Mehiläinen Tutoris Asiakaslehti 2024

MEHILÄINEN

Tutoris

Asiakaslehti 2024

Sitkeällä harjoittelulla tuloksiin AVH:n jälkeen

MINÄN TIETOINEN KÄYTTÖ TYÖVÄLINEENÄ

Minän hyödyntäminen tietoisesti perhearjessa

ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA

Työparityöskentely terapiassa

SISÄLLYS

3 PÄÄKIRJOITUS

4 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Sitkeällä harjoittelulla tuloksiin AVH:n jälkeen

7 ALUEPÄÄLLIKKÖ ESITTÄYTYY

FM puheterapeutti Kaisa Wickström “Ole rohkea ja jatka uuden oppimista. Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä.”

7 OPISKELIJOILLE

Työharjoittelu mielessä?

Opinnäytetyöstipendit

8 TYÖPARITYÖSKENTELY Enemmän kuin osiensa summa

10 MINÄN TIETOINEN KÄYTTÖ TYÖVÄLINEENÄ

Tutoris

ASIAKASLEHTI 2024

Julkaisija

Mehiläinen Tutoris Oy

Hatanpään valtatie 1 33100 Tampere

Päätoimittaja

Mehiläinen JTP johtaja

Hanna Hovi p. +040 041 7177

Layout & toimitus

Markkinointi- ja viestintäkoordinaattori

Nina Keinänen

11 MINÄN HYÖDYNTÄMINEN TIETOISESTI PERHEARJESSA

12 TUTKIMUSREFERAATTI

Vanhempien osallistaminen ja tyytyväisyys lapsen puheterapiassa

FM puheterapeutti Aurora Salonen

FM puheterapeutti Verna Raunio

15 VALOKEILASSA - Tornion tehotiimi

16 MEHILÄINEN TUTORIS LUKUINA

”

Haastavinta kuntoutumisessa on se, että tulosten saaminen on todella hidasta. Sisua tämä vaatii, mutta täytyy uskoa tavoitteeseen, jonka on asettanut sekä oppia iloitsemaan pienistä onnistumisista.

Kannen kuva

Tuukka Ervasti

Kuvat

Tuukka Ervasti

Heikki Takala

Mehiläisen kuva-arkisto iStock

Paino

PunaMusta Oy

etunimi.sukunimi@mehilainen.fi tutoris.fi

Mehiläinen Tutoris johtaja

Tarja Gröhn | 050 5980 368

Johtava puheterapeutti

Arja Kangas | 044 560 4794

16. vuosikerta

Elämä on liikettä

Ensimmäinen hymy. Haparoivat askeleet. Sanojen opettelu. Teini-iän räiskyvät tunteet. Ystävyyden ja yhteyden löytäminen. Arvokas vanheneminen.

Elämä on jatkuvaa liikettä, erilaisia vaiheita ja uuden oppimista. Meillä Mehiläinen Tutoriksella terapeutit tekevät arvokasta työtä auttaen asiakkaita eteenpäin eri elämänvaiheissa ja saavuttamaan parhaan mahdollisen itsenäisyyden ja elämänlaadun.

Terapeuttimme auttavat niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin yhä moninaisimpien tilanteiden, haasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Kun perustaitojen opettelu kuten puhuminen, syöminen ja pukeutuminen tuottavat haasteita, terapeuttimme ovat auttamassa. Kun kouluiässä oppiminen, sosiaalisten taitojen kehittyminen ja tunteiden hallinta vaativat vahvistamista, terapeuttimme kulkevat asiakkaan rinnalla. Kun nuoruusaika tuo mukaan monimutkaisempia sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja itsenäisyyden tavoittelua, terapeutti on avainasemassa auttamassa nuoria löytämään oman äänensä ja paikkansa maailmassa.

Kun pieninkin ele tai sana on suuri saavutus, terapeuttimme auttavat asiakasta pysymään aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Kun elämä heittää eteen esteitä, loukkaantumisia ja vastoinkäymisiä, terapeuttimme ovat etulinjassa kannattelemassa ja tukemassa kuntoutuksessa. Ja kun kommunikaation tai toiminnan voimat alkavat ehtyä, terapeuttimme tekevät kaikkensa, että asiakas voi vielä kerran jakaa ajatuksensa ja tunteensa.

Terapeutit eivät ole vain asiantuntijoita, vaan myös kuuntelijoita ja motivaattoreita, jotka työskentelevät yksilöllisesti ja luovasti löytääkseen parhaat keinot kunkin henkilön ainutlaatuisten tarpeiden täyttämiseen.

Asiakkaidemme haasteet muuttuvat enenevässä määrin koko ajan monimutkaisemmiksi ja Mehiläinen Tutoriksella teemme parhaamme mahdollistaaksemme terapeuteillemme toimivat olosuhteet työskennellä, oppia monialaisesti eri kollegoilta ja kehittyä kuntoutusalan asiantuntijoina. Koemme, että tuomalla terapia-alan ammattilaiset yhteen, pääsemme jakamaan oppeja ja kokemuksia sekä rakentamaan Mehiläisen kuntoutuspalveluiden tulevaisuutta alan suunnannäyttäjänä ja asiakkaidemme arjen tukijana.

Tänä keväänä Mehiläisen yli 2000 terapeuttia on kutsuttu yhteiseen koulutustapahtumaan Tampereelle ja Mehiläisen Elämä on liikettä -kampanjalla haluamme lisätä terapiapalveluiden näkyvyyttä, jotta ihmiset löytäisivät tarvitsemansa avun ja ammattilaiset osaisivat ohjata asiakkaita oikean hoidon piiriin.

Terapeuteilla on elämä tehtävänä ja korvaamaton rooli asiakkaan kuntoutuksen polulla – he ovat kumppaneita matkalla, joka on täynnä oppimista, kasvua ja itsensä ylittämistä. Terapeutit ovat sitoutuneita tarjoamaan toivoa, rohkaisua ja konkreettisia työkaluja, joiden avulla jokainen voi elää mahdollisimman täyttä ja itsenäistä elämää muuttuvissa elämänvaiheissa.

Hanna Hovi Johtaja, kuntoutus- ja psykologipalvelut Mehiläinen Oy

ARVIOINTIA

SITKEÄLLÄ HARJOITTELULLA TULOKSIIN AVH:N JÄLKEEN

”Aivoverenkiertohäiriöstä toipuminen ja kuntoutuminen on aina yksilöllistä. Jokainen aivoverenkiertohäiriön kokenut ihminen on erilainen ja aivoverenkiertohäiriön lopullinen vaikutus toimintakykyyn on monen tekijän summa. Kahta samanlaista kuntoutujaa ei ole.”

TEKSTI

SERE KOSKINEN, NINA KEINÄNEN

KUVA HEIKKI TAKALA

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen kuntoutumisessa merkitseviä tekijöitä ovat aivoverenkiertohäiriön paikka ja laajuus, sairastuneen ikä ja muut mahdolliset sairaudet. Myös persoonallisuustekijät, kuten kykymme kohdata elämän vastoinkäymisiä, vaikuttavat kuntoutumiseen ihan samoin kuin ympäristötekijät. Joskus kuntoutus ei etene, vaikka kuinka olisi tahtoa ja yritystä.

MERKITTÄVIÄ KUNTOUTUSTULOKSIA

VIELÄ VIIDEN VUODEN JÄLKEEN

Fysioterapeutti Sere Koskinen Mehiläinen Tutoriksen Tampereen toimipisteestä iloitsee asiakkaansa Johanna Vehmaa-Suojan kuntoutumisen edistymisestä. Erityistä Vehmaa-Suojan edistymisessä on se, että aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta halvauksesta on hänellä kulunut jo yli viisi vuotta mikä on aika pitkä aika, kun ajatellaan mahdollisuutta saavuttaa merkittäviä uusia kuntoutustuloksia. Vehmaa-Suojalla tuloksia on tullut tasaisesti koko ajan, mutta varsinkin viimevuosien aikana kuntoutuksessa on saavutettuja isoja harppauksia.

Ennen sairastumistaan vuonna 2018 Johanna Vehmaa-Suoja työskenteli allergiakeskuksessa sairaanhoitajana. Hänen elämänsä oli aktiivista ja harrastuksien täyteistä perhearkea miehen, lasten ja koiran kanssa. Vehmaa-Suoja itse oli myös aktiivinen ja pyrki

lasten harrastusajat hyödyntämään muun muassa kävelyyn ja juoksuun. Perheen yhteisiä harrastuksia olivat matkustelu, hiihto ja laskettelu.

MISTÄ LÄHDETTIIN LIIKKEELLE

Aivoverenkiertohäiriö aiheutti Johanna Vehmaa-Suojalle vahvan vasemman puolen halvaantumisen, johon liittyi myös neglect-oiretta, mikä tarkoittaa ettei hän tiedostanut kehonsa toista puolta. Hänen yläraajassa ei ollut liikettä juuri lainkaan ja sekä kädessä että jalassa oli merkittävää tahatonta lihasjänteyttä. Kävellessään Vehmaa-Suoja heilautti jalkaa eteenpäin sivukautta ja liikkui hyvin hitaasti ja varovasti kepin, nilkkaortoosin ja varmistuksen turvin. Turvallinen liikkuminen ilman ortoosia oli mahdotonta ja tasapainon harjoittaminen hyvin haastavaa.

Vehmaa-Suojan kävely ja tasapaino ovat kehittyneet tasaisesti alkutilanteesta ja hän kävelee nykyään pääsääntöisesti ilman keppiä. Kodin ulkopuolella liikkuessaan hän käyttää vasemmassa jalassaan hiilikuituortoosia. Avustajaan Vehmaa-Suoja turvautuu ulkoillessaan liukkailla keleillä, muulloin riittää, kun toinen henkilö on lähellä. -Haastavaa kuntoutuksessa on ollut saada nilkan aktiivisuus lisääntymään, mikä auttaa kävelyssä paljon. Nilkkaan tulleen liikkeen vuoksi olen alkanut harjoittamaan kävelyä sisällä, ilman ortoosia

sekä tekemään muita nilkkaa aktivoivia liikkeitä. Harjoittelu on tuottanut tulosta pikkuhiljaa, Johanna Vehmaa-Suoja kommentoi ja jatkaa -haastavinta kuntoutumisessa on se, että tulosten saaminen on todella hidasta. Vaatii paljon toistoja, että saa jonkun pienen yksittäisen liikkeen onnistumaan. Sisua tämä vaatii, mutta täytyy uskoa tavoitteeseen, jonka on asettanut sekä oppia iloitsemaan pienistä onnistumisista, Vehmaa-Suoja toteaa.

OMATOIMISUUS LISÄÄNTYY

KUNTOUTUKSEN EDETESSÄ

Kahden viime vuoden edistysaskeleiden seurauksena Vehmaa-Suoja on uskaltautunut kävelemään itsenäisemmin ilman avustajan välitöntä läsnäoloa. Kotona sisällä hän on pystynyt kävelemään ilman apuvälineitä. Alaraajan lihasjänteyden vähenemisen ja nilkan koukistuksen palautumisen myötä Vehmaa-Suoja on pystynyt harjoittelemaan ja kävelemään pieniä matkoja ilman ortoosia pelkän FO-pohjallisen turvin.

-Jos Johanna pystyisi jatkossa siirtymään kokonaan pohjallisen käyttöön, vähentäisi se hänen riippuvuuttaan muista, koska ortoosin

pukemisessa hän tarvitsee aina apua, Koskinen arvioi. -Riippumatta kävelyn apuvälineestä, kunnianhimoinen tavoitteemme on lisätä kävelyn itsenäisyyttä edelleen niin, että kävelystä ilman avustajan läsnäoloa tulisi arkipäivää, Koskinen toteaa.

Vaikka nykyään tiedetään, että positiivisia tuloksia ja uutta lihastoimintaa voi tulla vielä useiden vuosien jälkeen sairastumisesta, se ei ole mitenkään itsestään selvää tai jokapäiväistä, vaan asia, joka onnistuessaan on monen osatekijän summa. Hermoston uudelleen järjestäytymisen ja uusien ratayhteyksien muodostuminen edellyttää ennen kaikkea intensiivistä, pitkäjänteistä ja tavoitteellista harjoittelua sekä onnistunutta yhteistyötä niin kuntoutujan, hänen läheisten, avustajien kuin kuntoutukseen liittyvien terapeuttien, lääkärien ja apuvälineteknikoiden kesken.

NOUSUJOHTEISTA FYSIOTERAPIAA JA

RECOVERIX-AIVOKUNTOUTUSTA

Vehmaa-Suojan harjoittelu on pyritty pitämään vaihtelevana, riittävän haastavana ja nousujohteisena. Kävely- ja tasapainoharjoittelussa on pyritty erityisesti vahvistamaan

vasemman alaraajan roolia kävelyn tukivaiheessa, kapealla tukipinnalla sekä epätasaisella alustalla liikuttaessa. Kävelyharjoittelua on tehty niin kävelymatolla kuin ulkona lähiympäristöissäkin. Fysioterapiassa ja kotiharjoituksissa on lisäksi aktivoitu ja vahvistettu keskivartalon ja vasemman alaraajan lihaksia, kuten pakaralihasten, polven ja nilkan koukistajien voimaa. Lisäksi fysioterapiassa on huomioitu Vehmaa-Suojan lihasjänteys ja Botox-hoidot. Lihasjänteyden aiheuttamia niska-hartiaseudun kireyksiä on pyritty lievittämään liikehoidoin ja manuaalisin menetelmin. Vehmaa-Suoja on hyötynyt myös fysioterapeutti Aldo Fabronin toteuttamista Perfetti-tuntoharjoitteista.

Edistystä on tullut vähitellen, mutta etenkin RecoveriX-aivokuntous sekä Botox-hoito ovat olleet merkittäviä sysäyksiä alaraajan toiminnan kehittymiselle. RecoveriX-aivokuntoutusjakson jälkeen Vehmaa-Suoja rohkaistui ensi kertaa kävelemään ulkona ilman avustajan tukea ja kävelemään jyrkähkön luiskan kotiovelta kadulle itsenäisesti. Hän koki tasapainon paremmaksi ja rennommaksi, -kävelyyn ei tarvinnut keskittyä niin paljon, hän toteaa. Lisäksi nilkkaan tuli lisää aktiivista liikettä koukistussuuntaan. Botox taas on rentouttanut lihasjänteyttä ja mahdollistanut monipuolisemman harjoittelun sekä turvallisemman liikkumisen.

TULOKSELLISIN KUNTOUTUS ON YHTEISTYÖTÄ

-Johannan motivaatio, sitoutuminen ja halu kuntoutua tarttuvat myös terapeuttiin ja hän

haastaa terapeuttia sopivasti tekemään parhaansa, Koskinen kommentoi yhteistyötä ja jatkaa -Johanna etsii myös itse aktiivisesti tietoa kuntoutumiseen liittyvistä asioista ja kertoo tuntemuksistaan harjoittelun aikana ja sen jälkeen. Kuntoutuja on oman kehonsa parhain asiantuntija ja on tärkeää, että tuntemukset ja kokemukset välittyvät terapeutille, Koskinen mainitsee. Aina asiat eivät etene yhteistyössä Koskisen alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta silloin he etsivät uuden reitin maaliin pääsemiseksi.

Vehmaa-Suojalle iloa elämään tuovat edelleen perhearki ja lasten kasvun seuraaminen. Lapset ovat muuttamassa lähitulevaisuudessa pois kotoa ja aikaa miehen kanssa kahden on jatkossa enemmän. Vehmaa-Suoja odottaa innolla uutta vaihetta, kun voi aktiivisemmin käydä yhdessä konserteissa, teattereissa ja ehkä jatkaa matkustelua uudella tavalla. Kuntoutuksessa tavoitteena Vehmaa-Suojalla on yhä itsenäisempi kävely ja työ Koskisen kanssa jatkuu.

-Olen saanut tutustua Mehiläinen Tutoriksella mahtaviin terapeutteihin, jotka tekevät todella tiimityötä asiakkaan hyväksi. Kiitos toimintaterapeutti Mervi Rantalalle, fysioterapeutti Sere Koskiselle ja fysioterapeutti Aldo Fabronille, joka opetti minulle tuntoharjoittelun merkityksen. Sere on vienyt minua eteenpäin erittäin suurella innolla, asiatuntemuksella ja määrätietoisuudella - yhdessä mennään kohti yhteisiä tavoitteita!

FM puheterapeutti Kaisa Wickström luotsaa Mehiläinen Tutoriksen Turun tiimiä ja viettää työnsä ohella vauhdikasta ja liikunnallista pikkulapsiarkea.

TEKSTI KAISA WICKSTRÖM, NINA KEINÄNEN

Kerro työhistoriastasi ja kuinka päädyit aluepäälliköksi Tutorikselle?

Valmistuin puheterapeutiksi Åbo Akademista vuonna 2011 ja aloitin työt Tutoriksen Lounais-Suomen aluekeskuksessa saman vuoden kesällä. Urani ensimmäisinä vuosina tein pääosin Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, mutta myös jonkin verran arviointeja kunnille ja sairaanhoitopiirille. Lisäksi ohjasin logopedian opiskelijoiden harjoittelujaksoja. Aluepäälliköksi päädyin vuonna 2017 oltuani ensi vuoden verran tiiminvetäjänä.

Mikä on parasta aluepäällikön tehtävässä ja mitä työ on sinulle opettanut?

Parasta aluepäällikön tehtävässä on ihmisten, erityisesti oman tiimin ja asiakkaiden, kanssa työskentely sekä yhteistyön tekeminen monien erilaisten tahojen kanssa. Työn sopiva haasteellisuus ja dynaamisuus sopii minulle, koska ikinä ei ole tylsää hetkeä. Olen työni myötä oppinut sietämään myös keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä entistä paremmin.

ALUEPÄÄLLIKKÖ ESITTÄYTYY OPISKELIJOILLE

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Asiakastyössä minua motivoi eniten iloiset kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet asiakkaiden kanssa, sekä asiakkaiden edistymisen huomaaminen. Aluepäällikkötyössä motivaatiota syntyy muun muassa tiimin kehittämisestä ja ihmisten tukemisesta kohti oman potentiaalin saavuttamista.

Mitä haluaisit sanoa

alalle valmistuville terapeuteille?

Osaat ja pystyt kyllä. Ole rohkea ja jatka uuden oppimista. Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä. Pidä itsestäsi hyvää huolta.

Millainen on Kaisa työroolin takana?

Vapaa-ajalla vietän pikkulapsiperheen arkea. Kotoa löytyy myös kaksi rakasta kissaa. Harrastan lukemista ja liikuntaa monipuolisesti kahvakuulasta joogaan.

OPINNÄYTETYÖSTIPENDI

Edistääksemme logopedia-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa, jaamme puheterapiaopiskelijoille opinnäytestipendejä pro gradu -tutkielmista. Palkittava opinnäytetyö on ansiokkaasti tehty, palvelee kuntoutustyötä ja kohtaa käytännön. Opinnäytetyön aihepiiriä ei ole rajattu.

Opinnäytetyöstipendi on 1000 euroa. Stipendien määrä vuodessa riippuu haettavista töistä. Tämän kevään stipendien haku päättyy toukokuussa ja syksyn hakujakso päättyy joulukuussa 2024. Lisätietoja: TUTORIS.FI

TYÖHARJOITTELU MIELESSÄ?

Puhe- tai toimintaterapeuttiharjoittelijana näet millaista on työskentely yksityisellä sektorilla, kuinka terapeuttien työviikot rakentuvat ja millaista työtä he tekevät.

Lähetä meille hakemus, jossa kerrot itsestäsi ja toiveistasi:

tutoris-yhdessa@mehilainen.fi

KUKA: Kaisa Wickström ALUEET: Turku, Salo TYÖ: Aluepäällikko, puheterapeutti (FM)

TYÖPARITYÖSKENTELY

ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA

”Istumme eräänä aamuna kahvilla fysioterapeutti Outi Erhon ja puheterapeutti Iri Vornasen kanssa ja pyydän saada kuulla heidän yhteistyöstä ja työparityöskentelystä.

Pääsen virtuaalisesti mukaan terapeuttien yhteistyökäynnille asiakkaan luo.”

PARITYÖSKENTELYN VOIMA TERAPIATYÖSSÄ

Videolla pieni liikuntavammainen tyttö seisoo Erhon tukemana päiväkodin käytävällä. Vornanen ottaa esiin kuvataulun koiraleikistä ja näin saadaan toiminta käyntiin! Koiran nappulat odottavat pienen matkan päässä, toinen terapeuteista houkuttelee lasta ruoan hakemiseen. Samalla toinen tukee lasta liikkumaan ruokien luo ja pian pieni koiranpentu nappaa herkkupaloja pureskeltavakseen. Ruokailun jälkeen koiran täytyy käydä pissalla ja sitten on lupa käydä unille. Toimintojen aikana Erho tukee lapsen kehoa liikkumaan sopivalla tavalla. Vornanen huomioi suun motoriikkaa ja innostaa lasta leikkiin tukien samalla liikunnallisia elementtejä.

YHTEINEN AJATTELUTAPA

PARITYÖSKENTELYN POHJANA

Erhon ja Vornasen yhteistyö alkoi jo vuosituhannen vaihteessa, kun he osallistuivat Arja Veijolan väitöskirjaprojektiin, joka keskittyi moniammatillisen perhekeskeisen kuntoutuksen tutkimiseen. He saivat aiheesta koulutusta ja käytännön malleja, joista muodostui heille vahva moniammatillista yhteistyötä, asiakaslähtöisyyttä ja perheen aitoa huomioimista korostava toimintamalli. He kertovat tutkimusprojektin myötä uskaltaneensa mennä rohkeammin mukaan arjen erilaisiin tilanteisiin asiakkaidensa päiväkodeissa.

Erho ja Vornanen ovat kouluttautuneet myös NDT/Bobath-terapeuteiksi ja suurin osa heidän asiakkaistaan on liikuntavammaisia lapsia. Samanlainen lisäkoulutus ja ajattelutapa

tuo yhteistä ymmärrystä asiakastilanteissa ja helpottaa molempien toimintaa paitsi yhdessä myös yksilöinä. Opit ovat pysyneet mielessä ja vahvistuneet, kun toinen on ollut muistuttamassa ja jakamassa osaamista. Terapeuttien mukaan parasta työparityöskentelyssä on se, että voi luottaa toisen tekevän asioita samalla tavalla.

KUNTOUTUKSEN

LAAJAT MAHDOLLISUUDET

Terapeuttien parityöskentely mahdollistaa monipuolisemmin asioita terapiatilanteissa yksilöterapiaan verrattuna.

-Työparityöskentely monipuolistaa ja laajentaa konkreettisesti harjoituksia: toinen voi tukea lapsen asentoa toisen keskittyessä leikin harjoitteluun tai toinen voi sanoittaa lapsen tunteita, kun toinen keskittyy muuhun terapiassa huomioitavaan asiaan, Erho ja Vornanen kertovat. Harjoituksissa avautuu usein myös uusia ideoita ja mahdollisuuksia yhteisen toiminnan ja ajatustenvaihdon myötä.

Asiakas saa työpariterapiassa laajemman tuen yksin toimivaan terapeuttiin verrattuna. Arkitoimintojen ja osallistumisen mahdollistuminen sujuvasti ja luonnollisesti on terapeuttien mukaan kaikkien terapioiden tärkein tavoite ja lähtökohta yksityiskohtaisemmille terapiatavoitteille. -Arjen tilanteille annetaan paljon aikaa ja tilaa, sillä juuri niissä lapsen täytyy pystyä toimimaan mahdollisimman toimivalla tavalla. Terapiatilanteissa he miettivät myös aina sitä, miten lapsen leikki mahdollistuu ryhmässä toisten lasten kanssa.

TEKSTI MARI HEKKALA

Yhteisissä terapiahetkissä mallitetaan erilaisia arjen tilanteita. Usein innostava mallitus onkin vahvin ohjauksen keino, jolloin kaikkea ei tarvitse selittää auki. Lapsen lähiyhteisö näkee, että kuntoutuminen ei ole rakettitiedettä. -Liikuntavammaisen lapsen puolesta tehdään usein asioita arjessa, jotta kaikki sujuisi nopeammin ja helpommin. Mutta juuri nämä toiminnot ovat lapsen elämää. Aina on mahdollisuus harjoitella, onnistua ja edistyä, terapeutit toteavat.

SELKEÄÄ OHJAUSTA JA

AITOA KOHTAAMISTA

Asiakkaiden lähiyhteisölle ohjataan yhdessä kuntoutuksellisia toimintamalleja arkeen, sopivia työskentelyasentoja, apuvälineiden käyttöä ja haastetaan lähiyhteisön ajattelua. Kuntoutuksen alkuvaiheessa vanhemmat ja muut lähi-ihmiset eivät usein välttämättä osaa tai uskalla kysyä kysymyksiä, joten terapeutit mallittavat myös tätä ja pyrkivät kertomaan asioita ymmärrettävästi. Yhteen hiileen puhaltaminen näkyy myös lähiyhteisölle ja motivoi yhteisöä toimimaan asiakkaan parhaaksi. Terapeutit saavat paljon positiivista palautetta asiakasperheiltä toimivasta

yhteistyöstä ja perheiden kohtaamisesta. Vahva yhteistyö näkyy selkeästi myös asiakkaiden edistymisessä. Molemmat terapeutit osaavat kiinnittää laajemmin huomiota asiakkaan toiminnan eri osa-alueisiin ja erilaisiin tavoitteisiin myös yksilöterapioissa.

Fysioterapeuttina Erho kiinnittää huomiota suun motoriikan tukemiseen, syömisen ja puhumisen mahdollistumiseen. Hän myös osaa käyttää erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä eikä vaadi puhetta liian haastavissa asennoissa. Vornanen taas tukee ja korjaa asiakkaan asentoa ja huomioi oikeat liikemallit ennen leikkiin tai muuhun toimintaan alkamista. Yhdessä he osaavat perustella myös laajemmin esimerkiksi jatkokuntoutuksen tarvetta.

YHTEISTYÖ HAASTAA, MUTTA ENNEN KAIKKEA PALKITSEE

Terapeutit kiittelevät toisiaan luontevasta tilan antamisesta toiselle, jolloin molemmat voivat toimia aktiivisina kuntouttajina ja viedä eteenpäin omia tavoitteitaan. Erhon ja Vornasen yhteistyö vaikuttaa saumattomalta, mutta he toteavat

(Vas.) Outi Erho ja Iri Vornanen palkittiin kuukauden työntekijöinä vuonna 2023.

kuitenkin itse, että heidän haasteensa on molempien nopeus. Tätä he vuorotellen hillitsevät ja jarruttelevat.

Terapeutit painottavat, miten paljon he ovat oppineet toisiltaan ja miten laajasti oma ammattitaito on kehittynyt vuosien varrella. Myös jakaminen ja vertaistuki nousee vahvasti esiin: molemmat kuvaavat toisen olevan tuki ja turva vaativissa tilanteissa. Haastavan asiakastapauksen äärellä voi käydä keskustelua ja jakaa kokemuksia, ajatuksia ja ennen kaikkea siihen liittyviä tunteita. -Jakaminen on arjen keskeisin voimavara, he toteavat.

KANNUSTUKSEN SANOJA

Erho ja Vornanen kannustavat terapeutteja tekemään runsaasti yhteistyötä sekä oman alan terapeuttien että asiakkaan eri terapeuttien kanssa.

-Yhteistyö tuo lisää motivaatiota ja innostusta työhön, joten kannattaa kokeilla! He itse aikovat jatkaa yhteistyötä, parityöskentelyä ja toiminnan kehittämistä eläkepäiviinsä saakka. -Meillä Mehiläinen Tutoriksella työparityöskentelyyn ja yhteistyöhön rohkaistaan ja se myös mahdollistuu hyvin, he toteavat.

OUTIN JA IRIN KULMAKIVET TYÖPARITYÖSKENTELYYN

Tuokaa rohkeasti esille omia näkemyksiä ja keskustelkaa erilaisista näkökulmista, vaikka se aluksi tuntuisikin haastavalta.

Kysykää toisilta terapeuteilta mielipidettä ja mentorointia erilaisten asiakkaiden kohdalla.

Tuokaa työyhteisössä vahvemmin esille terapeuttien erityisosaamista ja työnkuvaa, jolloin osaamisen ja kokemusten jakaminen tiimissä mahdollistuu entistä laajemmin. Jokaisella on annettavaa!

TEEMA

Terapiatyö perustuu asiakkaan, terapeutin ja toiminnan väliseen vuorovaikutukseen, jossa terapeutti voi tietoisesti käyttää minäänsä työvälineenä.

Mitä minän tietoinen käyttö tarkoittaa?

TEKSTI PÄIVI KEKARAINEN KUVA TUUKKA ERVASTI

Mehiläinen Tutoriksen terapeutit perehtyivät minän tietoiseen käyttöön Kuntoutusta 20 -vuotta juhlaseminaarissa toimintaterapeuttien Katja Kuusennon ja Helena Englund-Siikaluoman johdolla. Kuusennon mukaan minän tietoinen käyttö tarkoittaa sitä, että terapeutti tiedostaa, millaisen asiakkaan luo hän on menossa ja mukauttaa oman energiansa sen mukaisesti. Usein terapeutti ei voi etukäteen tietää, millainen tilanne asiakkaan luo mennessä odottaa. -Terapeutin tulee uskaltaa kohdata asiakas ja hänen yhteisönsä avoimin mielin ja olla valmis vastaanottamaan kaikki tunnetilat, kysymykset ja mieltä askarruttavat asiat, Kuusento toteaa. -Asiakkaalla voi olla mielessään jokin hänelle merkityksellinen asia, jota on tarpeen purkaa ja käsitellä juuri sillä hetkellä, Englund-Siikaluomaa lisää.

TYÖMINÄ JA YKSITYINEN MINÄ

Ihmiset ovat erilaisia versioita itsestään riippuen siitä, missä ympäristössä ja kenen kanssa toimivat. Terapeutin tekemistä ohjaa ammatillinen minä, johon vaikuttavat arvot, eettisyys ja persoonallisuuden piirteet, kuten kärsivällisyys, huumorintaju, rehellisyys, empatia ja välittäminen. Työssä toimitaan lisäksi terveydenhuoltoa

ja kuntoutusta koskevien lakien ja asetusten sekä eettisten periaatteiden mukaisesti.

Asiakkaiden luona työskennellessä on säilytettävä tasapaino ammatillisen ja yksityisen minän välillä. -Terapeutilla tulee olla kykyä kunnioittaa asiakkaan arvoja ja hänelle merkityksellisiä asioita, vaikka ne eivät aina vastaisikaan hänen henkilökohtaisia arvojaan, Kuusento toteaa.

MINÄN TIETOISEN KÄYTÖN HARJOITTELUA

Työkokemus ja työskentely erilaisten asiakkaiden ja yhteisöjen kanssa auttaa kehittämään itseään työvälineenä. -Täytyy myös tehdä töitä itsensä kanssa, katsoa peliin ja tiedostaa, miten toimin vaikeissa tilanteissa, miten annan ja otan vastaan palautetta ja kuinka joustavasti osaan toimia, terapeutit toteavat. Kuusento ja Englund-Siikaluoma molemmat korostavat vuorovaikutuksen merkitystä itsensä kehittämisessä.

-Yksin on vaikea kehittyä, tarvitaan toisia ihmisiä tueksi ja peiliksi.

HAASTAVAT HETKET MINÄTIETOISUUDESSA

Pitkän uran tehneet Kuusento ja Siikaluoma-Englund ovat kohdanneet työssään niitäkin hetkiä, jolloin itsensä tiedostaminen on ollut koetuksella ja tunteet ovat meinanneet ottaa vallan. Usein tilanteet ovat liittyneet yhteistyön toimimattomuuteen verkostojen tai asiakkaan lähiyhteisöjen kanssa. -Terapeuttina olen ikään kuin joutunut olemaan asiakkaani asianajaja, jonka tehtävänä on pitää huoli siitä, että yhdessä sovittuja asioita noudatetaan, Englund-Siikaluoma toteaa. Terapeutit kokevat kuitenkin, että myös haastavammilla yhteisöillä on oma merkityksensä, ne auttavat ammatillisessa kasvussa ja kehityksessä. Asioiden purkaminen kollegoiden kanssa ja työnohjaus ovat tärkeitä palautumisessa, samoin kuin hyvä ja toimiva työyhteisö läheisiä ja perhearkea unohtamatta.

Minän hyödyntäminen tietoisesti perhearjessa

Minäänsä voi käyttää tietoisesti myös työvälineenä vanhemmuudessa. Perhearjessa voi tulla yhteentörmäyksiä, kun kuormitus ja kiire kiristävät pinnaa, lapset käyvät läpi erilaisia kasvuvaiheita ja vanhemmat yrittävät löytää tasapainon rajojen ja rakkauden välimaastossa.

Vanhemmuudessakin voi opetella tunnistamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. On hyvä tiedostaa arjessa ne tilanteet, jotka saavat sinut hermostumaan. Tilanteiden tiedostaminen ja ennakointi helpottavat arkea ja vähentävät yhteentörmäyksiä.

Kaikkia riitatilanteita ja kiukkua ei ole tarkoitus siivota arjesta pois. Vanhemmankin on hyvä opetella pyytämään lapselta anteeksi ylireagointiaan, hermostumistaan tai äänen korotta-

Vinkkejä vanhemmuuteen

mistaan. Näin lapsi oppii oikeanlaisia toimintamalleja tuleviin ihmissuhteisiinsa. Myös rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen on tärkeää; pettymysten tuottamisen lapsille on sanottu olevan yksi vanhemmuuden tärkeimmistä tehtävistä. Perhearjessa lapsi voi turvallisesti ilmaista tunteitaan ja kasvattaa kykyään sietää pettymyksiä.

Nykyaikana paineet menestyä vanhemmuudessa ovat kovat. Olisi hyvä hieman laskea vaatimustasoa sekä lasten että itsensä suhteen. Ei haittaa, vaikka välillä epäonnistuu. Vanhemmuuden suorittamisen sijaan rauhallisen läsnäolon merkitys kiireisen arjen keskellä kasvaa. Välillä on hyvä vain olla ja tylsistyä.

Vanhemmuudessa on hyvä tiedostaa myös oma menneisyytensä ja lapsuutensa; onko mahdollisesti tilanteita, joissa voisi tietoisesti toimia eri tavalla kuin omat vanhemmat ovat toimineet?

Vanhemmuus on ainutlaatuinen kokemus ja mahtava etuoikeus, jossa tulisi näkyä ilo. Vanhemman olisi hyvä uskaltaa heittäytyä ja laittaa itsensä likoon. Ottaa lapsi syliin, silittää ja kertoa, että hän on rakas. Tämä vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä lapsen ja vanhemman suhdetta. Joskus vanhemman täytyy tietoisesti pinnistellä jaksaakseen ryhtyä lapsen ehdottamaan leikkiin, mutta yhdessä vietetty aika ja lapsen ilo kannattelevat yleensä molempia. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa, joten yhteiset jaetut tekemiset, kuten luku- ja leikkihetket ovat hyvin merkityksellisiä.

KUVA TUUKKA ERVASTI

• Ole läsnä ja keskity lapseen. Laita puhelin pois, ota katsekontakti ja kuuntele, mitä hänellä on sinulle sanottavaa. Syökää yhdessä, vaihtakaa kuulumisia, keskustelkaa. Ole kiinnostunut lapsesta.

• Mieti, millainen lapsesi on, mistä hän on kiinnostunut ja mistä hän pitää. Mieti, miksi lapsesi on ihana ja kerro se hänelle ääneen. Ota syliin.

• Lähde mukaan siihen leikkiin ja tekemiseen, mitä lapsi haluaa. Valitse tekemiset lapsen ikätason mukaan. Mitä pienempi lapsi, sen vähemmän hän kaipaa harrastuksia ja huvituksia. Arkinen tekeminen ja yhdessäolo on riittävää.

• Arvosta lastasi ja hänen valintojaan. Anna lapsen tehdä omia valintoja ja tue häntä olemaan juuri sellainen kuin hän haluaa olla.

KUVA ISTOCK

Vanhempien osallistaminen ja tyytyväisyys lapsen puheterapiassa

TEKSTI TUTORIS PRO GRADU -PALKITUT SALONEN AURORA JA RAUNIO VERNA

Lasten kuntoutuksessa vanhempien ja lähiympäristön osallisuus on olennainen osa onnistunutta puheterapiaa. Osallistaminen, eli ammattilaisten toteuttama aktiivinen toiminta, jolla pyritään lisäämään asiakkaan tai hänen läheisensä osallisuutta, onkin keskeinen osa kuntoutusprosessia. Vanhempien osallistamisen tiedetään olevan aiemman tutkimuksen perusteella merkitsevää esimerkiksi terapian tuloksellisuuden ja pitkäkestoisen vaikuttavuuden kannalta.

Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli kerätä tietoa Suomessa puheterapiaa saavien lasten vanhempien osallistamisesta ja tyytyväisyydestä lapsensa puheterapiaan. Tutkimuksessa kokosimme vanhempien kokemuksia osallistamisesta sekä heidän näkemyksiään siitä, millaista osallistamisen pitäisi olla. Vertasimme myös sitä, miten nämä kokemukset ja odotukset eroavat toisistaan. Osallistamisen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien tyytyväisyyttä lapsen puheterapiaprosessiin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 432 puheterapiaa Suomessa saaneiden ja saavien lasten huoltajaa. Vastaajia saatiin monipuolisesti ympäri Suomen mm. eri ikäluokista, koulutusasteista, työtilanteista ja erikokoisista perheistä. Vastauksia saatiin koskien sekä lyhyitä että pitkiä terapiajaksoja. Vastausten voidaan ajatella kuvastavan nykyhetkeä hyvin, sillä 91,7 % vastaajista kertoi lapsensa puheterapian jatkuvan vastaushetkellä, tai terapian päättymisestä olevan alle viisi vuotta. Suomessa ei ole aiemmin teetetty yhtä laajaa vanhemmille suunnattua kyselytutkimusta, joka koskisi vanhempien osallistamista.

44 aiemmista tutkimuksista kerättyä osallistamiskeinoa jaoteltiin seitsemään kategoriaan:

1.Yhteistyö, 2. Viestinnän ja toimintatapojen selkeys 3. Tiedon tarjoaminen 4. Vuorovaikutus 5. Joustavuus 6. Tuki ja kannustaminen 7. Terapeutin ammattitaito. Kategorioiden avulla tarkasteltiin sitä, miten vanhemmat toivovat heitä osallistettavan ja millaisia kokemuksi heillä on osallistamisesta, sekä verrattiin sitä, kuinka hyvin vanhempien kokemukset ja toiveet kohtaavat.

Tulosten perusteella kaikkia kyselylomakkeella esitettyjä osallistamiskeinoja oli sekä toivottu että toteutunut vähintään jossain määrin. Toteutuneimmat osallistamiskeinot liittyivät mm. lapsen kannustamiseen, ymmärrettävän kielen käyttöön, kotitehtävien- ja materiaalien antamiseen sekä ystävällisyyden ja asiantuntijuuden osoittamiseen. Toivotuimmiksi osallistamiskeinoiksi nousivat mm. lapsen kannustaminen sekä lapsen vahvuuksien ja onnistumisen korostaminen, asiantuntijuuden ja luottamuksellisuuden osoittaminen, sekä se, että puheterapeutti kertoo vanhemmalle lapsen kielen ja kommunikoinnin haasteista ja vahvuuksista. Toivotuimmat osallistamiskeinot olivat sellaisia, jotka myös toteutuivat paljon tai jopa enemmän kuin niitä on toivottu.

Tulosten perusteella terapeutit pystyvät vastaamaan vanhempien toiveisiin melko hyvin. Kokonaisuudessaan vanhempien toiveet ja odotukset osallistamisesta puheterapiassa kohtasivat monin tavoin. Kuitenkin tiedon tarjoamista vanhemmat kaipasivat nykyistä enemmän. Lisää tietoa kaivattiin koskien lapsen tilannetta ja erilaisia saatavilla olevia tukimuotoja sekä sitä, kuinka löytää vertaistukea. Lisäksi vanhemmat kaipasivat ammattilaisilta oma-aloitteisuutta tiedon tarjoamisessa, eli toivoivat tarpeellisen tiedon saamista myös silloin, kun he eivät ole sitä erikseen pyytäneet.

TUTKIMUSREFERAATTI

Vanhempien osallistaminen ja tyytyväisyys lapsen puheterapiassa

TUTKIMUSLINKKI: HTTPS://URN.FI/URN:NBN:FI-FE20230915127576

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten seuraavat neljä eri tekijää selittivät vanhempien kokemaa yleistä tyytyväisyyttä lapsen puheterapiasta: terapian kesto, terapiaa tarjoava taho, terapiakertojen määrä ja toteutuneen osallistamisen määrä. Vanhempien kokonaistyytyväisyys lapsensa puheterapiaa kohtaan oli keskimäärin todella korkeaa. Terapiaa tarjoavalla taholla tai terapiasuhteen kestolla ei tulosten perusteella ollut merkitsevää vaikutusta vanhempien tyytyväisyyteen. Tyytyväisyyteen sen sijaan vaikuttivat toteutuneen osallistamisen määrä sekä terapiakertojen määrä kuukaudessa, joista toteutuneen osallistamisen määrä selitti tyytyväisyyttä eniten. Tulokset viittaavat siis siihen, että mitä enemmän osallistamista vanhemmat saavat, sitä tyytyväisempiä he lapsensa puheterapiaan ovat.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta kliinisen puheterapiatyön sekä sen kehittämisen kannalta merkittävää tietoa. Tutkimus nostaa esiin myös selkeän tarpeen ja kysynnän aiheen tutkimiselle lisää myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa käsitellyt osallistamiskeinot ovat käytännönläheisiä, ja yksittäinenkin puheterapeutti pystyy niihin pienellä vaivalla vaikuttamaan ilman laajempia kuntoutuskäytänteiden rakenteellisia muutoksia. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että osallistamisen merkitys näkyy niin puheterapeutin ja asiakkaan arjessa, kuin myös tieteessä.

KYSY VAPAITA PAIKKOJA

ETÄPUHETERAPIAAN

Tarjoamme asiantuntevat ja tutkitusti laadukkaat etäpuheterapiapalvelut kaiken ikäisille välimatkoista välittämättä Suomeen ja ulkomaille.

Lue lisää: tutoris.fi/etakuntoutus

Hae terapiaan: tutoris-yhdessa@mehilainen.fi

TERAPEUTTI, TULE MEILLE TÖIHIN.

Jokainen meistä mehiläisistä on erilainen.

Yksi asia kuitenkin yhdistää meitä kaikkia - meillä on elämä tehtävänä.

Jos tunnet samoin, tule meille töihin. PUHETERAPIA

tutoris.fi/toihin-tutorikseen/tyopaikat

VALOKEILASSA

Tornion tehotiimi

Tornion puhe- ja toimintaterapeuteista koostuva tiimi toteuttaa laadukasta ja tuloksellista kuntoutustyötä Meri-Lapin alueella. Tiimin työskentelykulttuurissa korostuvat arvot: arvostus, kollegiaalisuus ja kohtaaminen. Mutta mitä nämä periaatteet tarkoittavat käytännössä tiimin jäsenille? Miten ne näkyvät arjessa?

ARVOSTUS

Tornion tiimin puheterapeutit (kuvassa oikealta) Mirva Wahlberg, Mari Konttajärvi ja Eeva Rantala sekä toimintaterapeutit Heidi Perkiö ja Elina Uosukainen kertovat, että tiimissä on vahva kiittämisen kulttuuri ja jokainen työntekijä nähdään tärkeänä osana tiimiä.

Tiimissä huolehditaan, että jokaisella on hyvä olla ja arvostetaan toisen kuuntelemista. Tiimiläisillä on myös rohkeutta kommunikoida suoraan ja avoimesti. Asioita ei pidetä itsestään selvinä.

Vaikka tiimissä on eri-ikäisiä ja eri kokemustaustan omaavia terapeutteja, tiimiläiset kokevat olevansa tasavertaisia. Kukaan ei nosta itseään toisten yläpuolelle ja jokainen saa olla oma itsensä. Jokaiselle persoonalle annetaan tilaa.

Arvostus Tornion tiimissä ilmenee arjen vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, jossa jokaisen tiimin ammattilaisen osaaminen ja panos tunnustetaan.

KOLLEGIAALISUUS

Kollegiaalisuus heijastuu Tornion tiimin sisäisessä tukiverkostossa, jossa terapeutit jakavat tietoa ja kokemuksia avoimesti, edistäen näin yhteistä oppimista ja ammatillista kasvua.

Tiimissä autetaan ja mentoroidaan työkaveria. Pahojen päivien sattuessa tsempataan. Turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä tiimiläiset uskaltavat myöntää olevansa epävarmoja joissain tilanteissa, jolloin yhdessä vahvistetaan työntekijän pystyvyyden tunnetta. Molemminpuolinen luottamus näkyy, ollaan rehellisiä toisia kohtaan.

Mirva, Mari, Eeva, Heidi ja Elina kokevat tärkeänä sen, että he uskaltavat pyytää apua toisiltaan tarpeen vaatiessa mikä on kaikille, mutta varsinkin uudelle terapeutille erityisen tärkeää.

Turvallisesta tunnelmasta kertoo sekin, että Tornion loppuharjoittelija halusi heti jäädä valmistuttuaan töihin tiimiin.

KOHTAAMINEN

Kohtaaminen on keskeinen arvo terapiatyössä. Empaattinen ja yksilöllinen lähestymistapa tukee asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja heidän kanssaan luotavan terapeuttisen suhteen rakentamista. Mutta miten kohtaaminen ilmenee työntekijöiden välillä?

-Meille on tärkeää kohdata asiakkaiden lisäksi myös työkaverit. Annamme aidosti aikaa toiselle, kun kyse on tuen pyytämisestä. Katsomme silmiin ja olemme läsnä toisillemme. Kysymme kuulumisia ja olemme aidosti kiinnostuneita toisistamme. Ja vaikka terapeutin työ on itsenäistä ja liikkuvaa, pidämme työkavereihin aktiivisesti yhteyttä, tiimiläiset kommentoivat.

Arvostus, kollegiaalisuus ja kohtaaminen ohjaavat Tornion tiimin toimintaa päivittäin. Mehiläinen Oy palkitsi tiimin joulukuussa 2023 tähtisuorituspalkinnolla. Tiimi toimii tuloksellisesti edistäen asiakkaiden hyvinvointia sekä jäsentensä ammatillista menestystä ja työhyvinvointia.

TEKSTI NINA KEINÄNEN KUVA TORNION TIIMI

Meillä on elämä tehtävänä.