___________________________________________________________________________________________________
Positiivinen psykologia – tulevaisuuden voimavara?
Luennoilla pohditaan elämän tarkoitusta, kotiläksynä on kolme hyvää tekoa ja lopuksi kirjoitetaan essee onnellisuudesta. Kyseessä on viiden opintopisteen yliopistokurssi, ei hyvinvointiretriitti. Mistä on kysymys? ___________________________________________________________________________________________________ Teksti: Aliisa Holkko
Psykologialla on perinteisesti ollut eri tehtäviä. Sen avulla on muun muassa hoidettu mielisairauksia ja pyritty lisäämään ihmisten tuottavuutta sekä hyvinvointia. Maailmansotien traumaattisten kokemusten jälkeen psykologian fokus siirtyi lähinnä patologioihin. Vähemmälle jäi kysymys siitä, voiko pahoinvoinnin vähentämisen ohella myös lisätä hyvinvointia. Hyvinvoinnin tutkimukseen keskittynyt positiivinen psykologia pohtii, miten yksilöt ja yhteisöt saadaan kukoistamaan: Miten nollasta päästään plussan puolelle? Se ei ole vastakohta perinteiselle psykologialle, vaan enemmänkin yksi näkökulma.
Ikuisuuskysymykseen onnellisuudesta Martelalla on vastaus: – Sisäisesti motivoituneet päämäärät, kuten hyvät ihmissuhteet, itsensä toteuttaminen ja henkilökohtainen kasvu ovat päämääriä, joiden tavoitteleminen ja saavuttaminen on tutkitusti hyväksi ihmisen hyvinvoinnille. Sen sijaan ulkoisten asioiden tavoitteluun, kuten rahaan tai ulkonäköön, ei Martelan mielestä resursseja kannata tuhlata.
nattaako niihin jäädä kiinni?
Toivon yhteiskunta Tällä hetkellä moni murehtii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Leikkaukset, epävarma työllisyystilanne, pakolaiskriisi ja maailman kauheudet kylvävät epäsopua ja onnettomuutta sekä nakertavat luottamusta. Mistä saadaan voimaa uskoa tulevaisuuteen? Positiivisen psykologian yhdistyksen hallitusjäsen Touko Kuusi mainitsee yhdeksi nyky-yhteiskunnan Näkyvyyttä yhdistystoiminnalla ongelmaksi yhteisöllisyyden puutTänä vuonna Suomeen perustettiin teen. Hän muistuttaa ihmisen olevan myös oma positiivisen psykologian laumaeläin. Useissa tutkimuksissa on yhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja havaittu läheisten ihmissuhteiden merRitva Enäkoski kertoo, että yhdistys kityksellisyys ja se, että hyvän tekemiYliopistolta eväitä hyvään elämään perustettiin nostamaan esille posinen toiselle tuottaa hyvää myös itselle. Positiivisen psykologian kentällä tehtiivisen psykologian aihealueita ja Yhdessä tekemistä tarvitaan enemmän dään tutkimusta myös Suomessa. Yksi suomalaisia tutkimuksia esimerkiksi – naapurin menestyksestä on opittava hyvän elämän salaisuuksien selvittäjä vahvuuksista, myötätunnosta, sisusta ja iloitsemaan enemmän kuin naapurin on filosofi Frank Martela. Martela onnellisuudesta. menetyksestä. kertoo ymmärtäneensä, että perimmäiEnäkoski on puhunut myönteiEnäkoski sanoo, että Suomen harsin filosofinen kysymys on se, miten syyden voimasta työparinsa Marco teilla on päätös siitä, eletäänkö maassa elää hyvää elämää. Vastauksia hän on Bjurströmin kanssa jo pitkään ja toivon vai epätoivon tulevaisuutta. etsinyt eri tieteenaloilta. kertoo, että alkuun ihmiset nauroivat – Tulevaisuudessa tarvitaan innosAlkusyksystä Martela johdatteli päin naamaa: ”Pusi-pusi ja nami-nami tajia, kriitikoita, visionäärejä ja tekipohtimaan hyvää elämää Helsingin vaan teillekin”. jöitä. Vähemmän niitä, jotka ovat aina yliopiston kurssilla esimerkiksi mer2000-luvun puolella tutkimustieto valmiina katsomaan peruutuspeiliin, kityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja alkoi kulkeutua myös Suomeen ja voilakaisemaan ongelmat maton alle ja arvojen avulla. Kurssin teemoja tarkasmavaralähtöisyyteen alettiin suhtautua kohtelemaan erilaisuuksia halveksien. teltiin niin psykologian, filosofian kuin tosissaan. Enäkoski muistuttaa, ettei Se aika on ohi. uskontojenkin näkökulmasta. Martela ideana ole ajatella pelkästään positiiEnäkoski siteeraa ihailemaansa myöntää, että poikkitieteellinen tutkivisesti. Elastista ja muistuttaa, että vastoinkäymusote voi olla työläs, mutta katsoo sy– Kaikki tunteet ovat yhtä arvokmiset voi kääntää myös voimavaraksi. vällisemmän ymmärtämisen vaativan kaita. Tarvitaan surua ja tarvitaan Kun katse on eteenpäin ja fiilis hyvä, tieteen raja-aitojen ylittämistä. kateutta, mutta kysymys kuuluu: kanniin selviää paljon enemmästä. ____________________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________
Tutkain 4/2015
31