dahkun Karppinen bombegođii doaim-

muhtin jagi maŋŋelas guovllu málbmariggodagaid

mahusaid ságaidisguin, main muitalii Viiankiaapa

sturrodat iktui maid gillilaččaide. Brihtalaš ruvkefit-

dilis. Vuosttažin ášši havssii Lapin Kansa.

nodat Anglo American háliidii burgit guovllu suodjaleami ja vuođđudit dohko veaike- ja nihkkelruvkke. ”Gohccájin dasa, ahte jos oktage ii daga maidege, de ruvke boahtá sihkkarit.” Karppinen muittii, ahte Hannele Pokka lei leamaš Sámi leana eatnanhearrán viháheame atnui

”Das álggii muohtaspábbaefeakta. Heahkka bealit válde oktavuođa ja sihte boahtit hupmat. Eurohpa stuorimus vahkkoaviisa Der Spiegel dagai Karppisis váikkuheaddji čállosa. Sus dahkagohte maid dokumeantta, mii lea govvejuvvon juo máŋga jagi.

69


V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES

Karppinen fitná dávjá dolastallame Viiankiaapas. Dola

GUOLGAGAHPERSÁTTAGOTTIID ÁRBEVIERRU

cahkkeheapmi lea lobálaš lávus luonddubálgá guoras.

Lappis leat olbmot ovdalnai mátkkoštan togain luksa muitalit, maid sii oaivvildit mearrádusain, mat gusket sin iežaset guovllu. Beakkáneamos lappilaš guolgagahpersáttagoddi riegádii, go logijagiid duššástuvvan burgásii. Sámi sođiid maŋŋel Giemajohka buođđuduvvui, mii loahpahii luossabivddu ja doalvvui máŋgasis ealáhusa. Buhtadusat eai gullon logijagiide. Jagi 1979 vuorddašeapmái gallanan, badjelaš 40 dievdoolbmo joavku vulggii

Jeakki rastá manná mohtorgielkámáđidja, man mielde

luksa vuoluštit vuoigatvuohtaministeriija. Oalle

beassá Soađegilis Anárii.

máŋgasis lei oaivvistis guolgagahpir, mas dát iđa oaččui namas. Guhkes ráđđádallamiid maŋŋel muhtin Giemajogaguora orruide máksojuvvoje viimmat buhtadusat. Guollerahppát dehe luossa gal ii duođaid leat velge Giemajogas. Maŋŋel luksa lea vulgojuvvon miellačájáhussii, go ovdamearkka dihte Ovnnesjoga huksen lea vuostálastojuvvon dehe go lea háliiduvvon seailluhuvvot idjatogaoktavuohta Giemajávrái. Hutkkiin lea ožžojuvvon mediafuomášupmi ja iežas ášši ovddos. Go Riikka Karppinen devddii 18, Suomas dollojuvvoje gielddaválggat. Karppinen jurddahalai vuohččan, ahte ii vuolggále bellodatpolitihkkii, vai basttálii buorebut ovddidit Viiankiaapa ášši. Bellodatprográmmaid dutkkadettiinis son goitge fuomášii, ahte okta bellodat – ruonát – humai seamma áššiin, mat ledje sutnje dehálaččat. Go Karppinen mearridii álgit evttohassan gielddaválggaide, de son ii vuolgán mielde hárjánmeahttumin ceakkovuovddis. Su áhčči lei Gurutlihtu gielddastivrraáirras, ja maiddái su áhči beal áddjá lei leamaš gielddapolitihkas. Karppinen lei ieš leamaš earret eará nuoraidstivrra ságadoallin ja aktiivvalaččat mielde ohppiidráđi doaimmas. Gielddaválggaide evttohassan álgima geažil son lei gealdagasas, daningo Viiankiaapa dilli persovdČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

70


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

naliserejuvvui jur sutnje. Jos son ii oaččole jienaid, de ruvkke vuostálastin sáhtálii guitejuvvot dušše unna jovkkoža moalkasaddamin. Ballu lei dušši.

”Soaittán oažžut dakkár olbmuid guldalit, geat eai muđuid guldalivčče.” Dakkárat, geat bohkosit, ahte gal dáppe vuopmi

Karppinen oaččui goalmmádin eanemus jienaid

ii noga. Datge ii daga maidege, ahte Karppinen gul-

oba Soađegilis, ja sus šattai gieldda vuosttaš ruoná

dala ja lea soabahalli. Son lea ságastan sihke ruvkke

gielddastivrraáirras.

guottiheddjiid ja ruvkefitnodaga ovddasteddjiiguin.

”Gielddastivrabargu oahpaha olu. Galgá bastit

”Go doaibmá guovllustis bellodatpolitihkalaš

váldit beali máŋggaide sierra fáttáide. Seammas

marginálas, de galget leat buorit oktavuođat

fuobmá daid fávlliid, main sáhttá váikkuhit, ja bar-

earáide.”

gan buktá positiiva vuogi mielde ovddasvástádusa.

Karppinen ii vuostálastte buot ruvkkiid. Leahan

Ii sáhte dušše kritiseret muhto šaddá smiehttat

su iežas áhččinai barggus Pahtavaara golleruvkkes.

čovdosiid.”

Duohtahan dat lea, ahte Viiankiaapa lea sutnje

Girdihámmana gáfebáikkis čohkká nuorra

ráhkis ruovttuguovlu. Gažaldat lea dattege stuorit

ruoná nisson, gii hupmá áŋggaštusain luonddu-

áššiin. Mii mearkkašumiid lea Natura-suodjaleamis,

suodjaleamis ja orru Helssegis. Son lea maid armea

jos dat burgojuvvo, go guovllus gávdnojit málbma

čađahan lappilaš, gii guolásta ja bivdá. Maŋibus lea

dehe eará luondduriggodagat? Dát lea gažaldat,

ávki, go vuostálastá ruvkehuksema.

man Karppinen lea gárvvis buktit ovdan ain ođđasit.

71


V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES

SOSIÁLA VÁIKKUHUSAID ÁRVVOŠTALLAN Ruvkefidnut leat oktagaslaččat earret eará sajádagaset, laigunvuloš málmmaid ja olláhuhttinvugiidis dihte, muittuhuvvo Hyvä kaivos pohjoisessa (sámás: Buorre ruvke davvin)-ofelašgirjjis (2013). Dat dahkkui ”Ruvkket, eanangeavahus ja báikkálašservošat” –fidnus, mas ledje mielde Lappi universiteahtta, Oulu universiteahtta ja Metla (sámás: Meahccedutkanlágádus). Dutkamuša vuođul báikkálašservošiid dieđu oažžun ja šaddat gullojuvvot váikkuhit dasa, makkár doaladupmi báikkálaččain lea ruvkedoibmii. ”Doaladupmi lea viidát miehtemielalaš dehe aŋkke dohkkeheaddji, jos olmmoš muosáha, ahte son sáhttá rahpasit ilmmuhit oaivilis ruvkkes, ahte ruvkedoaimmas ožžojuvvon informašuvdna lea nohkka buorre, ahte guovllus doaibmi ruvkefitnodat lea luohtehahtti ja ahte ovdamearkka dihte sosiála váikkuhusaid árvvoštallanprosessii oassálastin lea leamaš álki”, ofelašgirjjis muitaluvvo. Gielddaid ja báikkálašservošiid miehtemielalaš vuordámušat laktásit dávjá vuordámušaide guovllu ekonomiija ja barggolašvuođa buorráneamis.

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

Globála ekonomiijakonjunktuvrrat sáhttet goitge oatnelanbottas dahkat ruvkedoaimma gánnátmeahttumin, mii lea fuobmájuvvon ovdamearkka

Dál Sokli fidnu lea gaskkalduvvan muhto ii

dihte Bájilis, Suoma ja Ruoŧa ráji nalde. Doppe

vajálduhtton.

ruvkefitnodat Northland reastaluvai dušše moadde

guhkki ja máŋggasuorat. Riikka Karppinen lea at-

maŋŋel. Morašlašbeakkán Talvivaara ruvke bealistis

nán dasa viivvuheamit áiggi ja energiija. Su mielde

konkretiserii, makkár birasbuncaraggáid ruvke

losimus lea, ahte dilli joatkahuvvá eahpesihkarin. Ii

sáhttá dagahit lagasguovlluidasas.

leat álki, go vuostebeallin lea máilmmi njealjadin

Suovvaguikii lea plánejuvvon Sokli fosfáhttaruvke juo logiid jagiid. Fidnu leaba vuostálastán

72

Maiddái Viiankiaapa ruvkeproseassa lea leamaš

jagi Kaunisvaara ruvkke buvttadeami johttáheami

stuorimis ruvkejiehtanas. ”Dát lea muhtinlágán bussa ja sáhpán –stoagus.

giivát earret eará Giema-Soabbada bálges ja Sokli

Eat dieđe, mat leat riikkaidgaskasaš fitnodaga

meahccin –álbmotlihkadus. Bálgesa mielde ruvke

čuovvovaš sirdimat. Álohii sáhttet boahtit hirpmás-

duššadivččii bohccuide guovddáš guohtoneatna-

tumit, ja diehttelas lea ballu maid das, ahte maid

miid ja botkelii bohccuid guohtonmolsašuvvama.

jos dáhpehallatnai dán doaru?”


Jos nu geavalii, Karppinen ii gáđale bottážage

Mot Viiankiaapa jekkiidsuodjalanguvlui loahpas geavvá?

ruvkedáistaleami, mii lea bistán measta beali su

Báikkálaš olbmot čuvvot dárkket ruvkefitnodaga juohke

eallimis. Lea váttis govahallat, man issorassan

lihkastaga.

dovdolii, jos livččii čuvvon ruvkeplánaid ovdáneami barggakeahttá maidege doaresbealde iige livčče bealuštan iežas árvvuid. Maid nuorra gielddastivraáirras ja álbmotaktivista dasto stuđere Helssega universiteahtas, sihkkarit juoidá, mii laktása politihkkii.” ”Suomagiela. Lean unnodaga rájes movttii-

davviáššiid. Nuppegežiid. ”Riggodaga lea muhtimin váttis oaidnit, go dan geahččá ilá lahka.” Karppinen joatká girdihámmanis mátkkis linnjabiillain Soađegillái, gos son oassálastá gieldda-

dan lohkat ja čállit. Lean gal árvvoštallan váldit

stivrra čoakkámii. Áigu son gal ollet maid ruškereisui

oalgeávnnasin juoidá, mii laktása politihkkii.”

dohko, gos máŋga ášše álge: vázzit ja dolastallat

Lulde orrun ii Karppisa mielde leat gáidadan

Viiankiaapai.

73


V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES

Muorra johtá reaillaid mielde juo dál, dás Giemajávrres luksa guvlui.

Šnjirggu reaillaid Jiekŋamerrii

T

oga, mas leat dievva konteaidnárat, girddiha

dán višuvnnas Soađegili stašuvdna livččii ođđa

duottarduovdagiid čađa ja bisána Girkonjárg-

eurohpalaš johtalusoali gaskaetáhppa. Dáid

ga hámmanii Jiekŋameara gáddái – báikái,

oidnosiid leat šleađgalan árvoválddálaš veterána-

gos Nuortadavveoali johtán Ásias boahtán váldo-

politihkkárat, ministarat ja ambassadevrrat, ja dat

mearradámppat burget ja lástejit rávttaset.

leat čállojuvvon raporttaide. Muhto dat eai leat

Dát lea dat oainnáhus, man beales Davvi-Sámi guovloovttasbarggu gielddaidovttastumi gárgehanhoavda Timo Lohi lea bargan guhká. Juoga vái-

investerenmearrádus. Davvičáziin lea ain leamaš oalle jaskat, ja dat

lu goit: ráhpadis 50 miilla ođđa ruovderáŧŧi dehege

čuohcá maid Timo Lohi bargolatnjii Soađegilis. Vel-

Roavenjárgga ja Girkonjárgga gaska, ja maiddái

go son muhtimin lávke Soađegili stašuvnnas togii?

visot dat, mii árvvoštallamiin dagalii Jiekŋameara oktavuođa čielgasit gánnáhahttin.

”Bággu dasa lea jáhkkit”, Lohi dadjá. Giemajávrái rahppojun sahá dehálaš márkan-

Gažaldagas lea árbevirolaš monni ja vuonccis –

guovlu lea Japánas. Dál liibmabielkkat johtet Gie-

stellelmas. Mii galgá riegádit vuohččan: čujuhuvvon

majávrres vuohččan lullinannamii Kotkai ja doppe

dálá johtalusdárbu, vai luohttámus dasa, ahte dál

dámppas konteaidnáriin Japánii, Sueza kanála

huksejuvvo boahtteáigi ja dan vejolašvuođat?

bakte ja India lulligeaži meaddel. Mátki bistá čieža

Doaisttážii toga bisána Girkonjárgii dušše

vahku sulaid.

márkanastinvideos, iige dilli earáhuva beare fargga.

”Dávvir ii buvtte vuoittu, go dat lea konteaidná-

Árktalaš višuvnnain davvijohtolat fállá ođđa globá-

riin. Jos fievrredanáigi gahččá beallái, de dat vuhtto

la johtalusoali Eurohpa ja Ásia gaskii. Dán oidnosii

áššehasaid dehe min goluid unnumin”, lohká Ilkka

leat nanu ákkat. Davvijohtolaga mielde mátki

Kylävainio, Keitele Groupa stivrra ságadoalli.

eatnanosiid deháleamos hámmaniid gaskka oatnu goalmmádasain sihke guhkkodagas ja bistimis dáfus. Dálkkádaga liegganeapmi rievdada jiekŋadiliid nu, ahte gávppálaš johtalus šaddá álkibun. Ráŧŧi Suomas Jiekŋamerrii, tunnel Helssegis Tallinnai, Baltia riikkaid ráŧŧi Gaska-Eurohpii:

74

ovttage dakkár báikkis, man boađusin livččii čielga

Mii dáhpáhuvvá, jos davvimearrajohtolat dehege Nuortadavveoalli duođas rahpasa johtalussii? ”Diehttelas mis lea intreassa. Dalle dárbbahuvvo doaibmi logistihkalaš čoavddus, juogo Norgii dehe Ruššii”, Kylävainio vástida.


ČUOVGAGOVVA: HEIKKI KETOLA

GEAHČASTAT HORISONTTA GUVLUI Lohi lassin earánai ráŧŧefeaskárastit leat leamaš

tuin galggalii válljejuvvot ja sárgojuvvot dat gárttaide. Dalle ii smihttojuvvo Nuortadavveoali johtalus,

jođus. Suopmelaš ságastallamis Jiekŋameara

muhto boazodoallu ja duovdagat, giliid ollisvuođat

oktavuođas leat leamaš ovdan njeallje mols-

ja beanageasosjohtolagat. Sámi eanangoddelá-

saeavttu. Okta dain joatká ráŧi Sallas Nuorta-Sámis

vaide leat dahkame juo linnjemiid dan várás, ahte

ráji rastá nuorttas ja gitta Murmánskka ráŧŧái.

Soađegili bakte manni ráŧŧi olláhuvvá muhtimin

Molssaeaktu lea oalle govttolaš, daningo ođđa ráŧi

boahtteáiggis. Dat dieđálii stuora nuppástusaid

huksendárbu lea mihá unnit go eará molssaeavt-

giliin, mat báhcet vejolaš ráŧŧelinnjema gurrii.

tuin, muhto dan olláhuhttin livččii dievaslaččat

Ráŧŧeoktavuođain hupman čatnasa nannosit

Ruošša beroštumi duohken. Nubbi vejolašvuohta

sihke árktalaš bumii ja ruvkebumii, mat goappašat

lea hukset ráŧi Roavenjárggas dehe Giemajávrres

leaba lihkadan konjunktuvrraid, máilmmimárkan-

njuolga davás, Soađegili ja Avvila bakte Girkonjár-

hattiid ja eará duođalašvuođa mielde.

gii. Goalmmát linnjá manalii Kolaris Oarje-Sámis

”Lea leamaš váttis ovttastahttit guhkes

Suoma giehtaruohttasa bakte Norgga Ivgobahtii,

áigegaskka feaskárastima ja oanehis áigegaskka

ja njealjádis adnojuvvolii ávkin Narvihka ráŧŧi

ulbmiliid”, Lohi dadjá.

Davvi-Ruoŧa bakte. Juohke molssaektui leat iežaset

Guhkes áigegaskka árktalaš guovllus johtet

bealušteaddjit, muhto buot dát leat leame sitkadit

globála johtalusoalit. Oanehis áigegaskkas hubmo-

dušše báhpira nalde.

juvvo ruđas ja investerenmearrádusain. Ruovderáŧis

Vai globálat, eurohpalaš ja suopmelaš višuvnnat

hupmagohte duođas 2008, go Kevitsa nihkkel- ja

sáhtále goassige olláhuvvat, ruovderáŧŧi ferte

veaikeruvke lei boađi boađi ja fievrredeamit ledje

vuohččan plánejuvvot. Muhtin vejolaš molssaeavt-

lassáneame. Jiekŋameara ráŧŧi loktanii prográm-

75


46 76

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

maide ja strategiijaide ja dan čielggadeapmi oaččui

jiekŋadoadjármihtošiin go diehtá, ahte váimmos-

fidnoruđa. Lohi gávnnai iežas hupmame ráŧŧeáššiin

fápmoanot jiekŋadoadjár lea birgemeahttun reaidu

nu Brysselis, Koreas, Kiinnás go Japánasnai.

duoin čáziin. Njuolggojohtolat Davvipola bakte lea

Dieđihančállosat jorgaluvvoje Ásia váldogielaide. Ea-

velnai dušše sárggis báhper nalde boahtteáiggi várás.

nemus dávástus gávdnui Japánas, man ambassadevra lea leamaš oidnon dávjá guossástallame Sámis. Nuortadavveoali duođalaš rahpaseapmái ráhkkanuvvo juohke bealde, earenoamážit Ásia riikkain, vaikko johtalusmearit vuorddehahttivuođa mielde

Davvin dovdojuvvo bures dálkkádatrievdama paradoksa. Liegganeami čuovvumušat árktalaš birrasii leat stuorrát ja duođalaččat. Seammas dat rahpet guovllu stuorru ekonomalaš ávkeatnui. Sihke Riikka Karppinen ja Timo Lohi leaba

bissot guhkes áigge oalle unnin. Globála johta-

válbmasat áŋgiruššat ruovttuguovlluska beales.

lusa volymat leat liikká nu hirbmat stuorrát, ahte

Vaikko dán guovtti soađegillilačča ulbmilat leaba

unnitge nuppástus sáhttá leat riektatvuođa mielde

sierralágánat, de goappašat sávvaba ruovttuguovl-

mávssolaš máŋgga riikii ja doaibmái.

luska seailut ealasin.

Eanemus davvi mearrajohtolagain leat doaisttážii leamaš johtalus Ruošša siste Sibirijá joganjálmmiin, energiijagittiin ja industriijalágádu-

Timo Lohi nagoda jáhkkit Jiekŋameara ráŧi ollašuvvamii.

sain. Vaikko dálkkádaga liegganeapmi lea unnidan máŋggajahkásaš jieŋa ja rahpan Nuortadavveoali,

Sámi gárttaide sárgojuvvojit sierralágán linnjemat

de duođalaš johtalusáigodat lea dušše oassi jagis.

ruovderáŧŧái Jiekŋameara guvlui. Okta molssaeaktu

Dálvi Sibirijá davábealde lea ain seavdnjat, galm-

manalii dán gártta vuolleravddas Soađegilis njelješluotta

mas, storbmái ja jikŋii. Ruošša bearrá divrras hatti

guvlui Girkonjárgii.

77


V RÁHKIS RUOVTTUGUOVLLU BEALES

Maria Jauho

1. 2.

Oaivedoaimmaheaddji

Mii dutnje buohta vuohččan millii sánis árktalaš? ”Ovddolaš. Ruoktu. Mielladuovdda. Muohta ja jiekŋa. Olbmot, jálluvuohta, sitkatvuohta.”

Mii lea Pohjolan Sanomat deháleamos bargu? ”Pohjolan Sanomat buvttada báikkálaš olbmuide árgga dehálaš dieđu, luohtehahtti ládje ja lagasládje. Báberaviisa, fierbmebálvalusamet videoidisguin ja ovttahápmásaš fierbmeaviisa gokčet olles Lappi eanangotti ja oba davviguovllu ođđasiid, ságastallanfáttáid ja muitalusaid. Mii leat

Pohjolan Sanomat

mielde olbmuid eallimis iđidis eahkedii, fállat bálvalusaid ja sisdoaluid

Giepma

árgii ja ávvudeapmái, oba eallimii. Ovttas Lapin Kansain leat ovdalačča gievrrat Lappi jietna.”

3.

Mot ráji lagasvuohta váikkuha din aviisii? ”Máilmmis ii dáidde leat eará aviisa, mii juhkkojuvvo ija seavdnjadis áraguoddimis váldegotti ráji rastá. Ráji nubbe bealli oidno nappo sihke lohkkiin ja sisdoalus, nu reklámain go čállosiin. Davvi-Ruoŧŧa ja DavviNorga leat midjiide eanangotti ođđasat, go máŋggain eará mediain dát dárkkuhit olgoriikka ođđasiid. Midjiide rádji ii leat rádji.”

78


ČUOVGAGOVVA: ARTO VITIKKA

4.

Hubmojuvvogo Meri-Lappis árktalašvuođas? ”Meri-Lappi lea Lappi eanangotti oassi, oassi davvivuođa, oassi árktalaččasnai. Muhto maid oassi Mearrabađa geavlli, ovdalaš áiggiid Davvibađaeatnama oassi dehege historjjálaš Nuortabađaeatnama davimus oassi, gos dollejuvvo Oulu guvlui. Meri-Lappis hubmojuvvo industriijas, bálvalusain, turismmas, johtalusoktavuođain, ja árktalaš lea okta oassi dás buotvuođas. Geavada ovdamearka: Mearrabahta lea jikŋon eanas áigge jagis, ja almmá dán haga mis ii livčče earenoamáš Sampo, jiekŋadoadjár, mii lea turistaanus.”

5.

Mot Meri-Lappi sierrana eará Lappis? ”Beaivvesealvi lea, ahte golmma stuora fabrihka váikkuhanguovllus industriija máksá eanet go eará sajes Lappis. Muhto lea earánai. Sátni mearra muitala olu. Mearra, jogat, čázádagat meroštallet merilappilaččaid eallima eanet go duoddarat. Go merilappilaš vuolgá lupmui davvelii, son meroštallá sierra vuolgit duoddarii dehe Sápmái.”

79


80


ČUOVGAGOVVA: MEERI UTTI

Oktasaš árktis

81


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

Mearrajieŋa doadjárat

J

Loga QR-koda ja geahča video fáttás

uohke beaivve heahkástuvai, man earálágán

mearain, lea dávjá jur dat, mas hubmojuvvo

doppe lea. Jiekŋa lea áibbas earálágán. Bárut

čoakkámiin ja ráđđádallanbevddiin. Doppe

eai leat seammalágánat go dáin čáziin. Balvvat

dutkojuvvojit gárttat ja guorahallojuvvojit speal-

leat earálágánat. Geažos áigge hirpmástuvvá, ahte

lannjuolggadusat. Dain ságastallojuvvo das, maid

áššit eai galggale leat nuo”.

davvičáziin sáhttá bargat ja maid gánnáha bargat,

Jiekŋadoadjár Otso hoavda Teemu Alstela

gos boahtteáigge lihkaduvvo ja mii fievrriduvvo.

lea aiddo máhccan bargoreaissus Nuortadavve-

Mihkkege ii goitge dáhpáhuva, jos oktage ii geava-

Ruonáeatnama ovddabealde, Île-de-France sullo

dis bargga áššiiguin.

ravddain. Suolu lea čáppa namas fuolakeahttá

Dál Teemu Alstela lea ruovttus Oulus. Otso bázii

áibbas orrumeahttun. Dain guovlluin eai jur oidno

máhcadit Ruonáeatnamis ruovttoluotta. Helssega

luottat olmmošeallimis, earret moatti loahppa-

guovddáža lagašvuođas Katajanokka hámmanis lea

geasi mánu áigge, goas Otso veahkeha seismalaš

jiekŋadoadjáriid doarjjabáiki, gos Otso dolle bargo-

dutkama dahkki fatnasa johtit jieŋaid gaskkas.

hommegiidda Mearrabahtii, gohan Suomas dálvá.

Alstela bargomátki lea okta ovdamearka

Alstela njuikii Ruonáeatnama ovddabealde veaga

suopmelaš árktalaš máhtus máilmmis. Muh-

molsut boahtán fuolahandámpii, mátkkoštii dan

timat ovddidit árktalaš ášši čoakkámiin ja

fárus 30 diimmu Sválbardii ja girddii doppe ruoktot.

ráđđádallanbevddiin, nuppit dahket dan nu

Duohkái bázii njealji vahku bargovuorru.

ahte dodjet jieŋa. Bargu, mii bargojuvvo goalša

”Dat lea albma suohtas. Oahppá geažos áigge ođđasa”, Alstela dadjá. Alstela iežas mátki Ruonáeatnama guvlui álggii deahkkaolbmá bargogaskavuohtan jagi 1991. Jiekŋadoadjára hoavdan ii beasa aivve unna váivvážiin, muhto go de beassá, de beassá maid oaidnit olu.

Jiekŋadoadjár Otso hoavda Teemu Alstela bargosadji lea johtti: Ruonáeatnamis, Mearrabađas, muhtimiin hámmanisnai.

ČUOVGAGOVVA: MEERI UTTI

82

60 proseantta máilmmi doadjáriin leat dahkkon Suomas.


ÄŒUOVGAGOVVA: MEERI UTTI

83


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

ČUOVGAGOVVA: MEERI UTTI

ÁRKTALAŠ MÁHTU BUOREMUS ČÁJÁNASAT Máilmmi buot jiekŋadoadjáriin sulaid 60 % leat

Jiekŋadoadjáriid birra leat šaddan olu fit-

huksejuvvon Suomas, ja vel seamma Helssega

nodagat, industriija ja máhttu. Suoma árktalaš

dohkas. Reasttainnai lea adnon suopmelaš tek-

strategiijain mearrakluster lea okta eavttohis

nologiija. Nuppiiguin sániiguin lea hui hárvenaš

čiehkageđggiin, ja dat ihtá máŋgga sierra há-

oaidnit jiekŋadoadjára, mii ii mainnage osiin laktás

miid mielde. Leat jiekŋalaboratoriijat ja dám-

Supmii. Helssega dohka historjá manná badjel

paplánen, dutkan allaskuvllain ja fitnodagain;

150 jagi duohkái, ja jiekŋadoadjárat doppe leat

lea osiid válmmašteapmi ja gárgeheapmi,

válmmaštuvvon jagi 1910 rájes. Dohka oamastus lea

ođđa innovašuvnnat propeallamálliid rájes ja

molsašuddan. Jagi 2010 rájes dat lea leamaš namas

válmmašvuođat oljodustemii jiekŋadiliin. Lea

mielde Arctech Helsinki Shipyard Oy, ja dan vál-

ollislaš árktalaš offshore –doaibmasuorgi.

dooamasteaddji lea ruoššalaš United Shipbuilding Corporation. Maiddái Rauma dohkas leat huksejuv-

84

von jiekŋadoadjárat.

Riikkaidgaskasaš beljiide gullojit dálvet radios ilmmuhusat, mat doadjáriid veahkehit mange


Geasset jiekŋadoadjárat gullet Helssega duovdagii. Daid doarjjabáiki lea aivve olgoriikkaministeriija ovddabealde.

hámmanis, ja mot hámmaniidda viggi gávpedámpat galget ilmmuhit iežaset boahtit. Dálvet

buđđosit gáttiide hui váddásit. Nuortamearas eanas suopmelaš

dušše jiekŋadiliid geažil assuduvvon dámppat

jiekŋadoajárdoaimma ovddasvástádus lea

besset Suoma čáziide. Buorit jiekŋadoadjárat

Johtalusministeriija diŋgojumi mielde stáhta-

leat leamaš riikkamet gávppašeami eallima

fitnodat Arctia Shipping Oy:s, mas leat vihtta

vuođđoektu. Heaggaráigi, bustávvalaččat. Suopma

jiekŋadoadjára, guokte máŋggadoaibmadoadjára

lea áidna máilmmi riika, man buot hámmanat leat

ja okta hámmanjiekŋadoajár. Johtalusvir-

dábálaččat dálvet jieŋas. Ovdal dat lei álohii sihkar.

gelágádusa diŋgon ođđa doajár lea gárváneame

Dáid maŋit áiggiid dálkkádaga liegganeapmi sáht-

jagi 2016 áigge Arctecha Helssega dohkas. Dan

tá doallat Suomaluovtta suttisin. Davvi-Suoma

earenoamášvuohtan lea ávnnaslažžan ráhkaduv-

hámmaniid veagas lea goitge olu lossa doalvun-

von eanangása dehege LNG:a adno boaldámuššan.

industriija, iige Davvemearrabahta leat vel suttes

Dán girjji čáledettiin doadjárii navdojuvvui namma

dálvvi oaidnán. Liehmus dálvviid jiekŋa sáhttá

nástealmmis: Polaris.

85


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

VAHKUID MIELDE ČÁZIID

čuolmma leahtuin dehege vuollái logi kilometta-

NALDE HÁMMANIID HAGA

ra diimmus. Doppe šaddá doallat njuolggosázu,

Otso lea suopmelaš árktalaš tejknologiija mál-

doadjit ja nordit jieŋa eret maŋis boahtti dutkanfat-

leovdamearka. Dat huksejuvvui jagi 1986 Nuorta-

nasa várás. 8–14 diimmu ovtta guvlui, de jorggihit,

meara várás. Jagi 2015 dat rievdaduvvui árktalaš

ja guovtti vahku gaskkaid albma orusteapmi.

čáziin doaibmama várás. Fatnasii biddjojuvvui

Opererengelbbolaš áigi lea loahppageasi moadde

sugadančáskadandáŋka, mii dahká vejolažžan

mánu. Dan áiggis barggut galget gearggahuvvot.

opererema ábis. Dasa lassin Otso ruŋgu nannejuv-

Dálkkádaga liegganeapmi orru árktalaš čáziin

vui, ja dasa biddjojuvvoje ođđa gádjunfatnasat,

lasiheame jiekŋadoadjáriid dárbbu. Ovdal hárjánuv-

mat devdet riikkaidgaskasaš standárddaid ja

vui dasa, ahte máŋggajahkásaš orrujieŋa dusttonin

helikopterdeahkka. Áibmogoalkinvuogádaga ja

lei ovttajahkásaš jiekŋa. Dál go dustton lea guhká

stivrraniid čiega rievdademiin dahkkui vejolažžan

eret, baldut besset lupmoseappot lihkadit ja dárbu

fatnasa dagahan jiekŋarádnu govdoga stuorru-

veahkeheapmái lassána. Máŋggajahkásaš jieŋa

deapmi. Dáin earáhuhttinbargguin Otso oaččui

baldut eai doddjo jiekŋadoadjáriin. Dat hoigojuvvot

riikkaidgaskasaš bálkkašumi.

eret ovddas, eaige leahtut sáhte danin leat stuorrát.

Ruonáeatnamis šaddá vuodjit siivvut 4-6

Otso sullasaš fanas birge dárbbu mielde moaddenai mánu finakeahttá hámmanis. Dat lea buorre, daningo guovllus eai leat hámmanat. ”Sulluid ravdasázut oidnoje. Dat ledje 20–30 maila duohken”, Alstela dadjá. Iige gáddái obanassiige livčče mannamuš: oba Ruonáeatnama nuortadavveoassi lea issoras stuora albmotmeahcci, luonddusuodjalanguovlu. Akto gal ii dárbbat dattege leat. Jiekŋaguovžžat oidnojit vahkosaččat ja beaivválaččat eará mearranjiččehasat, dego njuorjjut. Alstela mielas jiekŋaguovža lea geavadis mearranjiččehas, daningo dat loaktá nu olu áiggi čázis ja vuodjá guhkes mátkkiid. ”Geažos áigge leat olu lottit, ja go dámpa hoiga bardu jorggihit, unnaguolážat sáddejit maŋŋái čáhppadin bardu gilgga vulos.” Okte oidnui maid juoga áibbas eará. Almmiravdii oidnogohte šleađgu čuovggat ja doppe báite olu jođánis lihkastagat. ”Doaivvuimet, ahte doppe leat ufot”, Alstela bohkosa. Juostá guhkkin lei manname stuora mihttoláva árktalaš soahtehárjehus.

ČUOVGAGOVVA: MEERI UTTI

Otso dahkkojuvvui jagi 1986 Nuortameara várás, muhto 86

dat lea rievdaduvvon johtit maid Jiekŋameara diliin.


Jaskesáhpi

Aleuhtat (Ovttastuvvan stáhtat)

Beringmearra

Habarovsk

Ohotamearra

Palana

Magadan Anadyr

Anchorage

Whitehorse

OVTTASTUVVAN STÁHTAT Fairbanks

Poláragierdu

(Alaska)

Jakuck

Yellowknife

KANADA Tura

RUOŠŠA Krasnojarsk

Jiekŋamearra Hudsonluokta

Dudinka

Qaanaaq Baffinluokta

Novaja Zemlja

Iqaluit Longyearbyen

RUONÁEANAN

Ilulissat

Svalbárda (Norga)

(Dánmárku)

Sisimiut

Romsa

Qaqortoq

Budejju

Akureyri Reykjavik Atlánta

ISLÁNDA

Murmánska

Syktyvkar

Arhangelsk Roavenjárga Luleju Kajaani Ubmi Oulu

SUOPMA

Norggamearra

Fearasullot (Dánmárku)

Hanty-Mansijsk

Barentsáhpi

Vesisaari Hámmárfeasta

Nuuk

Salehard

Petroskoi Moskva

Helsset

NORGA

Stockholm Oslo

DÁNMÁRKU

RUOŦŦA København

Árktalaš mearrajohtolagat 1870-1920

1921-1961

1961-1988

1989-2002

2016

Mearrajiekŋa guovvamánus

Nuortadavveoalli Oarjedavveoalli 87


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

1.

Mii dutnje buohta vuohččan millii sánis árktalaš? ”Árktalaš čujuha munnje dálkkádahkii: guhkes galbma dálveáigodat, luonddu sierrasárgosat. Dat adnojuvvo maid politihkalaččat, muhto dalle dat lea mu oainnu mielde hui fadni ja gorálaš doaba.”

Pentti Malinen Eanangoddehoavda

2.

Mot ráji lagašvuohta váikkuha eanangotti eallimii? ”Oaidnemeahttumit. Ráji lahka orrut leat hárjánan dillái, iige rádji

Kainuu lihttu

dagat seammalágán fáhkkareagerema áššiide dego olbmuin, geat eai

Kajaani

dovdda rádjeguovlluid. Mannanáiggiid ”fobiaid” sajes rádjeguovlluin ellojuvvo dálá áigge buoret realismma vuođul. Stáhtalaš rájit leat ovttasbarggu goazan, vaikko johtin iešalddes sáhttánai leat oalle friddja, dego ovdamearkka dihte Ruoŧa ja Suoma ráje nalde. Sávvat, ahte rájiid rasttildeaddji ekonomalaš doaimmalašvuohta lassánivččii.”

3.

Maid du jođihan Barentsa guovlokomitea bargá? ”Guovlokomitea lea Barentsa guovloráđi válmmaštalli orgána. Guovloráđiid ja –komitea ságadoallivuohta sihke eatnatlohkosaš Barents-ovttasbarggu bargojoavkkut buvttadit konkrehta bohtosiid guovlluid buorrin nu ahte riegádahttet rájiiid rasttildeaddji ovttasbarggu. Mis lea iežamet ságadoalliáigodaga prográmma, mii vuođđuduvvá Barentsa guovlluid prográmmii ja čuoččáldahttá oidnosii hástalusaid ja ulbmiliid, mat laktásit jur dán áigemuddui. Bistevaš hástalussan lea ođasnuhttit ja beavttálmahttit Barents-ovttasbarggu doaibmamálliid earret eará kommunikašuvnna vugiiguin. Mávssolaš áigeguovdilis vejolašvuohta lea jagi 2016 loahpas rahpaseaddji EU:a olgorádjeprográmmaiguin beaktilis ávkkastallan. Barentsa guovlodási ovttasbarggus lea earenoamáš rolla dál, go riikkaidgaskasaš – earenoamážit EU:a- ja Ruoššagaskasaš - dilli lea gealdagis.”

88


ČUOVGAGOVVA: ARTO VITIKKA

4.

Maid Barents-ovttasbargu addá dábálaš kainuulaččaide? ”Ovttasbarggu váikkuhus oba Kainuu dásis vuhttoš guhkes áigegaskka mielde. Konkrehta váikkuhusat dan sadjái čuhcet gáržžibut daidda olbmuide ja fitnodagaide, mat oassálastet sierra surggiin konkrehta ovttasbargofidnuide. Sávan, ahte Barentsa ovttasbarggu mearkkašupmi oppalaččat šearasnuvvá ja šaddá bastileabbon olbmuid mielas. Dehálaš livččii oažžut diđolašvuhtii guovllu stuora ekonomalaš ovdánanvejolašvuođaid ja dan, mot kainuulaš fitnodagat ja bargit sáhttet oažžut ávkki dáin vejolašvuođain.”

5.

Mot Barents-ovttasbargu sierrana árktalaš ovttasbarggus? ”Mu ja Kainuu lihtu oaidninvuogi mielde Barents-ovttasbargu lea konkrehtalaččat namalassii danin, ahte das leat doaibmi organisašuvnnat, mat ovddastit guovlluid. Árktalaš ovttasbargu oidno mihá almmolaččabun, stáhtaid dásis ja sisdoalus dáfus eambbo politihkalaš fáttáide deattu ožžon go Barentsa ovttasbargu.”

89


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

Árktalaš vuođđalogut 1987

Mihail Gorbatshova sárdni Murmánskkas

Riikkaidgaskasaš árktalaš ovttasbargu álggii Roavenjárga-proseassas, ja gávpot isidastá dálá áiggenai geažos

1990 International Arctic Science Committee,

riikkaidgaskasaš árktalaš diehtaga

ovttasbargoorgána, vuođđuduvvo

1991

Vuosttaš árktalaš ministtarčoakkán

Roavenjárggas

1993

Barentsa euroárktalaš ráđđi

vuođđuduvvo Girkonjárggas

1996 Árktalaš ráđđi vuođđuduvvo Ottawas

1997

Suopma dahká álgaga EU:a

davvi dimenšuvnnas

2001 Árktalaš universiteahtta

(University of the Arctic)

vuođđuduvvo Roavenjárggas

áigge sierralágán árktalaš čoakkámiid.

Árktalaš ovttasbargu

L

ei áigi, goas árktalaš čáziin eai lihkadan jur earát go soahtefatnasat čáhcegierraga vuolde ja nalde. Superválddiin lei bahámielat doala-

dupmi nuppiideaset ektui. Nannamiidgaskasaš missiillaid oaneheamos johtolat manai Jiekŋameara rastá. Galbma soađi áigge guovllus ledje massiivvalaš rádárvuogádagat, doarjjabáikkit ja nuppiideaset bearráigeahčči čázevuolfatnasat.

2010 Suoma vuosttaš árktalaš strategiija

De máilbmi earáhuvai. Stáhtaid dorvopolitihkalaš beroštumit eai duohta gal leat jávkan ja árktalaš guovllus leat ain doarjjabáikkit ja soahtehárjehusat, maŋimus jagiid eanet ah’

2013 Suoma nubbi árktalaš strategiija

eanet. Muhto visot lea liikká eará ládje go dalle. Árktalaš máilbmi lea šaddan oktii ja árktalašvuođas lea šaddan globála. Sierralágán

90


ČUOVGAGOVVA: MARKO JUNTTILA

árktalaš čoahkkaneamit ordnejuvvojit goas Koreas,

jagi 1987 sártni, mii vuosttaš geardde dán dásis

Singapores, Pariissas, Madridas dehe Warszawas.

julggaštii árktalaš guovllu rahpama ovttasbargui

Stáhtat ja doaibmit nubbi nuppi maŋŋel leat

galbma soađi rusttaš jagiid maŋŋel.

lávken sisa árktalašvuhtii, ja bistevaš oktavuohta-

Dán girjjis álgočuoggá lea heivvolaš bidjat

doallan lea juohke guvlui. Ii leat ártet sáddet

Roavenjárgii, gos stáhtaidgaskasaš árktalaš ovttas-

Roavenjárggas Shanghaiai ja Vancouverii sániid,

bargu albma ládje álggii 1980- ja 90-loguid mol-

main heivehallo deaivvadeapmi Reykjavikii.

sumis. Suoma álgga ja olgo- ja birasministeriijaid

Árktalaš ovttasbarggu steampilastet sierralágán

čeahpes diplomáhtalaš opereren ožžo árktalaš riik-

fierpmádagat. Mihtilmasat árktalaš čoakkámiin ja

kaid ságastallat gaskaneaset, mii doalvvui vuosttaš

konfereanssain leat mielde mearrideaddjit, dutkit,

árktalaš riikkaid ministtarčoakkámii Roavenjárgii

álbmotsearvvit, virgeolbmot, áššedovdit, feaskáras-

geasset 1991. Dát Roavenjárga-proseassa doalvvui

tit ja ekonomiijaeallima ovddasteaddjit.

virggálaš árktalaš riikkaid gaskasaš birasovttasbar-

Lea veahaš máhkoášši, gosa árktalaš ovttas-

gui: AEPS, Arctic Environment Protection Strategy.

barggu álgočuoggá bidjá. Murmánskkas daláš

Dat riegádahttii struktuvrraid, mat leat ain oaidni-

sovjetjođiheaddji Mihail Gorbatshov doalai

mis maŋŋel vuođđuduvvon Árktalaš ráđis.

91


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

Árktalaš ráđđi • Lahttoriikkat: Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Dánmárku, Islánda, Ruošša, Kanada, Ovttastuvvan stáhtat • Bissovaš oasseváldit: aleuhtat, athabascat,

SUOMAS ÁRKTALAŠ RÁĐI SÁGADOALLI Ođđa riikkaidgaskasaš searvvušforuma vuođđudeapmái laktásit dávjá seremoniijat ja šleađgganasaid riškkas. Go árktalaš ráđđi vuođđuduvvui Ottawas 1996, de dasa ii gullan mihkkege dáin. Sártnit almmatge dollojuvvoje, muhto dat

gwich’init, inuihtat, sápmelaččat, Ruošša davviál-

lei hui ovttageardánis čoakkán Kanada parlameant-

goálbmogiid organisašuvdna

ta siidolanjas, eaige das šaddan riikkaidgaskasaš

• Dárkojeaddjit: 12 stáhta Eurohpas ja Ásias, álbmotorganisašuvnnaid ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid joavku • Bissovaš čállingoddi Romssas

bajilčállagat. Árktalaš buma vuorddihii vel iežas. Árktalaš ráđđi lea árktalaš riikkaid ovttasbargoforum, mii ii daga čadni mearrádusaid. Dan ruŋgun leat guhtta bargojoavkku, mat doibmet earenoamážit birassurggiin. Ráđi bakte leat ráđđádallojuvvon maid bistevaš riikkaidgaskasaš soahpamušat mearragádjumis ja oljovahágiid

Barentsa euroárktalaš ráđđi • Lahtut: Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Dánmárku, Islánda, EU:a komisšuvdna • Barentsa guovloráđđi: Nordlánda, Romsa ja

dustemis. Dorvvolašvuohtapolitihkka lea ráddjejuvvon ráđi barggu olggobeallái. Árktalaš álgoálbmogiid organisašuvnnat leat bissovaš oasseváldin, mii dáhkida daidda nannosit rolla go mange eará riikkaidgaskasaš arenas. Ságoadoalli báiki molsahuvvá gávcci lahttoriikka gaskka guovtti jagi gaskkaid. Ságadoalli

Finnmárku (Norja), Västerbotten ja Norrbotten

áigodat mearkkaša ovddasvástádusa váldima ráđi

(Ruoŧŧa), Kainuu, Davvibađaeanan ja Sápmi

barggu jođiheamis sihke eatnat čoakkámiid ja

(Suopma), Murmánska, Gárjil, Arhangelsk, Komi

dáhpáhusaid lágidemiid. Suopma váldá ságadoalli

ja Njeneca (Ruošša)

doaimma vuostá Ovttastuvvan Stáhtain giđđat 2017. Guovttejahkásaš ságadoalli áigodaga áigge árktalašvuohta oidno, gullo ja vuhtto Suomas máŋgga ládje. Árktalaš ráđis lea jaskes álggu maŋŋel ovdánan čuvvojuvvon ja oinnolaš forum.

BARENTSA GUOVLU JA EU:A DAVVI DIMENŠUVDNA Árktalaš ráđi lassin leat earánai davvi ovttasbarggu forumat, main Suopma lea mielde. Barentsa euroárktalaš ráđđi ovddida ovttasbarggu guovllus, mii ollá Lofuohta rájes gitta Urala oarjefilttiide. Jagi 92


2015 stáhtaidgaskasaš ráđi ságadoallin álggahii

ÁRKTALAŠ STRATEGIIJAT

Suoma maŋŋel Ruošša ja guovloráđi ságadoallin

Buot árktalaš riikkat ja ja joavku guovllu olggobeal

álggahii Kainuu eanangoddi.

riikkain leat ráhkadan iežaset álbmotlaš árktalaš

Geavada Barents-ovttasbargu dáhpáhuvvá

strategiija. Suopma ráhkadii vuosttaš dakkára jagi

maiddái bargojovkkuin, mat leat sierra surggiin

2010, goas váldodeaddu lei olgoriikapolitihkas. Oal-

ekonomiijas dearvvašvuhtii. Johtalusgažaldagat

le fargga ráhkadišgohte ođđa árktalaš strategiija,

leat ságastahttán álohii, daningo Barentsa guov-

mii válddálii vuhtii Suoma oba árktalaš barggu. Jagi

lu lea hui viiddis ja doaibmi doaresoktavuođat

2013 gárvánan strategiija stivre beaiváduvvon hámis

leat unnán. Maŋemus áiggiid daid lea ovddastan

Suoma barggu maiddái Árktalaš ráđi ságadoalliái-

lagamusat girdilinnjá Oulus Luleju bakte Romsii.

godaga áigge.

Áidna almmolaš johtinoktavuohta Murmánskkas lea

Strategiija vuolggasadjin lea oaidnu oba Suo-

leamaš ruoššalaš unnabusseš, mii lea johtán Avvilis

mas árktalaš riikan. Árktalaš beroštumit – ekono-

golbmii vahkus. Juohkeokta, gii lea mielde Barents-

miija, dutkamuš, politihkka – gusket olles riikka,

ovttasbarggus, oažžu ráhkkanit guhkes ja váttes

vaikko aitosaš geográfalaš árktalaš guovlu leanai

mátkkiide.

dušše Sámis. Nuppe dáfus, davábealde Suoma

Jagi 1997 daláš oaiveministtar Paavo Lipponen

lullirittu, mii skavvehallá 60. govdodatceahki,

dagai Eurohpa uniovdnii álgaga earenoamáš davvi

buot máilmmi olbmuin sulaid goalmmádas leat

dimenšuvnna politihkas. Suopma lihkostuvai vuod-

suopmelaččat.

jit álgaga čađa, ja dálá áigge davvi dimenšuvdna

Strategiija váldolinnján leat Suoma árktalaš

lea Eurohpa uniovnna, Ruošša, Norgga ja Islánd-

orrut, oahppu ja dutkamuš, Suoma árktalaš

da oktasaš politihkka. Geográfalaččat dat gokčá

fitnodatdoaibma, biras ja stáđisvuohta sihke

Oarjedavve-Ruošša, Nuortameara ja Eurohpa

riikkaidgaskasaš árktalaš ovttasbargu. Muhtinlágán

árktalaš guovlluid, mielde lohkkon maid Barentsa

rukses láigin lea ekonomalaš doaimma ovddideap-

guovlu. Barggu váimmusin leat guoibmivuođat

mi nu, ahte dat dáhpáhuvvá birrasa dáfus bistevaš

birrasa, johtalusa, kultuvrra sihke sosiála-

vugiin. Strategiijas ásahuvvojit máŋggalogiid

dearvvašvuohtapolitihka surggiin. Eandalit biras-

mielde geavada ulbmilat Suoma árktalaš bargui.

guoibmivuhtii laktásit ruhtadanmekanismmat,

Ođđa ekonomalaš resurssaid strategiija ii goitge

maiguin leat olláhuhtton máŋggat geavada fidnut.

buvtte, muhto olláhuhttin galggalii huksejuvvot

Eurohpa uniovnna doaibmaorgánat leat jagi 2008 rájes ráhkadan máŋggaid raporttaid ja

stáhtahálddahusa dehe eará oassebeliid dábálaš doaimma sisa.

dieđáhusaid, mat stivrejit uniovnna árktalaš barggu. Komisšuvnnas árktalaš bargu juohkása máŋgga sierra váldoossodahkii, dego olgogorit, mearrapolitihkka, biras ja guovlopolitihkka. Uniovdna lea mávssolaš árktalaš dutkamuša ruhtadeaddji, ja dan ruhtadanprográmmat leat dehálaččat Eurohpa davimus osiid rájiid rasttildeaddji ovttasbargui ja guovlogárgehanbargui. 93


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

Novaja Semlja

Čáhcesuolu Tromssa

Finnmárku Murmánska

Romsa

Barentsáhpi

Norggamearra

Norrbotten

Poláragierdu Norrlánda

Narjan-Mar

Murmánskka guovlu

Sápmi

Budejju

Roavenjárga

Luleju Oulu Gárjila Kajaani dásseváldi Västerbotten Ubmi Davvibađaeanan Kainuu

RUOŦŦA SUOPMA

NORGA

Joensuu DavviGárjil

Petroskoi

Arhangelsk Komi dásseváldi Arhangelska guovlu

Helsset

Oslo Stockholm

RUOŠŠA Moskva

94

Njeneca autonomálaš biiregoddi

Syktyvkar


Barentsa guovlu Barentsa euroárktalaš guovlu Barentsa guovloráđi dárkojeaddjilahttu Árktalaš guovllu stáhtaid oaivegávpogat Hálddahusguovlluid oaivegávpogat

ÁRKTALAŠ AMBASSADEVRA GUOVDU BUOT Gokčevaš listtu sierralágán árktalaš doibmiin ja fierpmádagain lea geavadis veadjemeahttun ráhkadit, muhto lea vejolaš identifiseret guovddášdoibmiid. Riikka árktalaš ambassadevra, guhte dikšu árktalaš ráđi ságadoallivuođa, lea almmá mange haga dakkár. Aleksi Härkönen lea hárjánan suopmelaš diplomáhta, guhte jagi 2015 riemai

ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

árktalaš ambassadevran jođihit válmmaštallamiid Suoma ságadoalliáigodaga guvlui. Su barggus

Suoma árktalaš ambassadevra lea Aleksi Härkönen

ođđaseamos lea oaidninvuohki. ”Dál Suopma ii sajuštuvvo dáhpáhusgártta ravddamus rájiide, muhto lea dan guovdu Árktalaš ráđi ja Barentsa ráđi lahttun sihke EU:a lahttorii-

Ovttastuvvan stáhtaid ja Ruošša njunnošiidda.” Suoma politihkalaš njunnošat leat máŋggain

kan. Eananspábba gehččojuvvo sierra stellelma-

jearahallamiin ja dilálašvuođain deattuhan

sas”, Härkönen oaivvilda.

árktalašvuođa dehálašvuođa. Árktalaš ambassa-

Árktalaš ráđi ságadoallin Suopma gullá hui unna ja ráddjejuvvon jovkkožii. ”Dat lea Supmii áibbas earenoamáš. Mielde leat gávcci riikka, maid joavkkus leat Ovttastuvvan stáhtat ja Ruošša. Suopma lea joavkku lahttu ja guokte jagi juobe ságadoalli. Dakkár ii dáhpáhuva gostege

devrra barggus šaddá juohke beaivve váldit beali dasa, leago oba Suopma árktalaš riika. Härkösä mielas lea. ”Árktalaš máhttu ja davvi vasáhus viidot olles riikii”, son lohká ja veardida Suoma Islándii. ”Islándanai lea árktalaš riika, vaikko polá-

eará sajes. Dát addá Supmii ja Suoma politihkalaš

ragierdu dušše skavveha dan ja riika sajuštuvvá

njunnošiidda buori liibba oažžut kontávttaid sihke

poláragierddu lulábeallái.”

95


VI OKTASAŠ ÁRKTIS

Árktalašvuhtii leat dál dáikkihan máŋggat

OĐĐA ÁRKTALAŠ ÁIGI

dakkárašnai riikkat, mat eai leat poláragierddu

Dán girjji deavsttat vátnojuvvoje juovlámánus

lahkage. Dat gávdnojit Eurohpas nugo Ásias.

2015. Helssegis ledje máŋggat lieggaceahkit

”Árktalašvuohta lea dáidda riikkaide ođas,

ja Oulu muohtabázahusat golge arvvi mielde

eaige dat leatge váldán ovdal dan vuhtii. Máŋggat

duolvačáhcebohcciide. Easka Roavenjárggas davás

riikkat leat beroštuvvan, go fuobmájit dán leat

eanan lei dakkár go dat galggainai, vielgat. Muhto

earáhuvvi guovlu, mas galgá juogá ládje jurddašit”,

dáppege jávrrit ja jogat eai leat leamaš albma ládje

Härkönen lohká.

jikŋon. Oba dálvi lei sakka maŋŋonan.

Miellaguddui leat guokte vuođđovuogi.

Parisas lei jur ožžojun áigái mearrádus

Nuppi dulkojumi mielde Jiekŋamearra lea guovlo-

riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamušas. Máŋggain

mearra, man doaimma meroštallet riddostáhtat.

sáhkavuoruin lei čujuhuvvon árktalaš guvlui, mii lieg-

Nubbi dulkojupmi veardida Jiekŋameara eanan-

gana guovtte geardde eará planehta jođáneappot

spáppa stuora mearraviidodagaide, main doaibma

ja man jihkiid jođálnuvvi suddan uhkida rittuid

guoská riikkaidgaskasaš rievtti, earenoamážit

miljovdnagávpogiid go mearradássi loktana.

mearravuoigatvuođa oktasašsoahpamuša. Suopma ii gula Jiekŋameara riddostáhtaide. ”Suomasnai lei dolin riddosneaida, ja mis lea

Girjji čáledettiin dorvobáikeohccit ihte Suoma davverájiide Ruoŧa ja Ruošša guovllos duháhiid mielde, iige mange dakkárii lean oktage máhttán

historjjálaš muitu dán áiggis. Dál Jiekŋameara

ráhkkanit. Riikkaidgaskasaš politihkka ii leange

rittu váiluma buhtte Suoma mearramáhttu, mii lea

dušše doppe juostá guhkkin.

máilmmibeakkán.” Árktalaš ambassadevrras ii leat persovnnalaš árktalaš misšuvdna dehe sátni. ”Soaitá buoret nu. Ferte geahččat dáid áššiid

Oljohaddi njiejai vuollelii ah’ vuollelii ja vuolidii roahkka ráji, mii dagalii gánnáhahttin ođđa energiijabuvttadeami, mii dáhpáhuvvá árktalaš guovllus. Minerálaid máilmmimárkanhattit leat datnai

oalle viiddes perspektiivvas ja váldit vuhtii, ahte

vuollin, ja ságastallan ođđa ruvkkiin sirdásii teoriija

árktalaš guovlu lea Suoma olgoriikapolitihkas

dássái. Dušše moadde jagi ovdal vuordámušat ja

dušše okta oassesuorgi ja buohtastahttimis

navdosat ledje leamaš aivve earálágánat, seamma

máŋgga eará guvlui máilmmis.”

ládje go mailmmipolitihkalaš dilli obanassiige.

Ovtta persovnnalaš sáddaga Härkönen dattege

Gárganeapmi ii bisán. Go girji addojuvvo

čágaha mielde: ”Gal’ ahal árktalaš ovttasbargu

olggos, muhtin dás muitaluvvon ášši lea juo nuppe

galgá huksejuvvot nu, ahte dáhkiduvvojit buorit

ládje. Bajideimme árktalaš girjjatvuođa gudne-

dilit olbmuide, geat orrot juo dál guovllus.”

guossin Suoma árktalaš árgga dahkkiid. Máŋggas earátge livčče sáhttán bovdejuvvot mielde, ja moatti jagi geahčen gudnegussiid searvvis leat dakkárat, geaid bovden ii fitnan oba mielas.

Olgoriikkaministeriija árktalaš joavkkus lea čoahkis

96

Rievdama riđut buktet álohii mielddistis heah-

njunušáššedovdi René Söderman (gur.), ovddasvás-

kastumiid. Lihkus árktalaš guovlluin lea hárjánuvvon

tideaddji virgeolmmoš Ritva Hautanen ja ambassadevra

biekkaide, eaige áššit leat ovdalge bisson rievda-

Aleksi Härkönen.

meahttumin. Álohii ellojuvvo ođđa árktalaš áigi.


ČUOVGAGOVVA: KAISA SIRÉN

97


98


99


Suoma árktalaš árgga dahkkit gávdnojit riikka sierra guovlluin, sierralágán ámmáhiin ja bargguin. Sin ánssus 100-jahkásaš Suopma lea árktalaš riika – ilolaččat ja máhtolaččat, čeavlát ja ipmirdeaddjin. 2017–2019 Suopma doaibmá Árktalaš ráđi ságadoallin. print isbn 978-952-281-465-4

100

pdf isbn 978-952-281-466-1

Árktalaš girjjatvuohta  

Marjo Laukkanen & Markku Heikkilä, 2016 Eurohpadiedáhus, Olgoministeriija Lappi universitehta Árktalaš guovddáš