Verhon takana
Oppimisen uudet tuulet Uuteen opetussuunnitelmaan (ops) siirtymistä on valmisteltu Wäinö Aaltosen koulussa pitkään ja huolellisesti. Sekä rehtorin että opettajiston aktiivisuus ja asenteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten uuden opsin voi parhaiten ottaa käyttöön ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntää.
W
äinö Aaltosen alakoulun rehtori Henri Littunen ja luokanopettaja Mikael Nylund uhkuvat tyyty väistä energiaa. Aiemmin opetussuunnitelmien vaihdokset ovat aiheuttaneet lähinnä päänvaivaa. Nyt tulokulma on päinvastainen. – Aiempien ops-uudistusten kohdalla on ollut sellaista puristusta, että onko tämä nyt taas pakko toteuttaa. Nyt on ilmassa aitoa innostusta, koska uuden opsin arvopohja, eli tasa-arvo, suvaitsevaisuus, oppimisen ilo ja motivaatio sekä oppilaan omien lähtökohtien huomiointi, on itsessään niin hieno. Se inspiroi jo sellaisenaan, Littunen toteaa. Uusi opetussuunnitelma karistaa totutut tavat oppimiseen ja opettamiseen liittyen. Kun vanha ops kysyi ”Mitä?”, uusi keskittyy siihen, miten opitaan ja opetetaan. Uudessa opsissa painotetaan tarkkojen oppimissisältöjen sijaan oppimisen tavoitteita, oppilaan yksilöllistä kiinnostusta oppimiskokonaisuuksiin, ja myös vastuuta oppimisesta. Yksi merkittävimpiä uudistuksia on ilmiöpohjainen oppiminen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ylittävät oppiainerajat, ja samaa teemaa käsitellään laajana kokonaisuutena eri näkökulmista. – Meidän koulussamme teema voi liittyä esimerkiksi kuvataiteilija Wäinö Aalto-
seen, jolloin mukana oppiaineista voivat olla mm. kuvataide, historia, musiikki ja ympäristötieto, Littunen kertoo.
Huoli tietopohjasta? Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat herättäneet myös huolta ja keskustelua siitä, saavatko oppilaat samanlaisen tietopohjan oppiaineista kuin ennen. Wäinö Aaltosen koulussa kysymys nähdään monipuolisemmin. – Maailmahan on kokonaisuus, ja uusi ops antaa mahdollisuuden tarkastella oppimista juuri siltä kannalta. Mitä hyötyä on yksittäisistä faktoista, jos ei hahmota laajoja kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä, aiemmin historiaa opettanut Littunen pohtii. Opetussuunnitelman muutokset vaativat asennemuutosta sekä oppilailta että opettajilta. Enää ei voida tukeutua pelkästään valmiiseen oppimateriaaliin, vaan opettajienkin tulee olla aktiivisia ja työn ohessa luoda samalla uusia työkaluja ja tukea oppilaille. Myös vertaisoppiminen ja ryhmässä toimiminen sekä oppilaan oma vastuu oppimisestaan korostuvat. Kaiken ytimessä on oppiva yhteisö. – Opettajan rooli muuttuu vähän enemmän mentori-henkiseen suuntaan, kun taas passiivista, nurkkaan vetäytyvää oppilasta ei uusi ops tunne. Meillä tulee olemaan myös mediakummeja, eli isom-
2016
Perusopetuksen tuntijaossa esimerkiksi seuraavia muutoksia: • B1-kieli ruotsi alkaa jo 6. luokalla • Yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalla • Liikuntaa lisätään luokilla 3 ja 4. Esimerkki: Liikunnassa arviointi perustuu aiempaa selkeämmin oppilaan omien lähtökohtien antamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa painotetaan liikkumisen iloa ja sen tärkeyttä sekä liikunnallisen elämäntavan painottamista. Joukkuepelejä pelataan edelleen ja lajitaitojakin voidaan opettaa mutta niiden osuus kokonaisuudessa on aiempaa pienempi.
Perusopetuksen valtakunnallisina tavoitteina • Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, tarpeelliset tiedot ja taidot sekä sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen. • Oppiva yhteisö ja oppilaan vastuu omasta oppimisesta • Ilmiöpohjainen oppiminen • Oppilaan valinnaisuuden lisääminen ja koulukohtaiset painotukset valinnaisaineiden tarjonnassa • Vanhempien ja koulun välisen yhteistyön lisääntyminen
mat oppilaat opettavat pienempiä medianhallintataidoissa, Nylund sanoo.
Itsearviointi osaksi oppimista Uuden opsin myötä puhuttavat myös oppimisen arviointitavat. Arviointi muuttuu monipuolisemmaksi, eikä osaamisen mittarina ole enää vain yksi summatiivinen koe. Mukaan tulee oppilaan itsearviointi entistä vahvemmin jo
alakoululaisilla. Osaavatko pienimmät oppilaat jo arvioida itse osaamistaan ja kehittymistään? – Vertaavathan lapset jo omissa ikäryhmissään itseään toisiin, se on aika sisäänrakennettua. Itsearviointi aloitetaan alimmilla luokilla melko kevyesti, ja se syvenee sitten ikäluokkien mukaan, Nylund sanoo luottavaisesti. TEKSTI JA KUVA: HEIDI HORILA
• oph.fi/ops2016 • https://blog.edu.turku.fi/ops2016/
Kuvataide- ja mediapainotteisessa Wäinö Aaltosen koulussa on käytetty padeja ja tietokoneita osana opetusta jo pitkään. KOPS-ryhmässä mukana ollut Mikael Nylund (vas.) ja rehtori Henri Littunen seuraavat viitosluokkalaisten uskonnonesitelmien tekoa.
8
Lukio-opinnot, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus, oppisopimusasiat, yhteishakuopas – kaikki tiedot kätevästi samassa osoitteessa: opintopolku.fi