Issuu on Google+

Turun kaupunki Kaupunkitutkimusohjelma

TUTKIMUSKATSAUKSIA 1a/2013

Miten julkisia ovat Turun julkiset tilat? Georgiana Varna

Tästä on kyse • • •

Julkiset tilat ovat keskeisiä urbaanille hyvinvoinnille ja yhä enemmän sekä tutkimuksen että käytännön päätöksenteon kohteina. Historiallisen Aurajoen jokivarsi on viime vuosikymmeninä muuttunut väheksytystä alueesta Turun vilkkaimmaksi julkiseksi tilaksi. Turun täytyy jatkossakin panostaa merkittävästi julkisten tilojensa elävöittämiseen; tämä vaatii vahvaa poliittista tahtoa, taitavaa kaupunkisuunnittelua sekä ripeää kulttuuripääkaupunkivuoden tulosten hyödyntämistä.

ulkiset tilat ovat osa arkipäiväämme. Niihin kuuluvat jalkakäytävät, joita pitkin kävelemme tai pyöräilemme töihin tai kouluun, puistot, joihin menemme rentoutumaan tai hakemaan kosketusta luontoon, leikkipuistot, joihin viemme lapsemme, ja aukiot, joilla tapaamme ystäviämme. Julkisesta kaupunkitilasta on tullut keskeinen osa kaupunkisuunnittelua kaikkialla, missä kaupungit pyrkivät antamaan itsestään mielikuvaa, johon liittyy ”ystävällisyys”, ”tyylikkyys” tai ”elämänlaatu”. Tavoitteena on sekä houkutella pääomia, matkailijoita ja uusia asukkaita että estää asukkaiden ja yritysten kato. Monien tehtäviensä kautta julkisista tiloista on tullut keskeisiä tekijöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvin suunnitellut, eloisat ja viihtyisät puistot, aukiot ja kävelyreitit antavan hyvän mielikuvan asukkaille, matkailijoille ja sijoittajille. Lisäksi tietotalous houkuttelee työntekijöitä, jotka arvostavat aktiivista kaupunkielämää kahviloineen, baareineen ja kulttuurikohteineen. Onnistuneet julkiset tilat ihmisvirtoineen ovat suotuisia paikallisille kaupoille, ravintoloille, baareille ja kaikenlaisille palveluille. Yksilötasolla kaupunkilaiset arvostavat paitsi hyviä kouluja ja teitä myös turvallisia, miellyttäviä ja viihtyisiä elinympäristöjä, ja näitä tarjoava paikallishallinto saa osakseen kiitosta. Haasteellisissa ilmasto-olosuhteissa kuten Suomen kaupungeissa julkisten tilojen laatu on vieläkin keskeisempi säätekijöiden takia. On ehdottoman tärkeää luoda ympärivuotisesti toimivia paikkoja, jotta asukkaat tuntevat olonsa mukavaksi ja voivat aktiivisesti osallistua kaupunkinsa elämään. Julkisilla paikoilla tulee myös olla selkeä identiteetti, jotta vierailijat osaavat tunnistaa ne ja paikalliset voivat olla niistä ylpeitä.


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

Tässä tutkimuskatsauksessa raportoin kolmen aukion eli Vanhan Suurtorin, Varvintorin ja Vähätorin julkista profiilia analysoivan projektin tuloksia. Nämä kolme eri aikakauden aukiota sijaitsevat jokivarressa ja jokaisella on oma identiteettinsä. Tutkimuskysymyksenä oli miten julkisia Turun julkiset tilat – erityisesti nämä kolme aukiota – ovat. Jokivarsi valittiin tutkimuskohteeksi, koska se on nykyään Turun elävin ja suosituin julkinen tila.

julkisen tilan merkityksen, tärkeyden ja arvon eri näkökulmista. Toisekseen eri tieteenalat näkevät julkisen tilan kukin oman linssinsä läpi ja tuovat aiheesta esiin eri puolia. Valtiotieteilijät esimerkiksi keskittyvät demokratisointiin ja julkisen tilan oikeuksiin; maantieteilijät ”paikan tuntuun” tai ”paikattomuuteen”; oikeustieteilijät julkisten tilojen omistajuuteen ja pääsyoikeuksiin; sosiologit vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen syrjäyttämiseen, ja niin edespäin. Tuloksena on kirjava joukko monitieteisiä lähestymistapoja julkiseen tilaan.

Tutkimuksessa käytettiin useita menetelmiä. Päämetodina oli kvantitatiivinen julkisten tilojen “julkisuuden” mittaus, jossa käytettiin väitöskirjassani kehittämän tähtimallin 19 indikaattoria.1 Indikaattorit saivat arvosanat yhdestä viiteen; 1 tarkoitti alinta julkisuutta ja 5 korkeinta, ja näistä laskettiin keskiarvot. Tähtimallissa on viisi metateemaa, jotka arvotetaan julkisuutta mittaavassa tähtidiagrammissa. Toisena menetelmänä oli yleisen mielipiteen tutkimus; tämä tapahtui haastattelemalla tilojen käyttäjiä tutkimuspäivinä. Kyselylomakkeen sai yli 200 ihmistä, ja vastausprosentti oli 61. Kaikkiaan 135 kävijää antoi mielipiteensä jostain tutkimuksen kohteena olevasta aukiosta. Sekä tähtimallia että kyselylomakkeen tarkoitusta selvitetään tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Kolmanneksi suoritin 13 teemahaastattelua, jotta sain kerättyä taustatietoa ja ymmärsin kohteina olevien aukioiden kehitystä, Aurajoen rantaa, vallitsevia suunnittelupäätöksiä sekä Turun kehityshaasteita. Haastattelujen kohteina oli Turun kaupunkiympäristön kehityksessä keskeisesti mukana olevia henkilöitä kuten arkkitehtejä, suunnittelijoita, poliitikkoja ja kaupunkitutkijoita. Neljänneksi laadin analyysin Turun keskeisimmistä kaupunkisuunnitteluasiakirjoista 1950-luvulta lähtien.

Julkisten tilojen julkisuuden tähtimalli syntyi tarpeesta järjestää ja selventää monitieteistä kirjallisuutta ja ymmärtää julkisuuden ydinpiirteitä: niitä ominaisuuksia, jotka tekevät julkisesta tilasta julkisen. Näitä ovat: •

Omistaminen – kuka omistaa tietyn julkisen tilan. Jotkut tilat, kuten kauppakeskukset ja baarit ovat yksityisomistuksessa, mutta julkisessa käytössä. Nämä paikat ovat vähemmän merkittäviä kuin aukiot tai puistot, jotka omistaa ja käytön määrittelee demokraattisesti valittu päätöksentekoelin ja siten paikalliset asukkaat. Viimeisten vuosikymmenien aikana julkisten budjettien kutistuessa on tapahtunut yhä enemmän julkisen tilan ”yksityistämistä”. Tämä tarkoittaa, että julkinen elämä sijoittuu yhä enemmän kauppakeskuksiin, missä yksityiset omistajat voivat määrätä pelin säännöt ja ohjata yleisöä kulutuskulttuuriin samalla kun estävät poliittisen mielenilmaisun.3-5

Fyysinen ympäristö – kaikki julkisen tilan “kovat”, materiaaliset elementit kuten penkit, jalkakäytävät ja viihtyisyyttä luovat rakennelmat kuten suihkulähteet, tai pyörätiet ja yhdysrakenteet (sillat, suojatiet). Onnistuneesti ympäristöönsä liitettyjä paikkoja, joissa on helppokulkuiset jalkakäytävät, mukavat hyvin sijoitetut penkit ja kiinnostavasti muotoiltuja elementtejä (patsaita, suihkulähteitä, portaita) käytetään enemmän: ne houkuttelevat enemmän kävijöitä kuin kehnosti suunnitellut paikat.

Elävyys – tarkoittaa erilaisia ihmisryhmiä, jotka käyttävät julkista tilaa omiin tarkoituksiinsa ja tuntevat voivansa tehdä näin vapaasti ja turvallisesti. Leikkikenttää esimerkiksi toki käyttävät enimmäkseen lapset; tässä ovat kuitenkin kyseessä ”yleiset julkiset tilat”, jotka on tarkoitettu kaikelle kansalle, ja tässä nimenomaisessa tutkimuksessa siis aukiot. Aukio, jolla tapahtuu useita asioita samanaikaisesti, ja jolla on eri ryhmiä joko kosketuksissa toisiinsa tai vain samaan aikaan rauhanomaisesti paikalla, on julkisempi kuin tyhjä, hyljeksitty aukio.

Kontrolli – tarkoittaa julkisen tilan historiallista roolia julkisen elämän demokraattisena areenana, jossa

Julkisen tilan käsite akateemisesta näkökulmasta Viimeisen puolen vuosisadan aikana julkisesta tilasta on tullut kansainvälisesti yhä suositumpi aihe tutkimuksessa, kaupunkisuunnittelussa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikka aiheesta löytyy runsaasti kirjallisuutta eri aloilta kuten arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta, maantieteestä, ympäristötieteistä, oikeustieteestä, taloustieteestä, kriminologiasta ja valtiotieteestä, ei ole olemassa yksimielistä vastausta näennäisen yksinkertaiselta vaikuttavaan kysymykseen ”mitä julkinen tila on”. Staeheli and Mitchell, jotka kirjoittavat päältä päin katsoen selkeältä vaikuttavan julkisen tilan käsitteen ongelmallisista tulkinnoista, toteavat että heidän tutkimuksensa on ”osoittanut että ’julkinen tila’ on liukas, monimutkainen ja alati muuttuva tila”. 2 Tätä selittää kaksi tekijää. Ensinnäkin kaikki toimijat, jotka ovat mukana kaupungin rakentamisessa (arkkitehdit, liikemiehet, konsultit, insinöörit, rahoittajat) ymmärtävät

2


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

kansanvaltaisen yhteiskunnan takaamat perusoikeudet kuten ilmaisun- ja kokoontumisvapaus ilmentyvät. Viime aikoina näyttää käyneen niin, että julkisten tilojen valvonta ja tarkkailu ovat lisääntyneet: vapaiden kansalaisten oikeuksia rajoittavat lisääntyneet valvontakamerat ja poliisipartiot. •

on paljossa velkaa kasvun, talouden ja väkimäärän suhteen merenkulkuelinkeinolle, joka kehittyi suotuisaan kohtaan joen suulle. “Kuvauksessaan Topelius sijoittaa Turun erityiseen tilallis-ajalliseen ympäristöön: kaupunki on rannalla ja siihen sisältyvät kaikki ne merkitykset, jotka 700 vuotta urbaania elämää synnyttävät. Aurajoen rannat johdattavat kulkijan keskustasta ja tuomiokirkon luota linnan luo ja edelleen Itämeren rannalle, joka yhdistää Turun muuhun maailmaan. Vastavuoroisesti meri ja joki tuovat muun maailman suoraan Turun sydämeen.” 6

Huolenpito – liittyy siihen miten tärkeää on pitää julkiset tilat siisteinä ja hyväkuntoisina. Paikka, jossa on yleiset käymälät – joita tarvitsevat erityisesti vanhukset, sairaat ja lapset – hyvinhoidetut nurmikot ja kunnon valaistus, on julkisempi kuin likainen paikka, josta puuttuvat roskakorit, jonka kalusteet on rikottu ja jossa on pimeää ja turvatonta kulkea öiseen aikaan.

Samoin kuin muissakin kehittyneissä Euroopan maissa teollistumisen aikakausi alkoi hiipua Turussa 1960- ja 1970-luvuilla. Se jätti jälkeensä maiseman, johon kuului vanhoja teollisuusrakennuksia, hylättyjä teollisuustontteja, rähjäinen ranta ja saastunut joki. Seuraavina vuosikymmeninä koitti kuitenkin suuren muutoksen aika, ja Aurajoki muuttui viemäristä kaupungin keskeisimmäksi ”olohuoneeksi” (kuten haastattelemani arkkitehti kuvaili). Nyt jokivarressa on ympäristöministeriön nimeämä kansallinen kaupunkipuisto; vanhat laivat on muutettu ravintoloiksi ja juhlatiloiksi, ja kesäaikaan rannat ovat täynnä väkeä nauttimassa lämpimästä säästä tai erilaisista tapahtumista (kuvat 1 ja 2).

Näiden viiden metateeman avulla julkiselle tilalle annetaan korkea, kohtalainen tai matala julkisuusaste. Julkisuuden tähtidiagrammissa jokainen sakara edustaa eri metateemaa. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on pelkkä malli, joka ei kuvasta todellisuutta sellaisenaan: se on yksinkertaistus, jonka avulla on mahdollista tehdä valistuneita päätelmiä siitä miksi jotkut tilat menestyvät ja toiset eivät.

Aurajokivarsi – Turun keskeisin julkinen tila On mahdotonta kuvitella Turku ilman Aurajokea. Kaupunki on kasvanut orgaanisesti joen rannoille, ja Turku

of

the

different

river are

events

occupied by

(see Figures

manyinhabitants,

1

and 2).

day in 2012

Georgiana Varna

the

this research, it

o

during an average Kuva 2. Turku Turku tyypillisenä kesäpäivänä 2012 summer

Turku during a local Kuva 1. Turku ilmaiskonsertin aikaan kesällämusic 2011 concert summer 2011Varna) (All pictures by (Kaikkiinkuvat: Georgiana

During

celebrating warm the weather

appeared clear that most ofiewees the

importance

of

theTurku’s river forurban

“The river is

the

spine of

3

the

interv agreed

landscape, ty,identi and public

city (…) and of

o

lif

ythe as wholeyou ha co


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

kimuksen aikana selvisi, että kaupungissa on muitakin ongelmallisia julkisia tiloja – kuten kauppatori ja Puutori – mutta ne täytyi jättää myöhemmin tutkittaviksi.

Tutkimuksen teon yhteydessä kävi selvästi ilmi, että useimmat haastateltavani olivat yhtä mieltä joen merkityksestä Turun kaupunkimaisemalle, identiteetille ja julkiselle elämälle:

Aukioita havainnoitiin, jotta ne voitiin pisteyttää viiteen metateemaan sisältyvien 19 julkisuutta mittaavan indikaattorin suhteen. 1 Vaikeimmin mitattava metateema oli elävyys, koska siihen liittyy ajan indikaattori, ts. miten monta aktiviteettia on läsnä tietyllä hetkellä tietyssä julkisessa tilassa. Tämän avulla saa keskimääräisen käsityksen julkisesta tilasta: todennäköisimmän mielikuvan, jonka kävijä saa paikan elävyydestä. Elävyyttä havainnoitiin kolmessa tutkimuskohteessa viiden minuutin ajan 15 minuutin välein aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Jotta saataisiin käsitys kyseisten julkisten tilojen keskimääräisestä käytöstä Turun ilmastossa, jokaista toria havainnoitiin kolmena päivänä, arkimaanantaisin ja arkiperjantaisin sekä sunnuntaisin syyskuusta joulukuun alkuun.

“Joki on kaupungin selkäranka (…) ja oikeastaan koko maan, koska sen rannalle sijoittuvat kaikki Suomen historian tärkeät hetket.” (Turkulaisen arkkitehdin haastattelu) “Tuomiokirkon ja joen ympäristö – suomalaisen kaupunkikulttuurin kehto.” (Turkulaisen tutkijan haastattelu) “Tärkein ja tyypillisin julkinen tila on jokivarsi. 30 vuotta sitten harva kulki siellä, se oli jonkinlainen takapiha, joka ei kiinnostanut juuri ketään. Oli telakoita ja satama-alueita, jotka olivat suljettuja ulkopuolisilta. 1980-luvun alussa tapahtui hyvin nopea muutos kaupunkikuvassa sen suhteen miten julkinen tila ymmärrettiin ja miten sitä käytettiin.” (Turun kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti)

Vanha Suurtori

“En voi kuvitella Turkua ilman jokea, kaupunki olisi aivan erilainen. Joen rooli on keskeinen.” (Turkulaisen poliitikon haastattelu)

Vanha Suurtori on niitä Turun harvoja paikkoja, missä “… voi nähdä todella yhtenäisen historiallisen ympäristön” (turkulaisen tutkijan haastattelu). Monista tulipaloista – joista merkittävin tapahtui vuonna 1827 – kärsineen (puu)kaupungin keskiaikainen osa on paljolti maanpinnan alla. Tuomiokirkon viereinen kortteli, johon tutkittava tori kuuluu, on selkeimmin se, joka muistuttaa niin paikallisia kuin matkailijoitakin Turun rikkaasta historiasta. Kaupunkisuunnittelijat ovat jo vuosia panneet merkille torin autiuden, mutta monista elävöittämisyrityksistä huolimatta tila on edelleen vähäisessä käytössä.

Näkemys on läsnä myös Turku 2031-visiossa, jossa todetaan: “Joki on Suomen merkityksellisin urbaani joki, joka antaa kaupungille sekä teollisen että kulttuurisen mielikuvan.” 7 Jokiranta voisi kuitenkin olla eloisampi. On esitetty ideoita hiekkarannasta ja vesitaksista, joka yhdistäisi keskustan Hirvensalon uusiin asuinalueisiin ja Ruissalon virkistysalueeseen; molemmat voisivat toimia yritysperustaisesti. Näitä ajatuksia pitäisi tukea, samoin kuin kaikenlaisia muita kaupallisia toimintoja joen välittömässä läheisyydessä. Kahdesti vuodessa järjestettävistä kalamarkkinoista voisi esimerkiksi tehdä kuukausittaisen tapahtuman kesä-syyskaudella. Markkinat ovat erittäin suosittu tapahtuma, ja ne vilkastuttaisivat jokirantaa, tukisivat paikallisia kauppiaita ja antaisivat asukkaille mahdollisuuden saada kosketuksen jokeen, joka on aina tukenut kaupungin elämää.

Julkisuusanalyysin tuloksena oli keskiarvo 3,47 eli kohtalainen julkisuus. Tähtimallissa oli mukana hyvin erilaisia arvoja (kuva 3): aukio on julkisessa omistuksessa eikä sitä avoimesti kontrolloida, joten tila on hyvin demokraattinen. Nurmikko on hyvin hoidettu ja tori pidetään siistinä, joten huolenpitoaste on korkea.

Kolme julkisen tilan tapaustutkimusta Tapaustutkimukseen valitut kolme aukiota, Vanha Suurtori, Varvintori ja Vähätori sijaitsevat kaikki Aurajoen rannalla; kuten aiemmin jo todettiin, joki on Turun elävin julkinen tila ja julkisen elämän näyttämö. Nämä kolme toria valittiin lähinnä kahdesta syystä. Aukioiden haluttiin olevan keskeisiä kaupunkielämän tiloja, ja niiden haluttiin olevan peräisin eri aikakausilta ja sijaitsevan eri paikoissa (keskustassa, etäämpänä keskustasta, länsirannalla, itärannalla), jotta vertailu olisi selvempää. Tut-

Kuva 3 Vanhan Suurtorin julkisuuden tähtimalli

4


the

river, the

permeability.

Pinella

restaurant acts as

a

visible

Towards Tutkimuskatsauksia the there West, is a small passages 1a/2013

which

is

the

principal

passage

by

many of

attractor

for

most people

iminishing blockage, d

toward the Book Café,

seen Suurtori. in Vanha

Towards the julkiset East, käymälät, there isja valaistus the poorest connection; nkatu Uudenmaa road ja etelässä näkymän ja läpikulunthe sulkee ravintola PinelTorilta puuttuvat kuitenkin la, vaikka joelle onkin kulkuväylä. Lännessä on kapea voisi olla miellyttävämpi: jotkut käyttäjät huomauttivat functions a great barrier, and already propositions n on useimpien made toVanhan haveclose bee it kulkuväylä kirjakahvilaan, joka tuntevansa olonsaas turvattomaksi yöaikaan. TurvattoSuurtorin kulkijoiden käyntikohde. Itään päin on surmuuden tunne voi toki liittyä myös väen vähäisyyteen. the traf�ic could �low. There twoesteenä. other areSen also temporarily seeettähow keimmat yhteydet: Uudenmaankatu toimii Havainnoinnin yhteydessä and huomattiin, iltakuuden väliaikaista sulkemista onkin ehdotettu, jotta nähtäisiin jälkeen paikalla ei ollut juuri ketään (kuva 5). Matala eläoptions: submerging the viiden oad entire underground, r vaikuttaisiwhich although expensive miten tämä liikenteeseen. On kaksi muutakin vyysaste kuvaa hyvin paikan hylättyä tunnelmaa: vaihtoehtoa: kadun piilottaminen maan alle, mikä kalminuutin jaksolla havaittiin keskimäärin kolme kulkijaa. would be fyysisen the ympäristön best choice, or a huolimatta cheaper option structure would b leudestaan voisi ollabridge paras ratkaisu, sekä halTätä selittää osaltaan niukkuus. vempi ylikulkusilta. Työssä voitaisiin käyttää paikallisia Vaikka torilla on keskeinen sijainti, se on ”…tavallaan peover (turkulaisen it. Local architects could be commissioned such age a parantunut would pass arkkitehtejä. Tuloksena and olisi huomattavasti riferiassa” tutkijan haastattelu). Tämä johtuu yhteys vilkkaaseen tuomiokirkon edustaan, jonka kautta kehnoista yhteyksistä ympäröivään kaupunkiin. Pohjoisconnect much better the busy area in monet front of kulkevat. theed cathedral, now as us a esimerkiksi opiskelijat puolella vanhat rakennukset sulkevat torin kokonaan, the iving students in the l

The Suurtorin pavement in Vanha Suurtori Kuva 4. Vanhan kiveys on hankala huonocausingjalkaisille problems for disabled/injured users

Regarding the

micro-design

leafy park area is

on

the

Square.

nts, elemethe

square

has

a all poor layout: over

used more often due to the presence omfortable of the c matkaansa siitä ilmeisestä syystä, etteivät huomanneet

having

ground,

area, the and Old

A typical view of the ‘users’ in Kuva 5. Tyypillinen Vanhan näkymä Suurtorin Vanha Suurtori käyttämättömyydestä

Muotoilun näkökulmasta tori on huonosti suunniteltu. Vehreää puisto-osaa käytetään enemmän mukavien benches, but the rest of the penkkien ansiosta, mutta muu osa on mukulakiveyksen peitossa, vailla penkkejä tai mitään muutakaan houkutbenches, and no elements to televaa: se toimiikin enimmäkseen pyörien paikoitusalueena ja läpikulkualueena kirjakahvilaan. Tutkimuksen parking or as a passage aikana havaittiin muutaman kerran miten matkailijat kävivät alueen reunalla, ja jatkoivat tourists werekurkistivat seen attorille the edge

obviously not

student

mitään houkuttelevaa. Maahan voisi asettaa lasikansia, square has a cumbersome-to-walk vement, no p joiden läpi näkyisi keskiaikaisen kaupungin raunioita,

ja saada näin aikaan sekä matkailijoita että paikallisia attract people, either and it for is bicycle used n

asukkaita kiinnostava kohde. Keskiaikamarkkinat ovat suosittuthe tapahtuma ja oiva askelThere eteenpäin senwhen suhteen to Book Café. ances were mitä tori voisi olla; ei ehkä kaikkina vuodenaikoina, mut(kuva 6). ofta ainakin thekesälläsquare, looking en carrying in

anything attract to

with the

ruins of

them into the lass space. panels

Turku

underneath,

a

f

and on, t

Gplaced

an could attractive becom 9

5

the


point for

visitors

and

like, not

at

timesr,of

is

a

success

all

a

reminder

for

Tutkimuskatsauksia 1a/2013

and

that is

a

localsThe of medieval their history. market

good step forward e place in could showing be

but the atyea least during mer (Figure the sum6).

Vanha Suurtori during the Medieval Market in the summer of 2012

Kuva 6. Vanhan Suurtorin keskiaikamarkkinat kesällä 2012

The entire square

should

be

re-thought, and

if rs, indeed the public, the

leade and

planners want jos to päättäjät, re-enliven the mainittakoon, old core of this the canalaosat city, bekaipaavat then done. It Vielä että rakennusten Kokothe tori pitäisi ajatella uudestaan: kaueläviä tiloja. Ne voivat olla vaikkapa luomukauppoja, käpunkilaiset ja suunnittelijat haluavat elävöittää kaupunseems that the ideas are in place, with a brewery ing created or a there hotel sityömyymälöitä tai kahviloita, mutta niitä tarvitaan luokinsa historiallista sydäntä, tämä on täysin mahdollista. paikalle tasaisempi jalankulkijavirta. Näyttää siltä, että ideat ovat jo olemassa: on ehdotettu and the facades of the old maan buildings being activated, ar, “the but, square so fhas panimoa ja hotellia ja vanhojen talojen julkisivujen elävöittämistä, ”tori ei ole ollut ensimVarvintori politician). not mutta been toistaiseksi a priority” w(Intervie with Turku mäisenä asialistalla” (turkulaisen poliitikon haastattelu). Varvintori rakennettiin 1980-luvulla osana länsiran Analyysin perusteella olen sitä mieltä, että Vanhan Suurnan uudistamista. Lundilaisen arkkitehtitoimiston ehdoon toimenpiteitä, the analysis, I todella believe thatvoittiseveral actions taken1987. if Kahteen should the squa tori Based kaipaa tiettyjä jos paikkaa tus Despina ideakilpailun vuonna halutaan nostaa enemmän esille. Vanha katukiveys tuvanhaan tehdasrakennukseen sijoitettiin Turun konseris going to ja sen be rinnalle considered rity. aThe vatorio prio old ja pavement needs be suunniteltiin kept only to lee säilyttää vain osittain tulee rakentaa taideakatemia, ja niidento väliin paremmat kulkumahdollisuudet. Tila pitäisi suunnitelkolmen aukion sarja. Varvintori joen rannalla on be ded.uudistus provi A alkoi general lesser degree and better opportunities walking need puolella to la uudelleen esimerkiksi paikallisen arkkitehtikilpailun näistä suurin. Toisella jokea vaskautta, jotta saataisiin aikaan ihmisystävällisempää ta 1990-luvulla. Siellä on myös vanhassa köysitehtaassa new design of the space should be adopted, almaybe competition based on suunnittelua. Erityistä huomiota tulee kohdistaa torin toimiva Manilla-kulttuurikeskus. liittämiseen yleisiin kulkureitteihin. Ellei Uudenmaanamong Turku architects to propose a moregn. ‘people-friendly’ This should desi katua voida tunneloida, ainakin se voitaisiin sulkea tilapäisesti, jo ehdotettukin.the Vaihtoehtoisesti look kuten at on integrating square betterinto the general atterns,moving and ifp voitaisiin rakentaa kävely- ja pyöräilysilta, joka yhdistäisi tuomiokirkon edustan kävelyalueen Uudenmaankatu cannot Suurtoriin, be aivan submerged as a tunnel, d atbe least closed it kuin menneinä aikoina.

as has already been proposed. Alternatively, estrian anda cycle ped Tori temporarily, tarvitsee myös lisää houkutuksia, jotta ihmiset tulisivat paikalle. Torin rooli voisi olla Turun historian esitoverpass could be built to connect the pedestrian area of in thefront cathedra tely, etenkin kun otetaan huomioon paikan läheisyys Aboawith Vetukseen. Vanhoja raunioita miksei esineitäkin Suurtori, as ja used tocase be in the the old times. of Turku paljastavat lasikannet voisivat toimia houkuttimina. Tai sitten voitaisiin järjestää paikallinen taidekilpailu, jonka tuloksena esiteltäisiin Turun historiaan liittyviä kuukauThe square needs to gain some attractions to makeere; people therefore, come h den tai parin välein vaihtuvia installaatioita. Oli teema sitten mikä tahansa, unohdettu Suurtori tarvitsee jotain making it the place where one could identify istory oneself of Turku, with the antamaan sille oman identiteetin. Kuva 7. Varvintorin julkisuustähtimalli taking

into consideration

Therefore, glass panels

some artefacts

could be

the

showing

vicinity

the

old

attraction6 elements;

with Aboa Vetus, e its

remains

or

could image. b

underneath exhibiting and

maybe tion should a competi be


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

paremmat kuin Vanhalla Suurtorilla. Jo ensikatsomalta Julkisuusanalyysi toi keskiarvoksi 3,6, mikä on vain väanSuurtorilla. impressive cascade of stairs in There its yleisilme upper areon tyhvery part. few paikka näyttää kehnosti suunnitellulta: hänsquare korkeampi kuinwith Vanhalla Vanhan Suurjä aukio, jonka taustalla on näyttävä portaikko. Penkketorin tapaan omistajuus ja kontrolli ovat korkeita, joten benches, which are alsova uninviting, uncomfortable andd positione awkwardly jä on harvassa, nekin luotaantyöntäviä, epämukavia ja Varvintori on paikkana myös demokraattinen kömpelösti sijoiteltuja (kuvat 8 ja 9). paan mielenilmaisun tila. Samaan tapaan elävyys ja fyy(Figure 8 alhaiset andarvosanat, 9). joskin hiukan sinen ympäristö saavat

empty look of Veistämöntori, Kuva 8. Autio The Varvintori, jossa kävijät tuntuvat where users seem lost in a ‘sea of asphalt’ hukkuvan asfalttimereen

There

is

no

more comfortable

central

The lack ofniukkuus sitting saa opportunities Kuva 9. Istumapaikkojen kävijät hyödynmakes people use what it is available tämään sitä mitä löytävät

point, like a

and take away the

statue ouldormake a the fountain, space

feeling

of

emptiness. is nothing There

to

w

Torilla ei ole patsaan tai suihkukaivon kaltaista keskipisrusta olisi jo olemassa: Manilla, konservatorio, taideakatettä, joka tekisi tilasta miellyttävämmän ja vähemmän temia, Forum Marinum ja linna. Näiden attract the people working and rehearsing inTurun the uildings twopuitteissa cultural on the b aution. Torilla ei ole mitään, mikä houkuttelisi viereisissä voisi järjestää enemmän tapahtumia ulkosalla, viehättäkulttuurirakennuksissa ja harjoittelevia vässä jokivarren tilasarjassa meren outside of työskenteleviä the space, except smoking. forMoreover, although eäärellä. Alueesta space th isvoisi well ihmisiä ulos muuten kuin tupakalle. Vaikka torilla on hytulla Turun ”postikortti”, joka ilmentäisi mielikuvaa luovätconnected yhteydet itä-länsi-suunnassa jokivarsireittiä, vasta, dynaamisesta on the osana East-West axis, being part of kulttuurikaupungista. the promenade ong Tässä theskenaaal Aura, joen yli ei ole yhteyttä. Vaikka tori sijaitsee alajuoksulriossa Varvintorista tulisi paljon vilkkaampi julkinen there is voisi olla no avattava connection across the Although er is point aon low the la, ratkaisuna silta tai moderni lautta. tila, jollariver. olisi oma identiteetti. this Uudenmaankadun piilottamisen lailla nämä ratkaisut Tällä hetkellä torilla ei myöskään ole paikallisia palveluidownstream the kohtaloa Aura,tulee an open bridge or a be modern ferry c a solution. ovat kalliita, mutta Aurajoenofalajuoksun ta: ei pankkiautomaattia eikä ruokakauppaa, vain kahvila miettiä. Lähistöllä on kaksi suurta asuinrakennusaluetta ja baari.the Rullalautailijat käyttävät ylätasannetta, lapset an Although, in a vastarannalla similar Telakkaway to submerging of this jaUudenmaan is Kakolassa ja Linnankaupungissa, vanhempineen kulkevat torin halki (kuvat 10 ja 11). rannan asuinkortteleita on juuri alettu rakentaa, ja mothe question of the future ream ofof the the Aura downs niaexpensive muita hankkeitaproposition, on vireillä edempänä Hirvensalossa. Voisiko paikasta tulla uusi kulttuurikeskusta? PaiRiver needs toTurunbe asked. There kan liepeillä olisi asuintaloja, jotka houkuttelevat sekä hyvin koulutettuja in yksineläjiä ja peproposed theettä lapsiperheitä, close vicinity, on

the

new housing

development

just been started,

and many proje cts

Could this become

the

Hirvensalo island. attract

a

diversity

on

new cultural 7 of

are

two big

the

other side of elakkaranta the river in has T

Kakola

are

residential ent projects developm

Hillnkaupunki and in district, the Linna

also planned

hub of

Turku?

users from singleprofessionals

further long, ona

With of a houses mixtur

tofamilies young with


addition,

upper

10

skateboarders

part of

and 11).

have nbee noticed

using their ownllations insta

the Tutkimuskatsauksia square, and1a/2013 many children

Kuva 10. Skeittaajia torin ylätasanteella Skateboarders enjoying the

pass parents by

in

the

with (Figures their

Kuva 11. Varvintorilla ole of leikkipaikkoja The ei lack playing

upper part of the square

opportunities in Veistämöntori square

on pitäisi myös saada oma identiteetti joko viereisen Jos paikasta haluttaisiin kehittää aktiivinen keskus, If atorille tuoda hub leikkivälineitä of activity was taideakatemian created here, it installaatioiden laying could include elementsa for vaihtuvien näyttämönä kannattaisi ja/tai skeittiratai Turun unohdetun kalastuskaupunkihistorian esittelikennelmia. Tällä hetkellä useimmat kävijät kulkevat children and/or several elements for onskateboarders. most Right people now, jänä – päätös paikallisten asukkaiden ja kaupungin jokirannassa (kuten kolmannes 78:sta tutkimukseen johdon käsissä. Varvintori ansaitsee päättäjien huo osallistuneesta) ja monet käyvät museolaivalla, mutta up and down the torille, river luding (inc mion,33% of voisiour 78ees), interview several koska sillä olla paljon tärkeämpi rooli uudis- visit edesstroll Turun päivänä harva astui sisemmäksi kostuvassa Turussa. Tätä taustaa vasten tulisi harkita uutta ka ”siellä ei ollut mitään tekemistä”. Kauppoja tarvitsevat the boat, but even on Turku Day, almost no siltaa one side would the square ventu myös paikalliset, joten kaupunginhallinnon tulisi edistää joen yli, joko avointa tai uutta Föriä. Tämä yhteyttä ruokakaupan saamista torin yhteyteen. Tarvitaan myös lisäisi sekä torin yleisiä yhteyksiä että liittäisi sen Manilas ”there is nothing to do”. Furthermore, shops orare the necessary local lisää vihreyttä ja mukavia penkkejä, jos torista halutaan laan ja tuleviin itärannan asuinkortteleihin. saada eloisampi ja houkuttelevampi julkinen tila. Auki-

inhabitants,

so

there should

be

some initiative ouncil from the to Cityprovide C

grocery store. More greenery and comfortable benches Vähätori desire to make this a nt moreand vibraattractive public Pikkuinen Vähätori pääkirjaston edustalla rakennettiin nykyiseen asuunsa 2000-luvulla. Se on tutkituista aukiidentity for this square needs to oista nuorin ja avattiin nykymuodossaan 2009; Vähätori on myös tutkimuskohteista julkisin. Aiemminproduced kohta oli artistic installations in the vilkkaasti autoilla liikennöity, mutta arkkitehti Benito Casagranden paikasta tuliera jalankuldisplay sitkeyden theansiosta forgotten when Turku kuaukio.

be

found,

neighbouring ,

was a

are if a

there must is

stage either for

current as

space. Moreover, or Art

as Academy a

hoice �ishingbelongs town to –

the inhabitants the city and their leaders. Veistämöntori serves depolicyHankkeessa vierähti kuitenkinofyli vuosikymmen siitä kun suunnittelu aloitettiin vuonna 1997. Nykyään tori on Tusince it could become a much more public important space in run makers’ onnistuneimpia attention, julkisia tiloja. Julkisuuskeskiarvo on 4,08, ja kaikki metateemat elävyyttä lukuun ottamatta saavat korkeat arvosanat. Vaikka viisiminuuttisten tarkKuva 12. Vähätorin julkisuustähtimalli kailujaksojen aikana kävijöitä oli keskimäärin 22, eri toimintojen määrä oli alhainen. Suurin osa kävijöistä käveli, 13 hölkkäsi tai pyöräili, mikä kertoo torin läpikulkuluonteeskäytetään myös sen itsensä takia, onhan se nykyään ta. 36 kyselylomakkeen täyttäneestä kävijästä 16 (45%) ”yksi Turun kukoistavan ravintolakulttuurin keskittymisoli kävelemässä torin läpi osana jokivarren reittiä. Tätä tä” (turkulaisen tutkijan haastattelu). Tori on hyvin elävä selittää se, että Vähätori on joen vilkkaimman ylityspaietenkin lämpiminä päivinä, kun ravintolat levittäytyvät kan vieressä ja myös keskeisimpiä yhdyskohtia yliopisulkosalle. Lisäksi kirjasto on paikan pääkäyntikohde: toalueen ja keskustan välisellä reitillä. Toria kuitenkin

8


no to

noticeable tendency urban in grid Turkuand the towards privatisation ofare andpublic contr the surrounding walking tunities andol sitting well oppor

space. The statue physical Tutkimuskatsauksia con�iguratio n thealsolibrary rated high, as the space isit points, well connecte designed. The and provide ough focal appeared alth 1a/2013 to the from surrounding urbanas grid the and French the walking tunities and that sitting are well opport obvious events such Market invite something people designed. The statue and the animation library provide focal itsekä points, appeared alth into theolivatspace leads to much more and a ough activities diversity (Figure of monet kävijät joko menossa kirjastoon tai tulossa ympäröivään kaupunkirakenteeseen, ja kävelyreitit sieltä. Muiden tutkimusaukioiden tapaan omistajuus ja obvious from events such as 13). kontrolli saivat korkeat arvosanat; voidaan siis päätellä, että Turussa ei ole selkeää siirtymistä julkisten tilojen into the space leads to much more yksityistämiseen ja kontrolliin. Fyysinen ympäristö saa myös korkean arvosanan: paikalla on hyvät yhteydet 13).

että istumapaikat on hyvin suunniteltu. Veistos ja kirjasthe French Market that invitesomething people to tarjoavat keskipisteen, vaikka ranskalaisen ruokatorin

kaltaisten tapahtumien aikaan kävikin ilmeiseksi, että animation and a activities diversity (Figure of tapahtumat lisäävät merkittävästi paikan elävyyttä ja toimintojen moninaisuutta (kuva 13).

Vähätori during the French Market (summer 2012, left) and on an average day (autumn 2012, right) Vähätori duringruokatorin the dimension, French Market 2012,considered left) on anthat average daytoilets Kuva 13. Vähätori ranskalaisen aikaan (kesä 2012, vasemmalla) ja and tyypillisenä päivänä it(summer was blic the pu Regarding the civility (syksy 2012, oikealla)

(autumn 2012, right)

available in the library could be used by anyone, or the if key one fromasks the f Regarding the civility dimension, it was considered thatblic the toilets pu reception. However, the library does close at certain d therefore hours, often an available tulee in the library could be used by orhyvinthe ifkey one from asks the Kaiken seen kaikkiaan Vähätorianyone, on kaiMitä kenellä tahansa on mahonhuolenpitoon summer niin days, people can be urinating rall, byjulkinen Vähätori thetila eikä river. (the O paa muutoksia. Sitä tulisi pitää malliesimerkkinä onnisdollisuus käyttää kirjaston käymälöitä jos pyytää avaireception. However, the olelibrary does at certain d therefore often an men vastaanotosta.Square) Kirjasto ei kuitenkaan aina auki, tuneestaclose julkisesta kunhours, liikennettä ei Library seems ublic a ‘public highly space’ p tilasta, joka without jorsyntyiimprovements ma ja kesäpäivinä näkeekin usein väkeä virtsaamassa jopidetty tärkeimpänä arvona ja joka on suuresti kohentaon summer days, people can be seen urinating rall, by Vähätori the river. (the kirannassa. kaikkiaan Vähätori vaikuttaa nut pientä mutta merkittävää kohtaa keskustasta. needed;Kaiken although there is hyvin a bridge linking uurtori, this Turun area during to Vanha the julkiselta julkistilalta, joka ei kaipaa suuria parannuksia; Library Square) seems ublic a ‘public highly space’ p without jor improvements ma vaikka silta yhdistää alueen Vanhaan Suurtoriin, ruokaFrench Market, the activity in the Old Squareinished was much (Figure more d torin aikaankin Vanhan Suurtori oli huomattavan hiljaineeded; although there is a bridge linking uurtori, this area during to Vanha the nen (kuva 14). 14). French Market, the activity in the Old Squareinishedwas (Figure much more 14).

Kuva 14. Vähätori ranskalaisen ruokatorin aikaan (kesä 2012, vasemmalla) ja Vanha Suurtori (kesä 2012, 15 kuva otettu 5 minuuttia myöhemmin, oikealla)

9

15


considered a

city

centre.

priority,

which has

highly improved

Tutkimuskatsauksia 1a/2013

ya

area small in but

Turku ke

Comparison of the three squares

Kolmen aukion vertailu Figure 15

shows the

interval,

in

number

of

Kuvassa 15 näkyvät viisiminuuttisten tarkkailujaksojen aikaisetobservation toiminnat ja kävijöiden määrätthe kaikissanumber tutkislot, and muskohteissa tyypillisenä perjantaipäivänä.

each of

the

activities

of

performed e-minute during

a

on

Friday.

people

public places,

present ame time during an

average

a) Suurtori a) Vanha Vanha Suurtori

b) b) Veistämöntori Varvintori

c) Vähätori

16

Kuva 15. Kolmen aukion vertailu toimintojen määrän suhteen viiden minuutin jaksoilla (vasemmalla) sekä kävijöiden määrä saman aikana (oikealla) tyypillisenä syysperjantaina

10

�iv

the


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

noitusta ja esteettömyyttä. Tätä tuki kaksi havaintoa, joissa ikääntyneillä kulkijoilla oli silminnähtäviä vaikeuksia kulkea mukulakiveyksellä. Toisekseen aukiota voisi käyttää enemmän ”paraati- ja näytöspaikkana”. Muuan kävijä totesi: ”Paikalle pitäisi antaa arvoa sellaisena kuin se on – Turun historiallisena keskustana. Se on tavallaan kaikkein paras paikka, ja sen pitäisi olla eloisampi. Vaikka torilla on keskeinen sijainti, se on usein tyhjillään.”

Datasta käy ilmi, että Vähätori on paikoista elävin julkinen tila: paikalla oli keskimäärin 22 ihmistä – säästä riippumatta, niin aurinkoisina päivinä kuin lumisateellakin. Varvintori oli hyvin elävä sunnuntaisin, jolloin viiden minuutin jaksoilla oli keskimäärin 30 kävijää, mutta maanantaisin ja perjantaisinkin aukiolla käväisi keskimäärin viisi ja seitsemän ihmistä. Useimmat kävijät kävelivät tai pyöräilivät joenvartta pitkin aukion laidalla. Tätä selittää se, että torin sunnuntain tarkkailupäivä oli 16. syyskuuta 2012 eli Turun päivä. Monet kävijät havaittiin tuolloin kävelemässä joen vartta pitkin aukion laidalla tai vierailemassa museoaluksella matkallaan Forum Marinumiin. Varvintori oli kaiken kaikkiaan hiljaisempi kuin Vä hätori; keskimäärin kävijöitä oli tarkkailujaksoilla 14.

Varvitorin suhteen mainittiin yleisimmin paikan autius. Kävijät toivoivat enemmän eloa, ja ehdottivat tapahtumia, torikauppaa, lasten leikkipaikkaa, taidenäyttelyitä ja konsertteja. Myös kasvillisuuden lisäämistä ja parempia istumapaikkoja ehdotettiin; penkkien vähyys mainittiin usein, ja suihkulähdettäkin toivottiin. Kävijät halusivat myös julkisia käymälöitä, sekä ruokakauppaa, koska alueella ei ole sellaista lainkaan.

Vanha Suurtori oli kolmesta tutkimusaukiosta kaikkein hiljaisin; keskimäärin kävijöitä oli kolme, mikä on varsin alhainen luku kaupungin historiallisessa keskustassa erittäin keskeisellä paikalla sijaitsevalle torille. Säästä ja ajankohdasta riippumatta Vanha Suurtori vaikuttaa aina melko autiolta. Paikan elävöittämiseksi tulisi välittömästi tehdä jotain, koska paikka on niin keskeinen koko kaupungin identiteetille. Nykytilassaan Vanhalla Suurtorilla on keskimäärin kaksi samanaikaista toimintoa, useimmiten kävely tai pyöräily, mikä kertoo sen läpikulkuluonteesta. Kahdella muulla aukiolla samanaikaisia toimintoja oli keskimäärin kolme tai neljä; kävelyn ja pyöräilyn lisäksi näitä olivat hölkkääminen sekä seisoskelu ja maiseman ihailu. Jokimaisemaa ei Vanhalla Suurtorilla pääse ihailemaan ravintola Pinellan takaa. Vaikka Suurtori on joen vieressä, se on käytännössä erotettu siitä. Kun aukion uudistamista mietitään, yhteyttä joelle tulee pitää tärkeänä.

Useimmat Vähätorin kävijöistä eivät kommentoineet mitään, vaan ilmaisivat pitävänsä paikasta sellaisenaan. Joitakin ehdotuksia annettiin kuten kahvikioski, julkinen käymälä sekä paikan historian esiintuominen.

Pohdintoja ja suosituksia Tutkimus toi selvästi esiin että Turun julkiset tilat kaipaavat enemmän elävyyttä ja kaupunkisuunnittelussa pitäisi tarttua aiheeseen tietoisemmin. Kaikki tutkitut aukiot saivat elävyydestä alhaiset arvosanat, vaikka kaikilla oli myös hyviä puolia. Vanha Suurtori ja Vähätori hyötyvät keskeisestä sijainnistaan kaupunkirakenteessa. Varvintorilla on keskeinen paikka tuomiokirkon ja linnan välisellä akselilla, ja se on lähellä tärkeitä kulttuuripalveluita kuten konservatoriota, taideakatemiaa, Forum Marinumia sekä joen toisella puolella olevaa Manillaa. Kaupungin 2031-visiossa todetaan:

Vähätorin muita toimintoja olivat sauvakävely, koiran ulkoilutus, jokimaiseman valokuvaaminen sekä maiseman ihailu penkillä istuen. Varvintorilla oli samoja toimintoja sekä lisäksi rullalautailua.

“Elämä keskustassa on vireätä ja kaupungilla on virkistävän yllätyksellistä: kaupankäynti on vilkasta, toreilla ja puistoissa tapahtuu (…) Kaupunki on suosittu kauppapaikka ja kohtaamispaikka. Ihmiset viihtyvät keskustassa – sieltä löytyy istuskelupaikkoja ja ympäristö luo puitteet monenlaiselle tekemiselle, kaikenikäisille.” 7

Kansan ääni Akateemisen tutkimuksen ohella minusta oli tärkeää kuunnella myös yleisön ääntä, joten osana tutkimusta kysyin paikallisilta heidän mielipiteitään. Havainnoinnin aikana paikalla oli aina myös suomea puhuvia ystäviäni avustamassa ja jakamassa kävijöille kyselylomakkeita. Vastausprosentti kaikilla kolmella aukiolla yhteensä oli 61, mikä tarkoitti, että lomakkeen täytti 135 ihmistä. Heiltä kyseltiin mielipiteitä juuri sen paikan julkisuudesta, missä he vastaanottivat lomakkeen. Vastaukset voidaan tiivistää seuraavasti.

Jos kaupunki mielii toteuttaa visionsa, tarvitaan konkreettisempi toimenpidelista, jota valmistaudutaan tukemaan poliittisesti usean vuosikymmenen ajan riippumatta valtasuhteiden muutoksista tai talouden heilahteluista. Laajemmassa julkisten tilojen kehittämisen näkökulmasta tähän tarvitaan viittä keskeistä seikkaa.

Vanhan Suurtorin suhteen nousi kaksi keskeistä suositusta. Ensinnäkin kaivataan helppokulkuisempaa pin-

Ensinnäkin keskusta tulisi avata joelle päin. Kun nykyään seisoo kauppatorilla, joka toivottavasti ottaa taas tehtä-

11


Council can

encourage

events, commission

A

can

changed

arrange

more frequent

Tutkimuskatsauksia 1a/2013 city

Copenhagen,

be

Stockholm,

and

�ishermen’s

artists’ activities lated to

markets.

around,

Helsinki,

and

Turku can

even

ead becom

Turkusta voi hyvin tulla “Skandinavian trendikaupunki”, trendy city päättäjä of on Scandinavia”. This nd will quick kuten muuan toivonut. Tämä vaatii nopeita ja rohkeita päätöksiäccessful ja poliittista tukea, sillä andopas-political backup, as most regeneration su menestystories eem sto Toisekseen kaupungin tulisi noudattaa yhtenäistä neimmät uudistusprojektit tuntuvat kaikki noudattavan tekäytäntöä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, ‘simple’ formula: samaa yksinkertaista kaavaa: jotta matkailijat osaisivat kulkea kaupungissa. Jokaisessa opasteessa tulisi olla kartta, joka ilmaisee paikan sijainnin kaupunkirakenteessa ja ohjaa lähialueen näköalapaikoille ja nähtävyyksille. Joki on yksi niistä paikoista, SUCCESS = VISIO = +POLIITTINEN VISION +POLITICAL SUPPORT MENESTYS TUKI jotka hyötyisivät opasteista eniten, sekä historian esiintuomiseksi että kulkijoiden opastamiseksi. TuomiokirAIKA TIME kon ja linnan välinen akseli voisi olla kaupungin keskeisin matkailijareitti, mutta tämä ei toteudu ilman selvää opastestrategiaa. Although efforts have been made to transform the an Vaikka pyrkimystä jokivarren muuttamista aktiiviseksi Kolmanneksi jokivarteen saataisiin enemmän eloa, jos space, and julkiseksi there are on samoin how to make other l tilaksi onideas jo ollutkin, kuin ajatuksia siitä spaces luotaisiin sarja yksittäisiä julkisia tiloja – “huoneita” – joilmuita keskeisiä julkisiasupport tiloja eloisam-to and more miten comfortable, steadier olitical p saataisiinseems eded, be st la kaikilla olisi oma identiteetti ja tyypillisiä toimintoja, miksi ja viihtyisämmiksi, vaikuttaa siltä että tarvitaan vaaina joen yläjuoksun Halistenkoskelta alajuoksulle saperhaps from apoliittista change the ehkä mentality kaampaa tukea.in Tämä vaatisi päättäjiltä of tamaan. Toiminnot voisivat olla esimerkiksi eväsretkeily julkisen tilan arvoon. public space. uudenlaista As onesuhtautumista politician from Turku City Council stated: tai rentoutuminen, kuntoilu (ulkoilmakuntosali), leikki“Se mitä kaivattaisiin on todellista poliittista tahtoa, paikka tai historialliset jokeen liittyvät toimet tai niiden “What is needed is real political will to true. m jolla Visio 2031 toteutetaan. Meillä on poliittista tahesittely. Kaksi viimeisintä sopisivat Varvintorille. Ala political will and we do have money but aun toa ja rahaa, mutta ei vielä tarpeeksi. Tämä johtuu siijuoksulla Forum Marinumin viereinen tila muuntuisi heltraf�ic is one of the priorities and also ding b tä että liikennettä pidetään yhtenä tärkeimmistä asiposti purjehtimiseen liittyväksi ulkoilualueeksi, ja linnan many politicians do not see good public placeswia oista, ja myös koska (…) rahanjaossa monet poliitikot viereen sopisi keskiaikateema. Tällä hetkellä asukkaat ja well-being of people. (…) Understanding the value l o eivät näe miten julkiset tilat liittyvät ihmisten hyvinmatkailijat eivät voi juuri tehdä jokivarressa muuta kuin sit somewhere and look at a nice view a vointiin. Näiden pienten asioiden ymmärtäminen – kuljeskella edestakaisin, hölkätä tai ulkoiluttaa koiraa. crucial. Many old people live in the city centre aska sen että voi istahtaa jonnekin ja nauttia näkymästä seats. That would not be very expensive and or t Neljänneksi kaupunki voisi suuresti hyötyä jalankulkuja elää viihtyisässä kaupungissa – on olennaisen tärwell-being would be great…” rview with(Inte Turku politician) reittien ja pienten julkisten tilojen verkostosta; jälkimkeää. Keskustassa asuu paljon vanhuksia, ja he ovat mäisillä voisi olla kaikilla oma identiteettinsä ja niitä toivoneet lisää istumapaikkoja. Tämä ei olisi edes kovoisi olla ympäri keskustaa, ei pelkästään joen varrella. In Turku, the vision has ikääntyneiden already started toarkistabe nsketched, in vin kallista, ja lisäisi viihtymistä Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 taiteen ja muiden suuresti…” (Turkulaisen poliitikon haastattelu) but this needs to be translated intoe a of kiinnostavien ulottuvuuksien tuominen Turunvision, eri paikTurussa ihanteellista tulevaisuutta on jo luonnostelkoihin oli valtava menestys. 8 Tämä on sellaista kulttuurimeasures to achieveit. It also seems thatet this em tu, kuten Turku 2031 –visiosta nähdään, mutta se tulee pääkaupunkivuoden perintöä, jota Turun tulisi kehittää muuntaa selkeämmäksi käytäntöjen ja toimenpiteiden everyone, and therefore the people of thers, city poli edelleen. Eri vuosille tai vuodenajoille voisi esimerkiksi ohjelmaksi. Näyttää myös siltä, etteivät kaikki ole visiolla omat teemansa. Paikallisilta taiteilijoilta ja muilta private entrepreneurs, and the general public) need to uick make osta samaa mieltä, ja niinpä turkulaisten (poliittisten osaajilta voitaisiin tilata kaupunkiin sopivia teoksia. Näin päättäjien, regarding what thehallinnon, city yritysten wants jatokansalaisten) becometulee in p asukkaat saisivat lisää eloa ympäristöönsä, ja matkailijat tehdä pikaisia päätöksiä sen suhteen millainen kauvoisivat kokea olevansa aidosti ainutlaatuisessa paikasCopenhagen, there was a lot of debate around the no punki Turusta tulevaisuudessa halutaan. Kööpenhamisa. nassa esimerkiksi käytiin aikanaan kiivasta keskustelua Viidenneksi kaikkein vilkkaimman julkisen tilan eli joen siitä, ettei keskustaan tehtäisi pysäköintialueita, ja ajan elävöittämisen tulee jatkua. Totesin, että monet tutkijat mittaan keskustasta kehittyikin jalankulkualue. 8, 9 Tujo ennen minua ovat kiinnittäneet huomiota Aurajoen russa toriparkista riidellään vuosikymmeniä jatkuneen elävöittämiseen. Turun kulttuuripääkaupunkivuonna vastakkainasettelun ja päättämättömyyden seuraukse2011 jokeen liittyvät tapahtumat olivat hyvin suosittuja; na edelleen. Elämme nopean muutoksen aikakaudella, esimerkkeinä Tall Ship Race ja konsertti, jossa muusikot joten Turun pitää päättää, minne se on menossa, ja pisoittivat suurissa kuplissa veden yllä. tää suunnitelmastaan kiinni. Kaupungin tulee asettaa Kaupunkia on mahdollista muuttaa, ja tiukassa kilpaikehityskohteet tärkeysjärjestykseen ja ymmärtää että lussa Kööpenhaminan, Tukholman ja Helsingin rinnalla jotkut kompromissit voivat olla vaikeita, kuten vilkkaan vänsä kaupungin julkisen elämän keskuksena, ei joen said, “the suunnasta ole mitään havaintoa.

12


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Missä on Turun tulevaisuus? Tuleeko siitä Skandinavian trendipääkaupunki, jonka elinkeinoelämä perustuu vahvoille luoville aloille ja tietoteollisuudelle, vai yrittääkö se hyödyntää perinteitään? Vai haluaako se asettaa etusijalle nopeat liikenneyhteydet, autoilun ja esikaupunkiasutuksen, niin että keskusta on varattu hallinnolle ja työpaikoille? Päätös on turkulaisten ja heidän valitsemiensa päättäjien käsissä. Päätösten kanssa ei kuitenkaan sovi viivytellä: jotta Turku ei nykypäivän kovassa kaupunkien kilpailussa jäisi häviölle, tarvitaan yhteistä poliittista tahtoa ja resurssien kohdentamista.

autoilun ja vireiden jalankulku- ja pyöräilyalueiden yhteensovittaminen. Aktiivista hyvin yhdistettyjen julkisten tilojen verkostoa ei voida toteuttaa, jos sitä rikkovat pysäköintialueet ja vilkkaasti liikennöidyt kadut. Asioille tulee nopeasti tehdä jotain, etenkin kun Turku kärsii muita suomalaisia kaupunkiseutuja hitaammasta kasvusta, korkeakoulusta valmistuneiden aivovuodosta sekä siitä tosiasiasta, että kansainvälisellä tasolla Turku on käytännössä tuntematon. Näyttäisi siltä, että Turku on parhaillaan muutosvaiheessa etsimässä uutta mielikuvaa ja identiteettiä. Perinteisestä pääkaupungista se muuttui telakkakaupungiksi, ja

13


Tutkimuskatsauksia 1a/2013

Viitteet 1.

Varna, G. (2011) Assessing the publicness of public places. Towards a new model. Tohtorinväitöskirja, University of Glasgow, Glasgow.

6.

Aarnipuu T. (2006) The medieval Turku under image construction, teoksessa Memories and Visions (toim. Owe Ronström & Ulf Palmenfelt), Tartu University Press, 2006.

2.

Staeheli, L., ja Mitchell, D. (2008) The People’s Property? Power, Politics, and the Public. New York, Routledge.

7.

Turku 2031 -visio, Turun kaupunki, 2011.

8.

Andersson H. and Ruoppila, S. (2011), Culture and urban space in academic research projects of Turku 2011 European Capital of Culture. Tafter Journal n. 42 (verkkolehti).

9.

Gehl, J. and Gemzóe, L. (1999) Public Spaces Public Life - Copenhagen 1996. Copenhagen, The Danish Architectural Press and The Royal Danish Academy of Fine Arts School of Architecture Publishers

3.

Koskela, H. (2000) ‘The gaze without eyes’: video-surveillance and the changing nature of urban space. Progress in Human Geography, 24 (2), s. 243-265.

4.

Atkinson, R. (2003) Domestication by Cappuccino or a Revenge on Urban Space? Control and empowerment in the management of public spaces. Urban Studies, 40 (9), s. 1829 – 1843.

5.

Kohn, M. (2004) Brave New Neighbourhoods: The Privatization of Public Space. London, Routledge.

10. Gehl, J. ja Gemzóe, L. (2000) New City Spaces. Copenhagen, The Danish Architectural Press.

Tutkimuskatsauksia on Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön julkaisusarja. Siinä julkaistaan ytimekkäitä katsauksia kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Sarjaan kirjoittavat asiantuntijat eivät pääosin työskentele Turun kaupungin organisaatioissa. Esitetyt väitteet eivät välttämättä vastaa kaupungin virallista näkemystä. Tutkimuskatsauksia-sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa. Tämän katsauksen kirjoittaja, filosofian tohtori Georgiana Varna työskentelee Glasgowín ja St Andrewsin yliopistojen yhteisessä Scottish Cities Knowledge Centre -tutkimuskeskuksessa. Vuosina 2011-2013 Varna oli 18 kuukauden ajan tutkijana Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Tämän tutkimuksen mahdollisti Turun kaupunkitutkimusohjelman myöntämä tutkijastipendi.

Tutkimuskatsauksia-sarjan toimittaja: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja sampo.ruoppila@turku.fi

ISSN 1799-5124 (verkkojulkaisu)

Julkaisija: Turun kaupungin konsernihallinto Kaupunkikehitysryhmä PL 355 (Yliopistonkatu 27a), 20101 Turku

14 www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/


Tutkimuskatsauksia 1/2013