Kulttuurimatkalle Laitilaan!

tervetuloa

Laitila on viihtyisä 8600 asukkaan maalaiskaupunki valtatie 8:n varrella, Turun ja Rauman välissä.

Laitilan merkittävät kulttuurikohteet ovat Kauppilan umpipiha ja Untamalan raittikylä idyllisine kirkkoineen, kalevanpojan viikatteentikkuineen ja kuppikivineen. Laitilan keskustassa on hyvätasoiset kauppa-, ravitsemusja majoituspalvelut. Sieltä löytyvät myös keskiaikainen Pyhän Mikaelin kirkko, Poukan talo, Walon talo, ajanmukainen kaupunginkirjasto, kulttuurikeskus Kustaa Hiekan lukutupa ja elokuvateatteri Kino.

Laitilan kesää vilkastuttavat Munamarkkinat kesäkuussa, Kaivolan kesäteatteri heinäkuussa ja Jazzkukko-festivaali elokuussa. Vakiintunut talvitapahtuma on tammikuinen Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko. Ympäri vuoden Laitila tunnetaan virvoitusjuomistaan ja munatuotteistaan.

RAUMA 30 KM

3 4

1 2

Matkailuinfo: Poukan talo puh. 040 653 7510 Laitilan kaupunki: www.laitila.fi

Soukaistentie

UNTAMALA

SOUKAINEN

Raumantie

EURA 40 KM TAMPERE 150 KM

Kaukolantie

E8 43

Eurantie Palttilantie

Kaivolantie

5

6

Salontie

LAITILA

Ukitie

Sorolantie

Turuntie

43

9 10

Kodjalantie

Kauppilantie

Koukkelantie UUSIKAUPUNKI 18 KM

7

E8

8 Haukantie

KOUKKELA Kiveistentie

TURKU 60 KM

1

Untamalan kyläkirkko ja Kalevanpojan viikatteentikku (Untamontie 79, Laitila) Untamalan Pyhän Pietarin kirkko on rakennettu vuonna 1785, kirkon nykyinen ulkoasu on vuodelta 1870. Samalla paikalla on ollut kirkko jo varhaisella keskiajalla. Vanhan perinteen mukaisesti kirkon pohjoisseinällä ei ole ikkunoita. Alttari-ikkunan yläpuolella oleva pieni krusifiksi on 1500-luvulta. Kirkko on käytössä pääosin kesäisin. Kirkkomaalla olevaa korkeaa pystykiveä kansa on kutsunut Kalevanpojan viikatteentikuksi. Se juurella on kaksi varhaiskristillistä hautaa. Kivi lienee hautamuistomerkki 1200-luvulta.

Kesäkahvila (Untamontie 79) Untamalan kylänraitin varressa oleva vanha Ventolan talonpoikaistalo on kesäisin kahvilana.

Piharakennuksessa on matkailijoiden käytössä oleva wc.

Sarkin museo (Untamontie 66) Kylänraitin varrella oleva Sarkin talonpoikaistalo on museona. 1800-luvulta peräisin oleva rakennus on pohjakaavaltaan ns. paritupa: toisessa päässä tupa ja toisessa sali. Tuvan ja salin välissä on kamari, porsto ja kapea klinkka, josta pääsee kylänraitille. Talon muut, hävinneet rakennukset ovat olleet umpipihan muodossa.

Pihassa on Koukkelan kylästä siirretty luhtiaitta vuodelta 1744.

2

3

4

5

Rautakauden kalmisto ja kuppikivet Untamalan kyläharjun eteläpäässä on rautakauden alkupuolelle, ajanlaskun alun jälkeiseen aikaan ajoittuva matala kumpukalmisto, josta tehdyt löydöt viittaavat Skandinaviasta tulleeseen väestöön. Kylän alueelta löytyy muutamia rautakauden lopun uskomusmaailman liittyviä kuppikiviä.

Poukan talo (Keskuskatu 4 b) Laitilan kirkonkylän vanhin puurakennus on Poukan talo, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1700-luvun alussa.

Talossa on iso tupa ja kolme kamaria sekä hevostalli.

Poukalta saa matkailuneuvontaa ja siellä järjestetään pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia ympäri vuoden.

Talon kamareissa on näyttelyt Laitilan virvoitusjuomanvalmistuksen historiasta ja kananhoidosta.

6

7

8

Perttelin kirkko (Perttelintie 1) Soukaisten kylässä on pieni Pyhälle Bartholomeukselle pyhitetty puinen kyläkirkko. Yli kaksi sataa vuotta vanha rakennus on kyläläisten hoidossa. Kylän asutus on saanut alkunsa rautakaudella, ja kylän alueella on ollut kirkko jo varhaiskeskiajalla.

Savemäen kalmisto Soukaisten koululta noin 200 metrin päässä on Savemäen rautakautinen kalmisto, johon on tehty hautauksia noin 100-luvulta 200-luvulle. Löytöinä on saatu skandinaavisia aseita ja itäbalttilaisia koruja sekä rauta-avain. Savemäen miljöössä voi aistia muinaisen merenlahden, joka on tuonut alueelle asutusta kaksi tuhatta vuotta sitten. Kalmiston läheltä on löytynyt 300-luvulta oleva, Rooman provinssista tuotu lasinen juomasarvi, Suomen vanhin lasiesine. Paikalla on opastaulu.

Pyhän Mikaelin kirkko (Keskuskatu 7) Laitilan Pyhän Mikaelin kirkko kaikkine osineen on rakennettu vuosien 1460 ja 1483 välissä. Kolmilaivainen kirkko edustaa myöhäisgoottilaista tyyliä. Kirkon paikalla on ollut aikaisemmin puukirkko. Kuoripilarien välissä oleva triumfikrusifiksi on kotimaista työtä 1400-luvun alkupuolelta. Kirkosta on löytynyt jäänteitä neljästä sivualttarista, joista yksi on rekonstruoitu. Kirkon ulkopäätyjen koristelu tuo mieleen uusmaalaiset kirkot.

Laitilan kirkko holvimaalauksineen on säilyttänyt vuosisataisen ilmeensä hyvin. Kirkkomaalla olevan sankaripatsaan on veistänyt Jussi Vikainen, jonka käsialaa on myös Kirkkopuistossa oleva piispa Eerik Sorolaista esittävä veistos.

9

10

Walon talo (Koulutie 17 b) Laitilan ensimmäinen yhdistys (1883) raittiusseura Walo rakensi oman talon vuonna 1886. Sellaisenaan se lienee maamme vanhin seurantalo. Laitilan Kulttuuriseura Walo järjestää talolla kulttuuritoimintaa ja vuokraa rakennusta yksityistilaisuuksiin. Rakennuksen ympäristö on rautakautista kalmistoa, jolta on tehty ase- ja korulöytöjä miltei tuhannen vuoden ajalta. Mäellä on kesäisin kaunis ketokasvillisuus.

Kodjalan soturikalmisto (Vidiläntie 404) Kodjalan koulun vieressä on merovingiajalta, 600- ja 700-luvulta, oleva kalmisto, johon oli haudattu ainakin seitsemän miekoin, keihäin ja kilvin varustettua ratsumiestä. Aseet ja naisten korut todistavat paikalla eläneen yhteisön merkittävästä sosiaalisesta asemasta.

Paikalla on opastaulu.

Kauppilan umpipiha (Koukkelantie 240) Kauppilan umpipiha -museo, alkuperäisellä paikallaan oleva vuosisatainen talonpoikaistalo, sijaitsee Koukkelan kylässä, noin viiden kilometrin päässä Laitilan keskustasta. Museolle on opastus Turku-Rauma -valtatie 8:lta. Kauppilassa voi tutustua lounaissuomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin aidossa ympäristössä. Pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1600-luvulta. Miespihan rakennukset ovat säilyneet umpinaisessa muodossa, joka oli ennen vanhaan tavallinen tapa rakentaa, kun haluttiin luoda suojaisa pihapiiri. Karjapihassa on navetat, rehuladot ja pränni. Tiiviin pihapiirin ulkopuolella on riihi, savusauna ja vilja-aitat. Museoalueella on lisäksi tuulimylly, kellarit, vinttikaivo ja suuli. Kahvila palvelee museon aukioloaikoina.

Kirkkelinna Muinaislinnat ovat rautakauden loppupuolen muinaisjäännöksiä noin tuhannen vuoden takaa.

Kirkkelinna on vaikeapääsyinen ja louhikkoinen kalliomuodostelma viitisen kilometriä lähimmästä muinaisesta kyläasutuksesta. Vuoren loivalla rinteellä on ollut kivestä ja todennäköisesti myös puusta rakennettu varustus, jonka porttiaukko on edelleen nähtävissä.

Hautvuori Kilometrin päässä Kirkkelinnasta, alkujaan saman suoalueen ympäröimänä, on ollut Hautvuoren muinaislinna. Sen uumenista löytyy ihmisen mentäviä luolia. Hautvuoren laelta, kivimuurin alta, on löydetty pronssikaudelle, kolmen vuosituhannen taa ajoittuvaa tekstiilikeramiikkaa, joka liittyy Suomen itäiseen pronssikulttuuriin.

In english