Kansainvälinen Turku – On tärkeää, että maahanmuuttajilla on arjessa mielekästä tekemistä. Jos kodin ovi pysyy kiinni, ei voi tapahtua muutosta. Kun lähtee ulos, positiivisiakin kokemuksia syntyy.
Vuoden psykologi Stephen Lord kaipaa inhimillistä suhtautumista maahanmuuttajiin:
Eroja korostamalla nostetaan esiin vain ongelmia
P
Kotouttamisessa perheellä tärkeä rooli Kun ihminen voi psyykkisesti hyvin, hän voi tehdä mukavia asioita elämässään sekä antaa panoksensa yhteisölle. Perheen merkitys on siksi kiistaton maahan yksin tulleen hyvinvoinnille. – Miksi perheiden yhdistäminen vaikeutuu koko ajan? Pakolaisten terveyden tilanne voi olla traumaattisten kokemusten ja kulttuurimuutoksen takia huono muutenkin, Lord kysyy. Ulkomaalaistoimisto tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä järjestää koto-toimintaa pakolaisille ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. – Teemme ulkomaalaistoimistossa
Ulkomaalaistoimisto
tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluita pakolaisstatuksen, turvapaikan ja kunta paikan Turusta saaneille asiakkaille kolmen vuoden ajan.
Koto-toiminta Ulkomaalaistoimiston KOTO-toiminta järjestää suomenkieleen ja yhteiskuntaan perehdyttävää ja kotoutumista edistävää moniammatillista ryhmätoimintaa. Tarjoaa apua työllistymisessä, kurssien löytämi-
16
töitä moniammatillisessa tiimissä yhdessä sosiaalipuolen ammattilaisten kanssa. Kun maahanmuuttajille suunnatut kotouttamistoimet muutaman vuoden kuluessa päättyvät, seurauksena voi olla tipahtaminen tyhjän päälle. Toimintaa tulisikin Lordin mielestä laajentaa.
Kohtaan, kuuntelen ja sanon tervetuloa Psykologin vastaanotolla puhutaan melkein mistä tahansa – perheen yhdistämisestä, menneisyyteen liittyvistä traumoista, sodista tai yksinäisyydestä. Tai siitä, miten voi päästä yhteiskunnan jäseneksi tai osaksi uutta kulttuuria. – Vastaanotolla kohtaan ihmisen ihmisenä ja ongelmat ongelmina. Jokaisella asiakkaalla on oikeus kokea, että joku välittää ja kuuntelee. Sodan, kidutuksen ja rasismin kokemukset voivat aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta, pelkoa ja ahdistuneisuutta. – Asiakas voi kertoa vain fyysisistä oireista, ei lainkaan psyykkisistä. Pelko mielisairaudesta vaikuttaa tähän. Ulkomaalaistoimiston psykologin palveluja tarvitaan – viime vuonna käyntejä oli yli 700. Vastaanotolla käyneistä yli 80 % tarvitsi tulkin tukea. Tulkin rooli onkin tär-
sessä, asuntoasioissa jne. sekä yhteisön tukea, erilaisia kehittämisprojekteja. • turku.fi/ulkomaalaistoimisto
Turun kriisikeskus
on Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä. Keskus tarjoaa keskusteluapua kriisitilanteissa, esimerkiksi elämän vastoinkäymisissä tai ihmis suhteiden ongelmatilanteissa. • turunkriisikeskus.fi/
yhdistää kieliammattilaisen ja eri alojen ammattilaiset Turun seudun tulkkikeskus palvelee kaupungin toimialoja yli 60 eri kielellä. Tulkkauksessakin hyödynnetään yhä enemmän etätyöskentelyä.
Kun maahanmuuttoon liittyvä kriisi EU:n alueella alkoi viime vuonna, puheet ja poliittiset päätökset kovenivat. Perheiden yhdistämistä on entisestään vaikeutettu ja aiemmin vaarallisiksi määriteltyjä alueita on luokiteltu turvallisiksi. Vuoden psykologiksi valittu Turun kaupungin ulkomaalaistoimistossa ja Turun kriisikeskuksessa työskentelevä Stephen Lord kohtaa työssään ihmisiä, joita vastaan nämä toimet ja puheet on suunnattu.
oliittisessa päätöksenteossa ihmisten perustarpeet ja oikeudet voivat painua taka alalle. – Minulla on psykolo gina velvollisuus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kyseenalaistaa päivän politiikkaa, jos se ei suojele asiakkaiden perustarpeita ja oikeuksia. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö on todennut, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jota valtion pitäisi suojella, psykologi Stephen Lord toteaa.
Tulkkikeskus
keä ja palvelun tulee olla saatavilla helposti. – Luottamuksen syntymisen ja ylläpitämisen kannalta psykologin työssä olisi tärkeää, että tulkki olisi kaikilla käynneillä sama. Aina tämä ei ole mahdollista.
Me ja ne Viime vuonna Suomessa tehtiin 32 476 turvapaikkahakemusta, EU:n alueella 1,26 miljoonaa. Myönteisen turvapaikkapäätöksen on Suomessa toukokuun alkuun mennessä saanut 2566 hakijaa. Maahanmuuttajille määritellään julkisuudessa usein yhtenäinen identiteetti. – Miten eri maista, kulttuureista ja heimoista tulleet sekä eri kansalaisuuksia ja ikäryhmiä edustavat edes voisivat olla yhtenäinen ryhmä. Osa tulee tänne töihin tai opiskelemaan ja osa on paennut väkivaltaa. – Maahanmuuttajilla on samanlaisiakin ongelmia kuin kenellä tahansa suomalaisella, vaikka asunnon löytämisessä. Ongelmat eivät läheskään aina johdu maahanmuuttajataustasta. Ongelmiin löytyy kuitenkin usein ratkaisu. Luottamus syvenee tapaamisten edetessä, asiakas puhuu asioista, joista hän on aiemmin ollut hiljaa. On palkitsevaa nähdä asiakkaan kasvoilla hymy, jota ei ensimmäisillä tapaamiskerroilla näkynyt. TEKSTI: TIIA LAAKSO KUVA: PASI LEINO
STEPHEN LORD • Syntynyt Isossa-Britanniassa, asuu Turussa • Psykologian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2005 • Työskentelee psykologina Turun kriisikeskuksessa ja Turun kaupungin ulkomaalais toimistossa (vuodesta 2004) • Laaja tietotaito monikulttuuri psykologiasta ja kriisipsykologiasta • Psykologiliitto valitsi hänet vuoden 2016 psykologiksi
Turun kaupungin ulkomaalaistoimisto: Rauhankatu 14 b C, p. 02 33 000 Turun seudun tulkkikeskus: Rauhankatu 14 b C, p. 02 2626 321, avoinna 8.15–16.00.
Ihmisen oma äidinkieli on tärkeä osa hänen toimintaansa. Mikäli yhteinen kieli puuttuu, tasa-arvoisia palveluita on turvaamassa Turun seudun tulkkikeskus, joka välittää toimeksiantoja tulkkaustehtävistä ja asiakirjojen käännöksistä. Keskuksessa toimii toistakymmentä työntekijää, minkä lisäksi freelancepohjaiset toimeksiannot työllistivät viime vuonna 160 tulkkia ja 150 kääntäjää. Kaiken kaikkiaan toimeksiantoja välitetään noin 60 kielellä, joista kysytyimmät ovat maahanmuuton lähtömaiden mukaisesti arabia, kurdi, somali ja venäjä. Myös yleiseurooppalaiset kielet, kuten ranska, englanti, italia ja espanja, kuuluvat keskuksen arkeen. Tulkin ammatti on vanha, mutta toimenkuvaa kehitetään jatkuvasti. Suosiotaan kasvattava tulkkauksen muoto on etätulkkaus, jota tehdään esimerkiksi puhelimen välityksellä. – Kun tulkin ei tarvitse matkustaa joka tapaamiseen, aikaa ja rahaa jää itse tulkkausten tekemiseen, Turun seudun tulkkikeskuksen vt. johtaja Hanna-Mari Kolistaja selostaa.
Tulkkaustunneista puolet tilataan terveydenhuollosta Tulkkikeskus ei välitä tulkkauksia yksityishenkilöille vaan lähes kaikki tilaukset ovat asioimistulkkausta, jota viranomaiset pyytävät kanssakäymiseen asiakkaidensa kanssa. Turun kaupungin omia yksiköitä palvellaan kaikkein eniten. – Yli puolet kaikista tulkkauksista tilataan terveydenhuoltoon: terveysasemille, hammashoitoloihin, neuvoloihin ja myös mielenterveyshoitoihin. Asiakasryhmistä myös sosiaali- ja sivistystoimet ovat suuria tilaajia, joiden yhteydenotot käsittävät noin kolmanneksen toimeksiannoista. Lisäksi erinäisiä tulkkauksia tilataan oikeustoimelle, poliisille ja järjestöille eli hyvin laajasti kaikenlaisiin tarpeisiin, Kolistaja luettelee. Sen sijaan käännöstöitä voi keskuksen kautta tilata kuka tahansa. Käännöksiä toimitetaan esimerkiksi viranomaispäätöksistä, tiedotteista ja eri elämänvaiheisiin liittyvistä asiakirjoista.