Page 1

Vuosikertomus 2017 Årsberättelse 2017 • Annual Report 2017


Sisältö

Pelastusjohtajan katsaus..............................................................................4 Räddningsdirektörens översikt......................................................................6 Review by the Chief of regional rescue services............................................7 Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti......................................................9 Kort om Egentliga Finlands räddningsverk...................................................10 Southwest Finland Rescue Department in brief...........................................11 Strategia ....................................................................................................13 Organisaatio...............................................................................................14 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta..................................................15 Avaintietoja vuodelta 2017 Hallinto ja henkilöstö....................................................................16 Talous .........................................................................................17 Nyckeltal från år 2017 Förvaltning och personal..............................................................18 Ekonomi......................................................................................18 Key figures for 2017 Management and personnel.........................................................19 Finances......................................................................................19 Kehittäminen ja hankkeet...........................................................................20 Turvallisuusviestintä...................................................................................21 Riskienhallinta............................................................................................24 Palontutkinta..............................................................................................27 Poiminta vuodelta 2017..............................................................................28 Operatiivinen toiminta Pelastustoiminta..........................................................................31 Ensihoito......................................................................................34 Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat........................................................36 Tekniset palvelut.........................................................................................38 Tilastotietoa/Statistik/Statistics...................................................................40 Yhteystiedot ...............................................................................................52

Julkaisija: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Painosmäärä: 400 Toimitus: Susse Määttänen Painopaikka: Painotalo Painola, Piispanristi Kannen kuva: Lehtikuva / Roni Lehti Taitto: Malla Avenius/Painotalo Painola Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

3


Pelastusjohtajan katsaus Turvallisuus nousi erityishuomion kohteeksi

elastuslaitoksen vuotta 2017 väritti itsenäisen Suomen satavuotisjuhlavuosi. Juhlinta näkyi pelastuslaitoksen toiminnassa erilaisten Turussa pidettyjen tilaisuuksien turvallisuusjärjestelyinä. Suomen juhlavuosi oli aluepelastuslaitoksen 14. toimintavuosi ja maakunnan päätoimisen palolaitoksen 148. toimintavuosi, sillä Varsinais-Suomen pelastuslaitos aloitti vuonna 2004 ja Turun palolaitos vuonna 1869. Yksi suurimmista tapahtumista, jossa olimme erityisellä panostuksella mukana, oli heinäkuussa Turussa järjestetty Tall Ships Races -purjelaivatapahtuma. Purjelaivat houkuttelivat Turkuun muutaman päivän aikana yli puoli miljoonaa vierasta ja tapahtuman turvallisuuteen oli kiinnitetty erityistä huomiota. Ennätysmäisen yleisön vierailu sujuikin upeassa säässä rauhallisesti ilman merkittäviä onnettomuuksia. Maailmalla tapahtuneiden terroritekojen johdosta turvallisuuteen panostettiin myös muissa vuoden yleisötapahtumissa. Eri puolilla Eurooppaa sattui vuoden aikana useita ikäviä tapahtumia, joista lähin tapahtui Tukholmassa. Ennakkopelkomme toteutuikin sitten elokuussa, kun Turussa tapahtui Suomen ensimmäinen terroristiseksi teoksi luokiteltu puukotus. Turun kauppatorilla ja sen läheisyydessä menehtyi kaksi ja haavoittui yhdeksän henkilöä, tekijä mukaan luettuna. Pelastuslaitosta tapahtuma työllisti pääasiassa ensihoidon osalta, mutta muutenkin valmiutta nostettiin merkittävästi. Tapahtuman kokemuksia ja oppeja jaettiin syksyn aikana useissa eri tilaisuuksissa ja keskustelu aiheen ympärillä kävi erittäin vilkkaana. Painetta ennestäänkin hyvän viranomaisyhteistyön parantamiseksi saatiin ja nähtäviksi jää, miten tapahtuma tulee lähivuosina vaikuttamaan eri yhteistyökuvioihin. Yhteisen ennakoivan tilannekuvan saaminen tulee ainakin olemaan yksi keskeisiä tulevia haasteita. Eri viranomaisten tiiviimmälle yhteistyölle antaa hyvän alustan tulevat maakunnat. Maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelua jatkettiin pitkin vuotta, niin meillä Varsinais-Suomessa, kuin myös valtakunnallisissa ryhmissä. Olimme aktiivisesti mukana valmistelussa kaikilla tasoilla, olihan alkuperäinen aikataulu se, että uudet maakunnat aloittaisivat jo vuoden 2019 alussa.

4

Vuosikertomus 2017 •

Kuva: Esko Keski-Oja

Suomen juhlavuosi ja terroriteko Turussa leimasivat vuotta 2017

Kesällä kuitenkin selvisi, että esitetty aikataulu ei toteudu. Hallitus linjasi uuden aikataulun siten, että maakunnat aloittavat vasta vuonna 2020. Vuoden lisäaika antaa mahdollisuuden valmistella muutosta entistä paremmin, mutta toisaalta nähtiin, että aikataulun venyminen myös hidasti valmistelun tahtia. Kuntavaalien jälkeen saimme uuden aluepelastuslautakunnan, joka aloitti työnsä elokuussa. Lautakunnan kokoonpano muuttui melkoisesti, sillä edellisestä lautakunnasta jatkoi vain viisi edustajaa. Lautakunnan uutena puheenjohtajana toimii Seppo Koski Turusta. Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Pelastusjohtajan katsaus

nekeskuksen laajentuminen tuli mahdolliseksi, kun varushuollolle remontoitiin tilat Artukaisten paloasemalle. Paloasemaverkon kehittämien eteni, kun Kakskerran paloasemasta saatiin päätös ja varsinaisen hankkeen toteutus käynnistettiin. Kaiken kaikkiaan vuosi 2017 meni ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti – aivan kuten arvomme lupaavat. Jari Sainio pelastusjohtaja

Kuva: Olli Sulin

Pelastuslaitoksen vuosi 2017 meni suunnitelmien mukaisesti ja asetetut tavoitteet palvelutason ja laadun osalta saavutettiin. Operatiivisten tehtävien määrät pysyivät viime vuosien tasolla, niin pelastustoimen kuin myös ensihoidon osalta. Vuoden loppupuolella, Liedon kunnan alueella, Tarvasjoella vihittiin käyttöön uusi upea paloasema. Kuninkojan paloaseman rakentaminen Raisioon aloitettiin alkuvuodesta ja aseman harjannostajaisia ehdittiin viettää vuoden 2017 puolella. Keskuspaloaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma käynnistettiin ja tilannekeskuksen tilojen remontointi aloitettiin. Tilan-

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

5


Räddningsdirektörens översikt

Särskild uppmärksamhet fästes vid säkerhet

Finlands jubileumsår och terrordådet i Åbo satte sin prägel på år 2017 inlands 100-års jubileum satte sin prägel på år 2017 inom Räddningsverket. Inom räddningsverkets verksamhet syntes festligheterna i form av olika säkerhetsarrangemang vid tillställningar som ordnades i Åbo. Finlands jubileumsår var det regionala räddningsverkets 14:e verksamhetsår och det 148:e verksamhetsåret för landskapets ordinarie brandkår, eftersom Egentliga Finlands räddningsverk grundades år 2004 och Åbo brandkår år 1869. Ett av de största evenemangen, där vi gjorde en särskilt stor insats var evenemanget Tall Ships Races som ordnades i Åbo i juli. Under några dagar lockade segelfartygen över en halv miljon besökare till Åbo och man hade fäst särskild uppmärksamhet vid säkerheten under evenemanget. Evenemanget, som drog en rekordstor publik, förlöpte lugnt och utan några större olyckor i det fantastiskt vackra vädret. På grund av terrordåden på olika håll i världen satsade man på säkerhet även under årets andra publikevenemang. Under året inträffade ett flertal tråkiga händelser på olika håll i Europa, av vilka den närmaste skedde i Stockholm. Den oro vi kände fick sedan ett ansikte i augusti, när det i Åbo skedde en knivhuggning som åtminstone i detta skede utgör det första brottet i Finland som klassificeras som terrordåd. På och i närheten av Åbo salutorg omkom två personer och nio personer skadades, inklusive gärningsmannen. Händelsen orsakade räddningsverket arbete främst inom akutsjukvården, men även i övrigt höjdes beredskapen märkbart. På olika tillställningar under hösten delade vi med oss av erfarenheterna från händelsen och det vi lärde oss och diskussionen om ämnet var synnerligen livlig. Nu kunde vi sätta press på att förbättra det redan goda samarbetet med myndigheterna och nu återstår det att se hur händelsen under de närmaste åren kommer att inverka på olika samarbetsformer. Åtminstone är en av de viktigaste utmaningarna att åstadkomma en gemensam förutseende situationsbild. De framtida landskapen kommer att utgöra en bra grund för ett närmare samarbete med myndigheterna. Beredningen av landskaps- samt social- och häl-

6

Vuosikertomus 2017 •

sovårdsreformen fortsatte under året, såväl hos oss i Egentliga Finland som i grupper på riksomfattande nivå. Vi har aktivt deltagit i beredningen på alla nivåer, enligt den ursprungliga tidtabellen skulle de nya landskapen inleda sin verksamhet redan från och med början av år 2019. På sommaren stod det dock klart att tidtabellen inte kommer att hålla. Regeringen drog upp nya riktlinjer för en tidtabell så, att landskapen inleder sin verksamhet först år 2020. Ett års tilläggstid gör det möjligt att bereda ändringen ännu bättre än tidigare, men å andra sidan lade man också märke till att den senarelagda tidtabellen gjorde beredningsarbetet långsammare. Efter kommunalvalet fick vi en ny regional räddningsnämnd som inledde sitt arbete i augusti. Nämndens sammansättning ändrades betydligt eftersom endast fem medlemmar i den tidigare nämnden fortsatte. Seppo Koski från Åbo är nämndens nya ordförande. Räddningsverkets år 2017 förlöpte planenligt och vi nådde de uppställda målen vad gäller servicenivå och kvalitet. Antalet operativa uppdrag förblev på samma nivå som ifjol, både vad gäller räddningsverket och akutsjukvården. I slutet av året invigdes en ny och storartad brandstation i Tarvasjoki i Lieto. Byggandet av Kuninkoja brandstation i Reso inleddes i början av året och man hann fira taklagsöl ännu under år 2017. Projektplanen för en grundläggande renovering av centralbrandstationen påbörjades och renoveringen av lägescentralens lokaler inleddes. En utvidgning av lägescentralen blev möjlig eftersom man renoverade utrymmen för materialunderhåll vid brandstationen i Artukais. Utvecklingen av brandstationsnätet framskred när man fick ett beslut om brandstationen i Kakskerta och förverkligandet av det egentliga projektet inleddes. Totalt sett var verksamheten år 2017 professionell, snabb och jämlik – precis som våra värden utlovar. Jari Sainio räddningsdirektör

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Review by the Chief of regional rescue services

Special attention to safety

Kuva: Arto Väätti

2017 characterised by Finland’s jubilee year and the terrorist act in Turku he centenary of independent Finland coloured the Rescue Department’s year in many ways, including safety arrangements for various events organised in Turku. The Finnish centenary was the fourteenth operating year of the Southwest Finland Emergency Services and the 148th operating year of the full-time fire service: the Southwest Finland Emergency Services started operations in 2004, and the Turku Fire Service in 1869. One of the largest events which required particular effort from us was the Tall Ships Races in July. The sailing ships drew over half a million people in Turku during the course of only a few days, and particular attention was paid to the safety of the event. Even with the recordbreaking number of visitors in gorgeous weather, the event went smoothly with no major accidents. Due to the acts of terror around the world, safety was a heavy priority in other public events throughout the year as well. Several deplorable events took place during 2017 around Europe, the closest being in Stockholm, and our fears were realised in August when Turku witnessed a stabbing, which became Finland’s first terrorist act. Two people lost their lives and nine, including the attacker, were injured on and around Turku Market Square. The Rescue Department was immediately affected by the incident mainly due to emergency medical care, but the indirect effects included the significant increase in the preparedness level. During the autumn, experiences and teachings of the incident were shared at several events, and public discussion about the topic was heated. There was increased pressure to improve the cooperation between the authorities even further, and the lasting effects of the incident on various forms of cooperation remain to be seen. One of the essential challenges in the future is how to achieve a shared proactive image of any given situation. The future regions will provide a sound platform for an increasingly close cooperation of various authorities. The preparations for the regional government, health and social services reform continued throughout the year in Southwest Finland as well as in national groups. We parVuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

ticipated actively in the preparations on all levels; after all, the original schedule was for the new regions to be launched in the beginning of 2019. However, it became clear during the summer that the schedule was impossible. The government issued a new schedule, with the new regions starting in 2020. This additional time offers the possibility for better preparations, but it was also considered to delay the pace of the preparations. After the municipal elections, a new Regional Rescue Committee was selected, and it started its work in August. The Committee’s composition changed significantly, with only five people continuing from the previous Committee. Seppo Koski from Turku was selected the new chairman. For the Rescue Department, 2017 went as planned, and the previously defined objectives for service level and quality were all achieved. The numbers of operative assignments remained on the same level with the previous years for both the emergency services and emergency care. Towards the end of the year, a shining new fire station was introduced in Tarvasjoki, Lieto. The construction of the Kuninkoja fire station in Raisio was started in early 2017, and the topping-out ceremony also took place in 2017. The project plan for the renovation of the central fire station was launched, and the renovation of the situation centre was started. Expanding the situation centre became possible as facilities were renovated at Artukainen fire station for equipment maintenance. The development of the fire station network continued, as a decision was made on the Kakskerta fire station and the project was started. All in all, 2017 passed with professionalism, speed, and equality, in perfect accordance with our values. Jari Sainio Chief of regional rescue services

Annual Report 2017

7


Varsinais-Suomi 2017

Kunnat ja seutukunnat Egentliga Finland 2017

Kommuner och ekonomiska regioner Southwest Finland 2017

Municipalities and sub-regions

Pyhäranta

Oripää Laitila

Vakka-Suomi

Oripää

Uusikaupunki

Loimaa

Pöytyä

Loimaan seutu

Mynämäki Vehmaa Nousiainen

Koski Tl

Aura Kustavi

Rusko Taivassalo

Masku

Turun seutu

Marttila

Somero

Lieto Raisio Turku Naantali

Paimio Kaarina

Salon seutu Salo

Sauvo Parainen

Turunmaa - Åboland

Kemiönsaari

MML lupa nro 22/15

8

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 27 kunnan alueella

Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 27 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yhdeksän ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 66. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomessa on noin 477 000 asukasta, joista 418 000 suomenkielisiä ja 27 000 ruotsinkielisiä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu noin 30 000 varsinaissuomalaista. Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. PelastuslaitokVuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Kuva: Esko Keski-Oja

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti

selle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos tuottaa myös ensihoitopalvelua viiden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia ensihoitoyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 12.

Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.

Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti kaikkina vuorokauden aikoina.

Arvot: Ammattitaitoisesti, nopeasti, tasapuolisesti.

Annual Report 2017

9


Kuva: Arto Väätti

Kort om Egentliga Finlands räddningsverk

Räddningsverket producerar räddningstjänster i 27 kommuner

Beredskap dygnet runt edan 2004 har räddningsväsendet skötts landskapsvis. Egentliga Finlands räddningsverk är ett av Finlands 22 regionala räddningsverk. I och med regionaliseringen har Egentliga Finlands regionala räddningsverk haft ansvaret för räddningsverksamheten på sammanlagt 27 kommuners område vid Skärgårdshavets kust. I området finns tio brandstationer med 24h-beredskap och tre brandstationer med 8h-beredskap. Sammanlagt finns det drygt 80 brandstationer i regionen. Antalet avtalsbrandkårer i hela Egentliga Finlands område är 66. Räddningsverkets verksamhetsområde sträcker sig från Nystad till Salo och från Loimaa till Åbo skärgård. Den totala arealen är 20 539 kvadratkilometer, varav 10 661 kvadratkilometer är landområden. De övriga 9 876 kvadratkilometrarna är vattenområden. Också de 22 000 öarna i området innebär en utmaning för räddningsväsendet. Invånarantalet i Egentliga Finland är cirka 477 000, varav 418 000 är finskspråkiga och 27 000 är svenskspråkiga. I Egentliga Finland talar 30 000 invånare annat än finska eller svenska som sitt modersmål. Det regionala räddningsverkets grundläggande uppgift är att förebygga eldsvådor och andra olyckor, främja säkerhetskulturen, sköta och ha beredskap för befolkningsskyddsuppgifter i undantagsförhållanden samt

10

Vuosikertomus 2017 •

ansvara för räddningsverksamheten vid olyckor. Räddningsverket ansvarar för räddning och skydd av såväl människor, egendom och djur som miljön. Räddningsverket tillhandahåller akutvårdstjänster i fem samkommuner för hälsocentraler: Åbo, S:t Karins, Reso, Pargas och Nådendal. Räddningsverket har totalt 12 ambulanser i ständig larmberedskap dygnet runt.

Räddningsverkets vision: Egentliga Finlands räddningsverk är en utvecklingsvänlig, riksomfattande vägvisare i branschen som producerar räddnings- och säkerhetstjänster samt prehospital akutsjukvård av hög kvalitet.

Verksamhetsidé: I Egentliga Finland tillhandahålls räddnings- och säkerhetstjänster samt prehospital akutsjukvård av hög kvalitet yrkesskickligt, jämlikt och snabbt, dygnet runt.

Värderingar: yrkesskicklighet, snabbhet och jämlikhet.

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Southwest Finland Rescue Department in brief

The Rescue Department produces rescue services within 27 municipalities

Kuva: Olli Högmander

Ready for action around the clock

ince 2004, rescue services have been managed regionally. The Southwest Finland Rescue Department is one of 22 regional rescue departments in Finland. As the service was regionalised, the Southwest Finland Rescue Department has been responsible for the rescue operations in 27 municipalities on the shores of the Archipelago Sea. The region has nine fire stations that are on standby around the clock, and three fire stations that are on standby 8 hours a day. There are a total of over 80 fire stations within the region, of which 66 are contract fire brigades. The operating area of the Rescue Department ranges from Uusikaupunki to Salo, and from Loimaa to the Turku archipelago. The total surface area is 20,539 square kilometres, of which 10,661 square kilometres in land areas. The other 9,876 km2 is water. The 22,000 islands in the area present an additional challenge. The Southwest Finland area has approximately 477,000 residents, of whom 418,000 speak Finnish and 27,000 speak Swedish as their first language. Approximately 30,000 people in the region have other first languages. The basic assignment of the regional rescue department is preventing fires and other accidents, promoting a culture of safety, managing civil defence assignments for a state of emergency and the related preparedness, and rescue operations in cases of accidents. The resVuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

cue department’s assignments cover the rescue and protection of people, property, and animals, as well as the environment. The Rescue Department also manages the emergency services within five health centre municipal federations: Turku, Kaarina, Raisio, Parainen and Naantali. The regional Rescue Department has a total of 12 emergency service units constantly on-call.

The rescue department’s vision: The Southwest Finland Emergency Services is an evolving and national trendsetter in the field, and a provider of high-quality rescue, safety and emergency medical services.

Mission: To provide high-quality rescue, safety and emergency medical services in Southwest Finland professionally, equally and quickly at all hours.

Values: professionally, quickly, equally

Annual Report 2017

11


Kuva: Arto Väätti

12

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Strategia

Kehittyvä alansa suunnannäyttäjä hallitsee kokonaiskuvan arsinais-Suomen pelastuslaitoksen visiona vuoteen 2020 on olla kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus-, ja ensihoitopalveluiden tuottaja. Pelastuslaitoksen rooli sisäisen turvallisuuden vahvana toimijana on kehittää ja parantaa toimialueen kuntien turvallisuutta kaikissa oloissa ehkäisemällä onnettomuuksia, vastaamalla pelastustoiminnasta, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia. Pelastuslaitoksen visio ja strategia ohjaavat toimintoja ja palvelutasopäätös määrittelee työkalut strategian toteuttamiseksi. Pelastuslaitoksella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva alueen riskeistä ja myös valmius vastata niihin. Onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin varautumisella varmistetaan tehtävien häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken koko pelastustoimen alueella. Pelastuslaitoksen yksi tärkeä tehtävä onkin tukea pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien valmiussuunnittelua sekä koordinoida pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten ja muiden toimijoiden työtä. Pelastuslaitos on myös siviilivalmiuden vahva yhteen sovittaja ja luotettava yhteistyökumppani. Pelastuslaitoksen varautuminen edellyttää myös tilanne- ja johtokeskusratkaisujen kehittämistä. Nykyistä viestikeskustoimintaa kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tilannekeskusympäristöä. Uusi tilannekeskus mahdollistaa paremmin ajankohtaisen tilannekuvan ylläpitämisen sekä parhaan mahdollisen pelastustoimen resurssien käyttämisen. Tilannekeskus pystyy jatkossa entistä paremmin tukemaan kuntia niin päivittäisissä häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Kehitystyö jatkuu edelleen vuonna 2018. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö on, varsinkin harvaan asutuilla seuduilla, välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. Sopimuspalokunnat ovat olennainen voimavara, jolla pelastuslaitoksen palvelut voidaan turvata tasapuolisesti maakunnan kaikissa osissa. Muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat huomattavasti sopimuspalokuntien toimintaan. Pelastuslaitos tukee sopimuspalokuntien toimintaa muun muassa Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

kouluttamalla hälytysosastojen henkilöstöä ja palokuntanuoria sekä lisäämällä keskinäistä yhteistoimintaa. Pelastuslaitos tavoittelee jatkuvaa toimintamenetelmien kehittämistä ja henkilöstön hyvinvointia. Pelastuslaitos turvaa toimintakykynsä kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Henkilöstömäärä ja henkilöstön osaaminen on mitoitettu vastaamaan tehtäviä. Painopiste on ollut työurien kehittämisessä ja tavoitteena on luoda sekä fyysisen että psyykkisen toimintakyvyn sekä osaamisenhallintajärjestelmiä. Strategia ja palvelutasopäätös määrittävät polun ja toimenpiteet, joilla kaikki Varsinais-Suomessa oleskelevat saavat pelastuslaitoksen tuottamat laadukkaat palvelut yhteisten arvojen mukaisesti ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti. Teksti: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö

Strategian keskeiset painopistealueet 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö 2. Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokunnat 3. Toimiva ja kattava paloasemaverkosto 4. Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat 5. Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit

Annual Report 2017

13


Organisaatio

Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta elastustoimen ylintä päätäntävaltaa VarsinaisSuomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja Jari Sainio, tukenaan kuusitoistajäseninen johtoryhmä. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimivat kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue: Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tukena toimii operatiivinen esikunta. Palvelualasta vastaa pelastuspäällikkö Juha Virto.

Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnanja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Tukipalveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen, talouden ja turvallisuuden palveluyksiköistä. Palvelualueen esimiehenä toimii pelastuspäällikkö Mika Kontio.

Organisaatiokaavio

14

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

elastustoimen ylintä päätäntävaltaa maakunnassa käyttävä aluepelastuslautakunta koostuu 15 jäsenestä. Turulla lautakuntapaikkoja on viisi, Turun alueen muilla kunnilla kolme, Uudellakaupungilla, Loimaalla ja Salolla kullakin kaksi ja Paraisilla yksi. Puheenjohtaja Koski Seppo, asentaja, Turku

Varajäsen Huotari Teemu, valtiotieteiden maisteri, Turku

Kaupunginhallituksen edustaja Kaupunginhallituksen varaedustaja Laivoranta Jarmo, Schauman Ida, Turku Turku Henkilökohtainen varajäsen Marsela Pilvi, taksinkuljettaja, Uusikaupunki

Alanko Kaarlo, paloesimies evp., Salo

Kotti Minna, erityisopettaja, Somero

Heiskanen Pilvi, toiminnanjohtaja, Turku

Leppänen Taina, sairaanhoitaja, Turku

Jalo Jenny, lähihoitaja, Raisio

Virta Sofia, projektityöntekijä, Piikkiö

Karlsson Kaj-Johan, rakennusmestari, Parainen

Friis Christer, eläkeläinen, Houtskär

Koivisto Maarit, sairaanhoitaja, Loimaa

Flemmich Mirjami, sosiaalityöntekijä, Pöytyä

Lehti Timo, ylikonstaapeli, Salo

Kyyrä Jaana, yliaktuaari, Somero

Muukkonen Tuula, pankkitoimihenkilö, Raisio

Salo Maija, tarkastaja, Masku

Niskanen Matti, eduskunta-avustaja, Turku

Lindell Pia, filosofian maisteri, Turku

Palmunen Laura, henkilöstön kehittämispäällikkö, Turku

Sjöberg Pia, TkT, suunnittelutiimin jäsen, Turku

Raisto-Elo Tanja, sairaanhoitaja, Laitila

Virtanen Veli-Matti, ylikonstaapeli, Kalanti

Rantala Ilkka, yrittäjä, Pöytyä

Hacklin Teppo, linja-autonkuljettaja, Koski

Rouhiainen Sampo, eräopas, toimittaja, Turku

Reini Marko, yksityisyrittäjä, myyjä, Turku

Vastamäki Kari, varapj, toimitusjohtaja, Raisio

Soiniitty Tapio, autonasentaja, Raisio

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Kuva: Arto Väätti

Jäsen Aho Virve, lähihoitaja, Laitila

Annual Report 2017

15


Avaintietoja vuodelta 2017

Hallinto ja henkilöstö arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskenteli eri tehtävissä vuonna 2017 yhteensä 572 henkilöä (keski-ikä 44,9, vakansseja 549), joista pelastustehtävissä 298 (keski-ikä 45,8), ensihoidon tehtävissä 165 (keski-ikä 34,7), riskienhallinnassa 43 (keski-ikä 49,9), koulutuksen ja viestinnän tehtävissä 6 (keski-ikä 38,0), teknisissä palveluissa 29 (keski-ikä 45,1) ja hallinnon tehtävissä 32 henkilöä (keski-ikä 51,1; sisältää 7 asemamestaria). Lisäksi toimenpidepalkkaisia palomiehiä oli mukana toiminnassa yhteensä 93 henkilöä (keski-ikä 35,9). Vuoden 2017 aikana eläkkeelle jäi vakinaisesta väestä 6 henkilöä. Pelastustoiminnassa oleva henkilöstö tekee poikkeusluvan alaista työaikaa ja ensihoitotoiminnassa toteutetaan kaksivuorotyön mukaista työaikaa. Pelastustoimintaa tuotettiin yhdeksältä jatkuvassa miehityksessä olevalta paloasemalta. Lisäksi kolme paloasemaa on miehitetty virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella näiden

16

Vuosikertomus 2017 •

asemien valmiudesta huolehtii vapaaehtoishenkilöstö (VPK, toimenpidepalkkainen henkilöstö). Pelastuslaitos tuottaa sopimuksen mukaista ensihoitopalvelua kuudelta asemalta. Teksti: Pertti Soininvaara, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Anita Reiman, henkilöstösuunnittelija

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Avaintietoja vuodelta 2017

Kuva: Maria Nykyri

Talous uoden 2017 talous toteutui viime vuosia paremmin, jos mitataan talousarvion osuvuutta suhteessa tilinpäätökseen. Vaikka kuntien lopulliset maksuosuudet pysyivät viime vuoden tilinpäätöksessä kutakuinkin samana kuin vuonna 2016, maksuosuuspalautukset vähenivät huomattavasti. Käyttötalouden menot pysyttelivät edellisvuoden tasolla lomarahaleikkauksista huolimatta niin, että menot toteutuivat talousarvion mukaan, mutta käyttöpuolen tuloja tuli ennakoitua enemmän. Investointeihin ja kaluston hankintaan käytettiin nettona budjettiin varattu summa hieman ylittäen. Investointien nettoylitys kompensoi kertaluontoisten tulojen ennakoimattomuutta, joten toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna ylijäämä pieneni runsaalla puolella ollen noin 230 000 euroa. Ensihoitopalveluiden talous toteutui lähes suunnitelmien mukaan. Menot toteutuivat käytännössä eurolleen budjetin mukaan, mutta tulot jäivät hieman suunnitteVuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

lusta. Ensihoidon erillistilinpäätöksessä tämä tarkoitti sitä, että Sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu vaati lisämaksuosuutta runsaat 102 000 euroa. Näin yhteenlaskettuna Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen (ml. ensihoitopalvelut) vuoden 2017 toiminnan ja investointien rahavirta oli noin 128 000 euroa. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2017 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 33,3 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 2,2 M€. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2017 oli noin 230 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2016 kunnille palautettiin noin 530 000 euroa ja vuonna 2015 palautusmäärä oli runsas 780 000 euroa. Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö

Annual Report 2017

17


Nyckeltal från år 2017

Förvaltning och personal r 2017 arbetade inom Egentliga Finlands regionala räddningsverk sammanlagt 572 personer (medelålder 44,9, vakanser 549) med olika uppgifter, av vilka 298 (medelålder 45,8) hade räddningsuppgifter, 165 (medelålder 34,7) hade uppgifter inom den prehospitala akutsjukvården, 43 (medelålder 49,9) hade riskhanteringsuppgifter, 6 (medelålder 38,0) hade uppgifter inom utbildning och kommunikation, 29 (medelålder 45,1) hade tekniska uppgifter och 32 personer (medelålder 51,1, vari ingår 7 stationsmästare) hade förvaltningsuppgifter. Dessutom fanns 93 personer (medelålder 35,9) åtgärdsavlönade brandmän med i verksamheten. Under år 2017 pensionerades 6 personer av den ordinarie personalen.

Personalen som ingår i räddningsverksamheten utför arbetstid med undantagstillstånd och i den prehospitala akutsjukvården utförs arbetstiden som tvåskiftsarbete. Räddningsverksamhet fanns vid nio brandstationer med ständig bemanning. Dessutom fanns tre brandstationer med bemanning under tjänstetid. Beredskapen på dessa stationer utanför tjänstetid sköttes av frivilligpersonal (FBK, timavlönad personal). Räddningsverket producerar avtalsenliga prehospitala akutvårdstjänster vid sex stationer. Text: Pertti Soininvaara, förvaltnings- och personalchef Anita Reiman, personalplanerare

Ekonomi tfallet för ekonomin 2016 var bättre än under de senaste åren, om man mäter budgetens relevans i förhållande till bokslutet. Även om kommunernas slutliga betalningsandelar i bokslutet för föregående år var i stort sett desamma som för år 2016, minskade återbetalningarna av betalningsandelarna märkbart. De driftsekonomiska utgifterna hölls, trots nedskärningarna av semesterpenningen, på samma nivå som året innan så, att utfallet för utgifterna var i enlighet med budgeten, men intäkterna på driftssidan var högre än beräknat. Satsningarna på investeringar och anskaffning av materiel var något högre än budgeterat. Investeringarnas nettoöverskridning kompenserades av oförutsägbarheten vad gäller andelen engångsintäkter, vilket betyder att mätt med kassaflödet inom verksamheten och investeringarna minskade överskottet med drygt hälften till cirka 230 000 euro. Utfallet för ekonomin för de prehospitala akutvårdstjänsterna var nästan i enlighet med planerna. Utfallet för utgifterna var i praktiken med en euros noggrannhet enligt budgeten, men intäkterna var något lägre än beräknat. I den prehospitala akutsjukvårdens separata finansiella rapport betydde detta att servicen med nollvision som producerades för sjukvårdsdistrikten genom

18

Vuosikertomus 2017 •

samarbetsavtal krävde drygt 102 000 euro i extra betalningsandelar. Sammanräknat uppgick penningflödet inom Egentliga Finlands regionala räddningsverks (inkl. den prehospitala akutsjukvården) verksamhet och investeringar år 2017 till cirka 128 000 euro. I det regionala räddningsverkets bokslut för år 2017 uppgick verksamhetsutgifterna (exkl. den prehospitala akutsjukvården) till 33,3 milj. euro och räkenskapsperiodens nettoinvesteringar till 2,2 milj. euro. Det ekonomiska utfallet för räddningsväsendet år 2017 var ett överskott på cirka 230 000 euro. Som jämförelse kan nämnas att cirka 530 000 euro återlämnades till kommunerna år 2016 och drygt 780 000 euro år 2015. Text: Juho Kaituri, ekonomichef

Kuva: Esko Keski-Oja

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Key figures for 2017

Management and personnel n 2017 a total of 572 persons (average age 44.9, positions 549) worked at the Southwest Finland Rescue Department. Of these, 298 in rescue assignments (average age 45.8), 165 in emergency care assignments (average age 34.7), 43 in risk management (average age 49.9), 6 in training and communications assignments (average age 38.0), 29 in technical services (average age 45.1), and 32 in management assignments (average age 51.1; including 7 station officers). In addition, a total of 93 part-time fire fighters (average age 35.9) participated in the operations. During the year, 6 permanent employees retired. The working hours of the personnel in rescue operations are subject to a special permit, and emergency

care employees work in two shifts. Rescue operations were conducted from nine fire stations with constant staffing, and three stations with staffing during office hours. Outside the office hours, the preparedness on these stations is managed by volunteers (volunteer fire fighters, part-time personnel). The Rescue Department provides emergency care services in accordance with the agreement from six stations. Text: Pertti Soininvaara, management and personnel manager Anita Reiman, personnel planner

Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Finances n 2017, the budget corresponded to the financial statements better than in the previous years. Even though the final municipal shares of payments remained approximately the same as in 2016, the returned share of payments shrank significantly. Regardless of the cuts in holiday bonus, the operational economy costs remained on the level of the previous year, with the costs realised according to budget, but operational income exceeded the expected amounts. The net sum budgeted for investments and equipment acquisitions was exceeded slightly. The net exceeding of investments compensated for the unpredictability of non-recurring income, which decreased the surplus by over half to approximately 230,000 euros, measured in operational and investment cash flow. The budget for the emergency care services corresponded to the actual figures almost entirely. The actual costs followed the budget almost to the euro, but the

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

income was slightly lower than planned. In the separate financial statements for emergency care, this meant that the service produced for the hospital district based on the cooperation agreement at zero margin required an extra payment share of over 102,000 euros. The total operational and investment cash flow of the Southwest Finland Rescue Department (incl. emergency care services) in 2017 was approximately 128,000 euros. The operating costs of the Rescue Department in 2017 (excl. emergency care services) added up to 33.3 million euros, and the net investments during the financial period were 2.2 million euros. The realisation of the finances of the rescue services in 2017 added up to a surplus of approximately 230,000 euros. In comparison, approximately 530,000 euros was returned to the municipalities in 2016, and over 780,000 euros in 2015. Text: Juho Kaituri, financial manager

Annual Report 2017

19


Kehittäminen ja hankkeet

HAZARD-hanke saavutti puolivälin johon osallistui yli 150 henkilöä. Harjoituksen skenaariona oli kemikaalionnettomuus konttiterminaalissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen osalta vuoden huipentuma hankkeen osalta koettiin lokakuussa, kun Naantalissa järjestettiin noin 300 henkilön suurharjoitus. Moniviranomaisharjoituksessa harjoiteltiin muun muassa laivapalon sammutusta, potilaiden evakuoimista merionnettomuudessa, evakuointikeskuksen perustamista ja öljyntorjuntaa. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä Naantalin sataman ja meripelastusviranomaisten kanssa. Marraskuussa järjestettiin Kööpenhaminassa päiväseminaari yhteistoiminnasta riskienhallinnassa. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on luoda mahdollisuuksia alueen pelastuslaitoksille, satamakaupungeille ja -operaattoreille sekä tutkimuslaitoksille sekä kehittää näiden yhteistyötä. Teksti: Torbjörn Lindström

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on Turun yliopiston vetämässä HAZARD-hankkeessa näkyvä ja tärkeä rooli yhtenä keskeisistä kumppaneista. Pelastuslaitos vastaa isojen harjoitusten koordinoinnista, valmistelusta ja järjestämisestä yhdessä Hampurin ja Klaipedan pelastuslaitosten kanssa. Kolmivuotinen HAZARD-hanke päättyy keväällä 2019.

Kuva: Mariikka Whiteman

AZARD-hankkeen toimintavuosi oli täynnä erilaisia tapahtumia. Heti tammikuussa järjestettiin Turussa kriisiviestintäseminaari. Seminaarin painopiste oli viranomaisten välisessä viestinnässä onnettomuustilanteissa sekä hätätilanteissa suurelle yleisölle viestimisessä. Päivien aikana käsiteltiin myös sosiaalisen median käytettävyyttä. Helmikuussa projektipartnerit osallistuivat Pelastusopiston ja AboaMaren isoon viranomaisten yhteistoimintaharjoitukseen. Harjoituksessa testattiin viranomaisten valmiuksia ja yhteistyötä suurissa onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Partnerit seurasivat harjoitusta sekä Kuopiossa että Turussa. Brysselissä järjestettiin helmikuussa meri- ja satamaturvallisuuteen liittyvä keskustelutilaisuus poliittisille päättäjille. Tilaisuuden järjestäjinä olivat HAZARD-hankkeen lisäksi kaksi muuta EUBSR-projektia, ChemSAR ja DiveSMART. Hampurin pelastuslaitos järjesti puolestaan toukokuussa yli 500 sadan osallistujan harjoituksen sekä seminaaripäivän HNS (Host Nation Support) -asioista. LNG:n käyttö on lisääntynyt Itämeren alueella. Klaipedan pelastuslaitoksen LNG-turvallisuusseminaarissa käsiteltiin turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja nostettiin esiin viranomaisten valmius erilaisia onnettomuustilanteita silmällä pitäen. Syyskuussa järjestettiin hankkeen puoliväliseminaari, johon osallistui yli 40 partneria. Ylpeinä voitiin todeta, että hanke etenee suunnitelmien, aikataulujen ja talousarvioiden mukaisesti. Puoliväliseminaarin yhteydessä Klaipedan pelastuslaitos ja satama sekä Smelte Stevedoring -yhtiö järjestivät suuren pelastustoimintaharjoituksen,

20

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Viestinnällä kohti turvallisempaa arkea uoteen 2017 mahtui useita isoja yleisötapahtumia, joissa jaettiin tärkeitä arjen turvallisuustietoja ja -taitoja ja esiteltiin pelastuslaitoksen toimintaa sekä aina yleisöä kiinnostavaa kalustoa. Vuoden aikana turvallisuusviestinnän eri keinoin tavoitettiin henkilökohtaisesti yli 60 000 kansalaista yli kuudessasadassa eri tilaisuudessa. Kasvotusten kohtaaminen ja henkilökohtainen kanssakäynti kansalaisten kanssa ovat edelleen tärkeä turvallisuusviestinnän keino sosiaalisen median rinnalla. Turvallisuusviestinnän pääkohderyhmänä oli erityisryhmien asumisturvallisuuden parissa työskentelevät henkilöt eli kotihoitajat. Kohderyhmä tavoitettiin parhaiten heille suunnatuissa tapahtumissa sekä koulutuksissa ja seminaareissa.

Pelastuslaitos mukana valtakunnallisissa kampanjoissa Vuoden ensimmäisiin yleisötapahtumiin kuului hätäkeskuksen koordinoima 112-päivän tapahtuma. VarsinaisVuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Kuva: Eeva Hämäläinen

Turvallisuusviestintä

Suomen päätapahtumat järjestettiin Turussa lauantaina 11.2. ja samaan aikaan Uudessakaupungissa Talvikki-tapahtuman yhteydessä. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua pelastuslaitoksen kalustoon, pyörittää turvallisuusrulettia ja harjoitella alkusammutusta. Helmikuussa Turun Messu- ja kongressikeskuksessa järjestettävillä Rakenna- ja Sisusta -messuilla luennoitiin asumisen paloturvallisuudesta ja omavalvonnasta. Jokavuotiseen tapaan mukana oltiin aktiivisesti myös yläluokkien valtakunnallisessa NouHätä -pelastustaitokampanjassa, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita.

Nuku Rauhassa -tapahtuma keräsi mukavasti yleisöä Kevään suurimpia yleisötapahtumia oli maanpuolustusyhdistyksen Suomi 100 -juhlavuoden Nuku Rauhassa -kokonaisturvallisuuspäivät Turussa 19.-20.5.2017. Tapahtuma järjestettiin Heikkilän kasarmilla ja paikalla oli runsaasti eri toimijoita ja yhdistyksiä. Pelastuslaitos esitteli tapahtumassa toimintaansa vinssausnäytöksellä Annual Report 2017

21


Turvallisuusviestintä

kopterista sekä kolari- ja elvytysnäytöksillä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Yleisön oli myös mahdollista tutustua pelastuslaitoksen kalustoon, pyöräyttää turvallisuusrulettia ja harjoitella alkusammutusta. Saariston turvallisuuspäivä järjestettiin Rymättylässä Jaakon Markkinoiden yhteydessä 22.7. Vuosittain eri paikassa järjestettävän tapahtuman tarkoituksena on parantaa saaristossa aikaa viettävien turvallisuutta opastamalla omatoimiseen ennaltaehkäisyyn sekä toimintaan onnettomuustilanteessa. Turun Messuilla 24.-27.8. pelastuslaitoksen osastolla riitti ohjelmaa pienten lasten savusukellusradasta kaiken ikäisille suunnattuun turvallisuusrulettiin. Jokaisena messupäivänä järjestettiin myös kemikaalionnettomuusnäytös, jota yleisö sai seurata juontajan esittelemänä. Keskuspaloaseman palomuseo avasi ovensa yleisölle Turun päivänä 17.9. Jo eläkkeelle jääneet paloaseman työntekijät kertoivat museokierroksilla aseman historiasta ja pihalla esiteltiin nykykalustoa. Paloturvallisuusviikko alkoi Päivä Paloasemalla -tapahtumalla. Varsinais-Suomen sopimuspalokunnista avoimet ovet järjesti yhteensä huimat 37 palokuntaa sekä pelastuslaitoksen vakituisista asemista Kaarinan, Liedon, Paraisten ja Uudenkaupungin asemat.

Kohti turvallisempaa koulumaailmaa Vartu-kouluturvallisuushankkeen tiimoilta järjestettiin keväällä koulutuspäivät, jossa aiheina olivat muun muassa radikalisoituminen ja kulttuurien väliset eroavaisuudet. Syksyllä 2017 järjestettiin puolestaan koulutustilaisuus koulun kriisiviestinnästä. Lisäksi koulujen kautta koteihin lähetettiin turvallisuuskysely. VarTu on varsinaissuomalainen kouluturvallisuushanke, jossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kumppaneina toimivat maakunnan peruskoulut. Kumppanuuden tavoitteena on ennen kaikkea luoda alueen kouluihin turvallinen oppimisympäristö. Pelastuslaitos pyrkii tavoitteeseen kehittämällä koulutilojen turvallisuutta sekä parantamalla niin henkilökunnan ja oppilaiden kuin myös kotijoukkojen turvallisuustietoutta.

Turvallisuuskoulutuksella taitoja ennaltaehkäisevään toimintaan Turvallisuusviestinnän yhtenä pääpainopisteenä on erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen. Par-

22

Vuosikertomus 2017 •

haiten kohderyhmän tavoittaa kouluttamalla kotihoidon parissa työskenteleviä. Vuonna 2017 otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön verkkoilmoittautuminen kotihoitajien koulutuksissa ja alkusammutuskoulutuksissa. Alkusammutuskoulutusta tarjottiin kotihoitajille sekä yritysten ja laitosten turvallisuusvastaaville. Myös hoitolaitosten, palvelutalojen ja koulujen henkilökunnan oli mahdollista ilmoittautua koulutuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksia jatkettiin vuonna 2017 ja tarkoituksena on kouluttaa kaikki Varsinais-Suomen alueen sosiaalitoimen esimiehet. Lisäksi oltiin mukana Vanhustyömessuilla Turun messukeskuksessa. Ilmoitusvelvollisuudesta järjestettiin toista kertaa seminaari keväällä. Pelastuslain 42§ mukaan viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan palo- tai onnettomuusvaarasta alueen pelastusviranomaiselle. Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Kuva: Eeva Hämäläinen

Turvallisuusviestintä

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa ja esimerkiksi tukiasumisesta tai hoitolaitostoiminnasta huolehtivia järjestöjä. Seminaarissa käytiin läpi muutamia paloon johtaneita tapauksia, esiteltiin aiheeseen liittyviä hankkeita ja projekteja sekä itsemääräämisoikeuden ja edunvalvonnan kiemuroita. Seminaarin tarkoituksena on myös eri viranomaisten verkostoituminen ja näin ilmoitusvelvollisuuden käytännön työn helpottaminen eri viranomaisten kesken. Kaikille Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille tarjottiin turvallisuuskoulutusta ja ilmoittautuneita kouluja olikin runsas sata. Yhteensä 3100 oppilasta ja opettajaa sai eväitä kohti turvallisempaa arkea.

Sosiaalisessa median merkitys kasvaa edelleen

somekanavien kautta tavoitetaan yhä suurempi joukko ihmisiä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Facebook-julkaisut saivat vuoden aikana yli 2,6 miljoonaa näyttökertaa. Vuonna 2017 Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli mukana Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa ja Youtubessa. Seuraajat Facebookissa ovat tavallisia kuntalaisia, joten turvallisuusviesti saadaan näin kulkemaan ruohonjuuritasolle. Facebook toimii turvallisuusasioissa myös yhteydenottokanavana, jonka kautta tulleisiin kysymyksiin vastaa eri palveluyksiköistä koottu sometiimi. Pelastuslaitoksen twiittit näkyivät eri Twitter-käyttäjien uutisvirroissa 518 700 kertaa, mikä on sekin hyvä luku valtakunnallisesti. Tiedotusvälineet ovat aktiivisesti edustettuna Twitterissä ja kanavan kautta viestejä on saatu helposti ja nopeasti myös median tietoisuuteen ja välitettäväksi. Myös yhteiskunnalliset vaikuttajat, poliitikot ja organisaatiojohto ovat yleisesti hyvin edustettuina Twitterissä, joten sitä kautta levitetyllä turvallisuusviestinnällä on potentiaalisesti myös laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta. Instagramissa tuodaan esiin pelastuslaitoksen ja sen henkilöstön arkea, mutta myös turvallisuusviestinnällisiä viestejä vilahtelee julkaisuissa. Instagramissa kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja siksi julkaisut pyritään pitämään mahdollisimman epämuodollisina. Vuoden aikana Instagram-julkaisut tavoittivat yli 920 000 näyttökertaa, eli miljoonan raja meni lähes rikki. Kuumaa kamaa -blogi kokosi jälleen yhteen eri alojen turvallisuusasiantuntijat. Muun muassa pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Liikenneturvan, sopimuspalokuntien, Merivartioston ja eri turvallisuusalan järjestöjen edustajat kirjoittivat tekstejä, jotka löysivät tiensä niin kuntalaisten kuin tiedotusvälineidenkin tietoisuuteen. Vuoden aikana blogia luki lähes 37 500 henkilöä. Kaiken kaikkiaan dialogi ja ihmisläheisyys ovat avainasemassa, kun pyritään vaikuttamaan arjen turvallisuuteen. Turvallisuusviestinnässä tavoitteena onkin päästä aitoon kontaktiin ihmisten kanssa, tapahtuipa se sitten tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa tai koulutuksissa. Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija Maria Nykyri, tiedottaja

Sosiaalinen media saa vuosi vuodelta merkityksellisemmän aseman pelastuslaitoksen viestinnässä, kun eri Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

23


Kuva: Esko Keski-Oja

Riskienhallinta

Painopisteenä valmiustoiminta Varautumisen vuosi Maakunnan valmiustoiminnan valmistelu, oman toiminnan kehittäminen ja kuntien valmiustoiminnan tukeminen keskeisimpinä osa-alueina arautumisen palveluyksikön henkilötyövuosista panostettiin puolet maakunnan valmiustoiminnan valmisteluun. Toinen suuri osa-alue oli oman toiminnan varautumisen ylläpito ja kehittäminen sekä väestön suojaaminen kuntien valmiustoiminnan tukemisella. Maakuntauudistukseen liittyen Varsinais-Suomen maakunnan valmiussuunnitelman työstöä jatkettiin useissa työryhmissä. Hankkeessa ovat mukana kaikki tahot, joiden tehtävänä on uudistuksen myötä järjestää oman toimintansa jatkuvuudenhallinta kaikissa turvallisuustilanteissa. Kuntien valmiussuunnitelmien tekoa tuettiin ja lisäksi osallistuttiin valmiusharjoitusten järjestämiseen. Oman

24

Vuosikertomus 2017 •

valmiuden ylläpidon suunnitelmat päivitettiin ja poikkeusolojen johtokeskuksen muutto omaan johtokeskustilaan aloitettiin. Väestön suojaamisen valmiuksia ja toteutusta parannettiin väestöhälyttimien ylläpidolla ja täydennyshankinnoilla. Väestöhälyttimien ylläpitohuoltoa varmistettiin uusimalla huoltokortisto ja vuosihuoltosuunnitelmat. Hälyttimiä uusittiin kaksi ja uudelleen sijoitettiin kaksi. Uusien paloasemien yhteyteen asennettiin myös väestöhälyttimet. Väestöhälyttimiä pelastustoimen alueella on noin 137 kpl. Rakentamisen vilkastuminen vuonna 2017 lisäsi myös väestönsuojien rakentamista ja sitä kautta suojapaikkojen määrä kasvoi. Kaikille maakunnan asukkaille ei vielä ole väestönsuojapaikkaa, mutta nykynormiohjauksen mukaan sisälle suojautuminen on riittävää suojautumista kansalaisen omatoimisessa varautumisessa. Vuotta 2017 leimasi maakuntauudistuksen eri keskusteluissa varautuminen, minkä moni taho jo toiminnassaan huomioikin.

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Riskienhallinta

Valvonnan vuosi Valvontasuunnitelman päivityksellä parannettiin asiakaspalvelua

Kuva: Eeva Hämäläinen

uosi 2017 oli uuden palvelutasopäätöskauden ensimmäinen vuosi. Riskienhallinnan palvelualue päivitti valvontasuunnitelmaa, jossa määritellään muun muassa valvontatyön tekemistä. Käytössä oleva valvontasuunnitelma ohjaa toimintaa enemmän riskiperusteisempaan valvontatyöhön ja antaa mahdollisuuksia muokata toimintamalleja riskien muuttuessa. Riskienhallinnassa aloitti vuonna 2017 yhteensä kolme uutta palotarkastajaa. Uusia palotarkastajia palkattiin, koska muutamia palotarkastajia siirtyi vuonna 2016 sisäisten urapolkujen myötä toisiin tehtäviin. Uudet palotarkastajat pääsivät hyvin kiinni tehtäväkenttään ja antavat vuonna 2018 normaalin palotarkastajan työpanoksen. Uuden valvontasuunnitelman myötä riskienhallinnassa on panostettu muun muassa asiakaspalvelun parantamiseen. Esimerkiksi palotarkastuspöytäkirjojen lausunnot kirjoitetaan enemmän tarkastuskertomuksen muotoon. Tarkastuskertomus antaa palotarkastuksesta ammattimaisemman ja tarkemman kuvan. Vuoden 2017 loppupuolella riskienhallinta käynnisti työturvallisuustyön, jonka tarkoituksena on parantaa palotarkastajien työturvallisuutta kentällä. Riskiasumiseen liittyvät palotarkastukset lisääntyivät vuoden 2017 aikana ja niihin liittyvät toimenpiteet toivat osaltaan haasteita työturvallisuuteen. Palotarkastajan työ on itsenäistä ja tarkastaja on kentällä työskennellessään käytännössä kyseisen yrityksen työturvallisuuskulttuurin alaisuudessa.

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Pelastuslaitos on tehnyt hyvää yhteistyötä alueen rakennusvalvonnan kanssa. Jokaisen kunnan rakennusvalvonnalle on nimetty riskienhallinnan henkilö palvelemaan rakentamiseen liittyvissä asioissa. Pelastusviranomaisen ammattitaitoa paloturvallisuusasioissa on vuonna 2017 tarvittu useita satoja kertoja. Rakennushankkeista annettavien lausuntojen määrä on lisääntynyt vuoden 2017 aikana. Lisäksi pelastuslaitos on ohjeistanut kuntalaisia, rakentajia, rakennuttajia ja suunnittelijoita palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Riskiasukas - uhka koko taloyhtiölle Paloriskiasukkaaksi kutsutaan henkilöä, joka omalla toiminnallaan aiheuttaa tai voi aiheuttaa palo- tai onnettomuusvaaran itselleen ja ympäristölleen. Pelastuslaitos saa palo- ja onnettomuusriski-ilmoituksia muilta viranomaisilta, toimijoilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Kaikki ilmoitukset tutkitaan ja selvitetään ja tavoitteena on saada palo- ja onnettomuusriski pienennettyä tai poistettua. Toiminta on lähes aina moniviranomaisyhteistyötä ja yleisin yhteistyökumppani on kunnan sosiaali- ja terveysviranomainen. Paloriski-ilmoituksia tulee noin 2-3 kappaletta viikossa. Ilmoitusten määrä nousi selvästi vuonna 2017 ja pelastuslaitos resursoikin kesken vuotta lisää henkilötyövoimaa valvontahenkilöstöstä. Paloriskin pienentämisellä oletetaan olevan vaikutusta tulipalojen ja tulipaloissa kuolleiden määrään. Paloriskiasumiseen liittyen perustettiin vuonna 2017 muutamia valtakunnallisia hankkeita, joissa myös Varsinais-Suomen pelastuslaitos on mukana. Hankkeiden tavoitteena on luoda ohjeistukset tunnistaa paloriskiasukas ja luoda toimintamalleja asian käsittelylle. Hankkeet

Annual Report 2017

25


Riskienhallinta

ovat suunnattu pelastuslaitoksille ja sosiaali- ja terveysviranomaisille.

Omakotitalot tekevät itse oman palotarkastuksensa

Tekstit: Petri Tassila, riskienhallintapäällikkö Kari Leino, valmiuspäällikkö

Kuva: Esko Keski-Oja

Pelastuslaitos jatkoi pientalojen itse tehdyn palotarkastuksen toteuttamista 10-vuotissuunnitelman mukaisesti. Palotarkastuksia pyydettiin tietyn alueen omakotitaloasukkailta Turussa, Mynämäellä, Salossa ja Somerolla. Valvottavia kohteita oli noin 8500 kappaletta ja vastausprosentti oli 88%. Käytännössä omakotitaloasukkaalle lähetetään postitse kirje, jossa pelastuslaitos pyytää kohdetta suorittamaan omatoimisen palotarkastuksen

kirjeessä mukana tulevan saatteen, oppaan ja vastauslomakkeen avulla. Kerrostaloille suunnattua omatoimista palotarkastusmallia rakennettiin sähköiseen vastausmuotoon. Tietyllä kerrostaloalueella suoritetaan vuonna 2018 omatoimista palotarkastustoimintaa ja kokeillaan sähköistä vastaamismahdollisuutta. Tavoitteena on saada vakiinnutettua pientalojen ohella myös kerros- ja rivitaloyhtiöiden omatoiminen palotarkastustoiminta vuosittaiseksi pelastuslaitoksen perustoiminnaksi.

26

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Palontutkinta

Vuonna 2017 Varsinais-Suomessa 1149 tulipaloa

Rakennuspalojen määrä pienin viiteen vuoteen

Kuva: Esko Keski-Oja

arsinais-Suomen Pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä tutki vuoden aikana 88 paloa. Erityisesti asumiseen liittyvät palot olivat, valtakunnallisen teeman mukaisesti, tutkinnan kohteena. Asumiseen liittyvissä rakennuksissa syttyneitä tapauksia tutkittiin 71 kpl. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneita ja muita merkittäviä paloja tutkittiin yhteensä 17 kpl. Rakennuspalojen määrä oli pienin viimeiseen viiteen vuoteen ja kaikkien tulipalojen määräkin oli viisivuotisen tilaston perusteella toiseksi pienin. Kun asumiseen liittyvien palojen teema aloitettiin vuoden 2016 kesällä, oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueen tilastollinen odotusarvo vuodelle 2017 noin 120 tutkittavaa paloa. Vaikka määrä jäi odotettua pienemmäksi, niin siitä huolimatta paloja tutkittiin ennätyksellisen paljon. Kuolinpaloja vuonna 2017 oli yhteensä 7 kpl. Kaikki henkiä vaatineet palot olivat yksiuhrisia. Lisäksi kaksi henkilöä loukkaantui paloissa vakavasti. Mainittakoon, että yksi henkilö menehtyi tulipalossa saamiinsa vammoihin 31 päivää palon jälkeen, eikä näin ollen täytä palokuoleman määritelmää (30pv.). Merkityksellisin palon aiheuttaja on ihminen. Koneiden ja laitteiden vioista johtuneet palot palasivat vuoden 2016 tilastoista aiempien vuosien tasolle. Huolimattomuus roskien poltossa, ruoanlaitossa ja nuotion teossa aiheuttaa noin parisataa paloa vuosittain. Tahallaan sytytettyjen palojen osuus kasvoi 30 palon verran edellisvuodesta. Maakunnassa on ollut vuoden 2017 aikana 3-4 aluetta, joissa tahallaan sytytettyjen palojen osuus on tilastollisesti merkittävä, muttei kuitenkaan poikkeuksellinen. Viiden vuoden aikana maakunnassa on ollut useita tahallaan sytytettyjen palojen alueita ja vain harvoin tekijä(t) on saatu kiinni. Teksti: Pasi Paloluoma

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

27


Lehtikuva / Roni Lehti

Poiminta vuodelta 2017

Pelastuspäällikkö Mika Kontio toimi tapahtuman aikana päivystävänä päällikkönä

Kun terrori tuli Turkuun 18.8.2017 klo 12 käynnistyi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella uusi päivystysviikko. Päivystysvuoron alussa tarkastetaan perusvalmius ja perehdytään keskeneräisiin tehtäviin, mutta myös ennakoidaan tulevaa. Käytännössä nämä noudattavat peruskaavaa, mutta poikkeamiinkin pitää aina olla valmius. Kaiken kaikkiaan vuoron vaihtuessa todettiin, että kesäajan yleisötapahtumia riittää edelleen ja ne tarkasteltiin läpi normaaliin tapaan varautumisen näkökulmasta. Maakunnan tilannekuva ja päivystysvuoronsa aloittavien tilannetietoisuus siis päivitettiin. Kaikki oli ok, mutta muutama tunti päivystyksen vaihdon jälkeen rutiinitehtävien rinnalle nousi tavanomaisesta poikkeava tilanne, voidaan sanoa jopa, että käynnistyi yhteiskunnan häiriötilanne.

Ensihoito ja tilannekuvan selvitys liikkeelle Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt saivat useita tehtäviä heti klo 16 jälkeen Turun kauppatorille. Kauppatorilla ja sen läheisyydessä oli puukotettu useita ihmisiä. Päivystävä palomestari sai tilanteesta informaatiota sosiaalisen median kautta ja käynnisti välittömästi päivystävän

28

Vuosikertomus 2017 •

päällikön ohjeiden mukaisesti tilannekuvan päivityksen poliisin tilannekeskukselta. Nopeasti saatiin tieto, että todellakin useita ihmisiä oli puukotettu hengenvaarallisesti ja kuolonuhrejakin oli mahdollisesti jo tullut. Epäselvää sen sijaan oli alkuvaiheiden aikana, oliko tekijä tai tekijät saatu kiinni. Toisaalta liikkui myös tietoa, että alueella on ammuttu tai ammutaan. Käynnissä oli suuri poliisijohtoinen operaatio ja Turun keskusta-alue oli vaara-aluetta. Moniviranomaistoiminnassa on tärkeää tiedostaa johtosuhteet. Paras tilannekuva on sillä viranomaisella, jonka vastuulla tehtävän johtaminen on. Tässä tehtävässä tiedossamme oli heti alusta alkaen, että kyseessä on poliisijohtoinen tilanne. Koska tehtävään liittyi yhdeksän pelastuslaitoksen ensihoitoyksikköä, päivystävän päällikön näkökulmasta ja erityisesti pelastuslaitoksen häiriintymättömän toiminnan kannalta oli tarkoituksenmukaista lähettää tilannepaikalle tiedustelua. Päivystävänä päällikkönä (P2) lähetin tätä tehtäväkokonaisuutta toteuttamaan päivystävän palomestarin (ITÄ P3). Tiedustelu- ja tilannearviotehtävään liittyi kolme keskeistä selvitettävää asiaa: tilannekuvan tarkempi selvittäminen, virka-avun tarjoaminen toiselle viranomaiselle ja oman Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Poiminta vuodelta 2017

organisaation toiminnan varmistaminen tarvittaessa tukiyksiköillä.

huhut liikkuivat nopeasti ja epätietoisuus oli käsin kosketeltavissa.

Tiedonvälitys ja varautuminen keskeisissä rooleissa

Johtokeskustyöskentely käyntiin

Samaan aikaan käynnistin P2:na koko pelastustoimen aktivoinnin. Pelastusjohtajan, kaupunginjohdon ja sisäministeriön päivystäjän informointi tällaisessa poikkeavassa tilanteessa on tärkeää. Samaan aikaan mediasta alkoi tihkua jo toimittajien keräämää tietoa. Sosiaalisesta mediasta saimme myös paljon heti alkuvaiheessa tiedettyä tilannekuvaa sekoittavaa ja väärää tietoa. Kokonaisuus muodostui kuitenkin sellaiseksi, että oli syytä kohottaa johtamis- ja toimintavalmiutta myös pelastuslaitoksella, eli varautua. Valmiuden kohottamisen ehkä tärkein syy oli, että saimme jatkuvasti vastaavista tilanteista tietoja, jotka myöhemmin onneksi osoittautuivat virheellisiksi. Toisaalta edellisenä päivänä oli Barcelonassa ollut väkijoukkoon kohdistunut väkivaltainen teko, ja uudet teot saman päivän aikana pystyttiin estämään paikallisesti. Tosiasia kuitenkin Turussa oli, että tapahtuman jälkeen

Kun tilannepaikalla ITÄ P3 toteutti aikaisemmin antamaani tehtäväkokonaisuutta, samaan aikaan pelastustoimen johtokeskustyöskentely oli käynnistymässä. Tilannepaikalla pelastustoimen yksiköt tukivat poliisin teknistä rikospaikkatutkintaa ja johtokeskuksen tärkeimpänä tehtävänä oli pelastustoimen ja defusing-toiminnan varmistaminen. Johtokeskuksen tehtävinä olivat myös tilannekuvan ylläpitäminen, viestintä muiden viranomaisten kanssa sekä mediaseuranta. Pelastuslaitoksen päivystävänä päällikkönä siirryin poliisin tilannekeskukseen muodostamaan laajempaa tilannekuvaa. Toimin poliisin ja pelastuksen välillä yhteyshenkilönä, jotta johtokeskustoiminnan kautta saatiin huhuja poissuljettua ja ajankohtaista tietoa välitettyä pelastuslaitoksen organisaatioon. Tämä mahdollistui osaltani hyvin, kun pelastuslaitoksen johtamis- ja perustoiminnot olivat nyt järjestetty häiriötilanteen jatkumisen varalle.

Lehtikuva / Roni Lehti

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

29


Poiminta vuodelta 2017

Nopeasti oli selvää ja vahvistettu, että tekijä oli otettu kiinni. Poliisi toimi erittäin ammattitaitoisesti sekä tilannepaikalla, että tutkinnan edetessä. Pelastuslaitos antoi kaiken sen tuen poliisille, jota meiltä pyydettiin. Tämä tarkoitti koko pelastuslaitoksen toimintaresurssien käyttämistä (johtaminen, pelastustoiminta ja ensihoito) useamman tunnin ajan varsinaisen tapahtuman alkamisesta. Palasin poliisin tilannekeskuksesta pelastuslaitoksen johtokeskukseen noin klo 22, johon mennessä pelastuslaitoksella oli järjestetty tilanteeseen osallistuneille defusing-tilaisuudet sekä muun muassa huolehdittu henkilöstön nopeasta vaihtamisesta toimintojen jatkumiseksi häiriöttömästi. Pidin vielä myöhään illalla henkilöstölle tiedotustilaisuuden ja tiedotimme myös vapaalla olevaa henkilöstöämme. Ilta oli kovin poikkeuksellinen. Kaksi ihmistä oli kuollut ja kahdeksan loukkaantunut, osa vakavasti. Seuraavana päivänä poliisi tiedotti, että tapausta tutkitaan terroristisena tekona.

Mitä tapahtui seuraavina päivinä ja viikkoina? Henkilöstön työturvallisuus varmistettiin poliisilta saatujen ohjeiden mukaisesti muun muassa sisäisillä tiedotustilaisuuksilla ja työvuorokäynneillä koko päivystysviikon ajan. Henkilöiltä, jotka tehtävään osallistuivat tavalla tai toisella, kerättiin tapahtumien tarkka dokumentointi, sillä oli selvää, että tapaus tullaan tutkimaan tarkkaakin tarkemmin. Tehtävään osallistuneille toteutettiin webropolkysely, jonka tavoitteena oli ja on tilanteesta oppiminen ja kehittyminen koko pelastuslaitoksen tasolla. Paljon on tapahtunut. Viranomaiskeskusteluilla on kehitetty toimintaa moniviranomaistehtävissä. Kaupunginjohdolle ja sidosryhmille on järjestetty infotilaisuuksia. Tutkinta-aineisto on kerätty ja luovutettu paikallispoliisille, keskusrikospoliisille ja onnettomuustutkintakeskukselle. Viranomaisille järjestettiin teemaseminaari 31.10.1.11.2017. Suljetussa seminaarissa tapaus käytiin luottamuksellisesti läpi kaikkien viranomaisten näkökulmista. Tavoitteena oli oppiminen ja kehittäminen. Saimme seminaariin kattavan osallistujajoukon koko Suomesta. Keskeisiksi kehittämiskohdiksi keskusteluissa nousivat väestön nopea varoittaminen sekä tilannekuvan ja tilannetietoisuuden nopea välittäminen eri viranomaisten kesken akuutissa tilanteessa.

30

Vuosikertomus 2017 •

Tätä vuosikertomustekstiä kirjoittaessani (7.2.2018) kuuntelin samalla keskusrikospoliisin tiedotustilaisuutta valmistuneesta esitutkinnassa. Asia siirtyy nyt oikeuden päätettäväksi. Teksti: pelastuspäällikkö Mika Kontio toimi tapahtuman aikana päivystävänä päällikkönä

P2 – päivystävä palopäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen operatiivisen johtamisjärjestelmään kuuluu pelastusviranomaisena muun muassa päivystävä päällikkö (P2). Päivystävä päällikkö vastaa vuorollaan pelastuslaitoksen operatiivisten tehtävien tuottamisesta ja toimintojen (pelastus, ensihoito, riskienhallinta ja tukipalvelut) varmistamisesta kaikkina vuorokauden aikoina. Käytännössä työ sisältää resurssien ohjausta, pelastustoiminnan johtamista, viestintää eri muodoissa sekä viranomaisten välistä yhteistoimintaa.

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA

Merkittäviä pelastustehtäviä vuonna 2017

5.1. Oripäässä syttyi sikalapalo. Pelastuslaitos sai sammutettua palon.

26.1. Salossa yhdistelmäajoneuvo suistui tieltä, minkä seurauksena ympäristöön valui 7000 litraa öljyä. 30.3. Naantalilaisen koulun liikuntasalin akustiikkaseinä syttyi palamaan. Liikuntasalin käyttäjät poistuivat tilasta asianmukaisesti. Ei henkilövahinkoja.

5.5. Raisiossa vanhan teollisuusrakennuksen yksi siipi paloi voimakkaasti.

7.5. Laitilassa noin 1 500 neliön jätteiden varastointihallissa syttyi tulipalo. Hallin omistajan aloittama alkusammutus rajoitti merkittävästi paloa.

9.5. Turussa hitsaustyöt aiheuttivat tulipalon kattotyömaalla.

12.5. Aurassa syttyi rivitalossa tulipalo, jossa tuhoutui yksi huoneisto täysin. Ei henkilövahinkoja. 13.5. Loimaalla syttyi tulipalo isossa sikalarakennuksessa.

7.6. Somerolla paloi vanha navetta, mikä uhkasi myös toista rakennusta sekä maastoa.

1.7. Kerrostalopalon alku Salossa. Ei henkilövahinkoja.

5.7. Tulipalo paimiolaisessa teollisuushallissa. Palo saatiin sammutettua.

26.7. Turussa paloi rajusti suuri jätekasa, mikä aiheutti runsaasti savua.

7.8. Pyhärannassa öljyvahinko, jossa maaperään valui noin 1 000 litraa öljyä.

9.8. Salossa tulipalo rivitaloasunnossa. Ei henkilövahinkoja.

18.8. Pelastuslaitos antoi virka-apua poliisille Turun kauppatorilla tapahtuneen väkivallanteon takia. Tehtävässä vahvasti mukana myös ensihoitopalvelut. 10.10. Paimiossa alkoi pitkäkestoinen öljyntorjuntatehtävä, jossa polttoöljyä valui mm. kaupungin jätevesiviemäriin. 3.12. Ilmaliikenneonnettomuuden vaara Turun lentokentällä, kun matkustajakone ilmoitti savunmuodostuksesta lentokoneessa. Ei henkilövahinkoja. 21.12. Tulipalo rivitaloasunnossa Vehmaalla. Ei henkilövahinkoja. Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

31

Kuva: Arto Väätti

15.10. Rivitalopalo Loimaalla. Ei henkilövahinkoja.


Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA Uudistuksia, kehittämistä ja oppimista…

Ilmassa on muutoksen tuulia uosi 2017 oli pelastustoimen palvelutasopäätöskauden ensimmäinen toimintavuosi. Pelastus- ja ensihoitotoiminnan tehtävämäärät osoittavat, osin myös huolestuttavalla tavalla, että pelastuslaitoksen kiireellistä apua tarvitaan jatkuvasti. Pelastustoiminnan tehtävien kokonaismäärä oli lähes vuoden 2016 tasolla. Ensihoitotehtävien osalta on havaittavissa lievää määrällistä laskua vuoteen 2016 verrattuna. Tehtäviin kyettiin vastaamaan vaatimusten mukaisesti. Pelastustoiminnan pelastusyksikön vuoden tärkeimmät asiat olivat koulutusjärjestelmän uusiminen, asemien palveluntuotannon tarkastaminen, meritoimintaohjeen laatiminen ja tilannekeskuksen toimintojen suunnittelu. Toimintaympäristön muutos on noteerattu myös pelastustoiminnan palveluyksikön toiminnassa. Perinteisten tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien rinnalle ovat tulleet uutta osaamista vaativat onnettomuudet. Muun muassa Aijalan kaivossortuma ja Turun terroristinen teko haastavat entistä enemmän opettelemaan uusia taitoja sekä harjoittelemaan uutta osaamista. Hallinnon näkökulmasta kulunutta vuotta leimasivat maakunta- ja soteuudistuksen eri vaiheet. Päätösten puuttuminen ja muutokset aikatauluissa vaikeuttivat useiden valmisteluryhmien työtä. Uudistukseen liittyvät aikataululliset muutokset loivat myös epävarmuuden ilmapiiriä. Huolimatta siitä, että vuoteen mahtui paljon muutoksia, palveluyksikölle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Suuri kiitos siitä kuuluu koko henkilöstölle.

Öljyntorjunta koulutuksen painopisteenä Henkilöstön osaaminen on kaiken toiminnan perusta ja koulutuksella tuetaan tehtävien edellyttämää osaamista. Vuoden aikana satsattiin merkittävästi öljyntorjuntakoulutukseen, jota toteutettiin öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Helmikuussa järjestettiin useiden eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa yhteinen ns. ylialueellinen öljyntorjuntaharjoitus, joka toteutettiin karttaharjoituksena. Viikkoharjoitusten lisäksi kesäkuun lopulla järjestettiin mittava öljyntorjuntaharjoitus Airiston vesialueella Turussa. Öljyntorjunta oli roolissa myös

32

Vuosikertomus 2017 •

lokakuussa järjestetyssä Hazard -harjoituksessa, jossa öljyntorjunnan lisäksi harjoiteltiin yhtymälähdön johtamista sekä evakuointikeskuksen perustamista. Öljyntorjuntaan liittyen pelastuslaitoksella on lisäksi edustus Ympäristöministeriön johtamassa Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunnassa, jossa valmisteltiin mm. kansallista öljyntorjuntastrategiaa. Lisäksi pelastuslaitos toimi puheenjohtaja Lounais-Suomen ELY-keskuksen öljyntorjunnan yhteistyöryhmässä. Vapaaehtoisjärjestöjen kanssa valmisteltiin useissa eri tilaisuuksissa vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimimista osana öljyntorjuntaorganisaatiota. Pelastuslaitoksen meritoimintaa kehitettiin vuoden aikana mm. vahvistamalla Meritoimintaohje. Meritoiminnan kehittämiseen sisältyy myös veneiden perusparannushanke, jossa peruskorjataan F-luokan veneet vastaamaan tämän päivän haasteita.

Yhteistyötä ja kumppanuutta Varsinais-Suomen alueella operoi vahva vapaaehtoispalokuntien muodostama organisaatio. VPK:t ja toimenpidepalkkaiset palokunnat vastasivat hyvin asetettuihin tavoitteisiin ja palvelu asiakkaille oli asianmukaista. VPK- ja toimenpidepalkkaisten palokuntien ja pelastuslaitoksen keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseksi perustettu VPK YT -ryhmä kokoontui aktiivisesti vuoden aikana. Ryhmä valmisteli mm. kehittämisajatuksia pelastuslaitoksen päätettäväksi. Palokuntien tuottamaa ensivastetoimintaa varten perustettu yhteistyöelin toimi niin ikään aktiivisesti kehittäen ja koordinoiden toimintaa. Operatiivisen palvelualueen väkeä oli mukana kehittämässä myös Suomen pelastus- ja ensihoitotoimintaa osallistumalla mm. lukuisiin pelastustoimen kumppanuusverkoston kokouksiin ja tilaisuuksiin.

Koulutusjärjestelmän uudistus Koulutusjärjestelmän uusiminen alkoi jo vuonna 2016 harjoitusten vuosikellon uudistuksella, joka koskee niin vakinaisia kuin toimenpidepalkkaisia ja sopimuspalokuntia. Uudistuksessa pakolliset työvuorossa tehtävät harjoitteet jaoteltiin vuoden ajalle siten, että niiden tekemisessä keskityttiin määrän sijasta laatuun. HarjoitusÅrsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA suunnitelmiin kiinnitettiin aiempaa enemmän huomioita ja samalla alettiin seurata myös harjoitusten toteutumista. Koulutusjärjestelmän uusimiseen liittyi osaltaan myös fyysisen toimintakunnon testaus, joka uusittiin samalla. Vuosikello on nyt toteutettu siten, että ensin testataan henkilöt ja henkilökohtaiset suojavälineet ja sen jälkeen aloitetaan itse harjoittelu.

Asemien palvelutuotanto Vuoden aikana tarkasteltiin asemien palveluntuotanto kaikkien asemien osalta. Tähän suurimpana syynä on 2018 alkukesästä valmistuva Kuninkojan uusi paloasema, johon Kärsämäen operatiivinen valmius siirtyy. Tarkastelun tarkoituksena on saada paloasemien palvelutuotanto sijoitettua vastaamaan nykyistä paremmin arvioituja riskejä. Päämääränä on saada oikea määrä henkilöitä, tarkoituksenmukaisella kalustolla ja hyvällä osaamisella oikealle paikalle. Tähän suunnitteluun osallistui koko henkilöstö ja vuoden 2018 alusta toiminta on aloitettu suunnittelun edellyttämällä tavalla. Koulutusta ja kalustonhankintaa suoritetaan jatkossa suunnitelman mukaan, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.

Meritoimintaohjeen päivittäminen

Tilannekeskuksen kehittäminen Tilannekeskuksen toiminnan kehittäminen on yksi pelastustoimen palvelutasopäätöksen linjauksista. Pelastustoiminnan palveluyksikkö osallistui toiminnan kehittämiseen vuoden 2017 aikana ja kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2018. Tarkoituksena on jatkossa saada entistä paremmin tilannekuvaa tuottava ja operatiivista toimintaa tukeva tilannekeskus.

Työsuojelutoimikunta päätti kautensa Työsuojelu on tärkeässä roolissa osana työpäivän arkea. Työsuojelua kehittää osaltaan määräajaksi valittu työsuojelutoimikunta, jossa on laajapohjainen edustus niin pelastuslaitokselta että työterveydenhuollosta. Pelastuslaitoksen työsuojelutoimikunnalla vuosi 2017 oli toimikauden viimeinen. Työsuojelutoimikunta on erinomainen esimerkki siitä, miten asioihin halutaan ja voidaan vaikuttaa. Tältä pohjalta on uuden työsuojelutoimikunnan hyvä jatkaa toimintaansa.

Henkilöstömäärässä ei muutoksia Henkilöstön määrä operatiivisella palvelualueella säilyi samana kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden loppupuolella käydyt työaikaneuvottelut saatiin yhteistyössä hyvään lopputulokseen ja asioista päästiin asiallisiin sopimuksiin. Vuoteen sisältyi valitettavasti myös ikäviä uutisia. Pelastuslaitosta kohtasi vuoden loppupuolella suruviesti, kun paloesimies Pekka Salmi nukkui pois. Pelastuslaitos oli mukana saattamassa Pekka ”Pätkä” Salmea hänen viimeiselle matkalleen.

Kuva: Arto Väätti

Vuonna 2009 laadittu meritoimintaohje päivitettiin vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä. Samalla kiinnitettiin huomattavasti enemmän huomiota työvuoroharjoitteluun sekä öljyntorjuntakoulutukseen (mm. öljyntorjuntaveneiden harjoitusajot). Meritoimintaohjeen tarkoituksena on täsmentää pelastuslaitoksen toimintaa meriolosuhteissa ja samalla parantaa henkilöstön osaamista ja työturvallisuutta. Osaamiseen liittyen järjestettiin laivuri- ja koneenhoitajakurssit, joiden avulla saimme uusia henkilöitä meritoi-

minnan pariin. Heidän kouluttamista toimintaan jatketaan meritoimintakauden 2018 alkaessa.

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

33


Operatiivinen toiminta

Kuva: Esko Keski-Oja

ENSIHOITO

Ensihoitotehtävien kokonaismäärä väheni hieman nsihoitotehtävien kokonaismäärä vuonna 2017 oli 40180 tehtävää. Määrä on noin 3% vähemmän kuin vuonna 2016. Ensihoitojärjestelmään sisältyy myös ensivastetoiminta, jota koordinoimaan on aikanaan perustettu yhteistyöelin. Ryhmä kokoontui säännöllisesti ja ohjasi toimintaa ja sen kehittämistä. Päivittäisten ensihoitotehtävien lisäksi ensihoidon palveluyksikön henkilöstöä osallistui useisiin turvallisuusja yleisötapahtumiin, joista merkittävimpiä olivat Turun messut, Nuku rauhassa -tapahtuma Turussa, Saariston turvallisuuspäivä Rymättylässä sekä Turun päivä. Valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen (Kiky) mukainen viikkotuntien lisäys toteutettiin kolmena, koko ensihoidon palveluyksikön henkilöstölle suunnatulla koulutuspäivänä. Kiky-päivissä oli luennoitsijoita omasta organisaatiosta, sairaanhoitopiiristä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuoden aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Merkittävin yhteistyömuoto ovat olleet erilaiset simulaatioharjoitukset yhdessä

34

Vuosikertomus 2017 •

koulun oppilaiden kanssa. Vastavuoroisesti koulun opiskelijoille on annettu ajoharjoitteluopetusta. Vuoden loppupuolella ilmeni, että Jaanin alueella oleva paloasema ei sisäilmaongelmien takia sovellu työpaikaksi. Asema suljettiin toistaiseksi henkilöstön altistumisen välttämiseksi. Jaanin asemalla olleet ensihoidon yksiköt siirrettiin väistötiloihin Keskuspaloasemalle sekä Kaarinan paloasemalle. Keskuspaloasemalle sijoitettu yksikkö päivystää osan vuorokaudesta Turun yliopistollisen keskussairaalan tiloissa.

Pelastuslaitos toteuttaa ensihoitoa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen puitteissa. Ensihoitopalveluja tuotetaan kuudelta paloasemalta 12 ensihoitoyksikön toimesta. Hoitohenkilöstön virkamäärä vuonna 2017 ensihoidon palveluyksikössä oli 120 henkilötyövuotta.

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Operatiivinen toiminta ENSIHOITO HEMS - Helicopter Emergengy Medical Services

Teksti: Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö Juha Taaveli, vanhempi HEMS- pelastaja

Kuva: Maria Nykyri

HEMS-pelastajien vuosi toi jälleen paljon lisää opintoja ja vastuita. Esimerkiksi englannin kielen käyttö ja hyvä hallinta on tullut päivä päivältä merkittävämmäksi HEMS-pelastajan työssä ja englannin ilmailusanaston kielikurssi saatiinkin kunnialla päätökseen. Myös hoitopuolen koulutukseen on kiinnitetty erityistä huomioita. Harjoittelut muun muassa patologian laitoksella ovat lisänneet valmiuksia toimia kentällä vastaan tulevissa ensihoidon erityistilanteissa. Merkittävin muutos Hems-pelastajien työtehtäviin liittyen ja samalla koko helikopteritoiminnan alalla on

ollut mittarilentämisen käyttöönottaminen. Muutos ja osaamiseen liittyvä vaatimustason nousu on siis ollut merkittävä. Alkuaikojen suunnistajasta on nyt siirrytty enemmänkin lentoperämiehen rooliin. Tehtävien määrä on viime vuosina asettunut kahden ja puolen tuhannen tuntumaan. Vuonna 2017 määrä kuitenkin laski hieman, asettuen 2200 tehtävään. Tehtävämäärästä arviolta puolessa liikkumiseen käytettiin helikopteria ja muissa tehtävissä liikkumiseen käytössä oli maa-ajoneuvo.

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

35


Sopimuspalokuntaverkosto toiminut erinomaisesti opimuspalokunnat eli VPK:t suorittivat osana Varsinais-Suomen pelastustointa mittavan määrän tehtäviä vuonna 2017. Yhteistyö sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen välillä on ollut joustavaa ja kitkatonta. Varsinais-Suomessa toiminta-ajatus osaavasta, motivoituneesta ja toimintakykyisestä sopimuspalokuntaverkostosta onkin toteutunut erinomaisesti. VPK:den määrä säilyi entisellään ja näin ollen 66 yhdistystä on sopimussuhteessa aluepelastuksen kanssa. Sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytystehtäviin vuonna 2017 yhteensä 4022 kertaa. Pelastuspuolen tehtäviä oli 2668 kpl ja ensivastetehtäviä 1354 kpl. VPK:iden suorittamia turvallisuusviestintätapahtumia ja alkusammutuskoulutuksia on PRONTO-ohjelmaan kirjattu 169 kpl. Lisäksi palotoimeen liittyvää muuta toimintaa on järjestetty ympäri maakuntaa.

Taitoa pidetään yllä säännöllisesti harjoittelemalla Sopimuspalokuntien taitoja pidetään yllä monipuolisten harjoitusten avulla. Päätoimisen henkilöstön tarjoamat harjoitukset sisälsivät muun muassa savusukellus-, korkeanpaikan- ja pintapelastusharjoituksia. Kansalaisten luovuttamissa purkutaloissa luotiin varsin aitoja harjoitustilanteita.

36

Vuosikertomus 2017 •

Entiseen tapaan VPK:t tekivät omat viikkoharjoitusohjelmat, jotka nyt ensi kertaa tallennettiin Extranettiin ja yhdessä yhteyshenkilöiden kanssa muokattiin sisällöltään ohjeistuksen mukaisiksi. Tulevaisuudessa asiakirjojen, ohjeiden ja muun tiedon välitys helpottuu entisestään kun portaalin käyttöä hyödynnetään laajemmin. Koulutustarpeita selvitettiin vuosittaisella kyselyllä. Peruskoulutusjärjestelmän mukaiset kurssit toimitti entiseen tapaan Länsi-Suomen pelastusliitto sekä ruotsinkielisellä alueella FSB. Peruskoulutusjärjestelmän mukaisille pelastuslaitoksen kustantamille kursseille osallistui 28:lla eri kurssilla 327 oppilasta.

VPK-yhteistyötä kehitetään yhteistoimintaryhmässä Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuorovaikutusta ja toiminnan kehittämistä varten luotu ryhmä toimii pelastuspäällikkö Juha Virton johdolla. YT-ryhmä käsitteli kokouksissaan muun muassa pelastustoimen palvelutasopäätöstä, hätäkeskuksen Erica järjestelmän tuomia muutoksia, pelastustoimen uudistusta, koulutuksen kehittämisuudistusta, ja sopimuspalokuntien ehdotuksia kalusto- ja varustehankintoihin. Lisäksi käytiin läpi päivittäisen toiminnan joustavuutta koskevia asioita. Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

Kuva: Arto Väätti

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat


Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

Kalusto ja varusteet Sopimuspalokunnissa uusittiin pelastusajoneuvokalustoa, kun Alastaron puolivakinainen palokunta sekä Paimion paloasema saivat uudet miehistö- ja säiliöautot. Autokierron yhteydessä sopimuspalokuntien käyttöön siirtyi vakinaisilta tai toiselta sopimuspalokunnalta kuusi sammutusautoa, kolme säiliöautoa ja seitsemän miehistöautoa. Lisäksi Askaisten VPK:n käyttöön siirrettiin A-luokan öljyntorjuntavene. Palokunnille hankittiin mittava määrä erilaisia suojavarusteita, joiden rahallinen arvo oli reilut 171 000 euroa. Hankinnat sisälsivät muun muassa 125 palopukua,

126 paria palosaappaita ja 100 palokypärää. Täyden varustesetin sai 24 uutta VPK:n riveihin astunutta palokuntalaista ja asemavaatteita jaettiin 768 kpl. Lisäksi hankittiin suuri määrä alushuppuja, villasukkia, lamppuja ja muita välineitä. Lieto rakensi Tarvasjoelle uuden paloasemarakennuksen. Myös jatkossa rakennuskanta on uudistumassa sillä Turun kaupunki on tehnyt rakentamispäätöksen Kakskerran paloaseman ja Maskun kunta Askaisten paloaseman rakentamisesta. Paloaseman tulevat käyttäjät ja pelastuslaitoksen infratiimi ovat vahvasti suunnittelussa mukana. Olli Lehtisalo, asemamestari

Sopimuspalokunnat Loimaan seudun Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK Salon seudun Salon VPK Halikon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK Perttelin VPK Somerniemen VPK Suomusjärven VPK Turunmaan Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK

Vuosikertomus 2017 •

Sopimuspalokunnat eli VPK:t muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa Varsinais-Suomen pelastustoimen. Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK Lielax FBK Nagu FBK Pargas FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK Turun seudun Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK

Årsberättelse 2017 •

Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK Vakka-Suomen Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta

Annual Report 2017

37


Tekniset palvelut

Tilojen muutostyöt ja uudet tilat työllistivät

Teknisen palveluyksikkö piti kaluston kunnossa arushuolto siirtyi Artukaisten paloasemalle vuoden 2017 helmikuussa ja alkuvuonna keskityttiinkin uusien tilojen käyttöönottoon. Kuluneen vuoden aikana uudet tilat ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi ja nykyajan vaatimusten mukaisiksi, ja nyt varushuollossakin voidaan toteuttaa puhdas paloasema -toimintamallia. Vakinaisen henkilöstön osalta korvaavia varuste ja virkavaatehankintoja jatkettiin edellisvuosien tapaan. Sopimuspalokunnille hankittiin noin 1700 varustetta vuoden 2017 aikana. Hankintojen arvo oli 171 000 €. Lisäksi varustettiin 24 uutta sopimuspalokuntien hälytyshenkilöä.

Kunnossapitoon lisäresursseja Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueensa kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti kalustonhoitajien tehtävinä. Kalustonhoitajien määrää

38

Vuosikertomus 2017 •

pystyttiin lisäämään yhdellä, kun avoinna oleva toimi täytettiin ja näin saatiin lisää resursseja ICT/Virve-laitteiden kunnossapitoon. Korjaamolla henkilöstönä on esimies ja kolme asentajaa ja alueilla kahdeksan kalustonhoitajaa. Uusien säiliöautojen ja sammutusautojen käyttöönotto mahdollisti, kuten edellisinäkin vuosina, ajoneuvojen kierrättämisen eri asemien välillä. Vuoden aikana siirrettiin kymmenen raskasta pelastusajoneuvoa asemalta toiselle, suunnitellun ajoneuvokierron mukaisesti. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Käytöstä poistettua kalustoa huutokaupattiin kolmeen eri otteeseen ja tuloja kertyi noin 100 000 €.

Uusi paloasema Tarvasjoelle ja muita tilamuutoksia Liedon kunta rakennutti Tarvasjoelle uuden paloaseman, jonka Varsinais-Suomen pelastuslaitos vuokrasi Tarvasjoen VPK:n käyttöön. Uusi asema on tilaratkaisuiltaan ja

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Tekniset palvelut

kooltaan lähes samanlainen kuin viimeaikoina sopimuspalokuntien käyttöön rakennetut muutkin uudet asemat. Paloasema valmistui syksyllä ja aseman vihkiäisiä vietettiin 23.11.2017. Pelastuslaitos vuokrasi Kärsämäen paloaseman kupeesta vanhan Medihelin kiinteistön alueineen Finavialta. Kiinteistöön sijoittui Länsi-Suomen Pelastusalan liitto sekä pelastuslaitoksen koulutuksen palveluyksikön toimintoja. Kärsämäen kiinteistöjen ja alueen kehittämistä koulutuskäyttöön ja harjoitusalueeksi jatketaan. Keskusasemalla tilannekeskuksen ja infopisteen tilat saneerattiin vastaamaan entistä paremmin nykyajan vaatimuksia. Loppuvuodesta käynnistettiin suunnittelu pelastustoiminnan johtokeskustilojen rakentamiseksi keskusasemalle. Tilat tulevat sijoittumaan vanhan varushuoneen tiloihin viestikeskuksen läheisyyteen ja ne valmistuvat vuoden 2018 aikana. Lisäksi keskuspaloasemalla toteutettiin monia muita pienempiä tilamuutoksia ja remontteja. Kuninkojan paloaseman rakentaminen pääsi hyvään vauhtiin keväällä ja paloasema saataneen operatiiviseen käyttöön kesäkuussa 2018.

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Uudet autot saatiin käyttöön suunnitellusti Vuonna 2017 otettiin käyttöön uusia autoja seuraavasti: kaksi sammutusautoa T11 (Turku) ja L11 (Lieto) sekä kaksi säiliöautoa Al13 (Alastaro) ja Pa13 (Paimio). Lisäksi otettiin käyttöön myös kaksi uutta tarkastusautoa ja viisi miehistöautoa. Vuoden 2017 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot valmistuvat alkuvuoden 2018 aikana: säiliösammutusautot Pt11 (Pertteli) ja Ta11 (Tarvasjoki), säiliöautot D13 (Dragsfjärd) ja Lo13 (Loimaa), puomitikasauto T16 (Turku) ja vaihtolava/nostinauto T38 (Turku). F-luokan öljyntorjuntaveneiden, Naantali, Uusikaupunki ja Turku (NM11,UM11,TM11) peruskorjaus käynnistyi ja tavoitteena on, että kaikkien kolmen veneen peruskorjaukset valmistuvat vuoden 2018 aikana. Kahden uuden E-luokan öljyntorjuntaveneen hankintamenettely aloitettiin loppuvuodesta, veneiden sijoituspaikat ovat Kustavi ja Taivassalo ja ne valmistuvat vuonna 2019. Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Annual Report 2017

39


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2017 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2017 3. Talouden tunnuslukuja 2013-2017 4. Suoritetut palotarkastukset 2013-2017 5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2013-2017 6. Palokuolemat vuosina 2013-2017 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2013-2017 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2017 9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2014-2017 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2017

1. Räddningsväsendets kostnadsstruktur 2017 2. Akutvårdstjänsternas kostnadsstruktur 2017 3. Ekonomiska nyckeltal 2013-2017 4. Utförda brandsyner 2013-2017 5. Akutvårdsuppdrag enligt brådskande natur åren 2013-2017 6. Branddödsfall 2013-2017 7. Räddningsverkets uppdragsmängder åren 2013-2017 8. Räddningsväsendets uppdragsmängder vid ordinarie brandstationer och dagsbrandstationer 2017 9. Räddningsväsendets uppdragsmängder enligt olyckstyp 2014-2017 10. Uppdragsmängder för avtalsbrandkårerna och de uppdragsavlönade brandkårerna 2017

1. Cost structure of the emergency services 2017 2. Cost structure of the emergency care services 2017 3. Financial key figures 2013-2017 4. Fire inspections conducted 2013-2017 5. Emergency care assignments per priority class 2013-2017 6. Deaths in fires 2013-2017 7. Emergency services assignments 2013-2017 8. Emergency services assignments for permanent rescue units and day-time fire stations 2017 9. Emergency services assignments per accident type 2014-2017 10. Assignments for contract fire brigades and part-time fire brigades 2017

40

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

1. 1.

Pelastustoimen kustannusrakenne 2017 (pl. ensihoito) Pelastustoimen kustannusrakenne 2017 (pl. ensihoito) Räddningsväsendets kostnadsstruktur 2017 Räddningsväsendets kostnadsstruktur 2017 structure Cost structure the emergency services 2017 (excl. emergencycare) care) Cost of theof emergency services 2017 (excl. emergency Palkat / Löner / Wages

6%

Palveluostot / Köp av tjänster / Procured services

16%

Vuokrat / Hyror/ Rent 18%

Muut kulut / Övriga kostnader/ Other expenses 60%

2. 2.

Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2017 Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2017 Akutvårdstjänsternas kostnadsstruktur 2017 Räddningsväsendets 2017 Cost structure ofkostnadsstruktur the emergency care services 2017 Cost structure of the emergency services 2017 3%

2%

Palkat / Löner / Wages

5%

Palveluostot / Köp av tjänster / Procured services Vuokrat / Hyror/ Rent

90%

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Vuosikertomus 2017 • Årsberättelse 2017 •

Muut kulut / Övriga kostnader/ Other expenses

Annual Report 2017

41


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

3.

Talouden tunnuslukuja 2013-2017 Ekonomiska nyckeltal 2013-2017 Financial key figures 2013-2017

Tunnuslukuja / Nyckeltal / Key figures

2013

2014

2015

2016

2017

468 936

470 880

472 725

474 323

475 632

Nettokäyttömenot €/asukas Driftsutgifter, €/invånare Net operating costs €/resident

66,15

66,34

66,36

65,77

65,28

Nettoinvestoinnit €/asukas Nettoinvesteringa €/invånare Net investments €/resident

3,99

4,15

4,44

4,90

4,65

Nettoinvestoinnit yhteensä €/asukas Nettoinvesteringa, sammanlagt €/invånare Net investments, total €/resident

70,14

70,49

70,80

70,67

69,94

130

572

787

532

230

Varsinais-Suomen asukasluku Antalet invånare I Egentliga Finland Population of Southwest Finland

Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa) Återbetald betalningsandel (tusen euro) Returned share of payment (thousand Euros)

4.

Suoritetut palotarkastukset 2013-2017 Utförda brandsyner 2013-2017 / Fire inspections conducted 2013-2017

Tarkastukset / Syner / Inspections

2013

2014

2015

2016

2017

A1-A6

2970

2576

2446

2134

1902

Omavalvonta Egenkontroll Internal monitoring

7309

7402

7571

7767

7315

Muut Övriga Other

1221

1267

1323

1800

1822

Tehtävät yhteensä Prestationer sammanlagt Assignments total

11500

11245

11340

11701

11039

42

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

5.

Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2013-2017 Akutvårdsuppdrag enligt brådskande natur åren 2013-2017 Emergency care assignments per priority class 2013-2017

Tehtävät kiireellisyysluokittain Uppdrag enligt brådskande natur Assignments per priority class

2013

2014

2015

2016

2017

A-tehtävät / A-uppdrag / A priority assignments

1805

1457

1520

1934

1725

B-tehtävät / B-uppdrag / B priority assignments

9701

9459

9758

10180

9581

C-tehtävät / C-uppdrag / C priority assignments

14542

14592

15251

15560

15566

D-tehtävät / D-uppdrag / D priority assignments

15773

15715

14557

13846

13308

Tehtävät yhteensä / / Assignments total

41821

41223

41086

41520

40180

2013

2014

2015

2016

2017

Varsinais-Suomi / Egentliga Finland / Southwest Finland

9

7

5

11

7

Koko maa / I hela landet / Finland total

58

87

79

82

61

6.

Palokuolemat vuosina 2013-2017 Branddödsfall 2013-2017 Deaths in fires 2013-2017

Palokuolemat / Branddödsfall / Deaths in fires

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

43


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

7.

Pelastustoimen tehtävämäärät 2013-2017 Räddningsverkets uppdragsmängder åren 2013-2017 Emergency services assignments 2013–2017

10000 9077 8000

8138

7994

2014

2015

8613

8658

2016

2017

6000 4000 2000 0

8.

2013

Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2017 / Räddningsväsendets uppdragsmängder vid ordinarie brandstationer och dagsbrandstationer 2017 Emergency services assignments for permanent rescue units and day-time fire stations 2017

2000 1780

44

654 549

531

Vuosikertomus 2017 •

Laitila / Letala

Årsberättelse 2017 •

238

137 Paimio / Pemar

246

Somero

272 Loimaa

299 Parainen / Pargas

Uusikaupunki / Nystad

Salo

372 Lieto / Lundo

Kaarina / St. Karis

0

689

Naantali / Nådendal

500

726

Kärsämäki

1000

Turun keskusasema / Åbo centralbrandstation / Turku Central Fire Station

1500

Annual Report 2017


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

9.

Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2014-2017 Räddningsväsendets uppdragsmängder enligt olyckstyp 2014-2017 Emergency services assignments per accident type 2014-2017

2014

2015

2016

2017

Onnettomuustyyppi (ensisijainen)/ Olyckstyp/ Accident type Rakennuspalo / Byggnadsbrand / Building fire

Rakennuspalovaara / Risk för byggnadsbrand / Building fire hazard

Maastopalo / Markbrand / Wildfire

Liikennevälinepalo / Trafikmedelsbrand / Vehicle fire

Muu tulipalo / Annan eldsvåda / Other fire

Liikenneonnettomuus / Trafikolycka / Traffic accident

Öljyvahinko / Oljeskada / Oil spill Vaarallisten aineiden onnettomuus / Olycka som förorsakats av farliga ämnen / Dangerous goods incident Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av autom. brandlarmanläggning / Inspection/control assignments of automated smoke detectors Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av brandvarnare / Inspection/control assignments of smoke detectors Muu tarkastus-/varmistustehtävä / Annat kontroll-/bekräftelseuppdrag / Other inspection/control assignment Ensivastetehtävä / Första respons / First response task Ihmisen pelastaminen / Räddning av människa / Rescue of a person Eläimen pelastaminen / Räddning av djur / Rescue of an animal Vahingontorjuntatehtävä / Skadebekämpningsuppdrag / Damage prevention Avunantotehtävä / Undsättningsuppdrag / Assistance Virka-aputehtävä / Handräckning / Inter-authority aid Muut tehtävät / Övriga uppdrag / Other assignments

0

Vuosikertomus 2017 •

500

Årsberättelse 2017 •

1000

Annual Report 2017

1500

2000

45


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Olyckstyp / Accident type

2014

2015

2016

2017

Rakennuspalo / Byggnadsbrand / Building fire

243

196

236

208

Rakennuspalovaara / Risk för byggnadsbrand / Building fire hazard

301

303

326

307

Maastopalo / Markbrand / Wildfire

348

187

295

312

Liikennevälinepalo / Trafikmedelsbrand / Vehicle fire

163

158

176

151

Muu tulipalo / Annan eldsvåda / Other fire

262

228

264

245

Liikenneonnettomuus / Trafikolycka / Traffic accident

1077

1160

1288

1300

Öljyvahinko / Oljeskada / Oil spill

201

187

187

234

Vaarallisten aineiden onnettomuus / Olycka som förorsakats av farliga ämnen / Dangerous goods incident

40

31

31

26

Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av autom. brandlarmanläggning / Inspection/control assignments of automated smoke detectors

1516

1512

1601

1510

Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av brandvarnare / Inspection/control assignments of smoke detectors

278

217

296

272

Muu tarkastus-/varmistustehtävä / Annat kontroll-/bekräftelseuppdrag / Other inspection/control assignment

858

803

839

792

Ensivastetehtävä / Första respons / First response task

1571

1461

1729

1748

Ihmisen pelastaminen / Räddning av människa / Rescue of a person

160

154

145

154

Eläimen pelastaminen / Räddning av djur / Rescue of an animal

131

174

198

175

Vahingontorjuntatehtävä / Skadebekämpningsuppdrag / Damage prevention

485

691

534

686

Avunantotehtävä / Undsättningsuppdrag / Assistance

440

465

448

494

Virka-aputehtävä / Handräckning / Inter-authority aid

63

62

28

41

Muut tehtävät / Övriga uppdrag / Other assignments

2

7

3

3

8138

7993

8613

8658

Yhteensä / Total

46

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

10.

Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2017 Uppdragsmängder för avtalsbrandkårerna och de uppdragsavlönade brandkårerna 2017 Assignments for contract fire brigades and part-time fire brigades 2017

Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin:

Pelastustehtävät

Ensivastetehtävät Yhteensä

122 92 214 106 67 173 75 85 160 109 47 156 55 97 152 116 30 146 72 64 136 69 57 126 65 58 123 62 61 123 117

0

Vuosikertomus 2017 •

117

0

59 55

114

65 48

113

104

0

104

101

0

101

45 53

98

92

0

92

92

0

92

47 43

90

87

87

0

38 43

81

80

80

0

47 30

77

32 44

76

39 35

74

47 25

72

31 41

72

63

63

0 50

Årsberättelse 2017 •

100

150

Annual Report 2017

200

250

47


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin:

0

48

Pelastustehtävät

Ensivastetehtävät Yhteensä

61

0

61

61

0

61

59

0

59

58

0

58

56

0

56

54

0

54

51

0

51

50

0

50

48

0

48

13 34

47

47

0

47

46

0

46

31 14

45

23 22

45

44

0

44

44

0

44

44

0

44

42

0

42

23 18

41

40

0

40

40

0

40

39

0

39

39

0

39

36

0

36

36

0

36

35

0

35

33

0

33

30

0

30

28

0

28

26

0

26

25

0

25

25

0

25

23 1

24

23

0

23

23

0

23 50

Vuosikertomus 2017 •

100

150

Årsberättelse 2017 •

200

250

Annual Report 2017


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin:

0

Vuosikertomus 2017 •

Pelastustehtävät

Ensivastetehtävät Yhteensä

21

0

21

19

0

19

19

0

19

16

0

16

16

0

16

16

0

16

7 0

7

5 0

5

3 0

3

2 0

2

50

Årsberättelse 2017 •

100

150

Annual Report 2017

200

250

49


Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Tilastotietoa • Statistik • Statistics

50

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017


Tilastotietoa • Statistik • Statistics

Vuosikertomus 2017 •

Årsberättelse 2017 •

Annual Report 2017

51


ammattitaitoisesti – nopeasti – tasapuolisesti yrkesskickligt – snabbt – jämlikt professionally – quickly – equally

Varsinais-Suomen pelastuslaitos Egentliga Finlands räddningsverk Southwest Finland Emergency Services Eerikinkatu 35 / Eriksgatan 35 20100 Turku / Åbo p. / tfn / tel. + 358 2 263 3111 etunimi.sukunimi@turku.fi / fornamn.efternamn@turku.fi / firstname.lastname@turku.fi www.vspelastus.fi

Seuraa meitä – Följ oss – Follow us:

Muista myös polttavat puheenaiheet Kuumaa kamaa -blogissa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2017 - Årsberättelse 2017 - Annual Report 2017  

Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta maakunnan kaikissa 27 kunnassa. Palvelut tuotetaan vuorokauden ympäri toiminta-al...

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2017 - Årsberättelse 2017 - Annual Report 2017  

Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta maakunnan kaikissa 27 kunnassa. Palvelut tuotetaan vuorokauden ympäri toiminta-al...