Page 1

MOODIN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA | TILASTOTIETEEN OPISKELIJOIDEN LEHTI | III / 2013

TILASTOTIETEEN FUKSIT 2013

14

Uusi pj MOODIN SURVIN SAI UUDEN KODIN 7

OPINTONURKKA VALTSIKAN KANDIUUDISTUS 10

TUTKIMUS TILASTOTIETEESTÄ VALMISTUMINEN 18

Avoin data TILASTOTIETEEN VIIHDEKÄYTTÖ 24


PÄÄKIRJOITUS

Kadonneet tilastolaiset Tuomo Nieminen | Päätoimittaja

M

oodin kannalta syksyn ehdoton lööpin arvoinen uutinen on puheenjohtajan vaihtuminen kesken hallituskauden. Oikeastaan mistään kovinkaan dramaattisesta asiasta ei tosin ole kysymys; varapuheenjohtaja Janina Hietala ja puheenjohtaja Essi Wikman päättivät vaihtaa tehtäviä Essin halutessa siirtyä vähemmän vastuulliseen asemaan. Onneksemme molemmat olivat halukkaita avaamaan tilannetta omista näkökulmistaan. s7-9 Ääneen tässä lehdessä pääsevät myös Moodin fuksit. Tilastolle päätyvien uusien opiskelijoiden taustat ovat perinteisesti hyvin monimuotoisia, mistä syystä valitsimme esiteltäviksi erilaisia polkuja pitkin saapuneita opiskelijoita. Lukiofuksi, Psykafuksi, Tutkijafuksi, Urafuksi ja Vanhafuksi kertovat itsestään ja paljastavat, mikä tekee tilastotieteestä seksikästä. 14-17 Itse tiedehän on toki äärimmäisen seksikästä, mutta mitenhän seksikkäitä tilastotieteen tekijät ovat? Luotettavan tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että matemaattisten tieteiden harjoittajat ovat vähemmän seksikkäitä, kuin muiden (buu). s25 Tilastotieteen seksikkyysasteen nostamiseksi täytyisi siis löytää keino opettaa tilastotiedettä myös epämatemaattisille hottiksille. s12-13 Jotakin luotaantyöntävää tilastotieteessä vaikuttaisi olevan. Edellisessä lehdessä ”Tyyppiarvo tutkii” -palstan katugallupissa eräs matematiikan opiskelija totesi tyypillisen tilastotieteilijän olevan ”sellainen nuori naispuolinen henkilö, jota tapaa Kumpulas-

sa noin vuoden.” Tilastot osoittavat tämän epäilyksen jokseenkin todenmukaiseksi. Tilastotieteellä on suuria vaikeuksia pitää kiinni opiskelijoistaan. s18-21 Aikaisemmissa lehdissä kaikki tutkimusdatamme on ollut avointa, mutta valitettavasti tälle kertaa emme voi julkaista käyttämäämme dataa yksityisyyssyistä. s24 Kuten Moodin entinen puheenjohtaja Essi Wikman kirjoituksessaan toteaa, on kahdessa tiedekunnassa toimimisessa omat haasteensa tapahtumien järjestämisen suhteen. Tiedekuntien käytäntöjen ja muiden erottavien seikkojen takia ei henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteydenpitokaan ole myöskään aivan niin suoraviivaista, kuin voisi toivoa. s10-11 Puheenjohtajan vaihdos ei ole ainoa muutos hallitukseen. Tuutorinakin syksyn aikana toiminut Pauliina Karell valittiin yksimielisesti uudeksi hallituksen jäseneksi vastuualueenaan Moodi ry:n kaapit Matlu- ja Kannuklusterilla. s6 Tyyppiarvo toivottaa Pauliinalle onnea ja menestystä uudessa virassa! Tähän lehteen piti tulla kirjoitus Yliopistonlehtori Petri Koistiselta. Petri on opiskelijoiden keskuudessa arvostettu luennoitsija, joka on jo pitkään opettanut tärkeitä tilastotieteen peruskursseja, kuten Todennäköisyyslaskennan kurssia ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn -kurssia. Valitettavasti Petrillä todettiin yllättäen vakava sairaus, minkä johdosta I periodilla alkaneen Todennäköisyyslaskenta -kurssin luennoitsija vaihtuu. Toisella periodilla kurssia luennoi Jukka Kohonen. Tyyppiarvon toimitus ja koko Moodi ry toivottavat Petrille paranemista.

Tyyppiarvo

III / 2013

3


Esittelyssä

III / 2013 | 92. numero | 29. vuosikerta

Julkaisija Moodi ry

Tyyppiarvon toimittaja

blogs.helsinki.fi/moodi-ry

Päätoimittaja Tuomo Nieminen tuomo.a.nieminen@helsinki.fi

Ulkoasun suunnittelu Paula Bergman

T

ilastotieteilijän urani alkoi eräänä uudenvuoden yönä kahdelle matemaatikolle tehdystä lupauksesta siitä, että pänttään matematiikkaa kirjoituksiin jos psykologian pääsykoe ei sattuisikaan menemään hyvin. Seuraavana aamuna pudistelin päätäni pöllämystyneenä, mutta tuo lupaus jäi kummittelemaan mieleeni. En kuitenkaan halunnut olla aivan niin helposti vietävissä, joten valitsin kakkoshakukohteekseni matikan sijasta tilastotieteen. Ja kuten sanotaan, loppu on historiaa. Lapsesta asti todellinen haaveammattini on ollut kirjailija. Siksi kai, missä kuljenkin, koen tarvetta tunkea kynäni milloin mihinkin soppaan. Siten päädyin Tyyppiarvon toimitukseen. Juttujeni perusteella voisi päätellä, että olen kiinnostunut ympäristöasioista, ihmisistä ja nyttemmin myös avoimesta datasta. Jollain todennäköisyydellä päätelmä pitääkin paikkansa. Funfactina voisin vielä todeta, että koen erityisen haastavaksi tekstin lopettamisen nasevasti.

Heikki Ritaluoma Tuomo Nieminen

Taitto ja grafiikka Heikki Ritaluoma

Kirjoittajat Paula Bergman Janina Hietala Heikki Hyhkö Ville Hyvönen Tuomo Nieminen Madame Mediaani Sirpa Myllymäki Tuomas Reiterä Heikki Ritaluoma Maiju Tanskanen Essi Wikman

Kansikuva Maiju Tanskanen

Paino Stadin ammattiopisto Painos 60 kpl | 24.10.2013

Verkossa issuu.com/tyyppiarvo facebook.com/tyyppiarvo

Ota yhteyttä tyyppiarvo@gmail.com

Tyyppiarvo saa HYY:n järjestölehtitukea

4

Tyyppiarvo III / 2013


Sisältö 3

6

7

10

pääkirjoitus

Kadonneet tilastolaiset

Ajankohtaista

Syksy2013

PUHEENJOHTAJAN SANOMA

Moodin puheenjohtajan vaihdos

Opintonurkka

Tilastotieteen torjuntavoitto

12

Stats For Dummies Tilastotiede sivuaineena

14

Tilastotieteen FUKSIT 2013 Psykafuksi, Lukiofuksi, Urafuksi...

18

Tyyppiarvo tutkii

22

URHEILU JA TILASTOT

24

mediapalsta

26

sarjakuva

27

Tilastoskooppi

28

7

14

Tilastolaisten tilastot

Jalkapallo: Suuri peli, iso data

18

Avoin data & Tilastotieteen viihdekäyttö

Viini

Ekonurkka

Take away -muki

moodissa

MoPSi

Tyyppiarvo

III / 2013

5


blogs.helsinki.fi/moodi-ry

ajankohtaista

syksy2013 TEKSTI: Heikki Ritaluoma

Päävalinta 2013 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

119

Valittiin tilastotieteelle

50

Otti paikan vastaan Valtiotieteellinen tiedekunta

25

Valittiin tilastotieteelle

24

Otti paikan vastaan

6

Tyyppiarvo III / 2013

Järjestö 1.9. UUSI PUHEENJOHTAJA VPJ:na toiminut Janina Hietala siirtyi Moodin uudeksi puheenjohtajaksi vaihtaen paikkaa Essi Wikmanin kanssa. 1.9. UUSI HALLITUKSEN JÄSEN kuva: Maiju Tanskanen

numerot

viihteellä 3.9. MOODIN FUKSIAISET @Kuppala. Perinteiseen tapaan tuutorit olivat järjestäneet fukseille paljon ohjelmaa, kuten haastavan murhamysteeriongelmaradan. Booli ja illan pukeutumisteema ”vaatekaapin helmet” takasivat viihdyttävän illan myös vanhemmille tilastotieteilijöille. 28.9. KANNUNVALAJIEN FUKSISITSIT vol 2

Pauliina Karell valittiin Moodin hallitukseen kaappivastaavaksi.

@Casa Academica. Moodilaiset edustivat.

Hihi

Urheilu MOODIN PALLOSEURA MoPSi osallistuu syksyllä yliopistosarjoihin jalkapallossa, salibandyssä ja koripallossa. Ilmoita kiinnostuksesi Moodin urheiluvastaavalle Ville Hyvöselle ja pääset mukaan! Villen sähköposti: hyvi@mappi.helsinki.fi JALKAPALLOSARJA [syksy] @Töölön pallokenttä 27.9. MoPSi - FC Muurisen Potku 30.9. MoPSi - PoRA 2.10. MoPSi - FC Hallux 4.10. Vipa - MoPSi 7.10. MoPSi - Kroonikot SALIBANDYSARJA [syksy] @Kumpulan liikuntakeskus 16.10. MoPSi - Yhis 23.10. MoPSi - ViPa 25.10. Peurajärven Pyllistys - MoPSi 8.11. Kroonikot - MoPSi (klo 12) 20.11. SiVuPePa - MoPSi (klo 13) KORIPALLOSARJA [syksy] @Otaniemen Otahalli 25.10. MoPSi - Hallipiki (klo 20) 8.11. MoPSi - NDU (klo 21) 29.11. BBC Otboll - MoPSi (klo 20) 20.12. MoPSi - AC Niittokone (klo 20)

9.10. KALJAA JA MUSAA

@Kuppala. Moodilaiset pitivät taukoa tentteihin laskemisesta ja kerääntyivät perustarpeiden ääreen nauttimaan tunnelmallisesta syysillasta.

tulossa 2. periodi ( 28.10. - 15.12.2013 ) 27.10. KJYR (risteily) 31.10. Moodin excu tilastokeskukseen 31.10. Matlun Halloweenbileet 3.11. Moodin ja Matrixin naamiositsit 8.11. Mana&Moodi urheilu ja saunailta 12.11. Moodin Pokeri & Lautapeli -ilta 13.11. Moodin työelämäiltä 21.11. Moodin yritysexcupäivä 28.11. Luonnontietieteilijöiden Jouluristeily

Lisätietoa tapahtumista löydät osoitteesta: blogs.helsinki.fi/moodi-ry/tapahtumat Liity Moodin sähköpostilistalle lähettämällä viesti subscribe tyyppi-arvo (ilman otsikkoa) osoitteeseen majordomo@helsinki.fi


puheenjohtajan sanoma Moodin puheenjohtaja vaihtui kesken hallituskauden 1. syyskuuta. Nyt puheenjohtajuudesta luopunut Essi Wikman ja uudeksi puheenjohtajaksi valittu Janina Hietala avaavat ratkaisun taustoja.

Miksi luovuin TEKSTI: Essi Wikman

O

len aina pitänyt Moodia pienenä ainejärjestönä ja siksi uskalsin lähteä puheenjohtajaksi. Pienissä ainejärjestöissä on vähemmän tapahtumia, vähemmän jäseniä, vähemmän hallituksen jäseniä, vähemmän kaikkea verrattuna isoihin. Tiesin kuitenkin, että vuodesta tulisi rankka, sillä puheenjohtajuuden lisäksi ajattelin lukea pääsykokeisiin ja kirjoittaa kandia. Pohdin pitkään puheenjohtajaksi ryhtymistä ja vasta vaalikokouspäivänä päätin lopulta asiasta. Stressaan aina kaikesta ja useimmiten ihan turhistakin asioista. En oikein osaa olla juhlissa rennosti, kun tiedän että niiden jälkeen pitää jäädä siivoamaan. Alkuvuodesta oli Moodin vuosijuhlat ja ensimmäinen stressinaihe tuli niistä. Minun piti pitää tervetuliaispuhe. En ollut koskaan ollut vuosijuhlilla, joten en tiennyt millainen puheen pitäisi olla. Lopulta en keksinyt mitään nokkelaa sanottavaa ja toivotin ihmiset vain tervetulleeksi. Kesällä olin töissä ja unohdin kokonaan tilastotieteen opiskelun ja kaiken siihen liittyvän. Myös sen, että olin Moodin puheenjohtaja. Kun loppukesästä aloin taas stressaamaan ainejärjestöasioita tajusin, että olin paljon onnellisempi työn väsyttämänä, kuin ainejärjestötoiminnan väsyttämänä. Moodin hallituksessa - niin kuin varmaan

jokaisessa hallituksessa - tuntuu pyörivän mystinen ”Joku”. Jonkun pitäisi varmaan tilata haalarimerkkejä. Jonkun kannattaisi mennä pitämään avajaiskarnevaaleissa pöytää. Jonkun pitäisi tilata Limeksen appro–lippuja ja ottaa vastaan ilmoittautumisia. Jonkun pitäisi järjestää tapahtumia ja olla vastuussa, mennä siivoamaan ja olla yhteydessä ties minne. Koin olevani vastuussa kaikesta ja se alkoi ahdistaa. Kahdessa tiedekunnassa aktiivisesti toimiminen asettaa paineita järjestölle ja puheenjohtajalle. Puheenjohtajan pitää olla tietoinen molempien tiedekuntien tapahtumista ja sovittaa järjestön omat tapahtumat niihin. Ainejärjestötoiminnan pitäisi loppupeleissä olla kivaa ja siitä pitäisi saada jotain. Mitkään opiskelijatapahtumat eivät pyöri ilman ainejärjestöaktiiveja. Luovuin puheenjohtajuudesta, sillä en enää jaksanut. En jaksanut järjestää hallituksen kokouksia enkä jaksanut käydä jokaisessa tapahtumassa. Halusin keskittyä itseeni ja tulevaisuuteeni. Oli ehkä virhe ryhtyä puheenjohtajaksi, kun ajatukset olivat jo ensi vuodessa ja (toivottavasti) uudessa opiskelupaikassa. Halusin kuitenkin yrittää, sillä tykkäsin olla Moodin toiminnassa mukana. Uskon, että Janina pärjää paremmin puheenjohtajana kuin minä ja uutta innostusta hallitukseen tuo myös uusi hallituksen jäsen Pauliina.

”Olin paljon onnellisempi työn väsyttämänä, kuin ainejärjestötoiminnan väsyttämänä.”

Tyyppiarvo

III / 2013

7


vallankapula Puheenjohtajuudesta luopunut Essi Wikman (vas.) antoi perinteiden mukaisesti Moodin survimen uudelle puheenjohtajalle Janina Hietalalle.

kuva: Maiju Tanskanen

8

Tyyppiarvo III / 2013


Minustako puheenjohtaja? TEKSTI: Janina Hietala

K

esän lähestyessä loppua yritin ottaa kaiken irti viimeisistä lomaviikoista viettämällä muutaman päivän kauniilla Tammion saarella, entisessä Vehkalahden kunnassa (Postikorttia voi käydä ihailemassa Moodin kaapin ovesta Uudella ylioppilastalolla!). Ei sähköä, ei kiirettä, ei stressiä. Upeat merimaisemat ja idyllisen seesteinen tunnelma. Mikään arkipäiväinen ja kaupunkimainen ei häirinnyt ajatteluani, kunnes… Vierailuni päättymistä edeltävänä päivänä Essi ilmoitti tekstiviestillä aikovansa luopua puheenjohtajan tehtävistä. Ei, älkää ajatelko että Essi pilasi lomani. Se oli silti ihana. Mutta ajatusvyöryn Essi sai kyllä liikkeellä. Mitä nyt tapahtuu? Tuleeko minusta Essille korvaaja? Vai meneekö asia äänestykseen? Miten meidän kuuluu menetellä? Milloin pidetään kokous? MITÄ TAPAHTUU??! Helsinkiin paluuni jälkeen asiaa mietittiin paljon. Minä mietin. Essi ja minä mietimme. Kokouksessa mietittiin. Ruokailussa mietittiin. Facebookissa keskusteltiin. Jopa hampaita pestessä asia oli mielessä. Lopulta päädyttiin siihen, että käytännön syistä parasta on, että minä ja Essi vaihdamme vastuitamme päittäin samalla, kun yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi jäsen hallitukseen.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että minusta leivottiin puheenjohtaja. Aluksi olin ihan pökerryksissä. En oikein käsittänyt koko asiaa. Oli ollut niin vähän aikaa varautua siihen. Sitten iski hirvittävät paineet. Essi oli niin hyvä puheenjohtaja! Mitä jos minä nyt menen ja pilaan kaiken? Tajusin kuitenkin rauhoitella itseäni. En ole yksin tässä. Essi auttaa ja tukee, häneltä voi aina kysyä neuvoa. Lisäksi meillä on loistava ja tehokas hallitus, joka selviää varmasti kaikesta ja jonka hartiat kestävät mitä tahansa. Puheenjohtaja on ehkä johdossa, mutta mitään ei tarvitse tehdä yksin. Aina voi huutaa apua ja joku vastaa avunhuutoon. Nyt minua ei pelota enää yhtään. Moodilla menee hyvin - kiitos siitä kuuluu muiden joukossa suuressa määrin juuri Essille. Minun tarvitsee vain pitää Moodi sen nykyisessä linjassa nämä viimeiset kuukaudet. Onneksi varapuheenjohtajuuteni päästi minut tarkkailemaan Essin tekemisiä läheltä ja siten valmensi minua tehtävääni. Nyt koen olevani valmis puheenjohtajaksi. Ja oikeastaan aika innoissani siitä. Kiirettä tulee varmasti olemaan ja tekemistä riittämään kaiken muun elämän ohella, mutta kyllä minä Essin ja muun hallituksen (virkailijoita unohtamatta!) avulla selviän ihan varmasti. Pidetään kiva loppuvuosi!

”Moodilla menee hyvin kiitos kuuluu suuressa määrin juuri Essille.”

Tyyppiarvo

III / 2013

9


opintonurkka

Opintonurkassa Moodin opintovastaava Tuomas Reiterä käsittelee suuria ja pieniä tilastotieteen opiskeluun liittyviä asioita. Tällä kertaa aiheina ovat Valtsikan kandiuudistus sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan välinen kommunikaatio.

Tilastotieteen Torjuntavoitto

kuva: Essi Wikman

TEKSTI: Tuomas Reiterä

10

Tyyppiarvo III / 2013

V

uosi sitten syksyllä Moodin opintovastaava Juha Lehtiranta toi Moodin hallituksen kokouksessa pöydälle asian, jota kutsuttiin valtiotieteellisen tiedekunnan kandiuudistukseksi. Juha kertoi, että Moodin olisi hyvä ottaa kantaa tähän ”laajoiksi kandeiksi” kutsuttuun uudistukseen. Laajoissa kandeissa jokaiselle valtiotieteellisen tiedekunnan kandivaiheen opiskelijalle tulisi pakolliseksi uusi opintokokonaisuus nimeltään yhteiskuntatieteiden perusopinnot. Samoihin aikoihin kuulin ensimmäisiä kertoja yliopiston haku-uudistuksesta, jossa uudet ja tutkinto-oikeuden jo omistavat opiskelijat hakisivat jatkossa opiskelupaikkoja eri kiintiöissä. Näiden uudistusten toteutuminen ja niiden mahdolliset vaikutukset tulevien vuosien tilastotieteen opiskeluun kiin-

nostivat minua kovasti. Päätin pyrkiä urheiluvastaavan tehtävistä Moodin opintovastaavaksi. Yhteiskuntatieteiden perusopinnot - jotka toisivat 25 pakollista opintopistettä jotain muuta kuin tilastotiedettä - kuulostivat aluksi mahdottomalta asialta. Tilastotieteellä on jo pakollisena sivuaineena 30 pistettä matematiikkaa, joten uusi pakollinen sivuaine tekisi tutkinnosta kovin valmiiksi räätälöidyn; onhan tilastotieteen vahvuutena perinteisesti pidetty hyvien sivuaineiden laajaa kirjoa ja sovellusmahdollisuuksien monipuolisuutta. Tämän opiskelijoiden kannan kerroin henkilökunnalle, kun sain ensimmäisen kerran kutsun edustamaan Moodia tilastotieteen valtiotieteellisen puolen opettajakokoukseen. Tilastotieteen henkilökunta oli opiskelijoiden kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Joku analyysin kurssien kanssa painiskeleva fuksi tosin vienos-


Välillä tuntuu matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijana, että tilastotiede jää laitoksella pahasti matematiikan jalkoihin.

ti tiedusteli, josko nämä yhteiskuntatieteiden perusopinnot voisivat korvata matematiikan sivuaineen valtiotieteellisen tilastotieteilijöillä. Tämän ajatuksen henkilökunta kuitenkin tyrmäsi matematiikan opintojen välttämättömyyden vuoksi. Moodi on pysynyt kandiuudistusasiassa koko ajan varsin aktiivisena. Jossain vaiheessa lähetysvalmiina oli kannanotto valtiotieteelliselle tiedekunnalle, mikä sisälsi melko radikaalin uhkavaatimuksen. Kannanotossa sanottiin tilastotieteen siirtyvän kokonaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan puolelle, jos valtiotieteellisessä tiedekunnassa ei ole mahdollista jäädä kandiuudistuksen ulkopuolelle. Kannanotto jäi kuitenkin pöytälaatikkoon odottamaan tietoa yhteiskuntatieteiden perusopintojen lopullisesta sisällöstä. Tilastotieteen henkilökunnan kautta Moodin mielipide välittyi kuitenkin suullisesti eteenpäin

Tämän hetken kandiuudistusmallissa yhteiskuntatieteiden perusopintoihin on aineiden mahdollista sisällyttää melko paljon omia vanhoja perusopintojaan. 5-10 opintopistettä uusia pakollisia opintoja voitaneen pitää tilastotieteen puolella jonkinlaisena torjuntavoittona. Niiden vuoksi ei kannattane siirtää koko tilastotieteen opiskelua matemaattis-luonnontieteellisen puolelle. Etenkin kun tilastotieteen pysymistä oppiaineena valtiotieteellisessä pidetään tärkeänä yli tiedekuntarajojen; tilastotieteen opiskelu valtiotieteellisessä vankistaa tilastotieteen asemaa yhteiskuntatieteenä. Lisäksi välillä myös tuntuu matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijana, että tilastotiede jää laitoksella pahasti matematiikan jalkoihin. Tuntuu kuin kaikki kehitys tapahtuisi matematiikan ehdoilla ja tilastotiede tulee siinä sitten sivussa, jos satutaan muistamaan.

Vajaa vuosi Moodin opintovastaavana ja yhtenä linkkinä opiskelijoiden ja aineen henkilökunnan välillä on ollut antoisa. Tilastotieteen opettajakokouksiin valtiotieteellisessä on aina otettu hyvin vastaan ja opiskelijoiden mielipiteet ovat oikeasti kiinnostaneet. Kehitettävää olisi kuitenkin yhteydenpidossa oman laitokseni, matematiikan ja tilastotieteen laitoksen, henkilökuntaan. En ole ollut itse tässä asiassa erityisen aktiivinen, vaan olen odottanut kutsua johonkin vastaavaan valmiiseen elimeen kuten opettajakokoukset valtsikassa. Tällaista kokousta ei laitoksellani vaan ole olemassa. Matlun tilastotieteen henkilökunnan kanssa olen istunut saman pöydän ääressä ainoastaan kerran kutsuttuani itse itseni mukaan keskustelemaan tilastotieteen fuksikurssien kehittämisestä. Toivottavasti tulevaisuudessa opintovastaavat ja laitoksen henkilökunta ovat aktiivisempia kehittämään yhteydenpitoa.

Tyyppiarvo

III / 2013

11


Stats For Dummies TEKSTI: Heikki “Hessu” Hyhkö

Tässä jutussa on tarkoitus pohdiskella, mitä tulisi opettaa niille opiskelijoille, jotka haluavat tilastotieteestä lyhyen sivuaineen, mutta eivät aio opiskella kurssiakaan matematiikkaa yliopistossa. Lähden siitä olettamuksesta, että tällaiset opiskelijat haluaisivat käytettäväkseen mahdollisimman laajan menetelmäpaketin.

12

Nykyinen kurssirakenne

Vaihtoehtoinen kurssirakenne

Nykyisessä mallissa on tarjolla kaksiosainen tilastotieteen johdantokurssi, jonka ensimmäinen osa käsittelee aineiston keruuta, tilastografiikkaa sekä keski-, hajonta- ja riippuvuustunnuslukuja. Toisessa osassa käsitellään todennäköisyyslaskentaa, luottamusvälejä, tilastollista testaamista ja regressioanalyysiä. Johdantokurssia seuraa kahteen osaan jaettu tilastotieteen jatkokurssi. Kurssin ensimmäinen osa käsittelee todennäköisyyslaskentaa, tilastollisia jakaumia ja luottamusvälejä. Toisessa osassa käsitellään tilastollista testaamista, varianssianalyysiä ja lineaarista regressioanalyysiä. Perusopintojen täydellistämiseksi tarvitaan edellä mainittujen lisäksi viisi opintopistettä tilastotiedettä. Tämänhetkiset suositukset ovat joko Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät tai Data-analyysi. Valinnanvapautta on todellisuudessa enemmän, sillä Johdantokurssin jälkeen perusopintoihin voi sisällyttää mitä tahansa tilastotieteen kursseja. Nykyisen mallin keskeisin ongelma on mielestäni se, että aikaa hukataan käsittelemällä samoja asioita peräkkäisillä kursseilla. Toki kertaus on opintojen äiti, mutta tarjolla olevan ajan voisi käyttää myös uusien asioiden opettamiseen.

Oma ehdotukseni tähtää mahdollisimman suuren menetelmävalikoiman opettamiseen, hieman tinkien yleisemmän viitekehyksen ja syvälle luotaavan teorian opetuksesta. Suurin hyöty saavutetaan toiston vähenemisestä. Ehdottamaani 25 op pakettiin kuuluvat seuraavat kurssit:

Tyyppiarvo III / 2013

1. Mittaaminen ja aineiston esittäminen, 4 op ( + Tilastollisten menetelmien taustat, 1 op ) 2. Todennäköisyyslaskenta ja estimointi, 5 op 3. Tilastollinen testaus, 5 op 4. Lineaariset mallit, 5 op 5. a) ”Teoriaa tappiin asti” -lähestymistapa: Monimuuttujamenetelmät ja aikasarja-analyysi, 5 op b) ”Kädet saveen” -lähestymistapa: Data-analyysi, 5 op

Esittelen seuraavaksi kurssien sisällöt pintapuolisesti. Tarkemmat sisällöt löydät jutun lopussa olevan linkin takaa.


Ensimmäinen kurssi (4 op)

Neljäs kurssi (5 op)

Kurssin alkuosa vastaa varsin pitkälle nykyistä tilastotieteen johdantokurssin alkuosaa. Kurssista saadaan viiden opintopisteen laajuinen yhden opintopisteen täydennysosalla, joka käsittää tilastollisen päättelyn keskeisimpien menetelmien käyttöehtoja ja tulosten tulkintaa. Syy tällaiseen kääpiökurssiin on kaksijakoinen; neljä opintopistettä on pakollinen määrä tilastotiedettä joillain pääaineilla valtsikassa ja kurssi mahdollistaa matemaattisesti vaativan kurssin sivuuttamisen niille, jotka yli kaiken pelkäävät matematiikkaa.

Neljäs kurssi on omistettu lineaarisille malleille. Kurssi alkaa klassisten/yleisten lineaaristen mallien rakenteen esittelyllä, johon palataan tarkemmin sitten, kun keskeisimmät sovellukset on esitelty. Sovellusten esittely aloitetaan lineaarisesta regressioanalyysistä. Yhden selittäjän mallit käsitellään perusteellisesti laskuineen. Usean selittäjän malleissa keskitytään lineaaristen mallien käyttöedellytyksiin, mallidiagnostiikkaan ja tilasto-ohjelmistojen tulosteiden tulkintaan. Toisena keskeisenä aiheena käsitellään varianssianalyysiä.

Toinen kurssi (5 op)

Viides kurssi (5op) Vaihtoehto A – ”Teoriaa tappiin asti” -lähestymistapa

Mittaaminen ja aineiston esittäminen

Todennäköisyyslaskenta ja estimointi

Lineaariset mallit

Kurssilla käydään läpi tarvittava määrä tilastotieteen kannalta keskeistä matemaattista taustaa ilman todistuksia. Aluksi käsitellään todennäköisyyslaskentaa siinä määrin, kun se on tilastotieteen perusmenetelmien kannalta välttämätöntä. Seuraavaksi esitellään kaksi keskeistä käsitettä: satunnaismuuttuja ja todennäköisyysjakauma. Todennäköisyysjakaumista esitellään käyttötarkoitukset ja tarvittavat parametrit. Estimoinnissa keskitytään lähinnä erilaisiin luottamusväleihin, mutta piste-estimointiakin käsitellään. Kaikki keskeiset luottamusvälit käydään perusteellisesti läpi. Kurssi vastaa pääosin nykyistä jatkokurssin alkuosaa.

Monimuuttujamenetelmät ja aikasarja-analyysi

Kolmas kurssi (5 op)

Data-analyysi

Tilastollinen testaus Kurssin tarkoituksena on esitellä laaja valikoima sekä parametrisiä että ei-parametrisiä testejä. Kurssi aloitetaan pienellä katsauksella testauksen kannalta keskeisiin tilastollisiin jakaumiin, siltä varalta, että kakkoskurssi on jätetty väliin tai siitä on kulunut jo hetki aikaa. Varsinainen kurssi alkaa testiteorian esittelyllä. Käydään läpi, mistä on kysymys hypoteesien asettelussa ja muutenkin tilastollisessa merkitsevyystestauksessa. Sitten siirrytään varsinaisiin testeihin. Erityisesti keskitytään testien tulkintaan ja käyttöehtoihin.

Kurssilla käydään läpi keskeisimmät monimuuttujamenetelmät sekä hieman vilkuillaan, mistä on kysymys aikasarjaanalyysissä. Koska kurssilla käydään läpi erittäin suuri määrä menetelmiä, se jää auttamatta hieman pintapuoliseksi. Ja koska kyseessä on luentokurssi, jolla kurssilaisten ei edellytetä käyttävän tilastollisia ohjelmistoja, niin varsinaisen menetelmäosaamisen hankinta jää valitettavasti kurssilaisten harrastuneisuuden varaan. Viides kurssi (5op) Vaihtoehto B – ”Kädet saveen” -lähestymistapa Data-analyysi on varmaankin edellistä parempi tapa täydentää tilastotieteen lyhyet sivuaineopinnot. Data-analyysin kurssilla opiskelijoille opastetaan tilasto-ohjelmistojen peruskäyttöä mikroluokkaympäristössä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa tilasto-ohjelmiston avulla laskea ja mallintaa kaikkea sitä mitä aiemmilla kursseilla on käsitelty. Tämä vaatii tietysti opetusta järjestävältä laitokselta huomattavasti suurempi panostuksia, kuin normaalit luentokurssit. Tällainen kurssi onkin jo tarjolla.

Paljon on tavaraa, mutta se oli tavoitteenakin. Keskeisimmät ongelmat uudessa rakenteessa ovat uuden ”Johdantokurssin” loppuosan hieman korkeampi matemaattinen vaativuus sekä tilastollisen testauksen puuttuminen samaiselta kurssilta. Ongelma tämä on sen vuoksi, että joillain pääaineilla nykyinen johdantokurssi on suositeltava tai peräti pakollinen määrä tilastotiedettä. Ratkaisuna tarjoan yhden opintopisteen paikkauskurssia, jonka käymällä matemaattisesti vaativa toinen kurssi voidaan sivuuttaa ja kymmenen opintopisteen kokonaisuuteen voidaan sisällyttää tilastollista testaamista käsittelevä myöhempi kurssi. Tämä vaatii opiskelijalta hieman omaa aktiivisuutta, jotta perusteet tulevat ymmärretyksi.

Katso kurssien tarkemmat sisällöt!

Mielelläni otan vastaan aiheesta kaikenlaisia kommentteja ja mielipiteitä osoitteeseen: hyhko@mappi.helsinki.fi

Tyyppiarvo

III / 2013

13


Tilastotieteen

Fuksit 2013

T

aas ovat uudet tilastotieteilijät vallanneet yliopiston käytävät. Tilastotiedettä tullaan lukemaan usein monen mutkan kautta ja mitä erilaisimmista syistä. Monille se on vain ponnahduslauta kohti uusia haasteita, muutamille taas toiveiden täyttymys. On niitäkin, jotka ovat ajatelleet jatkavansa muualle, mutta löytävätkin itsensä miettimästä kandin aihetta (nim. allekirjoittanut - ja tiedän, etten ole ainoa.) Oli miten oli, tilastotiede jättää harvan kylmäksi. Tänä vuonna haastateltaviksi valikoituikin fukseja mahdollisimman erilaisista taustoista. Haastattelujen perusteella heidän tulevaisuudensuunnitelmatkin poikkeavat paljon toisistaan. Yhteistä heille on kuitenkin se, että he ovat täällä nyt.

Paula Bergman

Suomen Tilastoseuraan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana, etenkin jos alkaa tuntua siltä, että tavoittelee tilastotieteilijän uraa.

Hyvässä seurassa on mukava verkostoitua! Vuosittain yksi hallituksen jäsenistä valitaan tilastotieteen opiskelijoiden keskuudesta.

Tarkempia tietoja Kotisivuiltamme www.tilastoseura.fi ja hallituksen jäseniltä. Tyyppiarvo III / 2013


kuva: Maiju Tanskanen Tyyppiarvo

III / 2013


Fuksit 2013 Nea Rantanen

kuva: Maiju Tanskanen

Psykafuksi

Lasse Hämäläinen Tutkijafuksi

16

Tyyppiarvo III / 2013

V

almistuin lukiosta 2012 ja ylppäreiden jälkeen menin sitten käymään psykan pääsykokeissa. Lukeminen ei oikeen ollu maistunut enää ylppäripanostuksen jälkeen, joten ei ollu mikään suuri yllätys etten päässy sisään. En vastannut pääsykokeissa yhteenkään tilastotieteen tehtävään, koska en ollut saanu kirjasta käytännössä mitään irti yksin lukemalla. Välivuoden vietin sijaisena kouluissa ja päiväkodeissa, ja keväällä kävin tilastotieteen johdantokurssin avoimessa yliopistossa. Tilastotiede osottautuikin sitten kivemmaksi kuin luulin ja siitä tuli mun ykköshakuvaihtoehto. Psykan vaihtaminen tilastotieteeseen oli mahtava päätös, varsinkin sen takia, ettei tarvinnut lukea pääsykokeisiin, koska matikan kirjotukset oli menny hyvin. Tilastotiede on seksikästä, koska sitä tarvitaan kaikkialla. Samasta syystä tilastotiede sopii mulle tosi hyvin. En nimittäin vieläkään ole keksinyt tulevaisuuden unelma-ammattia. On tosi hyvä, että täältä voi lähteä moniin eri suuntiin. On paljon valinnanvaraa myös sivuaineiden suhteen. Luulin, että tiesin mitä haluaisin lukea sivuaineena, mutta oonkin alkanut löytää uusia jänniä vaihtoehtoja. Jos saisin valita minkä supervoiman tahansa, olisin mielikuvitukseton ja valitsisin taidon pysäyttää aika. Kaikki ei ehkä tiedä, mutta mulla on paha tapa stressata ajan käytön kanssa. Tuntuu, etten ikinä saa tehtyä kaikkea mitä haluisin. Pitäis saada laskarit tehtyä ja muutenkin opiskeltua (ainakin analyysiä), mutta aika ei riitä kun haluisin välillä nähdä kavereitakin, käydä urheilemassa ja muuta vähän rennompaa. Sen takia olisi ihan mahtavaa, jos voisin pysäyttää ajan aina laskareiden tekemisen ajaksi.

O

len Lasse Hämäläinen, 23-vuotias syysihminen. Ennen aloittamistani tilastotieteessä olen suorittanut filosofian maisterin tutkinnon suomen kielen oppiaineessa. Teen siellä parhaillaan väitöskirjaa, aiheenani ovat suomalaisten verkkoyhteisöjen käyttäjänimet. En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona, ja aloinkin tehdä väitöskirjaa osin siirtääkseni päätöstä hamaan tulevaisuuteen. Tutkijantyö on toistaiseksi ihan mukavaa, mutta jossain elämänvaiheessa leveämpi ja säännöllisempi leipä saattaa houkuttaa ”oikeisiin töihin”, esim. äidinkielen opettajaksi tai tiedottajaksi. Tilastotieteessä tuskin tulen tekemään tutkintoa valmiiksi, mutta uskon hyötyväni sen opiskelemisesta myös suomen kielen tutkimuksessa. Teen tutkimusta suurehkoilla numeerisilla aineistoilla, joten niitä kannattaa osata käsitellä hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Uskon, että tilastotieteen opiskelu voisi tehdä hyvää monille muillekin humanistitutkijoille. Kuten fuksitapaamisissa on pariin kertaan tullut kerrottua, harrastan frisbeegolfia. Henkilökohtainen tilastofaktani tulee tältä saralta: Olen kirjannut discgolfscores.net-tulospalveluun tulokseni 136 kierrokselta, joiden aikana olen pelannut kaikkiaan 2378 väylää. Yhdelläkään näistä väylistä en ole tehnyt hole-in-onea eli saanut kiekkoa ensimmäisellä heitolla maalikoriin. Hole-in-one on luonnollisesti hyvin epätodennäköinen onnistuminen. Silti olen alkanut miettiä, onko se, että 2378 avausheitosta yksikään ei ole mennyt koriin, myös epätodennäköistä. Jää nähtäväksi, tarjoavatko tilastotieteen opinnot apua tähän arvuutteluun (tai pelitaitoihini).


H

Ville Pikkarainen Urafuksi

O

Olli Stenlund Vanhafuksi

N

kuva: Maiju Tanskanen

kuva: Maiju Tanskanen

Sami Kauppinen Lukiofuksi

ei olen Sami Kauppinen ja tilastotieteen fuksi. Tulin tilastolle suoraan lukiosta, joka yllätyksekseni oli aika harvinaista. Kun minulta kysytään mitä tilastotieteilijä tekee valmistuttuaan, vastaan että tilastoja. Toivon kuitenkin isona tekeväni elämälläni jotain muutakin kuin vain tilastoja.. Uskon tilastotieteestä olevan minulle kuitenkin paljon hyötyä, sillä maailmassahan ei ole yksilöitä, on vain tilastoyksiköitä. Tilastotiede on muutenkin mielenkiintoista ja mysteeristä (ja seksikästä?), luen hiki hatussa pakollisia matikan kursseja enkä tiedä tilastotieteestä yhtään sen enempää kuin hyväksymispaperin saadessani. Ehkä sitten joskus ennen kandia? Tilastotieteen hyödyllisyys ilmenee kuitenkin arkielämässä jo nyt. Mielivaltaisten tilastojen (luin juuri lehdestä että 60% miehistä jne...) vetäminen keskusteluun on valitettavan yleistä. Kuitenkin tilastotieteen ylioppilaana voin nyt tyrmätä jokaisen temmatun tilaston mielivaltaisesti. Ja nyt kun ajattelen mielivaltaisia tilastoja, haluaisin supervoimakseni kyvyn muuttaa minkä tahansa tilaston todeksi.

len Ville Pikkarainen, kolmatta vuotta Aallon kauppakorkeakoulussa paahtava, ekonomistin urasta haaveileva taloustieteilijän alku. Opiskelupaikka tilastotieteessä houkutteli sen tuodessa vahvuutta taloustieteelliseen analyysiin ja tukea argumentointiin. Varsinaisen opiskelun lisäksi mielenkiintoni toista opiskelupaikkaa kohtaan herätti mahdollisuus saada tutustua sekä valtsikan että matlun opiskelijakulttuuriin. Tilastotieteessä seksikästä on pyrkimys todellisuuden kuvaamiseen ilman ylenpalttista arvailua sekä sovellettavuus useille aloille. Jos saisin valita itselleni supervoiman, valitsisin niistä ehkäpä perinteisimmän, lentämisen.

imeni on Olli Stenlund. Ennen kuin tulin opiskelemaan tilastotiedettä, olen opiskellut DI:ksi, tehnyt töitä mm. VTT:llä ja koodannut kännykkäpelejäkin. En osaa vielä sanoa, mikä minusta tulee isona, toivottavasti jotain valtiotieteisiin liittyvää työtä. Ehkä politiikkaan tai johtamiseen liittyvää. Toivottavasti voisin parantaa maailmaa tavalla tai toisella! Tilastotieteestä voisi olla minulle hyötyä esimerkiksi siten, että se auttaa ymmärtämään paremmin erilaisia tilastoja ja tekemään niistä johtopäätöksiä. Enpä kyllä tiedä onko tilastotiede kuitenkaan kovin seksikästä. Hauska tilastofakta minusta voisi olla vaikkapa ei krapulaa yli kymmeneen vuoteen! Jos saisin valita itselleni supervoiman, en ehkä valitsisi, koska näissä nykyisissäkin on jo ihan tarpeeksi hallitsemista.

Tyyppiarvo

III / 2013

17


tyyppiarvo tutkii

Tilastolaisten Tilastot TEKSTI

Tuomo Nieminen Tietojen keruu ja analysointi

Tuomo Nieminen Arho Toikka Kiitos

Hannu Kahlos Risto Lehtonen Sirkka-Liisa Varvio

Tietojen keräys ja käsittely on osittain tapahtunut 1 vuoden tilastotieteen opintoihin nojautuen. Opintopiste- ja kurssisuoritustilastot pohjautuvat 1.8.2008 ja myöhemmin VT kandia suorittamaan saapuneiden opiskelijoiden weboodin tietokantahakuun.

18

Tyyppiarvo III / 2013

K

un tulin opiskelemaan tilastotiedettä, tuli opintojen alussa muista tilastolaisista tutuiksi lähinnä tuutorit ja muut fuksit. Vanhempia opiskelijoita ei kuulemma edes juurikaan ollut. Puheiden mukaan vaikutti siltä, että tilastotieteen opiskelijat lopulta vain katoavat johonkin ja juuri kukaan ei valmistu. Keväällä sain idean lehtijuttua varten: ”Tilastotieteen opiskelijoiden tilastot.” Tokihan tilastotieteen opiskelijoista löytyisi jos jonkinmoista tilastoa, joita tarkastelemalla saisin varmasti kaikenlaisia vastauksia! Innostuneena kävelin matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kansliaan ja esitin asiani. Pettymyksekseni saaliiksi reissusta jäi vain muutama linkki tiedekunnan valinta-

ja valmistumistilastoihin. Ne ovat kuitenkin hyvä paikka aloittaa. Valintaprosessit poikkeavat jonkinverran tiedekuntien välillä. Kummassakin on kiintiönä 25 uutta opiskelijaa, mutta matlun puolella aloituspaikka luvataan kaikille, joilla on kirjoitettuna pitkä matematiikka vähintään arvosanalla E. Tästä johtuen kiintiö ylitetään järjestelmällisesti. Lisäksi matematiikan valintakokeesta jaetaan muutama tilastotieteen paikka. Valtsikassa taas ainoa keino päästä sisään oli vuoteen 2012 asti valintakoe, jossa 60% valitaan yhteispisteillä ja 40% koepisteillä sillä rajoituksella, että kokeen molemmista osista (matematiikka, tilastotiede) on saatava vähintään 50% pisteistä. Nykyään valinta tapahtuu pelkkien koepisteiden ja suoravalinnan perusteella. Kaikkiaan vuosina 2008-2013 on valintatilastojen mukaan tilastotieteen opiskelupaikan ottanut vastaan 322 opiskelijaa. Tämän lisäksi moni on


Tilastotieteen valinta- ja valmistumistilastot Hakijoita

Osallistui kokeeseen

Hyväksyttiin

Otti paikan vastaan

Valmistui kandiksi

Valmistui maisteriksi

2013

102 131 151 193 228 253

21 22 47 53 51

62 66 75 76 107 119

28 25 29 30 48 50

4 7 3 1 1

2 1 7 3 3

Yhteensä

1058

194

505

210

16

16

Hakijoita

Osallistui kokeeseen

Hyväksyttiin

Otti paikan vastaan

Valmistui kandiksi

Valmistui maisteriksi

2013

58 144 127 116 170 187

31 58 63 51 63 87

14 25 25 16 25 25

11 16 25 12 24 24

8 4 7 5 5 -

7 0 3 6 8 -

Yhteensä

802

353

130

112

29

24

Mat-lu Vuonna 2008 2009 2010 2011 2012

Valtsika Vuonna 2008 2009 2010 2011 2012*

*Vuodesta 2012 käytössä suoravalinta, jonka kautta voidaan valita enintään 8 henkilöä.

varmasti saanut paikan sisäisen haun kautta. Tilastotieteen kandeja on tällä aikavälillä valmistunut 45 ja maistereita 40. Valmistumisen kannalta vuosi 2013 on vielä kesken ja valtsikan tilastoja ei ole vielä saatavilla. Valtsikasta valmistuu selvästi enemmän tilastotieteilijöitä, vaikka sisäänottomäärät ovat pienemmät. Tähän saattaa vaikuttaa se, että vaihtaminen tiedekuntien välillä on helppoa. Joka tapauksessa parina viime vuotena matlun puolen kandimäärät ovat hyvin vähäisiä. Yleisestikin valmistuneiden määrät verrattuna sisäänotettujen määriin ovat hyvin alhaistet. Koko valtsikan luvut näyttävät oudoilta; kandeja valmistuu vuosittain enemmän, kuin aloituspaikkoja vastaanotetaan. Tämä johtuu siitä, että tiedekunta on suosittu vaihtokohde ja ottaa n. 300 päävalitun lisäksi n. 100 uutta opiskelijaa aikaisempien opintojen perusteella. Joka tapauksessa hyvin suuri osuus opintonsa aloittaneista

myös valmistuu. Matlussa tilanne on heikompi, kandien suhde vastaanottajiin on 50% luokkaa. Tilastotieteen kohdalla tilanne on kuitenkin näihin verrattuna surkea ja vastaava suhde on noin 16%.

Ihan kiva, mutta ei riitä Tilastotietelijöistä on tuotettava lisää tilastoja! Päätin tutkia tarkemmin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoi-

ta. Suorittivatko opiskelijat opintojaan suositusten mukaisesti? Kuinka monet poikkesivat suosituksista, millä lailla ja minkälaisin tuloksin? Katsotaan valtsikan hakutilastoja tarkemmin. Vuosina 2008 ja 2011 aloituspaikkoja jaettiin reilusti alle kiintiön. Syynä tähän oli se, että tarpeeksi monet valintakokeeseen osallistuneet eivät saaneet kaksiosaisen kokeen kummastakin osasta tarvittavaa 50% pisteistä. Vuodesta 2012 läh-

Valmistuneiden osuus aloituspaikan vastaanottajien suhteen vuosina 2009-2011 120 100 80 60 40 20 0

Otti vastaan Kandeja Maistereita Valtsika

Matlu

Tilastotiede

Tyyppiarvo

III / 2013

19


Vuosina 2008 - 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa tilastotieteen Kandidaatin opinto-oikeuden saaneet syksyllä 2013

105 Sai paikan 1 Keskeyttänyt 17 Vaihtanut pääainetta

76 Aloitti opiskelun

56 Jatkaa tilastotieteen kandidaatin opintoja

2 Valmistunut kandidaatiksi

tien on tilastotieteelle ollut pääsykokeen lisäksi suoravalinta-optio, jonka avulla pystytään tulevaisuudessa paremmin varmistamaan aloituspaikkojen kiintiön täyttyminen. Aloituspaikkoja jaettiin vuosina 2008 – 2012 yhteensä 105 opiskelijalle ja tällä välillä 76 opiskelijaa on aloittanut tilastotieteen opiskelun. Syksyyn 2013 mennessä näistä kaksi on suorittanut kandidaatin tutkinnon, yksi on keskeyttänyt opinnot ja 17 on vaihtanut pääainetta. Suosituin vaihtokohde on psykologia, jonne on vaihtanut 9 henkilöä. Kuten aikaisemmin todettu, valmistumistahti ei huimaa päätä. Toisaalta eipä huimaa vauhdin puolesta muuallakaan. Mediaani alemman korkeakoulututkinnon suoritusajasta on valtsikassa 4,8 vuotta ja koko HY:ssa 5,7. Kuinkahan ahkerasti tilaston fuksit opiskelevat ja kuinka moni opiskelee tilastotieteen pakollisia kursseja?

20

Tyyppiarvo III / 2013

2010, 2011 ja 2012 tilastotieteen fuksien 1. vuoden opinnot Henkilöä op-luokassa Suorittanut kurssin: Analyysi I / Matemaattinen Analyysi Johdatus Tilastolliseen Päättelyyn 1. vuoden opintopisteet 0 op 1 - 30 op 31 - 55 op Yli 55 op 0

1

2

3

4

5

6 7 8 Henkilöä

9 10 11 12 13


Vuosina 2008 - 2011 Tilastotieteen kandidaatintutkinnon aloittaneiden pakollisten kurssien suoritusaikoja syksyllä 2013

Mat-lu

(Suluissa suositusajankohta) Analyysi1 (1.v syksy)

JTP (1.v kevät)

1. vuotena

15

10

2. vuotena

6

3. vuotena

2

Valinnat

Tn-laskenta (2.v syksy)

Lin. mallit (2.v kevät)

5

8

2

5

5

0

0

1

4. vuotena Suorittanut

23

20

13

3

Ei vielä suorittanut

24

27

34

44

Yhteensä

47

47

47

47

Lineaarinen hiipuminen Niistä vuosina 2010-2012 opiskelupaikan saaneista, joilla ei ollut jo valmiiksi suoritusta Analyysi1 ja Johdatus Tilastolliseen Päättelyyn (JTP) -kurssista, 35 opiskelijaa aloitti heti opiskelupaikan saatuaan opintonsa. Näistä kuusitoista suoritti Analyysin ja yhdeksän JTPn heti ensimmäisenä vuotenaan. Kun suorittajiin lisätään 2. vuotena ja myöhemmin suorituksen saaneet opiskelijat, on syksyyn 2013 mennessä vuosina 2010-2012 paikan saaneista 43 opiskelijasta 22 suorittanut Analyysin ja viisitoista JTPn. Ryhmiä tarkasteltaessa näyttää siltä, että täysipäiväiset tilaston opiskelijat todella opiskelevat tilastotieteen kursseja. Seitsemän kahdeksasta yli 55op suorittaneesta suoritti myös JTPn heti ensimmäisenä vuotenaan. Toisaalta 31-55 op suorittavat aktiiviopiskelijat eivät juurikaan opiskele tilastotiedettä. Kolmestatoista 3155 op suorittaneesta vain 2 suoritti

Lisää tilastoja

JTPn ensimmäisenä vuotenaan. Ryhmä koostunee paljolti niistä, joiden tavoitteena on vaihtaa opiskelupaikkaa; ryhmän sisäinen ero Analyysin ja JTPn suoritusfrekvensseissä selittynee kevään pääsykokeilla. Nostetaan vielä panoksia ja tarkastellaan myös 2. vuoden pakollisia kursseja niiden vuosina 2008-2011 aloittaneiden kohdalta, joilla ei ollut ennen opintojen alkua suorituksia näistä kursseista. Hieman alle puolet 2008-2011 aloittaneista on opiskellut tilastotieteen pakollisia kursseja. Näistä vain muutama on selvinnyt Lineaariset Mallit -kurssille suositellun suunnitelman mukaisesti. Tämän aineiston mukaan suhteellisesti eniten opiskelijoita ”tippuu kärryiltä” Todennäköisyyslaskennan ja Lineaariset Mallit -kurssien välissä ja tätä tippumista eivät toistaiseksi ole monet kirineet.

Mat-lu Suoritetut tutkinnot

Valtsika Valinnat

HY Opiskelijatilastoja

Huh, olipas tilastoa.

Tyyppiarvo

III / 2013

21


URHEILU JA TILASTOT

Suuri peli, iso data

Jalkapallo ja Tilastot TEKSTI: Ville Hyvönen

V

iime numerossa käsittelin sitä, miten tilastollinen analyysi oli muuttanut baseballin valmennus- ja managerointitapaa ja jopa itse tapaa, jolla peliä pelataan. Sen sijaan maailman suosituimmassa pallopelissä tällaista ”tilastollista vallankumousta” ei ole vielä tapahtunut. Vai onko sittenkin? Johtuuko Manchester Cityn nousu valioliigan kärkikastiin ja lopulta kauden 2011-2012 mestaruuteen pelkästään uuden omistajan sheikki Mansour bin Zayed alNahyanin seuraan sijoittamista sadoista miljoonista punnista, vai onko takana jotain muutakin? Manchester Cityllä on vuodesta 2006 lähtien ollut oma tilastollinen osastonsa, johon kuuluu nykyään kymmenen henkilöä. Joukkueen peleistä mitataan ja tilastoidaan jokaisen pelaajan jokainen kosketus ja kaikki nämä pelitapahtumat sijoitetaan jälkikäteen x/y-koordinaatistoon. Kauden 2011-2012 aineistossa on yli 100 muuttujaa, ja yli 10 000 havaintoa. Jalkapallossa tämän aineiston hyödyntäminen ei kuitenkaan ole läheskään yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi baseballissa. Ilmeisimpänä syynä tähän on jalkapallon dynaamisempi luonne baseballiin tai esimerkiksi amerikkalaiseen jalkapalloon verrattuna. Baseball on pohjimmiltaan vuoropohjainen pallopeli, jossa pelaajien paikat ja roolit kentällä ovat selkeästi määritellyt, ja toiminta sekä sen vaikutus pelin lopputulokseen on selkeästi kvantifioitavissa; baseball on kuin luotu tilastollista analyysiä varten. Jalkapallossa sen sijaan jokainen kentän 22:sta pelaajasta vaikut-

22

Tyyppiarvo III / 2013

taa suurimman osan ajasta peliin sijoittumisellaan, ja lisäksi pelitapahtumien vaikutus lopputulokseen on huomattavasti epämääräisempää kuin baseballissa. Baseballissa esimerkiksi edetty pesänväli tai poltettu etenijä ilmiselvästi lisää joukkueen voiton todennäköisyyttä. Jalkapallosta taas on huomattavasti hankalampi löytää tunnuslukuja, jotka korreloisivat suoraan pelin lopputuloksen tai pelaajan hyvyyden kanssa. Ilmeisintä - eli tehtyjen maalien määrää - lukuun ottamatta.

Yksinäisen tilaston ongelma Nykyään jalkapallopelistä on saatavissa lukuisa määrä televisionkatsojillekin tuttuja tunnuslukuja kuten pallonhallintaprosentit, pelaajien juoksema matka pelin aikana, laukaukset maalia kohti ja niin edelleen. Näiden yhteys ottelun lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin olevan yllättävän pieni: esimerkiksi kulmapotkujen, eikä edes maalia kohti suuntautuneiden laukausten määrä vaikuta merkittävästi korreloivan ottelun lopputuloksen kanssa. Nämä tunnusluvut eivät näytä myöskään kertovan merkittävästi yksittäisen pelaajan laadusta, edes pelipaikkaan suhteutettuna. Kärjistetysti yksittäisen tilaston ongelmana on, että pelaajan ottelussa juoksemalla metrimäärällä ei ole väliä, jos hän ei juokse oikeaan suuntaan... Esimerkiksi suuren taklausten määrän voisi kuvitella kertovan hyvästä puolustuspelaamisesta. Tilastoja tutkiessa kuitenkin paljastui, että esimerkiksi yhtenä kaikkien aikojen parhaista puolustajista pidetty italialais-legenda Paolo Maldini taklasi vain keskimäärin kerran otte-


luoma

ku va: Heikki Rita

”Kun ottelut tilastoidaan yksittäisten kosketusten tarkkuudella, syntyy valtavia aineistoja, jotka suorastaan kerjäävät hyödyntämistä.”

lussa; hän vain sijoittui niin hyvin, ettei hänen tarvinnut taklata. Monet jalkapallon huippupelaajalta vaaditut ominaisuudet - kuten juuri sijoittuminen ja pelisilmä - ovatkin sellaisia että niiden kvantifioiminen on erittäin hankalaa; ne eivät ainakaan suoraan ole palautettavissa mihinkään yksinkertaisiin tunnuslukuihin.

Andros Townsend

Christian Eriksen

Gylfi Sigurdsson

Pelaajien liikkumista kentällä tutkitaan lämpökarttojen avulla.

Taktista analysointia Tilastojen hyödyntäminen jalkapallossa onkin huomattavasti hienovaraisempaa kuin baseballissa. Joukkueen ja pelaajien tunnuslukuja ei käytetä suoraan joukkueen menestyksen ennustamiseen tai pelaajien arvioimiseen, vaan niitä tarkastellaan aina joukkueen taktiikkaan suhteutettuna. Esimerkiksi Manchester Cityssä tilastollinen analyysi on yhdistetty perinteiseen videoiden katseluun: jokainen pelaaja voi pelin jälkeen tutkia omaa peliesitystään, joka on jaoteltu erilaisiin osa-alueisiin, ja ennen jokaista peliä joukkueen valmentaja esittelee tilastol-

lisen osaston raporttiin perustuvan analyysin puolustuksen esityksestä edellisessä pelissä. Toisin kuin baseballissa, ei tilastojen avulla ainakaan toistaiseksi pystytä löytämään parhaita pelaajia tai parasta mahdollista taktiikkaa, vaan tilastoja hyödynnetään joukkueen pelityylin kontekstissa. Kärjistäen, jos joukkue pelaa vastahyökkäyspeliä, omien syöttöjen määrä ja tarkkuus ei ole erityisen tärkeää, kun taas Espanjan maajoukkueen tai Barcelonan kaltaiselle ”totaalista jalkapalloa” pelaavalle joukkueelle se on kaikki kaikessa. Manchester City hyödyntääkin tilastoja juuri joukkueen oman pelityylin analysoimiseen ja tukemiseen, ja joukkue kerää tilastoja myös juniorijoukkueista yhdeksänvuotiaista alkaen. Tarkoituksena on saada juniorijoukkeetkin pelaamaan mahdollisimman samalla tavalla kuin edustusjoukkue. Jalkapallon ”viisasten kiveä” ei siis ole vielä löydetty, mutta ainakin on varmaa, että tilastollisen analyysin soveltaminen urheiluun on ala, jossa tulee lähivuosina tapahtumaan valtavaa kehitystä. Myös jalkapallossa voidaan nykyään puhua ”big datasta”: kun ottelut tilastoidaan yksittäisten kosketusten tarkkuudella, syntyy valtavia aineistoja, jotka suorastaan kerjäävät hyödyntämistä. Jalkapallo on myös peli jossa liikkuvat suuret rahat. Kun rivipelaajan hinnalla palkkaa kymmenen analyytikkoa tutkimaan kerättyjä aineistoja, on lähes väistämätöntä, että tulemme näkemään mielenkiintoisia tuloksia hyvinkin pian. Toistaiseksi kokeneen valmentajan intuitio on vielä tilastoja tehokkaampi ase kentän laidalla, mutta kuinka kauan?

Tyyppiarvo

III / 2013

23


Mediapalsta

Avoimen datan vaikutus TEKSTI: Paula Bergman

A

voimella datalla tarkoitetaan nimensä mukaan avointa, ilmaiseksi jokaisen kansalaisen käytettävissä olevia aineistoja. Esimerkiksi Internetistä löytyvä European Social Survey -data on avointa isoilta osin: Sen osia on kenen tahansa imuroitavissa tutkimuksen verkkosivuilta ( www.europeansocialsurvey.org/data ) Mutta kuka määrittää, minkä verran aineistosta voi yleisölle paljastaa? Missä kulkee tutkittavien yksityisyyden suoja? Suuri osa tutkimusaineistosta kerätään niin, että valmiissa aineistossa yksilöt ovat tunnistamattomia. Otosyksiköihin viitataan tunnistenumeroilla, eikä nimillä. Mutta on olemassa paljon muitakin seikkoja, joista yksilön voi tunnistaa, vaikkapa jokin harvinainen sairaus tai huomattavan korkea ikä. Jos tällaisia tietoja sisältävät aineistot avataan kenen tahansa vapaasti tutkittavaksi, eikö vaarana ole yksityisyyden suojan rikkominen? Tähän ongelmaan on tartuttu esimerkiksi madaltamalla aineiston laatua yhdistelemällä erilaisia vastauksia toisiinsa. Esimerkiksi hyvin korkean iän kohdalla tämä voisi tapahtua niin, että avatussa aineistossa kaikkien yli 90-vuotiaiden iäksi merkittäisiin 90- tarkan iän sijasta. Tällainen toiminta voi kuitenkin monissa tilanteissa vääristää dataa. Yksi aineistojen avaamisen suurimmista hyödyistä on lisääntyvä ja monipuolisempi tutkimus. Samaa, hyvin kerättyä aineistoa voi käyttää yhä uudelleen erilaisten asioiden selvittämiseen. Laadun heikentäminen saattaa kuitenkin tässä tulla vastaan, jos esimerkiksi aiem-

man esimerkin aineiston tutkija olisikin kiinnostunut juuri vanhemmasta väestöstä. Avoin data käsitteenä tuntuu olevan vielä melko tuntematon, ja jotta sitä päästäisiin kunnolla hyödyntämään, pitäisi sen tunnettuutta varmasti lisätä. Monet tuntemattomat asiat koetaan alussa uhkaksi ja tuttuuden kasvaessa niitä aletaan hyväksyä enemmän ja myös hyödyt tiedostetaan paremmin. Suomen tämänhetkisen hallitusohjelman mukaan tietovarantoja tulee enenevässä määrin avata kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tätä kautta aineistoja voidaan hyödyntää ja jatkokäyttää, eivätkä usein suurella työllä kerätyt tiedot ikään kuin katoa. Aineistojen avoimuus voisi lisätä myös keskustelua tutkimuksista ja niiden tulosten oikeellisuudesta: Kuka tahansahan voisi käydä katsomassa, mihin tietoihin mikäkin piirakkakuvio perustuu. Sanotaan, että tilastotieteen avulla voidaan osoittaa todeksi lähes mitä vaan, mutta kenties se, että data olisi kenen tahansa tarkasteltavissa, kasvattaisi myös tutkimuksen tekijöiden huolellisuutta. Ei olisi enää yksinomaan niitä, jotka tietävät, ja niitä, jotka vastaanottavat tiedon. Toisaalta tämä varmasti lisäisi myös niin sanottuja huuhaa-tutkimuksia: Kun kuka vain voisi käyttää valmiiksi kerättyjä aineistoja, on niiden perusteella vain vähäisellä tietämyksellä mahdollista vetää mitä ristiriitaisimpia johtopäätöksiä. Kaiken kaikkiaan aineistojen avaaminen ainakin tietyiltä osin kasvattaisi varmasti kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Se, missä määrin ja millä tavoin mahdollisesti muokattuina aineistoja voidaan ”vapauttaa” vaatiikin jo vähän syvällisempää pohdintaa.

”Yksi suurimmista hyödyistä on lisääntyvä ja monipuolisempi tutkimus.”

24

Tyyppiarvo III / 2013


Seksikkyys, älykkyysosamäärä

ja tilastotieteen viihdekäyttö TEKSTI: Maiju Tanskanen

O

nni on törmätä Internetin ihmemaailmassa tiedeyhteisön jäsenten laatimiin tilastollisiin tuotoksiin, jotka viihdearvonsa puolesta tuovat mieleen naistenlehti Cosmopolitanin kaltaisten laatujulkaisujen harjoittaman tutkivan journalismin. Tutkijoiden ja professoreiden blogeista löytyvät kutkuttavimmat kaaviot ja analyysit ovat eittämättä hieman puolihuolimattomasti kyhättyjä ja ennen kaikkea tieteellisesti arveluttavia, mutta akateeminen hömppä näyttäisi herättävän suuren yleisön mielenkiinnon huomattavasti vakavaa jauhantaa varmemmin. Hyvänä esimerkkinä tästä käy yhdysvaltalaisen psykologi Sanjay Srivastavan syyskuinen blogijulkaisu reaktioineen. Srivastava keksi tutkia seksikkyyden ja älykkyysosamäärän

hardsci.wordpress.com/the-hotness-iq-tradeoff-in-academia

Älykkyys (sijoitus)

5

Matematiikka

Tietojenkäsittelytiede

Taloustiede

Konetekniikka

Filosofia

Kemia

10

Biologia

Kirjallisuus

Yleinen valtio-oppi

Historia

Antropologia

15

Teologia

Englanti

r=-

.45

Liiketalous

Sosiologia Lääketiede

20

Viestintä

Psykologia Kasvatustiede

25 40

30

20

Seksikkyys (sijoitus)

10

välistä yhteyttä akateemisella kentällä yhdistämällä muutama vuosi sitten tiedeblogosfäärissä pyörineet listaukset tieteenalojen harjoittajien seksikkyydestä ja keskimääräisistä älykkyysosamääristä. Hajontakuva näyttää varsin hauskalta. Kuva korrelaatioineen on laadittu pitkälti huumorimielessä, joten alkuperäisten aineistojen puutteisiin, listausperusteisiin ja muihin epäluotettavuusseikkoihin puuttuminen voidaan sivuttaa turhana saivarteluna. Negatiivinen korrelaatio (r=-.45) seksikkyyden ja älykkyyden välillä tuntuu intuitiivisesti suorastaan päivänselvältä, ja mikäs sen miellyttävämpää kuin saada käsityksilleen tilastollista todistusaineistoa. Srivastavan blogijulkaisun suosiota sosiaalisessa mediassa selittänee varsinaisen tieteellisen arvon sijaan juurikin stereotypioiden riemuvoitto: tottahan toki matemaatikot ovat epäseksikkäitä älykköjä siinä missä kasvatustieteilijät puolestaan verrattain typeriä hottiksia. Filosofia erottuu hajontakuvassa yllättäen edukseen, minkä johdosta erityistä kansansuosiota kyseenalainen tutkimustulos onkin nauttinut filosofipiireissä. Pessimisti voi maalailla kauhuskenaarioita siitä, kuinka vaarallisten hömppätilastojen suoltaminen syö tilastotieteen uskottavuutta niin tiedeyhteisön sisä- kuin ulkopuolellakin. Todellisuudessa kovan tieteen viihdekäyttö näyttäisi kuitenkin aiheuttavan päänsärkyä lähinnä tilastotosikoille, jotka huutelevat blogien kommenttiosastoilla t-testien ja p-arvojen perään, sekä niille, jotka edellä esitellyssä tapauksessa pahoittivat mielensä tieteenalansa epäedullisista asemista listoissa ja kuvissa. ”I bet everyone debating statistics here is low on the hot scale”, kuuluu yksi Srivastavan blogijulkaisun alle jätetystä yli sadasta kommentista. Saatoin naurahtaa.

Tyyppiarvo

III / 2013

25


Kolme juomaa: viini

s a r j a k u v a

ekonurkka Take away -muki TEKSTI ja KUVAT: Sirpa Myllymäki

T

oisessa Ekonurkka-palstassa tuunauksen kohteeksi valikoitui tavallinen, pahvinen take away -muki, josta voi pienellä muokkaamiselle tehdä useamman mukillisen kestävän ja oman näköisen version. Tuunaamiseen menee vain muutamia minuutteja ja todella on helppo toteuttaa. Kaikki tarvikkeet löytyvät myös tavallisista arkiruokakaupoista. Ainakin minulle aamukahvi/ -tee on tärkeä osa paremman päivän alkua, joten uskon, että monella, varsinkin herätyskellon torkku-ajastimen orjallisilta käyttäjillä ja aamu-unisilla on käyttöä ja tarvetta kyseiselle vinkille.

.. Pahvinen take-away-muki . Pakastepusseja Kontaktimuovia . Pitävää limaa . Värillistä/kuviollista pahvia. Tarvikkeet:

26

1.

Hanki pahvinen kertakäyttöinen take-away-muki.

3.

Hahmottele mukin muoto uudelle valitsemallesi pahville ja liimaa pahvi mukin ympärille.

2.

Liimaa (1-2kpl) pakastepusseja mukin sisälle ja 1-2cm mukin ulkopuolelle ja leikkaa ylimenevät reunat pois.

4.

Päällystä muki kontaktimuovilla, joka myös leikattu mukin muotoon. Ota uusi kestävämpi muki käyttöön!


Tyyppiarvon oma astrologi Madame Mediaani on tarkkaillut yksinkertaisella satunnaisotannalla valittujen tähtien liikkeitä ja tietää 95%:n luottamusvälillä mitä sinulle tapahtuu tänä syksynä.

Madame Mediaani

Tilastoskooppi Kauris 22.12. - 19.1.

Rapu 21.6. - 22.7.

Olet suurten kysymysten äärellä. Todennäköisyys tehdä vääriä valintoja on uhkaavan suuri. Älä missään tapauksessa kuuntele sydäntäsi, sillä menetelmään liittyy arveluttavia validiteetti- ja reliabiliteettitekijöitä.

Saat joitakin hyviä neuvoja ja muutaman huonon. Poimi jyvät akanoista. Loppupeleissä onnellisuutesi on muista ihmisistä riippumaton satunnaismuuttuja. Vai onko?

Vesimies 20.1. - 19.2. Kadehdit syyttä lähimmäisiäsi. Itsesääli on heikkoutta. Muista, että ihmisten henkiset ja fyysiset ominaisuudet ovat likipitäen normaalijakautuneita. Luultavasti olet jossakin ihan hyvä.

Kalat 20.2. - 20.3. Muutoksen tuulet puhaltavat. Rakkauselämääsi ilmaantuu väliintulevia muuttujia. Tapaat 1,2 mielenkiintoista ihmistä, joista yksi saattaa olla matemaatikko. Ole varuillasi!

Oinas 21.3. - 19.4. Sinulle ei tule tapahtumaan mitään tilastollisesti merkittävää. Pelaa varman päälle. Käytä heijastinta, syö kasviksia, lenkkeile ja lue self help -kirjallisuutta. Vältä tapaturmia ja öisiä puistoja.

Leijona 23.7. - 22.8. Tilastot ovat puolellasi. Matkusta pummilla. Pelaa uhkapelejä. Etenkin heinäkuun lopussa syntyneiden loppuvuosi on täynnä rahaa ja menestystä.

Neitsyt 23.8. - 22.9. Mittausvirheiden riski kasvaa yön pikkutunteina. Uhkien ja mahdollisuuksien rajat hämärtyvät. Lantinheitto ei ole reaalimaailmassa suositeltava päätöksentekomenetelmä.

Vaaka 23.9. - 23.10. Nyt on syytä pitää silmät auki. Kiinnitä erityistä huomiota poikkeaviin havaintoihin. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Tutki mallien luotettavuutta. Epäluulo on hyveistä suurin.

Skorpioni 24.10. - 22.11.

Kulhossa on mustia ja valkoisia palloja. 20-25% aikuisväestöstä kantaa sukuelinherpestä. Kelaa sitä.

Ajattele vähemmän, tee enemmän. Tai toisin päin. Näiden asioiden välisellä suhteella ei ole merkittävää yhteyttä yhtään mihinkään. Niin tai näin, pidä mielessä, että jallun juomisesta ei koskaan seuraa mitään hyvää.

Kaksoset 21.5. - 20.6.

Jousimies 23.11. - 21.12.

Tapaat yllättäen vanhan tuttavan ja käyt mielestäsi merkityksellisen keskustelun eräänä aamuyönä. Voit spekuloida pääsi puhki, mutta nollahypoteesit jäävät voimaan.

Lähdet matkalle. Elämä on matka. Onnellisuus ei ole päämäärä vaan matka. Hauki on kala. On helppoa takertua itsestäänselvyyksiin, mutta totuus piilee tilastoissa.

Härkä 20.4. - 20.5.

Tyyppiarvo

III / 2013

27


Töölön pallokenttä

Jalkapallo

4 x kuva Heikki Ritaluoma

Syksyn fudikset on ohi.

2 x kuva Sonja Somero

moodissa

Moodin palloseura eli MoPSi pelaa syksyllä yliopistosarjoja jalkapallossa, salibandyssä ja koripallossa. Moodin urheiluvastaava Ville Hyvönen ( hyvi@mappi.helsinki.fi ) tiedottaa MoPSin otteluista ja myös muista urheilutapahtumista Moodin yleisellä sähköpostilistalla sekä MoPSin Facebook-ryhmässä.

Kumpulan liikuntakeskus

Salibandy

2 x kuva Heikki Ritaluoma

Sähläys jatkuu, tule mukaan!

Tyyppiarvo 3 / 2013  

(Nro 92) Tilastotieteen opiskelijoiden lehti, Helsingin yliopisto