Tutkain 3/2010

Tutkain

3/10

pääkirjoitus

Eroavaltiosta.fi kuva

Julkisen hallinnon kehittäjä #1 www.neteffect.fi

Seurakuntavaalien äänestysprosentti näyttää nousevan edellisiä vaaleja suuremmaksi. Äänestysvilkkauteen lienee vaikuttanut kirkon näkyvä esilläolo mediassa TV2:n Homoilta-keskusteluohjelman jälkeen. Ihmiset haluavat nyt ottaa kantaa siihen, millaisen kirkon jäseniä he tahtovat olla ja miten kirkon heidän mielestään tulisi kohdella jäseniään. Hyvä! Näin edetään yhteiskunnallisesta keskustelusta yhteiskunnalliseen toimintaan.

Kaikkia eivät habermasilaiset ihanteet mielipiteiden vapaudesta päätöksenteon pohjana kuitenkaan kiinnostaneet. Kirkosta erosi Homoillan jälkeisten kolmen viikon aikana yli 40 000 ihmistä. Se on paljon, sillä edellinen ennätys tehtiin vuonna 2008, jolloin kirkosta erosi koko vuoden aikana noin 52 000 jäsentä. Vaikka harva eroanomuksensa eroakirkosta.fi -palvelun kautta jättäneistä perustelee anomuksensa yhteydessä eronsa syitä, voidaan luontevasti olettaa Homoillan vaikuttaneen piikkiin kirkosta eroavien määrässä.

Homoillan jälkeen iltapäivälehdet ja internetin keskustelupalstat täyttyivät vihaisista kommenteista, päättäjät kiirehtivät tuomitsemaan ohjelmassa lausutut, syrjivät mielipiteet ja Päivi Räsäsen perhettä uhkailtiin. Siinä missä valtaväestö tuntui suivaantuvan eniten juuri Räsäsen kommenteista, olin itse järkyttyneempi kirkosta eroajien määrästä. Älkää ymmärtäkö väärin, en kuulu sukupuolineutraalin avioliittolain vastustajiin, enkä ollenkaan väheksy sitä, kuinka loukkaavina jotkut varmasti kokivat ohjelmassa esitetyt mielipiteet.

Pistää kuitenkin miettimään, vaivaako Homoillasta provosoituneita kirkosta eroajia yleissivistyksen, harkintakyvyn vai kenties molempien puute?

Avioliitto on juridinen sopimus, jonka voi solmia kaksi täysi-ikäistä, keskenään vastakkaista sukupuolta edustavaa henkilöä, jotka eivät ole jo tahoillaan naimisissa, eivätkä ole toisilleen liian läheistä sukua. Avioliittoon voi vihkiä vihkioikeuden omaava henkilö, esimerkiksi maistraatin virkamies, pappi tai vaikkapa laivan kapteeni. Papilla on oikeus vihkiä avioliittoon ja samalla siunata liitto kirkollisesti, mutta lain edessä avioliitto on maallinen instituutio. Avioliittolain ja

Annina Mäkinen

vihkioikeuden rajoitteista ja muutoksista päätetään eduskunnassa, ei kirkossa.

Toki on tärkeää herättää aiheesta keskustelua kirkon sisällä ja yrittää edistää myös kirkollisten vaikuttajien mielipiteiden monimuotoisuutta. Kirkosta eroaminen ei tätä päämäärää kuitenkaan palvele. Päinvastoin, jos uudistusmieliset äänestäjät eroavat kirkosta, merkitsee se todennäköisesti mielipideilmaston muuttumista yhtenäisemmäksi jäljellejääneiden jäsenten keskuudessa. Toki suomalaisella on kuitenkin oikeus jättää kirkkonsa jäsenyys silloin kun huvittaa. Tai sitten voi esimerkiksi äänestää seurakuntavaaleissa.

Olen ihmeissäni Päivi Räsäsen kommenttien pohjalta leimahtaneesta suoranaisesta vihasta kirkkoa kohtaan. Kristillisdemokraatit kun ei ole kirkon puolue, eikä Päivi Räsäsellä ole kirkon sisällä minkäänlaista virallista valtaa. Räsäsen mielipiteitä vastaan kannattaa protestoida mieluummin jättämällä äänestämättä kristillisdemokraatteja ensi kevään eduskuntavaaleissa. Valta siihen, millaisia lakimuutoksia eduskunnassa ajetaan läpi, tai keitä kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvoksissa istuu, on kuitenkin viime kädessä sinulla, joka äänestät.

Eduskuntavaaleista sekä muista yhteiskunnan ja yleisemminkin ihmiselämän muutoksista riittää juttua myös vuoden kolmannessa Tutkaimessa. Onko ilmasto jo muuttunut pysyvästi (s. 16)? Vallitseeko Suomessa muutosvastarinta (s.10)? Entä miltä näyttää Yleisradion tulevaisuus Lauri Kivisen ohjaksissa? Siitä ottaa selvää toimittajamme Tiina Liukkonen sivulla 24.

Mukavaa joulun odotusta kaikille,

Stina Mäntyniemi, Päätoimittaja

3

TOIMITUS

Sisältö

julkaisija

Kannunvalajat ry

6

stina.mantyniemi@helsinki.fi

Stina Mäntyniemi

10

Maria Lieto

12

Kohti tuntematonta ja sen yli

13

Työn opiskelija

14

Pieni muutos suunnitelmiin

16

Ilmasto - viides valtiomahti?

19

Kolumni

vastaava päätoimittaja

toimituspäällikkö

maria.lieto@helsinki.fi ulkoasu

Annina Hakkarainen Mia Niemelä toimittajat

Stina Mäntyniemi, Maria Lieto, Hanna Tykkä, Alexandra Peth, Elina Hirvonen, Jarno Louhelainen, Robert Torvelainen, Siiri Saastamoinen, Lauri Laavakari, Tiina Liukkonen, Aki Reinimäki, Anna Bessonova,

20 B erliini - maailman

paras kaupunki ?

Antti Iso-Markku, Laura Rauhala kuvaajat ja kuvittajat

Mia Niemelä, Annina Mäkinen, Annina Hakkarainen, Alexandra Peth, Stina Mäntyniemi, Pekka Haimi, Lauri Laavakari, Emmi Lehikoinen

20

kannen kuva

Emmi Lehikoinen

Irtain

Yhden politiikan lumedemokratia

36

Elokuva-arvostelu

37

Hallitus

38

Kannukka

Eduskuntavaalit - mahdollisuus muutokseen?

24

Suunnannäyttäjä yleisön ehdoilla

28

Post studium

29

In a nutshell

teema

Muutos

ilmoitusmyynti

Emmi-Julia Tiitta

emmi-julia.tiitta@helsinki.fi

24 P uhutaanko

säästä ?

paino

Picaset oy Helsinki

30

painos

34

Taantuma ohjaa varovaisuuteen

35

Kirja-arvostelu

Marraskuu 2010 350 kpl palaute

tutkain10@gmail.com

Artikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Kannunvalajat ry:n virallista kantaa.

4

Du bist verrückt mein Kind, du musst nach Berlin

23 Y len

ajankohtaiset

haasteet 5

irtain

irtain

Toimitusbarometri Oikea ruoka Lämpimän rasvakerroksen talven varalle saat helpommin, kun vaihdat mauttomat, lähinnä lisäaineita sisältävät kevyttuotteesi oikeaan ruokaan.

Joulu Eikö joulu tulekin joka vuosi entistä hitaammin?

Mikä boogie?

Toimitus pahoittelee viime numerossa esiintynyttä virhettä ja myöntää boogien tulleen jäädäkseen.

Talviurheilu Tutkain toivottaa Laura Lepistölle pikaista paranemista!

+ -

Vaihtoon lähteminen Kyllä kaikki kuitenkin lähtivät –verkosto :( Joulun kaupallisuudesta valittaminen Onko niihin kauppoihin pakko tunkea, jos ei itse pysty nauttimaan vuoden parhaasta ajasta?

Hipsterit Onneksi seuraavaan Flow’hun on vielä melkein vuosi aikaa.

Kuninkaalliset Kaarle Kustaa haluaa kääntää uuden lehden, ja toivottavasti iltapäivälehtien toimittajat tekevät saman.

6

Helsinki

Requim for Myllykoski?

Olen kotoisin Myllykoskelta, jossa elämä on maanviljelyä, paperiteollisuutta ja jalkapalloa. Myllykoski -konserni on rahavaikeuksissa ja kotiseutuni tulevaisuus on vaakalaudalla. Ylen esittämä brittidokumentti Requim for Detroit? oli kaikkea muuta, kuin tyynnyttävä.

Autoteollisuuden ajauduttua vaikeuksiin, Amerikan neljänneksi suurimmasta kaupungista tuli muuttotappioiden, köyhyyden ja työttömyyden viidakko. Tuleeko Myllykoskesta Suomen Detroit, teollisuuden hylkäämä ja autioituva kaupunkierämaa?

Detroitissa töitä tai toimeentuloa ei ole.

Lukutaidottomuutta, huumeongelmia ja rapistuvia kortteleita kyllä riittää, hylättyjä rakennuksia kun ei ole varaa edes purkaa.

Asukkaat sinnittelevät varastelevien ja ilkivaltaa tekevien jengien armoilla. Todellisuus on lohduton.

Myllykoskenkaan tulevaisuus ei näytä valoisalta. Sen pienyrityksistä suuri osa on riippuvaisia tehtaan toiminnasta. Mikäli paperikonsernin ostaa UPM, Myllykosken yksikkö tuskin jatkaa toiminnassa. Se on huonokuntoinen ja lisäksi UPM:llä on jo toiminnassa oleva tuotantolaitos Kymijoen varrella.

Raskaan teollisuuden kultakausi näyttää jäävän lyhyeksi. Vaikka kyseessä olisikin ”luonnollinen poistuma” tai kylän kestävää kehitystä edistävä päätös, se tuskin lohduttaa mylsäläisiä. Niin, ja entäs MyPa? Hanna Tykkä

Cocktail Battle Pernord Ricard Finlandin järjestämässä Ravintola Teatteri Cocktail Battlessa Suomen tasokkaimmat cocktail-baarit kilpailevat parhaan baarin tittelistä. Kilpailuun valittiin hakemusten perusteella 12 baaria, joiden edustamat kahden hengen tiimit kamppailevat viidessä osakilpailussa toisiaan vastaan.

Pisteytys tapahtuu juomien maun ja ulkonäön, mutta myös kilpailijoiden yleisönviihdyttämistaitojen perusteella. Kilpailun juontajana toimii stand-up –koomikko Sami Hedberg, ja tuomariston puheenjohtajanan virkaa hoitaa kirjailija Tuomas Vimma.

Ravintola Teatteri Cocktail Battlen finaalissa 23.11.2010 kamppailee vastakkain neljä parhaiten kilpailussa menestynyttä baaria.

Ravintola Teatteri, Pohjoisesplanadi 2

?

Promootio

= Promootio on kolmipäiväinen yliopistollinen juhlatilaisuus, jossa tiedekunta myöntää valmistuneille tutkintojen arvonmerkit.

Valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa promovoidaan sekä maisterin että tohtorin arvon saavuttaneita. Lisäksi voidaan promovoida esimerkiksi kunniatohtoreita tai riemumaistereita. Maisterit seppelöidään laakerinlehvin ja he saavat oikeuden käyttää sormusta, tohtorit hattua ja miekkaa.

Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin Kuninkaallisen Turun Akatemian aikana vuonna 1643. Vaikka promootio elää ja muuttuu ajan mukana, perinteillä on seremoniassa tärkeä rooli. Valtiotieteellisen tiedekunnan viimeisin promootio järjestettiin vuonna 2006, seuraava on vuorossa vuonna 2011.

Kevytanalyysi mainostauoista Katsotko enää televisiota? Onko sinulla fiksaatio sanoihin vastustuskyky, syväpuhdistava ja dermatologisesti testattu? Vastauksillasi ei ole merkitystä, sillä kaikesta huolimatta seuraavat opetukset saattavat pelastaa maailmaa. Jos pääset tulevaisuudessa vaikuttamaan televisiomainoksiin, vältä seuraavia sudenkuoppia: Dubbaus: Amerikkalainen meikkimalli tai ”satunnainen” hammastahnakojun ohi kävelevä tavis puhuu suomea ja kuva varmaan vain jätättää, niinkö? Se, että lafkan rahat ovat niin vähissä, että eri kohdemaihin ei ole varaa tehdä omia mainoksiaan ei lupaa hyvää. Miten voit olla varma tuotteen laadusta, jos asiakasviestintäänkään ei ole ollut varaa panostaa?!

Käsittämättömät lainit: Piilolinssimainoksessa houkutellaan ostajia sloganilla ”Vapauta halusi kommunikoida!” Ärsyttävät suupaltit saa siis hiljenemään poistamalla piilolinssit heidän silmistään? Panostakaa hyvien kääntäjien palkkaukseen...

Typerät kysymykset: ”Tuntuuko sinusta joskus siltä että mahasi olisi ilmapallo?” No ei, mutta jos tuntuisi, niin lentelisin aamuruuhkien yli tai tekisin raskaustestin…

Lopuksi vielä karu totuus: sinua on huijattu.

Mainostaja sai huomiosi ja hykertelee tyytyväisenä jalat pöydällä. Seinällä roikkuu motivaatiotaulu ”Huonokin julkisuus on hyvää julkisuutta.”

Nimim. Reklaamien raatelema

7

irtain

irtain

teksti ja kuvat

Alexandra Peth

Tutkain kysyy Mikä tapahtuma muutti elämäsi?

Niklas Krogerus Filosofia Elämäni muuttui, kun lopetin alkoholin juomisen 3 vuotta sitten.

Hanna Eräluoto Oikeustiede Uuden ihmisen tapaaminen muuttaa aina elämää.

Janna Lipiäinen Itä-Aasian tutkimus Merkittävin muutos elämässäni on ollut ryhtyminen järjestöaktiiviksi.

Jonna Karasmaa Psykologia Tutustuminen parhaisiin ja tärkeimpiin ystäviini.

Tero Oikeustiede Parisuhteen alkaminen muutti elämäni.

Klixillä kuultua ”Taas pitää muistaa siirtää kelloja.” ”En oo koskaan tajunnut, miksi se pitää tehdä syksyisin. Kuka nyt valoa aamulla tarvitsee?”

Facebookin tarina Vuonna 1984 syntyneen maailman nuorimman miljardöörin Mark Zuckerbergin tarinasta tehty kirja The Accidental Billionaires (2009) on muokattu David Fincherin ohjaamaksi elokuvaksi The Social Network (2010).

Tarina alkaa, kun tyttöystävä jättää Harvardissa opiskelleen Zuckerbergin (Jesse Eisenberg) vuonna 2003. Kostonhimonsa Zuckerberg purkaa nettiin bloggaamalla ja koodamalla, levittäen tytöstä materiaalia ympäri opiskelijaverkkoa kasvattaen samalla omaa mainettaan hakkerina. Opiskelijatoverit pyytävätkin häntä mukaan kehittelemänsä sosiaalisen verkkoyhteisön rakentamiseen, mutta ennen pitkää Zuckerberg vei idean pidemmälle pitäen kuitenkin kaiken kunnian itsellään. Syntyy Facebook.

Elokuva etenee pitkien takaumajaksojen avulla. Nykyhetkeä edustaa oikeudenkäynti, jossa Zuckerbergia (Jesse Eisenberg) syytetään Facebookin perustajakumppaniensa Eduardo Savierin (Andrew Garfield) sekä häntä hankkeeseen alun perin mukaan pyytäneen opiskelijajoukon pettämisestä.

Ideavarkauksien ja rahallisten syytösten lisäksi kysymys on ystävyydestä – siitä, mitä seuraa kun jotakin tehdään kaiken muun kustannuksella.

Kyllä riittää!

Perheenäiti tiskaa naama kestohymyllä kuorrutettuna ja kädet kuplissa kuin ei parempaa tietäisi. Mikäs äidillä on tiskatessa, sama astianpesuainepullo riittää vuoden loppuun ja vielä pitkälle ensi vuotta! Eikä edes tarvitse hinkata, jo tippa Fairya irrottaa lian. Fairy on entistä riittoisampi ja tehokkaampi – taas. Astianpesuainemainokset 60-luvulta tähän päivään julistavat kaikki samaa ilosanomaa tuotteen hämmästyttävästä kehityksestä. Mitä tekeekään entistä riittoisampi 2000-luvun Fairy, kun jo 90-luvun teholla pesi moninkertaisen määrän astioita kilpaileviin tuotteisiin verrattuna.

Toisaalta, oliko 80-luvulla Fairy sittenkään niin laadukas kuin mainoksissa annettiin ymmärtää, onhan jokaisen uudistetun etiketin myötä purkillinen edellistä riittoisampi, tehokkaampi, hellävaraisempi ja muuten vaan parempi. Milloin saavutetaan huippu?

Laura Rauhala

Pyhäinpäivän menovinkki Keskuspuistosta, Metsäläntien eteläpuolelta löytyvä eläinten hautausmaa on hämmentävällä tavalla rauhoittava vierailukohde luonnon keskellä. Kolmentuhannen pienen ja tiheään istutetun hautakiven joukosta voi bongata esimerkiksi Paasikiven koiran viimeisen leposijan. Sympaattisista muistopaaseista osa on koristeltu kuvin sekä ytimekkäin, kaipausta huokuvin värssyin. ”Kaikki pitivät sinusta, Nipsu!”. Osa lemmikinomistajista taas on äitynyt runoilemaan lyyrisemminkin sanankääntein kaihostaan menetettyä eläinystäväänsä kohtaan. Ei mennyttä takaisin saa, eikä korviin enää kantaudu tuttua raapimista kynnyksen ta-

kaa, mutta haikeus leijuu puiden katveessa väräjävässä kevyessä tuulenvireessä. Uinuvien lemmikkien muistoa kunnioittavassa labyrintissä käyskennellessä huomaa, että osaa haudoista kukitetaan ja hoivataan liikuttavan usein, mutta moni näyttäytyy tylyn rapistuneena kivenmurikkana, josta juuri ja juuri pystyy erottamaan lyhyen lemmikkinimen. Eläinten hautausmaan epätodellinen tunnelma seilaa kammotuksen, huvittuneisuudensekaisen liikutuksen sekä viihtymisen hiljaisessa ristiaallokossa.

Elina Hirvonen

Toimitus suosittelee Anton & Anton Helsinkiin rantautunut Anton & Anton (Museokatu 19) on ruokakauppa, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota maukasta, lähellä tuotettua ruokaa elämyksellisessä myymäläympäristössä. Anton & Antonissa pääosassa on ruoka: ruuan alkuperälle ja tuottajille annetaan kasvot ja samalla edistetään kotimaisen ruuan arvostusta. Laajasta tuotevalikoimasta löydät muun muassa tuoreet ja pakkaamattomat lihat villisiasta viljapossuun sekä runsaasti viljatuotteita, juustoja, vihanneksia, hilloja ja erilaisia juomia. Erinomainen palvelu!

Aktiivisuus Vituttaako Päivi Räsänen tai pakollinen menetelmäkurssi? Muista, että osallistumatta et voi vaikuttaa! Surkean kurssin proffa ei tiedä, että et saanut kymmenen sivun aineiston analyysia koskevasta esseestä mitään irti, ellet kerro sitä hänelle. Palautejärjestelmää ei ole luotu turhaan, ja se edellyttää omaaloitteista aktiivisuutta niin opettajien kuin oppilaidenkin osalta. Jos unohdit äänestää kirkollisvaaleissa, ota vahinko takaisin ensi keväänä uusia kansanedustajia valittaessa.

Lungi Vielä viime keväänä Kortteliravintolan nimeä kantanut Lungi keräsi ystäviä ja uusia nimiehdotuksia Facebookissa. Lungi on nimensä mukaisesti mutkaton paikka – ruokalistakin muuttuu kokin mielen mukaan.

Asiakkaille on tarjolla maistuvan ruoan ja juoman lisäksi ilmainen wlan-yhteys. Ravintola Lungi, Korkeavuorenkatu 2.

Maria Lieto 8

9

”

Suomeen on syntynyt yhden ainoan totuuden ympärillä pyörivä keskustelutyhjiö.

Yhden politiikan lumedemokratia teksti Jarno Louhelainen

• kuvitus Mia Niemelä

Kun poliitikkojen vaalirahoitukseen liittyvä sotku tuli mediassa esiin, hämmästyivät suomalaiset. Eihän tällaisesta tiedetty mitään! Kohu ei vieläkään ole laantunut, mutta eikö ketään kiinnosta, miksi korruptiosta alettiin keskustella julkisesti vasta toukokuussa 2008?

Katja Boxberg ja Taneli Heikka kertovat kirjassaan Lumedemokratia (WSOY) Suomesta, jossa konsensusdemokratia on luonut maan, jossa on vain yksi virallinen totuus, ja jossa julkista keskustelua ei käydä. Politiikka pyörii samoilla vanhoilla periaatteilla vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ilman, että kukaan on matkan varrella kyseenalaistanut sen toimivuutta tai oikeudenmukaisuutta.

Kun Suomessa nähdään tarpeelliseksi säätää uusia lakeja, tulevat valmiit paperit kansanedustajien pöydille työryhmien työpajoista. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset kysymykset käsitellään talousneuvostossa ja keskiviikkokerhossa. Huomattavan suuri osa Suomen päättäjien ja vaikuttajien poliittisesta keskustelusta käydään suljettujen ovien sisällä. Mielipiteet muodostetaan jo ennalta ja päätökset tehdään vain muodollisesti silloin kun sen aika on. Tämä on johtanut siihen, 10

että politiikka on menettänyt läpinäkyvyytensä. Koska suurta osaa yhteiskunnallisesta keskustelusta ei käydä julkisuudessa, on rivikansalainen menettänyt kosketuspintansa politiikkaan. Ei ihme, että äänestysprosentti laskee tasaisesti, jos kukaan ei näe antamansa äänen vaikutusta asioiden kulkuun.

Eturivin poliitikot näkyvät mediassa väittelemässä ajankohtaisista asioista ainoastaan vaalien alla ja voittajien löydyttyä keskustelu suurimmaksi osin kuolee.

Boxbergin ja Heikan mukaan puolueet eivät kuitenkaan uskalla haastaa toisiaan edes ääniä kalastellessaan. Suomalainen, muihin länsimaihin verrattuna melko ainutlaatuinen, kolmen lähes yhtä suuren puolueen järjestelmä, jossa kaksi eduskuntavaleissa parhaiten pärjännyttä puoluetta muodostavat yhdessä hallituksen, estää puolueita ryhtymästä taisteluun toisiaan vastaan. Jokaisen on pystyttävä pitämään

hyvät välit muihin, jotta mahdollinen hallitusyhteistyö saataisiin käyntiin lämpimissä merkeissä heti vaalien jälkeen. Jyrkkiä linjoja ei uskalleta ottaa, koska on varauduttava kompromisseihin. Kolme puoluetta päättävät pitkällä aikavälillä keskenään asioista tavalla, jossa jokainen joutuu joustamaan tavoitteistaan. Tällöin syntyy poliittinen ilmapiiri, jossa toimijat eivät pyri omasta mielestään parhaaseen lopputulokseen, vaan tavoitteeksi tulee löytää konsensus.

Tätä vallitsevaa järjestelmää Boxberg ja Heikka kutsuvat konsensusdemokratiaksi.

Lumedemokratiaksi, jossa kansa jää ilman edustajia. Jos tasapaino löytyy kompromissista, jossa kaikki osapuolet joutuvat joustamaan omista tavoitteistaan mahdollisimman vähän, on päättäjistä harva valmis kyseenalaistamaan sitä, kuinka oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen lopputulokseen oikeastaan päädyttiin.

Yhteiskunnasta tulee konsensushakuinen, se pyrkii vain ja ainoastaan saavuttamaan tasapainon eri toimijoiden välillä. Ihanteet ja koko edustuksellisen demokratian idea unohtuu diplomatian alle. Koska nykyisessä poliittisessa järjestelmässämme konsensuksen tavoittaminen on jokaisen puolueen eduksi, on Suomeen Boxbergin ja Heikan mukaan syntynyt yhden ainoan totuuden ympärillä pyörivä keskustelutyhjiö. Nykyisten toimintamallien kyseenalaistamista ei katsota hyvällä, ja avointa keskustelua vaihtoehdoista tai ongelmista ei suostuta käymään. Kun joku esimerkiksi epäilee nykyisen maahanmuuttopolitiikan olevan huonoa, leimataan puhuja heti rasistiksi.

Tämä tyhjiö on johtanut hyvin erikoiseen tilanteeseen, jossa poliittiset elimet ovat arvostelun ulkopuolella. Kuinka monessa länsimaassa ministeriön epäiltyjen virheiden tutkimista johtaa kyseinen ministeriö itse?

Kuinka monessa länsimaassa tuomarit valitaan poliittisin perustein, ei puolueettomasti lainopillisten ansioiden mukaan? Muualla maailmassa on tavallista, että politiikan pettäessä virheen tehneet tahot metsästetään esiin ja naulitaan median tuomittavaksi. On toissijaista, onko poliittinen ajojahti moraalisesti oikein, koska Suomessa virheitä tehneet saavat perinteisesti jatkaa työskentelyään ilman minkäänlaista syyllistämistä. Konsensusdemokratiassa yhden tahon erehtyminen tarkoittaa kaikkien erehtyneen, eikä virheitä suostuta hyväksymään. Politiikan läpinäkymättömyys on tahallista.

Ongelmien suuruutta lisää se, ettei konsensusdemokratia edes johda hyviin lopputuloksiin. Suomea vaivaavat suuri työttömyys, työvoiman vähäinen liikkuvuus, korkeat verot, korkea hintataso, matalat palkat ja yrittäjyyden vaikeudet. Edes sosiaaliturvamme ja terveydenhuoltomme ei-

vät pärjää vertailussa muille pohjoismaille.

Kaikki kärsivät, koska kaikkien etua pyritään ajamaan samalla kertaa. Yhden tasapainopisteen ympärillä pyörivä yhteiskunta ei kehity. Suomessa sekä maatalouden että teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin muissa teollistuneissa länsimaissa keskimäärin. Siinä missä muut ovat siirtymässä palveluyhteiskunniksi, pyritään Suomessa edelleen suojaamaan työpaikkoja aloilla, joilla olemme jo menettäneet kansainvälisen kilpailukykymme. Silti pyrimme pitämään kynsin ja hampain kiinni jokaisesta työpaikasta. On luonnollista että maailma muuttuu. Kuolevien, tehottomien ja vanhaksi jääneiden alojen tilalle syntyy lopulta uusia ja tuoreita aloja. Ehkä kuolevat, tehottomat ja vanhaksi jääneet poliittiset perinteet saavat vielä joskus tehdä samalla tavalla tilaa.

11

työn opiskelija

kohti tuntematonta ja sen yli Kirjoittaja on graduntekijä, joka työskentelee valtsikalaisten ammattiliitossa SVAL:ssa asiamiehenä.

Kookoksinen

kasvis-tofu- wokki Kasvisruokavalioon ennakkoluuloisesti suhtautuva toimittaja yrittää pelastaa maapallon ja kokkaa kasvisruokaa.

fua amatonta to 1 pkt maust 2 sitruunaa iä 1 rkl inkiväär kynttä in ul 3 valkosip ¼ kaali a 300g lanttu a na ka 3 pork nuudeleita maitoa 1prk kookos 1rkl soijaa öljyä kurkumaa chilijauhetta

kauhan varressa

S tina M äntyniemi

ja

J utta J uvenius •

kuva

S tina M äntyniemi

Mausteinen sitruunamarinadi karkottaa tuloaan tekevän syysflunssan, ja kylmiä iltoja lämmittävät wokatut kauden juurekset lempeässä kookosmaidossa.

Aloita valmistamalla tofulle marinadi. Raasta kahden sitruunan kuori, purista sitruunoista mehu ja sekoita joukkoon vähän hedelmälihaa. Lisää raastettu inkivääri ja pilkottu valkosipuli. Lorauta sekaan tilkka öljyä, ruokalusikallinen soijaa ja mausta hyppysellä chilijauhetta. Parhaan lopputuloksen saat käyttämällä kookos-, pähkinä- tai rypsiöljyä. Oliiviöljy ei voimakkaan makunsa vuoksi sovi marinadiin, eikä sitä tulisi oikeaoppisesti kuumentaa wokkaamisen vaatimaan lämpötilaan. Laita pilkotut tofukuutiot marinoitumaan noin tunniksi.

Seuraavaksi kuumenna pannu, paista marinadista poistetut tofut rapeiksi öljyssä ja nosta syrjään. Heitä pannuun kuoritut ja pilkotut porkkanat, lanttu ja kaalisuikaleet ja wokkaa riittävällä lämmöllä nopeasti rapeiksi. Keitä nuudelit ja lisää ne pannulle. Kaada sekaan kookosmaito ja mausta kurkumalla ja tofun marinadilla maun mukaan. Kuumenna.

Kokkitiimin kommentit: Kokkitiimi kaali! Tämä erinomainen, edullinen ja kevyt vihannes on parhaimmillaan rapeina, wokattuina suikaleina. Kookosmaito pehmentää mukavasti marinoitujen tofukuutioiden kirpeää aromia, ja kauden juurekset ovat paitsi maukas, myös muodikas vaihtoehto. Jos et kuitenkaan juokse trendien perässä, voit halutessasi esimerkiksi korvata lantun sipulilla. Lihansyöjän ei kannata kavahtaa tofua, sillä maustettuinakin kuutiot maistuvat lähinnä, no miltäpä muultakaan, kuin kanalta.

12

Aki Reinimäki Annina Mäkinen

teksti kuva

Haluan muutoksen oppimisen kulttuuriimme Sain sähköpostilistalta viestin, jossa kehotettiin vastaamaan opetusja kulttuuriministeriön (OKM) kyselyyn oppimisesta ja yliopistojen kehittämisestä. Vastasin, jätin jopa yhteystietoni ja pyysin lähettämään koosteen vastauksista. Kerrankin oli mahdollista viestiä suoraan ministeriöön, mitä mieltä asioista olen.

En voi väittää olevani yliopistokoulutuksen yleisasiantuntija, mutta uskon tuntevani yhteiskuntatieteellisen alan koukerot melko hyvin.

Olen työssäni tavannut opiskelijoita kaikista Suomen ”valtsikoista”, eikä viesti juuri eroa yliopistosta toiseen: opintojen suunta on epäselvä ja tulevaisuus vaikuttaa hämärältä.

Viestini ministeriöön oli kitkerä. Olen kyllästynyt nykyiseen oppimisen kulttuuriin. Kun OKM:n kyselyssä kysyttiin, mikä edistää hyvää oppimista, vastasin motivaatio. Motivaatio auttaa jaksamaan ja myös oikeasti oppimaan. Nykyinen oppimisen kulttuuri on sellainen, jossa opitaan juuri sen verran että päästään tenteistä läpi, koska ei ole motivaatiota. Oppimisen motivaation huippu saavutetaan jo kauan ennen yliopistouran alkua – kirjastojen lukusaleissa, puistonpenkeillä ja valmennuskursseilla, ennen pääsykokeita.

Minne motivaatio katoaa? Aluksi se ei katoa mihinkään. Uutena opiskelijana on ja pitääkin olla intoa täynnä itsensä sivistämisen areenalla, tiedon ja viisauden tyyssijassa, yliopistossa. Vaikka perusopintojen massaluennot ja sivuaineiden kirjatentit eivät aina vastaa omia kuvitelmia akateemisesta oppimisesta, jaksaa uusien kokemusten, ystävien ja avointen mahdollisuuksien voimalla hyvin.

Motivaatio kuitenkin lopahtaa usealla jo kandivaiheessa, kun eriasteinen kyynisyys ja näköalattomuus saavat tilaa ajatuksissa.

Epävarmuus omasta osaamisesta, epätietoisuus työelämästä ja huoli tulevaisuudesta aiheuttavat opintojen hidastumista ja oppimismotivaation laskua.

Tämä on yleinen ongelma meillä generalisteilla. Lääkärit, opettajat, juristit ja muut ammattiin valmistuvat ovat useasti motivoituneita opintojen loppuun asti. Heillä on selvä suunta, he tietävät, mitä oppimallaan tulevat tekemään.

Haluan oppimisen muutoksen yliopistoomme. Haluan, että opiskelijat ovat pääsykokeista gradunjättöön asti motivoituneita, innostuneita ja ylpeitä oppimastaan. Meidän pitää pystyä tuntemaan

tyytyväisyyttä tekemästämme valinnasta – olipa se mikä tahansa.

Olemme yliopistossa kasvamassa maistereiksi, oppineiksi, asiantuntijoiksi.

OKM:n kyselyssä kysyttiin jatkokysymyksenä, miten hyvää oppimista parhaiten tuetaan. Eli miten motivaatiota parannetaan? Vastaukseni oli: lisäämällä työelämälähtöisyyttä. Kaikki me kuljemme lopulta viimeisen kerran Snellmanian pääovesta ja astumme yliopistokuplan ulkopuolelle, työelämään.

Nykyään olemme auttamattomasti myöhässä työelämäidentiteetin luomisen kanssa. Vaikka jo valintaoppaassa pääaineet kuvaavat tutkimusalaansa ja työelämään sijoittumista, eivät mielikuvat tulevasta ole opiskelijoilla riittävän vahvoja. Eivätkä pelkät mielikuvat sitä paitsi riitä. Muistettava on, että oppiminen ei ole vain opiskelijoiden tehtävä – opettajien rooli on aivan keskeinen. Myös opettajien ja tutkijoiden pitää tuntea työelämä ja sen vaatimukset.

Opinto-oppaissa kurssien kohdalla kuvataan kurssien sisältöä, mutta kurssin jälkeen opiskelijalle ei välttämättä jää käsitystä siitä, mitä juuri opin ja miten opittua hyödynnetään myöhemmin. Kirjatenteistä puhumattakaan. Sivumennen täytyy todeta, että on erittäin hyvä, jos palautejärjestelmää muokataan pakollisuuden suuntaan – pakollisuus pistää sekä opiskelijan että opettajan miettimään opintojakson hyötyjä.

Me tarvitsemme realistisen näkemyksen siitä, mitä meistä tulee isona, mitä todella opimme ja miten voimme hyödyntää oppimaamme yliopiston jälkeen. Me tarvitsemme muutoksen oppimiskulttuuriin.

Se edellyttää ensinnäkin sitä, että peruskursseista lähtien opettajat ja opiskelijat yhdessä määrittävät, mitä kussakin opintojaksossa on tarkoitus oppia ja miten se suhteutuu myöhempään aikaan. Opintojaksojen sisällöt pitää jatkossa suunnitella entistä paremmin siten, että jokaisesta kurssista jää jotain konkreettista osaamista opiskelijan taitopakkiin. Tarkoitus ei tietenkään ole tehdä valtsikasta ammattikoulua, mutta yliopiston pitää pystyä näyttämään suuntaa.

Kun suunta on selvä ja opiskelu tuntuu mielekkäältä, syntyy myönteinen kierre, joka ruokkii motivaatiota ja hyvää oppimista entisestään. Kun tietää, että panostamalla oppimiseen saa selkeän hyödyn, on oppiminen kannattavaa.

13

Pieni muutos suunnitelmiin teksti

L aura R auhala •

kuvitus

A nnina H akkarainen

Kevättalvella 2009 kaikki oli niin kuin pitikin. 24-vuotias Henni oli juuri valmistunut ammattikorkeakoulusta ja menossa oli jo toinen, joskin pienoiseksi pettymykseksi osoittautunut, koulutusta vastaava työsuhde. Henni etsi aktiivisesti uusia mahdollisuuksia, ja kunnianhimoisen naisen tavoitteet työuran suhteen olivat korkealla. Ja miksi eivät olisi olleet? Nuorelle kaikki ovet ovat avoimia.

Kevät ja työnhaku eivät kuitenkaan olleet

myöhään ja sitä jatketaan liian kauan. Edus-

olevan motorisesti keskivertoa lahjakkaampi.

vauvan kanssa kahden oli myös tylsää ja yksi-

vansa vakavasti sairas. Pitkän googlettamisen

dollisimman pitkään. Tämä oli myös Hennin

- En mä ikinä ollut ajatellut, että välttämättä

Ensisynnyttäjien keski-ikä vuonna 2009 oli

pelkkää auringonpaistetta. Henni oli ollut huonovointinen jo pidempään ja pelkäsi olejälkeen tietokoneen näytölle alkoi tipahdella

yllättäviä diagnoosivaihtoehtoja. Yksi toistui

muita useammin: raskaus. Mitä ihmettä? Monen positiivisen raskaustestin jälkeen totuus

oli pakko hyväksyä. Uutinen pysäytti Hennin ja tämän poikaystävän täysin - tätä ei oltu suunniteltu. Poikaystävä antoi Hennille vapaat kädet ratkaisun tekemiseksi.

- Se viikonloppu oli yhtä ei-ei-kyllä-ei-kyllä-

kyllää. Ja sitten se oli kyllä.

Valmiit suunnitelmat sai unohtaa tai ainakin

suunnitella uudella kaavalla.

Opetusministeriön työryhmän selvityksen

mukaan Suomessa opiskelu aloitetaan liian

14

kunnassa nuoria kehotetaan valmistumaan pian, jotta he ehtisivät olla työelämässä mah-

suunnitelma. Hän suoritti opinnot määräajassa ja siirtyi työelämään jo ennen kuin uuni-

tuore todistus oli saatu kouraan. Hennillä oli päässään tarkasti suunniteltu nousujohteinen urasuunnitelma. Toisin kuitenkin kävi. Työ

vaihtui vauvakerhoon ja muskariin. Henni

myöntää, että työelämästä äitiyslomalle siirtyminen niin pian valmistumisen jälkeen pelotti.

- Toisaalta näen tämän myös hyvänä ratkai-

suna. Nyt olen 26 ja takaisin työelämässä.

Henni on äiti rennolla otteella, hän puhuu

pennuista ja mukuloista eikä hössötä. Kun

lapsi oppi kävelemään ennen aikojaan, Henni ei hehkuttanut superlasta, totesi vain lapsen

Kaverit eivät kuvailisi jämäkkää Henniä vauvaihmiseksi.

tulisin äidiksi, Henni toteaa.

Hennin kaveripiiri on pysynyt vauvan syn-

tymän jälkeen samana, eikä Henni koe, että

kukaan suhtautuisi häneen eri tavalla. Miksi toisaalta kenenkään pitäisikään muuttaa

suhtautumistaan, kun mikään ei oikeastaan ole muuttunut? Hennin mielestä sosiaalinen

elämä on pysynyt lapsen syntymän jälkeen yllättävän samanlaisena. Oma perhe asuu kaukana, mutta poikaystävän vanhemmat auttavat tarvittaessa.

Henni saa nuoren vauvaperheen elämän

kuulostamaan seesteiseltä. Näin helpostiko

kaikki sujuu? Henni myöntää, että alussa arki

Äitiysloma on takana ja Henni käy jälleen

näistä. Elämä pyöri vauvan ympärillä ja työ-

töissä – samassa paikassa, johon oli ennen

28,2 vuotta. Perheen perustamista lykätään

tajaa tapaamaan Henni tulee suoraan työ-

elämän haasteita oli ikävä.

monesta syystä. Pitäisi valmistua, hankkia

omistusasunto, auto, vakituinen työpaikka ja elämänkokemusta ennenkuin uskalletaan saada lapsia. Kun vauva ilmoitti tulostaan, Henni

oli vastavalmistunut ja poikaystävä vielä opis-

raskautta kyllästynyt.

Entäs sitten ne urasuunnitelmat? Toimit-

haastattelusta, joka päättyi työsopimuksen allekirjoittamiseen. Ja taas menivät suunnitelmat uusiksi.

kelija. He asuvat vuokralla ja kulkevat julkisil-

la, mutta eivät koe lapsen takia menettäneensä mitään. Elämänsuunnitelmien tarkka aikatauluttaminen tuntuukin hieman absurdilta,

eihän mikään ole saavuttamattomissa, vaikka perheessä olisi myös lapsi.

- Suunnitelmat voi aina järjestää uudelleen,

Henni muistuttaa.

15

Lauri Laavakari todeta luotettavasti. Kuten tiedetään, säätilan

nekaasupäästöt. Suomen ilmasto voi seuraa-

mastotutkimuksiin sisältyy paljon merkittäviä

tämään välittömästi.

ja ilmaston vaihtelua ja muutoksia voidaan

arvioida vain pitkällä aikavälillä. Lisäksi ilepävarmuustekijöitä.

- Kyseessä ei kuitenkaan enää ole pelkkä

sattuma, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija, filosofian tohtori Heikki Tuomenvir-

ta Suomen Kuvalehden haastattelussa. Maan ilmakehän lämpeneminen on tosiasia.

Euroopan keskilämpötila on sadassa vuo-

dessa noussut jo melkein asteella ja viimeisten

Pekka Haimi

50 vuoden on arveltu olleen lämpimin ajanjak-

Ilmasto

– viides valtiomahti? teksti

Hanna Tykkä • kuvat Pekka Haimi ja Lauri Laavakari

Poikkeuksellisen voimakkaat sääilmiöt ovat olleet kuluvan vuoden merkittävimpiä uutisaiheita.

Ihmishenkiä on menetetty ja kokonaisvahingot ovat kasvaneet mittaamattoman suuriksi.

Säätila on hallinnut elämäämme odottamattoman voimakkaasti ja usein. Mistä oikein on kyse?

16

so lähes 1500 vuoteen. Maallikon tuntuma esi-

merkiksi viime kesän paahteen ja salamoinnin

perusteella on hyvin samansuuntainen. Heikki Tuomenvirta muistuttaa kuitenkin, ettei

”säästä pidä päätellä ilmastoa”. Varmuudella voidaan silti sanoa ilmaston lämpenevän ja nimenomaan ihmisen ansiosta.

vassa kymmenessä vuodessa lämmetä jopa 3 astetta, vaikka päästöjä onnistuttaisiin vähen-

Lämpötila siis jatkaa nousuaan maailman-

laajuisesti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien kasvaessa. Ennusteiden mukaan eniten tulevat lämpenemään napojen läheisyydessä

olevat alueet, jollaisella mekin elämme. Lisäksi lauhkean ilman manneralueilla kesien odotetaan kuivuvan ja talvien kostuvan. Esimerkiksi

viime kesänä Suomeen saatiin Venäjän laajoille manneralueille syntyneestä korkeapaineesta johtuen poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa

ilmaa. Tavallisesti kesäisin viileää ja kosteaa ilmaa on tullut Suomeen Atlantilta.

Viime talven kireät pakkasetkin saattoivat

johtua nimenomaan Siperian mantereisesta, kuivasta ja kylmästä

ilmastosta. Laajemmassa mittakaavassa il-

selväksi, että sää ei ole enää pelkkä small

suomessa

makehän lämpenemisen on arveltu johtavan

talk -tilanteiden oljenkorsi. Säästä sopii nyt sessakin mielessä. Lumista ja kylmää talvea

Tuomenvirta oli mukana toteuttamassa Il-

seurasi nopeasti lämmin ja kostea kevät. Lop-

arvioitiin erilaisten mallien avulla ilmaston-

kit lienevät jo nähtävissä. Atlantin ja Venäjän

muutoksen vaikutuksia Suomen oloihin. Työ-

Vuoden 2010 uutisotsikoita selaillessa käy keskustella niin taloudellisessa kuin ekologi-

pukesä kärsittiin helteistä ja sen sytyttämistä

metsäpaloista, sekä tietenkin ennätyksellisen rajuista myrskyistä.

Sitä, johtuvatko kuluvan vuoden aikana ko-

kemamme suuret säävaihtelut nimenomaan

ilmastonmuutoksesta, on lähes mahdotonta

ilmastonmuutos

ja

sääolot

matieteen laitoksen FINSKEN-hanketta. Siinä ryhmän lopullisen arvion mukaan Suomen

keskilämpötilassa on vuoteen 2080 mennessä

odotettavissa noin 2-7 asteen nousu ja sademäärässä noin 5-40 prosentin lisäys. Kenel-

lekään ei liene yllätys, että kehityssuunnan suurimpana taustatekijänä ovat kasvihuo-

muun muassa talvisateiden ja tulvien lisään-

tymiseen etenkin Euroopassa, jossa ensimertasankojen väliin jäävä Suomi on kuitenkin

kaikkina vuodenaikoina kahden erityyppisen ilmamassan välissä. Niinpä viime talven sankat lumipyryt vuorottelivat kipakoiden pakkaspäivien kanssa ja osuivat välillä jopa

päällekkäin. Vaikka valtameri Golf-virtoineen lämmittää yleensä Suomen talvia, tarjoilee

pakkasherra idästä myös kylmää ja kuivaa ilmaa.

17

kolumni Marja Hintikka - kirjoittaja elää työn ja olemattoman opiskelijaelämän hirvittävässä ristipaineessa

Pekka Haimi

Pekka Haimi

Sääilmiöt suomalaisessa mediassa

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on

onko vuoden sääilmiöiden taustalla pelkkä

huomattavasti, jolloin vettä sekä sataisi entis-

olla intohimoinen salaliittoteoreetikko havai-

arveltu vaikuttavan voimakkaasti veden kokonaiskiertoon. Kierron on arveltu kasvavan

tä enemmän että haihtuisi aiempaa runsaammin. Lämmetessään Ilmakehä ja vesialueet

sitovat enemmän kosteutta ja tämä puolestaan saattaa lisätä ukkosmyrskyjen voimaa

ja esiintyvyyttä. Ainakin uutisotsikoiden mu-

kaan rankkasateiden ja tulvien määrä on jo nyt lisääntynyt. Lisäksi kuivien alueiden vesipula on pahentunut.

Suomen ilmasto voi seuraavassa kymmenessä vuodessa lämmetä jopa 3 astetta.

Yllättävää kyllä, tekniikan ke-

hittyessä meteorologien työ on käymässä yhä haastavammaksi ja useamman vuorokauden

sään ennustaminen on erittäin hankalaa. Ilmastokehityksen

ansiosta matalapaineiden kul-

kureitit mantereilla ovat muut-

tumassa. Kun näiden tuulia ai-

heuttavien ilmamassojen liikkeet muuttuvat,

siirtyy esimerkiksi rajuilmojen esiintyvyys

uusille, aiemmin myrskyjen katveeseen jääneille, Suomen kaltaisille alueille. Hellejaksojen kestojakaan ei kesällä osattu arvioida,

koska säärintamien sijaintien ennustaminen on vaikeutunut.

y h ä p e l k k ä ä s p e k u l a at i o ta

Kaikki yllä esitetyt yhteydet ovat kuitenkin edelleen vain arvioita. On liian aikaista sanoa,

18

tilastollinen vaihtelu vai onko kyseessä pysyvämpi asioiden tila. Ei kuitenkaan tarvitse takseen selkeitä yhteneväisyyksiä ilmastonmuutoksen etukäteisarvioiden ja esiintyvien meteorologisten ilmiöiden välillä.

Luotettavampia tutkimustuloksia ja en-

nustettavampia kelejä odotellessa, voi säähätätapauksissa turvautua vaikkapa alan venäläiseen huipputeknologiaan. Aiemmin Laboratorium B:n nimellä tunnettu Obninskin kaupunki Moskovan lounaispuolella on kuulu

sekä maailman ensimmäisestä ydinvoimalasta että merkittävästä fyysikan osaamisestaan.

Obninskissa on oma säätutkimustorni, joka saa tarinan mukaan auringon paistamaan aina tarpeen tullen.

PAKKASELLA Kova pakkanen toi kaukolämpölaskuun parikymppiä lisää – Kauppalehti 3.2.2010 Pakkaskausi paukuttelee ennätyksiään – Satakunnan Kansa 9.2.2010 LUMESTA Kaikki Etelä-Suomen lumi ei ehkä sula edes kesällä – Iltalehti 10.3.2010 Lumi ei katoa Helsingistä kuskaamalla – Helsingin Sanomat 1.3.2010 TULVAT Ruotsi siivoaa rankkasateiden jälkiä ja odottaa jo uusia – Satakunnan kansa 30.7.2010 Kahdeksan kuollut ja tuhansia evakuoitu Keski-Euroopan tulvissa – MTV3 7.8.2010 HELLETTÄ Ilmatieteen laitos varoittaa helteistä – Satakunnan kansa 10.7.2010 Hurjin helle 1000 vuoteen – piina jatkuu Venäjällä – Uusi Suomi 9.8.2010 METSÄPALOJA Venäjällä raivoaa 282 metsäpaloa – Taloussanomat 27.7.2010 Venäjän metsäpalot heikentävät Suomen ilmanlaatua – MTV3 27.7.2010 MYRSKYÄ Salamointi voimakkainta yli kymmeneen vuoteen – YLE 5.8.2010 Kesän myrskyistä puolentoista miljoonan euron lasku – Kaleva 14.9.2010

ERRARE MEDIUM EST Telkkarissa nainen menee naimisiin Eiffel-tornin kanssa ja saa orgasmeja jousipyssyltä. Hyväilyjä saavat myös Berliinin muuri ja huvipuistolaite. Tosin sutinat muurin kanssa taitavat jäädä yhden illan jutuksi, kun rouva muuttaa Pohjois-Ruotsiin. Onneksi lähijoen sillasta saa hyvän rakastajan.

Subin Tosipaikka-dokumentissa puhutaan kohdeseksuaaleista, ihmisistä jotka tuntevat seksuaalista vetoa elottomaan ja näkevät esineillä sielun. Muutamassa sekunnissa Facebook-keskustelu karkaa käsistä: Eipä ole moni mieskään niin ryhdikäs kuin Eiffeli! Tulkaa irrottamaan pyörätelineestä! Silitysrautani käy kuumana, minuun.

Kohdeseksuaalisuudesta on tullut hetkessä hurtti vitsi. Ja läpänheittoa voi jatkaa saman viikon 4D-dokumentista “Apina on vauvani”.

Dokumentti on perinteisenä yleiskielen terminä synonyymi käsitteille asiakirja ja todistuskappale. Elokuvamaailmassa dokumentti viittaa siihen, että filmissä esitetyt ihmiset ja tapahtumat ovat todellisia.

Silti kaikki elokuvat ovat aina enemmän tai vähemmän sepitettä, tekijöidensä tulkintaa todellisuudesta. Kuulostaa yksinkertaiselta.

Dokumentti-sanalla on kuitenkin mediasisältöjen arvohierarkiassa ylevä kaiku. Dokumentaristi tai ex-dokumentaristi, paljon hienompi kuin vaikka journalisti! Dokumentti-nimittäjän voima on niin kova, että se saattaa naruttaa kääk-juoruille ja hullu maailma -uutisille tuhahtelevat katsomaan melkein mitä vaan. “4D: Söin keltaista lunta”.

Ja kaikki saavat oikeutuksen urkkia myös sitä maailman lihavinta naista, onhan se kuitenkin …no dokumentti. Sanoisin, että markkinointikikkana suorastaan nerokasta sanankäyttöä.

Kaupallisen median ainoa tehtävä on lopulta yksi ja sama: tuottaa voittoa omistajilleen. Eikä siinä mitään, hyvä niin. Kunhan vain kaikki median käyttäjät, siis kuluttajat, tämän ymmärtäisivät. Sisältöjä onkin silloin tällöin syytä pohtia myös niiden lähettäjien näkökulmasta.

Näyttääkö kaupallinen media dokumentin kohdeseksuaaleista siksi, että ymmärtäisimme paremmin seksuaalisuuden yhä monimuotoistuvaa maailmaa? Täyttyykö ohjelmapaikka, jotta vaietut saavat äänensä kuuluviin? Jokaisen median tulisi antaa aroille, kansakunnan kipupisteitä sivuaville aiheille niiden vaatima tila ja raivata paikkoja yhteiskunnalliselle keskustelulle, ei pelkälle mainosvirralle.

Yritysten yhteiskuntavastuusta puhutaan jatkuvasti, mutta missä on kaupallisen median yhteiskuntavastuu? Kaupallinen media kyllä lähettäisi myös saamenkieliset uutiset – jos uutistenlukija olisi alasti.

19

Haastateltavien tiet politiikan pariin ja eduskuntavaaleihin ovat melko perinteiset.

Castrénin kipinä syttyi viimeistään viime kunnallisvaaleissa, joihin hän lähti huolissaan nuorten asemasta päätöksenteossa.

Sittemmin ansioluetteloon on voinut lisätä merkinnän ”Helsingin Vihreiden nuorten puheenjohtaja”, joka nyt osaltaan velvoittaa osallistumaan eduskuntavaaleihin. Castrén kokee politiikalla olevan eri muotoja, omasta henkilökohtaisesta maailmanparannuksesta nykyisenlaiseen, ei-toivottuun suuryritysten etujen ajamiseen.

Myös Demarinuorten puheenjohtajuus ajaa ehdokkaaksi. Kontio itse kuitenkin kokee, että politiikka on muutakin kuin puoluepolitiikkaa. Hänestä kysymys ”mitä tänään syötäisiin?” on politiikkaa siinä missä kansainväliset sopimuksetkin. Vasta oppilaskuntataipaleen ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton, SAKKI ry:n osoitettua, että ”keskustelulla ja osallistumisella voidaan oikeasti vaikuttaa asioihin ja luoda muutosta.”,

löysi Kontio puolueohjelmat ja valitsi näiden joukosta Sdp:n.

Siinä, miten näemme koko hyvinvointivaltion, on pakko tapahtua suuri muutos, toteaa Männistö omasta halustaan lähteä ehdolle.

Castrénin ja Kontion tapaan varsinainen lähtö politiikkaan tapahtui viime kunnallisvaaleissa; tosin takana oli jo SYL:n puheenjohtajakausi ja ahkeraa kopoilua KY:ssa.

Poliittiset päätökset vaikuttavat elämäämme kaikkialla ja jatkuvasti, Männistö sanoo.

Kolmikkoa yhdistää vuosien järjestöaktiivisuus. Noilta ajoilta jokaiselle ovat tulleet tutuiksi vaikuttamisen kiemurat ja hallitussuhmuroinnit, politiikan käytännöt. Tutkain jäi kuitenkin kaipaamaan filosofikuningasmaista otetta ja motivaatiota politiikkaan – radikaalia muutosta! Kyllähän me valtsikalaiset nämä asiat myös oikeasti tiedämme paremmin; olemme oikeutettuja paikkaan Arkadianmäellä.

k u n m i k ä ä n e i r i i tä

Ehdokkaamme ovat lähes neljän vuoden ajan saaneet seurata sivusta, kun toisille sinivihreä, toisille taas porvarihallitus on maalaillut toimillaan Suomen tulevaisuutta.

Castrénin mielestä päätös lisäydinvoiman rakentamisesta oli virhe, toisaalta Vihreiden poislähtö hallituksesta olisi sekin ollut huono ratkaisu - kompromissit kuuluvat politiikkaan. Ydinvoimapäätös oli pettymys myös Kontiolle. Kritiikkinsä hän kohdistaa erityisesti Anni Sinnemäelle.

Miksi olla mukana hallituksessa, jossa kannatetaan lisäydinvoimaa, mutta samalla anella Youtubessa kansaa toimimaan sitä vastaan?

Männistö pääasiassa kiittelee hallituksen päätöksiä, mutta on harmissaan miljoonista, jotka valuivat lähestulkoon autioon Savonlinnan-Huuskosken -rataan eivätkä esimerkiksi metropolialueen liikenneinvestointeihin.

Eduskuntavaalit 2011 – mahdollisuus muutokseen?

Teksti Robert Torvelainen, Siiri Saastamoinen •

kuvitus

A nnina H akkarainen

Ensi keväänä katukuva täyttyy jälleen hymyilevistä pahvinaamoista ja suurista lupauksista. Paikkaa Arkadianmäellä tavoittelevat myös sosiologian ja sosiaalipolitiikan fuksit Verna Castrén ja Timo Kontio sekä kauppatieteiden maisteri Lasse Männistö. Tämänhetkisen eduskunnan mittapuulla he ovat kaikki nuoria ehdokkaita, mutta muuttavatko he ikäjakauman lisäksi mitään?

20

Lasse Männistö haluaa kannustaa opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa.

21

Männistö ei näe opiskelijoiden verrattain alhaisessa tulotasossa mitään ongelmaa, mutta olisi muiden ehdokkaidemme lailla valmis sitomaan opintotuen indeksiin. Hän haluaa kannustaa opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa.

Opintotuen tukiosa voisikin painottua opintojen alkuvaiheeseen nykyistä voimakkaammin, Männistö sanoo.

Kontio ja Castrén sen sijaan eivät usko kokoomuslaiseen kannustamiseen.

On käsittämätöntä, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka oletetaan ottavan lainaa elääkseen, Castrén pohtii.

Kontiosta opiskelijoiden asumislisä voitaisiin muuttaa ympärivuotiseksi. Suurempana ongelmana kaksikko kuitenkin näkee vailla opiskelupaikkaa olevien ja koulupudokkaiden määrän kasvun.

Timo Kontiolle tärkeitä arvoja ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.

Ulos kaapista!

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja Matti Apunen kirjoitti 7.9. Helsingin Sanomien kolumnissa ”Hei toimittaja, ketä kannatat?” toimittajien puoluesidonnaisuuksista. Hän on harmissaan siitä, että journalisti tonkii ”poliittisia roskalaatikoita” ilman, että joutuu itse suurennuslasin alle. Yksittäisen toimittajan kätketyt asenteet joutuvat harvoin syyniin, sillä kritiikin kohde on usein koko lehti.

Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu, että lehti ei voi asettua vaaleissa yhtä ehdokasta tukemaan. Yhdysvalloissa tosin suuret mediat asettuvat usein presidentinvaaleissa jommankumman ehdokkaan taakse. Entä jos Suomessakin olisi tällainen käytäntö? Apunen itse oli

22

Sauli Niinistön kannattaja ja täten joutui tarkkaan miettimään, mitä vastaehdokas Tarja Halosesta kirjoittaisi. Hän soisi tällaisen paineen muillekin kirjoittajille.

-Täydellinen puolueettomuus on illuusio, Apunen kirjoittaa.

Maailmankatsomus on mukana kaikessa, mitä toimittaja kirjoittaa. Se ei kuitenkaan tee huonoa journalistia - mikäli tämä itse avoimesti paljastaisi omat korttinsa. Samalla tämä helpottaisi lukijakuntaa valtamedioiden raportoinnin arvioinnissa.

Tämän haastattelun toimittajat ottavat haasteen vastaan ja paljastavat sidonnaisuutensa. Robert on kokoomuslainen jo vuodesta 2005 ja Männistön kampanjapäällikkö. Siiri puolestaan on Kontion kummipojan sisko ja hyvä perhetuttava

m i l l a i s ta s u o m e a o l l a a n l u o massa?

Millä perustein tämä epäpoliittinen sukupolvi sitten on valinnut puolueensa? 25-vuotiaina puolueeseen liittyneet Kontio ja Männistö korostavat, että halusivat tehdä valintansa itsenäisesti, eivätkä sattuman tai verenperinnön ajamina. Sen sijaan heti 18-vuotiaana puolueeseen liittynyt Castrén tunnustaa saaneensa vihreän aatteen perintönä kotoa.

Toki hän kuitenkin tutustui ennen liittymistään muutaman puolueen ohjelmaan, vaikka Vihreät tuntuikin itsestään selvältä valinnalta.

Itä-Helsingissä varttunut Kontio näki kolikon molemmat puolet jo nuorena. Tämän sanottuaan hän ryhtyy luettelemaan itselleen tärkeitä arvoja: solidaarisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Sdp sopi parhaiten yhteen hänen vallitsevien arvojensa kanssa. Liberaali Männistö taas uskoo, että ihmiset elävät onnellisina yhteiskunnassa, jossa yrityksille on taattu mahdollisuudet menestyä, ihmisillä on

sekä Vernan ystävä sosiologian fuksien kautta.

Ajatuksena oli pitää jutun perussävy suhteellisen kilttinä ja kettuilu minimissä.

Aivan hampaattomiksi ei kuitenkaan heittäydytty, sillä tarkoituksena ei ollut luoda tylsää luettavaa, mutta se vähäinen kritiikki pyrittiin tasapuolisuuden nimissä kohdistamaan kaikkia ehdokkaita kohtaan.

Se, että sidonnaisuudet on paljastettu, ei välttämättä muuta mitään. Ehkä sinä, hyvä lukija, saatat lukea jutun uudelleen ja löytää Apusen mainitsemia kätkettyjä asenteita ja epäjohdonmukaisuuksia.

Mutta kuten sanottua, täydellinen puolueettomuus on illuusio, eivätkä valtsikalaiset valitettavasti ole yli-ihmisiä. Vaikkakin luulemme olevamme.

mielekäs työ ja jossa vastuuta kannetaan itsestä ja toisista - siksi valinta oli Kokoomus.

Mikäli Castrén valitaan eduskuntaan, tulee Suomesta avoin, aito ja tasa-arvoinen, kaikista kansalaisistaan välittävä yhteiskunta. Konkreettiseksi toimeksi hän mainitsee ilmastolain laatimisen ja uusiutuviin energialähteisiin panostamisen. Kontio huomauttaa kysymyksen alkuun, että yksin ei saavuteta muutosta, eikä muutos riipu eduskuntaan pääsystä. Tämän sanottuaan hän siirtyy hahmottelemaan utopiaa nyky-paradigman muutoksesta: rahan perässä juokseva ”homo economicus” -ihmislaji katoaa Suomesta.

Männistö kiistää olevansa yhden asian mies tai populisti. Hänestä eduskunta saa riveihinsä tyypillisen helsinkiläisen kokoomuspoliitikon, jolle muun muassa yrittäjyys ja metropolialueen kehittäminen ovat tärkeitä tehtäviä.

Haastateltaviemme arkitoimien perusteella näyttäisi Castrén olevan heistä vähiten vihreä. Hän tunnustaa olevansa vain ihminen ja vierailevansa silloin tällöin autolla heinolalaisten ystäviensä luona, mutta vastaavasti suosii kasvisruokaa ja Männistön sekä Kontion lailla tarkkailee kulutustottumuksiaan.

Yksilön valinnoilla on merkitystä, mutta vasta politiikan avulla voidaan oikeasti saada aikaan muutosta, Castrén tuumaa.

Männistö ja Kontio pelastavat maapallon pyöräilemällä, eivätkä omista yksityisautoa.

Vappuisin Kontio marssii muiden työläisten tapaan - kenties velvollisuudesta?

Lopuksi muutama ohje äänestyskoppiin.

Kolmikkoamme pyydettiin rajaamaan pois äänestäjät, jotka varmasti tulisivat pettymään heidän ajamaansa politiikkaan.

Mikäli vastustat marxilaista ”jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan” –ajattelua, kannatat perussuomalaisia ja yksityisautoilua, tai haluat lisää valtionvelkaa, kannattaa ehdokkaamme unohtaa. Muista kuitenkin, että Aku Ankkaa äänestämällä et muuta mitään.

Verna Castren haluaa uudistaa ilmastolain ja panostaa uusiutuviin energialähteisiin.

23

Suunnannäyttäjä yleisön ehdoilla T eksti T iina L iukkonen • K uvat Y le

kuvapalvelu

Yleisradiolla on edessään valtavia haasteita, mutta toukokuussa Ylen toimitusjohtajana aloittaneella Lauri Kivisellä on suunnitelma.

Kivisen Yle on yhtiö, joka tarttuu reippaasti ja innostavasti uuteen.

Yleisradiossa on eletty piinallisia aikoja jo

aalla kauppatieteiden maisteri Lauri Kivisellä

tötoimenpiteille on aikaa pari vuotta. Pitkän

eikä säästöpaineille näy loppua. Mainosra-

kialla, muun muassa viestintäjohtajana vuo-

digitalisoitumisen aiheuttamiin mediakäytön

pitkään. Yhtiön tulevaisuuteen liittyvät pää-

tökset odottavat edelleen valmistumistaan, hoitteiset televisioyritykset maksoivat Yleisradion toiminnan rahoittamiseen käytettyä

lakisääteistä toimilupamaksua valtion tele-

visio- ja radiorahastolle vuoteen 2007 asti, Ylen taloudelle, sillä esimerkiksi vuonna

2006 toimilupamaksut ylsivät 9 miljoo-

naan euroon. Vuosi 2007 merkitsi Ylel-

le taloudellisia vaikeuksia myös siksi, että muutenkin kallis digisiirtymä johti piikkiin televisiolupien irtisanomisessa.

Sittemmin joukkopako on tasaantunut,

mutta silti televisiomaksun maksajien määrä

sina 1997-2003. Ennen astumistaan Yleisradion johtoon hän työskenteli Nokia Siemens

Networksin yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana.

Riippumattomuus voitaisiin varmaankin saavuttaa myös budjettirahoituksen kautta.

Kivinen on ehtinyt punnita linjavalintojaan

vähenee koko ajan, eikä trendiä ole helppo

toimitusjohtajan asemassa nyt puolen vuoden

joonaa euroa alijäämäiseksi ja tuleva rahoi-

tusmalli on edelleen avoin viestintäministeri

muutosten aika

myksen seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Myös Ylen laissa säädettyä julkisen palvelun

maailma, mediakulutus- ja käyttäytyminen

sekä tiedonvälityksen tekniikka muuttuvat

muuttaa.

Ylen talous jää tänä vuonna noin 30 mil-

ajan. Mihin suuntaan hän aikoo Yleisradiota viedä?

Suvi Lindénin siirrettyä Ylen rahoituskysy-

Muutos on Ylelle tärkeä sana. Koko media-

tehtävää vaaditaan uudelleenmääriteltäväk-

ja Ylen kaltaisen suuren mediayhtiön täytyy

si. Digitalisoitumisen ja kaupallistumisen edetessä koko media-ala on murroksessa ja uusien haasteiden edessä.

Ylen kaltaisen yrityksen johtaminen on vaa-

tiva tehtävä. Haaste siirtyi Mikael Jungnerilta

Lauri Kiviselle viime toukokuussa. 49-vuoti-

24

hän on toiminut useissa johtotehtävissä No-

”

mutta siitä luovuttiin televisioverkon digitalisoinnin myötä. Päätös oli kova kolaus

on pitkän linjan kokemus tietoliikennealalta:

pysyä muutoksessa mukana, mieluiten edelläkävijänä, Kivinen toteaa.

Kivinen erottaa Yleä koskevassa muutok-

sessa toisistaan kaksi aikajännettä. Lyhyemmällä aikajänteellä tärkeintä on saada talous

tasapainoon tämän vuoden alijäämästä. Sääs-

aikajänteen muutokset sen sijaan liittyvät koko mediasektoria koskeviin, esimerkiksi haasteisiin.

Talouden alijäämää kiinni kurovia toimen-

piteitä ovat muun muassa ulkopuolisten ostojen leikkaukset ja sitä kautta Yleisradion oman ohjelmatuotannon lisääminen ja tehostaminen. Tämä tulee näkymään Ylen

viihteen vähenemisessä, sillä yli puolet Ylen viihdetarjonnasta on ostettu ulkoa.

Toisaalta suunnitelmissa on viihteen ja

muun ohjelmiston vaikuttavuuden lisääminen.

Vaikuttavuutta voi mitata monella ta-

valla. Ylen tarkoituksena on tehdä enem-

män ohjelmia, joiden huomioarvo on suuri ja jotka yllättävät, vievät uuteen ja ovat rohkeita.

Vaikuttavuutta tavoitellessamme on kuiten-

kin erityisen tärkeää, että tarkastelemme valintojamme Ylen yhteiskunnallista tehtävää vasten, Kivinen huomauttaa.

Erilaisten säästötoimenpiteiden lisäksi

Yleisradion toiminnallisuutta tehostetaan

muuttamalla organisaatiorakennetta tehokkaammaksi vuodenvaihteessa. Helpotusta

tuo myös vuoden alussa voimaan astuva televisiomaksun kuuden prosentin eli noin 14 euron korotus.

Tv-maksua on korotettava, jotta toimin-

nan alijäämää saataisiin kurottua umpeen.

Viimeksi valtioneuvosto teki pienemmän

25

korotuksen, jolloin alijäämä kasvoi. Jos teet

taisiin varmaankin saavuttaa myös budjetti-

kuitenkin kestää vertailun. Se on pohjoismais-

Kivinen muistuttaa lyhyemmän tähtäimen

helpomman päätöksen nyt, on myöhemmin

edessä toinen, vaikeampi päätös. Tv-maksu

ta tasoa, huokeimmasta päästä. Tässä on tehty

tärkeitä valintoja: Yle halutaan pitää riippumattomana kaupallisista markkinoista.

Televisiomaksuun perustuva nykyinen ra-

hoitusmalli on kuitenkin Kivisenkin mielestä ajastaan jäljessä.

Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on pal-

jon hyvää. Se esimerkiksi kohtelee kaikki maksajia tasapuolisesti ja antaa mahdollisuuden

valita: olet maksuvelvollinen, mikäli ryhdyt käyttämään Yleisradion palveluita hankki-

malla television. Yksi ongelmista kuitenkin

tarkasti.

muutosten lisäävän Yleisradion valmiuksia pidemmällä aikajänteellä tapahtuvia muutoksia kohtaan. Yksi suurimmista muutoksista liittyy

siihen, millaiseksi sähköisen viestinnän tulevaisuus muotoutuu, millä tavalla mediayhtiöt ovat mukana rakentamassa tietoyhteiskuntaa

ja miten mediakäyttäytyminen muuttuu vuosien saatossa.

Millä tavalla nykypäivän Pikku Kakkosen

katsojat saavat 10 vuoden päästä tietoa maailmasta? Nämä ovat kysymyksiä, joihin koko

siä mainostajien päämääriä palveleviin seik-

koihin. Yle on vastuussa toiminnastaan koko

yhteiskunnalle, ei mainostajille eikä myöskään poliitikoille.

Kivinen korostaa puheissaan erityisesti

juurikin julkisen palvelun ja yleisön tyytyväisyyden merkitystä.

- Ylen on oikeutettava olemassaolonsa joka

päivä sillä mitä se tekee. Ykköstavoitteenamme on tehdä niin hyvää ohjelmaa ja sisältöä, että tv-maksun perusteleminen on helppoa.

Tähän liittyy kuitenkin ongelma, sillä Ylen

pyyteettömistä päämääristä huolimatta tvmaksua vastustetaan laajalti.

- Yllättävän monella ei ole käsitystä siitä,

sormi yleisön pulssilla

mitä tv-maksu mahdollistaa. Se on ymmär-

Kivinen toivoo, että rahoitusmallin kohdal-

Yleisradion talouden tasapainottaminen

katsot Yleltä vain urheilua, on vaikea nähdä,

saataisiin vakautta. Nykyinen epävarmuus ra-

toimintalogiikka perustuu mahdollisimman

on, että Ylen palveluista vain yksi osa on televisiossa ja suurempi osa muissa välineissä.

la päästäisiin modernimpaan ja pitkäjänteisempään ratkaisuun, jolloin Ylen toimintaan sittaa Ylen toimintaa, sillä esimerkiksi kulttuurintuotannossa ei uskalleta tehdä pitkäaikai-

sia sopimuksia. Myös uudelta rahoitusmallilta

Kivinen perää kuitenkin Ylen julkisen palvelun tehtävään kuuluvaa riippumattomuutta.

- Tällä hetkellä Ylen riippumattomuus tu-

lee siitä, että kaikki rahoittavat Ylen yhdessä, jolloin yksikään eturyhmä ei voi katsoa Ylen

olevan sille erityisen tilivelvollinen. Se takaa parhaimman poliittisen ja journalistisen sa-

nanvapauden. Tämä riippumattomuus tulee taata myös uudessa rahoitusmallissa. Se voi-

26

rahoituksen kautta, mutta se tulisi varmistaa

mediasektorin on varauduttava.

helpottaa Ylen perimmäistä tehtävää yhteis-

kunnassa. Kun kaupallisten mediayhtiöiden

korkeiden tuottojen ja mahdollisimman alhaisten kustannusten tavoittelulle, on Ylellä laissa määritelty julkisen palvelun tehtävä.

Tämä tarkoittaa sitä, että Ylen on taattava

luotettavasti ja riippumattomasti kaikille

rettävää, sillä kukin Ylen palveluiden käyttäjä

näkee Ylen toiminnasta vain tietyn siivun. Jos miten mittavasti Yle panostaa lastenohjelmiin.

Meidän tehtävämme on pyrkiä tasapainoilemaan erilaisten yleisöjen ja intressien välillä,

on yleisön pulssilla. Palautetta on myös se,

Yle on suvaitseva, monimuotoinen, monikult-

riittävän hyvin, tulee sen tuntea yleisönsä

kyseenalaistettava pystyykö Yle täyttämään

suomalaisia. Meille yleläisille on todella tär-

Kivinen sanoo.

Jotta Yleisradio voisi palvella yleisöään

tarkasti.

- Yle on siinä mielessä avoin yhtiö, että kes-

kansalaisille asuinpaikasta ja varallisuudesta

kustelun rajapinta kaikenlaisten yhteiskunnan

pumattomuus tarkoittaa muun muassa sitä,

kattavuus, mikä takaa sen, että saamme pa-

riippumatta monipuolinen ja monikulttuuri-

nen ohjelmatarjonta. Ylen kaupallinen riip-

että ohjelmia ei pätkitä mainoksilla ja rahoitus järjestetään muuta kautta. Tällöin Ylen ei tar-

vitse perustaa ohjelmistoaan koskevia päätök-

Lauri Kivinen muistuttaa, että helpompi päätös nyt tarkoittaa vaikeampaa päätöstä tulevaisuudessa.

voimien ja sidosryhmien kanssa on todella vilkasta. Ylellä on koko maan laajuinen syvä

lautetta kaikkialta Suomesta enemmän kuin

mikään muu yksittäinen tiedotusväline. Yle saa ja haluaa palautetta ja siksi sormemme

että yleisö ei hakeudu Ylen tarjonnan piiriin.

Se on voimakas signaali siitä, että meidän on tehtävänsä oikein.

Kivinen korostaa, että yleisön palvelemisen

lisäksi Ylen on pystyttävä myös säväyttämään

ja yllättämään. Kysymykseen siitä, millainen on Lauri Kivisen Yle, hän vastaa seuraavasti.

tuurinen ja moninainen siinä määrin, että se pystyy palvelemaan ja koskettamaan kaikkia keää, millainen tekemisen meininki meillä

on luovan teollisuuden ja nyky-yhteiskunnan veturina.

-Yle ei ole yhden ihmisen. Yle on jokaisen

meistä, yksilöinä, ja jokainen voi miettiä millainen minun Yleni on. Minulle Yle on yhtiö,

joka tarttuu reippaasti ja innostavasti uuteen.

27

post studium

in a nutshell The writer is made in USSR, now living and studying in Helsinki.

A passionate debater whose free time is filled with laughter, hot beverages and loyal friends Written by Anna Bessonova photo Annina Mäkinen

Alumnimme polholainen

I, the brand?

Tällä palstalla esittäytyy jo työelämään siirtynyt opiskelija. teksti

Kerro työstäsi

Vastaan projektien suunnittelusta, toimeenpanosta ja rahoituksesta. Käytännössä vietän päiväni tiimini kanssa tavaten yhteistyökumppaneita, kuten eri maiden ulkoministeriöiden ja YK-järjestöjen edustajia ja paikallisia toimijoita, järjestäen tapaamisia ja seuraten budjetteja. Lisäksi yhdessä muiden pääliköiden kanssa johdamme CMI:n yleistä kehittämistä konfliktinratkaisun ja rauhanrakennuksen osaajana. CMI on Presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustama kansalaisjärjestö, joka keskittyy konfliktinratkaisuun ja rauhanrakennukseen.

Mitä teit ennen nykyistä työtäsi?

Olen työskennellyt esimerkiksi Jordaniassa,

M aria L ieto

jossa tuin Prinssi Hassan bin Talalin toimistoa erityisesti alueellisen yhteistyöfoorumin West Asia North Africa Forumin luomisessa. Kokemus oli tärkeä erityisesti siksi, että hankkeessa pääsi tutustumaan alueen eri maiden toimijoihin ja ymmärtämään heidän näkökulmiaan moniin asioihin. Urallani olen pyrkinyt keskittymään poliittiseen neuvonantoon. Olen toiminut myös muunmuassa tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa ja virkamiehenä ulkoasiainministeriössä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan nimenomaan Lähi-idästä?

Olen aina ollut kiinnostunut Lähi-idästä, koska se on maailmanpolitiikan keskiössä.

Vaikka Lähi-itä ei ole Suomen ulkopolitiikan

H eidi H uuhtanen , 35 • tällä hetkellä Crisis Management Initiativen (CMI) Lähi-itä ohjelman päällikkö • valmistui vuonna 2002 valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan poliittinen historia ja sivuaineena kansainvälinen politiikka

keskiössä, EU:n kautta Suomi tekee paljon päätöksiä, joilla on siellä merkitystä. Koska ulkopuolisten toimijoiden, kuten EU:n ja Yhdysvaltojen ja aikaisemmin myös Neuvostoliiton valta Lähi-idässä on niin mittava, näissä maissa on oltava syvällistä ymmärrystä Lähi-idän ongelmista, jotta niihin voisi vastuullisesti ja rakentavasti vastata. Lähi-idän tuntemisessa ei ikinä tule valmiiksi.

Kerro opinnoistasi

Jo ennen maisteritutkintoa tein paljon opintoja Euroopassa ja Lähi-idässä, koska Suomessa ei opeteta modernia Lähi-idän politiikkaa tai taloutta. Väittelin tohtoriksi Englannissa, keskittyen valtionrakennukseen ja poliittiseen talouteen. Oli tärkeää löytää hyvin policy-lähtöistä opetusta, jotta tutustui ihmisiin ja politiikan tekoon konkreettisesti. Hyvä ura vaatii erikoistumista. Yliopistosta saatu tieto on vasta pohjaa, jonka päälle pitää rakentaa jotain konkreettista.

Have you ever Googled your own name? What kind of information and

how much of it did you find about yourself online? I Googled, Yahooed

and Binged myself. I happen to share a name with a world-famous Ukranian gymnast so most of the search results were clearly not about me. Though you can easily find my LinkedIn and Twitter profiles on the first page of Google’s search results.

My curiosity didn’t end there. I Googled, Yahooed and Binged some of

my friends’ names. The results were much more precise. Top ten links would lead to their profiles on Facebook, MySpace, LinkedIn, Twitter; not to mention a link to any blogpost they’ve ever published or a men-

tion on a student organization’s website if they’ve been active in it. People’s pictures, professional information, friends, family and thoughts can be accessed today with just a few clicks of a mouse!

Internet privacy is a subject of much debate. We worry about stran-

gers having access to our private information. Though I bet most of us have been those strangers stalking an unknown person online: it might have been your future boss, a schoolmate or a prospective date but we’ve all been there, done that. Internet privacy is not the point

here. It’s your online identity and how you construct it that I am after.

You might not realize that with every post or picture you upload or

any action you perform online you are creating your identity in the world wide web. Chances are, some people who see that information do not know you in person, and you may never meet each other offline.

Hence, the only impression they get of you is through the informa-

tion they find. The kind of impression you make becomes even more

important, if you meet that person offline after they have looked you up online. Those impressions matter even when it comes to people

you know in person because the information you create about yourself

ferent tools: text rather than vocal sounds, still pictures rather than life

images. These tools act as filters to any information you send, making it harder to preserve the original meaning and context of your message.

You might not care about your online identity because you don’t feel

that it affects you in everyday life. But given the Internet’s prevalence

and growing importance, the information that is connected to you online is becoming increasingly influential in defining to the world who you are even offline. Nothing is particularly new here – in the end, we

are creating and recreating our identities throughout our lives. The

only difference is that the Internet is now another medium through which we express ourselves.

The fact that our online identities affect people’s impression of us is

something to be cautious but also jubilant about. Naturally, one needs to be careful with what information they choose to associate with them-

selves and with whom to share it (that is, if they have any control over

it). But we should embrace some of the possibilities this offers. There is a certain convenience in having your professional information in one

place available for your prospective employers or colleagues to see.

There is certain advantage in having a chance to impress your future

boss with some intelligent things you have to say on Twitter, or your future date with some cute pictures of you on Facebook. And if you

don’t want to share something, familiarize yourself with the privacy policy of the service before you subscribe to it or disguise yourself

under a false name. In the end, that’s the beauty of Internet – with

all your actions you are creating an identity online, but no one said it should be your identity!

online contributes to their overall image of you.

Thus, today, not only are you responsible for creating and maintain-

ing your image and identity offline, you are also responsible for doing

that same process online where it is available to a greater number of people. The hard task here is to learn how to express yourself with dif-

28

29

Du bist verrückt mein Kind, du musst nach Berlin Synkkää historiaa, vuorokauden ympäri avoinna olevia yökerhoja sekä tietenkin döneriä. Berliini on kaupunki, joka lumoaa tunnelmallaan ja minne kaikki haluavat. Tutkain kertoo miksi.

T eksti

ja kuvat

L auri L aavakari

ihmiset

Berliinin asukkaista suurin osa on muualta muuttaneita, ja kaupunki houkuttelee jatkuvasti lisää ihmisiä ympäri maailmaa. Suurin vähemmistö on turkkilaiset, joista ensimmäiset saapuivat 1960-luvulla täyttämään työvoimapulaa. Monet kuitenkin jäivät pysyvästi.

Monikulttuurisuutensa lisäksi Berliini on Euroopan pääkaupungeista ehdottomasti homoystävällisin. Schönebergin kaupunginosa on homojen keskus, joka tarjoaa baarien ja kahviloiden lisäksi infopisteitä ja sateenkaarilipuilla koristeltuja nakkikioskeja. Kreuzbergin länsiosassa sijaitsevalta Mehringdamm-kadulta löytyy myös useita homobaareja sekä homomuseo. Etenkin ensi toukokuussa Euroviisujen aikaan Berliiniin matkustavan kannattaa suunnata näille alueille. Tunnelma on avoin, ja oli suuntautumisesi mikä tahansa, sinut otetaan avosylin vastaan.

Kesäkuussa juhlitaan yhtä Euroopan suurimmista Gay pride –tapahtumista.

Christopher Street Dayn päätapahtuma on massiivinen kulkue, joka kiertää samo30

ja katuja, joita kansallissosialistit 70 vuotta sitten marssivat. Panssarivaunujen sijaan katuja jyräävät 50 diskorekkaa, ja ruskeat univormut ovat vaihtuneet nahka-asuihin ja enkelisiipiin. Tapahtuma kerää vuosittain noin puoli miljoonaa osallistujaa.

juoma

Saksalaiset juovat olutta aikaan ja paikkaan katsomatta. Voit huoletta kävellä pullo kädessä kadulla kellonajasta riippumatta, ja etenkin viikonloppuisin matkabisse met-

31

rossa kuuluu asiaan. Kesäiltoina kaupungin puistot ja kanavien rannat täyttyvät ihmisistä. Puistoon ei tarvitse raahata kerralla koko illan juomia, sillä jos jano yllättää voi juomavarastoja täydentää Spätkaufista eli Spätistä. Spätit ovat lähes vuorokauden ympäri auki olevia kioskeja, jotka myyvät muun muassa juotavaa ja pientä naposteltavaa.

Tunnetuin berliiniläinen juoma lienee vadelma- tai tuoksumatara-siirapilla maustettu punainen tai vihreä Berliner Weisse.

Tämä ohrasta ja vehnästä valmistettu olut on ensikertalaiselle kokeilemisen arvoinen, mutta käytännössä kaupunkilaiset juovat eniten Becksiä sekä paikallista nimikkoolutta, Berliner Pilsneriä. Oluen suosiosta saksalaisten keskuudessa kertoo esimerkiksi se, että myös monet muut juomat nautitaan mielellään olueen sekoitettuna. Maista esimerkiksi Dieseliä (cokis + bisse) tai Radleria (sprite + bisse). Maistamisen arvoinen on myös pullotettu tequilaolut Desperados.

32

ru o k a

Bratwurstia ja hapankaalia kaihtava voi huoletta nauttia berliiniläisen keittiön antimista. Berliiniläiset syövät paljon ulkona, ja kaupungin ravintolatarjonta on monipuolinen ja kansainvälinen. Ravintoloiden lisäksi Imbiss-pikaruokakioskit tarjoavat nopeasti mukaan otettavaa ruokaa aina pizzasta kokonaisiin grillattuihin kanoihin. Tunnetuin berliiniläinen erikoisuus on Currywurst eli makkara currylla maustetulla ketsupilla.

Makkarat tarjoillaan perinteisesti leivän tai ranskalaisten kera. Legendaarisimmat currywurstit löytyvät Schönhauser Alleen Konnopke`s Imbißistä ja Mehringdammin Curry 36:sta.

Mutta mitäpä olisi Berliini ilman döneriä?

Ole kuitenkin varovainen, sillä vaikka döner-kojuja löytyy lähes jokaisesta kadunkulmasta, taso vaihtelee paljon. Parhaat pyörivät lihavartaat ja kastikkeet löytyvät

turkkilaiskaupunginosa Kreuzbergista, jossa idea kebabilla täytetystä leivästä on alun perin syntynyt. Adalbertstrassella sijaitsevassa kuuluisassa Hasirissa täyttävä Döner maksaa 2,5 euroa. Kaupungin parhaat kana- ja kasvisdönerit sen sijaan löytyvät Mustafasta. Katukioskin ulkonäön ei pidä antaa hämätä, sillä lounasaikaan jonotusaika saattaa olla useita kymmeniä minuutteja.

Berliinin miellyttävimmät ravintola-alueet löytyvät idässä Friedrichshainista SimonDach-Strasselta ja lännessä Savignyplatzilta. Hintataso on Suomea huomattavasti edullisempi, mutta yleisesti Länsi-Berliinissä on edelleen hieman itää kalliimpaa. Berliini on tunnettu myös runsaista aamiaisistaan, joita useat kahvilat tarjoilevat jopa viiteen asti iltapäivällä. kulttuuri

Nostalgiaa ja ostalgiaa huokuvan Berliinin parasta historiallista antia tarjoaa edesmennyt Saksan demokraattinen tasavalta. Muuri jakoi kaupungin kahtia yhteensä 28 vuoden ajan, ja jako itään ja länteen näkyy edelleen erityisesti arkkitehtuurissa.

Massiivisia itäsaksalaisia elementtitaloja voi ihastella niin syvällä idän lähiössä kuin idän keskuksen Alexanderplatzin tienoilla.

Jaetusta Berliinistä muistuttavat myös useat muurinpalat eri puolella kaupunkia. Pisin näistä on Spree-joen varrella sijaitseva yli kilometrin mittainen East Side Gallery, jonka maalauksista voi bongata muun muassa Brezhnevin ja Honeckerin suudelman.

Itäsaksalaiseen arkeen pääsee parhaiten tutustumaan DDR-museossa, joka tarjoaa mahdollisuuden koskettaa historiaa.

Museossa voi istua Trabant-auton kyytiin tai loikoilla itäsaksalaisen asunnon sohvalla. Mielenkiintoinen kokemus on myös Hohenschönhausenissa sijaitseva entinen Stasivankila, jossa opastettuja kierroksia selleihin ja kuulusteluhuoneisiin pitävät todelliset asiantuntijat – entiset vangit.

Jos satut Berliiniin sunnuntaina, suuntaa Mauerparkiin. Suurella kirpputorilla voi aamusta asti tehdä todellisia löytöjä. Puolenpäivän jälkeen puisto täyttyy muusikoista, taiteilijoista ja rentoutumaan tulleista berliiniläisistä, ja vanhassa amfiteatteris-

Tunnelma on avoin, ja oli suuntautumisesi mikä tahansa, sinut otetaan avosylin vastaan.

sa järjestettävää karaokea kerääntyvät seuraamaan sadat ihmiset. Mauerpark on berliiniläinen instituutio, jossa voi helposti viettää vaikka koko päivän.

Kesäisin Berliinissä järjestetään useita kulttuurikarnevaaleja ja katutapahtumia, syksyllä kaupunki hohtaa valokarnevaalin loisteessa ja talvella Berlinale-festivaali kerää kokoon leffafriikit. Päivittäiset tapahtumat löytyvät kätevästi netistä saksankielisestä Tip Berlin- tai englanninkielisestä Exberliner-tapahtumakalenterista. Berliinissä liikkuessa on kuitenkin jatkuvasti syytä pitää silmät ja korvat auki, sillä vastaan saattaa tulla vaikkapa spontaani tanssiesitys tai hostellin ikkunasta soittava DJ. yö e l ä m ä

Berliini ei nuku koskaan. Tuhannet baarit ja ravintolat täyttyvät aamun asti juhlivista ihmisistä viikon jokaisena päivänä. Viikonloppuisin klubit avaavat ovensa perjantaina

puolen yön aikaan ja sulkevat ne yleensä joko sunnuntai-iltana tai maanantaina aamupäivällä. Jokaisella kaupunginosalla on oma keskustansa (Kiez), mutta vahvimmin yöelämä keskittyy Kreuzbergin, Friedrichshainin ja Prenzlauer Bergin kaupunginosiin.

Läpi viikonlopun voi juhlia muun muassa joen varrella sijaitsevassa Bar25:ssa tai entisessä voimalaitoksessa Berghainissa. Berghain tunnetaan erinomaisen äänentoistonsa lisäksi erittäin tiukasta ovipolitiikasta sekä pitkistä jonotusajoista. Suurella englantia puhuvalla porukalla on turha yrittää tatuoidun, erehdyttävästi härkää muistuttavan portsarin ohi. Jono on myös yksi Berliinin harvoista paikoista, jossa et voi juoda. Ennen aamukahta Berghainiin menoa on turha edes harkita, sillä tanssilattiat kumisevat tyhjyyttään. Sisäänpääsy klubeille maksaa 10 - 15 euroa.

Yöelämän voit kätevästi ottaa haltuun M10ratikkalinjalla, jota tuttavallisesti kutsutaan

Partytramiksi. Ratikka ajaa läpi yön baarialueiden läpi ja jo matkalla virittäytyy mainiosti tunnelmaan. Kaupungin liikennelaitos huolehtii juhlijoiden kotiin pääsystä, ja viikonloppuisin metrot ajavat ympäri vuorokauden ja arkisinkin liikenteessä on vain muutaman tunnin tauko aamuyöllä.

33

arvostelu

Taantuma ohjaa varovaisuuteen

Kirja jättää lukijalleen hetkeksi hyvän ja toiveikkaan mielen.

Sattumuksia Brooklynissa

Teksti Alexandra Peth

Lama, talouskriisi, laskusuhdanne. 2000-luvulla vaikuttaneesta taantumasta on puhuttu paljon, mutta sen konkreettiset vaikutukset ovat jääneet monelle epäselviksi.

Viimeisin talouden taantuma eroaa huomat-

jopa hyötynyt rahan heikkenemisestä. Rahoi-

äänekkäiksi, kun taas häviäjät tyytyvät koh-

ihmisten arkielämässä melko näkymätön.

pelko globaalia kriisiä kohtaan on kasvanut.

essa Pantzar kyseenalaistaakin väitteen, jonka

tavasti 1990-luvulla vaikuttaneesta lamasta.

Monien mielestä 2000-luvun talouskriisi oli

Suuresta mediahuomiosta huolimatta ihmis-

ten kulutustottumukset eivät taantuman alettua juurikaan muuttuneet.

Tässä lamassa ihmiset eivät ole luopuneet

paheistaan. Esimerkiksi vaatteita ja etelän-

matkoja on ostettu entiseen malliin. Ennem-

min jopa säästettiin ruoasta kuin huvituksista,

ja luottamuspulan kanssa vielä jonkin aikaa, ja

Euroopan unionin ongelmat Kreikan romah-

duksen jälkeen ovat käyneet ihmisille aiempaa

selvemmiksi, mikä osaltaan on muokannut yleistä suhtautumista talouteen. Lama on pitkälti kiinni ihmisen psykologiasta. Ihmisten

ollessa epävarmoja kulutus vähenee, ja ennen

pitkää kulutuksen väheneminen tekee myös taloudellisesta tilanteesta epävarman.

taloonsa vaieten, Pantzar pohtii.

Opiskelijoiden passivoitumisesta puhutta-

mukaan opiskelujen välissä töitä tekevä opiskelija olisi muita huonompi.

On huomioitava myös, että opiskelijat ovat

veronmaksajia, vaikka eivät olekaan kokopäi-

vätöissä. Opintolainaa Pantzar puoltaa sillä, että kulujen siirtäminen elämän aktiivisesta

alkupäästä loppupäähän voi olla järkevää. Toi-

Aalto-yliopiston innovaation ja kulutuksen

o p i s k e l i j a t h äv i ä j i n ä

saalta opiskelijoita on hankala syyttää halut-

tekstiili- ja vaateala eivät ole kärsineet suu-

Opintotuet olivat ainoita, joita ei sidottu indek-

töissä käyminen on lainarahalla elämistä tur-

voimapulaa käyttämällä irtisanomisten tilalla

deksiin, se tuottaa inflaatiota. Asiaan ei rea-

tutkija Mika Pantzar sanoo.

Viimeisimmän laman aikana esimerkiksi

ria vahinkoja, toisin kuin 1990-luvun alussa.

Yritykset ovat myös varmistelleet tulevaa työlomautuksia. On ymmärretty irtisanomisten

kestämättömyys sekä niiden valtiontaloutta

vahingoittavat vaikutukset. Kulutus ei kasva tai edes pysy entisellään, jos palkansaajien

määrä laskee. Pantzarin mukaan varsinkin pienyritykset ovat olleet lomautuksien ja irtisanomisten suhteen hyvin vastuullisia.

Tällä hetkelleä tulevaisuus näyttää koh-

tuullisen valoisalta - esimerkiksi vienti on

34

tusala saanee kuitenkin kamppailla ongelmien

siin kun nykyiset tukipaketit jaettiin. Taustalla

on ajatus siitä, että tuen ollessa sidottuna ingoitu sen suuremmin, vaan sekä media että

opiskelijat tyytyivät hiljaa muutokseen. Monesti ajatellaan tukien passivoivan suomalai-

sia opiskelijoita. Toisaalta töitä saa tehdä vain rajoitetusti, muuten on opiskelijoiden vuoro maksaa Kelalle.

Nuoret ovat olleet häviävä osapuoli edel-

lisestä lamasta lähtien. Yleensä erityisesti

hyväosaiset muuttuvat vaikeissa tilanteissa

tomuudesta ottaa lainaa, kun työvoimatilanne

näyttää edelleen synkältä. Opintojen ohella vallisempaa.

Laman tarkat vaikutukset varsinkaan kan-

salaisten mentaliteettiin eivät vielä ole selvinneet.

Varmaa on kuitenkin kasvanut varovaisuus,

esimerkiksi laina-ajat ovat lyhentyneet huomattavasti.

Myös taksikuskit valittelevat yhä asiakaska-

toa, joten baarista mukaan tarttuneet saaliit

saavat jatkossakin nauttia yhteisestä kotimatkasta romanttisen iltakävelyn muodossa.

T eksti M aria L ieto •

“En ollut käynyt koko paikassa 56 vuoteen enkä muistanut siitä mitään. Vanhempani olivat muuttaneet kaupungista pois ollessani kolmen, mutta huomasin vaistomaisesti palaavani entiselle asuinalueellemme kuin synnyinsijoilleen raahustava haavoittunut koira.”

Entinen henkivakuutusasiamies Nathan Glass sairastaa keuhkosyöpää ja palaa eläkellään New Yorkin Brooklyniin tarkoituksenaan vetäytyä kuolemaan hiljalleen.

Nathanin päivät kuluvat lähikahvilassa kaunista tarjoilijaa katsellen ja mennyttä elämää pohtien. Arkipäivän sattumuksia hän alkaa koota Ihmiselämän mielettömyyden kirja –nimiseen projektiin. Kirjaan hänen on tarkoitus koota lähinnä muiden ihmisten elämän tapahtumia – mitä yksinäisellä kuolevalla miehellä omasta elämästään olisi kerrottavaa? Arvaamatta Nathaniin kohdistuu kuitenkin sarja odottamattomia sattumia, ja hän tuntee olevansa enemmän elossa kuin koskaan aikaisemmin.

Ensimmäinen sattuma on odottamaton kohtaaminen sisarenpoika Tom Woodsin kanssa kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tomin aiemmin menestyksekäs elämä on vuosien saatossa kääntynyt päälaelleen. Tom on yhteiskuntakriittinen nuori mies, jonka oli tarkoitus lähteä jatkamaan opintojaan nelivuotisen stipendin turvin Michiganin yliopistoon, kunnes elämä vei hänet toisille raiteille. Nathanin ja

kuva

T ammi

Tomin kohdatessa uudestaan on hän päästänyt irti unelmistaan ja tyytynyt elämäänsä taksikuskina. Mikään ei ole kuitenkaan muuttanut Tomin intohimoa älyllisesti haastavaan keskusteluun, ja kaksikon kohtaamisista muodostuukin romaanin suurin anti.

Auster ottaa kirjan dialogeissa kantaa melko suoraankin Yhdysvaltojen tilaan vuonna 2000 ja silloisiin lähestyviin presidentinvaaleihin. Hän painottaa niin Tomin kuin Nathankinkin puheenvuoroissa suvaitsevaisuutta, ennakkoluulottomuutta ja toveriuutta tehden selväksi poliittisen kantansa. Tom muuttuukin huomaamatta kirjan toiseksi päähenkilöksi.

Tomin kautta Nathan tapaa seuraavan suurenmoisen persoonan, pölyttyneen antikvariaatinpitäjän Harry Brightmanin. Harryn kepeän olemuksen takaa paljastuu vähitellen karu menneisyys taidepetosten, vankilatuomioiden ja rikkinäisten perhesuhteiden parissa. Kun Nathanin luo ilmestyy vielä yhdeksänvuotias sukulaistyttö Lucy, jonka ääriuskovaisen miehen kanssa elävä äiti on joutunut lähettämään Brooklyniin, on Nathan yhtäkkiä tapahtumien keskipiste ja monen ihmisen tärkein turva. Vähitellen koossa on suuri perhe, ja Nathan ymmärtää yhtäkkiä olevansa näiden ihmisten kanssa onnellisempi kuin ikinä.

Sattumuksia Brooklynissa kertoo koko elämän rakentumisesta sattumien varaan, mikä

on ollut hallitseva teema myös Austerin aikaisemmassa tuotannossa. Johtivat sattumat sitten onnistumisiin tai epäonnistumisiin, ne ovat ainoa todellisuus. Kirja käsittelee vahvasti myös ystävyyttä ja solidaarisuutta, ja mahdollisuuden kääntää ikävätkin sattumat voitoksi antaa uudelleenarvotettu yhteisöllisyys.

Tarina rikkinäisten hahmojen jälleenrakentumisesta perheeksi tapahtuukin nimenomaan näiden teemojen puitteissa. Tekstistä kannattaa etsiä myös painavampia merkityksiä – taustalla voi nähdä toivon amerikkalaisen yhteiskunnan mahdollisuudesta selvitä samoilla keinoilla vaikeiden aikojen yli kohti parempaa huomista. Kliseistä kyllä, mutta kirja jättää lukijalleen hetkeksi hyvän ja toiveikkaan mielen.

“Kello oli kahdeksan kun astuin kadulle, kello kahdeksan syyskyyn 11. Päivän aamuna 2001 – vain neljäkymmentäkuusi minuuttia ennen kuin ensimmäinen lentokone iskeytyi World Trade Centerin pohjoistorniin.”

35

arvostelu

hallitus Tehdyt päätökset johtavat odottamattomiin lopputuloksiin

Ihmisiä rakkauden kiemuroissa T eksti E lina H irvonen •

Ottaisitko osaa ryhmäviestiin?

kuva impawards . com

Woody Allenin uusin elokuva You will meet a tall dark stranger alkaa allenmaisella lainauksella Shakespearen Macbethista: ”Elämä on kuin varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy; se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa - tarkoitusta vailla”.

Lauseeseen kiteytyy osuvasti tämä näytelmänomainen, romahtavien suunnitelmien ja ihmissuhteellisten väärinkäsitysten täyttämä puolitoistatuntinen komedia. Toimiva sekoitus niin tunnettuja kuin tuntemattomiakin näyttelijöitä esittää unelmiaan ja rakkautta turhaan jahtaavia sympaattisen säälittäviä hahmoja.

Alfie (Anthony Hopkins) herää eräänä päivänä kouristavaan kuolevaisuudenpelkoon ja alkaa taistella ehtyvää vitaalisuuttaan vastaan rehkimällä kuntosaleilla, uhkapelaamalla ja vaihtamalla pitkän avioliitonsa viriiliin poikamieselämään. Pian hän päättää toteuttaa unelmansa poikalapsen saamisesta naimalla iloluontoisen nuoren prostituoidun, Charmainen (Lucy Punch). Yksinäisyyden kauhuihin jätetty Helena (Gemma Jones) välttyy itsetuhoisilta aikeilta tarttumalla pulloon ja ostamalla selvännäkijältä lupauksen tummasta komeasta miehestä ja onnellisesta loppuelämästä. Alfien ja Helenan kolmikymppinen tytär Sally (Naomi Watts) puolestaan työskentelee taidegalleriassa ja 36

Tällä palstalla vuorottelevat hallituksen jäsenet kertovat Kannunvalajat ry:n kuulumisia.

elättelee toiveita nukkavierun aviomiehensä Royn (Josh Brolin) vaihtamisesta charmikkaaseen työnantajaansa Gregiin (Antonio Banderas). Roy haaveilee menestyskirjailijan urasta ja tuskailee saadakseen toisen romaaninsa julkaistuksi. Mestariteoksen kynäilyn sijaan Royta kiinnostaa tosin enemmän naapuri-ikkunaan ilmestynyt kitaraa näppäilevä kaunotar, Dia (Freida Pinto), jonka iskemiseen hän alkaakin käyttää saamattomat päivänsä. Jokainen siirto tai elämänmuutos vaikuttaa aluksi oikealta, mutta kohtaloaan tuntuu kaikkien olevan mahdotonta ohjailla.

Tehdyt päätökset johtavat odottamattomiin lopputuloksiin.

Olemassaolon mielettömyyden keskellä jonkinlainen harhassa eläminen näyttää aluksi koomiselta, mutta lopulta välttämättömältä. Jokainen henkilöhahmo tarpoo rajatieteistä ja sherrynsiemailusta helpotusta etsivän Helenan tavoin enemmän tai vähemmän pimeässä – elämän häilyvyys kun ilman halpamaisiakin lohdunlähteitä olisi itse kullekin melko sietämätöntä. Allen muistuttaa katsojia jälleen kerran pessimistisellä lempeydellä ihmiselämän naurettavasta merkityksettömyydestä. You will meet a tall dark stranger on Allenin neljäs Lontooseen sijoittuva elokuva, ja kaupunkia kuvataan viihtyisästi lämpimän pikkukylämäisestä vinkkelistä. Elokuvan visuaalinen anti jää kui-

tenkin laimeaksi. Allenin allekirjoittaneenkin mielestä onnistuneimpien 2000-luvun elokuvien, Vicky Cristina Barcelonan tai Match Pointin kaltaista koherenttia kuvallista kokonaisestetiikkaa ei tästä elokuvasta löydy, eikä se muutenkaan yllä nokkeluudestaan ja laadukkaasta näyttelijätyöstään huolimatta näiden kahden elokuvan tasolle.

You will meet a tall dark stranger ensiillassa Finnkinon teattereissa 29.10.2010

Jokainen tiedekunta- tai ainejärjestötoimija pohtii joskus sinä yllättävänä sisäisen kirkkauden hetkenään, miksi sitä oikeastaan liittyikään kohorttiin, kohotti äänensä kuuluville siellä vaalikokouksessa ja lupautui osaksi tätä opiskelija-aktiivien sukupolvet halkovaa yhteistä ryhmäviestiä. Yhdelle aktiiville tämä hetki koittaa vielä tavallistakin hirveämpien sitsien jatkojen jälkeen siivousurakan mahdottomuuden nostaessa kyyneleet silmiin, toiselle valaistus saapuu ehkä parhaiden vuosijuhlien ikinä jatkoilla sen kaikista kohutuimman uuden bilebändin tahtiin joraillessa, jollekulle kysymys ehkä vaan lipuu mieleen kesken normaalin marraskuisen loppuvuoden kokouksen. Miksi juuri minä lähdinkään mukaan tähän toimintaan?

Itse kuvailisin opiskelija-aktiivin suhdetta rakkaaseen toimeensa toteamalla, että toisinaan vituttaa armottomasti, joskus on aika voittajafiilis ja suurimman osan aikaa siinä välissä sitä nyt jotenkin vaan kituuttaa. Yleisimmin ainejärjestötoimintaa kehutaan, koska sieltä saat 1) tosi hyviä kavereita, 2) hyvää kokemusta kaikenmallisten asioiden järjestelemisestä ja 3) sitä mainetta ja ilmaista viinaa niin omissa bileissä kuin tulevina vuosinakin, kun nimeäsi kuiskaillaan (mukamas) uusien fuksien keskuudessa pelon ja kunnioituksen sekaisin tuntein. Samaiset pointit toimivat vitutuslistanakin; järjestötoiminta ottaa kalloon, kun siellä 1) on sellaisia daijuja ettei niiden kanssa tule Erkkikään toimeen vaikka kuinka hyvänä päivänä yrittäisi, 2) joudut tekemään kaiken maailman hanttihommia, joita kaikki muut laistavat vimppaan asti ja 3) joudut kestämään niitä viinanhuuruisia sitsejä, joilla vielä maksat siitä itse pohjaan polttamastasi pöperöstä ja vihaiset osallistujat lähinnä kaatavat niskaasi syyt huonosti menneistä järjestelyistä. Toki syitä puolesta ja vastaan on yhtä kirjavasti kuin opiskelija-aktiivejakin, ja toisten on helpompi vain puurtaa töitään tällaisia kysymyksiä sen kummemmin ajattelematta.

Itse olen kuitenkin huomannut pohtivani opiskelija-aktiiviuteni perimmäisiä syitä yhä tihenevässä määrin sitä mukaa kun kolmas vuoteni tiedekuntajärjestön hallituksessa lähestyy loppuaan. En koe jälkikäteenkään näiden vuosien olleen mitenkään erityisen kamalia, vaikken ole opiskelijoiden kosteaa juomakulttuuria koskaan omak-

Teksti: Antti Iso-Markku, varapuheenjohtaja seni kokenutkaan. Kannunvalajien syksyllä 2010 järjestämät tapahtumat ovat mielestäni sujuneet pääosin oikein mallikkaasti ja käsittääkseni pääyleisönä toimineet uudet opiskelijat ovat olleet hyvin tyytyväisiä ensimmäiseen syksyynsä tiedekunnassamme. Oma (ja monen muun) erityinen ilonaiheeni on ollut tänä vuonna lanseerattu Kannun fuksitoimikunta, joka on jo tähän mennessä lunastanut kaikki hallituksemme odotukset ja povannee oikein mainiota tulevaisuutta järjestötoiminnasta kiinnostuneille uusille toimijoille. Kiitos teille, toimikunta ja kaikki muut uudet ja innokkaat aktiivit!

Omalta osaltani olen silti tullut lopulta siihen tulokseen, että tähän vuoteen saa kaljan kantaminen ja muu hallitushumppailu vihdoin loppua yksinkertaisesti siitä syystä, että minulla ei enää ole aikaa ja tahtoa moiseen. Ei siis suinkaan niin, etteikö minulta aikaa ja tahtoa erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja kokoustamiseen löytyisi, vaan kyse on nimenomaan niihin osallistumisesta: itse en vaan ole yksinkertaisesti jaksanut ottaa osaa muiden järjestöjen mielenkiintoisiin tapahtumiin ja tutustua muihin opiskelutovereihin siitä lähtien, kun olen joutunut keskittymään lankojen kasassa pitämiseen omien tapahtumiemme yhteydessä, ja uskon muillakin opiskelija-aktiiveilla olevan ainakin osittain samansuuntaisia kokemuksia. On siis varmasti hyvä minunkin vihdoin vuosien jälkeen jalkautua hallitustoiminnan norsunluutornista ja käydä ihan vaan seuraamassa millaista kivaa toimintaa meille ”riviopiskelijoille” järjestetään tiedekuntamme eri järjestöjen toimesta.

Kehotan kuitenkin kaikkia teitä opiskelija-aktivismista kiinnostuneita rohkeasti kokeilemaan edes vuotta toiminnan parissa; se on oikeastaan ainut tapa oikeasti selvittää pidättekö siitä vai ette, vituttaako vai paistaako päivä sittenkin. Ja jos toiminnassa jokin mättää, jotakin puuttuu tai asiat tehdään muuten vain älyvapaasti, on se kyllä myös paras keino muuttaa asiaintilaa. Lopuksi haluan myös kehottaa kaikkia kannunvalajia viettämään hyvää ja rauhallista vuoden loppupuolta ja joulua! (Nämä ovat muuten oivia hetkiä niin uusille aktiiveille valmistua tuleviin haasteisiin kuin vanhemmille konkareille pohtia, miksi oikeastaan teette sitä, mitä teette...)

37

Accenture on Suomen paras työpaikka.

Neljättä kertaa.

Arkea huippusuoritusten tekijöille.

Fuksit aloittelemassa taivaltaan Mantalla.

Vaatteet vähenivät nopeasti.

Fuksin serenadi vanhoille.

Valtsikan fuksit kapuavat huipulle.

38

Jos haluat työn, jonka monet mahdollisuudet ja haasteet antavat sinulle tilaisuuden tehdä merkityksellisiä asioita joka päivä, tule Accenturelle. Kehität kykyjäsi ja kasvat ammatillisesti työskentelemällä yhdessä lahjakkaiden kollegojen kanssa. Opit vertaistaan vailla olevasta kokemuksesta samalla kun autat asiakkaitamme huippusuoriutujiksi. Työskentelet yrityksessä, joka on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi neljänä vuonna peräkkäin.

Jos haluat tämän olevan arkeasi, Accenture on paikkasi.

Hae nyt accenture.fi/tyopaikat

© 2010 Accenture. All rights reserved.

FUKSIkannukka