Page 1

Lehti kaikille turkulaisille 4 | 2016 En tidning för alla åbobor Anna palautetta kaupungin toiminnasta ja palveluista koska vain netissä: www.turku.fi/ palaute

Tänään kotona

Turku on ollut Ingridin koti jo 100 vuotta sivu 4

#yksiturku, monta tarinaa sivu 14

Suomi 100 Turku on valmiina itsenäisyyden juhlavuoteen sivut 16–18

Asuntorakentaminen kasvaa ennätysvauhtia sivu 12

Suuryritysten menestys avaa ovia sivu 21

Joulukaupunki täynnä tapahtumia sivut 25–29

Svenska sidan 24

1


Pääkirjoitus.

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi otetaan vastaan Vanhan Suurtorin ympäristössä. Lue juhlavuoden ohjelmasta sivuilta 18–20

Turku tekee hyvää monella tavalla Turku kasvaa kovaa vauhtia. Tämä näkyy kaupunkikuvassa monina nostokurkina ja rakennustyömaina. Taloja tehdään ennätystahtia ja väkiluku kasvaa jo kymmenettä vuotta peräkkäin niin, että jokaisen vuoden kasvu on edellistä nopeampaa. Vuonna 2029, kun kaupunkimme täyttää 800 vuotta, meitä on varmasti yli 200 000. Kasvua siivittää elinkeinoelämän hyvä menestys: erityisesti lääke- ja meriteollisuuden merkittävien toimijoiden kasvunäkymät lisäävät luottamusta Turun tulevaisuuteen. Kaupunki myös sykkii kulttuurille, tapahtumille ja hyvälle ruualle, jotka lisäävät entisestään kiinnostusta Turkuun. Haluamme ja meidän pitää investoida Turkuun: kouluihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin, kaupunginteatteriin ja Samppalinnan maauimalaan ja uuteen palloiluhalliin. Samaan aikaan keskustan vetovoimaa lisätään monin eri keinoin, samoin kuin Kupittaan alueen kampus ja tiedepuiston. Seuraavalla talouden suunnittelukaudella eli vuosina 2017–2020 Turku investoi kaikkiaan liki 370 miljoonalla eurolla. Se on merkittävä summa tilanteessa, jossa valtio leikkaa koko ajan suurille kaupungeille antamiaan tukia ja lisää kaupunkien kustannuksia. Rakentamisen ja peruskorjaamisen rinnalla Turku investoi monin tavoin kaupunkilaisiinsa. Palveluja parannetaan digitalisoimalla niitä, hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa edistetään useissa eri hankkeissa ja ohjelmissa. Haluammekin monin tavoin kannustaa turkulaisia ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään ja hyödyntämään kaupungin lukuisia hienoja palveluja. Turku tekee hyvää - anna sen tehdä hyvää ja laita hyvä kiertämään.

Tunnelmoi turvallisesti

Åbo gör gott på många sätt Åbo växer i rekordfart. Om detta vittnar många lyftkranar och byggarbetsplatser i stadsbilden. Byggandet i Åbo sker i rekordfart och invånarantalet har redan tio år i rad vuxit så att den årliga tillväxten varit snabbare än året innan. År 2029 då vår stad fyller 800 år är vi säkert över 200 000. Tillväxten i Åbo befrämjas av de stora framgångarna inom näringslivet: Speciellt tillväxtutsikterna för dem som verkar inom läkemedels- och marinindustrin ökar tilltron för framtiden i Åbo. Staden pulserar för kulturen, evenemangen och den goda maten som ytterligare ökar intresset för Åbo. Vi vill och vi måste investera i Åbo: i skolor, daghem och åldringshem, stadsteatern, Samppalinna simstadion och den nya bollhallen. Samtidigt förbättras dragningskraften för centrum på många olika sätt såsom också för campus och vetenskapsparken i Kuppisområdet. Under den följande ekonomiplaneperioden dvs. 2017–2020 investerar Åbo med nästan 370 miljoner euro. Det är en betydande summa i en situation där staten hela tiden skär ner bidragen till de stora städerna och på så sätt ökar städernas kostnader. Förutom byggande och grundlig renovering investerar Åbo på många olika sätt i sina invånare. Servicen förbättras genom digitalisering, välfärden och den aktiva livsstilen främjas med hjälp av flera olika projekt och program. Således vill vi uppmuntra Åboborna att ta ansvar för sig själva och sina närmaste och anlita stadens talrika tjänster av hög kvalitet. Åbo gör gott – låt det göra gott och låt det goda cirkulera.

Palveleva Turku 2016 -voittaja:

Meidän perhe – yhteinen TeKo

Kaupunkilaiset arvostivat uutta, vahvasti perhelähtöistä lastensuojelutyön mallia, ja äänestivät sen voittajaksi. Kiitos äänestäneille ja onnittelut Mäntymäen perhekeskukseen!

• Varaa alkusammutusvälineet lähelle. • Valitse kynttilänjalka, joka ei kaadu tai syty palamaan. Käytä vain metalliasia, lasisia, posliinisia tai kivisiä kynttilänjalkoja, joissa kynttilä pysyy hyvin paikoillaan. Unohda mansetit! • Älä polta kynttilöitä helposti syttyvän materiaalin lähellä. Jätä kynttilöiden välille vähintään 5 sentin väli. Liian lähekkäin asetellut tuikut voivat roihahtaa yhteiseen liekkiin. • Älä liikuta palavaa kynttilää. • Älä jätä kynttilää palamaan yksin. • Pidä kynttilät ja tikut poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta. • Sammuta huolellisesti, mieluiten tukahduttamalla.

Old Town But Pretty Jazzy

Kuka?

Aleksi Randell, Turun kaupunginjohtaja Tehtävä: Johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten, virastojen, laitosten ja kaupungin henkilökunnan toimintaa. Suosikkipaikkani Turussa: Aurajoki ympäristöineen, joka elää ympäri vuoden.

2

Turkuposti • Julkaisija Turun kaupunki, Yliopistonkatu 27, 20100 Turku, turkuposti@turku.fi • Päätoimittaja Päivi Autere, paivi.autere@turku.fi, puh. 050 559 0410 • Kansikuva Jaska Poikonen • Ulkoasu ja taitto Zeeland Family, Teija Himberg • Paino Hansaprint Oy • Painosmäärä 121 400 kpl • ISSN 1798-4661 (painettu) • ISSN 2489-2173 (verkkojulkaisu) • ISSN 2489-2289 (äänilehti) • Jakelu Posti Oy • Seuraava numero ilmestyy 24.2.2017

Turkupostin uusien ja vanhojen juttujen ääreen voit palata myös netissä: www.turku.fi/turkuposti


KUVA: VESA AALTONEN

Sisältö

Plussat ja miinukset

4 Tänään kotona 100-vuotias Ingrid viihtyy Turussa

Miltä tuleva vuosi näyttää Turun talousarviossa? sivut 10-11

6 Hei, nyt lähdetään! Kuntoutusta ryhmässä ja kotona • Toimeentulotuki uudistuu vuodenvaihteessa

7 Kahvilla näyttelijöiden kanssa Leikkiriitelyä ja luottamusta 8 Kasvava Turku Game Academyssa pelataan e-sportsia • Tunnetko YAMKin? • Liikkuva koulu -harrasteryhmä houkut telee liikkumaan vaikka aamukasilta

8 Turun Vesiliikelaitoksen toiminnat siirtyvät Turun Vesihuollolle 9 Föli-kortin nettilataus uudistui 10 Kaupungin talousarvio ja toimintasuunnitelma 2017

Satusillat tuovat Aurajoen ylittäville kävelysilloille ennennäkemätöntä tunnelmaa. Sillat ovat kaupungin lahja turkulaisille.

Kirjastosillalla saadaan nauttia jouluisesta äänimaailmasta sekä valoista, jotka pääsevät oikeuksiinsa juuri vuoden pimeimpään aikaan. Teatterisillalle on luotu erityisesti lapsia ajatellen elämyksellinen satumetsän maisema valoineen, koristeineen ja äänineen. Satusiltojen myötä muistellaan Joulukaupunki Turun kehittymistä 20 vuoden aikana. Joulukaupungin muotoutumisesta ja Turun jouluperinteistä kerrotaan pääkirjaston lukusalin ikkunoissa esillä olevassa näyttelyssä. Joulukaupungilla on osansa myös Aurajokirannan kehittymisessä kaupunkilaisten olohuoneeksi. Osana joulukaupunkia alettiin ideoida ensin joulunajan ja sen jälkeen koko Aurajokirannan pysyvää valaistusta, joka tänä päivänä on oleellinen osa jokirannan viihtyvyyttä. Satusillat jatkavat tätä tarinaa. Satusillat valoineen ovat avoinna aina loppiaiseen asti. • Satusiltojen valosuunnittelusta on vastannut Janne Auvinen ja äänisuunnittelusta Eero Auvinen. Koristelun ja valaistuksen ovat toteuttaneet Kuntec Oy, Turku Energia ja Bright Oy.

Lue myös alareunat!

19 Lukeminen on auttamista ja antamista Haluatko lukulähetiksi? 20 Verhon takana Palomiehen 24 toiminnantäyteistä tuntia

• Aina turvanasi -kalenteri

21 Veturiyritykset säteilevät työtä ympärilleen 22 Liikuntaa kaikille turkulaisille • Uintiopetusta tarjolle niin lapsille kuin aikuisille • Vesipeuhut joulun jälkeen • Tunnelmalliset kynttiläuinnit • Aloita kuntosaliharjoittelu ABC-kurssilla • Luistelu- ja hiihtomahdollisuudet Tuyrussa • Seniorirannekkeella liikunnan iloa arkeen

11 Yritysten menestys hyödyttää koko seutua ja haastaa uudistumaan 12 Kaupunki remontissa Turussa rakennetaan vahvasti. Voimakas asuntorakentamisbuumi ennakoi talouden nousua. • Turun uusi palloiluhalli kohoaa Lemminkäisenkadulle • Katedraalikoulun peruskorjaus saatiin päätökseen

24 Svenska sidan

14 Kansainvälinen Turku Kotoutumiskoulutus reittinä työelämään

26 Jos-kolumni

• #yksiturku, monta tarinaa • Vasaramäki hakee liikunnan kipinää Kenian maaseudulta • Anna Turulle kasvot! Tule Hansakortteliin kuvattavaksi 14.–16.12.!

16 Onnea Suomi! Turku valmiina juhlavuoteen • 101 esinettä avaa ikkunoita historian • Keskustele kirjallisuudesta • Turun Filharmonisen orkesterin Change • Kultalilja-kulttuuripalkinto • Sata vuotta sitten Wäinö Aaltosen tähti syttyi taiteen taivaalle • Juhlavuoden vaikuttavin kulttuuriteko Logomossa

25 Tapahtumakalenteri

Kirkkoherra Jouni Lehikoinen pohtii, millaista olisi, jos emme pelkäisi

sivut 27–31

Tapahtuma Tapahtumakalenterissa kalenteri paljon jouluista koettavaa kokoaa Turun syksyn ja menovinkkejä aina tapahtumatarjonnan. hiihtolomille asti turku.fi/tapahtumat sivut 25–30

Sieltä löydät lisätietoa ja vinkkejä sivun aiheesta.

Löydä sähköinen Turun kaupunki: • www.turku.fi • facebook.com/turunkaupunki • twitter.com/turkukaupunki • instagram.com/turkukaupunki • youtube.com/turkukaupunki

3


Tänään kotona

100vuotias Ingrid K

Kun Ingrid Johansson syntyi, Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Ingridin ja Suomen tulevaa 100-vuotisjuhlaa vietetäänkin yhdessä vuonna 2017. Arki sujuu kotona kotihoidon ja perheen avustamana sekä välillä Portsakodissa asuen.

on viihtynyt Turussa koko ikänsä 4

uulas aamu valkenee, Portsakodin ikkunasta näkyy kappale kauneinta Portsaa – mukulakivikatu, jota reunustavat puutalot. Ingridin päivä on lähtenyt käyntiin varhain. Vietettyään viikon Portsakodin tilapäishoidon yksikössä hän palaa tänään kotiin, joka on ihan kulman takana Sofiankadulla. Ingridin poika Pertti Johansson tulee hakemaan hänet. Sitä ennen syödään vielä lounas Portsakodissa. Turun kaupungin kuudessa tilapäishoidon yksikössä, joihin Portsakodin yksikkökin kuuluu, asukkaat vaihtuvat ja asuvat välillä kodeissaan kotihoidon tai omaishoitajan avustamina.

Keisari- Ingrid syntyi Turussa tammi kuussa 1917. Suomi oli tuolkunnan loin osa Venäjän keisarikun aikaan taa, jossa keisarina ja Suo men suuriruhtinaana oli viimeisiä kuukausiaan Nikolai II. Lapsuusajan maisemat Läntisellä Pitkäkadulla ovat muuttuneet. Kotitalo ja alueen puutalot purettiin jo 1960-luvulla ja tilalle nykyisen linja-autoaseman ympäristöön rakennettiin Matkahuolto. Sisaruksia Ingridillä ei ole, mutta naapurissa asui Greta, jonka kanssa ystävyys jatkui niin kauan kuin hän eli. Gretan kanssa käveltiin yhdessä koulumatka ylös Aninkaistenkatua, Brahenpuiston läpi Kerttulin kansakouluun. Vähän myöhemmin samaa

Turku haluaa, että kaupunkilaisilla on mahdollisimman hyvä arkiympäristö. Sitä varten tulemme paikan päälle katsomaan yhdessä asukkaiden kanssa, mitä parannuksia voisimme tehdä. Katso video Runosmäen käynnistä: bit.ly/arkiymparisto


Juhlapäivä koittaa tammikuussa. Juhlaa vietetään lähipiirissä, lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa.

koulua kävi muuan Mauno Koivisto. – Eväät maitopulloineen olivat aina mukana. Koulukirjat saimme koulusta, niitä ei tarvinnut hankkia itse, Ingrid kertoo. Kansakoulun jälkeen hän suuntasi liikeapulaisten kouluun ja sieltä kauppakouluun. Koulun jälkeen alkoivat työt Valion kaupassa Vuorikadulla ja myöhemmin työvoimatoimistossa, jossa Ingrid työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana. Kotiin takaisin

Päiviin kotona Sofiankadulla kuuluu lukemista ja uutisten sekä luonto-ohjelmien katsomista televisiosta. – Ja australialaisen sarjan Kotiin takaisin seuraamista, Ingrid muistuttaa. Moni laajan kotikirjaston kirjoista on tullut luettua jo pariin kertaan ja kaupunginkirjastosta hänelle haetaan lisää luettavaa. Erityistä kirjasuosikkiaan Ingrid ei halua nimetä. Joka aamu kello seitsemän Ingrid keittää kotona ollessaan aamupuuron – totutuista tavoista pidetään kiinni. Poika ja muu perhe käyvät myös tervehtimässä. – Juomme melkein päivittäin iltapäiväkahvit, vaihdamme kuulumiset ja täytämme ristikoita. Äidiltä saa visaisimpiin kohtiin oikeat ratkaisut. Ja viikonloppuisin syödään yhdessä, Pertti kertoo. Kesäisin ulkoillaan ja vietetään aikaa yhdessä mökillä Kakskerrassa.

1950- sekä 60-luvulla, Ingrid oli kotiäitinä. Koti oli tuolloin Kaarinankadulla. – Äiti huolehti, että koti oli siisti ja ruoka pöydässä, kun perämiehen työt jättänyt ja laivanmuonittajana työskennellyt perheenisä tuli töistä kotiin, Pertti muistelee. Sekä Ingridillä että Pertillä on muistissa portaiden kävely talon ylimpään kerrokseen. Ingridillä vielä selkeämmin, kun perheeseen syntyi tyttövauva ja hän kantoi lastenrattaat ylimpään kerrokseen. Ingrid on ollut leskenä melkein 50 vuotta. Harrastukset ovat siksikin olleet tärkeitä. Niihin on kuulunut muun muassa kuorossa laulaminen, joka alkoi jo sodan jälkeen Nuorisoliiton kuorossa ja jatkui kirkkokuorossa 20 vuoden ajan. Sitä kautta on tullut myös paljon ystäviä. Vaikka jaloissa ja käsissä vaivaa onkin, Ingridin toimintakyky on kohtuullinen. Se säilyy, kun hoitaa kotona askareita. Portsakodissa toimintakykyä ylläpidetään esimerkiksi kuntosalikäynneillä. Myös karaokella ja muilla aktiviteeteilla on vireyden kannalta iso merkitys. Lisäksi vaihtuvat taidenäyttelyt ovat arjen ilona. Joulun lähestyessä käytävälle rakennetaan joulukatu. Mikaelin seurakunnan pappi käy myös pitämässä hartauksia. – Turku on paras paikka asua. Täällä on koti, on aina ollut, Ingrid sanoo vielä.

Vanhusten asumispalvelujen yksiköissä monenlaista aktiviteettia ja virikettä Asumispalveluissa järjestettävällä viriketoiminnalla on tärkeä merkitys asukkaille. Tavoitteena on mm. kohentaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä elämänlaatua. Esimerkiksi Portsakodissa on vietetty vuodesta 2008 valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää. Tuolloin asukkaat voivat valita mieleisen liikkumismuodon, esimerkiksi haravoinnin, tarkkuusheiton tai pelien pelaamisen. Ulkoilupäivien yhteydessä tärkeässä roolissa ovat avustavat opiskelijat yhteistyöoppilaitoksista sekä SPR:n vapaaehtoiset. Yksi tämän vuoden kohokohta oli, kun vanhuskeskuksiin hankittiin neljä side by side -pyörää, jotka nimettiin Kamukyydeiksi. Niillä on jo ajeltu ympäri Turkua. Asukkaille järjestetään myös erilaista ohjelmaa esimerkiksi retkiä ja juhlia, joihin voi osallistua oman kunnon ja toiveiden mukaan. • TEKSTI: TIIA LAAKSO

• TEKSTI: TIIA LAAKSO • KUVAT: JASKA POIKONEN

Harras tuksista voimaa

Ingridin ja hänen miehensä häitä vietettiin vuonna 1940. Juhlia ei juuri ehditty, sillä papin kotona tapahtuneen vihkimisen jälkeen lähistölle Jarrumiehenkadulle pudotettiin lentopommi. – Pommisuojassa vietettiin loppupäivä, Ingrid toteaa. Kun lapset Pertti ja Riitta kasvoivat

Kenen kotiin sinä haluaisit kurkata? Ehdota mielenkiintoista ihmistä tai perhettä Tänään kotona -palstalle sähköpostilla: turkuposti@turku.fi

Haluaisitko tarjota pääsyn kirjojen maailmaan myös heille, jotka eivät enää itse voi lukea? Ryhdy Lukulähetiksi. Lue lisää sivulta 21.

5


Hei, nyt lähdetään! Kuntoutujan oma motivaatio tärkeässä roolissa

Kuntoutusta ryhmässä ja kotona

Pullan pyörittämisessä tulee melkein vahingossa otettua käyttöön myös kipeä käsi.

Käytävälle on pystytetty rata, jota fysioterapeutti rauhallisesti kiertää asiakkaan kanssa. Keittiössä leivotaan toimintaterapeuttien johdolla ja aulassa on käynnissä tuolijumppa. Melkein joka huoneessa tapahtuu. Osa henkilökunnasta on käymässä asiakkaiden kotona. Nyt vieraillaan äskettäin avautuneessa Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksessa Vähäheikkiläntiellä.

K • KUVAT: TIIA LAAKSO, TARU FALENIUS JA HANNA TOLONEN

eskuksen geriatrin johtamaan tiimiin kuuluvat toimintatera peutit, fysioterapeutit, hoita jat ja aivoverenkiertohäiriö (AVH)-hoitaja. Tiimi laatii jokaiselle kuntoutujalle kuntoutussuunnitelman. Yhdellä käynnillä keskuksessa kuntoutetaan kehoa sekä mieltä ja hoidetaan muitakin asioita järjestykseen. Asiakkaalle

Geriatri sekä fysio- ja toimintaterapeutti ovat kotikäynnillä, jonka aikana katsotaan rollaattorilla liikkuminen ja tuetaan muutenkin turvallista kotona selviytymistä. Fysioterapeutti Paula Kormano tukee kuntoutujan liikkumista.

voidaan kuntoutussuunnitelman ohella laatia myös ravitsemussuunnitelma. Jatkokuntoutus suunnitellaan yhdessä moniammatillisesti. Tavoitteet kuntoutujan mukaan Sairaalasta kotiutuvalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, jossa asetetaan 1–3 kuukauden tavoitteet yhdessä kuntoutujan ja mahdollisuuksien mukaan hänen läheistensä kanssa. Tavoitteena on tukea kotiutumista eri tavoin. Kuntoutukseen kuuluvia harjoitteita tehdään niin yksin kuin ryhmissä, joita ovat esimerkiksi Me voimaantujat ja käsitera­ piaan, tasapainoharjoitteluun sekä lihasvoiman lisäämiseen keskittyvät ryhmät. Asiakkaan omalla aktiivisuudella ja innolla kuntoutua on iso rooli, keskuksen ylilääkäri, geriatri Taru Falenius kertoo. Ohjatun päiväkuntoutuksen lisäksi asiakkaalle opastetaan itsenäisesti kotona tehtäviä harjoitteita. Henkilökunta tekee myös kotikäyntejä. – Kun kuntoutus toteutetaan kotiympäristössä, se voidaan räätälöidä arjen tarpeita tukevaksi ja näin voidaan tavoitella entistä parempaa toimintakykyä, jatkaa Falenius. Asiakkaan kanssa kävellään esimerkiksi matka kauppaan, jotta reitti tulee tutuksi ja hän uskaltautuisi yksinkin liikkeelle, kertoo fysioterapeutti Paula Kormano.

Kaskenlinnan kuntoutuskeskus jatkaa sairaalassa aloitettua kuntoutusta, näin asiakas kotiu- tuu sairaalasta turvallisemmin. Milloin ja kenelle? Akuutin sairauden jälkeen toimintakyvyn äkillisesti heikentyessä trauman tai murtuman jälkeiseen tai neurologiseen kuntoutukseen Asiakkaaksi tullaan lähetteellä esimerkiksi sairaalasta kotiuduttaessa. • Lisätiedot: turku.fi/ kaskenlinnankuntoutuskeskus

• TEKSTI: TIIA LAAKSO

Toimeentulotuki uudistuu vuodenvaihteessa Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jää jatkossakin kuntien hoidettavaksi. Perusteet toimeentulotuen myöntämisessä eivät muutu uudistuksessa. Toimeentulotuki on jatkossakin henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja, mm. ravinto- ja vaatemenoja, terveydenhoitomenoja sekä asumisesta syntyviä kohtuullisia kustannuksia. Perustoimeentulon lisänä voidaan hakea täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea, jonka myöntämisestä päättää jatkossakin oma kotikunta. – Hallituksen esityksen mukaisesti täydentävänä toimeentulotukena maksettavaksi ovat jäämässä mm. lastenvaunut, huonekalut ja niihin rinnas-

6

Ritva Lavikainen (vas.) ja Leila Reivonen leipovat pullaa. He tutustuivat jo sairaalan osastolla ja nyt kuntoutus jatkuu yhdessä. Leivonta on kotona jo jäänyt, mutta taitoja herätetään uudelleen Kaskenlinnan keittiöryhmässä. Aktivointitoiminnan ryhmissä sovelletaan mm. taidemenetelmiä.

tettavat kodin hankinnat, toisen asteen ensimmäistä tutkintoa suorittavien nuorten opiskeluun liittyvät menot, edunvalvontapalkkio, hautajaiskulut sekä lapsen muut kuin tavanomaiset ja määrältään vähäiset harrastusmenot, johtava sosiaalityöntekijä Jaana Hakamäki Turun sosiaalipalveluista kertoo. Asiakkaan tulee hakea Kelasta päätös perustoimeentulotuesta ennen kuin täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemus voidaan käsitellä kunnassa. • Lisätietoa perustoimeentulotuesta: kela.fi/toimeentulotuki.

• Täydentävästä toimeentulotuesta tietoa: turku.fi/toimeentulotuki. • Tammikuun 2017 toimeentulotukea voi hakea Kelasta 1.12.2016 alkaen. Ohjeet löytyvät Kelan verkkosivuilta. • Jos kunta on tehnyt vuoden 2017 puolelle ulottuvan toimeentulotukipäätöksen, maksaa kunta toimeentulotuen niin pitkälle, kuin päätöksessä sanotaan. Kun nalla on siirtymäaikana kuitenkin oikeus tehdä päätös enintään 31.3.2017 asti. • Kunnalta saatu viimeisin toimeentulotukipäätös kannattaa säilyttää, sillä sitä tarvitaan, kun perustoimeentulotukea haetaan Kelasta ensimmäistä kertaa.

Miten sote- ja maakuntauudistus etenee Varsinais-Suomessa? Seuraa matkaa sivuilla kimpassa-allihopa.fi


Leikkiriitelyä ja luottamusta

Jokaisessa Turkupostin numerossa käymme kahvilla kaupungin työntekijän kanssa.

Turkuposti kävi kahvilla Logomo-teatterissa, jossa Turun Kaupunginteatterin vakituinen näyttelijä Eila Halonen ja vieraileva näyttelijä Taneli Mäkelä valmistautuivat Kissa kuumalla katolla -näytelmän esitykseen. Tennessee Williamsin moderni klassikko vie katsojat ja esiintyjät sukujuhlille, joilla ei säästellä sanoja eikä toisten tunteita. Eila Halonen ja Taneli Mäkelä esittävät Kissa kuumalla katolla -näytelmässä avioparia. 1950-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuvassa tarinassa Mäkelän tulkitsema Big Daddy on itseriittoinen ja omavaltainen puuvillaplantaasin omistaja, Halosen esittämä Big Mama puolestaan hänen uskollinen vaimonsa. Eila: Tanelin hahmossa on luontaista herkkyyttä, joka ei ole päässyt esiin. Öykkärimäisyys ja kovuus ovat osittain herkkyyden peittämistä. Big Daddy on sukupuolelleen asetettujen odotusten uhri, kuten Big Mamakin. Taneli: Eilan hahmo on lopulta aika viisas nainen. Äkkiseltään hän näyttäytyy alistettuna turhanhöpöttäjänä, mutta naisessa, joka pystyy elämään hirviön kanssa neljäkymmentä vuotta, täytyy olla muutakin. Eila: Big Mamassa on huumorintajua. Hahmo on itseironinen ja pystyy nauramaan itselleen. Siinä ja hahmon sosiaalisuudessa on paljon minua itseäni. Minäkin voin ihan reilusti nauraa itselleni. Taneli: Ei roolia pysty tekemään muuten

kuin itsensä kautta, vaikkei samanlainen henkilö olisikaan. Tunnistan hahmostani asioita ja luulen ymmärtäväni Big Daddyn käytöstä, vaikka en sitä hyväksykään. Eila: Olisi hirveän vaikea näytellä niin, että koko ajan tuomitsisi roolihahmoaan. Jollakin sielun sopukalla hahmoa pitää, jollei nyt ihan rakastaa, kuitenkin ymmärtää. Taneli: Kyllä! Minusta tuntuu, että Big Daddy ei itse ymmärrä itseään eikä pysty olemaan itselleen armollinen. Hahmon läheisten elämää voisi helpottua, jos hän pystyisi siihen. Eila: Mutta riitojen esittäminen näyttämöllä on kivaa. Saa luukuttaa oikein kunnolla! Taneli: Niin, kun tietää, että tämä on leikkiä. Kyllä minä silti välillä ajattelen, että nyt pitää varmistaa, ettei Eila oikeasti pahastu. Eila: En minä pahastu. Joskus harjoitusten jälkeen kotiin fillaroidessani ajattelin, että ”olipa taas tämmöinen päivä, että tuli täyslaidallinen”. Olen kuitenkin ollut tässä ammatissa niin kauan, että tiedän sen kuuluvan työhön. Tiedän myös, että Big Daddyn kaltaisia henkilöitä on todella

kiva näytellä. Enhän minä voi muuta kuin piipittää vieressä, mutta niin tämä näytelmä on kirjoitettu. Taneli: Yhdessähän sitä tehdään. Piipitys rakentaa minun rooliani ja ärjyminen puolestaan sinun rooliasi. Jotta vaikeita rooleja voidaan vielä läpi, kaiken pohjalla täytyy olla näyttelijöiden keskeinen luottamus ja kunnioitus. Voi luottaa siihen, että toinen sanoo, jos hänestä tuntuu oikeasti pahalta. Eila: Se kuuluu näyttelijän ammattitaitoon. Ja saihan Kissaa kuumalla katolla harjoitellessa nauraakin. Kolikolla on aina toinen puoli, ei mikään ole pelkkää angstia ja ahdistusta. Teosta voi katsoa humoristisemmin: kylläpä nuo käyttäytyvät naurettavalla tavalla. Taneli: Kyllä sieltä koomisiakin tasoja löytyy. Eila: Teos ei ole farssi tai komediapläjäys, mutta siinä on kuitenkin kaikkia värejä, ei pelkkää harmaata ja mustaa. Taneli: Niin kuin elämässä yleensä. Eila: Niin, pilkahduksia... Jopa ilon pilkahduksia.

Eila Halonen valmistui Suomen Teatterikoulusta vuonna 1974 ja kiinnitettiin Turun Kaupunginteatteriin vuonna 1985. Muistetaan etenkin vahvoista draamarooleistaan. Taneli Mäkelä Teatterikorkeakoulusta vuonna 1985 valmistunut freelancer-näyttelijä on esiintynyt lukuisissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja näytelmissä. • TEKSTI: SIIRI LIITIÄ • KUVA: HANNU AALTONEN

Amerikkalainen näytelmäkirjailija Tennessee Williams kirjoitti Kissa kuumalla katolla -näytelmän vuonna 1955. Teos käsittelee muun muassa perintöä, valheita ja perhe- ja parisuhteita. Turun Kaupunginteatterin uuden, lokakuussa 2016 ensi-iltansa saaneen tuotannon on ohjannut Sini Pesonen.

Kissa kuumalla katolla -näytelmän esitykset Logomo-teatterissa 7.4. asti.

7


Kasvava Turku

Mathias Ollanketo (vas.) ja Alessandro Casagrande pelaavat TGA Stratos -joukkueessa, joka kilpailee kolmessa eri liigassa. Ohjaaja Tanja Kuokkanen kokee, että pelimaailma kaiken muun ohella pikemminkin kasvattaa sosiaalisia taitoja kuin heikentää niitä.

Mikä Turku Game Academy? • Turun kaupungin nuorisopalvelujen toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota nuorisotyöllinen alusta tavoitteelliselle pelaamiselle. • Sai alkunsa 2016 alkuvuodesta Pelittää kö?-kerhosta. TGA:ssa (tällä hetkellä) kaksi aktiivista CS:GO-joukkuetta, TGA Stratos ja TGA Vapor. • Ryhmään haettiin yli 15-vuotiaita, joiden sosiaaliset kontaktit olivat pääasiassa virtuaalimaailmassa. Myöhemmin joukkue jaettiin kahteen pelitaitoerojen vuoksi. Loput pelaajat joukkueisiin haettiin Face bookin kautta. Hakemuksia tuli yli 50. • Toimintaa laajennetaan eri peleihin sekä avoimeen pelitoimintaan nyt kun oma tila koneineen aukeaa. • TGA on oman toimintansa lisäksi osallis tunut muun muassa LAN-tapahtumiin ja ollut mukana järjestämässä Vimman esports-corneria sekä Game Continues -tapahtumaa.

Game Academyssa pelataan e-sportsia

Huipputasolla ja tavoitteellisesti!

17-vuotiaat turkulaiset Alessandro Casagrande ja Mathias Ollanketo pelaavat tosissaan. Molemmat kuuluvat Turun nuorisopalvelujen tuoreeseen Turku Game Academyyn, jonka kaksi joukkuetta kilpailevat Counter Strike: Global offensive -videopelissä.

T

urku Game Academy, TGA, on täysin uudenlaista nuori sotyötä Turun kaupungin nuorisopalveluissa. Se on tavoitteellinen valmennusohjelma nuorille, joille pelaaminen voi jossain vaiheessa olla vaikka työtä. E-sports, elektroninen urheilu, on monilta osin verrattavissa ammattilaisurheiluun silloin, kun sitä pelataan korkealla tasolla. – Pelaajilla on valmentajat, ruokavalio ja kuntoiluohjelmat. Itse pelaaminen on tavoitteellista ja säännöllistä. Sykekin nousee pelin kuluessa samalle tasolle kuin huippu-urheilussa, joten ei tässä pärjää, jos ei ole hyvässä kunnossa, TGA:n ohjaaja, nuorisotyöntekijä Tanja Kuokkanen Turun nuorisopalveluista sanoo ja murtaa heti monia ennakkoluuloja. – Ei kahdeksaa tuntia tahkomista vaan kaksi tuntia suunniteltua treeniä kolmesti viikossa, hän lisää. Sekä Alessandro Casagrande että Mathias Ollanketo kuuluvat TGA Stratos

-joukkueeseen, jossa neljä viidestä kuuluu Global elite -ryhmään pelaajia: siihen kuuluu noin prosentti maailman kaikista CS:Go-pelaajista. Kotona ei aktiivipelaamista ole katsottu pahalla, sillä molemmilla salilla käyminen ja kunnosta huolehtiminen kuuluvat oleellisena osana arkeen koulunkäynnin ja pelaamisen rinnalla. – On mukava kun pelikaverit ovat täältä, voimme treenata normaaliin aikaan illalla. Jos joukkuekavereita on toiselta puolelta maapalloa, pelaaminen menee yöhommiksi ja siksi keskittyy viikonloppuun. Nyt kun meillä pian on tila kokoontua, voimme ihan fyysisestikin olla samassa tilassa, Mathias ja Alessandro sanovat. Yhdenvertaisuuden periaate toteutuu, kun erilaisista lähtökohdista olevat nuoret saavat samat mahdollisuudet. – Pelimaailma on mahdollisuus nimenomaan kehittää sosiaalisia taitoja, ei vähentää niitä, muistuttaa Kuokkanen. • TEKSTI JA KUVA: HEIDI PYHÄLAHTI

Tunnetko YAMKin? AMK-tutkintonimike on jo useimmille tullut tutuksi, mutta YAMK on monelle vielä täysin tuntematon. YAMK-tutkinto on ammattikorkeakoulun jatkotutkinto, ylempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. YAMK-koulutus antaa mm. esimiestaitoja, projektin hallintataitoja ja omaa ammattialaa syventävää osaamista; juuri sitä mitä asiantuntijoilta työelämässä vaaditaan. Ammatillisten taitojen lisäksi opiskeluaikana päivittyvät verkostot kollegojen kesken.

8

Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa YAMK-koulutuksia monella eri alalla, kaikkiaan haettavana on yli kymmenen ylempää koulutusta. Pisimpään koulutuksia on ollut sosiaali- ja terveysalalla ja uusimpana tulokkaana on kulttuurialan YAMK-koulutus, jota toteutetaan Taideakatemiassa. Siellä aiemmin kulttuurialan AMK-tutkinnon suorittaneet voivat erikoistua soveltavaan taiteeseen. Tekniikan YAMK-tutkinto vietti kymppijuhlia Turun AMK:n tekniikan YAMK-koulutus täytti lokakuussa 10 vuotta. Ensimmäinen tekniikan ylempi YAMK-koulutus toteutettiin ympäristöteknologian alalla. Tarjonta on siitä vain lisääntynyt ja tänä vuonna yhteishaussa oli mukana jo kahdeksan tekniikan eri alojen YAMK-koulutusta. Kysyntää siis on.

Ensi kevään yhteishaku on 15.3.–5.4. Seuraa oman alasi koulutusmahdollisuuksia!

– Kymmenen vuoden aikana meiltä on valmistunut yli 200 insinööriä ylempään AMK-tutkintoon. Esimies- ja johtamistaidot sekä oman alan syvempi hallinta ovat jatkuvasti lisääntyneet Varsinais-Suomen talousalueella, kehuu yliopettaja Osmo Eerola, joka on kehittänyt alan koulutusta. Koulutuksiin haetaan yhteishaussa. Jatkossa nykyisten koulutusten lisäksi aiotaan toteuttaa jatkuva haku AMK:n eri tutkimusryhmissä tapahtuvaan YAMK-koulutukseen. TEKSTI: ANNE LEHIKOINEN

• turkuamk.fi/haku

Turun Vesiliikelaitoksen toiminnat siirtyvät Turun Vesihuolto Oy:lle Puhtaan veden toimituksesta, jäteveden vastaanotosta ja vesihuollon asiakaspalvelusta vastaa 1.1.2017 alkaen Turun Vesihuolto Oy, joka on kokonaan Turun kaupungin omistama yhtiö. Muutos ei vaikuta vesihuoltopalvelujen toimittamiseen. Asiakkaiden joilla on käytössä suoramaksu tai e-laskutus tulee kuitenkin huolehtia oman pankkinsa kanssa maksupalvelusopimuksen muutoksesta. Muutoksen voi tehdä 1.2.2017 lukien. • Lisätiedot: turku.fi/vesihuolto


Jee, kasiksi Liikkuvaan kouluun! Aamukahdeksalta ensimmäiset pojat pomputtavat palloa Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön liikuntasalissa. Pian salissa juoksee, hyppii ja pelailee toistakymmentä kolmasluokkalaista. Alkamassa on Liikkuva koulu -harrastekerho.

Jos lapset vapaaehtoisesti tulevat tänne aamulla kahdeksaksi, niin en usko, että on ollut kovin tylsää, myhäilee liikunnanopettaja Paavo Korppi. Hänen työparinsa, ohjaaja Yahima Lescailles Valdes Turun Urheiluliitosta vetää alkuverryttelyn. Polttopallosta siirrytään pallotemppuihin ja treenataan pallonkuljetusta. Lopputunnilla lapset saavat valita, mitä tykkäävät tehdä. Monet jatkavat pallojen kanssa, mutta myös hyppypukki kerää uudelleen ja uudelleen innokkaita hyp-

Föli-kortin nettilataus uudistui Föli-bussikortin lataaminen netin kautta uudistui syyskuussa. Muun muassa Tuplakortin lataaminen tuli mahdolliseksi, ja arvokortin lataamiseen tuli uusia vaihtoehtoja.

Liikkuva koulu -harrasteryhmät pijöitä. Aron ja Oliver taituroivat ponnahduslaudalla, ja Ella keinuu voimistelurenkaissa. Kaikki näyttävät olevan innoissaan. – Kivointa on, että saa olla muitten kaa ja saa liikkua paljon, summaa spagaatin osaava Roosa. Kaiuskin tykkää aamukerhoista ja niin tykkää kuulemma Kaiuksen äitikin. – Äiti on sanonut, että on hyvä, ettei mun tarvii lähteä yksin kouluun yhdeksäksi, Kaius huikkaa ja juoksee takaisin pallon perään. • TEKSTI: MERJA MÄKELÄ • KUVAT: MIKA OKKO

T

upla-kortti toimii ensin arvo korttina mutta muuttuu kau sikortiksi, jos matkojen määrä ylittää 30 päivän aikana kau sikortin hinnan. Tupla-kortille ladataan aina 30 päivän kausikortin edellyttämä summa asiakasryhmän mukaan. Aikuisten kortilla tämä summa on 52 euroa. Arvokorttia voi nyt ladata joustavasti erilaisilla summilla. Pienin lataus on viisi euroa, ja 10 eurosta ylöspäin ladattavan määrän voi valita kymmenen euron välein. Kortilla voi olla saldoa enintään 200 euroa. Kausikorteille tuli mahdolliseksi ladata lisäpäiviä. Aikuisten ja lasten kausikortille voi ladata 10 lisäpäivää ja alennusryhmien korteille 8 lisäpäivää. Lisäpäivät koskevat 30 ja 90 päivän kausikortteja.

• maksuttomia ja sopivat kaikille lapsille • sisältö perusliikuntataitoja kehittävää • toimintaa koko lukuvuoden ajan aamu- ja iltapäivinä • lähes kaikissa peruskouluissa Harrastetoimintaryhmät ovat osa Turun Liikkuva koulu -ohjelmaa, jossa on tavoitteena kehittää peruskoulujen toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi ja lisätä liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia koulupäiviin ja niiden välittömään yhteyteen. Lisätietoja:

turku.fi/liikkuvakoulu

Uudistuksista saa parhaan hyödyn, kun rekisteröityy palvelun käyttäjäksi. Tällöin pääsee itse seuraamaan, kuinka paljon matkustusoikeutta on jäljellä. Tällöin saa kaikista ostoksistaan myös kuitin sähköpostiinsa. Matkakortin voi ladata edelleen myös rekisteröitymättä, jolloin kuitti pitää tallentaa itse omalle tietokoneelleen. Nettilataamisen yhteydessä kysytään kaikilta käyttäjiltä nyt kotikuntaa, mikä liittyy Föli-kuntien kustannusten jakoon. Mitä enemmän tietoa matkustajien kuntalaisuudesta on käytössä, sitä tarkemmin kustannukset voidaan jakaa kuntien kesken.

Nettilatauksen osoite on pysynyt samana: nettilataus.turku.fi

Pienennä paperivuorta – ota käyttöön e-lasku! Saat vaihdettua Turun kaupungin laskut sähköisiksi verkkopankkisi e-laskupalvelussa. Tarvitset tähän laskun saajan henkilötunnuksen sekä viimeisimmän laskun viitenumeron. Pieni vaiva joka palkitsee: ei enää turhaa paperia eikä tili- ja viitenumeroiden naputtelua!

9


Kaupungin talousarvio ja toimintasuunnitelma 2017

Turku tekee työtä talouden tasapainottamiseksi

Ulkoiset toimintamenot sisäiset laskutukset eliminoitu

Muut 5 %

Turun kaupungin talousarvio vuodelle 2017 on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunki on karsinut menojaan ja jäntevöittänyt toimintaansa tavoitteiden mukaisesti, mutta lisätoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat välttämättömiä.

Kilpailukykysopimus ja muut valtion toimenpiteet muuttavat kaupunkien tulo- ja menorakennetta ja tekevät toimintasuunnitelmien laatimisesta entistä vaikeampaa. – Osa valtion tekemistä julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä on siinä mielessä poikkeuksellisia, että kuntien tulorahoitusta leikataan arvioihin perustuen eikä säästön todellisesta toteutumisesta ole varmuutta. Taloussuunnitelmakauden suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut työllisyy-

den ohella tulorahoituksen heikko kehitysennuste, kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo. Kaupungin bruttoinvestoinnit ovat ensi vuoden talousarviossa 112 miljoonaa euroa. Investointien painopiste on kasvatus- ja opetuspalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa sekä uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamisessa.

Palvelujen ostot 44 % Henkilöstökulut 41 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3%

1 274 M€

Avustukset 7%

• TEKSTI: PÄIVI AUTERE

Lainaa 4 233 €/ asukas Hyvinvointi

Menot 1 441 M€ toimialoittain

sisältää kaupungin sisäisen laskutuksen

Sivistys

Kiinteistö

Vapaaaika

Ympäristö

Yhteiset toiminnot Palvelukeskukset ja konsernihallinto

658 M€

312 M€

124 M€

68 M€

64 M€

215 M€

Korjattavat kohteet

10

• Kaupunginteatteri • Samppalinnan maauimala • Vuokkokoti – tehostetun palveluasumisen yksikkö • Koulu: Katedralskolanin liikuntasali, Pansio, Turun Uudet kohteet Suomalainen Yhteiskoulu, • Koulu Kakskertaan Luostarivuori, Pallivaha, • Päiväkoti Iso-Heikkilään ja Puolala, Puropelto Raunistulaan • Tehostetun palveluasumisen yksikkö Nummeen • Palloiluhalli Kupittaalle • Monitoimitalo Yli-Maariaan ja Moikoisiin

Hyvinvointi 4 540 Lue lisää vuoden 2017 talousarviosta: turku.fi/talousarvio


Plussat ja miinukset Yritysten menestys hyödyttää koko seutua ja haastaa uudistumaan

Miltä tuleva vuosi näyttää Turun talousarviossa? + Kaupungin kunnallisvero pysyy

ennallaan 19,50 prosentissa. + Kaupungin nettovelka pienenee 35 miljoonaa euroa. + Työllisyyden hoitoon on tehty lisäpanostuksia. + Viimeiset tilastot osoittavat yritysten liikevaihdon kääntyneen kasvuun kaikilla toimialoilla. + Henkilöstömäärässä on tavoitteen mukaista laskua 84 henkilötyövuotta. + Sairaanhoitopiirillä on mahdol lisuus keventää Turun maksu rasitusta mm. kiky-sopimuksen myötä + Valtio vähentää kuntien velvoitteita

Suomen hallituksen toimenpiteet vaikuttavat kaupungin talouteen negatiivisesti. – Velvoitteiden vähentäminen vähentää tulorahoitusta ja edellyttää toimintaa sopeuttavia päätöksiä. – Kilpailukykysopimuksella arvioidaan olevan Turun talouteen 14,7 miljoonan euron välitön negatiivinen vaikutus. – Ammatillisen koulutuksen järjestä misen valtionosuudet laskevat 4,8 miljoonaa euroa. – Investointien rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista velkaa 100 miljoonaa euroa.

Toimintaympäristön kehitysnäkymät ovat Turun seudulla lupaavia. Turulle kertyy yhteisöverotuloja muun muassa kaupungissa toimivien lääketeollisuusyritysten hyvästä menestyksestä. Lähivuosina myös Meyer Turun telakan tilauskannan ja Uudenkaupungin autotehtaan positiivinen kehitys antavat eväitä seudun talouden ja työllisyyden elpymiseen.

M

eyerin telakan alihankintaverkostoineen arvioi daan työllistävän vuoteen 2024 mennessä noin 10 000 työntekijää. Toimialan ulkopuolelle hei jastuvien kerrannaisvaikutusten kanssa puhu taan jopa 30 000 työpaikasta. Turun kaupunki haluaa osaltaan tukea riittävän ja osaavan työvoiman löytymistä. Kaupungin vetovastuulla on käynnistetty meri- ja valmistavan teollisuuden tarpeisiin pohjautuvan, kaikki koulutusasteet kattavan osaamisen ja koulutuksen kehittämispaketin valmistelu. Työtä tehdään yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja tiiviissä yhteydessä sidosryhmiin, muun muassa ministeriöihin, maakunnan liittoon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Koulutusjärjestelmään haetaan pysyviä ja vaikuttavia muutoksia, ei kertaluonteista toimenpidepakettia. Aivan kuten meriteollisuuden tuotannossakin katsotaan pitkälle eteenpäin. – Perheomisteinen telakkayhtiö Meyer Turku tavoittelee tuotantokapasiteetin nostoa aivan uudelle tasolle. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä edellytetään vastaavaa näköalaa ja pitkäjänteisyyttä, sanoo yhteiskuntasuhteiden päällikkö Esa Tuomisto Turun kaupunkikehitysryhmästä. Tavoitteena ei ole pelkästään koulutuksen volyymin nosto, vaan lisäksi tarvitaan panostusta esimerkiksi sisältöjen ja oppimismenetelmien uudistamiseen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. – Tarvitsemme uusia ratkaisuja myös uudelleenkoulutukseen sekä täydennys- ja muuntokoulutukseen. Nykytilanteessa meriteollisuus koetaan entistä houkuttelevampana uravaihtoehtona, joten on tarjottava reittejä alan vaihtajille sekä työtä etsiville. Myös nykyisille työntekijöille kaivataan joustavia täydennyskoulutusratkaisuja, Tuomisto kertoo. Uudistetun koulutusjärjestelmän toivotaan olevan valmis 2018 kevään yhteishaussa. Onnistuessaan koulutuskokonaisuus lisää kotimaisen työn osuutta esimerkiksi tulevissa suurissa laivaprojekteissa.

Ulkoiset toimintatuotot Myynti 39 % Maksut 28 %

Muut 8%

271 M€

Tuet ja avustukset 10 % Vuokrat 15 %

Turku on työpaikka yli 10 000:lle

Kunnallisvero 19,5 %

Henkilötyövuodet toimialoittain 2017 Yhteiset toiminnot

(palvelukeskukset, konsernihallinto)

1 098

Sivistys 3 632 Smart city for smart people Kärkihankkeet ovat kaupunkikehittämisen johtotähtiä

Vapaaaika 613 Kiinteistö 208 Ympäristö 173

Koulutushankkeita Käynnissä • • •

ESR-rahoitteinen kone- ja metallialan koulutuksen vetovoimaa kehittävä KOMEA tulevaisuus -hanke Turun AKK:n maahanmuuttajakoulutukset Kaupungin käynnistämät teknillisen korkeakouluyhteistyön kehittämishankkeet

Tulossa • • •

Kärkialojen työvoimahautomot käynnistyvät 2017. Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen osalta uudistuksen valmistelu tapahtuu Merikoulutusfoorumissa, jossa ovat mukana kaikki teknisen alan oppilaitokset ja myös Meyerin telakkaoppilaitos. Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun AMK ovat käynnistäneet oman yhteisen valmistelunsa, jossa ovat mukana myös Turku Future Technologies -sopimuksen teknilliset kumppaniyliopistot Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto.

Turku on käynnistänyt vuoden 2016 aikana neljä mittavaa kärkihanketta: • Keskustan kehittäminen • Turun kampus ja tiedepuisto • Digitaalisten palvelujen kehittäminen • Palveluohjauksen uudistaminen Vuonna 2017 käynnistyy viides kärkihanke, joka korostaa kestävää ja älykästä, uudet teknologiset mahdollisuudet hyödyntävää kaupunkikehitystä. Siihen sisältyy myös Turun tavoite hiilineutraalista kaupungista vuoteen 2040 mennessä.

11


Kaupunki remontissa

Turku rakentaa! Kuuluu yllättävän hyviä uutisia. Turussa rakennetaan vahvasti. Voimakas asuntorakentamisbuumi ennakoi talouden nousua. Rakentaminen on kiihtynyt myös muualla Suomessa, mutta Turusta puhutaan rakentamisen kuumana kaupunkina.

R

akennusvalvontajohtaja Reima Ojala kertoo, että hänen ural laan tilanne on poikkeukselli nen, rakentamisen kasvu nopeus on ennätyksellinen. – Viime vuonna rakennuslupia myönnettiin 1 100 asunnolle, tämän vuoden luku on jo nyt kaksi kertaa niin paljon, lähes 2 300. Lupia on myönnetty tänä vuonna jo useammalle asunnolle kuin yhtenäkään vuonna viimeiseen kymmeneen vuoteen. Eikä kysymys ole pelkistä myönnetyistä luvista. Kun aloitettuja asuntoja oli vuosi sitten 690, nyt niitä on 1430. – Rakentaminen on tällaista, Ojala kertoo. Suuret muutokset ovat hyvin tyypillisiä ja kaikki tapahtuu hyvin nopeasti. Näin suurta nousua kuitenkaan ei ole ollut 15 vuoteen. Jo viime vuoden elokuussa pystyi rakennusvalvonnan tilastojen perusteella arvioimaan, että tilanne oli muuttumassa. Tämä sai vahvistuksen Rakennusteollisuuden tilastoista, joiden mukaan Suomi kääntyi nousuun viime vuoden syyskuussa. Rakentamisen kasvua pidetään talouden kasvun ennakkosignaalina, mikä näkyy myös Turun tilastoista. – Ei tämä tähän lopu. Vireillä olevia hankkeita on paljon, Ojala kertoo. Turku kasvaa myös asukasluvun perusteella jo kymmenettä vuotta peräkkäin.

Nyt ollaan luvussa 185 908. Erittäin tärkeä perusta kasvulle on se, että telakan tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2024. Sen vaikutus alihankintaketjuineen on erittäin suuri.

Jouluksi omaan Länsiselliin Tarkastusinsinööri Andreas Salosen ja lupa-arkkitehti Perttu Niemisen kanssa päästään katsomaan yhtä Turun kiinnostavimmista kohteista, Kakolaa. Ollaan Turun kunniapaikalla, jossa aikaisemmin majoitettiin lähinnä kunniattomia kansalaisia. Nyt Kakola Yhtiöt Oy rakentaa täyttä häkää vanhojen kiviseinien sisään uusia asuntoja. – Puolet asunnoista on jo myyty, kiin-

Myönnetyt rakennusluvat kerrosneliöinä (m2) Luvut ovat ajanjaksolta 1.1.–28.10. kolmelta vertailuvuodelta

223 377 m2 98 882 m2

107 497 m2

2014

2015

teistöneuvos Olli Ojala kertoo As Oy Länsisellin asunnoista. Hän kertoo, että ensi vuoden jouluksi asukkaat pääsevät uusiin koteihinsa. Tahti Kakolanmäellä on kiivas. Kakola Yhtiöiden rinnalla Pohjola Rakennukselle nousee kaareva rivitalo As Oy Turun Linnahuippu Kakolan mäen rinteeseen upealle paikalle. Hartela rakentaa As Oy Turun Kakolankalliota näköalapaikalle Portsan kupeeseen. Lupia on eri yhtiölle jo kuudelle kerrostalolle, kahta uumoillaan lisää. Turun kaupunki lyö kokonaisuuteen oman leimansa. Kakolanmäki saa vetovoimaa uudesta funikulaarista, jolla matka taittuu Aurajoen tuntumasta ylös mäelle. – Funikulaarin kilpailutus on juuri nyt menossa, kiinteistötoimialan toimialajohtaja Jouko Turto kertoo.

Uusia kaupunginosia, uusia asukkaita Kohteita on paljon. Turkulaiset saavat pian tottua uusiin nimiin kartalla: Linnakaupunginosaan Turun linnan tuntumaan rakennetaan Harppuunakorttelia, tuloillaan on myös Kirstinpuisto, Jaakkoo Taara, Herttuankulma ja Vaasanpuisto. Edelleen radan kaupungin puolelle syntyy Linnanfältti ja Turku Energian kokonaisuus. Andreas Salosen mukaan uutta on se,

2016

että rakennetaan uutta ja vanhaa, kivitaloa ja puukerrostaloja. Perttu Nieminen näkee myös työpöydällään uudet trendit, erilaisia asumisen vaihtoehtoja riittää. Pääpiirteissään asunnot ovat kuitenkin entistä pienem piä. Palvelut; kahvilat, ravintolat ja kuntosalit ovat kuin ihmisten uusia olohuoneita. Myös Skanssiin rakennetaan lisää, Ratapihan alueella kehittyy Logomo siltoineen, Fabriikki ja Matkakeskuksen alue kehittyvät. Jo nyt rakennetaan myös Telakkarantaa, Barkeria ja Suikkilan kartanon aluetta.

Suomi rakentaa, Turku eturivissä – Nyt rakennetaan 90-prosenttisesti n ­ imenomaan kerrostaloja. Sama suhde­ luku on paitsi luvissa myös jo aloitetuissa rakennuksissa: aloitettuja pientaloja on 80, muita asuntoja 1348, Ojala laskee. Ojala katsoo, että yleinen taloudellinen tilanne on jo kääntynyt Suomessa. Kymmenen suurimman kaupungin osalta kehitys on sama. Huippukaupunki on Vantaa, jossa on myönnetty luvat 4000 asunnolle. – Voimassa, vireillä ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on tuleville vuosille asuntoja noin 65 000 asukkaalle, toimialajohtaja Cristina Hovi ympäristötoimialalta kertoo. Ei ole epäilystäkään. Turku kasvaa. • TEKSTI: SINI SILVÀN • KUVA: HANNU AALTONEN

Kakolan Länsisellin kellari.

Tiesitkö että Koulukatu oli ennen Läntinen Torikatu?

12

KUVA: RISTO LAHTINEN

Katso oman katusi nimihistoria Turun karttapalveluun avatusta nimistöstä: opaskartta.turku.fi Jos huomaat nimitiedoissa täydennettävää, laita vinkki siitä palautepalveluun: turku.fi/palaute

Esteettömän pääsyn Kakolanmäelle tarjoavan Funikulaarin järjestelmätoimitus on parhaillaan tarjouskilpailussa ja valinta ratkeaa joulukuussa. Tämän hetken aikataulun mukaan Funikulaari on käytössä syksyllä 2017.


KUVA: RISTO LAHTINEN

Rakenteilla Juha Kohonen ja Teemu Palo ovat ylpeitä tulevasta palloiluhallista.

Turun uusi palloiluhalli kohoaa Lemminkäisenkadulle Turun uuden palloiluhallin tarina ulottuu vuosikymmenien taakse. Hallin sijaintipaikka on vaihdellut vuosien mittaan, mutta nykyinen paikka, ns. Triviumin tontti Lemminkäisenkadulla, nousi lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi palloiluhallille. Nyt hallia on rakennettu puoli vuotta, ja työtä on jäljellä vielä vuoden verran. Töiden kokonaislaajuus on noin 9 580 bruttoneliötä.

P

alloiluhalliin tulee tilat yli 2 500 hengen katsomolle sekä kan sainvälisten lentopallopelien vaatima 12,5 metrin tilakorkeus. Hallissa voi lentopallon lisäksi pelata mm. koripalloa, käsipalloa, salibandya ja futsalia sekä voimistella. Palloiluhallin rakennuttaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy, ja rakentamisesta vastaa Lemminkäinen. Hallin on suunnitellut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikan arkkitehti Teemu Palo. Turun kaupunki tulee halliin päävuokralaiseksi. Hallissa on kaksi kerrosta sekä kellarikerros ja parvi. Alimmalla tasolla ovat pukuhuoneet ja urheilijoiden lämmittelytila sekä kenttä tarvikevarastoineen. Katutasolla ovat sisäänkäynnit, lipunmyyntipisteet, kahviot ja kulku katsomoihin. Toisessa kerroksessa on aitioita sekä M&M Kuntotalon toimipiste. Myös parvella on M&M Kuntotalon tiloja. Palloiluhallin työmaatoimistossa on meneillään suunnittelukokous. Arkkitehti Teemu Palo ja hankekehityspäällikkö Juha Kohonen Lemminkäiseltä tapaavat säännöllisesti työmaalla suunnittelukokouksissa ja käyvät läpi ajankohtaisia asioita. – Lemminkäinen on tehnyt pitkään yhteistyötä APRT-arkkitehtitoimiston kanssa. Olemme olleet tyytyväisiä heidän työhönsä, ja sitä kautta yhteistyö jatkuu myös palloiluhallin projektissa, kertoo Kohonen. Kaupunkilaisille hanke konkretisoitui viimeistään, kun Triviumin maamerkkinä toiminut tiilipiippu kaadettiin kuluvan vuoden maaliskuussa. Lemminkäinen aloitti työt tontilla samoihin aikoihin, kun vanhaa teollisuusmaata vietiin pois.

Hallin runko nousee parhaillaan. Samoin maanrakennus on käynnissä. Keväällä päästään sisävalmistustöihin, jolloin myös työmaan vahvuus nousee korkeimmilleen. Myös talotekniikka-asennukset, väliseinät ja lattiavalut alkavat keväällä. – Kaksi kolmasosaa rungosta on asennettu tähän mennessä, ja viimeinen kolmannes valmistuu vielä tämän vuoden aikana, Kohonen jatkaa. Palloiluhallin rakentaminen ja suunnittelu etenevät lomittain, sillä aikataulu on niin tiivis. Asia tiedettiin etukäteen ja siihen osattiin valmistautua. Käyttäjien tarpeista tulleita muutostoiveita on tullut vielä rakentamisen alettua. Rakennus valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Työt ovat edenneet aikataulussaan, ja suurilta yllätyksiltä on vältytty. Lähtökohdat suunnitteluun olivat haasteelliset. Tontti on suhteellisen pieni ja ahdas, ja sisätiloissa kuntosalin mukaantulo toi omat vaatimuksensa. – Kun palloiluhallin nykyinen muoto sujautettiin tontille ja asiat loksahtivat paikoilleen, niin kyllä se oli onnistuminen ja iso asia meille, kertoo arkkitehti Teemu Palo. Kaikilla osapuolilla oli sama tahto: palloiluhallin rakennuksen tuli olla oma, ei jatkoa naapurille. Pyrkimys ei ollut tehdä halvinta mahdollista hallia, vaan haettiin näyttävyyttä ja erottautuvuutta, joka ilmenee vielä vuosienkin päästä. – Olemme täällä kaikki ylpeitä hankkeesta ja mukanaolosta, päättävät Kohonen ja Palo. • TEKSTI JA KUVAT: NOORA KALLIO

Seuraa palloiluhallin valmistumista 10 minuutin välein päivittyvistä kuvista teknologiakiinteistot.fi/fi/science-park/palloiluhalli

Kaupunginteatteri • Julkisivutyöt ja uuden säänkestävän corten-teräksen asennustyöt ovat alkaneet. • Väliseinämuuraukset ja talotekniikan asennustyöt jatkuvat. • Päänäyttämön katsomon työt ovat alkaneet. Samppalinnan maauimala • Purkutyöt ja uuden vedenkäsittely järjestelmän edellyttämät mittavat louhintatyöt on tehty. • Auringonottotasot on kunnostettu. • Altaan pinnoitustyöt ovat alkamassa. • Ensi vuoden puolella aloitetaan sisä valmistustyöt ja mm. uuden kioski-/ huoltorakennuksen tekeminen. Syvälahden monitoimitalo • Perustukset ja pihan vahvistukset ovat valmiit. • Runko valmistuu tämän vuoden puolella ja vesikattotyöt käynnistyvät. • Vuonna 2017 ja vuoden 2018 alussa tehdään sisävalmistustöitä ja tekniikka-asennuksia. • Valmis kesän 2018 lopulla. Fabriikin alue • YIT:n ensimmäisen asuintalon runko työt ovat käynnissä, kohde valmistuu vuoden 2018 alussa. • Pysäköintialueen (124 autopaikkaa + 3 invapaikkaa) rakentamista aloite taan tänä vuonna.

• Logomon sillan rakennesuunnittelu valmistuu kesällä 2017. Tavoitteena on saada silta valmiiksi vuoden 2018 aikana.

Suunnitteilla Kauppatori • Torin rakennussuunnittelu (mm. ra- kennukset, sähkö- ja vesipisteet) on käynnistymässä vuoden vaihteessa. • Talvella 2016–2017 tarkennetaan myös arkeologian tarpeita teettämällä koekaivauksia seitsemässä eri koh dassa torilla. Koekaivaukset tehdään syvimmillään kolmeen metriin. Koe kaivausten avulla saadaan määriteltyä lopullisten kaivausten tarve ja laajuus. • Rakentaminen käynnistyy aikaisin taan loppuvuodesta 2017. Yli-Maarian Ypsilon • Ypsilon-monitoimitaloon on suunni teltu tulevan ala- ja yläkoulu, varhais kasvatusta, kirjasto, nuorisotoimi, kouluterveydenhuolto ja neuvola. • Mikäli suunnitteluvaiheen tuloksen perusteella päätetään edetä toteu tukseen, aloitetaan rakentaminen vuoden 2017 alussa. Raunistulan ja Tallimäen päiväkodit • Entisen Kastun koulun tilalle rakenne taan Raunistulan päiväkoti vuoden 2017 loppuun mennessä. • Tallimäen päiväkoti valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

Katedraalikoulun peruskorjaus saatiin päätökseen

Reilun vuoden kestänyt peruskorjaus valmistui aikataulun mukaisesti lokakuun puolessa välissä. Peruskorjauksessa talotekniikka ja kaikki sisäpinnat uusittiin sekä julkisivu, ikkunat ja piha kunnostettiin. Rakennuksen museaalinen arvo ja alkuperäinen värimaailma huomioitiin kunnostuksessa. Turun Museokeskus oli hankkeessa vahvasti mukana. – Alkuperäiset värit tutkittiin huolellisesti ja näitä samoja värisävyjä pyrittiin myös käyttämään. 1970 -luvun peruskorjauksen valkoiset sävyt muutettiin enemmän kohteen historiallista luonnetta kunnioittavampaan värikkäämpään muotoon, taustoittaa rakennuttajainsinööri Jouni Anttila Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitokselta. – Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään ”museokoulu”, vaan rakennus on sisältä moderni oppimisympäristö, jossa kaikki nykypäivän vaatimukset on huomioitu, Anttila sanoo. Tiloja on lukion lisäksi terveydenhoidolle, keittiölle, Folkhälsanille ja Arbikselle. Koulutyö alkaa tiloissa tammikuun alussa. • TEKSTI: EEVA SIMOLA • Katso lyhyt video, jossa sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen esittelee 740-vuotiaan Katedraalikoulun ja suomalaisen koululaitoksen alun: bit.ly/katedraalikoulu.

Katso video Turun rakennusbuumista bit.ly/rakennusbuumi

Läs mer på svenska sidan 24

13


Kansainvälinen Turku Kotoutumiskoulutus toimii reittinä työelämään Kotoutumiskoulutus on aikuisille maahanmuuttajille suunnattu noin vuoden mittainen opiskelujakso, jonka tarkoitus on antaa opiskelijalle suomen tai ruotsin kielen taito sekä perusvalmiuksia suomalaiseen työelämään.

T

urun seudulla on useita kou luttajia, joista suurin on Turun aikuiskoulutuskeskus (AKK). AKK:ssa on meneillään yh deksän kotoutumiskoulutuksen ryhmää. Maahanmuuttajille on AKK:ssa myös ammatillisia koulutuksia, jotka suuntaavat työvoimapulasta kärsiville aloille. Parhaillaan on käynnissä hoiva-avustajan, puhdistuspalvelualan ja teknisen eristäjän koulutukset. Lisäksi moni maahanmuuttaja opiskelee ammattiin samoissa ryhmissä kantasuomalaisten kanssa. – On myös hyvin tavallista, että opiskelija lähtee työelämään tai ammatilliseen koulutukseen jo kesken kotoutumiskoulutuksen, kertoo koulutuspäällikkö

Sari Kinnala AKK:sta. Kotoutumiskoulutus toteutetaan AKK:ssa neljänä moduulina, joista kolmas ja neljäs ovat työharjoittelu- ja koulutuskokeilupainotteisia. Koulutuskokeilussa opiskelija osallistuu oman alansa ammattiopintoihin. Sen kautta selviää usein tarkemmin opiskelijan taitotaso. – Osa opiskelijoista on saattanut työskennellä pitkään esimerkiksi rakennuksilla, mutta ei ole selvää, mitä töitä hän on siellä tehnyt ja mitä osaa, selittää ohjaava opettaja Susanna Talvitie. Osalla maahanmuuttajista on korkeakoulutus, mutta vaikkapa juristin osaaminen ei ole helposti siirrettävissä toiseen kieleen ja kulttuuriin.

Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, jossa maahanmuuttaja omaksuu suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotouttamisella taas tarkoitetaan kotoutumisen aktiivista edistämistä ja tukemista. Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleisvastuu kotouttamisen kehittämisestä ja kaikkien toimijoiden järjestämien kotoutumispalvelujen yhteensovittamisesta. Tärkeä yhteistyökumppani kotouttamistyössä on työhallinto. • Kotoutumista käsittelevä artikkelisarja: turku.fi/kotoutuminen

• TEKSTI: ELINA TEERIJOKI • KUVA: ESKO KESKI-OJA

#yksiturku, monta tarinaa

tärkeää, että maahanmuuttaja pääsee tutustumaan kaikkeen siihen, mitä uudessa kotikaupungissa on yleensä mahdollista tehdä. Uuden ystävänkin voi siinä sivussa saada, sanoo Ronja Hilli. Ronja itse on asunut pariin otteeseen ulkomailla ja kertoo jo siinä nähneensä, kuinka yksin voi jäädä. On tärkeä löytää joku, joka tutustuttaa paikalliseen kulttuuriin. Samaa sanoo kampanjan koordinaattori Kati Leskinen Turun vapaa-aikatoimialalta. – Miten kukaan voi sopeutua uuteen kaupunkiin ja kulttuuriin, jos ei tunne paikallisia ihmisiä? hän toteaa. – Joulukuussa uudet Turku-kaverit pääsevät esimerkiksi edullisesti uimaan tai maksutta museoon. Olisi hienoa, että turkulaiset lähtisivät joukolla mukaan, sillä kavereita odottaa noin 200 maahanmuuttajaa, vinkkaa Leskinen.

Raman ja Vian lähtivät konserttiin uusien Turku-kavereiden kanssa

K

Kotoutuminen

urdit Raman ja Vian Karimi ani, 9, muuttivat Iranista Suo meen ja Turkuun vajaa kaksi vuotta sitten. Kantasuoma laisia ystäviä on vielä melko vähän, mutta turkulaiset ovat ottaneet pienen perheen hyvin vastaan. – On tärkeää tuntea olevansa kotona, vaikka kotimaa on kaukana, Raman sanoo. Turku kannustaa #yksiturku-kampanjalla suomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisiin. Olli Mustosen tahtipuikko heilahtaa ja Beethovenin juhlava die Weihe des Hauses jylähtää Turun filharmonisen orkesterin la-

valta. Pienen tytön silmät suurenevat ja sormet puristuvat lelukissan ympärille, toinen käsi hakeutuu isän käteen. Ihastunut huokaus. Tämä on ensimmäinen kerta konsertissa nykyisessä kotikaupungissa ja ensimmäinen ilta yhdessä ”kantaturkulaisten” kanssa muuten kuin kouluun liittyen. #yksiturku-kampanjan lipuilla turkulainen Ronja Hilli ja hänen ystävänsä saivat kumpikin viedä yhden maahanmuuttajataustaisen konserttiin: kavereiksi sattuivat Vian ja Raman Karimiani. – Tällaiset kampanjat helpottavat uusien ihmisten kohtaamista. On myös

14

Anna Turulle kasvot! Turun kaupunki kuvaa sata turkulaista itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaan moniarvoisen Turun kunniaksi. Tervetuloa kuvattavaksi 14.–16.12. klo 10–20 Turun keskustayhdistyksen tiloihin Hansakortteliin, Eerikinkatu 2, 2 krs.

Uusien ystävien ja yhdessätekemisen aito kaipuu Vian toi lelukissan mukaan Triptyykkikonserttiin. Taustalla isä Raman Karimiani ja Turku-kaveri Ronja Hilli.

Iranin Mahabad jäi taakse, kun isä ja tytär Karimiani muuttivat turvaan Turkuun, jossa Vianin täti jo asui.


Kenian Chepyuangin koulussa ei nipoteta säännöistä. Koko porukka juoksee pallon perässä ja se on hauskaa. Lue lisää Vasaramäen kummikoulusta ja katso tunnelmavideo Keniasta: turku.fi/kenia

Vasaramäki hakee liikunnan kipinää Kenian maaseudulta Kenialaiset liikkuvat yli kaikkien suositusten, suomalaiset korkeintaan rimaa hipoen. Vasaramäen koulu hakee liikunnan iloa Keniasta Turkuun. Kenialaisille liikkuminen on veressä. Vettä haetaan pitkien matkojen päästä ja koulutie taivalletaan kuoppaisia teitä pitkin tai mäen yli loikkien. Vapaa-ajalla ja koulun välitunneilla kenialaislapset liikkuvat toisin kuin suomalaiset. Kun meillä Suomessa pelit ja leikin ovat aika tarkoin säädeltyjä, Keniassa liikutaan vapaammin.

Myös Vianin isoveli muutti lähelle, Saloon. – Vaimoni oli kuollut auto-onnettomuudessa ja Iranin poliittinen tilanne nyt on sellainen, no... Minut olisi vangittu. Me viihdymme Turussa hyvin, kukaan meistä ei ole kohdannut mitään ikävää. Kieli vain on yhä hankala, naurahtaa nyt täyspäiväisesti suomea Arffman Consultingin kotouttamiskoulutuksessa opiskeleva Raman. – Isälle se on vähän vaikea, mutta ei minulle, napauttaa välillä isänsä puheita tulkkaava Vian. – Tykkään koulusta ja opettajista. Ja kielistä! Kohta alkaa ruotsikin. Englantia osaankin jo aika paljon, Turun normaalikoulun kolmatta luokkaa käyvä tyttö luettelee ja laulaa lurauttaa välillä. Hyvin Turkuun kotiutunut ja sosiaalinen tytär auttaa myös isää kotoutumaan. Raman toivoo lisää konsertti-illan tapaisia mahdollisuuksia harrastaa yhdessä syntyperäisten suomalaisten kanssa. Konsertin jälkeen molemmat ovat kiitollisia ja valmiita lähtemään vastaavaan tapahtumaan uudelleen. – Pitää vain uskaltaa lähteä ja olla avoin. Ystäviä kaipaa aina, ja suomenkie-

Vasaramäen koulun rehtori Jyrki Välimäki on vieraillut vasaramäkeläisten kummikoulussa Mogotion maaseudulla Chepyuangissa ja todennut tämän eron. Miten edes osa liikunnan kipinästä voitaisiin tartuttaa suomalaislapsiin? Siinäpä kysymys. Välimäen mukaan Suomessa pitäisi keskittyä perusliikuntaan eli juoksemi-

seen, hyppelyyn ja heittämiseen. Turhan vaikeat ja monimutkaiset liikuntalajit saattavat himmentää liikunnasta ilon. Vasaramäen koulun lisäksi lukuisat muutkin turkulaiskoulut ovat kansainvälisesti verkottuneita. Varsinkin lukioissa yhteydet ulkomaille ovat hyvin yleisiä. • TEKSTI JA KUVA: LASSI LÄHTEENMÄKI

Mustonenhan on yhtä ekspressiivinen kuin iranilaiset kapellimestarit. #yksiturku yhdistää ja muistuttaa, #yksiturkuettä Turku on yhteinen – oli turkulaisuus kampanjalipuilla alkuperäistä tai ihan joulukuussa mm. tuoretta sorttia. • Uinti ja kuntosali ImpivaaNykyvauhdilla • TEKSTI JA KUVA: HEIDI PYHÄLAHTI ran uimahallissa koko muunkielisiä päivän: 7., 14., 21. ja 28.12. on Turussa • Naisten uintivuorot Petreyli 20 000 loppuMuunkielisten määrä Turussa 1990–2015 ja liuksen uimahallissa lauantaivuodesta 2016. arvio kehityksestä 2016–2020 sin 3., 10. ja 17.12. klo 16–18.30. • Miesten uintivuorot Petreliuksen uimahallissa sunnuntaisin 4., 11. ja 18.12. klo 16–18.30. • Museon sisäänpääsy itselle ja maahanmuuttajakaverille. Lippuja saa nuorten taide- ja toimintatalo Vimmasta, Aurakatu 16. Lippua hakiessa saa samalla turkulaiskaveria kaipaavien maahanmuuttajaryhmien yhteystiedot.

listen ystävien kanssa yhdessä tekemällä ja kokemalla oppisi kielenkin nopeammin, Raman sanoo Vianin avustuksella. Ja mitä Triptyykki-konserttiin tulee, se oli molemmista upea ja jotenkin kotoisa: itse aikoinaan pianoa soittanut Raman huikkaa vielä Ronjalle, että loistava Olli

#yksiturku-tapahtumat • kalenteri.turku.fi hakusanalla yksiturku • Facebook-sivulta Monikulttuurisuus Turussa.

15


Onnea Suomi!

Turku valmiina juhlavuoteen 31.12.2016 uuden vuoden aaton päätteeksi ”tavallinen” vuosi 2016 vaihtuu itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuodeksi, jota vietetään koko vuoden 2017 ajan. Juhlavuoden vastaanotto televisioidaan Helsingistä, mutta myös Turussa on tavallista riehakkaampaa aatto-ohjelmaa Suomi 100 -juhlien alkamisen merkiksi. Luvassa on aiempaa enemmän ääntä, valoa ja iloa, sekä yhdessä tekemisen ja kokemisen elämyksiä. Lapsille ja perheille on oma juhlavuoden avaustapahtumansa ja lisäksi jokivarteen on suunnitteilla kaikkia kaupunkilaisia osallistavia uusia tapahtumia, joista jokainen voi poimia omaan aikatauluunsa ja juhlatuulensa sopivimmat. Mukana aatto-ohjelmassa on toki myös perinteitä: Tuomiokirkon hartaus alkaa kello 23, jonka jälkeen kuullaan kirkon portailta tuomiorovastin ja kaupungin edustajan puhe sekä Maamme-laulu. Laivaston soittokunta

16

säestää ja Laulun Ystävien komea suurkuoro laulaa musiikkiesityksissä. Aattoillan päättää – ja samalla itsenäisyyden juhlavuoden avaa – sinivalkoinen ilotulitus jokirannassa juhlivien kaupunkilaisten iloksi ja itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi. Tapahtuma-alueen ravintoloissa voi juhlavuoden avajaisia jatkaa vaikka aamun tunneille asti. Aattoillan ohjelmapisteet ja tarkka aikataulu julkaistaan joulunalusviikolla. Liikenne tapahtuma-alueilla pyritään rauhoittamaan jalankululle ja julkista liikennettä ohjataan palvelemaan juhlijoita.

Suurtapahtumien superkesä Jo heti alkuvuodesta on sähinää Touko Laaksosen taiteen ympärillä: ensi-iltansa saavat Tom of Finland -musikaali ja elokuva sekä elokuvan tekemisestä ja Laaksosen elämästä kertovat näyttelyt. Visit Touko –kulttuurimatkailuhanke tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa Tom of Finland -teeman ympärillä. Erityisesti keskikesän suurten yleisötapahtumien odotetaan kunkin houkuttelevan kymmeniä tuhansia katsojia, niin turkulaisia kuin matkailijoitakin. Euroopan kulttuuriperintötapahtuma European Heritage Congress saapuu Turkuun toukokuussa, värikäs ja äänekäs kansanperinnetapahtuma Europeade heinäkuussa ja itsenäisyyden ajan kulttuuritekoja ja taiteilijoita juhlistava Vuosisadan kulttuurigaala lokakuussa. Tall Ships Races tavoittelee neljän päivän aikana jopa puolen miljoonan yleisöä Aurajoen rannoille. Vuoden 2017 Paavo Nurmi Games järjestetään Nurmen 120. syntymäpäivänä. ”Voittamattoman” juoksijamme menestys rohkaisi aikoinaan meitä suomalaisia olemaan ylpeitä isänmaastamme ja vahvisti myös kansallistunteemme kehittymistä. • TEKSTI: MARI PUUTIO KUVAT: SANNA MOISALA JA SUOMI 100/JUHA METSO

Turku tukee Suomi 100 -ohjelmatuotantoa Turun kaupunki on järjestänyt vuonna 2016 kaksi Suomi 100 -yhteisöavustushakua. Niihin on tullut lähes 150 hakemusta. Esitetyt hankkeet ovat laajasti yhteiskunnan eri alueilta. Monipuolista ja mahdollisimman monien saavutettavissa olevaa ohjelmaa mahtuu vuoteen vielä lisääkin, joten ideoiden työstämistä kannattaa edelleen jatkaa. Turun seuraava avustushaku aukeaa keväällä 2017. Vaikka avustushakuihin ei osallistuisikaan, otetaan kaupungin Suomi 100 -viestintään mieluusti mukaan myös itsenäisesti tuotettuja juhlahankkeita, jotka herättävät innostusta ja iloa kaupunkilaisissa.

Yritykset mukaan! Myös yritysten toivotaan syttyvän juhlavuoden vietosta. Juhlateot voivat olla tuotteita, palveluita tai suomalaisen työn kunnioittamista. Tehdään juhlavuosi yhdessä! • Lisätiedot: turku.fi/suomi100


101 esinettä avaa ikkunoita historiaan

Keskustele kirjallisuudesta

Turun kaupunginkirjastossa kotimaista kirjallisuutta juhlitaan ensi vuonna 10 kertaa eli jokainen itsenäisyyden vuosikymmen saa vuoden 2017 aikana oman kirjallisuusviikkonsa.

Turun museokeskus julkaisi marraskuussa uuden kirjan 101 esinettä. Nimensä mukaisesti kirja esittelee 101 esinettä museon kokoelmista. Esitimme kirjan toimittaneelle Henna Yläselle neljä (ei satayksi) kysymystä kirjasta. Mistä idea kirjalle sai alkunsa? 101 esinettä -julkaisussa pääosassa ovat Turun museokeskuksen ainutlaatuiset kokoelmat ja kiehtovat esineet. Halusimme jakaa nämä hienoudet kaupunkilaisten kanssa.

Kunkin kuukauden ensimmäisellä viikolla kuullaan studia generalia -luento itsenäisyyden vuosikymmenen tärkeistä, usein mediakatveeseen jääneistä kirjoista. Tavoitteena on esitellä varsinkin suomenruotsalaista kirjallisuutta, runoutta sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Samalla viikolla järjestetään myös paneelikeskustelu, johon kutsutaan myös aktiivinen lukija kirjastonkäyttäjien joukosta. Ohjelmaan sisältyy lisäksi uusi teemalukupiiri sekä kirjanäyttely. Sarja on kaupunginkirjaston versio Kirjastoseuran ja YLE:n sarjasta 101 kirjaa, joka toteutuu lähinnä verkossa ja äänikirjoina. Merkkivuosi näkyy myös näyttelyissä ja monissa muissa kirjaston tapahtumissa, esimerkiksi keskustelusarjassa Minun Kalevalani alkuvuodesta 2017 sekä monikielisessä Kalevalan ääneenlukumaratonissa Kalevalan päivänä. Kirjastoseuran ideoimassa Lukuseikkailussa ääneen päästetään lukevat lapset. • TEKSTI: NINA HUURREVAARA

Miten esineet valikoituivat kirjaan? Kirjaan valitut esineet ovat osin pitkän pohdinnan tuloksia ja osin onnekkaita löytöjä. Laaja joukko museon työntekijöitä valikoi mukaan sekä kokoelmien helmiä että vähemmän tunnettuja harvinaisuuksia. Mukaan haluttiin mahdollisimman laaja kirjo erilaisia esineitä esihistoriasta nykypäivään. Millaisia tarinoita esineet kertovat? Kirjan esineet eivät kerro yhtä yhtenäistä tarinaa – sen sijaan keskenään hyvin erilaiset esineet muodostavat yhdessä mielikuvitusta kutkuttavia kokonaisuuksia ja erikoisia vastakkainasetteluja. Teksteissä näkökulmaa vaihdetaan maalta kaupunkiin, terveydestä sairauteen, lasten leikeistä vallan kamareihin, kauneusihanteista käyttövaatteisiin ja taidekäsityöstä tehtaisiin.

KUVA: SEILO RISTIMÄKI

Miksi juuri sata ja yksi esinettä? 101 esinettä juhlii sata vuotta täyttävän Suomen rikasta historiaa ja Turun moniäänistä menneisyyttä nostamalla esiin mielenkiintoisia tarinoita, arkisia ahertajia ja koskettavia kohtaloita. Museotyössä katsotaan aina kohti tulevaisuutta: museoiden tulee edistää ymmärrystä kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä, sekä säilyttää aineellista ja visuaalista kulttuuria tuleville sukupolville. Sadasensimmäinen esine kuvaa sitä, että työ jatkuu koko ajan. • TEKSTI: HANNA-SANNI LÄHDENIEMI

101 esinettä -julkaisu tulee myyntiin mm. Turun linnan ja Wäinö Aaltosen museon museokauppoihin joulukuun aikana.

Change Turun filharmonisen orkesterin Suomen satavuotisjuhlavuoden suurtuotanto “You must be the change you wish to see in the world” eli Change nostaa esille kansainvälisiä humaaneja teemoja.

Ja Kultaliljan saa…

Satavuotias Suomi juhlii itsenäisyyden ajan kulttuurin tekijöitä ja tekoja Vuosisadan Kulttuurigaalassa Logomossa 18.10. Suorana TV1:llä televisioitava iltajuhla huipentuu suuren yleisön äänestämän Vuosisadan Kulttuuripersoona tai -teko -palkintoluokan voittajan julkistamiseen. Suomalaisen kulttuurin luovuutta ja monimuotoisuutta kunnioitetaan jakamalla gaalan palkintoina Kultalilja-patsaasta teetetyt pienoismallit. Kultalilja on Suomen tunnetuimman kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen noin metrin korkuinen puinen, kullattu veistos 1920-luvulta. Se hankittiin vuonna 2014 yksityiskokoelmasta Ruotsista Turun kaupungin taidekokoelmiin. Lehtikullalla päällystetyt pienoiskopiot jaetaan eri palkintoluokkien voittajille. Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randellin johtaman palkintoraadin kokoonpano ja monimuotoiset palkintoluokat julkistetaan keväällä.

Ehdota Vuosisadan Kulttuuripersoonaa ja -tekoa: kulttuurigaala.fi

Katso Vuosisadan kulttuurigaalan Kultalilja-video: kulttuurigaala.fi/kadonneen-kultaliljan-arvoitus

Changen teemat kytkeytyvät kansakuntamme historiaan, nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen ja ottavat kantaa yleiseen rauhattomaan maailmantilanteeseen. – Change ammentaa inspiraationsa Mahatma Gandhin Satyagraha-termistä. Rauhanomaisen vastarinnan välineenä musiikin universaali sävelkieli ei tarvitse yhteistä puhuttua kieltä viestin välittämiseksi, kommentoi intendentti Emilie Gardberg. Changeen kuuluu kuusi kokonaisuutta, joihin jokaiseen kuuluu konsertti, luento ja oheistapahtumia. – Teemme vaikuttavan musiikkimatkan, jossa inhimillisyys ja kunnioitus nousevat keskeiseen asemaan, Gardberg kertoo. Tammikuun konsertissa kuullaan Beethovenin 9. sinfonia, huhtikuussa Šostakovitšin Leningrad, toukokuussa Stravinskyn Kevät-

uhri, elokuussa Wagnerin Parsifal, syyskuussa Góreckin Surullisten laulujen sinfonia ja marraskuussa Pauliina Isomäen Vuorisaarna-oratorion maailman kantaesitys. Kaikille avoimessa luentosarjassa pääsevät ääneen taiteen ja tieteen asiantuntijat. – Puheenvuoroissa käsitellään musiikin, taiteen ja muun syvähenkisen elämän merkitystä ja vastuuta yhteiskunnassa, kuten rauhantyössä, yhteisöllisten traumojen käsittelyssä ja ympäristön suojelussa, kertoo luentosarjan koonnut musiikintutkija, dosentti Susanna Välimäki.

Muutoksen symbolina joutsen Change-sarjaan kuuluvat tapahtumat tunnistat joutsenesta. – Origamijoutsen valikoitui sarjan tunnukseksi, koska joutsen edustaa muutosta ja rauhaa. Sen ajatellaan olevan toivon lähettiläs. Joutsenta pidetään pyhänä eläimenä eri mytologioissa, ja laulujoutsen on myös Suomen kansallislintu, kuvailee tunnuksen suunnitellut Johanna Lahti. Change toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston, Turun kaupunginkirjaston ja nuorisopalvelujen, Donner-instituutin, Turun AMK:n, Turun musiikkijuhlien ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa. • TEKSTI: PAULA KAHTOLA • tfo.fi/change2017

17


Sata vuotta sitten Wäinö Aaltosen tähti syttyi taiteen taivaalle Suunnilleen sata vuotta sitten, lokakuussa 1916 avattiin Ateneumissa Turkulaisten Taiteilijain näyttely. Siitä tuli Wäinö Aaltosen läpimurto pääkaupungissa. Ensimmäisen kerran hänen teoksiaan oli ollut julkisesti esillä jo keväällä Turun Taideyhdistyksen 25-vuotisnäyttelyssä Turun taidemuseossa, missä nuoren taiteilijan veistokset saivat innostuneen vastaanoton. Nousukiitoa siivitti arvostelijoiden ylistyksen ohella Suomen Taideyhdistyksen uraansa aloittelevalle kuvanveistäjälle myöntämä Löfgrenin stipendi. Nuorelle Aaltoselle myönnetty stipendi oli erityistapaus, sillä Suomessa ei tuolloin vielä annettu opetusta kuvanveistossa. Jos mieli saada klassisen alan koulutuksen oli hakeuduttava ulkomaisiin akatemioihin. Niihin kuuroutumassa olleella suutarinpoika Aaltosella ei ollut pääsyä ensimmäisen maailmansodan traagisina vuosina. Niinpä Aaltonen ahkeroi senkin edestä Puolalanpuistossa sijaitsevan Albatrossin ylimmän kerroksen ateljeessa. Turun Sanomien päätoimittaja Pontus Artti oli jo edellisenä vuonna havainnut Aaltosen lahjat ja tarjosi taiteilijalle työtilan sekä taloudellista tukea. Aaltonen ei kuitenkaan ollut aivan itseoppinut kuvanveistäjä. Akateemisesti koulutettu kuvanveistäjä Felix Nylund toimi opettajan sijaisena Turun piirustuskoulussa ja saattoi painottaa myös veistotaiteen saloja. Lisäksi Wäinö Aaltonen toimi opintojen loppuvaiheessa kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena ja marmoriveistosten punkteeraajana. Kiven raakatyöstön perusteet hän oppi rakennuskivien louhijoilta lapsuudenkodin lähellä Hirvensalossa. Turussa ja Helsingissä näyttelyissä nähdyt veistokset Puupoika, marmoriin veistetty Nuorukaisen pää ja

Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi huipentui marraskuussa 2011, kun Suomen kiinnostavimpiin tiloihin kuuluva Logomo avattiin Mikko Heiniön säveltämällä Eerik XIV -oopperalla. Nyt Logomossa todistetaan jälleen merkittävää kulttuuritekoa, kun siellä saa maailman kantaesityksensä yli 120 vuotta yleisöltä kadoksissa ollut ooppera Die Kalewainen in Pochjola.

O etenkin Mallin käsivarsi eli Syleily osoittivat poikkeuksellista plastista hahmotuskykyä. Myös esillä ollut ja nykyään Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva Hiekkakivinen naisen pää on hienovarainen tutkielma, jossa naisen huiviin käärityt hiukset kehystävät pehmeinä aaltoina otsaa ja ohimoita. Teoksessa voi havaita vielä opettajana toimineen Nylundin veistosten roomalaisen klassismin symmetrisyyttä, mikä karsiutui pian Aaltosen taiteesta. Suomen itsenäisyyden alussa veistosten tunnusmerkeiksi tulivat sileän ja karkean pinnan voimakkaat rinnastukset, epäsymmetrisen kierteinen liike ja sensuelli lyyrisyys. • TEKSTI: RIITTA KORMANO • WÄINÖ AALTONEN: HIEKKAKIVINEN NAISEN PÄÄ, 1915. KUVA: TURUN MUSEOKESKUS / RAAKKEL NÄRHI.

WAM 50 vuotta Vuonna 1967 valmistuneen museon juhlavuotta juhlistetaan upeilla näyttelyillä pitkin vuotta 2017. Juhlavuoden aloittaa suurnäyttely Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata. Näyttely peilaa Suomen itsenäisyyden aikaa Wäinö Aaltosen taiteen kautta. Näyttelyssä on esillä veistoksia, maalauksia, grafiikkaa ja piirroksia Wäinö Aaltosen uran alkuvaiheista 1960-luvulle saakka. Esillä on myös eduskuntatalon istuntosalin alkuperäinen kullattu veistossarja ennen kuin teokset palaavat eduskuntaan sekä 1920-luvulta peräisin oleva Kultalilja. Näyttely on avoinna 13.1.–7.5. • wam.fi

18

Juhlavuoden vaikuttavin kulttuuriteko Logomossa

opperan tapahtumat sijoittuvat Pohjolaan ja tarina perustuu Ka levalaan. Kalevalan päivänä 28.2. ensiillassa oleva teos esitetään saksaksi ja tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi. Oopperan ohjaaja Tiina Puumalaisen mielestä Suomen juhlavuoteen sopii erityisen hyvin teos, joka yhdistää kansanperinteen, klassisen oopperamuodon ja modernin visuaalisen teatterin, ja todistaa näin kulttuurin ja taiteen ajattomasta voimasta. Oopperan taiteelliselle työryhmälle oli alusta asti selvää, että tulkinnan on oltava raikas ja moderni. – Die Kalewainen on ohjaajalle innostava haaste: kerrottavana on hieno tarina jossa on sankareita ja jumalia, suurta rakkautta ja taistelua hyvyyden puolesta. Nämä aiheet eivät koskaan vanhene. Tunnistettavaa tätä päivää on vaikkapa huoli omasta lapsesta, rikastumisen himo ja havainto, että todellinen onni löytyy sydämestä, Puumalainen kertoo innostuneena. Pohjolasta nousee Louchi Oopperan tähti, sopraano Johanna Rusanen-Kartano on mukana peräti viidessä erilaisessa Suomi 100 -vuotta juhlistavassa teoksessa. – Die Kalewainen in Pochjola eroaa muista tietysti sävellysajankohtansa vuoksi. On todella mielenkiintoista tuoda maailmankantaesitykseen teos, jonka sävelkieli peilaa tätä maailmaa 120 vuoden takaa. Kalevalan tutut henkilöt ja tapahtumat heräävät eloon aivan toisella,

Videoita ja lisätietoa Die Kalewainen in Pochjola -oopperasta: kalewainen.fi

Johanna Rusanen-Kartano eurooppalaisella tavalla, kun niihin puhaltaa hengen saksalainen säveltäjä, Rusanen-Kartano sanoo. Oopperassa Louchen roolin tulkitseva sopraano odottaa innolla harjoitusten alkua ja työskentelyä ohjaaja Tiina Puumalaisen kanssa. – Viimeksi tein hänen ohjauksessaan Reinveren Puhdistuksen Aliiden. Tuskin maltan odottaa vahvan Louchen hahmon syntymistä, varsinkin kun näyttämöllä ovat vastapelureina tämän hetken kuumimmat suomalaisnimet maailmalla, tenori Christian Juslin ja baritoni Tommi Hakala. • TEKSTI: LIISA KETOMÄKI?

Esityspäivät: 28.2. / 2.3. / 4.3. / 7.3. / 9.3. / 11.3. Liput myynnissä Lippupisteessä.

TAITEELLINEN TYÖRYHMÄ: • Leif Segerstam, kapellimestari • Tiina Puumalainen, ohjaaja • Tommi Hakala, Ilmarinen • Kaisa Ranta, Ismo • Petri Lindroos, Väinämöinen • Johanna Rusanen, Louchi • Christian Juslin, Achti Lemminkäinen • Anna Danik, Luonnotar • Chorus Cathedralis Aboensis • TFO


Lukeminen on auttamista ja antamista

sin hänen pöydällään. Nainen ei enää nähnyt hyvin. Hän luuli, että tarjouduin itse jäämään ja lukemaan, mutta en uskaltanut, koska ajattelin, että minun täytyy tehdä vain määrätyt hommat – imuroida ja viedä ruokaa asukkaille. Muistan ikuisesti miten kova naisen pettymys oli, kun jätin hänet yksin huoneeseen. Silmistä sammui valo. – Minua jäi vaivaamaan ajatus yksinäisistä, tylsistyneistä vanhuksista.

24-vuotias Taika Kulha lukee vanhainkodin asukkaille kirjoja ääneen. Lukulähetiksi herätti ajatus: mitä toivoisin, jos en enää itse pystyisi lukemaan?

K

ello on viisi, päivällinen on ohi. Osa kolmososaston asukkaista istuu vielä päivä salissa, toiset suuntaavat huoneisiinsa. – Mitä täällä tapahtuu, huikkaa 91vuotias Aino Kaukonen käytävältä. Kerttulin vanhainkodin oleskelutilassa 24-vuotias opiskelija Taika Kulha on levittänyt kirjoja pöydälle. Parvekkeen ikkunoista tulvii valoa, lintujen laulu rikkoo tilan odottavan tunnelman. – Haluatko tulla kuuntelemaan, kun luen teille, vastaa Taika kysyjälle. Aino parkkeeraa sohvalle. Alkamassa on lukuhetki. Taika on yksi Turun kaupunginkirjaston monista lukuläheteistä, jotka käyvät lukemassa ääneen vanhuksille heidän kotonaan, vanhainkodissa. Monille oikea koti on silti toisaalla.

– Miten täältä pääsee kotiin, kysyy Aino jo ennen kuin lukuhetki ehtii alkaa. – Minä tulin lukemaan tänne teidän nykyiseen kotiin, Taika vastaa rauhallisesti. Taika käy lukemassa vanhuksille joka toinen viikko ja lukuhetki kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin. Periaate on, että niin kauan luetaan kuin osallistujat jaksavat kuunnella. Yleensä kuulijoita on kolme tai neljä, mutta yksikin ihminen on lukukerran arvoinen vapaaehtoiselle. Taika oli miettinyt vapaaehtoistöiden tekemistä jo kauan, mutta ei löytänyt itselleen sopivaa toimintaa. Halu tehdä työtä juuri vanhainkodin asukkaiden kanssa juontaa juurensa lukioaikojen harjoitteluun vanhainkodissa. – Kerran olin hakemassa astioita erään naisasukkaan huoneesta ja kysyin, haluaisiko hän lukea naistenlehteä, jonka huoma-

Teollisuusneuvos ensimmäistä kertaa lukutuokiossa Sinisen meren takana, siellä päin mistä aurinko nousee, aukeaa kullankeltaisten viljapeltojen keskellä jokien halkoma maa. Kaunis kuningatar Ingrid sai sen aikoinaan häälahjaksi puolisoltaan ja kuningattaren mukaan koko maata ruvettiin kutsumaan Inkeriksi. – Tuollaista juttua en ollut kuullutkaan aikaisemmin, vaikka olen niin monia kirjoja lukenut, Aune Heinonen kommentoi. Taika on valinnut luettavaksi inkeriläisiä satuja, koska aiemmilla lukukerroilla on ollut mukana inkeriläinen rouva. Sitten vuorossa on tarinoita suomalaisista haltijoista ja lopuksi muutama Elina Karjalaisen pakina. Yleensä luettavana on juuri lyhyitä tarinoita. Vaikka kaikki silminnähden nauttivat ääneen lukemisesta, tärkeimmäksi anniksi muodostuu juttelu, toisten ihmisten läsnäolon tankkaaminen. Keskustelut heittelehtivät aiheesta toiseen. – On muuten historian ensimmäinen kerta, kun teollisuusneuvos istuu täällä lukutuokiossa, heittää Erik Eriksson. Hän kertoo olevansa paitsi insinööri, myös entinen huippu-urheilija, lajeinaan

käsipallo ja koripallo. Urheilija ei ehtinyt paljon lukea, mutta insinööriksi oli sitten jo pakko päntätä. – Matkakertomukset olivat suosikkejani. Matkustelin paljon, kertoo puolestaan Aune. Lukutuokiossa ei kilpailla siitä, kuka on lukenut eniten. Erikillä ja Aunella on ihan omanlaisensa kisa meneillään. – Meillä on kilpailu siitä, kumpi täyttää 100 vuotta ensimmäiseksi. Voittaja saa pusun poskelle, veistelee 91-vuotias teollisuusneuvos 98-vuotiaalle kaverilleen. Soilikki Forsström käy välillä tarkistamassa, jättikö hän huoneensa oven auki. Kun tsekkaus on tehty, mieli palaa muistoihin. On ikävä aviomiestä, mökkiä, merta. – Muistan, kun mökillä Velkualla satoi rakeita, Soilikki toteaa. Kello on puoli seitsemän. Teollisuusneuvos kaivaa kalenterin taskustaan. Eihän insinööri järjestelmällisistä tavoistaan pääse. Taika auttaa lukemaan merkinnän. – 18.30 iltapala – Jokohan sitä saa? On aika pakata kirjat reppuun. Yhdessä sovitaan, että seuraavaksi luetaan matkakertomuksia. – Jännitin aluksi, että miten osaisin olla vanhusten kanssa, kun minulla on niin vähän kokemusta. Olen huomannut, että riittää, kun on oma itsensä. – Lukeminen tarkoittaa auttamista ja antamista. Tiedän, että voin pienellä teolla saada aikaan hyvää. Olen myös miettinyt, mitä toivoisin, jos en pystyisi enää itse lukemaan. Haluaisin, että joku lukisi minulle. • TEKSTI JA KUVA: KATI LESKINEN

Haluatko lukulähetiksi? Infotilaisuudet 12.12. ja 15.12. klo 17–18.30 pääkirjastossa. Ilmoittautumiset: Katarina Kapiainen, katarina.kapiainen@turku.fi, p. 050 594 7235.

Lukulähetit ovat kaupunginkirjaston vapaaehtoisia, jotka käyvät palvelutaloissa ja vanhainkodeissa lukemassa ääneen ikäihmisille. Voit valita, kuinka usein, mitä ja missä käyt lukemassa. Toivomme vapaaehtoisilta kuitenkin sitoutumista säännöllisiin käynteihin.

Laivateollisuudenkatu 26 Metsä Jukka Hakanen, Level 11 crew ja Osmo

Turku sai viisi uutta suurta seinämaalausta

Turun nuorisotyön 70-vuotisjuhlavuosi toi taidetta harmaisiin seiniin.

Ursininkatu 4 Night walk Arsek & Erase

Lemminkäisenkatu 9 Kupittaanpuisto Jukka Hakanen ja Osmo

Kaskenkatu 5 Osmo was here Osmo

Lataa Citynomadi-sovellus mobiililaitteeseesi ja lähde bongaamaan teokset kaupunkikierroksella – tai kulje reitti osoitteessa citynomadi.com > Katutaidetta Turussa

Luostarinkatu 16 Pino Jukka Hakanen

19


Verhon takana

Palomiehen 24 toiminnantäyteistä tuntia

ilmasäiliö paineilmalaitteessa kuluu loppuun. Se ei ole kevyttä hommaa ja hiki nousee pintaan jokaisella. Viikkoharjoituksissa treenataan vaihtelevasti pelastajien eri tehtäviä, jokainen oman erikoistumisensa mukaan. Jokaisella pelastajalla täytyy olla tietty määrä suoritettuja harjoituksia vuoden aikana ja niitä voivat olla esimerkiksi pintapelastus, köysityöskentely, ensihoito, korkealta pelastaminen, MIRG tai kemikaalionnettomuus.

Kello lyö 7.55, kun paloesimies aloittaa ”aamuapellin” eli aamupalaverin Turun keskuspaloaseman kalustohallissa. Paikalla on kaksi työvuoroa.

E

dellisen päivän vuoro käy läpi juuri töihin saapuneen vuoron kanssa autojen ja kaluston mahdolliset puut- teet sekä muut hoidettavat asiat. Sitten 24 tuntia töissä ollut vuoro päästetään nukkumaan ja tuoreen vuoron esimies jakaa paikat pelastusyksiköihin. Keskuspaloasemalla palomiehet sijoitetaan sammutus-, säiliö-, nostolava- ja sukellusyksiköihin, ambulanssiin tai palomestarin kuljettajaksi. Vielä varusteiden nouto sekä autojen tarkastus ja vuoro on valmis aamu-Lynciin. Lync-kokoukseen osallistuu työvuoro maakunnan jokaiselta vakituiselta paloasemalta ja siinä käydään läpi esimerkiksi vuorovahvuuksia ja ajankohtaisia asioita. Kello yhdeksän aamukahvit keskeyttää hälytys. 402, rakennuspalo keskisuuri. Tupakan tumppi on alkanut kärytä vuoteessa. Tulipalo ei ole kui-

tenkaan vielä ehtinyt kunnolla syttymään, joten tällä kertaa selvitään säikähdyksellä. Vuoro palaa takaisin paloasemalle ottamaan vastaan päiväkotiryhmän, joka on tullut tutustumaan paloasemaan. Paloasemilla käy viikoittain useampia erilaisia tutustumisryhmiä, joista useimmat tutustuvat paloautoihin ja pelastajien työhön. Tänään töissä on myös palomies Mika Pukari, joka vastaa vuoronsa paineilmahuollosta. Paineilmalaitteet puretaan, pestään ja testataan säännöllisesti, mikä on hyvän työturvallisuuden edellytys. Välillä miehet käyvät lounaalla, minkä jälkeen jokainen jatkaa tahoillaan huoltoja siivoustöitä. Kun kello tulee 14.30, vaihtuu asemapalvelus viikkoharjoitukseen. Vuorossa on kylmäsavuharjoitus, mikä tarkoittaa tänään juoksua juoksumatolla täysissä varusteissa niin kauan, että yksi

Kello 17 alkaa liikuntavuoro. Tänään pelataan lentopalloa. Keskuspaloasemalla on yläkerrassa liikuntasali, jossa pelataan lentopallon lisäksi usein salibandyä. Paloaseman tiloista löytyy myös kuntosali sekä juoksumattoja ja kuntopyöriä. Metsälenkille ei työvuorosta noin vain pääsekään, sillä keikalle on lähdettävä minuutin sisällä hälytyksestä. Tällä kertaa peli saadaan pelata keskeytyksettä ja miehet siirtyvät suihkun kautta ruokapöytään eväiden ääreen. Joskus ruokaa tehdään porukalla etenkin sivuasemilla, mutta keskuspaloasemalla siihen jää harvoin aikaa. Ruuan jälkeen huoltotyöt jatkuvat, kunnes klo 21 niin sanottu aktiivipalvelusaika päättyy ja pelastajat siirtyvät lepäämään. Yölläkin ollaan silti hälytysvalmiudessa, keikat eivät kellonaikaa katso. Aamupalalle siirrytään klo 6.30, minkä jälkeen siistitään vielä paikat, pestään ja tankataan autot sekä viedään pois pyykit. Klo 7.55 on aika vaihtaa jälleen vuoroa ja uudet miehet odottavatkin jo kalustohallissa aamuapellin alkamista. Keskuspaloaseman vuoro oli tällä kertaa melko rauhallinen, hälytyksiä tuli seitsemän kappaletta. • TEKSTI: MARIA NYKYRI, VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS

Keskimäärin Varsinais-Suomen alueella on vuodessa noin 8 500 pelastustoiminnan hälytystä, mikä tarkoittaa noin

23 hälytystä/ vuorokausi.

Kalenteriporukan suosikiksi nousi kuva auringonlaskuun kävelevistä MIRG-palomiehistä Turun lentokentällä. MIRG-toiminnasta lisätietoa: vspelastus.fi/mirg

20

Aina Turvanasi -kalenteri Facebookissa: facebook.com/ainaturvanasi2017

Tunnelmoi turvallisesti! Tutustu kynttiläturvallisuuteen sivulla 2


Yhdessä tekeminen sujuu tässä porukassa. Kalenterin tekijät vasemmalta: palomies Jussi Leivo, asemamestari Jenika Ylikauppila, tiedottaja Maria Nykyri ja palomies Mika Pukari. Kuvasta puuttuu palomestari Mika Lankinen.

Aina Turvanasi -kalenteri muistuttaa pelastajan ammatin monipuolisuudesta Palomies on oikeasti monitoimimies, sillä nykyaikaiset pelastajat ovat monen asian ammattilaisia. Varsinais-Suomen pelastuslaitos haluaa tuoda esiin pelastajien työn monipuolisuutta sekä haastavuutta ja on julkaissut Aina Turvanasi -hyväntekeväisyyskalenterin vuodelle 2017. Kalenteri ei ole perinteinen tyttö- tai poikakalenteri, vaan kalenterikuvat keskittyvät erilaisiin pelastustehtäviin. Kaikki kuvat ovat lavastettuja, mutta niistä on pyritty tekemään mahdollisimman autenttisia. Kalenterin tuotto ohjataan kokonaisuudessaan Turun ensi- ja turvakoti ry:n kriisi- ja väkivaltatyöhön. Kalenteri on tehty pitkälti vapaaehtoisvoimin ja kuvaajana toimi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palomies Jussi Leivo.

Aina Turvanasi -hyväntekeväisyyskalenteri (15 €) verkkokaupassa: ainaturvanasi2017.mycashflow.fi PELASTUSLAITOS • KUVAT: EEVA HÄMÄLÄINEN JA JUSSI LEIVO, VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS

Kalenterikuvat ovat lavastettuja, mutta mahdollisimman autenttisia. Ne eroavat todellisuudesta siinä, että oikeassa pelastustehtävässä on aina mukana enemmän pelastajia.

Turun seudulla on iso keskittymä pieniä ja suuria terveysalan ja lääkekehityksen yrityksiä. Manja Aholan ja Lasse Leinon mielestä on suuri etu tehdä yhteistyötä lähellä sijaitsevan kumppaniyrityksen kanssa.

Veturiyritykset säteilevät työtä ympärilleen Isojen, kansainvälisten yritysten merkitys elinkeinoelämälle on tärkeä. Parhaimmillaan syntyy erikoisosaamiseen perustuvia klustereita, joissa pienet ja isot yritykset hyödyntävät toinen toistensa osaamista ja luovat samalla uutta työtä. Turun kärkialat, meri- ja lääketeollisuus, etenevät vahvojen veturiyritysten vedolla.

H

yvä esimerkki klusterista on perinteisen turkulaisen lääketeollisuuden ympärille rakentunut tutkimusorga nisaatioiden ja yritysten verkosto. Sen sisällä pieni turkulainen lääkeannostelu- ja lääkekehitysyritys DelSiTech Oy on sopinut yhteistyöstä terveysalan maailmanlaajuisen Bayerkonsernin kanssa silmäsairauksien hoitoon tarkoitetun annosteluteknologian jatkokehittämisessä. Bayerin Turun yksikkö edesauttoi vahvasti sopimuksen syntymistä ja on aktiivisesti mukana yhteistyössä. – Olemme erittäin iloisia, että saimme Bayerista kumppanin ja voimme jatkaa teknologiamme kehittämistä. Lisäetu on, että olemme molemmat Turussa ja Bayerilla on vahvaa osaamista polymeerien käytöstä lääkeaineiden pitkäaikaisessa annostelussa, DelSiTechin toimitusjohtaja Lasse Leino kertoo. Yhteistyö mahdollistaa DelSiTechin patentoiman annosteluteknologian ke-

hittämisen valmiiksi tuotteeksi sekä teol­li­ sen tuotannon ja markkinoinnin maailmanlaajuisesti. Lääketuotteilla siihen kuluu yleensä noin 8–12 vuotta testausvaiheineen.

ja lääkettä vapautuu muutaman kuukauden ajan päivittäin tarkasti mitoitettu annos. Silikakantaja on ihmisen elimistössä luonnostaan esiintyvää piiyhdistettä, joka on täysin biohajoavaa, Lasse Leino kertoo.

Uudesta teknologiasta hyötyvät sekä potilaat että lääkevalmistajat

Ovet auki maailmalle

Bayer maksaa DelSiTechille etappimaksuja tuotekehityksestä, kaikki kaupallistamiskulut ja lisenssimaksuja valmiin tuotteen käytöstä. – Bayer saa oikeuden käyttää DelSi­ Techin teknologiaa omien silmälääkkeiden­ sä annosteluun. Se on meille etu, sillä lääk­keiden annostelu oikealla tavalla s­ il­mään on yksi suurimmista haasteista silmä­lääkkeiden kehittämisessä. Yhteistyö sopii hyvin myös toimintaperiaatteisiimme, sillä pyrimme vahvistamaan terveysalan korkeatasoista osaamista Suomessa kehittämällä alalle yrityskeskittymää, jossa yhteistyötä tehdään eri osa-alueisiin erikoistuneiden yritysten kesken, Bayerin tuotekehityksen osastopäällikkö Manja Ahola kertoo. DelSiTechin annosteluteknologia sopii monien silmäsairauksien hoitoon. Lääke annostellaan hyvin ohuella injektioneulalla silmän sisälle. Se säästää potilaan vaivoja, koska lääkärissäkäyntien määrä vähenee. Samalla säästetään terveydenhuollon resursseja. – Menetelmä on myös turvallisempi silmälle, koska usein tapahtuvaan silmänsisäiseen annosteluun liittyy aina esimerkiksi infektioriski. Vaikuttava lääkeaine on kapseloitu silikapohjaisen kantajan sisään

Yliopistotutkimuksesta alkunsa saanut DelSiTech on toiminut pitkään Turku Science Park Oy:n biohautomossa. Turku Science Park tukee Turun kaupungin valtuuttamana turkulaisen lääkekehityksen yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Yhtiön kansainvälistymispalvelujen johtaja Tero Piispanen tietää DelSiTechin teknologian kiinnostavan maailmanlaajuisesti. – Yhteistyö Bayerin kanssa ei jääne ainoaksi, sillä monien tunnettujen lääkkeiden patenttisuoja on loppumassa. DelSiTechin annosteluteknologian ansiosta myös olemassa olevia lääkkeitä voi parantaa ja saada näin patenttisuojalle jatkoa. DelSiTechille uusi yhteistyö on poikinut reilun vuoden sisällä jo kuusi uutta työpaikkaa. Nyt yritys työllistää 11 henkeä. Yhteistyö maailmanlaajuisesti 117 000 ja Turussa 650 henkeä työllistävän Bayerin kanssa on osoitus siitä, että isokin yritys voi kiinnostua ja hyötyä yhteistyöstä pienen yrityksen kanssa. Vastaavalla tavalla uutta työtä on syntynyt ja syntyy tulevina vuosina myös toisen saksalaisomisteisen yhtiön, Meyer Turku Oy:n ympärille. Telakalla yhtiö työllistää suoraan 1 550 henkeä, mutta alihankkijat mukaan laskettuna puhutaan jo moninkertaisista luvuista. • TEKSTI: ANNE KORTELA • KUVA: MIKA OKKO

SPARK-tv esittelee Turku Science Parkin toimintaa ja palveluja: Turkusciencepark.com/fi/spark-uutiset/spark-tv

21


Vesipeuhua joulun jälkeen Impivaaran uimahallissa on lapsille ja lapsenmielisille tarjolla isoja vesileluja opetusallas Timossa ja 25-metrin Juhani-altaassa. Vanhemmat tarvitaan mukaan, sillä vesipeuhut eivät ole ohjattuja. • 26.12. klo 10–15 • 27.–29.12. klo 10–16 • 29.12. klo 11–16 • 30.12. klo 10–15. Tervetuloa! • turku.fi/uimahallit

Milloin uimakouluun ilmoittaudutaan? Tammi–helmikuun alkeisuimakouluihin ilmoittautuminen alkaa turkulaisille keskiviikkona 14.12. Ulkopaikkakuntalaiset voivat ilmoittautua perjantaista 16.12. alkaen. Helmi–huhtikuun uimakouluihin turkulaiset pääsevät ilmoittautumaan keskiviikkona 15.2. Samaan aikaan ilmoittaudutaan myös aikuisten vedenpelkoisten, alkeis- sekä jatkoryhmiin. Kesällä lapsille on tarjolla myös jatkouimakouluja. Uimaseurojen uimaopetus ja kurssitoiminta Uimaseurat järjestävät paljon erilaisia ja eritasoisia uimakouluja ja kursseja lapsille ja aikuisille. • aurajoenuinti.fi • uintiklubiturku.fi

Uintiopetusta tarjolla pienille ja isoille lapsille sekä aikuisille

Tutustu Impivaaran ja Petreliuksen uimahallien palveluihin: turku.fi/uimahallit

Vanhemmat uimaan lapsen kanssa

kenestäkään mestariuimaria. Vanhemmilta tarvitaan viitseliäisyyttä käydä lasten kanssa uimassa myös uimakoulujen lisäksi, jotta uimataito karttuu. Osa aremmista lapsista tarvitsee paljon omatoimista harjoittelua. Vanhempien ei tarvitse osata opettaa lapselle uintia, paras harjoittelu on omaehtoista leikkiä ja veteen tutustumista. Vinkkejä voi kysyä myös uinninvalvojilta. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tarjoaakin jokaiselle esikoululaiselle ja ekaluokkalaiselle 10 kerran uimaliput, joilla lapsi pääsee uimaan maksutta maksavan aikuisen seurassa. Uimaliput jaetaan esikoulun tai koulun kautta. – Ekaluokkalaisen kanssa kannattaa käydä ahkerasti uimassa sen jälkeen, kun hän on saanut uintiopetuksen jälkeen todistuksen, josta vanhemmat näkevät, mitä lapsi osaa ja mitä asioita hänen kanssaan pitäisi harjoitella, kertoo koululiikunnanohjaaja Pikita Lempiäinen-Koponen. Esikoulussa uimaopetusta on viisi kertaa, ensimmäisellä luokalla 5 tuntia, kolmannella 4 tuntia ja viidennellä luokalla 2 tuntia. Tänä keväänä koulut suosittelevat uimataidottomille vitosluokkalaisille liikuntapalvelukeskuksen järjestämää isompien, yli 9-vuotiaiden lasten alkeisuimakoulua. Tiedot uimakoulusta tulevat opettajalta Wilman kautta.

Pelkkä yhden uimakoulun käyminen ei tee

• TEKSTI: MERJA MÄKELÄ • KUVA: MIKA OKKO

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus järjestää uimakouluja sekä lapsille että aikuisille. Talvikaudella uimakoulut ovat Impivaarassa, kesäisin Samppalinnassa. Lapset saavat uimaopetusta myös esikoulussa ja koulussa ensimmäisellä, kolmannella ja viidennellä luokalla. Keväällä lapsille tarjolla vain alkeisuimakouluja

Miksei uimakouluja ole enempää?

Tänäkin vuonna liikuntapalvelukeskuksen uimakouluissa on uimaan opetellut 650 lasta ja 80 aikuista. Erityisesti lasten uimakouluihin on kova kysyntä. Halutuimmat uimakoulut täyttyvät alle minuutissa. Lasten uimakouluun mahtuu 10 lasta, ja ilmoittautumisia otetaan peruutusten varalle 10 varapaikalle. – Tänä syksynä varapaikoille on jäänyt paljon lapsia, ja tästä syystä keväällä lapsille on tarjolla vain alkeisuimakouluja. Kevään uutuus on alkeisuimakoulu 9 vuotta täyttäneille. Isompien lasten alkeisuimakoulu järjestetään, koska opettajien havaintojen mukaan vitosluokalla on yhä enemmän uimataidottomia lapsia, kertoo vastaava vesiliikunnanohjaaja Susanna Vuori Impivaaran uimahallista.

Alkeisuimakouluissa tarvitaan matalaa allastilaa. Impivaarassa opetusallas Timoa käyttävät aamupäivisin klo 8–14 koulujen ja esikoululaisten uimaopetusryhmät. Tiistaisin ja torstaisin klo 16.30–18.45 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–14.15 altaassa pidetään liikuntapalvelukeskuksen uimakouluja. Maanantaisin klo 18–18.45 ja keskiviikkoisin klo 17.15–18 allasta käyttävät erityisryhmien uimakoulut. – Muuna aikana tila pyritään pitämään muiden asiakkaiden käytössä, jotta vanhemmat tai huoltajat voivat tulla uimaan lasten kanssa. Jos uimakouluja järjestettäisiin enemmän, olisi opetusallas kaikki illat ja viikonloput varattuna, Vuori kertoo.

22

Uimaan, vesijuoksemaan ja kuntosalille!

Vauhdikas liikuntakevät käynnistyy 9.1. alkavalla viikolla Mm. Lasten liikunnan ihmemaa, Lapset liikkeelle, Mihi, Leidit liikkeellä, Hikinen tusina, Kuntokonkarit ja kaikki muutkin ryhmäliikunnat. Tutustu tarjontaan: turku.fi/liikunta

Tunnelmalliset kynttiläuinnit Tule viettämään rauhallinen uintihetki joulukiireen keskellä. Joulun tunnelmaa Impivaaran uimahallin kynttiläuinneissa 19.–22.12. klo 6–8 ja klo 18–20 sekä 23.12. klo 16–18. Petreliuksen uimahallissa uidaan joulutunnelmissa 19.–21.12. klo 6–9 ja klo 17–19.30.

Nappaa myös liikunnalliset joululahjavinkit sivulta 29!


Tervetuloa luistelu- ja hiihtotalvi!

KUVA: JOONAS MÄKIVIRTA

KUVA: MIKA OKKO

Seuraa tilannetta kentillä ja laduilla! • turku.fi/luistelu • turku.fi/latuinfo • turku.fi/vapaa-aika/liikunta/ sisaliikunta/jaahallit

Etkö tiedä, mitä tekisit kuntosalilla? Aloita ABC-kurssilta! Edullinen kurssi kuntosaliharjoittelun perusteisiin kaikille, joille kuntosaliharjoittelu on vierasta. Kurssiin kuuluu neljä ohjattua tapaamista, joiden jälkeen jokainen tuntee kuntosalitreenauksen perusteet ja osaa käyttää laitteita oikein – ja oikein päin! Kurssilaiset saavat myös oman harjoitteluohjelman, joten omatoiminen kuntosaliharjoittelu onnistuu kurssin jälkeen hyvin. Tarjolla on lisäksi soveltavan kuntosaliharjoittelun ABC-kurssi. • Hinta: 15 € + sisäänpääsymaksut. Kimmoke-kortilla päiväkurssit ovat maksuttomia.

Tilaa uusille osallistujille esim. Keppijumppa/Kuntopiiri 10.1. alk. tiistaisin klo 15–16, Suikkilan koulu, Talinkorventie 16, 2,5 €/kerta. Soveltava pöytätennis tiistaisin klo 15–16 Liikuntakeskus Alfa, Raunistulantie 15. • Lisätietoja p. 040 052 0674

Jäähallien yleisöluisteluissa ja Parkin kentällä on opettelun avuksi tarjolla luistelutukia.

Kuntosaliharjoittelun ABC-kurssit Impivaaran uimahallissa 5 kurssia keväällä

Luistelukausi käynnistyy

Kupittaan urheiluhallin tilauskuntosalissa (Tahkonkuja 5) maanantaisin 6.–27.2. klo 17–18.30 keskiviikkoisin 1.–22.2. klo 13.30–15 Ilmoittaudu ma 16.1. klo 12 alkaen • turku.fi/kuntosaliabc

Kupittaan luistelumadolla luistelu on maksutonta. Parkinkentän luistelumaksun, 2 € voi maksaa kännykällä ja kertamaksulla kentän viereisessä ­Lounasparkissa tai lataamalla 10 kerran sarjalatauksen (16 €) Liikuntarannekkeelle tai -kortille, Kimmoketai Seniorirannekkeelle.

Ruotsinkielinen kuntosaliharjoittelu torstaisin 2.3.–23.3. klo 17–18.30. • Ilmoittaudu: p. 050 5546 218

Luistelukentät säiden armoilla Luonnonjääkenttien jäädytystöihin ryhdytään säiden salliessa viikosta 51 alkaen. Jäädytystä jatketaan säiden mukaan hiihtoloman loppuun saakka.

Soveltava kuntosaliharjoittelu Kupittaan urheiluhallissa tiistaisin 10.1.–14.2. klo 12–13.30 tiistaisin 28.2.–4.4. klo 12–13.30 Impivaaran uimahallissa (Uimahallinpolku 4) maanantaisin 9.1.–13.2. klo 13.45–15 maanantaisin 27.2.–3.4. klo 13.45–15 • Ilmoittaudu: p. 050 594 7207

Jäähallien yleisövuorot kevääseen asti Jäähallien maksuttomilla yleisövuoroilla pääsee luistelemaan koko talven ajan.

Impivaarassa luistellaan maanantaisin klo 14–14.50 ja 17–17.50, keskiviikkoisin klo 13.45–14.35 ja lauantaisin klo 10.30–11.20. Varissuon yleisöajat ovat käytössä maanantaista perjantaihin klo 13.45–14.35 sekä torstaisin klo 18–18.50 ja sunnuntaisin klo 10–10.50. Joulunajan ylimääräisistä vuoroista kerrotaan hallien nettisivuilla.

Ladut lumitilanteen mukaan Liikuntapalvelukeskuksen kunnossapito tekee lumitilanteesta riippuen useita hiihtolatuja eri puolilla kaupunkia. Jos lunta on vähän, ylläpidetään siirto- ja tykkilumen avulla vain Nunnavuoren latua ja sen lisälenkkejä.

Senioriranneke on K-65! Kaipaatko arkeesi elämyksiä ja liikunnan iloa? Edullinen Senioriranneke on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille turkulaisille. Se kannustaa liikkumaan oman aikataulun mukaan. Sillä pääsee kaupungin uimalaitoksiin, kuntosaleihin ja kulttuuritarjontaan. Ranneke on voimassa 6 kk kerrallaan. Seniorirannekkeella voi nauttia liikunta- ja kulttuurielämyksistä edullisesti – puoli vuotta vain 40 €. Se on päivää kohden vain 22 senttiä.

KUVA: JOONAS MÄKIVIRTA

Nyt maksutta kokeilemaan!

Vamma, pitkäaikaissairaus tai apuvälineiden käyttö ei ole este liikkumiselle tai liikunnan harrastamiselle. Kuntosaliharjoittelun ABC-kurssista löytyy myös soveltava vaihtoehto.

Tule kokeilemaan maksutta Seniorirannekkeeseen kuuluvaa vertaistasapaino­ ryhmää Yrjänän seurakuntakotiin (Itäinen Pitkäkatu 49) keskiviikkona 14.12. klo 14–15. Saat tietoa tasapainoharjoittelusta, Seniorirannekkeesta ja kevään ohjelmasta. 

Infoa Seniorirannekkeesta! Tervetuloa glögille tai kahville ja kuulemaan Seniorirannekkeesta ja ikääntynei­den liikuntapalveluista Petreliuksen uimahalliin (Ruiskatu 2) keskiviikkona 7.12. klo 14–15 tai 4.1. klo 9–10. Paikalla ikääntyneiden liikuntapalveluvastaava. • Lisätietoja p. 050 554 6224

• turku.fi/liikunta • instagram.com/turkuliikkeelle • facebook.com/turkuliikkeelle • facebook.com/impivaaranuimahalli • facebook.com/samppalinnanmaauimala • youtube.com/Turunliikunta

23


Svenska sidan

Åbokulturen – överallt Ibland kopplas kultur ihop med institutioner och byggnader, antingen gamla och ärevördiga eller moderna och arkitektoniskt nyskapande. Ofta gäller det här det som kallas högkultur, tänk exempelvis på opera och operahusen, men lite ålderdomligt doftande förhållningssätt kan också smyga sig med när det gäller andra former av kultur. Här kommer några tips om kultur i dagens digitala miljö, med sina helt egna möjligheter till kulturupplevelser vad gäller t.ex. tid och plats.

”Att få börja jobba i en så här fin miljö kommer att vara mycket inspirerande” Katedralskolans elever har varit evakuerade i två år och återvänder till renoverade lokaler onsdagen 4.1. Allt har gått väl, men ju mer flytten närmar sig, desto mer ökar elevernas längtan tillbaka. Eleverna kan knappt vänta på att få återvända till de nya lokalerna. Katedralskolans rektor Marianne Pärnänen har redan fått bekanta sig med de nya lokalerna och tycker att den grundläggande renoveringen till och med överträffar förväntningarna. – Det blev mycket finare än jag kunde föreställa mig. Själva byggnaden har genomgått en grundläggande renovering, så det betyder att all teknik är förnyad och all elektronik m.m. är hypermodern. Vi kommer också att få välutrustade lokaler för fysik, kemi, biologi/geografi och bildkonst, vilket man inte kan påstå ha funnits tidigare i Katedralskolan. Att få börja jobba i en så här fin miljö kommer att vara mycket inspirerande! Pärnänen är glad över att tiden i reservlokalerna lider mot sitt slut. Reservlokalerna har varit ganska trånga och man har

varit tvungen att sprida verksamheten. – Det känns mycket bra att få flytta in i nyrenoverade lokaler, där vi delvis har kunnat beakta den nya läroplanens krav på mera kollaborativt arbete, mera experiment i naturvetenskapliga ämnen osv. Tidpunkten för renoveringen har varit optimal just med tanke på att vi åtminstone fått försöka påverka utformandet av lärmiljöerna utgående från pågående trender och riktlinjerna i läroplanen.

Verkligen värt att vänta på Det handlar om en anrik byggnad som får ett rejält lyft i och med renoveringen. – Invändigt har arkitekten Ari Paukio lyckats ”modernisera” lokalerna utan att för den delen förstöra något. Samtidigt har han på andra ställen i byggnaden lyft fram vissa detaljer från forna tider som gör att vi dagligen kommer att påminnas om att vi verkar i en anrik byggnad och en historiskt värdefull miljö. Arkitekten har också använt sig av ek i inredningen, vilket i sig ger en viss värdighet, samt lyft fram små detaljer lite här och där som kommer att göra vardagen mycket mera intressant. Dessutom har festsalen återfått sin forna glans. Det var verkligen värt att vänta på att renoveringen blir klar. Arkeologiska grävningar som gjordes i samband med den grundläggande renoveringen av Katedralskolan slutfördes i mitten av augusti.

Beviljade bygglov i antal bostäder (st.) Siffrorna omfattar tidsperioden 1.1.–28.10. från tre referensår.

Andra

2 182

24

Låna böcker mitt i natten? Biblioteken har länge varit framme när det gäller digitala möjligheter. För den bokbitna lönar det sig att kolla in e-böcker via Åbo stadsbibliotek. Vaskibiblioteken erbjuder sedan några år mer än 1500 e-böcker via Ellibs och antalet titlar växer kontinuerligt. Med finns också färsk finlandssvensk litteratur. Både trevligt läsmys och vilda bok­ överraskningar bara väntar på dig alltså! • Du kan beställa e-boken både till din läsplatta, tablet eller din bärbara dator, efter några minuter kan du redan börja ditt läsäventyr.

• museot.finna.fi

Kulturmotion med lurarna Röstguidningar finns att lyssna på från Åbo slott och flera av kulturmotionsrutterna. Fast du inte själv är på den plats det handlar om kan det vara roligt att lyssna på medan du cyklar till jobbet eller innan du somnar. Vem vet vad du samtidigt kan snappa upp och lära dig om din närmiljö! • Varför inte använda röstguidningar som språkkurser? Mest finns att lyssna på på finska och engelska, Åbo slott har en guidning också på ryska. Innehållet är både intressant och lärorikt. För tillfället finns röstguidningarna på SoundCloud, appen kan laddas ner i telefonen och enskilda röstklipp kan också laddas ner. • TEXT: ANNA EDGREN/TIIA SUORSA

Lucialjus i decembermörkret Ljusen i luciakronan tänds och årets Åbo-Lucia med följe välsignas till sin uppgift som ljusspridare under Lucia-andakten i Åbo domkyrka tisdag 13.12. Lucia-andakten börjar kl. 17.30 i Åbo domkyrka, Lucia-kortegen går från domkyrkan genast när Lucia med följe skridit ner för domkyrkotrapporna ca kl. 18.15. Allmänheten är hjärtligt välkommen med i följet med lyktor och tomteluvor då kortegen startar mot köpcentret Hansa. På Hansatorget ordnas ett Lucia-evenemang för hela familjen kl. 18 – ca 19 som avslutas med att årets Åbo-Lucia med följe uppträder. Lucia-andakten är svenskspråkig, evenemanget på Hansa-torget är tvåspråkigt.

550

2015

• Nästa nätkonserter med filharmonikerna som sänds från konserthuset är de två självständighetskonserterna 6.12. Blir du riktigt i farten kan du kommentera via twitter med #leif-live och i realtid diskutera konsertstämningen med den tweetande publiken på bakersta raden!

Småhus

1 095

2014

Brukar du under museibesök längta efter att få komma riktigt, riktigt nära något föremål, förbi glasvitriner och avskiljande rep? Det här är möjligt bl.a. genom Åbo museicentrals föremålssamling i nättjänsten Finna. Kanske vi i framtiden i en digital miljö också kan känna och dofta hur en spjutspets från 700-talet eller ett medeltida dryckeshorn känns?

• TEXT: EEVA SIMOLA • BILD: HANNU AALTONEN

I år har det beviljats flera bostadsbygglov än någonsin förr under de senaste åren.

62

Mer om museer

Nätkonserter och röstguidningar är trevliga kulturhållplatser i den digitala världen. Visste du att du kan höra på flera av Åbo filharmoniska orkesters konserter också på nätet? Kanske framför brasan i fritidsbostaden påmorgonen, i soffhörnet med hunden i famnen eller under kvällsjoggingturen?

• Läs mer om grävningarna på finska i museicentralens blogg: http://kulperi.blogspot. fi/2015/09/ katedraalikoulun-arkeologiset.html

Åbo växer i snabb takt

72

Musik och röster!

106

• Närmare upplysningar: 040-822 7232 / Folkhälsans Sol-Britt Finnberg Andakten och familjeprogrammet är ett samarbete mellan Folkhälsan i Åbo, Åbo svenska församling, Åbo stads fritidssektor samt yrkeshögskolan Novia.

2016

• TEXT: ANNA EDGREN • BILD: ARTO TAKALA

Vård- och landskapsreformen påverkar Egentliga Finland mycket. Följ resan mot reformen: kimpassa-allihopa.fi/sv


Tapahtumakalenteri Lucia valaisee kaupungin

Olemme koonneet joulunajan tapahtumia yhteen osoitteeseen turku.fi/joulu. Lisää menovinkkejä löydät osoitteesta turkukalenteri.fi.

Perinteen mukaan kynttiläkruunuun pukeutunut neito tuo valon talven pimeyteen Lucian päivänä 13. joulukuuta. Luciajuhlaa on tiettävästi vietetty jo 1700-luvulla, ruotsalaisen perinteen mukaisesti.

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Tänä vuonna Turun jouluilmeessä valon kaupunkiin tuovat Yacine Samb ja Emma Tsokkinen. Kuvan Lucia-neito Yacine muutti Suomeen kuuden vuoden iässä. – Joulu on minulle yksi ehdottomasti mieluisimpia juhlapyhiä. Etenkin sen odottaminen. Rakastan joulukoristeiden ja -kalentereiden askartelua sekä joululahjojen kutomista, Yacine kertoo. – Viime vuosina olen saanut nauttia joulusta Senegalissa isäni ja äitini kanssa. Siellä tiivistyvät useat minulle tärkeät asiat: perhe, Afrikka, rakkaus, ruoka, nauru ja antamisen ilo.

Miltä näyttää jouluinen Turku? Jaa kuvasi Instagramissa tunnisteella #joulukaupunkiturku

25


Jos

emme pelkäisi

Ekumeeninen joulu Suomen Turussa torstaina 15.12. klo 18, Turun tuomiokirkko Tilaisuus televisioidaan, joten saavuthan kirkkoon viimeistään klo 17.40. Taltiointi lähetetään Ylen TV1:ssä jouluaattona noin tunti ennen joulurauhanjulistusta. Vapaa pääsy. Tervetuloa! KUVA: SAMU VALLEALA

Mitä jos joulua ei tarvitsisi pelätä? Pelätä ylimääräistä stressiä, suorittamisen pakkoa, ulkopuoliseksi jäämistä tai yksinäisyyttä. Pelko kun säätelee elämää kaikella tavoin. Se rajoittaa minua tekemästä sitä mitä oikeasti haluan; elää ja rakastaa. Se säätelee joka päiväistä toimintaani huomaamatta. Teen asiat niin kuin minun oletetaan tekevän, en niin kuin ne oikeasti itse haluan ja tunnen. Peloilla on valtava voima; ne saattavat lamauttaa ja kahlita niin, että liikkumavara elämässä loppuu. Pelot voivat päättää puolestamme sen, mitä elämässä valitsemme.

Älkää pelätkö!

Pelkopohjainen elämä voi olla aika kurjaa ja voimia vievää. Omien pelkojen tiedostaminen ja tunnistaminen voi kuitenkin olla voimavara. Pelko on ikään kuin uskontunnustus. Se mitä pelkäämme eniten, lopulta hallitsee meitä.

Ekumeeninen joulu Suomen Turussa 15.12.2016

Mitä jos emme ollenkaan pelkäisi? Emme kuitenkaan ole yliihmisiä. Pelko on osa ihmisenä olemista. Kuuluisan häpeätutkijan, Brené Brownin, mukaan kyky ja uskallus haavoittua mittaa eniten rohkeuttamme. Hänen mukaansa kaiken innovaation, luovuuden ja muutoksen synnyinpaikka on haavoittuvuus. Kun uskallat haavoittua, uskallat tehdä asioita, joita kukaan ei ole koskaan ennen tehnyt. Tarvitsemme haavoittuvuutta ollaksemme vahvoja. Stressaantuneina, peloissamme emme tähän kykene.

Vuoden 2016 Ekumeenisen joulun teemana ovat jouluevankeliumista tutut sanat ”Älkää pelätkö!” sekä arkeemme hiipineet sodan ja rauhan, väkivallan ja pelon kysymykset. Humanitaarisen viestin tuojaksi Turun tuomiokirkossa pidettävään tilaisuuteen on kutsuttu presidentti Tarja Halonen, joka on tehnyt mittavan kansainvälisen uran rauhan, yhteistyön, tasa-arvon ja heikoim­ massa asemassa olevien oikeuksien edistäjänä ja puolestapuhujana. Presidentti muistuttaa, että Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi jo 60 vuotta sitten ihmisoikeuksien julistuksen, jonka mukaan ihmiset syntyvät yhdenvertaisina. Maiden hallitukset ovat ensisijaisesti vastuussa yhdenvertaisuuden toteutumisesta, mutta onnistuminen ei ole kuitenkaan hallitusten toiminnan varassa. Työhön tarvitaan

Mitä jos tänä jouluna et pelkäisi? Lakkaisit olemasta ikuisesti riittämätön ja kokeilisit hetken aikaa kelpaamista aivan vain tuollaisena. Uskaltaisitko avata haavoittuvuuttasi, inhimillisyyttäsi, avuttomuuttasi ja heikkouttasi? Mitä jos joulun suunta onkin juuri tällainen? Minun ei tarvitsekaan täyttää tiettyjä mittoja kelvatakseni. Saan olla heikko, haavoittuvainen ja keskeneräinen. Eikö juuri ensimmäisen joulun maailmaan kuulunut kaikki tämä? Kaupallisuus ja markkinavoimat loistivat vaatimuksineen poissaolollaan. Mitä jos joulun sanoma onkin jotain aivan muuta? Jouluevankeliumi viestittää: ”Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilosanoman.” Joulun ilo on sittenkin löydettävissä. Joulu ei ole suorittamista, vaatimusta ja ulkonaisten kulissien rakentelua. Joulu on kuin valmis pöytä, jonka ääreen saan tulla iloitsemaan ja ihmettelemään. Siinä on minulla oma tärkeä paikkani. Saan iloita juhlasta, yhdessäolosta ja muistamisesta.

myös kansalaisjärjestöjä, yritysmaailmaa, kirkkoja, tiedemaailmaa ja meitä kaikkia. Toisen ihmisen tai luonnon kunnioittamista ei voi kokonaan delegoida muille. Kirkkokuntien ekumeenisen rauhan­vetoomuksen Tuomiokirkossa esittävät evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo ja adventtikirkon johtaja Kalervo Aromäki. Illan musiikista vastaavat sopraano Camilla Nylund, Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen, lauluyhtye Luminos, kanttori Jukka Pietilä ja urkuri Markku Hietaharju.

Kirjoittaja Jouni Lehikoinen on Mikaelinseurakunnan kirkkoherra.

26

KUVA: ANTTI KORPINEN

Mitä jos tänä jouluna sanoma joulun Lapsesta saisi sijaa omassa elämässäni niin, että siitä riittäisi iloa vuoden jokaiselle päivälle? Mitä jos joulu alkaakin siitä?

Koko joulu osoitteessa turku.fi/joulu


joulukuu 2.12. klo 19 Konserttitalo

6.12. klo 12 & 15 Konserttitalo

3.12. klo 14 Vanha Raatihuone, Vanha Suurtori

7.12. klo 17–19 Maarian kirjasto

We come in peace • tfo.fi Joulukonsertti Turun lausuntakerho

KUVA: ARVO MALMI

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat adventtiviikonloppuina 26.11.–18.12. klo 11–17. • suurtorinjoulumarkkinat.fi

Joulutouhuja vuodelta 1903 Vanhalla Suurtorilla kohistaan. Joulusesonki Juseliuksen paitatehtaalla on kiivaimmillaan, mutta paitamankeli krymppää pahemman kerran. Myös hienostorouva Winsten stressaa jouluvalmisteluidensa kanssa. Mitä tästä tulee, kun yksi tiernapoikakuorolaisistakin on sairastunut? Suurtorin joulumarkkinoiden markkinanäytelmässä eletään vuoden 1903 joulunaikaa. Mukana on aiemmilta vuosilta tuttuja hahmoja kaikista yhteiskuntaluokista palvelustytöstä kauppa-apulaiseen, tehtailijaan ja hienostorouvaan. Historiasta on napattu mukaan paitatehtailija Juseliuksen lisäksi muun muassa Åströmin kauppiaspariskunta. – Yleisölle on ahaa-elämys tunnistaa näytelmästä turkulaisia nimiä ja paikkoja, kertoo näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Emmi Louhivuori. – Monet nykyisille turkulaisille tutut asiat, kuten vanha pääkirjasto, ovat olleet tuohon aikaan uusia. Joulussa yleistymässä olivat esimerkiksi joulukuusi ja joulukorttien lähettäminen ja näitä ihmetellään näytelmässä muiden ajan ilmiöiden ja paikallisten merkkitapausten lisäksi.

Turun linnassa viikonloppuisin 3.–4.12, 10.–11.12, 17.–18.12. klo 11.00, 12.00, 13.00

Tonttu-ukon kierrokset 3.–10.12. Turun Nuori Teatteri

Joulupukki ja noitarumpu • nuoriteatteri.com

3.–4.12. Kupittaan urheiluhalli

Nuorten joukkuevoimistelukilpailut • tuul-voli.sporttisaitti.com/ joukkuevoimistelu

3.–4.12. klo 10–16 Luostarinmäen käsityöläismuseo

Lasten marsipaaniverstas Marsipaaniverstaassa lapset saavat itse tehdä joulun makeimmat koristeet. 4.12. Vanha Raatihuone, Vanha Suurtori

Joulukonsertit

klo 13 Sekakuoro Työnlaulajat/Airistolaiset klo 15 AinaDuuri-lauluryhmä 5.12. klo 13–15 Pääkirjaston Studio

Muistojen maanantai senioreille

Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti • tfo.fi

Joulukorttityöpaja

8.12. klo 13–15 Pansion kirjasto

Jouluaskartelua

8.12. klo 15–19 Runosmäen kirjasto

Kirjaston joulunavaus 9.12. klo 19 Konserttitalo

Svengaavaa joulua! • tfo.fi 10.12. klo 14 Vanha Raatihuone, Vanha Suurtori

Joulukonsertti Pikkukitaristit 10.12. klo 11–16 ja 11.12. klo 12–16 Galleria Joella

Grafiikan joulumarkkinat • turun-taidegraafikot.fi 10.–11.12. klo 10.30, 12.30 ja 14.30 Luostarinmäen käsityöläismuseo

Lasten joulupostipäivä

Joulupostipäivinä pääsee seuraamaan korttien painamista kirjapainossa ja punaisen lakkasinetin syntymistä postikonttorissa sekä kuulemaan miten posti kulki ennen vanhaan. Lähetetään joulukortti kaverille tai vaikka joulupukille, postimerkkiraha ja osoite mukaan! Kierros kestää noin tunnin. Ikäsuositus yli 6 v. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa saapumisjärjestyksessä. 10.–18.12. Kuralan Kylämäki ti–pe klo 9–14, la–su klo 11–17

Isoäidinaikainen joulu Mukana Kädentaitajien joulutori 10.–11.12. ja 17.­–18.12. klo 11–17. 10.–11.12. ja 17.–18.12. klo 12–16 Kuralan kylämäki

Kynttiläpaja Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Vapaa pääsy.

• Markkinanäytelmän kolme kohtausta esitetään klo 12, 13 ja 14 kaikkina markkinapäivinä markkinamyynnin lomassa.

10.–11.12. Impivaaran uimahalli

Vesipallon Suomen-Cup finaaliturnaus • turunuimarit.fi

Joulun polku tuo joulun keskustaan Turun keskustassa näkyy joulunodotuksen ajan yhtenäinen tapahtumavyöhyke Joulun polku, jossa ovat mukana Turun Ydinkeskustayhdistyksen kaikki yli 350 jäsentä, Turun kaupunki sekä muita toimijoita. Joulun polku on jouluinen teemakokonaisuus, joka koostuu tapahtumista, valaistuksista, kauniista näyteikkunoista ja tietenkin Kauppatorin joulutorista. Kauppatorin joulutori ja torikauppiaat muodostavat yhteisen jouluisen kokonaisuuden torin valopolun varrelle. Joulutori on auki 23.12. asti arkisin kello 10–19 ja viikonloppuisin 12–18. Jokaisella viikolla

on oma teemansa, jonka mukaan järjestetään ohjelmaa torin ympäristössä. Osana Joulun polkua keskustassa päästään nauttimaan tapahtumapäivistä neljänä lauantaina. Joulunavauksen lisäksi järjestetään Tonttujuoksu, Lasten päivä ja Tiernakilpailu. 3.12. Tonttujuoksu on joulumieltä levittävä hyväntekeväisyystapahtuma, jonka osallistumismaksut ja -lahjat lahjoitetaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Lahja lapselle -keräykseen. 10.12. Lasten päivänä keskusta täyttyy lapsille ja lapsenmielisille suunnatus-

Astu joulun polulle: turku.fi/joulunpolku Kauppatorin joulutori: bit.ly/joulutori

ta ohjelmasta. Päivän kumppanina on mm. Seikkailupuisto, ja pääesiintyjäksi on kiinnitetty musiikkiduo Mimi & Kuku. 17.12. Tiernakilpailussa etsitään Turun parasta tiernaesitystä. Tiernakilpailun jälkeen järjestetään Kauneimmat joululaulut -tilaisuus Hansakorttelissa yhteistyössä Turun Mikaelinseurakunnan kanssa.

Seuraa joulun polkua Tuomiokirkolta Humalistonkadulle

27


Vinkkejä uuden vuoden aaton viettoon myös sivuilla 18 ja 30. 15.12. klo 10 Paattisten kirjasto

11.12. Vanha Raatihuone, Vanha Suurtori

Joulukonsertit

20.12. klo 12 Pääkirjaston Studio

Studia generalia senioreille

Tipp Tapp -nukketeatteriesitys

klo 13 Lauluryhmä Valo klo 15 Sångens vänner i Åbo tillsammans med 60+

22.12. klo 14–17 Pääkirjaston Studio

Kuukauden klassikko

16.12. klo 19 Logomo

Turku Jazz Orchestra & Teppo Mäkynen:

13.12. klo 10 Ilpoisten kirjasto

24.12. klo 12 Vanha Suurtori

Tribute To Mel Lewis + Aki Rissanen Trio Classics Meet Modern • jazzcityturku.fi

Tipp Tapp -nukketeatteriesitys (ennakkoilmoittautuminen kirjastoon)

Joulurauhan julistus

Key Ensemblen Joulukonsertti

Lucian päivän juhlintaa

• keyensemble.fi

Glögitarjoilu ja lauluesitys vaunuvajassa klo 13. Vapaa pääsy.

17.12. klo 13 ja 15 Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

13.12. klo 13–21 Kuralan Kylämäki

Teatteriesitys Haltijaseikkailu

Joululahjavalvojaiset Kokeiluverstaan pajassa valmistuvat niin kranssit, kortit kuin koristeet kuuseen. Vapaa pääsy.

Museon sisäänpääsymaksu.

13.12. klo 17–18 Vanhan kirjastotalon portaikko

Luostarinmäellä tapahtuu kummia -lasten jouluseikkailu

17.–18.12. klo 11 ja 13 Luostarinmäen käsityöläismuseo

Tanssiva joulukalenteri

26.12. klo 15 Luostarinmäen käsityöläismuseo

Tapaninlaulajaiset

Vanha Tapaninveisu Puolalanmäen musiikkilukion poikien esittämänä. Opastus joulupöytiin ennen Tapaninveisuuta klo 13.45. Museon sisäänpääsymaksu.

Kierrosten kesto n. 1 tunti. Ikäsuositus 5–10 v. Kierrokselle mahtuu 20 osallistujaa saapumisjärjestyksessä.

13.12. klo 17.30 Logomo, Move 2

Varsinais-Suomen elokuvakeskus: Pässit

18.12. Vanha Raatihuone, Vanha Suurtori

30.12. klo 12–15 Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Joulukonsertit

Kuukauden pohjoismainen elokuva syyssarjan päätöksenä Islannin Oscar-ehdokas. Liput 5 e

Uuden vuoden tinanvalantaa ja ennustuksia

klo 12 TuNMKYn Seniorikuoro klo 14 Lauluyhtye Cavalier

– leikkiä, laulua ja yhdessäoloa

Keskiviikkoaamujen teatterimuskareissa odotetaan joulua Äänimaan asukkaiden kanssa. Vauhdikkaammat tontut kokoontuvat perjantaiaamuisin 0–6-vuotiaiden omissa sirkusryhmissä.

16.12. klo 19 Martinkirkko

13.12. klo 12–14 Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Seikkailupuiston joulu

Seikkailupuiston teatterissa nähdään TEHDAS Teatterin nukketeatteriesitys Pieni talvi ja väripuu. Aarteenetsintäseikkailussa seurataan suloisen Pienen talven matkaa halki värikkään vuodenaikojen kirjon. • su 4.12. klo 15, to 8.12. klo 10 ja su 11.12. Liput 8 €, ikäsuositus: 3 + Kynttiläpajassa syntyy persoonallisia joululahjoja. Kynttilöiden valmistus ei ole hätäisen hommaa; aikaa on hyvä varata 2 tuntia. Aikuisen avulla pienikin tonttu jaksaa olla mukana. Kynttiläpajan rinnalla toimii jouluateljee, jossa tehdään paperi- ja kankaanpainotöitä sekä askarrellaan kortteja ja koristeita. • sunnuntaisin 4.12.–18.12. klo 11–16 alk. 2,50 €/ hlö. Kynttiläpaja myös ma–to 12.–15.12. klo 15–19.30. • Lisätiedot ja varaukset: seikkailupuisto.fi

Lasten joulutapahtumakalenteri

Miltä mahtoi näyttää Juhanaherttuan tai Pietari Brahen joulupöytä Turun linnassa?

Tästä löydät joulunodotusjännitystä lieventävää tekemistä Turun museoissa – leikkaa talteen! Lisätiedot: turku.fi/museo

1

7

Oliko dinosauruksilla talvea? Ota selvää ja lähde Biologiseen museoon.

5

Kynttiläpaja Kuralan Kylämäessä klo 12–16

20

Nyt voit alkaa laskea öitä jouluun, enää neljä yötä!

Askartele joulukortteja ystävillesi

17

Haltijaseikkailuteatteriesitys Qwenselin vaunuvajassa klo 13 ja 15

16

Olethan muistanut kirjoittaa joulupukille?

28

Haluaisitko kokeilla jouluisten marsipaanimakeisten tekoa? Tai lähteä jouluseikkailulle? Entä oletko koskaan tehnyt omaa kynttilää? Tai tiedätkö miten joulukortit ennen vanhaan valmistettiin?

Lähde Turun linnaan katsomaan Barbie-nukeista tehtyä seimiasetelmaa

3

Marsipaaniverstas Luostarinmäellä klo 10–16

2

Mieti minkälaisen marsipaanimakeisen valmistat huomenna?

11

Kipaise entisajan porvariskodin joulupöydässä Apteekkimuseossa

14

8

15

18

Luostarinmäellä tapahtuu kummia -lasten jouluseikkailu

10

19

9

Muistathan, että Ritaripäiviä vietetään heti joulun jälkeen 7.–8.1.2017

Muista hankkia postimerkki ja kirjoita osoite ylös huomista joulupostipäivää varten

13

6

Suomi täyttää 99 vuotta. Ensi vuonna juhlitaan 100-vuotisjuhlaa!

Lasten joulupostipäivä Luostarinmäellä klo 10–16

Lucian päivän juhlintaa Qwenselin vaunuvajassa klo 12–14

Isoäidinaikainen joulu Kuralan Kylämäessä klo 9–14

12

Oletko jo leiponut pipareita?

4

Tonttu-ukon kierros Turun linnassa klo 11, 12 ja 13

Ihanaa itsetehtyä

Vimman jouluisilta pikakursseilta • ke 7.12. leikataan pitsisiä paperilumi hiutaleita kaavioiksi silkkipainoon, jolla painetaan suloisia talvisia paketti ja joulukortteja sekä lahjapapereita. • to 8.12. tehdään paperipillihimmeleitä • ma 12.12. joulun ihanimpia nauhoilla ja kankailla päällystettyjä joulupalloja • ke 14.12. tehdään putkihelmikoristeita • to 15.12. askarrellaan paperitähtiä Kaikki kurssit klo 17–20 (5 € + mat.) Ilmoittautumiset ensisijaisesti netissä: turku.fi/vimma (p. 02 262 3129 tai paikan päällä).

Lisää menovinkkejä: turkukalenteri.fi


Kivoja ideoita pukinkonttiin Kaupungin palvelut tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia pukinkonttiin – lahjoja, joista saa hyvän mielen ja virkistystä vapaa-aikaan. Museokortti

Katettuja joulupöytiä halki vuosisatojen Apteekkimuseon ja Qwenselin talon, Luostarinmäen käsityöläismuseon ja Turun linnan joulupöytäkattaukset kertovat jouluperinteistä – oli sitten kyse herttuasta, porvarista tai käsityöläisestä. Turun linnassa Juhana-herttua juhli joulua herkuttelemalla p ­ iparkakuilla, marsipaaneilla ja maustetulla reininviinillä. Pietari Brahen joulupöydän antimina oli mm. höyhenpuvussaan pröystäilevä joutsen ja Brahen omalla reseptillä valmistettu korinttikakku. Rokokooajan joulu­aterialla nautittiin hyytelöitä, kinkkua ja lihalientä. Kattausta juhlistivat vaakuna­posliinit, monogrammilla koristellut lasit ja hopea-aterimet. Hovioikeuden presidentti Montgomeryn kodista löytyi jo oikea joulukuusi. Joulunäyttely Antinpäivästä Tapaniin kertoo miten Luostarinmäen taloissa valmisteltiin ja vietettiin joulua. Kuparisepän talossa vietetään Tuomaan päivää, josta entisaikaan alkoi joulurauha ja varsinainen joulunvietto. Muurarin perhe on käynyt joulusaunassa ja syö tuoretta leipää voin ja juuston kera. Merimiehen talossa ollaan juuri käymässä jouluaterialle. Herrainkorttelissa sijaitsevassa Qwenselin talossa puolestaan porvarisperheen jouluherkut on katettu saliin ja kamareihin. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo • Joulupöytäopastukset 27.11., 4.12., 11.12. ja 18.12. klo 12 ja 14. • Jouluilta hämärtyy -opastukset joulupöytiin 4.12., 11.12., 13.12. ja 18.12. klo 16.30. Luostarinmäen käsityöläismuseo • Antinpäivästä Tapaniin -joulunäyttely • Opastus joulupöytiin tapaninpäivänä 26.12. klo 13.45 ja päättyy klo 15 alkaviin Tapaninlaulajaisiin. Turun linna • Katetut joulupöydät -kierrokset 3.–4.12., 10.–11.12., 17.–18.12. klo 11 ja 13.

Yli 230 museon yhteislippu on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Kortteja on myynnissä kaikissa museokeskuksen museoissa. • museot.fi/museokortti

Teatteriliput Joulusukkaan voi sujauttaa valmiin teatterilipun tai vuoden ajan voimassa olevan lahjakortin valinnaiselle summalle. Kaupunginteatterin liput saat ilman toimituskuluja Hallin Lippiksestä Kauppahallista. • turunkaupunginteatteri.fi

Konserttiliput Musiikin suurkuluttajalle mainio lahja on Turun konserttitalon lahjakortti tai TFO:n kausikortti. Saat kortit Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta tai Lippupisteen myyntipisteistä. • tfo.fi

Liikuntarannekkeet ja -kortit Pienille ja suurille vesipedoille sopii lahjaksi vaikka ranneke, johon on ladattu 10 uintikertaa. Aikuiset ilahtuvat myös kuntosali- tai vesijumppalahjasta. Nämä lahjat voit hankkia mm. liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelusta ja Impivaaran uimahallista. • turku.fi/liikunta

Oppilastyönä tehdyt palvelut Turun ammatti-instituutista saat lahjakortteja oppilastyönä tehtäviin kauneudenhoitopalveluihin, herkkuja joulupöytään, lastenhoitoapua, ompelupalveluja sekä auton korjaus- ja huoltotöitä. • turkuai.fi

Katso lisätiedot: turku.fi/museo

Uusintaensi-ilta 2.12. Logomoteatterissa, esitykset 29.12. asti.

Saiturin joulu Saituri (Petri Rajala) on pihi karkkikauppias, joka pitää joulusta yhdestä ainoasta syystä: se on hyvä karkinmyyntisesonki. Mutta voittaako joulun taika Saiturin itsekkyyden? Turun Kaupunginteatterin ja Aurinkobaletin yhteistuotanto perustuu Charles Dickensin klassikkotarinaan ja sopii kaikille yli 6-vuotiaille. • Liput: 24 €, eläk. 22 €, opisk. 14 € Hallin Lippis -lippukassalta Kauppahallista, numerosta 02 262 0030 tai lippu.fi.

Työkeskuksen putiikista Vanhan Suurtorin makasiineilta laadukkaita lahjoja pukin konttiin: tallilyhtyjä, tuliruukkuja, mattoja ja tekstiilejä. Avoinna joulun edellä itsenäisyyspäivänä ja la–su klo 11–17.

29


tammikuu Liikuntakevät käynnistyy viikolla 2 • turku.fi/liikunta

Lasten uusi vuosi

Kupittaalla 31.12. klo 15–18.15 Lasten omaa uuden vuoden juhlaa vietetään 31.12. perinteiseen tapaan Kupittaalla. Urheiluhallissa leikitään Lasten liikunnan ihmemaassa, ja hallin edustalla voi värjätä ja muotoilla lunta Seikkailupuiston lumityöpajassa. Tapahtuma päättyy klo 18 alkavaan ilotulitukseen, jossa loistavat mm. Suomen lipun värit Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alkamisen kunniaksi. Ilotulitus ammutaan maauimalan tontilta. Herkkäkorvaisimmille suositellaan kuulosuojaimien käyttöä. • Tapahtuma on maksuton. Urheiluhalliin mahtuu 3 000 henkeä kerrallaan.

Kansainvälinen uintikilpailu • uintiklubiturku.fi

• turku.fi/vimma

23.1. klo 18 Pääkirjaston Studio

Seikkailupuiston toiminta alkaa viikolla 4

Studia generalia -luentosarja

• seikkailupuisto.fi

24.1. klo 19 Wäinö Aaltosen museo

Manillan Kuvataidekeskuksen kevätkausi alkaa 9.1.

WAM-konserttisarja

• kuvataidekeskus.fi

Turku Bandstand Bändikilpailun ilmoittautuminen päättyy 13.1. Kisan alku- ja välierät käydään alkuvuoden aikana Vimmassa ja finaali järjestetään ravintola Gongin isossa salissa 18.3. • turkubandstand.fi

Uskontoja ja katsomuksia Turussa

Toccata – kahdelle tanssivalle pianistille. Maria Nurmela, Kari Ikonen 26.1. klo 18.30 Manilla

Aurinkobaletti: Kaunotar ja peto Marjo Kuuselan koreografia palaa ohjelmistoon. • aurinkobaletti.fi

7.–8.1. klo 10–17

Ritaripäivät Turun linnassa Ohjelmaa lapsiperheille. Koko linna herää eloon. Opastuksia (suomi, ruotsi, venäjä), musiikkia, linnan asukkaat – niin ylhäiset kuin alhaisetkin - esittäytyvät, avoin työ­ paja ja paljon muuta. 8.1. klo 13 ja klo 15 Vanha Raatihuone, Vanha Suurtori

Joululaulujen ulosheitto SenioriKulkuset 11.1., 12.1. & 13.1. klo 19 Konserttitalo

27.1. klo 19 Konserttitalo

Taivaallista Uusi harppu vihitään käyttöön Mozartin enkelimäisin sävelin Turun konserttitalossa.

Freude!

TFO:n kevätkauden avajaiskonsertissa Beethovenin 9. sinfonia. • tfo.fi 14.1. klo 18 Wäinö Aaltosen museo

Sculptura

Kamarimusiikkikonsertti 17.1. klo 19 Wäinö Aaltosen museo

WAM-konserttisarja Tove Åman, sopraano, Jukka Nykänen, piano

19.1. klo 17 Pääkirjaston Studio

Studia generalia -luentosarja. Keskustele ja väittele kirjallisuudesta.

19.1. klo 19 Konserttitalo

Ritaripäivät

Turun linnassa 7.–8.1. klo 10–17 Ohjelmaa lapsiperheille. Koko linna herää eloon kahdeksi päiväksi kun linnan asukkaat – niin ylhäiset kuin alhaisetkin – esittäytyvät. Opastuksia, musiikkia, avointa työpajatoimintaa ja paljon muuta. • turku.fi/turunlinna

Viimeinen muisto • tfo.fi 21.1., 22.1., 28.1., 29.1. klo 19 Turun linna

Hamlet – koko totuus -teatteriesitys • turku.fi/museo 21.–22.1. Nunnavuoren palloiluhalli

Miekkailun junioreiden SM-kilpailut

29.1. klo 18 Tuomiokirkko

Interstellar

Kamarimusiikkikonsertti 31.1. klo 19 Wäinö Aaltosen museo

WAM-konserttisarja Eero Heinonen, piano, Jenni Lappalainen, piano

Näyttelyitä WAM Wäino Aaltosen museo • Taide, uskonto, valta 11.12. asti • 50 vuotta näyttelyitä WAMissa -julistenäyttely 7.5. asti • Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata – WAMin 50-vuotisjuhla näyttely 13.1.–7.5. • Touko Laaksonen – Tom of Finland / Musiikista ja miehistä 13.1.–19.3.

Vanhan Suurtorin galleriat • Brinkkalan galleria: Historiallisia valokuvia Turun museokeskuksen kokoelmasta 19.2. asti ja Riikka Keränen 24.2. alkaen • Vanhan Raatihuoneen galleria Jan Kenneth Weckman ja Markku Hakuri 31.12. asti, Tuukka Haapakorpi 19.2. asti ja Hermanni Saarinen 24.2. alkaen • Galleria Harmaa Reija Meriläinen 31.12. asti ja Anna Estarriola tammikuussa

• turunmiekkailijat.fi

30

KUVA: SEILO RISTIMÄKI

KUVA: MIKA OKKO

Vimman toiminta alkaa viikolla 3

21.–22.1. Impivaaran uimahalli XXXI Turku Super Games

Katso museoiden aukioloajat sekä sisäänpääsy- ja opastusmaksut osoitteesta turku.fi/museo


helmikuu 1. ja 2.2. klo 19 Turun linna

Hamlet – koko totuus -teatteriesitys • Lisätiedot ja liput: turku.fi/museo. 2.2. klo 19 Konserttitalo

Boheemielämää Fumiaki Miura ja Jonathan Roozeman tarjoilevat nuorta energiaa. 4.–5.2. WAM

Musikaali näyttää Touko Laaksosen tien maailman tunnetuimmaksi suomalaistaiteilijaksi. Samalla teos haastaa katsojat ajatusleikkiin, että Tom of Finland ja hänen taiteensa ovat olleet maailmanlaajui­sesti eräs suurimmista vaikuttajista homojen vapautumisessa ja tasa-arvoisemman aseman saavuttamisessa.

Lasten viikonloppu 4.–5.2. Biologinen museo

Luontoviikonloppu

Libretto Tuomas Parkkinen, sävellys Jussi Vahvaselkä ja Jori Sjöroos, ohjaus Reija Wäre. Rooleissa mm. Olli Rahkonen (Touko Laaksonen), Anna Victoria Eriksson (Kaija), Ville Erola (Kake). • turunkaupunginteatteri.fi

FUMIAKI MIURA. KUVA: YUJI HORI

Ensi-illat 27. ja 28.1. Logomoteatterissa, esitykset 6.5. asti.

Lasten kanssa Seikkikseen Teatterimuskari keskiviikkoisin 25.1.–15.2. Lasten ja aikuisten yhteinen tarinallinen leikki- ja musiikkihetki. 2,50 € / lapsi, aikuiset maksutta. • 9.30 Vauvat 0–12 kk • 10.30 Taaperot 1–2,5 v. • 11.30 Naperot 2,5–6 v. Pienet sirkustähdet perjantaisin 27.1.–17.2. Lasten ja vanhempien yhteinen liikunnallinen toimintahetki. 2,50 €/lapsi, aikuiset maksutta. Harjoitellaan akrobatiaa, tasapainoilua ja leikitään sirkusvälineillä. • 9.30 Vauvat 4–12 kk • 10.30 Taaperot 1–2,5 v. • 11.30 Naperot 2,5–6 v. Sirkustelupaja sunnuntaisin 29.1.–19.2. klo 11–13 Maksuton sirkusteluhetki kaikenikäisille. Ohjaaja auttaa alkuun.

5.2. klo 15 (ensi-ilta) Seikkailupuisto

KUVA: MINNA HEINNIÖ

Lastenteatteri Kurnuttava Sammakko: Sininen talo Sininen talo on satu pienestä tytöstä, joka joutuu muuttamaan pois kotoa. Esitys on satu kaikille lapsille. Samalla se käsittelee huostaanottoa ja sen herättämiä tunteita. Miten puhutaan siitä, kun ”joku ei asu enää kotona”? Ikäsuositus 5+, liput 8 €. 7.2. klo 19 Wäinö Aaltosen museo

WAM-konserttisarja Kamariyhtye WAU! 9.2. klo 17 Pääkirjaston Studio

Studia generalia -luentosarja

Talvilomalla

Forum Marinum

Kiitokseksi ja koristeeksi – laivoja kirkossa 26.2. asti Forum Marinumin näyttely esittelee mm. varsinaissuomalaisia kirkkoja votiivilaivoja

KUVA: JOUKO K. LEHMUSTO

Turun linnassa 21.2.–5.3. • Pikkuritarikierrokset ti–su klo 11 ja 14. • Keskiaikakierrokset ti–su klo 12.15 ja 16.30. • Avoin työpaja ti–la klo 12–16. Teemana kirjapainotekniikan kehittyminen.

Keskustele ja väittele kirjallisuudesta 9.2. klo 19 Tuomiokirkko

Katedraali soi Leif Segerstam, kapellimestari Beethoven, 21/16/9 €

17.2. WAM

Sinkkujen ilta Wäinön nimipäivänä 19.2. klo 15 & 24.2. klo 15 Seikkailupuiston teatteri

SirkusUnioni: Lumikuningatar Tutun klassikkosadun uusi tulkinta, jossa sirkus ja teatteri yhdistyvät. Ikäsuositus 4+ 20.2. klo 18 Pääkirjaston Studio

11.2. Impivaaran uimahalli

Studia generalia -luentosarja

Viking Line -uinnit

Uskontoja ja katsomuksia Turussa

• aurajoenuinti.fi

20.–26.2. Aktia Arena, Kaarina

12.2.–29.4. Turun Nuori Teatteri

ÅLK OPEN 2017

Peppi Pitkätossu • nuoriteatteri.com

Tenniksen juniorien maailmanranking -kilpailu • ålk.fi

14.2. Impivaaran uimahalli

21.2. klo 19 Wäinö Aaltosen museo

Kuralan Kylämäessä 23.–24.2. klo 11–16

Hallin 5-vuotissynttärit

Wäinö Aaltosen museossa 21.–24.2. klo 10–16 Talviloman avoimet kuvataidetyöpajat koululaisille

14.2. klo 19 Wäinö Aaltosen museo

Seikkailupuistossa 22.–25.2. klo 11–16 Kalevala-talvilomatapahtuma Ateljeepaja, muskari, seikkailurata sekä teatteriesityksiä • seikkailupuisto.fi

mista puheista ne unohtumattomimmat, ja astuvat nyt yleisön eteen pitämään ne. Puhujina Anna Victoria Eriksson, Eila Halonen, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Ulla Koivuranta, Mika Kujala, Olli R ­ ahkonen, Ulla Reinikainen, Petri ­Rajala, Kimmo Rasila ja Riitta Salminen. Ohjaus Marcus Groth. Esitykset 26.4. asti. • turunkaupunginteatteri.fi

• impivaaranuimahalli.fi

WAM-konserttisarja Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-­Matti Marin, piano, Antti S. Paavilainen, kertoja 17.2. Logomo-teatteri

Suoraa puhetta -ensi-ilta Turun Kaupunginteatterin näyttelijät ovat etsineet maailmanhistorian kiinnostavim-

WAM-konserttisarja Terttu Iso-Oja, sopraano, Kiril Kozlovsky, piano 24.–26.2. Kupittaan urheiluhalli

Yleisurheilun 16–22vuotiaiden SM-kilpailut • turunurheiluliitto.fi/yleisurheilu 28.2. klo 18 Logomo

Die Kalewainen in Pochjola • Lisää oopperasta sivulla 20

Talvilomalla polskimaan lämpimään! Edulliset Föli-kyydit vievät turkulaiset lähilomalle vaikka uimahalliin. Lisää liikunnallisia lomavinkkejä sivulta 22 ja osoitteesta turku.fi/liikunta.

31


Föli-korttia

Julkinen tiedote

voi ladata nyt myös mobiilisti!

Lataamiseen tarvitaan Föli-sovellus, jonka voi ladata ilmaiseksi matkapuhelimien sovelluskaupoista. Matkakortin latauksen voi maksaa joko laskulla tai pankki-/luottokortilla. Sovellukseen tallennetaan oman matkakortin numero ja näin lataus yhdistyy oikeaan matkakorttiin. www.föli.fi

Lataa Windows Phone-kaupasta

Haaveiletko opiskelusta englanniksi? Englanninkieliset Bachelor-koulutukset ovat yhteishaussa 10.–25.1.2017. • International Business Online • Information and Communications Technology • Nursing

Nyt on menoa jäällä! Loppiaisluistelut 6.1. klo 11–16

turkuamk.fi/haku

Pukeudu värikkäästi ja tule koko perheen perinteisiin loppiaisluisteluihin Parkin kentälle. Luvassa on vauhdikas sateenkaariteemainen luistelupäivä. Tapahtuma on maksuton ja lajikokeilut avoimia kaikille. Tervetuloa!

turku.fi/lastenliikunta Järj. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja Suomen Luisteluliitto. Mukana myös turkulaiset jää- ja talviurheiluseurat.

Turun filharmonisen orkesterin upea kevätkausi Elämää suurempia sinfonioita, oopperaa, jazzia, kantaesityksiä – TFO:n kevätkausi sävähdyttää! Kausi alkaa Beethovenin 9. sinfonialla 11.–13.1. ja muita kohokohtia ovat mm. Leningrad-sinfonia 6.–7.4., Jukka Perkon Dizzy Gillespie -tribuutti 26.4. ja Kevätuhri 4.–5.5. Tutustu ohjelmaan:

tfo.fi

Valtapeliä – Reformaatio Suomessa

Näyttely Turun linnassa 17.2.2017–4.3.2018 Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation. Valtakunnassa käynnistyi satavuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin. Näyttely vie kävijät keskelle kulttuurista muutosta, johon kukin hallitsija valtakaudellaan vaikutti. Esillä on runsas määrä arkeologisia löytöjä, kirkollisia arvoesineitä sekä kirjoja ja tekstejä, jotka kertovat muutoksen ohella myös jatkumoista.

turku.fi/turunlinna

Turkuposti 4/2016  

Lehti kaikille turkulaisille - En tidning för alla åbobor

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you