Issuu on Google+

turkuposti åboposten

l

6 2011

Luottamushenkilö pistää persoonansa likoon Kulttuuripääkaupunkis. 6

vuosi innosti liikkeelle s. 2

Katujen talvikunnossapidon vastuut s. 4

Sijaisperheeksi askel askeleelta s. 8

L I I T E : Joulukaupunki


l

Kuva: Arto Takala

6 2011 Kulttuuri tarttui tukevasti turkulaisiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Kulttuurinkulutus tekee pelkkää hyvää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Talousarvio tukee kulttuurin jatkuvuutta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Talvikunnossapito on kaupungin ja kiinteistön-omistajien yhteinen asia. . . . . . 4 Turun vesijohtovesi vaihtui marraskuussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Åbos kranvatten byttes i november. . . . . . . 4 Turku onnistuu omilla vahvuuksillaan. . . . . 5 Luottamushenkilö pistää persoonansa likoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Förtroendevald sätter sin personlighet på spel. . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Sijaisperheeksi askel askeleelta. . . . . . . . . . . 7 Vanhemmat vaikuttamaan. . . . . . . . . . . . . . . 7 liite: JOULUKAUPUNKI Kiitosviikonloppuna juhlitaan valolla . . . . . 9 Kulma jatkaa joulunaluspäiviin. . . . . . . . . . . 9 Suuronnettomuudet hallintaan harjoituksilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Lapsia ja nuoria liikutetaan välitunneilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Oppilaanohjaus auttaa tavoitteiden selkeyttämisessä . . . . . . . . . . . 11 Keskustelu kannattaa kun murrosikä mietityttää. . . . . . . . . . . . . . . 11 Maailman parasta ringetteä. . . . . . . . . . . . . 12 Jenkkifutiksessa on paikka kaikenkokoisille pelaajille . . . . . . . . . . . . . . . 12 Liikuntavuoden ensi-ilta Parkin kentällä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Elokuvakaupunki Turku kiinnostaa myös turisteja. . . . . . . . . . . . . . . . 13 Kulttuurikuntoilun keskuspuisto tuli kaupunkiin jäädäkseen . . . . . . . . . . . . . 14 Paattisten kirjasto on suljettuna 2.1.2012 asti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Filharmonisia kohtaamisia netissä. . . . . . . 14 Hei nuori tai ”ikinuori”, tule kutomaan matto tai neulomaan sukat. . . . . . . . . . . . . . 14 Kulttuurivinkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Jouluradio saa joulun soimaan . . . . . . . . . . 16 Julradion får jultonerna att klinga. . . . . . . .16 Ekumeeninen joulu Suomen Turussa . . . . 16 Ekumenisk jul i Åbo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Kulttuuri tarttui tukevasti turkulaisiin Valtakunnallinen tutkimus paljastaa, että kulttuuripääkaupunkivuosi todella innosti tavallisia turkulaisia kulttuurin kuluttajiksi. Kolme neljästä turkulaisesta on vuoden aikana osallistunut kulttuuripääkaupungin tapahtumiin. Turun kulttuuri-imago on lyönyt läpi vahvasti koko Suomessa. Huikeat 96 prosenttia suomalaisista 15–79-vuotiaista tietää Turun olevan kulttuuripääkaupunki. Turussa ja Varsinais-Suomessa tieto tavoitti käytännössä jokaiseen aikuisen. Taloustutkimus Oy tutki Turku 2011 -säätiön toimeksiannosta valtakunnallisesti Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnettuutta, mielikuvia sekä kulttuurin kuluttamista käytännössä. Tulokset ovat vaikuttavia. 75 prosenttia turkulaisista on osallistunut tänä vuonna 2011-ohjelman kulttuuritapahtumiin, tilaisuuksiin tai vieraillut 2011 -kulttuurikohteissa. Niistä turkulaisista, jotka kulttuuripääkaupunki sai liikkeelle, 88 prosenttia on osallistunut tapahtumiin enemmän kuin kerran. Keskimäärin on osallistuttu jopa viisi kertaa. – Jopa 38 prosenttia turkulaisista ja 22 prosenttia muista varsinaissuomalaista kertoo tutustuneensa tänä vuonna itselleen aiemmin tuntemattomiin kulttuuri- ja taidemuotoihin, tutkimus- ja kehityspäällikkö Jukka Saukkolin Turku 2011 -säätiöstä kertoo.

Mielipiteet jopa paranemaan päin turkuposti • åboposten Turun kaupunki Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi JULKAISIJA/UTGIVARE Osoite/Adress

Vastaava päätoimittaja/Ansvarig chefredaktör

Seppo Kemppainen, seppo.kemppainen@turku.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto/Layout Mainostoimisto Dimmi Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu/Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy viikolla 6 (6.–10.2.2012). Aineiston deadline on 13.1.2012 ISSN 1798-4661

Mielipiteet ovat alkuvuodesta loppuvuotta kohden muuttuneet entistä suotuisampaan suuntaan. 77 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuripääkaupunkivuotta Turulle tärkeänä. Turkulaisten oma mielipide siitä, että kyseessä on hyvä hanke, on keväästä syksyyn tilastollisesti merkittävällä tavalla vahvistunut. Loppusyksystä kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 nähtiin myös entistä enemmän hyvänä hankkeena, hyvin tiedotettuna sekä entistä uskottavampana. Myös ajatus siitä, että kulttuuripääkaupunki on järkevää verovarojen käyttöä, oli tilastollisestikin mitaten vahvistunut.

Logomo paras houkutin Turkuun – Yksittäisiä kotimaisia kävijöitä on elokuun loppuun mennessä ollut 530 000, kansainvälisiä kävijöitä on alustavan arvion mukaan ollut noin 60 000, Saukkolin kertoo. Suomalaiset ovat käyneet Turku 2011 -vuoden tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kulttuurikohteissa elokuun loppuun mennessä noin puolitoista miljoonaa kertaa. Laskutavasta riippuen voidaan arvioida, että kulttuuripääkaupunkivuoden kokonaisyleisömäärä tammi-elokuussa asettuu noin 1,7 miljoonaan. Kulttuuripääkaupunkivuosi, Logomo ja muut kaupungin kulttuuripalvelut ovat vaikuttaneet erittäin paljon matkapää-

Kuva: Susse Määttänen

töksiin tänä vuonna ja kulttuuri on ollut huomattava vetovoimatekijä Turun matkailussa.

Kulttuuri löysi julkisen paikkansa Vuoden 2011 hankkeiden myötä julkisiin tiloihin tuotu taide on saanut erittäin paljon kiitosta. Esimerkiksi kaunistetut sähkökaapit ovat turkulaisten näkövinkkelistä olleet tervetulleita kaupunkikuvaan. Julkisen tilan eteen tehtyä työtä on osattu arvostaa. – Erittäin tärkeä saavutus on, että yli 40 prosenttia turkulaisista ja yli 20 prosenttia muista varsinaissuomalaisista on kuluttanut tänä vuonna kulttuuria jonkin verran tai huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, Saukkolin osoittaa. Turku 2011 -säätiön Taloustutkimuksella teettämä tuore tutkimus koskee aikaväliä tammikuu 2011-elokuu 2011. Tutkimuksen kohderyhmänä on niin sanottu ”suuri yleisö” 15–79 -vuotiaat eri puolelta Suomea. Internet -kyselynä toteutetun tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 33. Tutkimukseen vastasi 2 716 henkilöä. Tutkimuksessa on voitu verratta sekä valtakunnallisia, maakunnallisia että paikallisia tuloksia. Teksti: Sini Silván


Kuva: Tatu Hiltunen

Talousarvio tukee kulttuurin jatkuvuutta

Kulttuurinkulutus tekee pelkkää hyvää

Vuoden 2012 talousarvio näyttää kulttuuripääkaupungin jatkon kannalta mainiolta. Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin budjetissa näkyy se, että kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäaikaisten tulosten ja kokemusten hyödyntäminen on koko kaupungin tavoite. Kulttuuriin ja luoviin aloihin osoitetaan reiluja lisäpanostuksia. Näitä ovat kumppanuusratkaisulla toteutettavat uudet taitelijatilat Alfa-Barkerin tiloihin sekä Logomon toiminnan käynnistäminen kulttuurin ja luovan talouden keskuksena. Turun telakkamiljöö saa myös arvoistaan huomiota, kun Aurajoen itärannan kulttuurihistorialliset nosturit kunnostetaan. Kulttuurilautakunnalle on osoitettu lisämäärärahaa kulttuuripääkaupunkivuonna syntyneen toiminnan jatkamiseen. Kulttuurilautakunnan budjetissa näkyy avustusten tasokorotus. Kaupunginorkesteri saa rahoitusta Sävelsillan jatkolle. Kaupunginkirjasto pystyy kehittämään kirjastoverkkoa ja jatkamaan ohjelmatarjontaa. Museokeskus saa jatkorahoitusta näyttelytoiminnalle. Kulttuurihistorialliset kohteet saavat hengittää vapaammin, kun taloudellista kahletta höllennetään: Vanhan Suurtorin, Apteekkimuseon ja Käsityöläismuseon vuokria alennetaan kompensoimalla alennus Tilaliikelaitokselle. Teksti: Sini Silván

– Tutkimus näytti mustaa valkoisella siitä, että kulttuuri sai liikkeelle aiemmin kulttuurille passiivisia henkilöitä sekä ensikertalaisia. Kulttuurin käsitettä on saatu laajennettua ja erityisesti kaupunkikulttuuri on kehittynyt, Turun kulttuurijohtaja Minna Sartes toteaa. – Aika paljon on saatu Turkuun positiivista näkyvyyttä, hyviä imagonaineksia jatkoa varten. Vuosi on tarkoittanut Turun kulttuurielämälle suurempia resursseja tehdä isompia hankkeita, on pystytty ottamaan suurempia riskejä ja tekemään isompia tuotantoja, Sartes arvioi. Kulttuuripääkaupunkivuoden veturi on ollut 2011 -säätiö. Sen perintöä ei haluta hukata, asioita ja työvälineitä voidaan ottaa myös kulttuuritoimen käyttöön. – Tänä vuonna tähän kaupunkiin on syntynyt erityisen hyvät ihmisverkostot taiteen tekijöiden ja toimijoiden välille. Niiden toivoisi kantavan edelleen, jotta yhteistyö ja hyvä tunnelma jatkuisivat. Turussa ei ole huolta kulttuuritarjonnan hupenemisesta. – Kulttuurin puutteista ei tosiaan tarvitse kärsiä, mutta miten ihmiset löytävät ”tavallisen” kulttuuritarjonnan on se haaste. Kulttuuritoimen yksi vastaus on täsmäsuunnattu markkinointiviestintä. Nettiin ollaan parhaillaan rakentamassa markkinointiportaalia, sivustoa, josta kulttuuritarjonnan voisi vaivatta löytää.

Kulttuuritalvi jo täyteen buukattu Kun kulttuuripääkaupunkivuosi taittuu vuoteen 2012, talvikausi on jo täynnä konsertteja. Myös taidenäyttelyitä sekä ensi-iltoja riittää. Haastavaksi hetkeksi Sartes katsoo kevään ja kesän tulon, kun jokiranta alkaa elää. Nyt kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että jokiranta on täynnä tapahtumia. Tähän toivotaan riittävän virtaa ja tekijöitä jatkossakin. – Rahallisesti 2011 oli erityinen vuosi. Oli rahoitusta tuotantoihin, joihin ei muuten olisi mitään mahdollisuuksia. Mutta luovaan talouteen ja kulttuuriin satsaa-

Minna Sartes arvioi, että kulttuuripääkaupunkivuosi oli hyvin tasapainoinen. Se hemmotteli sekä taiteen asiantuntijoita ja suurkuluttajia että ensikertalaisia.

minen on otettu kaupungin menestystekijäksi: kaupunginjohtajan budjetissa kulttuuritoiminta näyttää suhteellisen hyvältä.

Pienestä vaivannäöstä syntyy suuri merkitys Erityisesti yksi uusi ajatus omaksuttiin vuoden aikana, se että kulttuuri tekee hyvää. Kulttuurin tehtävä on parantaa elämänlaatua ja tuoda elämään lisää sisältöä. – Hyvinvointiaspekti on lyönyt itsensä läpi ja se tulee elämään tämän vuoden jälkeenkin. Sartesilla on ollut tilaisuus nähdä omakohtaisesti, ettei sosiaali- ja terveystoimen asiakkailleen tarjoama kulttuu-

Kuva: Sini Silván

risuunnitelma ei ole jäänyt vain paperille. – Isäni on vanhainkodissa ja hänelle tehtiin kulttuurisuunnitelma ja se myös toimii. Sartesin isältä kysyttiin esimerkiksi sitä, millainen musiikki ja taide häntä kiinnostivat työikäisenä. Kun kiinnostus suuntautui klassiseen musiikkiin ja kuvanveistoon, on vanhainkodissa nyt osattu valita oikea kanava radiosta: klassinen musiikki on löytänyt edelleen kuulijansa. Lisäksi luettavaksi on osattu tarjota taidekirjoja. – Tälläinenhän ei käytännössä vie kenenkään työaikaa, mutta kun radion osaa pistää päälle oikealta kanavalta, sillä on kuulijalle suuri merkitys, Sartes kiittää. Teksti: Sini Silván

3


Pesuainetta tarvitaan entistä vähemmän

Turun vesijohtovesi vaihtumassa

Talvikunnossapito on kaupungin ja kiinteistönomistajien yhteinen asia Talvikunnossapito käsittää katujen, jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien, pysäköintialueiden sekä muiden yleisten alueiden kunnossapidon talvella siten, että liikkuminen on koko ajan sujuvaa ja turvallista. Pysäköintipaikat on syytä pitää puhtaana lumesta, jotta vältytään paikoitusongelmilta. Katujen ja muiden alueiden talvikunnossapito on erityisen tärkeää, jotta pelastusajoneuvot pääsevät perille. Kaupungin vastuulla on:

• Kadun kunnossapidossa kunnalle kuuluu kaikki, mitä ei erikseen ole säädetty tontinomistajan tehtäväksi. • Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman jalankulku- ja pyörätien kunnossapito. • Kunnan hallinnassa olevan torin, katuaukion, puiston ja muun näihin verrattavan yleisen alueen pitäminen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Kiinteistönomistajan vastuulla on:

• Pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää. • Huolehtia liukkauden torjumisesta ja hiekoitushiekan poistamisesta jalkakäytävältä. • Tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit. • Pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. • Vastata tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta, rummun auki pitämisestä ja aurausvallin poistamisesta.

Helsingin malliin ajoneuvon siirtokehotuskyltti. Kyltti asennetaan paikalleen kaksi vuorokautta ennen katualueen suunniteltua talvikunnossapitotyötä, ja siinä ilmoitetaan pysäköinnin rajoitusaika. Kylttiä tullaan käyttämään lumenaurauksen, lumi- ja jääpolanteen poiston, liukkauden torjunnan ja keväisen hiekanpoiston yhteydessä. Kaupungin talvikunnossapidon pääurakoitsijat: - Destia Oy: Saramäki, Lentokentän kaava-alue, Vaiste, Moisio, Yli-Maaria, Jäkärlä, Paattinen - Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos: muu Turku Lisätietoja Turun kaupungin internet-sivuilta: www.turku.fi > Kartat, kadut ja liikenne > Kadut > Katujen kunnossa- ja puhtaanapito. Sivuilta löytyvät mm. päivystyspuhelinnumerot ja katuluettelo. Teksti: Eila Kesti ja Nina Vartiainen • Kuvat: Outi Santonen

Lumenkaatopaikat sijaitsevat Orikedolla ja Iso-Heikkilässä Kiinteistöt voivat viedä lunta kaupungin ylläpitämille lumenkaatopaikoille, jotka sijaitsevat Orikedolla ja Iso-Heikkilässä. Näiden lisäksi kaupungilla on seitsemän lumen varasijoituspaikkaa eri puolilla kaupunkia, jotka otetaan käyttöön sen jälkeen, kun varsinaiset lumensijoituspaikat ovat täynnä. Lumensijoituspaikat muuttuivat maksulliseksi tänä syksynä kaupunginvaltuuston päätöksellä.

Tontilta aurattavien lumien siirto kadulle on kielletty.

Turussa talvikunnossapitotehtäviä on otettu tontinomistajilta kaupungin vastuulle Jalkakäytävien talvikunnossapitotehtävien ottaminen kaupungin vastuulle tarkoittaa, että • kaupunki hoitaa ilmoittamillaan kaduilla tontin kohdalla olevan jalkakäytävän aurauksen ja hiekoituksen • kaupunki hoitaa hiekoitushiekan poiston jalkakäytävältä keväällä, • kaupunki hoitaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneiden lumivallien poiston tarvittaessa, • vastuu talvikunnossapidosta siirtyy kaupungille, esim. liukastumisonnettomuuksissa. Jalkakäytävien koneellinen talvikunnossapito saattaa aiheuttaa pysäköintikieltoja ja -järjestelyjä, mikäli • pysäköinti on sallittu jalkakäytävän vieressä ja jalkakäytävä on kapea (kunnossapitokalusto vaatii n. 2,35 m leveän vapaan tilan). Jos lunta on paljon, kaupunki voi käyttää toisen puolen jalkakäytävää lumitilana, mikäli kadulla on jalkakäytävä molemmilla puolilla katua.

Pysäköintiä joudutaan rajoittamaan Runsaslumisina talvina talvikunnossapito edellyttää pysäköinnin ajoittaista kieltämistä. Turussa otetaan käyttöön

4

Yli puolet jalkakäytävistä kaupungin hoidettavina Vastuunjako perustuu kunnossapitolakiin. Kunnossapitolain mukaan kunta voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluvista kunnossapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta, kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Tontinomistajalla tarkoitetaan laissa myös kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä. Kun kaupunki ottaa jalkakäytävän talvikunnossapidon vastuulleen, työ tehdään koneellisesti tarkoituksenmukaisina alueellisina kokonaisuuksina. Turussa on otettu vuosina 2007, 2008 ja 2011 tontinomistajien talvikunnossapitotehtäviä kaupungin vastuulle. Kaupunki hoitaa tällä hetkellä yli 2/3 kaupungin alueella olevista jalkakäytävistä. Kaupunki ei peri maksua tontinomistajilta/-haltijoilta jalkakäytävien talvikunnossapidosta.

Turkulaisten hanoista juoksee pian Virttaankankaan tekopohjavettä Aurajoen veteen sekoitettuna. Alkukeväästä Aurajoen vesi korvaantuu kokonaan tekopohjavedellä. Veden vaihtumisen myötä Turun talousvesi on entistä tasalaatuisempaa ja raikkaampaa ympäri vuoden. Virttaankankaalta vesi lähtee kohti Turkua noin kuusi asteisena. Kaupungin tai oman asunnon vesijohtoverkon kunto ei vaikuta veden makuun eikä lämpötilaan, ellei vesi seiso putkissa pitkiä aikoja. Turun vesi muuttuu pehmeäksi. Se kannattaa muistaa pyykinpesuainetta annostellessa. Pesuainetta tarvitaan entistä vähemmän. Oikean määrän voi tarkistaa pesuainepakkauksen kyljestä. Se kannattaa opetella hyvän pesutuloksen lisäksi myös siksi, että oikea annostelu vähentää myös pesuaineen ympäristövaikutuksia ja on parhaaksi pesukoneellekin.

Mittava urakka ja investointi Turun seudun yhteinen tekopohjavesihanke on ollut pitkä ja vaativa urakka, josta on vastannut Kaarinan, Liedon, LänsiTurunmaan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun omistama Turun Seudu Vesi Oy. Nyt täydellä teholla toimiva Virttaankankaan tekopohjavesilaitos tuottaa vuorokaudessa noin 67 miljoonaa litraa vettä 300 000 Turun seudun asukkaalle, yrityksille ja laitoksille. Turun kulutus määrästä on noin 44 miljoonaa litraa vuorokaudessa.

Kysyttävää vedestä Asukkaiden kysymyksiin veden laadusta, vesijohdoista tai jätevedenkäsittelystä vastaa edelleenkin Turun vesilaitos (www.turku.fi/vesilaitos) Faktoja tekopohjavedestä Tekopohjaveden laatu on tasaista. Veden käsittelyssä käytetään kemikaaleja esikäsittelylaitoksella Huittisissa. Lisäksi verkostoon johdettava vesi desinfioidaan. Käytettävä kemikaalimäärä on pieni. – Tekopohjaveden pH on 8,3 – Tekopohjaveden kovuus on 2,5 °dH – Tekopohjavesi on raikasta, hajutonta, väritöntä ja mautonta. – Maaperästä veteen liukenee mineraaleja. Mineraalit vaikuttavat veden raikkauteen. – Tekopohjaveden happipitoisuus on korkea. – Tekopohjavedessä ei ole rautaa, mangaania eikä fluoridia. – Tekopohjaveden kalsiumpitoisuus (Ca) on 13 mg/l, natriumpitoisuus (Na) 2,5 mg/l ja kaliumpitoisuus 0,8 mg/l.

Det behövs mindre tvättmedel än förut

Åbos kranvatten byts stegvis

Ur åbobornas kranar rinner snart konstgjort grundvatten från Virttaa ås blandat med vattnet i Aura å. Under början av våren ersätts vattnet i Aura å helt med konstgjort grundvatten. I och med vattenbytet är Åbos hushållsvatten av jämnare kvalitet och friskare än förut året runt. Vattnets temperatur är sex grader när det börjar flyta från Virttaa ås mot Åbo. Vattenledningsnätets kondition i staden eller i den egna bostaden påverkar varken vattnets smak eller temperatur om inte vattnet står i ledningarna en lång tid. Åbos vatten blir mjuk. Det ska man komma ihåg när man doserar tvättmedel. Det behövs nu mindre tvättmedel än förut. Den rätta doseringen kan man kolla på tvättmedelsförpackningen. Den rätta doseringen ger inte bara ett gott tvättresultat utan minskar också miljöbelastningen och är bra för tvättmaskinen. Invånarnas frågor om vattenkvalitet, vattenledningar och hantering av avloppsvatten besvaras fortfarande av Åbo vattenverk (www.turku.fi/vesilaitos) Fakta om konstgjort grundvatten Konstgjort grundvatten är av jämn kvalitet. Förbehandlingsanläggningen i Vittis använder kemikalier vid vattenbehandlingen. Det vatten som leds till vattenledningsnätet desinficeras. Kemikaliemängden som används för vattenbehandlingen är liten. – pH-värdet i konstgjort grundvatten är 8,3 – Hårdheten i konstgjort grundvatten är 2,5 °dH – Konstgjort grundvatten är friskt, luktfritt, färglöst och smaklöst. – Mineralerna i jordmånen löser sig i vattnet. Mineralerna påverkar vattnets friskhet. – Syrehalten i konstgjort grundvatten är hög. – Konstgjort grundvatten innehåller inte järn, mangan och fluorid. – Kalciumhalten i konstgjort grundvatten (Ca) är 13 mg/l, natriumhalten (Na) 2,5 mg/l och kaliumhalten 0,8 mg/l. Teksti: Jaana Räsänen-Nauska


Hidas ja vakaa, vanha ja vauras

Turku onnistuu omilla vahvuuksillaan Kun kansantaloustieteilijä, väestöliikkeiden asiantuntija ja sosiaalipolitiikan tutkija katsovat Turkua omilta erikoisalueiltaan, syntyy mielenkiintoinen kuva omasta kaupungista. Turun seutu on ollut Suomen kolmanneksi suurin väestökeskittymä jo 1800-luvulla ja se on sitä edelleen. Kuten jokaisella karismaattisella tapauksella, myös Turulla on heikkoutensa: teknillisen yliopiston puute ja elektroniikkateollisuuden aukko seudulla. Mutta vielä enemmän on vahvuuksia. Elinkeinoelämän monipuolisuus takaa, että jopa laman notkahdukset ovat lievempiä. Osaamista riittää, edessä on luovien alojen pohjalle rakentuva kiinnostava tulevaisuus. Mikään ei ole niin hyvä mittari kehitykselle kuin vertailla Turkua esimerkiksi Tampereeseen. Verrattuna muihin kärkiseutuihin: Tampereeseen, Ouluun ja pääkaupunkiseutuun, Turun vahvuus on monipuolinen tuotantorakenne. Elektroniikkateollisuuden puuttuessa Turun kasvu ei ole ollut yhtä terävää, mutta kääntöpuolena Turku ei ole joutunut jyrkkiin alamäkiin. – Turun seudun osuus BKT:stä on korkeimmillaan, kun maan BKT on alhaisimmillaan, kansantaloustieteen asiantuntija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta eläkkeelle jäänyt emeritusprofessori Paavo Okko kertoo.

Optimismiin löytyy aihetta Turussa on myös vahva yliopisto ja korkeakoululaitos, joskin yritysten panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on vähäisempää kuin esimerkiksi Tampereen seudulla. Turussa tarjottu korkeakoulutus palvelee koko Suomea, minkä voi ikävämmin ilmaista aivovuotona. Turussa elintarviketeollisuudella on ollut vahva rooli, mutta nyt ala on joutunut ikään kuin karppaamaan, sen painoarvo on pienentynyt. Laivanrakennusteollisuus pitää sitkeästi kurssinsa. Turun alueella palvelut painottuvat, myös julkisella sektorilla on suuri merkitys. – Suomen entiset menestysklusterit ICT, metalli ja metsä ovat murenemassa. Turun seutu ei ole näiden vanki, Okko linjaa.

Vanhan yliopistokaupungin uusi luova tila Tulevaisuuden suhteen voidaan olla optimistisia, liikevaihtoa ja työllisyyttä nostavia aloja ovat energia, ympäristö, terveys ja hyvinvointi. Ja juuri ne alat ovat Turun seudun voimavaroja. Nyt viisasten kivi pitäisi löytää siitä, miten yhdistetään teollisuus- ja palvelutuotanto tukemaan toisiaan. Turussa on kuitenkin avaimia tähän: tutkimuksellista osaamista juuri siinä, mitä tarvitaan uuden palvelutuotannon synnyttämiseen sekä tuottaja- että kuluttajapalveluissa. Nyt katsotaan, että rahaa syntyy osaamisesta ja luovuudesta, joita Suomen vanhimmasta yliopistokaupungista kyllä löytyy. Myös maakunnallisesti luovat alat halutaan erikoistumisen suunnaksi.

Kuljetaanko läpi tai pysähdytäänkö Johtaja Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista pistää meidät peilin eteen, keitä oikein olemme. Vuonna 1880 Turussa asui noin 23 000 asukasta. Heistä ulkomailla, kuten Baltiassa, Venäjällä ja Puolassa syntyneitä, olipa joukossa joku sveitsiläinenkin, oli runsaat 1300. Turun ulkomaalaisprosentti oli kuusi kun Tampereella se oli kaksi. Vuonna 2010 muunkielisiä oli runsaat 13 000, ulkomaalaisia 8900 ja muunkielisten osuus noin 7,5 prosenttia. Olemme olleet värikästä porukkaa - aina. Maahanmuuttajat tuovat myös uutta verta – ja varsinkin nuoria kipeästi tarvitaan: 85 vuotta täyttäneiden osuus tänä vuonna on Turussa 26,3 prosenttia kun arvio vuonna 2025 on 35,8. Vanhat kilpaveikot Turku ja Tampere kilpailevat yhtä lailla muuttajista: niin yrityksistä kuin erityisesti työikäisistä ja tienaavista ihmisistä. Söderling pohtii, että Tampere voi olla rinta rottingilla hyvästä maineesta, sijainnista, tek-

- Alueen yhteistyö on ydinasia, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila korosti.

kenne en tuotantora teaa to - Monipuolin s, uu un vahv on Turun seud ssori Paavo Okko fe emeritiuspro

nisestä koulutuksesta – mutta erityisesti nopeasta päätöksenteosta. Turun vastaus haasteeseen on monipuolinen elinkeinorakenne, ulkomaiset yhteistyökumppanit, -  Turulle on tyypillis tä meri, saaristo, satama, historia totesi Turun yliopist lapsettomat, urbaanit asukkaat, on tutkija Jarkko Rasin luontainen kaksikielisyys. kangas Muuttovetovoimaa tarvitaan, jotteivät parhaat veronmaksajat livahda lähikuntiin. Söderling katsoo, että alueellista yhteistyötä pitää rakentaa hartiavoimin. Jos aikaan saataisiin vahvoihin työssäkäyntialueisiin ja nottaa. Rauhallisuus, turvallisuus, tavallisuus. peruskuntiin perustuva kuntarakenne, Turku voisi nos– Viranomaiset sanovat, että Varissuo on mainettaan taa liput liehumaan. parempi, Alue on rauhoittunut, maahanmuuttajat huolehtivat toisistaan. Turkulainen asuu Alueiden statuksiin voidaan vaikuttaa kunnossapidolelämäntilanteen mukaan la, vetovoimaisilla palveluilla. Tutkija Jarkko Rasinkangas, sosiaalitieteiden laitoksel– Pistetään kaikki piiput samaan suuntaan, strategioista Turun yliopistosta piirtää Turun karttaa kaupunkiseusa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. dun sosiaalinen erilaistumisen vinkkelistä. Turun seudun Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila vetää yhteen moniasuinalueilta eroja paljastuukin vähemmän kuin Helsintasoista Turku-kuvaa. gissä. Turulle ovat tyypillisiä lapsettomat urbaanit asukTurusta puuttuu buumitalous, asunnot ovat puolta kaat, niukkuuden lähiöt ja ikääntyvä keskiluokka. edullisempia kuin Helsingissä, asumisessa erottuvat eri– Naapurikunnissa asuvat nuoret resurssiperheet, Ratyyppiset kotitaloudet sen sijaan että erottuisivat eri tusinkangas kertoo. Tämä tarkoittaa, että korkeasti koululotason asukkaat. tetut nuoret perheet hakeutuvat nimenomaan perhera– Alueen vahva koulutuspohja on mahtava voimavara. kenteen takia lähikuntiin. Asumisvalintojen peruste on Maankäytön, asumisen ja julkisen liikenteen kehittämitietty elämänvaihe ja tilanne. sen kannalta pirstaloituminen pieniin kuntiin on ongelTurussa näkyy vuokra-asumisen painottuminen. Tuma. Ydinasia Turun seudun kehittämisessä on yhteistyö, rulla on suhteellisesti heikentynyt asema naapurikuntiin Ruoppila linjaa. nähden, kun parhaat veronmaksajat ovat muualla. Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellinen – Huono-osaisuuden erot kasvoivat 2000-luvulle asti, tutkimusyhdistyksen järjesti lokakuussa seminaarin siitä, sitten ne ovat vakiintuneet. miten Turussa menee nyt ja tulevaisuudessa. Samaa teeOngelma Turussa on enemmän kantaväestön kuin maa valaisee Tutkimuskatsauksia 8/2011 Turun kaupunki maahanmuuttajien huono-osaisuuden keskittyminen. kaupunkitutkimus ja tietoyksikön tuore julkaisu.

Varissuo kuin pieni menestystarina – Maahanmuuttajien keskittymisessä pääsyynä ovat rajoitetut asuntomarkkinat. Vapaita ja sopivan hintaisia asuntoja on vain tietyillä alueilla Turussa, Rasinkangas osoittaa. Ihmiset valitsevat esimerkiksi Varissuon vapaaehtoisesti sen tarjoamien sosiaalisien verkostojen vuoksi. Alueella tehdään peruskorjaushankkeita, siellä ei asuta pakosta vaan sinne juurrutaan. Alueella kantaväestöön kuuluvat eivät ole sosiaalisesti huono-osaisia. On huomattu myös, että monikulttuurinen ympäristö ei ole lisäännyt konflikteja: Varissuolla kasvavat Suomen suvaitsevaisimmat lapset. – Tärkeintä ihmisille on asumisrauha, Rasinkangas pai-

Teksti ja kuvat: Sini Silván

Tutkimuskatsauksia -julkaisusarja

Turun kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön Tutkimuskatsauksia-sarjassa julkaistaan ytimekkäitä katsauksia kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Muotonsa se on lainannut keskieurooppalaisten ajatushautomoiden lyhyistä raporteista. Kirjoittajat ovat tutkijoita. Sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa, jonka puitteissa Turun kaupunki, Turun yliopisto ja Åbo Akademi tekevät yhteistyötä kaupunkikehitystä koskevan tutkimuksen edistämisessä ja hyödyntämisessä. Verkkojulkaisu (ISSN 1799-5124) ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Löydät sen ja muut yksikön verkkojulkaisut osoitteesta www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut

5


Paljon luettavaa, vähän aikaa

Luottamushenkilö pistä Mikä motivoi turkulaisia luottamushenkilöitä? Pelkkää huvittelua ei ole istua ilta toisensa jälkeen kokouksissa, eikä esityslistoja voi parhaalla tahdollakaan sanoa viihdelukemistoksi. Plussapuolelle jää paljon uutta tietoa, kokemusta ja näköalapaikkoja kaupungin toimintaan. Tehtävissä voi kokea itsensä hyödylliseksi ja ennen kaikkea - vaikuttaa.

Lautakuntatyölle on kuitenkin yksi tärkeä edellytys: – Täytyy olla kiinnostunut asioista, ei siitä muuten mitään tule, Ekroth tiivistää.

Mahdollisuus päästä lähelle ihmisten arkea

– Kyllähän se vie aikaa, kun joka tiistai on kokous. Monta kertaa on iso pumaska papereita, jotka myös edellyttävät paneutumista, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan sosialidemokraatteja edustava jäsen Hans Ekroth tuumaa. Aikaa siis vaaditaan:

nen on kulttuurilautakunnan puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen varajäsen. Lisäksi hän on muun muassa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallituksen jäsen. Samaan aikaan kotona on päiväuni-ikäinen lapsi – ja toinen tulossa. Miten aika riittää: – Sano se, juuri on ollut kriisiviikko, Rantanen nauraa. – Jos olisit kysynyt milloin tahansa muulloin olisin sanonut että asiat sujuvat loistavasti, mutta välillä ne ruuhkautuvat. Rantanen pohtii, että kun on kolme asiaa, työ perhe ja luottamustehtävät, jokin niistä aina kärsii ja aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. – Jos olisi huippututkija, haluaisin edetä nopeasti ja julkaista paljon jotain, se ei enää sujuisi. Olen silti sitä mieltä, että vaihtoehto ei ole se, että vain eläkeläiset, perheettömät ja työttömät olisivat päättämässä asioista. – Nyt valtuustoryhmän puheenjohtajana on päässyt työ- ja ohjausryhmiin, jossa oikeasti päätetään asioista, tunne siitä että on mahdollisuus vaikuttaa.

Mirka Muukkonen on tyytyväinen työnantajaansa, joka ollut hirveän joustava ja tullut paljon vastaan, kun luottamustehtävät ovat vaatineet aikaan. -Olen todella tyytyväinen siihen, miten asiat on saatu järjestettyä.

Hans Ekroth pohtii, että eri lautakuntien sävy voi olla hiukan erilainen. Kun joukkoliikennelautakunta pohti päätöksiään usein pitkälti yhdessä, on ympäristö- ja lautakunnan tyyli poliittisempi.

– Joskus täytyy vähän ehtiä ajaa kohteen kautta, katsoa mitä johonkin on suunniteltu. – Lautakuntatyössä kuitenkin näkee, missä mennään. Siinä on se ilo, että pääsee vaikuttamaan asioihin ja kertomaan oman mielipiteensä. Usein kokouksien yhteydessä kuullaan arkkitehtien tai ympäristöasiantuntijoiden esittelyjä, jotka omalta osaltaan antavat uutta tietoa. – Juuri olimme Turkuseuran järjestämällä Helsingin matkalla, jossa tutustuttiin Arabianrantaan ja Ruoholahteen. On antoisaa nähdä, mitä muualla rakennetaan. Lautakunnan Kööpenhaminan, Malmön, Helsingborgin ja Helsingörin matkalla saatiin näköaloja siihen, miten arkkitehdit on päästetty oikein temmeltämään. Silmät avautuivat sille, mitä muissa kaupungeissa ja naapurimaissa on tehty.

Kaupunginvaltuuston ja peruspalvelulautakunnan sekä sen yleisjaoston jäsen, Vasemmistoliiton Mirka Muukkonen pohtii, että esityslistoja kyllä riittää luettavaksi. – Ei niinkään valtuustossa kuin lautakuntatasolla. Luottamustehtävissä Muukkonen on esimerkki siitä, että tehtävillä on tapana moninkertaistua: hän on myös Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Mutta olipa listoja tai ei, Muukkonen on sitä mieltä, että kyllä romaanejakin pitää välillä lukea ja kulttuuria harrastaa. Muukkonen tekee töitä kahvilatyöntekijänä ja on voinut valita osapäiväisen päivätyön. – Se on helpompi yhdistelmä. Monilla on todella kovia haasteita saada asiat järjestettyä, että luottamustehtäviä pääsee hoitamaan. Jos Ekroth on tyytyväinen uusiin näköaloihin ympäristön muovautumisessa, on perusturvalautakunta antanut Muukkoselle mahdollisuuden päästä lähelle niin tavallisten ihmisten kuin kaupungin työntekijöiden arkea. – Itse lautakunta istuu tiiviisti Kristiinankadun kokoustiloissa, mutta meitä kutsutaan moniin paikkoihin, kuten vanhainkotien vuosipäiviin.

”Yleensä kaikki sujuu loistavasti” Elina Rantaselle vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajuus on sytyttänyt monta muuta rautaa tuleen. Ranta-

Mycket att läsa, ont om tid

– Det tar nog tid när jag har möte varje tisdag. Många gånger har jag en stor bunt papper som jag måste gå igenom noga, funderar Hans Ekroth som representerar socialdemokraterna i miljö- och planläggningsnämnden. Det krävs alltså tid:

6

Johansson haluaa kantaa kortensa kekoon Ruotsalaista kansanpuoluetta edustava Hans Johansson toimii tarkastuslautakunnan jäsenenä. Eli luettavaa siis riittää. – Kyllä kiitos, käytännössä pitäisi seurata kaikki hallintokunnat. Se on mahdoton tehtävä ja ylivoimainen luulo, että pystyisi tarkoin seuraamaan kaikkea. Johansson pohtii, että tarkastuslautakunnan jäsenyys voisi olla kokopäivätyötä. – Tarkastuslautakunta on aika aktiivinen, aktiivisen virkamieskunnan vetämänä.

– Via nämndarbetet kan man hålla sig informerad om saker och ting. Man får glädje av att kunna påverka och berätta sin åsikt.

hon är också ordförande för Vänsterförbundets kommunalorganisation. Om Ekroth är nöjd med nya perspektiv i fråga om utformningen av miljön så har basservicenämnden gett Muukkonen möjlighet att komma närmare de vanliga människornas och de stadsanställdas vardag. – Själva nämnden sitter intensivt i möteslokalerna på Kristinegatan, men vi blir inbjudna till många olika tillställningar såsom till årsdagar i åldringshem.

Möjlighet att komma närmare människornas vardag

”För det mesta går allt utmärkt”

Mirka Muukkonen från vänsterförbundet, medlem i stadsfullmäktige och basservicenämnden sam medlem i dess allmänna sektion säger att det finns tillräckligt med föredragningslistor som man ska läsa igenom. – Inte så mycket i fullmäktige utan närmast på nämndnivå. När det gäller förtroendeuppdrag är Muukkonen ett exempel på att uppdragen har för vana att mångdubblas:

De Grönas Elina Rantanen är ordförande för kulturnämnden och suppleant i stadsstyrelsen. Dessutom är hon bl.a. styrelsemedlem i Åbonejdens Avfallsservice Ab. Samtidigt har hon ett småbarn hemma och hon väntar ett annat barn. När man har tre saker, arbete, familj och förtroendeuppdrag är det alltid något av dessa som blir lidande och ger känslan av otillräcklighet.

Förtroendevald sätter sin personlighet på spel Vad är det som motiverar de förtroendevalda i Åbo? Det kan inte vara rena rama nöjet att sitta på möten kväll efter kväll och inte heller kan man säga att det är underhållande att läsa föredragningslistor. Har man olika uppdrag kan man känna sig nyttig och framför allt - påverka.

Elina Rantaselle luottamustehtävät ovat merkinneet pääsyä paikkoihin, joissa ovet muuten eivät olisi avoinna. Tältä syksyltä mieleen jää hyvinkin ainutlaatuinen tapahtuma: Ruotsin kuninkaallisten tapaaminen.


tää persoonansa likoon – Uuden mielenkiintoisen tiedon saanti on parasta. On lukemattomia asioita, joiden monipuolisuuden ymmärtää vasta, kun niiden kanssa on konkreettisesti tekemisissä. Ainoana ryhmän edustajana toimimisessa ikävänä puolena on se, että vieressä ei ole koskaan puoluetoveria, jonka puoleen kääntyä tai jonka kanssa vaihtaa mielipiteitä juuri siinä hetkessä. – Luettavaa on kohtuullisesti, ainakin jos sitä vertaa nyt kansanedustajan työssä eteen tulevan paperin määrään. Tätähän en toki vielä tiennyt puoli vuotta sitten. Pelkkä esityslistojen lukeminenkaan ei tunnu aina riittävän, sillä asioilla on usein oma historiansa, ja mutkien takaa on päädytty nykytilanteeseen. – Olen aina saanut paljon tukea ja kannustusta ystäviltä ja perheeltä, mistä olen iloinen. Asioista ei tarvitse olla edes ystävä- tai perhepiirissä samaa mieltä, mutta minulle on tärkeää huomata, että läheiset voivat siitä huolimatta tsempata eteenpäin.

Meidän tehtävämme on auttaa valtuustoa, katsoa miten sen asettamat tavoitteet käytännössä toteutuvat. Lautakunnan tehtävä on siis aivan toisenlainen kuin muissa lautakunnissa, puoluepoliittinen kaupankäynti puuttuu. – Olen ollut aika monessa lautakunnassa mukana, mikä on antanut hyvää kokemusta tähän tehtävään. Siirryin tarkastuslautakuntaan vuodesta 2000. Nyt on kolmas kausi ja sen jälkeen saa riittää. – En tiedä onko luottamustehtävissä toimiminen suorastaan kivaa, kaikki eivät tällaisesta tykkää, mutta ehkä se on minun osaltani suvussa tai geeneissä. Demokratia ei toimi, jos kaikki sanoisivat ”en minä viitsi”. – Tuntuu, että tekee jotain tärkeää, kantaa kortensa kekoon.

Pirkko Keskinen uskoo, että uusien luottamushenkilösukupolvien myötä asioita katsotaan avarammin ja luottamushenkilöt myös matkustavat enemmän.

Luottamustehtävät antavat hyvää mieltä silloin, kun nähdään että on tehty oikeita päätöksiä. – Kirjasto on tästä hyvä esimerkki. 23 vuotta sitä veivattiin. Nyt nähtiin että kaikki pöydälle jättäminen ei ole ollut turhaa. Nyt kun se kirjasto on, kaikki ovat hirvittävän tyytyväisiä.

Kansanedustaja jakaa kiireet Maria Lohela on perussuomalaisten edustajana kaupunginvaltuuston ja rakennuslautakunnan jäsen, mutta myös ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hans Johanssonin vaimo on todennut miehensä luottamustehtävistä puolison varmuudella, että ”sinähän rakastat niitä”.

Töitä vaaditaan enemmän kuin luullaan Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Keskinen on myös hallintojaoston varajäsen sekä konsernijaoston jäsen. Lisäksi hän on joidenkin yhtiöiden hallituksessa, joissa Turku on enemmistöomistajana. – Minun tapaiselleni ihmiselle kaupunginhallituksessa työskentely motivoi enemmän. Valtuustoasiat ovat moneen kertaan käyty läpi muualla. – Töitä vaaditaan paljon. Luottamustehtävistä on kuitenkin se etu, että näkee, miten kaupunki toimii. Kokouksia riittää joka viikko, onneksi juhannuksesta elokuulle vedetään henkeä. – Ensimmäisellä valtuustokaudella olin vielä tiiviisti työelämässä. Nyt ovat työt jääneet eli minun tapauksessani luottamustehtäviin käytetty aika ei ole mistään pois. Harrastuksia on muutenkin tullut lisää, kuten vesijuoksua aamuisin.

– Som ordförande för fullmäktigegruppen har jag kommit in i arbets- och styrningsgrupper där det fattas beslut på riktigt, och jag har fått känslan av att kunna påverka.

Johansson vill dra sitt strå till stacken Hans Johansson som representerar Svenska folkpartiet är medlem i revisionsnämnden. Så det finns mycket att läsa. – Ja tack, i praktiken borde man följa alla förvaltningar. Det är en omöjlig uppgift. – Jag vet inte om det är roligt att arbeta med förtroendeuppdrag men för min del ligger det kanske i släkt eller i gener. Demokratin fungerar inte om alla skulle säga ”jag ids inte”.

Det krävs mer arbete än man tror Stadsfullmäktige- och stadsstyrelseledamot Pirkko Keskinen från Samlingspartiet är också suppleant i förvaltningssektionen och medlem i koncernsektionen.

Kansanedustaja Maria Lohela katsoo, että uusi luottamushenkilö tupsahtaa töihinsä useimmiten ihan nollasta, ja asiat on elettävä läpi muutaman kerran. - En koe että olisin joutunut luopumaan mistään.

Dessutom är hon medlem i några bolagsstyrelser där Åbo är majoritetsägare. – För en människa som jag är arbetet i stadsstyrelsen mer motiverande. Fullmäktigeärenden har många gånger behandlats på andra håll. – Det krävs mycket arbete. Fördelen med förtroendeuppdragen är att man ser hur staden fungerar.

Kansanedustaja jakaa kiireet Maria Lohela som representerar sannfinländarna är medlem i stadsfullmäktige och byggnadsnämnden men även första periodens riksdagsledamot. – Det bästa är att få ny intressant information. Det finns många saker vars mångsidiga karaktär man inser först när man konkret sysslar med dem. – Det verkar som om det inte alltid räcker med att man bara läser föredragningslistor,för saker och ting har ofta sin egen historia och via omvägar har man kommit till nuläget. Text och bilder: Sini Silván

Teksti ja kuvat: Sini Silván

Valtuuston merkitys säilynyt läpi vuosikymmenien Turun kaupunginvaltuuston jäsenet valitaan vaaleilla, jotka järjestetään neljäs vuosi järjestettävissä vaaleissa. Seuraavat vaalit järjestetään ensi vuoden lokakuussa. Jokaisissa vaaleissa kaupunginvaltuuston kokoonpano muuttuu jonkin verran; osa valtuutetuista ei asetu uudestaan enää edes ehdolle, osa jää valitsematta uuteen valtuustoon. Jokainen kaupunginvaltuustoon valittu saa kuitenkin joka vuosi kutsun saapua kaupungintalolle valtuuston puheenjohtajan koolle kutsumaan tilaisuuteen, joka järjestetään Turun päivän viikonlopun lauantaina.

Tänä vuonna tilaisuuteen osallistui myös Turun kaupunginvaltuustosta maan korkeimpaan asemaan noussut presidentti Mauno Koivisto. Koivisto toimi kaupunginvaltuutettuna vuona 1957 ennen muuttoaan Helsinkiin. – Presidentti Koiviston osallistuminen tilaisuuteen korosti mielestäni mukavalla tavalla kaupunginvaltuuston toiminnan tärkeyttä. Valtuusto on paikallisen ja edustuksellisen demokratian keskus, jonka toiminta ohjaa koko kaupunkia, sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen. – Keskustelussa Koiviston kanssa nousi esille, että hänellekin valtuusto oli aikoinaan merkittävä vaikuttamis- ja osallistumispaikka, vaikka työasiat veivätkin hänet melko nopeasti Helsinkiin. Ehdokasasettelu ensi vuoden kunnallisvaaleihin on vähitellen käynnistymässä eri poliittisissa ryhmissä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toivoo mukaan aktiivisia ihmisiä laidasta laitaan: – Olisi erittäin tärkeää, että turkulaiset kokisivat vaaleihin osallistumisen tärkeäksi. Mukaan tarvitaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joilla on pyyteetön halu panostaa yhteisten asioiden hoitamiseen. – Jos ei halua lähteä ehdokkaaksi, pitää kuitenkin muistaa käydä äänestämässä, Lehtinen muistuttaa. Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään 28.10.2012.

7


Vanhemmat vaikuttamaan Vanhemmat kutsutaan mukaan, kun Turku päivittää alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatussuunnitelmaa eli vasua. Kaupungin vasun päivittäminen on ajankohtaista paitsi siksi, että nykyinen on vuodelta 2005, myös siksi, että varhaiskasvatus siirtyi kuluneena vuonna sosiaali- ja terveystoimesta opetustoimeen. Virasto muuttui samalla kasvatus- ja opetusvirastoksi. Valtakunnallinen vasu on yleisellä tasolla, johon kunnat tuovat oman näkökantansa omilla vasuillaan. Näihin kunnallisiin vasuihin pohjautuu jokaisessa päivähoitoyksikössä laadittava yksikön vasu. Vasun neljäs porras on jokaiselle lapselle tehtävä henkilökohtainen suunnitelma. Päivähoidontarkastaja Ulla Soukaisen mukaan vanhempien mukaanotto on luontevaa. Huoltajat ovat varhaiskasvatuksen lähimmät yhteistyökumppanit. Kasvatuskumppanuus on myös keskeinen osa vasua.

Sijaisperheeksi askel askeleelta Turku rekrytoi aktiivisesti uusia sijaisperheitä, jotka ovat valmiita antamaan huostaan otetuille lapsille tai nuorille kodin. Lapsi saa sijaisperheessä turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Sijaisperheeksi ryhtyäkseen ei tarvitse ammatillista koulutusta tai kokemusta alalta. Myöskään yhtä oikeaa perhemallia sijaisperheelle ei ole olemassa, sillä erilaisille lapsille ja nuorille tarvitaan erilaisia perheitä. Perheen elämäntilanteen pitää kuitenkin olla tasapainoinen ja perheellä pitää olla valmius työskennellä lapsen läheisten, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tie sijaisperheeksi alkaa perheen yhteydenotolla lastensuojelun perhehoidosta vastaavaan yksikköön ja päättyy lapsen sijoittamiseen perheeseen. Alla on kuvattu polku sijaisperheeksi askel askeleelta. 1. Yhteydenotto

Ensimmäinen askel sijaisperheeksi on yhteydenotto Turun sosiaali- ja terveystoimeen. Tukiperheeksi, kriisiperheeksi tai pitkäaikaiseksi perhehoitajaksi eli sijaisperheeksi halukas voi ottaa yhteyttä sähköpostitse sote.perhehoito@turku.fi tai soittamalla p. 02 2626 417. Yhteydenoton jälkeen perhehoitajaehdokas saa kotiinsa infokirjeen, jossa on lisätietoa perhehoidosta Turussa. Kirjeessä kerrotaan ennakkovalmennuksesta, palkkioista ja korvauksista sekä tukimuodoista. Kirjeen mukana tulee myös täytettävä esitietolomake. 2. Alkuarviointi

Seuraavaksi tulee kutsu haastatteluun ja sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tekevät perheeseen kotikäynnin. Perhehoitajaksi haluavien on esitettävä lasten kanssa työskentelemiseksi tarvittava rikosrekisteriote. Jos kaikki on alkuarvioinnissa kunnossa, perhe hyväksytään sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettuun PRIDE-valmennukseen. 3. PRIDE-valmennus

PRIDE-valmennus on ryhmämuotoinen valmennus, johon perheen kummatkin vanhemmat osallistuvat. Valmennus järjestetään Turussa tai lähiseudulla ja se kestää 4-6 kuukautta tapaamistiheyden mukaan. Valmennuksessa perhehoitaja saa laajalti tietoa perhehoidosta ja prosessoi omia vahvuuksiaan ja tarpeitaan yh-

8

dessä PRIDE-kouluttajien kanssa. Tarkoitus on, että perhe ja kouluttajat voivat valmennuksen päätteeksi tehdä yhdessä päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. 4. Odotusvaihe

PRIDE-valmennuksen päätyttyä perhe jää odottamaan lasta. Odotusvaiheen kestoa on mahdotonta arvioida etukäteen. Lapselle pyritään löytämään mahdollisimman sopiva sijaishuoltopaikka lapsen tarpeet, syntymävanhemman toiveet ja perhehoitajan toiveet huomioiden. Sijaisperhe saa esittää toiveita ja tässä vaiheessa kannattaakin pohtia minkälainen lapsi tai minkälaiset lapset omaan perheeseen sopisivat ja toisaalta minkälaisten lasten tarpeisiin ei koe pystyvänsä vastaamaan. Lapselle etsitään kuitenkin aina perhettä eikä perheelle lasta. Odotusvaiheessa perheellä on yhteyshenkilö. 5. Tarvittavien tietojen saanti mahdollisesta lapsesta/lapsista ja päätöksenteko

Kun mahdollinen lapsi perheeseen on tiedossa, sosiaalityöntekijä antaa perheelle kaikki tarpeelliset tiedot lapsesta, jotta perhe voi tehdä asiassa päätöksen. Päätöstä on aina pohdittava vähintään yön yli.

Kysely löytyy netistä Soukainen toivoo vanhempien perehtyvän olemassa olevaan vasuun ennen vastaamista. Vanhempien mukanaolo antaa merkitystä ja tuo heidät mukaan päivähoidon toiminnan suunnitteluun. Ulla Soukaisen mukaan Varhaiskasvatussuunnitelman uusi, päivitetty versio tulee olemaan ovi, josta uudet asiakkaat näkevät, minkälaisiin palveluihin ovat hakemassa. Turun kaupungin nykyiseen vasuun voi jo nyt perehtyä osoitteessa www.turku.fi/ kasvatus ja opetus/ lasten päivähoito, esiopetus ja leikkitoiminta/ varhaiskasvatus, otsikolla Turun varhaiskasvatussuunnitelma. Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman osuus löytyy tekstistä sateenvarjokuvion alta. Joulukuun alussa vanhemmat saavat tiedot kyselyn aukeamisesta ja ohjeet vastaamiseen omasta päiväkodista. Kyselylomake tulee nettiin. Kysely koskee sekä kunnallisia, että yksityisiä päiväkoteja. Turun kaupungin vasun päivitetty versio on tarkoitus olla valmis vuoden 2013 keväällä. Teksti: Maija Linnala • Kuva: Esko Keski-Oja

Jos perhe on halukas ryhtymään kyseisen lapsen sijaisperheeksi, tutustuminen ja sijoitus käynnistetään asteittain. Sijoituksen alussa toinen sijaisvanhemmista jää kotiin vuoden ajaksi. 6. Tutustumisvaihe ja lapsen sijoittaminen perheeseen

Sijoituksen aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on perhehoitajan ensisijainen tuki. Sijoituksen alkuvaiheessa tuki on tiivistä ja sosiaalityöntekijä tapaa sijaisperhettä kerran kuukaudessa. Myös mahdollisissa kriisivaiheissa tuki on tavallista tiiviimpää. Perhehoitajilla on myös mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään, työnohjaukseen, ja vuosittaisille täydennyskoulutuspäiville. Perhehoitajille maksetaan veronalaista hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Sijoitetun lapsen syntymävanhemmille tarjotaan oma työntekijä ja mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään. Tämä tukee osaltaan onnistunutta yhteistyötä sijaisvanhemman ja syntymävanhemman välillä, mikä on lapsen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Teksti: Katja Tättäläinen ja Johanna Anttila

Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avo-

huollon tukitoimi, jossa tukiperhe ottaa lapsen kotiinsa kerran kuukaudessa viikonlopuksi hoitoon ja tukee näin lapsen perheen jaksamista arjessa. Kriisiperhehoito on lyhytaikaista perhehoi-

toa, joka kestää muutamasta viikosta joihinkin kuukausiin tilanteesta riippuen. Siinä kriisiperhe ottaa lyhyellä varoitusajalla pois kotoaan sijoitetun lapsen luokseen asumaan, kunnes lapselle on päätetty hänelle sopivin pitkäaikainen sijaishuoltopaikka tai kunnes lapsi kotiutuu takaisin omien vanhempiensa luo. Pitkäaikainen perhehoito eli sijaisvanhemmuus merkitsee sitä, että lapsi sijoi-

tetaan sijaisperheeseen pidemmäksi aikaa, mahdollisesti täysi-ikäisyyteen saakka. Lapsi kotiutuu kuitenkin takaisin omille vanhemmilleen, jos sosiaalityöntekijä arvioi sen olevan lapsen edun mukaista. Perhehoito on ensisijainen sijoitusmuoto ja sitä harkitaan jokaisen sijoitettavan lapsen kohdalla. Joskus lapsi on esimerkiksi erityistarpeidensa vuoksi kuitenkin sijoitettava ammatilliseen perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen.


Kuva: Perttu Saksa

Kuva: Perttu Saksa

Kiitosviikonloppuna juhlitaan valolla Kulttuuripääkaupunkivuoden finaalissa nähdään nosturin valotaideteos ja kuullaan kuorolaulua kaupungilla. Vaikka vuosi 2011 lähenee loppuaan, kulttuuritoiminta ei lopu. Tämä on pääviesti, jonka kulttuuripääkaupunkisäätiön ohjelmajohtaja Suvi Innilä haluaa turkulaisille välittää. – Toiveemme on, että kulttuuripääkaupunkivuoden henki kantaa jatkossakin. Viimeinen ohjelmaviikonloppu on pikemminkin kiitos kaupunkilaisille kuin päättäjäiset, Innilä sanoo. Viikonlopun kantava teema on valo. Jokivarsi saa valotaiteilija Kari Kolan suunnitteleman juhlavalaistuksen, jossa Teatterisilta, Hämähäkkitontti, Samppalinnanmäki ja Aurajoen varren puut valaistaan tulin ja valoin. Koko juhlavalaistus on päällä viimeisen viikonlopun ajan; teatterisillan ja puiden valaistus jatkuu uudenvuodenpäivään asti. Valotaideteosta ihailemaan tulevat kaupunkilaiset saavat lauantai-iltapäivänä nauttia glögistä ja liekkikruunupiparkakuista 2011-Kulmassa. Kulmassa ilahduttaa myös kuorolaulu, jota muutenkin kuullaan lauantain aikana ympäri kaupunkia. – Turkulaiset kuorot esiintyvät pieninä ryhminä kaupungin kaduilla ja toreilla. Viimeinen viikonloppu ennen joulua on monelle kiireinen, ja musiikki tuo iloa ja hyvää mieltä sinne, missä ihmiset liikkuvat, Suvi Innilä sanoo. Logomon näyttelyt ovat viimeistä päivää auki sunnuntaina 18.12. Viime hetken kävijät, joita on odotettavissa paljon, otetaan huomioon tarjoamalla heille viikonloppuna näyttelyiden lisäksi pieni yllätys. Lauantai-iltana paljastetaan Aurajoen suun vanhaan telakkanosturiin tuleva taideteos, joka jää Turkuun pysyväksi muistoksi kulttuuripääkaupunkivuodesta. Taiteilija Tarja Ervastin suunnittelema teos koostuu valaistuksesta, videotaiteesta ja kiviveistoksesta. – Nosturi on symbolisesti tärkeä Turun maamerkki. Ervastin teoksessa erityistä on sen eläminen ajassa. Valo-osuudet erottuvat vain pimeässä, joten teos muuttaa luonnettaan vuodenaikojen mukaan, Suvi Innilä sanoo. Teoksen julkistamistilaisuus alkaa Varvintorilla lauantai-iltana kuudelta. Puoli tuntia aiemmin torilla alkaa ohjelmallinen glögitarjoilu. Lauantai tarjoaa myös elokuvataidetta. Manillassa esitetään elokuva Kiertotie, jossa arkkitehdit Simon Brunel ja Nicolas Pannetier ovat kulkeneet rannikkoa pitkin Turusta Pietarin kautta Tallinnaan ja tutkineet matkallaan alueen yhteistä historiaa.

Lauantain 17.12. aikataulu

klo 15. Kiertotie-elokuvan esitys Manillassa (1h 15 min) klo 16. Teatterisillan, Hämähäkkitontin ja Aurajoen puiden juhlavalaisu alkaa klo 16.30 Glögi- ja piparitarjoilu Kulma-kahvilassa ja kuorolaulua klo 17.30 Glögitarjoilu, tulitaidetta ja musiikkia Varvintorilla klo 18. Mater marinum –teoksen julkistustilaisuus Varvintorilla Teksti Elina Teerijoki

Kulma jatkaa joulunaluspäiviin

Uudenvu o tettava v denaattona Kris ideomap tiinanka tu muotoja p ja herätt ing-teos hyödyn 1:n julkisivuun h ää ne elo tää juge eijasnd on. Kuva : Vesa Aa talon rikkaita ltonen

Kulttuuripääkaupungin merkittävänä pysyvänä osana palvellut 2011 Kulma jatkaa aukioloaan 22. joulukuuta asti. Joulukiireiden keskellä Kulman kahvilaan voi pistäytyä nautiskelemaan talvisen jokirannan tunnelmasta. Jouluostokset voi tehdä ruuhkattomasti Kulman designkaupassa, jossa on myynnissä ManillaMuuntamon käsityötuotteita. Uudenvuodenaattona katseet kohdistuvat vielä kerran Kulmaan, kun Kristiinankatu ykkösen ulkoseinät saavat näyttävän videotaideprojisoinnin. – Seinään heijastetaan joen vastarannalta Samppalinnan puolelta eri taiteilijoiden yhteisprojektina toteutettu kolmiulotteinen videomapping-teos Unveil, ohjelmajohtaja Suvi Innilä kertoo. Videomappingissa luodaan rakennuksen seinään videokuvaa, valoja ja värejä käyttämällä erilaisia kuvioita, hahmoja, muotoja ja maisemia. Parhaat katselupaikat ovat Samppalinnan puolella, josta näkee koko rakennuksen kerralla. Esitys kestää kymmenen minuuttia, ja se esitetään uudenvuoden aattoiltana neljästi. Viimeinen kerta on puoli tuntia ennen puoltayötä, joten jokirannassa ilotulitusta seuraavan kaupunkilaisen kannattaa tänä vuonna tulla etuajassa. Unveil-videoteoksen esitysajat: la 31.12.2011 klo 18, 20, 22 ja 23.30

9


Suuronnettomuudet hallintaan harjoituksilla Onnettomuustilanteissa korostuvat eri viranomaisten välinen yhteistyö ja sen toimivuus. Erityisesti lääkinnällisen toiminnan tulee olla hyvin harjoiteltua. Usein mukana olevat tahot, kuten pelastus- ja poliisilaitokset, merivartiostot ja sosiaalihuollon toimijat, ovat keskeisessä asemassa tositilanteen koittaessa.

− Viranomaisyhteistyötä tehostavia toimintasuunnitelmia luodaan koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle, Säämänen lisää. Salon suuronnettomuusharjoitus sujui varsin hyvin. − Suurin osa ongelmista liittyi viranomaisviestintään ja eri viranomaisten väliseen kommunikointiin, Säämänen jatkaa.

Mayday, mayday… simuloidusti Suurtulva ja myrsky sekä lento- ja alusonnettomuus, rakennus- ja metsäpalot ja vaarallisten aineiden onnettomuudet aiheuttavat kansallisen hätätilanteen. Suuronnettomuusharjoitus käynnistyy Salossa. Voimalaitoksessa on tapahtunut räjähdys. Loukkaantuneita on kymmeniä.

Suuronnettomuustilanteita on harjoiteltu vuodesta 2009 Turun AMK:n AMOVIRKE-hankkeessa. Tavoitteena on kehittää osaamista ja viranomaisyhteistyötä ensi- ja akuuttihoidossa. AMK:n opetuksessa myös simuloidut suuronnettomuusharjoitukset ja viestintä eri viranomaisten kanssa ovat tärkeässä roolissa. Kaiken taustalla on potilasturvallisuuden lisääminen.

Voimalaitoksella räjähtää Vapo Oy:n voimalaitoksella Salossa kuuma, yli 500 asteinen vesihöyry räjähtää (60 bar). Loukkaantuneita on 40, joukossa on myös kuolleita Näin käynnistyi Mervi-suuronnettomuusharjoitus Salon seudulla. Osallistujia oli mukana noin 200 henkeä. Mukana olivat kaikki todellisessa suuronnettomuudessa liikkeelle lähtevät tahot: Varsinais-Suomen hätäkeskus, aluepelastuslaitos ja poliisilaitos, yksityiset sairaankuljetusyritykset, MediHeli, Salon aluesairaalan ja terveyskeskuksen

yhteispäivystys, Salon aluesairaalan valmiusryhmä, Salon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, SPR ja Vapaaehtoisten pelastuspalvelu. Turun AMK:n ensihoidon opiskelijat toimivat harjoituksen ensihoitajina. He luokittelivat potilaat hoidon kiireellisyystarpeen mukaiseen järjestykseen ja vastasivat myös lääkinnällisen pelastustoiminnan suunnittelusta ensihoidon ja sairaankuljetusten osalta. Lisäksi opiskelijat olivat mukana potilaina ja toiminnan tarkkailijoina. Opettajien rooli painottui suunnitelmien ohjaukseen sekä harjoitusten suunnitteluun ja organisointiin Harjoituksia on toteutettu osana AMOVIRKE-projektia. − Tavoitteena on kehittää alueelliset erityispiirteet ja resurssit huomioivia toiminta- ja viranomaisyhteistyösuunnitelmia suuronnettomuus- tai monipotilastilanteisiin, kertoo projektipäällikkö ja yliopettaja Jari Säämänen Turun AMK:sta.

Toimintasuunnitelmia koko alueelle Viime vuonna Pöytyällä linja-auto ja ammoniakkirekka törmäsivät kuvitteellisella 9-tiellä. Kouluampumistilanteen poliisijohtoinen viranomaisyhteistyöharjoitus järjestettiin vuonna 2009 Turussa. Salon jälkeen siirrytään Länsi-Turunmaalle ja Uuteenkaupunkiin.

Kuulostaa pahalta, onneksi kyseessä on simuloitu suuronnettomuusharjoitus, joka järjestettiin lokakuun alussa Aboa Maren tiloissa Turussa. Mukana ovat Turun AMK:n ohella muun muassa Aboa Mare, Kuopion pelastusopisto, FinAvia College, Raja- ja merivartiokoulu, Puolustusvoimat sekä Meripelastuskeskus. − Ensihoitajaopiskelijat osallistuvat lähinnä lääkinnällisen pelastustoimeen johtamiseen yhteistyössä muiden viranomaisten kassa. Simuloitu suuronnettomuustilanne luodaan mahdollisimman todentuntuiseksi, jolloin todellisessa tilanteessa tapahtumat tunnistetaan ennalta harjoitelluksi. Opiskelija toimii ja oppiii haasteellisessa ja kuormittavassa tilanteessa, kertoo lehtori Sanna Ojala Turun AMK:sta. Ensimmäinen harjoitus järjestettiin keväällä ja seuraava lokakuussa, jossa mukana ovat myös journalismin opiskelijat. Osallistujat eri kaupungeista yhdistetään samaan simulaatioon verkko-ohjelmien ja Virve-verkon avulla. − Ennen harjoitusta AMK:n opettajat ja muiden toimijoiden edustajat ovat suunnitelleet ja käsikirjoittaneet harjoituksen oppimistavoitteiden mukaan, kertoo Ojala. Harjoituksessa käytetään informaatioteknologiaa simulaatioiden jakamiseen ja tilannekuvan luomiseen. − Opiskelijat pystyivät esimerkiksi tietokoneohjelman avulla liikkumaan näkyville heijastetussa lentokoneessa virtuaalisesti, ja saivat näin paremman kokonaiskuvan tilanteesta, Ojala havainnoi. Teksti: Tiia Laakso • Kuva: Lasse Putko

Lapsia ja nuoria liikutetaan välitunneilla Ala- ja yläkoulujen oppilaat saavat leikkiä välitunneilla. Kaikille turkulaisille koululuokille on nimittäin jaettu syksyn alkajaisiksi korillinen leikkivälineitä. Osasta oppilaita on koulutettu välituntileikittäjiä eli ”välkkiksiä”. – Kaikki mukaan! Huuto kaikuu Ilpoisten koulun pihalla, kun viidesluokkalaiset välkkikset pitävät polttopalloa muille oppilaille. – Joskus me ollaan tällaisia perinteisiä leikkejä ja joskus me keksitään omia leikkejä. Välillä meillä on suunnittelukokouksia välkkisten kesken, selvittää 5B-luokkalainen Ronja Heikkilä leikin tuoksinasta.

Kouluille jaettiin tuhansia palloja Kaikille Turun 760 koululuokalle jaettiin tänä syksynä kouluvuoden aluksi korillinen leikkivälineitä. Koreissa oli vaik-

ka mitä hyppynaruista ja katuliiduista erikokoisiin palloihin ja mailoihin. Jotta leikkivälinekorien lelut tulisivat varmasti käyttöön, Turun koulujen viides- ja kuudesluokkalaisista oppilaista on koulutettu välituntileikittäjiä yhteistyössä Turun opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoiden kanssa. – Välkkiskoulutus oli hauska. Meille annettiin esimerkiksi hyppynarut, ja meidän piti keksiä, että miten niitä voisi hyödyntää leikeissä, muistelee Vilma Hautaoja, Ronjan luokkakaveri.

Mukaan halutaan sekä pienet että isot – Tulkaa mukaan polttikseen, huutaa taas yksi välituntileikittäjstä ja viheltää välkkiskoulutuksen jälkeen saamaansa pilliin. Ilpoisissa välkkispäiviä ovat tiistait ja torstait. Viides- ja kuudesluokkalaisia välkkiksiä on parikymmentä. He vuorottelevat välituntileikkien vetämisessä.

– Meillä tämä on toiminut hienosti. Oppilaat ovat tosi oma-aloitteisia. He käyvät aamulla itse kuuluttamassa keskusradiossa, että tänään taas välitunneilla kaikki mukaan välkkistoimintaan. Heitä ei tarvitse usuttaa vetämään leikkejä, vaan se lähtee heistä itsestään, kiittelee Johanna Järvinen, Ilpoisten koulun rehtori.

Välkkiksetkin nauttivat välituntiliikunnasta Leikkivälinekorit ja välkkiskoulutukset ovat osa turkulaistallinnalaista Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hanketta. Hanke on saanut rahoitusta EU:lta. – Ilman EU:n Central Baltic INTERREG -ohjelmaa meillä ei olisi ollut mahdollisuutta jakaa tällaista määrää välituntileluja koululaisille. Leikkivälinekoreille tuli nimittäin hintaa yhteensä yli 60 000 euroa, kertoo Anu Oittinen, Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hankkeen projektipäällikkö. Teksti ja kuvat: Tuuli Toivanen

Vilma Hautaoja, Ronja Heikkilä, Elli Salonen, Janina Venäläinen ja Maria Saarinen saivat välkkiskoulutuksesta pillit, joilla on helppo saada muiden oppilaiden huomio.

10


Keskustelu kannattaa kun murrosikä mietityttää OKE-koordinaattori Petri Niemi ja Emi Inaba ovat tyytyväisiä OKE-hankkeen aikana kehitettyyn tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen oppilaanohjauksessa.

Oppilaanohjaus auttaa tavoitteiden selkeyttämisessä Nuoret elävät jatkuvassa muutoksessa. Muuttuvat kasvuympäristöt, monikulttuurisuus, yhdenmukaisuuden paine ja työelämän vaatimukset ovat läsnä nuoren arjessa. Oppilaanohjaukselle riittää siis haasteita. Turun oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa (OKEhanke) on kehitetty moniammatillista yhteistyötä kahdella alueella: työelämään tutustuminen ja ennaltaehkäisevä ohjaus. Jälkimmäisen osa-alueita olivat mm. oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen, jatkokoulutusvalintaan valmistaminen ja yhteistoimintataitojen kehittäminen. – Kehittämistyön tuloksena syntyi ”Kyl Määki” -oppilaanohjaajan käsikirja. Paransimme koulutusvalintaan liittyvää yhteistyötä sekä yhteistyötä oppilaanohjaajien ja opettajien välillä, kertoo OKE-koordinaattori Petri Niemi. – Koulutuspolitiikkaan liittyvästä yhteistyöstä voisi esimerkkinä olla opetustoimelle jätetty aloite lisäresurssin tarpeesta oppilaanohjauksessa. Opoa kohden tulisi olla 250 oppilasta ja Turun yläkoulut ovat aivan liian kaukana tavoitetasosta.

Netistä löytyy kohtaamispaikka Väärä koulutusvalinta on yleisin syy ammattikoulutuksen keskeyttämiseen. Lukion aloittaneilla on puutteita urasuunnitelmissa, vaikka ainevalintojen ja jatkokoulutuksen tulisi kulkea käsi kädessä. Nämä havainnot olivat OKE-hankkeen lähtökohtia. – Jotta oppilas voisi liittää työelämään tutustumisen ja jatkokoulutussuunnittelun yhteen, koottiin internetiin kohtaamispaikka, jossa useat yritykset tarjoavat mahdollisuuden TET-jaksoon. – Kehitimme myös toiminnallisia työskentelytapoja. Itsetuntemus ja omien vahvuuksien yhdistäminen koulutusmahdollisuuksiin ovat avaimia onnistuneeseen uravalintaan. – Oppilaanohjaus vaatii aikaa ja huomiota. Kaupungin tulisi ottaa huomioon ehdotuksemme lisäresurssista. Tällöin opoilla olisi mahdollista jatkaa tahoillansa oppilaanohjauksen pedagogiikan kehittämistyötä, Niemi totetaa. Teksti: Iisa Niemi • Kuva: Nicholas Fomin

Lisätietoja: www.turku.fi/tet-tori www.turku.fi/oppilaanohjaus www.oppilaanohjaus.fi

Mikä murrosiässä huolestuttaa? Millainen on hyvä vanhempi? Mitkä voivat olla hälyttäviä merkkejä nuoren käytöksessä? Mitä kaikkea voi oppia vanhempien antaman mallin kautta? Mikä tekee nuoruudesta tärkeän elämänvaiheen? Seiskaluokkalaiset ja heidän vanhempansa ovat syksyn mittaan pohtineet näitä murrosikään liittyviä kysymyksiä turkulaisissa yläkouluissa järjestetyissä nuorten ja vanhempien yhteisissä illoissa. Tilaisuuksissa vanhemmilla on ollut mahdollisuus tutustua koulun henkilökuntaan, nuoren luokkatovereihin ja muihin vanhempiin. Iltojen tarkoituksena on ennen kaikkea ollut avata ja ylläpitää keskustelua hankalistakin aiheista nuorten ja vanhempien välillä. Tilaisuudet ovat osa Kasvamme yhdessä -toimintaa, jonka tarkoitus on tarjota tietoa nuorten perheille sekä tukea vanhemmuutta murrosiän kynnyksellä.

Keskusteluyhteyden ylläpitämiseen kannattaa panostaa

Murrosiän myllerrykset saattavat tuoda perheeseen ensimmäiset vaikeat tilanteet lasten kanssa. – Nyt myös lainsäätäjä on herännyt tilanteeseen ja lainsäädäntökin edellyttää koululaisten laajoja terveystarkastuksia, joihin kutsutaan nuori vanhempineen, toteaa Kallio. – Murrosikäisetkin nuoret tarvitsevat vielä huolenpitoa eikä heitä pidä pitää liian itsenäisinä, Kallio painottaa. Mikä murrosiässä huolestuttaa? Nuoret: vaatteet, vanhemmat, rahat, seurustelu, ulkonäkö, hienhaju, muut nuoret, kotiintuloaika, pitkäaikaissairaudet, muiden suhtautuminen itseen, nopea/hidas kehitys, mieliala vaihtelee, koulu on vaikeaa, finnit, pituuskasvu, äänenmurros, päihdekokeilut

Vanhemmat: nuoren sulkeutuneisuus, kavereiden Tilaisuuteen osallistunut vanhempien ryhmä koki illan puute, yksinäisyys, erilaisuuden sieto, koulun sujuminen, hyödylliseksi. ”väärä seura”, harrastuksista luopuminen, suhde päihtei– On hyvä että sekä nuoret että vanhemmat joutuvat siin, koulutyön muutokset, irrallisuus yläkoulun puolella. pohtimaan vastauksia. Tämä murtaa jäätä lasten ja vanhempien välillä. Emme esimerkiksi saisi kotona tällaista Millainen on hy vä vanhempi? keskustelua keskenämme aikaan, mutta täällä se näköNuoret: välittää, kuuntelee eikä valita joka asiasta, jään onnistuu, iloitsee iltaan osallistunut isä. auttaa läksyissä, hyväksyy lapsen tyylin, pystyy neuvot– Perheiltä saadussa palautteessa on painottunut vantelemaan ja joustamaan, on kiinnostunut, reilu, kestää hempien ja nuorten yhdessäolo ja keskusteluyhteys, kernuorta, kannustaa, ei anna huonoa esimerkkiä, huumotoo kyselyn toteuttanut rintajuinen, huolehtivainen, auttaa hankalissa tiprojektityöntekijä Annalanteissa, ei puutu joka asiMaija Puukka. aan, antaa joskus omaa aiKasvamme yhdessä kaa, arvostaa mielipidettä -toiminnassa mukana eikä pidä alempiarvoisena, olevissa yläkouluissa tajuaa läppää, ei ole väkijärjestetään seiskavaltainen, antaa rajat. luokkalaisille ja heidän Vanhemmat: Kuuntelee, vanhemmilleen lukuvälittää, rakastaa, osallistuu, vuoden aikana kaksi asettaa rajat, on läsnä, kiinyhteistä iltaa. Iltojen nostunut, antaa turvallisuulisäksi toimintaan den, käyttäytyy esimerkkinä, kuuluu terveystarkärsivällinen, kannustaa ja kekastus, johon nuori huu, johdonmukainen, aikuitulee yhdessä vannen, kestää ja jaksaa, huolehtii hempiensa kanssa lapsen perustarpeista. viimeistään syksyllä seitsemännen luokan alussa. TaAnna-Maij paamisen yhteyaP Kasvamme Kasvamme uukka käy läpi ryhm ätöiden va yhdessä -ill dessä keskustelyhdessä stauksia assa. laan yläkouluun -toiminta siirtymisestä seKasvamme yhdessä -toiminta on kä nuoruusiän syntynyt Turun kaupungin sosikehitykseen ja aali- ja terveystoimen sekä kasvavanhemmuuteen liittyvistä asioista. tus- ja opetustoimen yhteistyönä.

Tukea murrosikäisten vanhemmille Kasvamme yhdessä -toiminta tarjoaa tukea nimenomaan murrosikäisten vanhemmille. Tämän tuen puutteesta kouluterveydenhuollossa on ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri Hannele Kallion mukaan ollut jo pitkään huoli. – Neuvolajärjestelmä takaa tiiviin suhteen pienten lasten vanhemmille ja päivähoidosta taas saa kasvatustukea. Myös monet järjestöt tarjoavat tukea lapsiperheille. Kouluikään tultaessa tuki kuitenkin palvelujärjestelmän näkökulmasta on ollut varsin ohutta, pohtii Kallio.

Toiminta on yksi valtakunnallisen Kaste-ohjelman rahoitusta saavan Remontti-hankkeen piloteista. Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena mm. on lisätä osallisuutta. Toiminnassa mukana olevat koulut  

Turun Lyseon koulu Raunistulan koulun Kastun yksikkö Turun Normaalikoulu Topeliuksen yläkoulu Vasaramäen koulu, Syreenin yksikkö Teksti ja kuvat: Katja Tättäläinen

11


Seurajoukkueiden MM-kisat Turussa vuodenvaihteessa

Maailman parasta ringetteä Mikä laji? Vauhdikas, jäällä mailoin pelattava peli, jossa Suomi on maailmanmestari? Aivan oikein, sehän on ringette, jonka maailmanmestaruuden Suomi voitti viime vuonna Tampereen kotikisoissa. Nyt loppuvuodesta vuorossa ovat seurajoukkueiden MMkisat Kupittaan jäähallissa. Mukana on kuusi maailman kärkijoukkuetta: kolme Suomesta, kaksi Kanadasta ja yksi Ruotsista. Turun Ringette on tilaisuuden pääorganisaattori, vaikka sillä ei tällä hetkellä omaa aikuisten edustusjoukkuetta olekaan. Paikallista väriä kisoihin tuo sen sijaan Raision Nuorisokiekon ringettejoukkue. Ne kaksi muuta suomalaisporukkaa tulevat Luvialta ja Lapinlahdelta. Yksi pelaaja, jonka otteita kannattaa seurata on Raision Siiri Kallionpää: – Me olemme hallitseva Suomen mestari ja joukkue on aika lailla sama kuin viime vuonna, joten täytyy uskoa, että me siellä loppuottelussa olemme. Vastustaja lienee Kanadasta, hän arvelee. Kallionpää, 20, on paitsi suomenmestari myös maailmanmestari viime vuodelta. Nuori nainen on pelannut ringetteä kolmevuotiaasta ja treenaa ammattimaisesti käytännössä joka päivä opiskelujensa ohessa. Hän varmaankin osaa sanoa, miksi lajiin vihkiytymättömänkin kannattaisi tulla kisoja katsomaan? – Ringette on vauhdikas ja hieno peli, minkä lisäksi siinä tehdään paljon maaleja. Peleissä on aina hyvä tunnelma. Raision Siiri Kallionpää uskoo, että voitto tulee kotiin ringeten seurajoukkueiden MM-kisoissa.

Ringette ensin Turkuun Ringette kehitettiin Kanadassa 1963, Turkuun se rantautui Juuso Wahlstenin tuomana 1979. Turun Ringette perustettiin pari vuotta myöhemmin ja se viettääkin tänä vuonna 30-vuotissynttäreitään. Lajilla menee Turun alueella kohtalaisesti, Turun ja Raision lisäksi Naantalissa on seura. Kisajärjestäjä Turun Ringeten puheenjohtaja Terhi Pinomäki kertoo, että heillä on tällä hetkellä noin 180 pelaajaa ja lajilla koko maassa on harrastajia 5 000 kieppeillä MM-kisat onkin mainio tapahtuma rekrytoida lisää harrastajia ja motivoida vanhoja. Aivan jääkiekon MM-kisojen veroiseen yleisömenestykseen ei ylletä, mutta toisaalta ihan pienestäkään tapahtumasta ei ole kyse: – Ennakkoon on pelkästään Kanadasta varattu liput sadalle hengelle per päivä. Se on aika paljon, Pinomäki kertoo. Jos sitten oikein innostuu lajista, niin Turussa harrastuksen alkuun pääsee ringettekoulussa. – Se järjestään sunnuntaisiin Kupittaalla kello 12.15–13.15. Pari kertaa saa tulla kokeilemaan ilmaiseksi. Kisojen yhteydessä 18.12. järjestään myös kokeilupäivä, jonne kaikki innokkaat ovat tervetulleita. Mukaan tarvitaan luistimet, hanskat ja kypärä, muut kamat saa meiltä lainaksi, Pinomäki lupaa. Teksti ja kuva: Roope Lipasti

Kisat Kupittaan jäähallissa 27.12.2011–1.1.2012

Lisätietoa: www.wcc2011.fi Ringetteen mukaan Turussa: turunringette.fi

Peliin tarvitaan niin pieniä ja vikk

Jenkkifutik on paikka kokoisille Tiia Lehtoa vuoroin naurattaa ja vuoroin irvistyttää, kun hän sovittaa päähänsä jenkkifutiskypärää. Edessä on lajiesittely, jossa tutustutaan amerikkalaiseen jalkapalloon ja sen kevennettyyn versioon, lippupalloon. – Amerikkalainen jalkapallo on siitä hieno laji, että se sopii kaikille, niin pienille ja vikkelille kuin isoille ja voimakkaillekin. Jokaiselle löytyy sopiva rooli ja paljon peliaikaa, kertoo junioripäällikkö Pasi Sillgren Turku Trojansista. Laji poikkeaa paljon tutusta jalkapallosta. – Jenkkifutiksessa taklataan ja estetään eli otetaan kontaktia kaveriin, kun hyökätään ja puolustetaan. Siksi tarvitaan suojavarusteita, Sillgren jatkaa esitellessään kypäriä ja hartiasuojia. Lippupallo muistuttaa pelitavaltaan amerikkalaista jalkapalloa, mutta siinä ei taklata, eikä siksi tarvita varusteitakaan. Pelaajalla on lantiolla lippuvyössä lippuja, joiden ryöstäminen vastustajalta korvaa taklaamisen.

Liikuntavuoden ensi-ilta Parkin kentällä pe 6.1.2012 klo 12–17 Lähtölaukaus kulttuuri- ja kuntoiluvuoteen 2012 koetaan loppiaisena, kun Parkin kentällä järjestetään jälleen Liikuntavuoden ensi-ilta -tapahtuma. Tapahtuma avataan kello 12 ja ensimmäisenä n. klo 12.15 jään valtaavat lapset, joille luvassa on satuluistelua, tehtävärata ja yllätysohjelmaa. Lasten tunnin päättää perheluistelutuokio luistelujumpan ja junaluistelun tahdittamana. Kello 13.15 luvassa on ”kuntokolmonen” eli johdettu kolmen kilometrin kuntoluistelulenkki kaikille halukkaille kuntoilijoille. Kello 14 kysellään: ”Onks tuuria?”, ja tällöin onnekkaimpia ilahdutetaan kulttuuri- ja kuntoiluaiheisilla palkinnoilla. Muutakin yllätysohjelmaa on luvassa. Tapahtuman päätteeksi Turun filharmonisen orkesterin verkkokonsertti tuo tunnelmaa kentälle. Musiikin tahtiin saa vapaasti nauttia luistelusta tai fiilistellä muuten vaan. Sävelsilta-konserttikooste esitetään valkokankaalle heijastettuna. Koko tapahtuman ajan paikalla palvelee myös jääpuffetti sekä luistimien maksuton kokeilupiste. Paikalla on myös apuvälineitä luistelun opetteluun. Tervetuloa hakemaan luistelu- ja konserttikipinää Parkin kentältä loppiaisena! Tapahtuman järjestävät Kulttuurikuntoilun keskuspuisto –hanke, Turun liikuntapalvelukeskus sekä Turun filharmoninen orkesteri. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätiedot: p. 040 1841 868 s-posti: kulttuurikuntoilunkeskuspuisto@turku.fi www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi

12


Tiia, Pasi, Otto, Kiia ja Iines

Elokuvakaupunki Turku kiinnostaa myös turisteja Päättyvä vuosi vahvisti Turun roolia elokuvakaupunkina. Seuraavaksi tuotantoja seudulle houkutteleva Länsi-Suomen elokuvakomissio haluaa tehdä Turusta suositun elokuvamatkailukohteen.

keliä kuin isoja ja voimakkaitakin

iksessa a kaikenpelaajille Taklausta ja heittotekniikkaa

Esittelytunnilla on lämmittelyn jälkeen edessä tosikoitos, jossa harjoitellaan isokokoisen harjoitusvastustajan, taklausdummyn, kaatamista. Ensimmäiset yritykset ovat vielä hentoja ja varovaisia. Sillgren kannustaa rohkeuteen, ja lasten ilmeet muuttuvat kerta kerralta keskittyneimmiksi. Juoksuvauhti nopeutuu, katse on kohdistettuna dummyyn, ja lopuksi dummyä taklataan jo rajusti. Taklauksista siirrytään pallon heitto- ja kiinniottoharjoituksiin. Esittelytunnin päättää huima seinäpallokisa, jota kaikki innostuvat pelaamaan niin, että posket punottavat ja hiki virtaa. – Tunti oli juuri sopiva, ei tullut liian montaa uutta asiaa kerralla. Taklaamisharjoituskin alkoi sujua, kun muisti pitää olkapään alhaalla. Seinäpallo oli myös tosi kivaa!, kommentoi Tiia tyytyväisenä tunnin jälkeen.

Maksutonta jenkkifutista keväällä Kuudesluokkalaisille tarkoitettu maksuton jenkkifutis- ja lippupalloryhmä alkaa keväällä 2012. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30–18.30. Porukan omien toiveiden mukaan voidaan pelata kumpaa lajia tahansa. – Ryhmään on helppo tulla, vaikka ei olisi aiemmin liikuntaa harrastanutkaan. Ryhmä sopii erittäin hyvin esimerkiksi isokokoisille ja ylipainoisille, kertoo liikuntapalveluvastaava Katri Arnivaara. Jos lajista innostuu tosissaan, on ryhmästä helppo siirtyä vaikka harrastajaksi seuraan. – Lasten ja nuorten ikäluokissa on erityinen tarve isokokoisille pelaajille, jotka pelaavat yleensä hyökkäyksen tai puolustuksen linjassa, Pasi Sillgren kertoo. Maksuttoman ryhmän järjestää Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus yhteistyössä Turku Trojansin kanssa. Lisätietoja ryhmästä: liikuntapalveluvastaava Katri Arnivaara, p. 050 5546 219, katri.arnivaara@turku.fi. Lisätietoja lajin soveltuvuudesta: junioripäällikkö Pasi Sillgren p. 050 4138 775, coach.sillgren@turkutrojans.com Teksti ja kuva: Merja Mäkelä

Talviliikuntapaikat nyt yhdestä osoitteesta!

liiku.fi/ulos

Inget ljus i Tunneln trillerin kuvaukset herättivät huomiota jokirannassa.

Vaikka moniosainen Vares-elokuvasarja on jo purkissa, ei filmiväki ole hylännyt Turkua. Etenkin loppukesä 2011 oli kaupungissa elokuvatuotantojen kiireisintä aikaa, ja kaupungin kaduilla vilisti niin kansainvälisiä filmitähtiä kuin kotimaan tunnettuja tekijöitä. Moni saattoi hieraista silmiään törmättyään Hulluna Saraan -elokuvan kuvauksissa Lost-televisiosarjasta tuttuun australialaisnäyttelijätär Emilie de Raviniin. Samuli Valkaman ohjaamaa, keväällä 2012 ensi-iltaan saapuvaa elokuvaa kuvattiin ydinkeskustan ohessa muun muassa Luolavuoren maankaatopaikalla ja Ruissalossa. Mukana oli myös runsaasti turkulaisia avustajia. – Hulluna Saraan -elokuvassa on potentiaalia myös ulkomaille. Filmiryhmän ja kaupungin välillä yhteistyö sujui jälleen mallikkaasti. Alalla onkin sellainen puhe, että nyt Turussa tapahtuu, ja Turku on se paikka missä kannattaa olla, Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta kommentoi. Kotimaisiakin tähtiä kaupungissa nähtiin, kun loppukesästä jokirannassa liikennettä tukki myös tv-elokuvatuotanto Inget Ljus i Tunnel. Lauri Nurkseen ohjaaman elokuvan kuvauksissa Irina Björklundin esittämä poliisi etsi ruumiita muun muassa Aurasillan alta. Miltä Turku näyttää poliisitrillerin miljöönä, se selviää YLE FST5:llä 27.12. ja 29.12.

Länsi-Suomen elokuvakomissio? • tukee paikallisia tekijöitä ja alan työllisyyttä • houkuttelee seudulle kansallisia ja kansainvälisiä elokuva- ja tv-tuotantoja • kasvattaa tuotantojen alueelle tuomaa taloudellista ja imagollista hyötyä, aina majoitus- ja rakennusalasta turismiin

www.wffc.fi Teksti ja kuvat: Samu Valleala

Elokuvamatkailu on tulevaisuuden trendi

elokuvaasarja on yksi – Vares-elokuv stituotantoja, kertoo matkailun te a Harju ittelija Johann projektisuunn

Länsi-Suomen elokuvakomissio vastaa myös Turussa ja Rovaniemellä huhtikuussa 2011 käynnistyneestä elokuvamatkailun hankkeesta. Nimensä mukaisesti hanke pyrkii elokuva- ja televisiotuotantojen avulla lisäämään turistien kiinnostusta kaupunkiin. – Elokuvamatkailu on yksi lisämausteista, houkutin matkustaa paikkakunnalle. Turisti voi saapua vierailulle jo pelkästään siksi, että kaupungissa on kuvattu jokin tietty elokuva, projektisuunnittelija Johanna Harju täsmentää. Elokuvamatkailu on Suomessa uusi tuotteistamisen tapa. Turussa sitä on jo kokeiltu muun muassa Vares-kierrosten ja pelin merkeissä. Vares-elokuvasarja onkin yksi Turun kolmesta testituotannosta, joiden ympärillä elokuvamatkailun mahdollisuuksia aiotaan hyödyntää. Kaksi muuta tuotantoa ovat pian alkava kansainvälinen suurtuotanto, The Voice of Finland -laulukilpailu, sekä tekeillä oleva saaristoon sijoittuva pitkä koko perheen elokuva. Seuraavaksi elokuvakomissio etsiikin yhteistyökumppaneiksi paikallisia yrittäjiä, matkailun tai esimerkiksi tekstiili- ja pelisuunnittelun aloilta. YritykEloku v set pääsevät mukaan työpajoihin ja konsultointiin, Virtan akomissio n e synnyttämään uusia, valmiita matkailutuotteita ja kuvau n Hulluna Teija Ran ine ksissa S Luola araan -elo n ja näytt lisää matkailuvirtaa kaupunkiin. e k vuore

ssa

uvan

lijä Vil

le

13


Eero Merimaan käyttötaideteos Joitakin teknokukkasia. Kuva: Turun museokeskus/ Klaus Koszubatis.

Kulttuurikuntoilun keskuspuisto tuli kaupunkiin jäädäkseen Kulttuurikuntoilun keskuspuisto on tuonut kulttuuripääkaupungin ohjelmaan erilaisia kulttuurin ja liikunnan yhdistelmiä. On tehty uusia kulttuurikuntoilureittejä, tuotu kaupunkiin kolme uutta julkista, liikunnallisestikin käytettävissä olevaa taideteosta, otettu Urheilupuistossa ensimmäiset askeleet kohti Unelmapuistoa ja kohennettu Aurajoen melonta- ja soutuolosuhteita. Myös eri tapahtumissa on kulttuurikuntoiltu pitkin vuotta. Kulttuurin ja liikunnan yhteistyö ei jää tähän juhlavuoteen, vaan hankkeen aikaansaannoksia ylläpidetään ja kehitetään jatkossakin. Käyttötaideteokset Piiloleikki, Koppi ja kova luu sekä Joitakin teknokukkasia siirtyvät osaksi kaupungin taidekokoelmaa. Kulttuurikuntoilureitit täydentävät jo olemassa olevaa reitti- ja karttavalikoimaa. Jatkossakin tehdään uusia kulttuurikuntoilureittejä ja niissä otetaan huomioon myös keskusta-alueen ulkopuoliset kaupunginosat. Ensi vuonna uusi kulttuurikuntoilureitti on suunnitteilla Raunistulan ja Runosmäen suunnalle.

Konsertit jatkuvat loppiaisena Unelmapuisto täydentyy ensi vuonna Unelmien kannas –nimisellä osiolla, kun Urheilupuiston välikentän eteläpäätä kohennetaan. Melonta- ja soutulaiturit palaavat jokeen talven jälkeen ja mahdollisuus kokea kaupunki joelta käsin kuntoilemalla säilyy.

Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa tavoitteena oli, että muut osiot saisivat jatkoa, mutta kulttuurikuntoilutapahtumat toimisivat ainoastaan kulttuuripääkaupunkivuoden ajan. Kuitenkin tänä vuonna löydetyt uudet yhteistyömuodot ovat toimineet niin hyvin, että tapahtumista jatkuu filharmonisen orkesterin konserttiprojisoinnit liikuntatapahtumien yhteydessä. Seuraavaksi tästä kuntoilun ja kulttuurin yhdistämismuodosta saadaan nauttia Liikuntavuoden ensi-ilta -tapahtumassa loppiaisena Parkin kentällä. Kulttuurikuntoilun keskuspuisto on kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja kulttuuriasiainkeskuksen yhteistyöhanke. Teksti: Sini Lundgrén

Paattisten kirjasto on suljettuna 2.1.2012 asti Paattisten kirjasto on suljettu 17.10.2011 alkaen muuton takia. Kirjastoauto palvelee kirjastolla perjantaisin klo 11–12.45., sekä Paattisten kouluilla torstaisin: Paavolan koulu klo 11–11.30 ja Kreivilän koulu 11.40 –12.15. Huom! Auto ei kulje kouluilla niiden koulujen lomien aikana. Uusi koulun yhteydessä oleva kirjasto avataan tiistaina 3.1.2012 osoitteessa Toffinkuja 2. Lisätietoja: Kalle Varila, lähipalvelujen palvelupäällikkö, p. 044-9072 833, kalle.varila@turku.fi

Hei nuori tai ”ikinuori”, tule kutomaan matto tai neulomaan sukat Tiesitkö, että Petreliuksessa, siinä ennen Henrikin kirkkoa kaupungilta päin tultaessa on nuorisoasiainkeskuksen Käsityökeskus? Se on se keltainen kyläkoulun näköinen rakennus. Siellä voit opetella kutomaan mattoja, neulomaan sukkia ja ompelemaan. Käsityökeskuksen kurssit on tarkoitettu kaikille turkulaisille, erityisesti nuorille. Käsityöneuvoja Anna-Maija Laaksosen mukaan suosituinta on maton kudonta. Matonkudontakurssilla opetetaan kaikki työvaiheet, mitään ei tarvitse osata etukäteen. Materiaalit hankitaan itse. Mattojen kuteita revitään itse muun muassa kierrätyskankaista ja vanhoista lakanoista. Nuorille suunnattu starttipaja kangaspuiden käyttöön alkaa keväällä. Ohjausta saa myös neulomiseen ja ompeluun. Osa kävijöistä tulee päivisin ompelemaan itsenäisesti, koska kotona ei ole tilaa esimerkiksi verhojen ompeluun. – Virkkaamisen into on vasta tuloillaan. Isoäidin neliöistäkin saa tehtyä melkein mitä tahansa. Netistä löytää paljon taitavien nuorten pitämiä neuleblogeja ja niistä saa hyviä vinkkejä. Myös neuleyhteisöjä on paljon, esimerkiksi englanninkielinen Ravelry, Laaksonen vinkkaa.

Täkänä tai valoryijy seinälle Kursseilla voi kutoa esimerkiksi täkänöitä. Täkänä koostuu kahdesta samanaikaisesti kudotusta kankaasta, jotka vaihtavat kuvioiden kohdalla paikkaa ja sitoutuvat näin toisiinsa kuvioiden reunoissa. Myös ruutuontelopoppanat ja valoryijyt ovat suosittuja. Hyväntekeväisyyteen tekemiään mattoja lahjoittanut Ritva Helin kutoo parhaillaan punaista mattoa omaan keittiöönsä. Hän on osallistunut vuodesta 2001 alkaen usealle kurssille, muun muassa mattokursseille ja tilkkutyökursseille. – Olen saanut aikaan paljon mattoja, seinäryijyjä, ontelopoppanoita, shaaleja ja erilaisia tilkkutöitä. Keskuksen opeista olen saanut ideoita myös kotona tehtäviin käsitöihin. Kevään kurssit

Käsityökeskuksen kevään kurssit käynnistyvät 18.1.2012. Keväällä järjestetään mm. kudo kangaspuilla -kurssi, räsymattokurssi, sukkakurssi ja starttipaja kangaspuiden käyttöön -kurssi. Ilmoittautuminen kursseille alkaa tiistaina 17.1.2012. Kurssien hinnat ovat edullisemmat alle 29-vuotiaille kuin sitä vanhemmille. Lisätietoja www.turku.fi/kasityokeskus Teksti ja kuva: Sanni Koskimies

Filharmonisia kohtaamisia netissä

Turun filharmoninen orkesteri on avannut internetsivuilleen yleisölle oman sivuston Filharmonisia kohtaamisia, josta löytyy tietoa orkesterin ajankohtaisista tapahtumista sekä kampanjoista ja tarjouksista. Sivusto on helppo työkalu kuuntelijalle, joka on kiinnostunut konserttien lisäksi myös orkesterin muista tilaisuuksista. Filharmonisia kohtaamisia -sivusto esittelee monta tapaa nauttia klassisesta musiikista Turun filharmonikoiden kanssa. Orkesterin tapahtumat eivät rajoitu vain kon-

14

sertteihin: ohjelmaa on myös erilaisille ryhmille kuten maahanmuuttajille ja opiskelijoille sekä kulttuurikorttilaisille. Sivusto avaa myös konsertteja tukevien tapahtumien taustoja: ennen illan sinfoniakonserttia yleisöllä on mahdollisuus sukeltaa ennakkoluulottomasti klassisen musiikin ytimeen Selviydy sinfoniasta –pikakurssilla tai kuulla Varaslähtötilaisuuksissa konsertin teosten taustoja ja taiteilijoiden omia tunnelmia. Filharmonisia kohtaamisia avaa myös nettikonserttien ja soivien postikorttien maailmaa. Muista myös tutustua filharmonikoiden konserttitarjontaan ja tulevaan kauteen 2012. Lisätiedot: www.tfo.fi Teksti: Maija Salonen • Kuva: Seilo Ristimäki/Iloinen Liftari

Tässä valmistuu punainen matto keittiöön


tarina ker too kaupungista, jossa tapahtuu aina

Turun filharmoninen orkesteri

26. & 27.1. klo 19 Varaslähtö klo 18 Konserttitalo Slaavilaisesti matkaan,

www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun Kaupunginteatterin lippumyymälästä. Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

5.1. klo 19 Konserttitalo Loppiaiskonsertti Katse taivasta kohden haastaen maailmankaikkeudet!

Leif Segerstam, kapellimestari, Petteri Iivonen, viulu  Mihail Glinka: Ruslan & Ludmila, alkusoitto Sergei Prokofjev: Viulukonsertto 1 Antonín Dvořák: Sinfonia 9 Uudesta maailmasta

Viimeisimmän Sibelius-viulukilpailun hopeamitalistin debyytti Turussa.

Leif Segerstam, kapellimestari, Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, Key Ensemble, valm. Teemu Honkanen Jean Sibelius: Kurkikohtaus Jean Sibelius: Luonnotar Gustav Holst: Planeetat

Petteri Iivonen Kuva: Heli Lindroos,

Kevät käynnistyy näyttävästi heti 5.1. Loppiaiskonsertissa, jossa filharmonikkojen uusi taiteellinen johtaja ja pääkapellimestari maestro Leif Segerstam kääntää katseet taivasta kohden Gustav Holstin Planeettojen inspiroimana.

Leo McFall, kapellimestari, Javier Arrebola, piano Bedřich Smetana: Sarka sarjasta Isänmaani Béla Bartók: Pianokonsertto 3 Pjotr Tshaikovski: Sinfonia 1 Talviunelmia

Nuorten huippukapellimestarien esittely jatkuu brittitaituri Leo McFallin kanssa. Pianisti Javier Arrebola pääsee ihastuttamaan ensi kertaa turkulaisyleisönsä Bartókin parissa.

20.1. klo 19 Konserttitalo Satuja ja tähdet tanssii, Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari  Jean Sibelius: Satu, Richard Strauss: Till Eulenspiegels lustige Streiche, John Williams: Star Wars-sarja, Maurice Ravel: La Valse

Uusi nuorten kapellimestarien Young Stars -sarja aloittaa avaruusmaisissa korkeuksissa 20.1. kapellimestarikomeetta SanttuMatias Rouvalin konsertilla Satuja ja tähdet tanssii.

Santtu-Matias Rouvali Kuva: Rami Toivonen

Johanna Rusanen-Kartano Kuva: Heikki Tuuli,

Turun Kaupunginteatteri

Turun museokeskus p. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

Itäinen Rantak. 14. Lippumyymälä p. 2620 030 Yksilömyynti p. 2620 080 Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm) • www.teatteri.turku.fi

Koko perheen ritaripäivät 7.–8.1. Linnanneidot, ritarit ja koko linnan väki kertovat tarinoita menneiden vuosisatojen arjesta ja juhlasta.

Maailman ehkä hauskin farssi Kaupunginteatterissa! Michael Fraynin Tilanne päällään on läpihullu farssi teatterin maailmasta. Kulissien takana sattuu ja tapahtuu, kun kiertueella oleva seurue valmistautuu ensi-iltaan. Ohjaajan painajainen on katsojalle todellinen naurupommi! Ensi-ilta 24.11., esitykset jatkuvat koko kevään.

Utställningar om den finländska skeppsbyggnadens historia i det maritima centret Forum Marinum från och med 1.12.2011 På varvet — den finländska skeppsbyggnadens historia På motorverkstaden — motor tillverkningens historia i Åbo En kvinna bland järnnävarna — Vuokko Laaksos fartygsinredningar

(avoinna 8.1. asti) 14.12.2011– 8.1.2012 Katetut joulupöydät 17.–18.12. klo 12 ja 14 Opastus joulupöytiin 26.12. klo 14–16 Tapaninpäivä Luostarinmäellä

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (avoinna 8.1. asti) 13.12. Lucianpäivän vietto 8.1. asti Joulupöydät katettuina

Turun linna

VANHA SUURTORI

Näyttelyt: Kuu paistaa, kuollut ajaa 29.1. asti Saara Ekström: Rosario Tonttuja! 13.1. asti Joulupöydät 7.–8.1. Ritaripäivät

Brinkkalan Galleria

Wäinö Aaltosen museo

8.1. asti Meri Paunioaho ja Katariina Mannio-Turunen 13.1.–19.2. Nana Hermunen

8.1. asti Muotoseikkoja – taiteen ja muotoilun rajapintoja 27.1. alkaen Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä Wäinö Aaltosen museon konserttisarja 13.11. klo 19 Monimuotoista Mestarinkadulta, Turun seudun musiikkiopiston opettajat

Biologinen museo

Kuva: Matti Vahtera

Tuli on irti!

-näyttelyn viimeinen aukiolopäivä on 18.12. 2011. Vielä ehdit nähdä näyttelyn vetonaulan, Turun suurpalosta kertovan pienoismalliteatterin! Logomo avoinna päivittäin klo 11–19. www.tulionirti.fi

8.1. asti Laura Vainikka 13.1.–19.2. Jaakko Karjula ja Kimmo Rapatti Vanhan Raatihuoneen Galleria

Galleria Berner

8.1. asti Seija Voijola 13.1.–19.2. Miia Westerlund Turun Taidelainaamo

Kuukauden taiteilijat: joulukuu: Kristiina Turtonen tammikuu: Annika Dahlsten helmikuu: Merja Ylitalo

Muumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään

Muumiolla menee lujaa! Turun biologisen museon näyttely kertoo kuolemanjälkeisestä elämästä – yhden eläimen kuollessa sata uutta elämääsaa alkunsa. 

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri

TMK/Pekka Käär

PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN.

Suomalaisen laivanrakennuksen historiasta kertovat näyttelyt Forum Marinum -merikeskuksessa 1.12.2011 lähtien Varvilla — Suomen laivanrakennuksen historiaa Konepajalla. Turkulaisen moottorinvalmistuksen historiaa Nainen rautakourien keskellä — Vuokko Laakson laivasisustuksia

Luostarinmäen käsityöläismuseo

TMK/Martti Puhakka

Merikeskus Forum Marinum Linnankatu 72 p. 02 267 9511 Avoinna ti–su klo 11–18 • www.forum-marinum.fi

2.2. klo 19 Konserttitalo Seriosissimo näin talven keskellä

15


Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen. Offentligt meddelande

Jouluradio saa joulun soimaan Julradion får julJouluradio_logo_Turku_ei taustaa.pdf

1

18.10.2011

15.37

73.51

1102.01.81

1

fdp.aatsuat ie_ukruT_ogol_oidaruluoJ

tonerna att klinga

Jouluradio.fi –sivuilta avautuu tänä vuonna myös kolme muuta nettiradiota. Pikku Det är redan femte gångJouluradio on suunen som julradion skapar nattu perheen piejulstämning i Åbotrakten. nimmille. Yhteistyössä Hosiannahymnen inleder Suomen Lähetysseuen väntan inför julen på ran kanssa toteutetusfrekvensen 93,8 MHz på sa nettiradiossa soivat första adventsöndagen nimensä mukaisesti den 27 november genast RADIO.FI Kauneimmat jouluTurku z 93,8 HM MHz 8,39 ukruefter T midnatt. På radiokalaulut. nalen spelas julmusik utan Turku 93,8 MHz Nettiradioiden uuavbrott och kommersiell tuus on Julradion, joreklam dygnet runt ända ka löytyy myös suoraan osoitteesta julfram till annandag jul den 26 december. radion.fi. Sen soittolistoille on koottu ra Julradion sänder via kabelnätet på kastetuimmat ruotsinkieliset joululaulut. frekvensen 90,1 MHz (TeliaSonera) i Åbo Julradion soittaa myös uutta suomenoch på frekvensen 98,0 MHz (DNA Welho) ruotsalaisten ja ruotsalaisten artistien i Reso. musiikkia. Den halvriksomfattande Julradion kan Joulumielisten yhteisö löytyy Jouluhöras i Virmo, Tarvasjoki, Kimito, Nagu radion Facebook-sivuilta, joilla on jo läoch Velkua. hes viisituhatta tykkääjää. Jouluradion voi ladata ilmaisena sovelluksena myös iPhoneen. Jouluradion tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa kanavan myös Turun seudulla asuville.

Jouluradio virittää juhlamielelle Turun seudulla jo viidettä joulua. Hoosianna-hymni aloittaa joulunodotuksen taajuudella 93,8 MHz ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27. marraskuuta heti puoliltaöin. Jouluisen musiikin parissa tunnelmoidaan tauotta ja ilman kaupallisia mainoksia läpi vuorokauden aina tapaninpäivään 26. joulukuuta saakka. Kaapelissa radiotaajuudet ovat Turussa 90,1 MHz (TeliaSonera) ja Raisiossa 98,0 MHz (DNA Welho). – Ohjelmistossa on mukana harvinaisia sovituksia tutuista melodioista ja muutama yllätyskin. Tämän vuoden musiikkivalikoiman voisi kiteyttää yhteen sanaan: laatu, kertoo kanavan musiikkipäällikkö Mika Saarelainen.

Jouluradio_logo_Turku_ei taustaa.pdf

1

18.10.2011

15.37

Netissä neljä joulukanavaa

KAAPELISSA 90,1 MHz

Puolivaltakunnallisen Jouluradion lähetin kantaa Turun seudulla Mynämäelle, Tarvasjoelle, Kemiöön, Nauvoon ja Velkualle saakka. Jouluradio kuuluu internetissä kaikkialle maailmaan osoitteessa jouluradio.fi. Kaikkiaan liki neljännesmiljoonan perinteisen radiokuuntelijan lisäksi Jouluradiolla oli viime vuonna jopa 150 000 nettikuuntelijaa kaikkiaan 118 maasta.

Julradion kan höras via webben överallt i världen på adressen jouluradio.fi. På webbplatsen öppnas i år även tre nya nätradiokanaler. Lilla Julradion är avsedd för familjens småttingar. I den nätradio som startats i samarbete med Finska Missionssällskapet spelas de vackraste julsångerna. Till nyheterna hör Julradion som man kan hitta direkt på adressen julradion.fi. Där har man sammanställt en spellista av de mest älskade julsångerna på svenska. Julradion spelar också ny musik av finlandssvenska och svenska artister. Julradion produceras av KanalHoppet som är huvudstadsregionens församlingars medieredaktion. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet erbjuder kanalen för invånarna i Åbotrakten. Text: Minna Vesanto

Ekumeeninen joulu Suomen Turussa

Teksti: Minna Vesanto

www.turkuai.fi/ammattikone

TeSTaa mikä SinuSTa Tulee iSona! Tain ammaTinvalinTakone 1. Monissa ammateissa tarvitaan näppäriä käsiä. Olen mielestäni

Neljän kirkkokunnan johtajat vetoavat tänäkin vuonna yhdessä rauhan puolesta Turun tuomiokirkossa15.12. Humanitaarisen viesti tilaisuudessa esittää Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Suvaitsemattomuus ja rasistiset puheenvuorot ovat saaneet entistä enemmän sijaa suomalaisessa keskustelussa. Kutsumalla valtakunnan ykköslehden päätoimittajan humanitaarisen viestin tuojaksi kaupunki ja seurakunta nostavat esille median vastuun ja roolin yhteiskunnassa esiin nousevien puheiden uutisoinnissa. – Jokaisen ihmisen ainutlaatuinen arvo on luovuttamaton asia. Meidän tehtävämme on sitä puolustaa joka päivä, koska se on oikein, sanoo Mikael Pentikäinen.

Basso Matti Salminen solistina Illan solistina esiintyy kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi kuningasbasso Matti Salminen. Illan aikana esiintyvät myös Turun Filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen sekä Florakören- ja Brahe Djäknar -kuorot johtajanaan Ulf Långbacka sekä urkuri Markku Hietaharju ja kanttori Jukka Pietikäinen. Tervetuloa Tuomiokirkkoon hiljentymään Ekumeenisen jouluun torstaina 15.12. klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Koska tilaisuus televisioidaan, kirkkoon on hyvä saapua viimeistään klo 17.45. Taltiointi lähetetään TV1:ssä jouluaattona juuri ennen joulurauhan julistusta.

Ekumenisk jul i Åbo Täysi tumpelo

Taitava käsistäni

Testaa ja lue koulutus-

ne

tiko mat

aloista!

w.tu

ww

/am

i.fi rkua

www.turkuai.fi l Turun ammatti-instituutti l Åbo yrkesinstitut

Ledarna för de fyra kyrkosamfunden framför även i år den gemensamma fredsvädjan i Åbo domkyrka den 15 december. Det humanitära budskapet framförs av Helsingin Sanomats ansvarige chefredaktör Mikael Pentikäinen vid tillställningen. Intolerans och rasistiska inlägg har vunnit alltmer insteg i den finländska debatten. Genom att inbjuda chefredaktören för landets ledande tidning att framföra det humanitära budskapet vill Åbo stad och församlingen lyfta fram mediernas ansvar och roll i rapporteringen av de samtalsämnen som kommer fram i samhället. – Varje människas unika värde är oöverlåtligt. Vår uppgift är att försvara det varje dag eftersom det är rätt att göra det, säger Mikael Pentikäinen.

Basen Matti Salminen som solist Som kvällens solist uppträder kungsbasen Matti Salminen kulturhuvudstadsåret till ära. Under kvällen uppträder också Åbo Filharmoniska orkester med Pertti Pekkanen som dirigent samt körerna Florakören och Brahe Djäknar med Ulf Långbacka som dirigent samt organist Markku Hietaharju och kantor Jukka Pietikäinen. Välkommen att delta i Ekumenisk jul torsdagen den 15 december kl. 18. Det är fritt inträde till evenemanget. Eftersom evenemanget televiserasär det bra att komma till kyrkan senast kl. 17.45. Inspelningen sänds i TV1 på julafton strax innan julfreden utlyses. Teksti: Jaana Räsänen-Nauska


Turkuposti 6/11