Miten Suomi voi? -tulosjulkistus 8.2.2021_2

Miten Suomi voi? -tutkimus:

Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuodesta 2019 loppuvuoteen 2020 Jari Hakanen, VTT, tutkimusprofessori Janne Kaltiainen, VTT, erikoistutkija 8.2.2021

Työhyvinvoinnin muutokset Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa • Syksyllä 2020 julkaisimme tutkimustulokset työolojen ja työhyvinvoinnin muutoksista korona-aikana. Tarkastelimme työhyvinvoinnin kehittymistä kahden ajankohdan välillä: loppuvuodesta 2019 kesäkuuhun 2020.

• Nyt selvitimme, miten työhyvinvointi edelleen kehittyi loppuvuonna 2020.

Lisätietoa ja aiemmat tulokset: ttl.fi/mitensuomi-voi

• Tämä tutkimushanke on yksi harvoja, jossa samoja ihmisiä tutkittiin jo ennen korona-aikaa. Näin saamme tietoa siitä, muuttuiko työhyvinvointi korona-aikana verrattuna sitä edeltävään aikaan.

• Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessamme selvitämme kattavammin työn ja työolojen, johtamisen ja työn tuunaamisen sekä työhyvinvoinnin kehittymistä ennen koronaa ja sen aikana seitsemässä organisaatiossa. Näistä tuloksista raportoimme kevään 2021 aikana.

• ttl.fi/tutkimushanke/kimmoiset-tyontekijat-muuttuvassa-tyoelamassa-2019-2022 © T YÖT E R V E YS L A I TO S

Miten Suomi voi?

-seurantatutkimus • Satunnaisotos työssäkäyvistä suomalaisista työikäisistä (18–65-vuotiaita) joulukuussa 2019 ja heidän työhyvinvointinsa seuranta joulukuuhun 2020.

• Kysely samoille vastaajille kolmena eri ajankohtana: 1. kysely (T1): 12/2019–1/2020 2. kysely (T2): 6/2020

3. kysely (T3): 11–12/2020

- Kolmen tutkimuskerran pitkittäisaineisto eli vastaajat, jotka vastasivat kaikkiin kolmeen kyselyyn ja olivat työssä kaikkina ajankohtina: N = 757

• Tulokset ovat painotettuja iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan (edustavuus).

Tutkimuksen työhyvinvointia kuvaavat käsitteet Työn imu Myönteinen työssä koettu tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppotumine

Innostunut

Työuupumus Pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.

Työssä tylsistyminen Seuraa työn tai tehtävien virikkeettömyydestä ja haasteiden puuttumisesta, ja se ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.

Energisoitunut

Korkea vireystila

Onnellinen

T YÖN IMU Myönteinen

Kielteinen T YÖUUPUMUS, T YÖSSÄ TYLSISTYMINEN Matala vireystila

Alakuloinen Unelias, veltto

Väsynyt

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

Työssäkäyvää väestöä koskevat tulokset

Työn imu laski koronaa edeltäneelle tasolle, työuupumus ja työssä tylsistyminen kasvussa Työn imu

4,7

Työuupumus

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5)

2,6

4,6

3,3 3,2

2,4

4,4

3,1

2,3

4,3

3

4,2

2,2

2,9

4,1

2,1

2,8

2

2,7

4 3,9 3,7

2,6

1,9

3,8

1,8 12/2019

6/2020

12/2020

(asteikko 0–6)

3,4

2,5

4,5

Työssä tylsistyminen

2,5 12/2019

6/2020 © T YÖT E R V E YS L A I TO S

12/2020

2,4

12/2019

6/2020

12/2020

Kaikissa työuupumuksen oireissa lievää kasvua kesästä loppuvuoteen 2020 2,6

Työuupumuksen neljä ydinoiretta (asteikko 1–5)

2,5

Krooninen väsymys

2,4

Kyynistyminen

2,3 2,2

Kognitiivisten toimintojen häiriöt

2,1 2

Tunteiden hallinnan häiriöt

1,9 1,8

12/2019

6/2020

12/2020 © T YÖT E R V E YS L A I TO S

Työn imussa laskua ja työuupumuksessa kasvua niin johtajilla kuin työntekijöillä 5,0

Työn imu (asteikko 0–6)

Työuupumus (asteikko 1–5)

2,6

4,9

2,5

4,8

2,4

4,7 4,6

2,3

4,5

2,2

4,4

Työntekijät (n=611)

2,1

4,3

Johtajat (n=80)

2,0

4,2 4,1

1,9

4,0

1,8

12/2019

6/2020

12/2020

12/2019 © T YÖT E R V E YS L A I TO S

6/2020

12/2020

Nuorilla työn imun matalampaa kuin ennen pandemiaa ja työuupumuksen kasvu suurinta

5

Työn imu (asteikko 0–6)

2,6

4,9

Alle 36 v.

2,5

4,8

(n=125)

2,4

4,7

36-45 v.

2,3

4,6 4,5

2,2

4,4

2,1

4,3

(n=198)

46-55 v. (n=255)

2

4,2

56 v. ja yli (n=179)

1,9

4,1 4

Työuupumus (asteikko 1–5)

12/2019

6/2020

12/2020

1,8

12/2019 © T YÖT E R V E YS L A I TO S

6/2020

12/2020

Yhteenveto hyvinvoinnista koko työväestössä • Alun kasvun jälkeen (12/2019 > 6/2020) työn imu laski loppuvuonna samalle tasolle kuin ennen korona-aikaa (6/2020 >12/2020).

• Lievää kasvua tapahtui työuupumuksessa loppuvuonna 2020, jolloin työuupumusta esiintyi hieman enemmän kuin ennen korona-aikaa.

• Kasvua tapahtui erityisesti kyynistymistä kuvaavan oireen osalta

• Työssä tylsistyminen on lisääntynyt verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen.

• Johtajien työuupumus on edelleen lievässä kasvussa. Myös muilla työntekijöillä työuupumus on lisääntynyt kesästä loppuvuoteen 2020 © T YÖT E R V E YS L A I TO S tultaessa.

Huolestuttavia piirteitä nuorilla (alle 36 v.) verrattuna muihin ikäryhmiin • Eniten työuupumusta ja vähiten työn imua 12/2020.

• Loppuvuonna työuupumus ja työssä tylsistyminen lisääntyneet eniten nuorilla (6/2020 >12/2020).

• Työn imu ei lisääntynyt nuorilla edes 12/2019 > 6/2020 kuten muissa ikäryhmissä.

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

3 Feb 2021

Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä

© F I N N I S H I N S T I T U T E O F O CC U PAT I O N A L H E A LT H

Etä- ja läsnätyötä tehneet kyselyssä • Seuraavassa esitellään tulokset etä- ja läsnätyössä olleille työntekijöille.

• Etätyössä oleviin on otettu mukaan ne 202 vastaajaa, jotka raportoivat tehneensä vähintään 3/4 työajastaan etänä kesä- ja joulukuun kyselyissä vuonna 2020 sekä siirtyneensä aiempaa enemmän etätöihin kevään 2020 aikana.

• Läsnätyössä olevat 312 vastaajaa tekivät alle 1/4 työajastaan etänä kesä- ja joulukuussa 2020 eivätkä siirtyneet tekemään aiempaa enemmän etätöitä keväällä 2020.

Etätyöntekijöillä työn imu laskenut alun kasvun jälkeen, työssä tylsistymisen kasvussa taittumista Työn imu

4,6

(asteikko 0–6)

2,6

4,5

Työuupumus (asteikko 1–5)

3,6 3,5

2,5

4,4

3,4

2,4

4,3

3,3

4,2

2,3

4,1

2,2

3,1

2,1

3

4 3,9

3,2

2,9

2

3,8 3,7

1,9

3,6

1,8

12/2019

6/2020

12/2020

Työssä tylsistyminen (asteikko 0–6)

2,8 2,7

12/2019

6/2020

12/2020

Läsnätyössä (n=312) © T YÖT E R V E YS L A I TO S

2,6

12/2019

Etätyössä (n=202)

6/2020

12/2020

Etätyössä saadaan edelleen vähemmän tukea, mutta opitaan uusia työtapoja ja tehdään itsenäisemmin Väittämien kanssa samaa mieltä olevien osuus loppuvuonna 2020 23%

Tehnyt työhön liittyviä päätöksiä aiempaa itsenäisemmin

46%

20%

Oppinut aiempaa parempia työtapoja

42%

23% 28%

Vähemmän tukea esimieheltä

9%

Vähemmän tukea työtovereilta

26%

Vähemmän taukoja työpäivän aikana

3%

Henkilökohtainen elämä häirinnyt työtä

Läsnätyössä T3

36%

Etätyössä T3

45%

16% 17% 16%

Työ häirinnyt henkilökohtaista elämää

0%

20%

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

40%

60%

Yksin asuvien etätyöntekijöiden työhyvinvointi muita heikompaa Työn imu

(asteikko 0-6) 4,7

2,8

4,6

Työuupumus (asteikko 1-5)

3,7 3,6

2,7

4,5

3,5

2,6

4,4 4,3

2,5

4,2

2,4

4,1

3,4 3,3 3,2 3,1

2,3

4

3

2,2

3,9 3,8

2,1

3,7

2

12/2019

6/2020

12/2020

Työssä tylsistyminen (asteikko 0-6)

2,9 2,8 2,7

12/2019

6/2020

Asuu muiden kanssa (n=71)

12/2020

12/2019

Asuu yksin (n=58)

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

6/2020

12/2020

Yhteenveto etä- ja läsnätyössä olleiden työhyvinvoinnin kehittymisestä 1/2 • Molempien ryhmien ja erityisesti etätyöntekijöiden työn imu lisääntyi loppuvuodesta 2019 kesään 2020 tultaessa mutta laski loppuvuonna 2020: etätyöntekijöillä työn imu oli yhä korkeammalla, mutta läsnätyötä tekevillä matalammalla tasolla kuin ennen koronaa.

• Työuupumuksessa ei tapahtunut muutoksia etätyöntekijöillä kesästä 2020 loppuvuoteen 2020, mutta läsnätyötä tekevillä se lisääntyi tänä aikana.

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

Yhteenveto etä- ja läsnätyössä olleiden työhyvinvoinnin kehittymisestä 2/2 • Työssä tylsistyminen lisääntyi erityisesti etätyöntekijöillä kesään 2020 tultaessa ja senkin jälkeen molemmissa ryhmissä se on lisääntynyt jonkin verran. Etätyöntekijöillä kasvu on kuitenkin ollut nyt selvästi lievempää.

• Yksinasuvien työhyvinvointi (työn imu, työuupumus, tylsistyminen) oli heikompi jo ennen korona-aikaa ja erityisesti heidän hyvinvointinsa on heikentynyt koronan aikana.

Muiden kanssa asuvien työn imu on yhä korkeammalla ja työssä tylsistyminen matalammalla tasolla kuin ennen koronaaikaa. © T YÖT E R V E YS L A I TO S

Päätelmiä

Päätelmiä 1/2 • Huolimatta tapahtuneista muutoksista työhyvinvoinnissa, muutokset koko työväestön tasolla ovat kaiken kaikkiaan olleet melko maltillisia verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.

• Tilanne on kehittynyt huonommaksi syksyllä 2020 verrattuna muutoksiin ensimmäisenä vuosipuoliskolla 2020. Erityisesti nuorten työntekijöiden tilanne on huolestuttava.

• Pakotettu etätyö voi olla riskitekijä erityisesti yksin asuville.

• Pitkittyneenä korona-aikana ei ainoastaan etätyötä tekevien työhyvinvointi ole koetteilla, vaan myös lähikontaktityössä olevien työhyvinvointi on heikentynyt.

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

Päätelmiä 2/2 • Työn imua ylläpitäviä keinoja ovat myös poikkeusaikana: • palveleva, ihmislähtöinen johtaminen • yhteydenpito työtovereihin

• palautteen antaminen itselle ja toisille

• työn yhteisen tarkoituksen teroittaminen • uusiin (oppimis)haasteisiin tarttuminen

• riittävä palautuminen ja tauotus työpäivien aikana

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

Osallistu keskusteluun somessa ja seuraa tulevia tulosjulkaisuja! #mitenSuomivoi

www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-Suomi-voi

ttl.fi

@tyoterveys @fioh

tyoterveyslaitos

tyoterveys

© T YÖT E R V E YS L A I TO S

Tyoterveyslaitos