Page 1

turkuposti åboposten

L I I T E : Kaavoituskatsaus 2011

Päivähoidon palvelusetelit tuo vaihtoehdon, s. 3 Kansallinen veteraanipäivä Turussa, s. 6

Vapaaehtoistyö on arvokasta s4

l

2 2011


Kuva: Merja Mäkelä

l

2 2011 Hyvä Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Bravo Åbo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Päivähoidon palveluseteli tuo valinnanvaraa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Sairaanhoitajille rajattu lääkkeenmääräämisoikeus . . . . . . . . . . . . . . . 3

Aleksi Randell (35 v) puhaltaa sellaista tuulta ja yhteishenkeä virkajohtoon ettei ole sitten Juhani Lepän nähty. Nyt on meidän virastopäälliköiden sekä koko kaupungin henkilöstön aika vastata yhteistyökutsuun. Uudenlainen tekemisen meininki on näkynyt myös seutukunnan Paras-neuvotteluissa. Kulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Palaute niin kotimaasta kuin kansainvälisestikin pursuaa kiitosta. Kaupungin organisaatioiden, kolmannen sektorin ja kaupunkilaisten yhteistyö on lisännyt kaivattua vuorovaikutusta. Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika eli EVIVA-2015 hanke lupaa aktivoida 10 000 uutta kaupunkilaista viiden vuoden kuluessa. Tämä vapaa-aikatoimialojen puheenjohtajien aloitteesta käynnistynyt hanke on erinomainen esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä myös luottamus- ja virkahenkilöiden kesken. Haastava tavoitteemme edellyttää kuitenkin turkulaisten avointa mieltä ja rohkeaa heittäytymistä. EVIVA tulee luoksenne - olkaa valmiina.

Talkoisiin tarvitaan nyt juuri Sinua. . . . . . . . 4 Eduskuntavaalit 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Kansallisen veteraanipäivän päätapahtuma Turussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Uusi tupakasta vieroituksen hoito-ohjelma käyttöön Turussa. . . . . . . . . . 7 Turku aforismeiksi!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Wali Hashi on vuoden 2011 uusiturkulainen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Turun normaalikoulussa monikulttuurisuus on rikkautta. . . . . . . . . . . 8 Luolavuoren historia yksiin kansiin . . . . . . . 8 l i i t e : K A AVO I T U S K AT S AU S Puistounelmien toteuttaminen alkaa keväällä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kulttuurikiekolla edistät terveyttäsi ja hyvinvointiasi. . . . . . . . . . . . . . . 9

Liikunnassa monta hanketta viereillä

Samppalinnan puistosta väriä jokimaisemaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kadonnutta - ja nykyistäkin - Turkua etsimässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Liikkuva keramiikkapaja ja soivat puistonpenkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Yhteisötaiteilija innostaa Varissuon asukkaita alueensa kehittämiseen. . . . . . . 11 Kivakesä tulee taas. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Liikuntavuorojen hakuajat lähestyvät. . . . 12 Liikunnan tapahtumia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Lasten liikunnan ihmemaa aina sunnuntaisin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Kepeät askelet kesään löytyvät Kupittaalta 17.5.. . . . . . . . . . . . . . . . 12 Luistelu sujuu kuin leikki. . . . . . . . . . . . . . . . 13 Keskusta vai Kupittaa?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 VHS-kasettien digitointia kirjastoissa . . . . 14 Kootaan yhdessä turkulaiset puumuistot. . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Suojele Saaristomerta - omalla nimelläsi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Skydda Skärgårdshavet – i ditt eget namn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kulttuurivinkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Nuorille vinkkejä kesätöiden hakuun . . . . 16 Nuorten yökahvila perjantaisin Vimmassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Ensimmäinen tutkinnon suorittanut nuori pajasta ulos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

turkuposti • åboposten Turun kaupunki Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi JULKAISIJA/UTGIVARE Osoite/Adress

Vastaava päätoimittaja/Ansvarig chefredaktör

Seppo Kemppainen, seppo.kemppainen@turku.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Riitta Kipinoinen Taitto/Layout Mainostoimisto Dimmi Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu/Distribution Itella Oyj Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy viikolla 21 (23. – 27.5.). Aineiston deadline 29.4. ISSN 1798-4661

2

Hyvä Turku! Turun kaupunki on viime vuosina saanut runsaasti negatiivista mainetta välillä virkamiestensä hölmöilystä, toisinaan päätöksentekijöidensä hitaudesta tai eripurasta. Sanotaan että ”sitä saa mitä tilaa”, joten meidän ei auta kuin katsoa peiliin ja parantaa tekemisemme laatua ja vauhtia. Ilokseni voin kertoa, että pitkästä aikaa on nähtävissä valoa useammallakin suunnalla. Sekä virka- että luottamushenkilöjohto on merkittävästi nuorentunut. Kaupunginjohtaja

Liikunnassa tapahtuu jälleen. Suurin urheilutapahtuma on Turun Urheiluliiton isännöimät yleisurheilun SM-kisat elokuun alussa. Impivaaraan valmistuu Suomen suurin uimahalli helmikuussa 2012. Vuosikymmeniä odotettu palloiluhallin hankesuunnitelma valmistuu syksyksi odottamaan valtuuston ratkaisua.   Seudullinen liikuntatoimen  yhteistyö saa uutta vauhtia parhaillaan käynnistyvän ”Turun seutu - hyvinvoinnin malliseutu - liikunnan keinoin 2016” -hankkeen ansiosta. Tavoitteenamme on parantaa seudun asukkaiden ja järjestöjen mahdollisuuksia ”rajattomaan” liikuntaan.  Vastaavaa positiivisen tekemisen meininkiä löytyy varmasti kaikilta kaupungin toimialoilta, ne on vain osattava tuoda esille ainaisen narisemisen ja kateuden sijaan.   Kaiken edellä mainitun tavoitteena on  lisätä asukkaiden aktiivisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ja kotikaupungistaan ylpeiden turkulaisten määrää. Tulkaa mukaan – laitetaan Turku yhdessä ja positiivisesti liikkeelle! Arto Sinkkonen • Liikuntajohtaja

Bravo Åbo! Åbo stad har under de senaste åren fått en hel del negativ uppmärksamhet ibland för sina tjänstemäns dumheter, ibland för det tröga beslutsfattandet eller för osämja. Det sägs att ”man får vad man beställer” så vi måste bara se oss i spegeln och förbättra kvaliteten på vårt arbete och öka takten. Till min glädje kan jag berätt att det äntligen ser ljust ut på olika håll. Både tjänstemanna- och förtroendemannaledningen har föryngrats avsevärt. Stadsdirektör Aleksi Randell (35 år) har skapat en sådan samhörighet hos tjänsteledningen vilket inte har skådats sedan Juhani Leppäs dagar. Nu är det dags för oss ämbetsverkschefer att ta emot inbjudan till samarbete. Paras-förhandlingarna tycks också ha fått vind i seglen. Kulturhuvudstadsåret har fått en utmärkt start. Responsen såväl här hemma som utomlands är överväldigande positiv. Samarbetet mellan stadens organisationer, tredje sektorn och stadsborna har ökat den efterlängtade samverkan. Den förebyggande stimulerande fritidsverksamheten dvs. projektet EVIVA-2015 har som mål att aktivera 10 000 nya stadsbor inom loppet av fem år. Detta projekt sattes i gång på initiativ av ordföranden för fritidssektorerna och är ett utmärkt exempel på ett nytt slags samarbete också mellan förtroendevalda och tjänstemän. Vårt utmanande mål förutsätter ändå åbobornas öppenhet och aktiva deltagande. EVIVA kommer till er - var beredda.

Inom idrotten många olika projekt på gång Inom idrotten händer igen. Det största idrottsevenemanget är FM i friidrott som arrangeras av Turun Urheiluliitto i början av augusti. I Impivaara håller på att byggas Finlands största simhall som står färdig i februari 2012. Projektplanen för den bollhall som väntats på i flera årtionden blir färdig till hösten. Därefter är det dags för stadsfullmäktige att fatta beslut i frågan. Det regionala samarbetet inom idrottsväsendet kommer att framskrida tack vare projektet ”Turun seutu - hyvinvoinnin malliseutu - liikunnan keinoin 2016” (”Åboregionen – modellregionen för välbefinnande – genom idrott”). Vi syftar till att ge invånarna och organisationerna i regionen bättre möjligheter till ”gränslös” idrottsverksamhet.  Samma slags positiv verksamhetsiver finns säkert inom andra verksamhetsområden, man måste bara kunna lyfta dem fram och lägga det eviga gnället och den eviga avundsjukan åt sidan.  Målet med det som sagts ovan är att aktivera invånarna, öka välbefinnande och gemenskapskänsla samt antalet åbobor som är stolta över sin hemstad. Kom med – Låt oss tillsammans sätta fart på Åbo i positiv anda! Arto Sinkkonen • Idrottsdirektör


Päivähoidon palveluseteli tuo valinnanvaraa

Vuoden 2010 alussa käyttöön otettu päivähoidon palveluseteli toi perheille uuden vaihtoehdon lasten päiväkotihoidon järjestämiseen. Merkittävin ero kunnalliseen on se, että perheillä on aito mahdollisuus valita ja hakea eri päiväkotien välillä. Yksityisille päiväkodeille palveluseteli loi mahdollisuuden palvelujen kehittämiseen yhä enemmän perheiden tarpeita vastaaviksi ja toiminnan laajentamisen mahdollisesti kunnan rajojen ulkopuolellekin. Uusi palvelusetelijärjestelmä saatiin otettua käyttöön varsin vauhdikkaasti. Järjestelmän sisäänajossa oli monia toimijoita ja useita ratkaistavia kysymyksiä, siksi sana pyörremyrsky kuvaa käyttöönoton alkutaipaletta. Uusi vaihtoehto kiinnosti niin perheitä, tuottajia kuin päättäjiäkin.

Seteli vakiinnuttamassa paikkansa Keskustelua käytiin mediassa ahkerasti milloin puolesta ja vastaan, myös vanhempainilloissa keskustelu kävi kuumana. Setelistä saatiin tehtyä runsaan asiakaspalautteen siivittämänä uusia, tarkennettuja päätöksiä keväällä 2010 ja kokeilu alkoi edetä tavoitteiden mukaisesti. Palvelusetelikokeilun tammikuussa 2010 aloittaneet päiväkotituottajat ovat rohkaisseet muita päiväkoteja ryhtymään palvelusetelituottajiksi elokuusta 2010. Tuottajien kanssa on luotu uusia ja jatkettu jo olemassa olevia, toimiviksi todettuja yhteistyömuotoja. Käyttöönoton alkukaaoksen jälkeen palveluseteli on vakiinnuttamassa paikkaansa sekä perheiden että tuottajien keskuudessa. Perheet kyselevät seteliä ahkerasti ja uudetkin päiväkotituottajat ovat siitä kiinnostuneita. Turku toimii valtakunnallisena yhteistyökumppanina muiden kuntien kanssa, jotka harkitsevat palveluseteliä yhtenä päivähoidon järjestämistapana.

Palveluseteli yksityisen tuottajan ja asiakkaan näkökulmasta Pia Pikkarainen, Sateenkaarikoto/Lyckobo ja Hannu Rantanen, Mukulax

Ensimmäinen yhteydenotto tulee yleensä suoraan päiväkotiin, jolloin luodaan ensimmäinen kontakti perheeseen. Päiväkodista pyydetään perheitä tutustumaan ja samalla kerrotaan perheille, miten heidän tulee toimia palveluseteliä hakiessa. Päivähoidon kysyntä on jatkuvasti kasvanut ja siksi perheiden pitää tehdä valinnoissaan ratkaisuja melko nopeasti varmistaakseen lapsensa hoitopaikan juuri haluamassaan yksityisessä päiväkodissa. Perheiden valinnanmahdollisuus on lisääntynyt palvelusetelin käyttöönoton myötä. Pitkään toimineet yksityisten päiväkotien edustajat ovat sisäistäneet palvelusetelin osana päivähoidon tuottamista hyvin ja tuottajat ovat olleet itse mukana kehittämässä käytäntöjä. Järjestelmää kehitetään edelleen ja kaupunki tekee tuottajien kanssa tiiviisti yhteistyötä. Lasten kannalta toiminta päiväkodeissa on ennallaan huolimatta uuden järjestelmän käyttöönotosta.

Palveluseteli uuden tuottajan näkökulmasta Taija Pietilä, Onni Hoito

Onni Hoito päiväkoti avasi ovensa syyskuussa 2010. Vanhempia ohjattiin valitsemaan palveluseteli. Palvelusetelin pelisäännöt ovat selkeät sekä asiakkaille että tuottajalle. Seteli ottaa huomioon kielelliset tai sosiaaliset eriäväisyydet. Perheet ovat olleet tyytyväisiä seteliin. Palautteessa on mainittu helppous, ymmärrettävyys ja toimivuus. Perheet ottivat uutisen setelikokeilun jatkumisesta ilolla vastaan. Palvelusetelikokeilu toimii uuden tuottajan näkökulmasta hyvin. Ainoa toiveeni palvelusetelin ja muiden päivähoidon järjestämisen vaihtoehtojen suhteen on, että ne kohtelisivat perheitä tasapuolisesti. Teksti: Pia Jokinen • Kuvat: Sonja Holm

Palveluseteli päiväkotihoidossa pähkinänkuoressa Mistä kyse?

• Palvelusetelijärjestelmässä on kyse kolmen osapuolen, kunnan, perheen ja palveluntuottajan yhteistyöstä päiväkotihoidon järjestämisessä Mitä tavoitellaan?

Sairaanhoitajille rajattu lääkkeenmääräämisoikeus Lääkkeenmääräämisoikeus on sairaanhoitajille uusi tehtäväkuva, joka edellyttää lisäkoulutusta. Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden vaatima lisäkoulutus alkaa Turun AMK:ssa syksyllä 2011. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden tarkoituksena on parantaa potilaan hoitoon pääsyä, nopeuttaa hoidon alkamista ja edistää terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen järkevää käyttöä. Turun sosiaali- ja terveystoimi odottaa koulutuksen alkua. – Koulutuksen on toivottu käynnistyvän mahdollisimman pian, joten työelämässä näyttää olevan tilausta tämän tyyppiselle osaamiselle. Samoin ympäristökuntien terveyskeskukset ovat olleet erittäin positiivisia suhtautumisessaan, Terveysalan koulutusjohtaja Kaija Lind toteaa. – Lisäksi ammattijärjestöjen paikalliset edustajat olivat keskustelemassa koulutuksesta kanssamme. Keskustelu sujui positiivisessa hengessä, täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Häkkinen lisää.

Kuka koulutukseen voi hakea? Sairaanhoitajan on oltava työ- tai palvelusuhteessa terveyskeskuspalveluita tuottavaan kuntaan, kuntayhtymään tai sairaanhoitopiiriin. – Koulutukseen voivat hakea laillistetut sairaanhoitajat tai terveydenhoitajat ja kätilöt, jotka ovat saaneet laillistuksen myös sairaanhoitajana, Häkkinen kertoo. Työnantajan tulee lisäksi antaa lausunto, josta käy ilmi suunniteltu tehtäväkuva sairaanhoitajan rajatuksi lääkkeenmääräämiseksi ja alustava lääkelista. Lisäksi tarvitaan työssä tapahtuvan osaamisen näytön arvioinnista vastaavan lääkärin sitoumus. – Työkokemusta pitää olla viiden viime vuoden ajalta vähintään kolme vuotta sillä tehtäväalueella, jolla tulee lääkkeitä määräämään, Häkkinen lisää. Turun AMK toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian ja Laurea-AMK:n kanssa. Koulutus on jo alkanut tänä keväänä Oulun seudun, Jyväskylän ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Ensimmäiset Turun AMK:n täydennyskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat valmistuvat joulukuussa 2012. Sen jälkeen sairaanhoitajan on mahdollista hakea oikeutta rajattuun lääkkeenmääräämiseen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta. Teksti: Turun AMK:n viestintäyksikkö Kuva: Katja Heinämäki.

• Palvelusetelin avulla on tarkoitus lisätä perheiden valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta sekä edistää kunnan ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä Mitä tällä hetkellä?

• varhaiskasvatuksessa toistaiseksi kokeiluna yksityisessä päiväkotitoiminnassa 31.7.2013 saakka • kunta hyväksyy palvelusetelipäiväkodit • palveluseteli myönnetään vanhempien työstä tai opiskelusta aiheutuvaan lapsen hoidon tarpeeseen Mitä perhe tekee?

• vanhemmat hakevat palveluseteliä neljä kuukautta ennen lapsen hoidon tarvetta • vanhemmat valitsevat päivähoidon tuottajan ja tekevät sopimuksen päiväkotihoidosta • vanhempien tulot, lapsen ikä ja tarvittava hoitoaika vaikuttavat saatavaan palvelusetelin arvoon • sisarusten määrä vaikuttaa setelin arvoon • huoltajien maksettavaksi jää palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän hoitopaikkahinnan välinen erotus Mitä yksityinen päiväkoti tekee?

• perheen kanssa sopimuksen päiväkotihoidosta • perii päiväkotihoidossa perheen kanssa sopimansa asiakasmaksun

011 .4.2 1 – . 3 7. een : kkeella tuks ä hakuloma u l u a ko n sähköisell u ai k tus Hak seen haetaa n kautta. skoulu denny je uk y u t ä iv t lu is u > – t o K ko .fi – AMK:n la.turkuamk rkuamk.fi Turun a tu s y @ n e ine erv www.t t: tiina.hakk o d Lisätie

3


Vapaaehtoiset tekevät merkittävää työtä

Talkoisiin tarvitaan nyt juuri Sinua

Euroopassa miljoonat ja Turussa tuhannet ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä. Vuosi 2011 onkin erityinen Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Turussa vapaaehtoiset pistävät keväällä hanskat käteen ja siivoavat talven roskat pois. Yhtä tärkeä vapaaehtoinen on kouluvaari, jolla on hetki aikaa ekaluokkalaiselle. Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 virallisesti aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Tavoite on parantaa vapaaehtoistyön edellytyksiä ja tunnustaa sen merkitys. Vapaaehtoistyöhön liittyy valtava määrä osaamista, joilla on arvoa kaikille.

Kouluvaari ehtii kuunnella ekaluokkalaista Yksi vapaaehtoistyön mukavimmista muodoista on kouluvaaritoiminta, joka toimii parillakymmenellä turkulaiskoululla. Timo Marttila Kerttulin koululla on yksi Turun 47 kouluvaarista, jonka pienet koululaiset ottavat vastaan yksinkertaisesti – suurella riemulla. - Tämä on neljäs lukuvuosi ja hyvältä maistuu edelleen. Tehdään koululla, mitä opettaja käskee, Timo Marttila kuvaa. Hänelle kouluvaariksi ryhtyminen ei ollut itsestään selvää: - Alkuun olin vähän vastahankainen ja ajattelin, että en sido itseäni. Nyt en hevin tästä hommasta luopuisi. - Päivän jälkeen palaa kotiin väsyneenä, mutta virkistyneenä. Kouluvaari on häntäpään valvojana, jos mennään vaikka kirjastoon, Timo Marttila kertoo. Tällä kertaa lähdetään tokaluokkalaisten kanssa pulkkamäkeen pakkasta pelkäämättä. Lapsille vaarin henkilökohtainen huomio on tärkeää.

- Pitää näyttää vähän miehen mallia, kouluvaari Tauno Huhtala tiivistää kouluvaarin tehtävän. Huhtala on päässyt opettamaan sellaista isovanhempien ikäpolven ”hiljaista tietoa” lapsille. Erityisluokanopettajat Maarit Pihlava ja Jaana LeinoLaakso kertovat, että vaareista on todellinen apu esimerkiksi maahanmuuttajalapsille, joilla ei ole isovanhempia Suomessa. Opettaja todistaa, että vaarien viestit ovat menneet perille. - Yksi oppilaista sanoi, että ”Tauno sanoi, ettei ruoka suussa saa puhua”, Jaana Leino-Laakso nauraa.. - Jag är här bara på tisdag, Aarno Brunila selittää oppilaille. Kouluvaaritoimintaa on myös ruotsiksi. - Kouluvaari on kullan arvoinen, kielikylpyluokan opettaja Liisa Suopanki toteaa. Erittäin merkittävää toimintaa kouluilla tekevät myös vanhempainyhdistykset. Ne ovat tärkeä osa opettajien ja vanhempien yhteispeliä.

Nuoriso tarvitsee aikuisia vapaaehtoisia Suurina juhlapyhinä nuoret kokeilevat rajojaan monella tavalla. Vapaaehtoisten aikuisten tuki on enemmän kuin tarpeen. – Meillä on ollut Turku -operaatioita uudenvuoden aattona, vappuna ja koulujen päättäjäispäivinä, nuorisoasiainkeskuksen osastopäällikkö Kerstin Paananen kertoo.

Näissä tempauksissa ovat olleet mukana niin nuorisoasiainkeskus, poliisi, Palveluoperaatio Saapas, seurakunnat, terveystoimi kuin Suomen Punainen Risti. Turku -operaatiossa nuoriso- ja vapaaehtoistyöntekijät liikkuvat työpareina nuorten suosimissa kokoontumispaikoissa ja tekevät etsivää työtä. Apua annetaan nuorille, jotka eivät esimerkiksi päihtyneinä pysty huolehtimaan itsestään. - Vapaaehtoistyön rooli näkyy myös esimerkiksi Kuuvuoren nuorisotalolla, jossa nuorisotila on Suomen Punaisen Ristin hoitama.

Poijusta löytyy virkistystä Vanhempi ikäpolvikin tarvitsee virkistystä – ja ystäviä. Tässä oma roolinsa on Poijulla, joka on vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka. Poijua ylläpitävät Turun kaupungin sosiaalija terveystoimi sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, mutta myös siellä näkyy vapaaehtoistoiminta. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi saa asiakkailleen arvokkaita tukihenkilöitä Lounais-Suomen Mielenterveysseuran tai Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta. Ympäristötalkoot lähtevät oma-aloitteisuudesta Lumien sulaminen tietää paitsi leskenlehtien myös ympäristötalkoiden puhkeamista kukkaan. - Talkootoiminta lähtee kaupunkilaisten aloitteesta ja heidän tarpeistaan, joten en ole kaikkia talkoounelmia vielä kohdannutkaan, Viherliikelaitoksen talkootyöohjaaja Riitta Kipinoinen kertoo. Talkooväkeä oli viime vuonna runsaat 4300 henkeä ja kalenteri kertoo, että jo kevätsiivoustalkoita järjestettiin peräti viidet kymmenet. - Pujonkitkentätalkoilla on todellista merkitystä, Kipinoinen pohtii. Talkoisiin innostuvat niin perinteiset omakotiyhdistykset kuin uudet ryhmät. Lausteen Frisbeegolfaajat hoitavat SM-tason kenttänsä talkoovoimin, yksi esimerkki ovat Jaaninojan sillantervaustalkoot.

Nyt jos koskaan Suomi puhtaaksi Teemavuoden kunniaksi halutaan erityistä näkyvyyttä Suomi puhtaaksi - päivässä! -kampanjaan. Turussa tätä toukokuun 6. päivän kampanjaa on laajennettu viikon mittaiseksi. - Kaikki viikon 18 talkoot tehdään Suomi puhtaaksi päivässä!–talkoiden hengessä ja Turussa toivotaan, että mahdollisimman monet talkoot järjestettäisiin tällä viikolla. Siivous osuu kuin nappiin juuri vapun jälkeiseen viikkoon, Kipinoinen kannustaa. - Viime keväänä oli todella kivaa, mukana oli niin nuoria kuin vanhoja ihmisiä. Saga- seniorikeskuksesta lähdettiin myös lähialueille ja siitä tykättiin todella paljon. Kampanjan Turun alueryhmän projektisihteeri Riikka Susi osoittaa, etteivät talkoot aina tarvitse yhtä naista enempää. - Keräsin viime keväänä viikon ajan iltaisin roskia Suikkilassa Riitta Kipinoiselta saadut pihdit ja jätesäkki kädessäni. Roskaa kertyi noin kymmenen säkillistä ja minulle hyvä mieli. Susi vinkkaa, että nettisivuilla www.suomipuhtaaksi.fi on kartta, johon roskaantuneita alueita voi käydä merkkaamassa. Esimerkiksi geokätköilijät ja partiolaiset ovat kartoittamisessa jo kunnostautuneet. - Haluaisin vedota ihmisiin, että he lähtisivät mukaan siivoamaan toukokuussa sekä jo nyt mukaan kampanjaan suunnittelemaan ja järjestämään siivoustalkoita, Susi kutsuu.

Kulttuuripääkaupungille vapaaehtoiset ovat elintärkeitä Vapaaehtoistyön todellinen voimannäyttö tänä vuonna on Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuosi. - Tällä hetkellä meillä on 300 vapaaehtoistyöntekijää eri tehtäviin koulutettuna, projektipäällikkö Hanna LiskiWallentowitz Turku 2011 -säätiöstä kertoo. Vapaaehtoisilla oli suuri rooli kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisissa. Heitä on ollut jo esimerkiksi heijastinja kukkasipulitalkoissa ja infopisteissä. Erityinen saavutettavuus -tiimi tarjoaa lauantaisin Logomossa apua esteettömään liikkumiseen näyttelyissä, kertoo Liski-Wallentowitz esimerkkinä. - Emme varmasti tulisi toimeen ilman vapaaehtoisia. Jos heitä ei olisi, kulttuuripääkaupunkivuotta ei voitaisi toteuttaa. Vapaaehtoisia koulutetaan edelleen ja uusia otetaan mukaan toukokuun loppuun saakka. - Joku on mukana muutaman tunnin, joku enemmän, jokainen mahdollisuuksien mukaan.

4

Teksti: Sini Silván • Kuvat: Sini Silván ja Riitta Kipinoinen


Suomi puhtaaksi – päivässä! –kampanjaan vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua riikka.susi@gmail.com

Suomi puhtaaksi – päivässä Asukastalkoot-Turun-Viherliikelaitos

www.turku2011.fi/kumppanit/ryhdy-vapaaehtoiseksi www.tkukoulu.fi/~kouluvaarit Poiju sijaitsee keskustassa ns. Maalaistentalossa,

Humalistonkatu 7. Poiju on avoinna arkisin kello 10-15.

Teemavuoden nettisivut seuroille: www.turku.fi » Liikunta ja ulkoilu » Liikuntaseurat ja järjestöt Lisätietoja soile.varpio@turku.fi

Vapaaehtoistyöllä tapahtuma pystyyn

Turun Malja työllistää alueen hevosväen

Eduskuntavaalit 2011 Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2011 eduskuntavaaleissa: Ennakkoäänestys kotimaassa: Ennakkoäänestys ulkomailla: Vaalipäivä: Tulosten vahvistaminen:

ke-ti 6.-12.4. ke-la 6.-9.4. su 17.4. ke 20.4.

Äänestäminen ennakkoon

Ennakkoon äänestäminen (ennakkoäänestys) tarkoittaa äänen antamista ennen varsinaista äänestyspäivää. Ennakkoon äänestämiselle ei tarvitse esittää mitään syytä. Kukin äänioikeutettu voi oman valintansa mukaan äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ennakkoäänestys toimitetaan 6.–12.4.2011. Ulkomailla

Turun Ratsastajien ja lähialueen hevosväen suuri toukokuinen tapahtuma, Turun Malja -esteratsastuskilpailu, täyttää tänä vuonna 65 vuotta.

Turun Ratsastajien järjestämä jokakeväinen esteratsastuskilpailu on suuri voimainkoetus seuralle ja koko lähialueen hevosväelle. Artukaisten ratsastuskeskuksessa 14.–15.5.2011 pidettävään Turun Maljaan osallistuu 300 hevosta 800 lähdössä. Toukokuussa Turun Malja viettää 65-vuotisjuhliaan, joihin panostetaan tavallista enemmän. – Ajoitimme ratsastuskenttämme salaojituksen juuri tähän juhlakisaan. Se oli suuri urakka, Tuulikki Kaarto kertoo. Kaarto on ollut mukana Turun Ratsastajien toiminnassa 50 vuotta. Hän liittyi Ratsastajiin 11-vuotiaana pikkutyttönä. Seuran tiedottajan pestiä Kaarto on hoitanut 30 vuotta. Joka vuosi Kaartoa hieman hirvittää, saadaanko kaikki tarpeelliset tehtävät täytettyä kisojen läpiviemiseksi. Mutta aina on selvitty. Turun Maljan järjestelyissä on mukana yli 60 vapaaehtoista: esimerkiksi puomien nostajia, tuomareita, ratahenkilökuntaa, ajanottajia, liputtajia, rakennusväkeä, kansliaja kanttiinihenkilökuntaa. Kaarto muistuttaa, että ratsastuskilpailuissa pääosassa on hevosen hyvinvointi. Turun Ratsastajat kouluttaa stewardeja, jotka valvovat hevosten kohtelua ja sääntöjen noudattamista. – Esimerkiksi verryttelykentällä täytyy aina olla tuomari valvomassa, ettei säännöistä poiketa.

Kunnon ruokaa pitää olla Kaarto viettää itse kisapaikalla koko kolme päivää aamusta iltaan. Kisojen aikana vapaaehtoisten ryhmässä kehittyy mukava yhteishenki ja tunnelma. – Kun ollaan oltu pari päivää yhdessä, siinä huumori lentää! Tosi tärkeää on, että porukka saa kunnon ruokaa: silloin mieliala pysyy parempana, Kaarto vinkkaa neuvon seurojen talkootarjoiluista vastaaville. Vuosikymmenien Turun Malja -muistoista parhaimpia Kaarrolle on jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin juhlapuhe Kenraalin Malja -palkinnon ensimmäisenä jakokertana. – Olimme mykistyneitä. Hän piti joka vuosi puheen, joka oli aina erilainen, aina päivän asioista, Kaarto muistelee. Teksti: Teemu Passoja • Kuvat: Tara Lehtonen

Ulkomailla pysyvästi asuvat (ulkosuomalaiset) tai ulkomailla tilapäisesti oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää ennakkoon ennakkoäänestyspaikoiksi valtioneuvoston asetuksella määrätyissä edustustoissa ja niiden toimipisteissä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan 6.–9.4.2011. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina on yhteensä 245 edustustoa ja niiden toimipaikkaa Äänestäminen vaalipäivänä

Vaalihuoneistot avautuvat äänestyspäivänä aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Mikäli kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saa selville soittamalla maistraattiin virka-aikana tai oikeusministeriön maksuttomaan palvelunumeroon 0800 9 4770. Näin äänestät vaalipäivänä 1. Ota mukaasi äänestyspaikalle ehdottomasti henki-

löllisyystodistus, joka voi olla ajokortti tai passi taikka vastaava kuvallinen asiakirja. 2. Ota mukaasi myös postitse saamasi ilmoituskortti (ilmoitus äänioikeudesta). Se nopeuttaa äänestystoimitusta. Ilmoituskortti ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan voit äänestää myös ilman sitä. Mikäli et jostain syystä ole saanut ilmoituskorttia, voit tiedustella sitä lähimmästä maistraatista. 3. Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi eli siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty ilmoituskorttiin. 4. Voit ottaa mukaasi oman vaaliavustajan, jos et esimerkiksi kykene itse tekemään äänestysmerkintää. Oma vaaliavustaja ei kuitenkaan voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö. Jos sinulla ei ole omaa avustajaa, äänestyspaikalla on erityinen vaaliavustaja.

Lisätietoja: www.vaalit.fi

Ennakkoäänestyspaikat Turussa Kaupungintalo • Aurakatu 2

6.–8.4. klo 9–20 9.–10.4. klo 10–20 11.–12.4. klo 9–20

Avoinna

Pansion kirjasto • Pernontie 29 Avoinna

6.–8.4. klo 10–19 9.–10.4. klo 10–15 11.–12.4. klo 10–19

Maarian kirjasto • Arkeologinkatu 5

6.–8.4. klo 10–19 9.–10.4. klo 10–15 11.–12.4. klo 10–19

Avoinna

Nummen kirjasto • Töykkälänkatu 22 Avoinna

6.–8.4. klo 10–19 9.–10.4., klo 10–15 11.–12.4. klo 10–19

Varissuon kirjasto • Nisse Kavon katu 3 Avoinna

6.–8.4. klo 10–19 9.–10.4. klo 10–15 11.–12.4. klo 10–19

Ilpoisten kirjasto • Lauklähteenkatu 13 Avoinna

6.–8.4. klo 10–19 9.–10.4. klo 10–15 11.–12.4. klo 10–19

Turun yliopistonluonnontieteiden talo

Yliopistonmäki Avoinna

6.–8.4. klo 10–19 9.–10.4. klo 10–15 11.–12.4. klo 10–19

Ent. Normaalikoulu • Mestarinkatu 2 Avoinna

6.–8.4. klo 9–20 9.–10.4. klo 10–15 11.–12.4. klo 9–20

K-Supermarket Manhattan • Pitkämäenkatu 4

6.–8.4. 1.4. 10.4. 11.–12.4.

Avoinna

klo 9–20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

Prisman liikekeskus • Vanha Tampereentie 108 Avoinna

6.–8.4. 9.4. 10.4. 11.–12.4.

klo 9–v20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

Euromarket Länsikeskus • Viilarinkatu 3 Avoinna

6.–8.4. 1.4. 10.4. 11.–12.4.

klo 9–20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

K-supermarket Runosmäki • Korjasmäenkatu 1 Avoinna

6.–8.4. 9.4. 10.4. 11.–12.4.

klo 9–20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

Citymarket Kupittaa • Uudenmaantie 17 Avoinna

6.–8.4. 9.4. 10.4. 11.–12.4.

klo 9–20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

Skanssi • Skanssinkatu 1 Avoinna

6.–8.4. 1.4. 10.4. 11.–12.4.

klo 9–20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

K-supermarket Hirvensalo • Vanha Kakskerrantie 1 Avoinna

6.–8.4. 9.4. 10.4. 11.–12.4.

klo 9–20 klo 10–16 klo 12–16 klo 9–20

5


6


Kilpailukutsu

Uusi tupakasta vieroituksen hoito-ohjelma käyttöön Turussa Turun terveysasemilla on otettu käyttöön uusi tupakasta vieroituksen hoito-ohjelma.

Turku aforismeiksi! - kilpailun aihepiirissä voivat

pyöriä vaikkapa turkulainen tapakulttuuri, turkulaiset, Turun historia, turkulaiset paikat ja tapahtumat, Aurajoki, turkulaiset maankuulut henkilöt, turkulaisuus ihmisen henkisenä olotilana, Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ja niin edespäin. Mietelmien tyylilaji on vapaa – se voi olla esimerkiksi kepeä huumori, luova oivallus, sarvipäinen sarkasmi tai peräti viiltävä viisaus. Pääasia, että omaa ajatusta tiivistetään paperille nyt Turun nimessä!

Savuttomuushoitajat antavat käytännön vinkkejä

Testitulos avasi silmät Turkulainen Heidi Bruun kävi testauttamassa keuhkojensa kunnon Savuttomuuspäivillä Mäntymäen terveysasemalla. Hänen mielestä uusi hoito-ohjelma on kiinnostava ja keuhkojen testaaminen oli silmiä avaava kokemus. – Testitulos hieman jännitti. Oli helpotus, että keuhkot ovat vielä hyvässä kunnossa, muutamia vuosia vasta tupakoinut Bruun totesi. Heidi Bruun helpottui testituloksesta. Keuhkot ovat vielä kunnossa.

Turun aforismiyhdistys järjestää yhdessä Turkuposti-lehden, Kirjan talon ja Turun Kaupunginkirjaston kanssa valtakunnallisen kirjoituskilpailun, jossa etsitään tavalla ja toisella Turkuun ja turkulaisuuteen liittyviä, ennen julkaisemattomia aforismeja. Mikä on aforismi? Aforismi on tiiviissä ja lyhyessä muodossa lausuttu ajatus. Sanan aforismi vastineita ovat ajatelma, mietelmä ja mietelause. Täsmällisemmin määriteltynä aforismi on ajatuksellisesti painokas, sekä tiiviisti ja tyylikkäästi muotoiltu virke tai niiden kokonaisuus. Aforismi on oma, perinteikäs kirjallisuudenlajinsa.

– Uusi hoito-ohjelma on maksuton ja on tarkoitettu kaikille turkulaisille, kertoo terveysohjaaja Riikka Korhonen Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksiköstä. Ohjelmaan kuuluu kolme vastaanottokäyntiä savuttomuushoitajan luona sekä kolme motivoivaa seurantasoittoa. Hoidon tueksi on mahdollista valita nikotiinikorvaushoito tai lääkehoito. Korvattavan tuotteen maksaa asiakas itse. Tupakointi on mahdollista lopettaa myös kertatumppauksella ja saada tukea siihen savuttomuushoitajalta.

Turun jokaisella terveysasemalla on oma savuttomuushoitaja, jolle voi varata ajan terveysaseman ajanvarauksesta. – Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä asiakkaalle tehdään pieni terveystarkastus. Häneltä mitataan verenpaine, pituus, paino ja muun muassa keuhkojen kunto, kertoo savuttomuushoitaja Elina Lammela Keskusta 2:n terveysasemalta. – Annamme käytännön vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen. Neuvomme myös miten tulisi käyttäytyä tilanteessa, kun puoliso tai kaverit polttavat, Lammela jatkaa. Savuttomuushoitajia koulutetaan lisää myös muille sektoreille kuten neuvoloihin, kouluihin ja suun terveydenhuoltoon. Turun kaupunki ottaa käyttöön syksyllä 2011 myös savuttomuuden tueksi ryhmähoitomallin.

Turku aforismeiksi!

Kilpailukielet Virallisina kilpailukielinä ovat suomi, ruotsi ja turku. Kirjoituskilpailu on valtakunnallinen ja kaikille avoin. (Myös tamperelaisille.)

Savuttomuushoitaja Elina Lammelalta voi varata ajan terveysaseman ajanvarauksesta.

Hän ei kuitenkaan aio vielä mukaan hoito-ohjelmaan. – Hieno ele kaupungilta, että ohjelma on maksuton. En tosin usko, että motivointisoitot auttavat ellei itse ole halukas lopettamaan. Tässä vaiheessa en vielä aio lopettaa tupakointia, mutta palaan asiaan myöhemmin Teksti ja kuvat: Tuomo Mannonen

Kilpailuaika Kilpailuun osallistuvat aforismit tulee lähettää viimeistään sunnuntaina 31.7.2011. (Postileima 1.8.2011 kelpaa.) Voittaja ja muut palkittavat julkistetaan Turun päivänä 18.9.2011 Kirjan talolla. Lisäksi voittajille ilmoitetaan erikseen. Osoitteet Lähetä aforismisi nimelläsi ja yhteystiedoillasi varustettuna joko sähköpostitse: kilpailu@kirjantalo.org tai paperipostina: Kirjan talo, Linnankatu 24, 20100 Turku Kuoreen merkintä ”aforismikilpailu” Kilpailuun lähetettävien aforismien määrää ei ole rajoitettu. Kilpailuun voi osallistua myös nimimerkillä. Nimimerkillä osallistuttaessa tulee aforismit lähettää postitse. Lähetyksen mukana tulee olla suljettu kirjekuori, jonka päällä on nimimerkki, ja kuoren sisällä oikea nimi yhteystietoineen. Muistathan merkitä nimimerkin myös kilpailutyöhön. Palkinnot Turku aforismeiksi! -kilpailun voittaja saa laaduk-

kaan kirjapalkinnon ja 100 euroa. Kilpailun raati palkitsee harkintansa mukaan erityismaininnoin ja Kulttuuripääkaupunki 2011 -tuotepalkinnoin myös muita kilpailuun osallistuneita, ansiokkaiden aforismien kirjoittajia. Raati Turku aforismeiksi! -kilpailun raadissa toimivat: ko-

tiseutukirjailija Markku Heikkilä, kirjailija Hannu Hirvonen, palvelupäällikkö, kirjallisuuskriitikko Taina Ratia, kriitikko Ann-Cristine Snickars ja päätoimittaja Hannu Waher. Tekijänoikeudet Aforismejaan tarjoamalla kirjoittaja antaa järjestäjille suostumuksen julkaista kyseisiä aforismeja korvauksetta Turkupostin sivuilla, Turun kaupunginkirjaston verkkosivuilla ja mahdollisessa kilpailutöiden pohjalta koottavassa antologiassa sekä kilpailua koskevassa uutisoinnissa ja muissa kilpailuun liittyvissä yhteyksissä. Aforismien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla eikä kilpailuun osallistuminen estä heitä julkaisemasta aforismejaan muissa yhteyksissä. Lisätiedot Kilpailuun liittyviin kysymyksiin vastaa Marko Laihinen Turun aforismiyhdistyksestä. marko.laihinen@elisanet.fi, p. 044 9674 493 Internet: Tämä kilpailukutsu löytyy kokonaisuudessaan suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta: www.kirjantalo.org/ kilpailukutsu

7


Turku palkitsi maahanmuuttokysymysten puolestapuhujat

Wali Hashi on vuoden 2011 uusiturkulainen – Tämä oli hyvä tervetulotoivotus takaisin kotiin Turkuun. Saavuin tänään Afrikasta, iloitsee toimittaja Wali Hashi kuultuaan nimeämisestään uusturkulaiseksi. – Tunnustus tuntuu aina hyvältä, vaikka on samalla hämmentävää. Turussa on paljon hyvää työtä tekeviä maahanmuuttajia. Wali Hashi on tullut monille turkulaisille tutuksi Turku TV:n Jambo-ohjelmista, joissa hän on jo vuosia yhdessä toimittaja Heikki Kauhasen kanssa tuonut esille maahanmuuttokysymyksiä.

Maahanmuuttaja vai suomalainen?

Kuka tai mikä? Vuoden uusturkulaiseksi nimetään Turun seudulla asuva, maahanmuuttajataustainen henkilö ja monikulttuurisuusteosta palkitaan henkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö, joka on esimerkillisesti edistänyt monikulttuurista vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tunnustuksen saajat valitaan kaupunkilaisten tekemien ehdotusten perusteella. Valintaraatiin kuuluu maahanmuuttajien, Turku-seuran, kauppakamarin, työvoimatoimiston, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, median ja kaupungin edustus. Päätöksen palkittavista tekee kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Hashi saapui Suomeen Somaliasta 17-vuotiaana ja on asunut täällä 21 vuotta.

– Olen suomalainen ja ylpeä suomalaisuudestani. Olen saavuttanut täällä paljon: ihmissuhteeni, lapset, ammatin ja työn. Suomi on kotimaani ja haluan asua täällä, silti surettaa, että menetin Somalian kotimaana. Hashi muistuttaa, että moni aikuinenkaan maahanmuuttaja ei ole maahanmuuttajia, vaan Suomessa syntynyt ja kasvanut suomalainen. – Pitäisi jo päästä yli me ja muut -ajattelusta. On hämmentävää, että yhä kysytään suomalaisilta asiantuntijoilta maahanmuuttajista, kun voisi kysyä suoraan täällä asuvilta ja suomen kieltä taitavilta ihmisiltä, joilla on tietoa oman ja suomalaisen kulttuurin yhteensovittamisesta.

Turun normaalikoulussa monikulttuurisuus on rikkautta

Aiemmin tunnustuksen saaneet 2006 artenomi Binh Le Xuan ja opettaja Tellervo Vaitinen 2007 opettaja Irina Ossipowski ja projektipäällikkö Sari Kanervo 2008 toiminnanohjaaja Selim Selimi ja erityissosiaali työntekijä Päivi Talvinen 2009 yrittäjä Ahmed Al Chibib ja opettaja Ismo Laine 2010 Sondip ry:n ja Yhdessä Yhdistys ry:n puheenjohtaja Hasan Habib ja Turun Naiskeskus ry:n kunniaväkivallan vastainen toiminta.

Luolavuoren historia yksiin kansiin Luolavuoren vanhainkodin historia on koottu Muisto vain -kuvakirjaksi, jossa vuoropuheluun pääsevät niin työntekijöiden kuin asukkaidenkin tarinat. Kirja on ensimmäinen osa Turun sosiaali- ja terveystoimen julkaisemasta kolmiosaisesta teossarjasta. Sarjan seuraavaksi julkaistava kakkososa kantaa nimeä Ajan saatossa ja se kertoo Liinahaan vanhainkodista. Runosmäen vanhainkodista kertova kolmas kirja on nimeltään Hyvän päivän ilta. Muisto vain -kirjan kuvat ovat peräisin Luolavuoren vanhainkodin valokuva-albumeista. Kirja on kunnianosoitus turkulaiselle vanhustenhoidolle ja hoitajien tietotaidolle. – Vanhainkodin läksiäiset järjestettiin yhteishengen kohottamiseksi ja mielestäni siinä onnistuttiin hyvin. Olemme tehneet kirjan yhdessä Grafeskon Reima Orvaston kanssa ja lopputuloksesta tuli hieno, sanoo ympärivuorokautisen hoidon johtaja Kristiina Hellstén.

Hoitotyötä persoonan avulla Hellstén kiittelee Turun vanhustenhuollossa tehtyä hyvää työtä ja sanoo, että vanhusten parissa työskentelevät ihmiset laittavat oman persoonansa peliin.

8

Turun normaalikoulun perusasteen rehtori Annika Hongiston mukaan monet asiat toimivat hyvin monikulttuurisessa koulussa, mutta maahanmuuttajalasten ja -nuorten suomen kielen opetukseen pitäisi panostaa enemmän.

– Kirjan valokuvien kautta luodaan totuudenmukainen kuva vanhainkodin monimuotoisesta arjesta, hän lisää. Hellsten muistuttaa isosta muutosprosessista, joka on Luolavuoren muutosten takana. Ajat, ihmisten tarpeet ja hoitotavat muuttuvat. – Luolavuoren vanhainkodin rakennus on yhä arkkitehtonisesti kaunis ja kodikas, mutta se on jäänyt muuten ajastaan jälkeen. Vuosien myötä talon asukkaat ovat tulleet yhä huonokuntoisemmiksi, eikä vanhainkotirakennus enää pysty kohtuullisesti palvelemaan vanhusten viimeisenä kotina, kertoo Hellsten. Muisto vain – Ett minne blott, Luolavuoren vanhainkodin valokuva -albumi on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.turku.fi > turku.info > julkaisut ja raportit > Luolavuoren historia yksiin kansiin. Teksti: Katja Kaartinen

Rehtori Annika Hongiston ja Turun normaalikoulun perusasteen moni- ja interkulttuurisuutta tukeva toiminta nimettiin vuoden 2011 monikulttuurisuusteoksi. Hongisto on koulun saamasta huomionosoituksesta iloisen yllättynyt. – Tämän talon johtoajatus on, että monikulttuurisuus on rikkautta. Se on hieno asia, joka ei vie keneltäkään mitään vaan päinvastoin on meille kaikille lisä. Jokaisen oppilaan pitää voida sanoa, että tämä on mun koulu. Varissuolla sijaitsevan Turun normaalikoulun ala- ja yläkoululuokilla on noin 600 oppilasta. Oppilaista puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, eri äidinkieliä koulussa on yli 40, eniten puhutaan albaniaa, arabiaa, venäjää, kurdia ja vietnamia. Koulu on Suomen monikulttuurisin yhtenäinen peruskoulu. Monikulttuurisuus sanamukaisesti käveli koulujen ovista sisään 1990-luvulla, kun maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa Suomessa. Turun normaalikoulussa ei jääty ihmettelemään ja odottamaan valmiita malleja, vaan alettiin yhdessä ratkoa, miten mennään eteenpäin.

Oppia monikulttuuriseen koulutyöhön on haettu kansainvälisistä tutkimuksista ja tutustumalla muiden Euroopan maiden käytäntöihin. – Myös maalaisjärjellä pääsee pitkälle, heläyttää Hongisto.

Monikulttuurisuus on normaalikoulussa normaalia arkea. – Koulumme oppilaista kasvaa luonnostaan kansainvälisiä maailmankansalaisia. Eri kulttuurit eivät ole heille vieraita eivätkä pelottavia. Yhteen asiaan Hongisto kaipaa kuitenkin parannusta. – Vieläkään ei ymmärretä suomen kielen opettamisen ja oppimisen tärkeyttä. Kaikki oppivat kyllä puhumaan, mutta se ei riitä opiskeluun peruskoulun jälkeen. Suomi toisena kielenä –opetuksen tehostaminen ja lisääminen olisi halpa satsaus tulevaisuuteen. Teksti: Jaana Räsänen-Nauska Kuvat: Samu Valleala ja Wali Hashin arkisto


Puistounelmien toteuttaminen alkaa keväällä Urheilupuiston Välikentän ympäristö kokee tulevan kevään ja kesän aikana muutoksia, kun alueelle toteutetaan ensimmäinen osa Unelmapuiston kokonaisuudesta. Tässä monikäyttöisessä puistoalueessa yhdistyvät sekä liikkuminen että kulttuuriset elämykset. Koko Unelmapuiston rakentaminen tulee olemaan vuosien ponnistus, josta Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hanke toteuttaa kuluvana vuonna kaksi osiota: Kulttuuripääkaupunkipolun ja aktiivisen taidepuiston. Kalliolla rinteessä sijaitseva vanha leikkipuisto muuntuu aktiiviseksi taidepuistoksi, jossa riittää tekemistä kaiken ikäisille. Kiipeiltävien veistosten materiaaleina käytetään kiveä ja puuta ja ne tullaan sijoittamaan niin, että niissä on haastetta sekä taaperoille että parkourin harrastajille. Välikentän takana sijaitsevalle kallioalueelle tulee kiemurtelemaan polku, jonka varrelta avautuu näkymiä eri maamerkkeihin, kuten Mikaelin ja Martin kirkoille. – Näköalapaikkojen opastetauluissa tuodaan esiin sekä Urheilupuiston omaa historiaa että sieltä avautuvien näköalojen muutoksia, toteaa Unelmapuiston suunnittelusta vastaavan työryhmän vetäjä maisema-arkkitehti Ritva Nummiora.

– Leikkipaikat on tarkoitus uudistaa ja laululava kunnostaa katsomoksi ja monenlaisten tapahtumien mahdollistajaksi. Välikentän pohjoispään lampi ympäristöineen kaipaa myös kohennusta. Ja kovasti tarpeellinen on myös toimiva huoltorakennus WC-tiloineen, Nummiora listaa.

Kaupunkilaisten toiveista totta

Avoin puistotapahtuma elokuussa

Unelmapuiston suunnitelmien pohjana on käytetty keväällä 2010 järjestetyissä suunnittelupajoissa saatuja ideoita. Lisäksi on kuultu keskusta-alueen asukkaita ja puiston käyttäjiä. Toiveissa korostui se, että eri ikäryhmille ei toivottu erillisiä ”looseja”, vaan että kaikki voisivat viihtyä samassa puistotilassa. Erityisesti yläkoululaiset kaipasivat erilaisia aktiviteetteja ja harrastusmahdollisuuksia. - Tulevina vuosina toteutetaan koko Välikentän ja ympäröivien kallioiden alueella laajemminkin kunnostustöitä. Kentällä uudistetaan mm. salaojitus, juoksurata ja urheilun suorituspaikkojen toimivuus ja lisätään monenlaista uutta aktiviteettia.

Aktiivisen taidepuiston ja kallioiden päällä kulkevan Kulttuuripääkaupunkipolun avajaisia vietetään puistotapahtumassa 27.8.2011. Luvassa on ohjelmaa joka koostuu ympäri puistoa sijaitsevista pistäytymispaikoista ja ”olohuoneista”. Tapahtumapisteissä voi muun muassa antautua tanssin pyörteisiin, kokeilla taijita tai syventyä tarinankerrontaan. Turun suomenkielinen työväenopisto järjestää kaikille avoimet kuoroharjoitukset ja Pata, sandaali ja virkattu teltta -hanke toteuttaa rumputyöpajan. Lisätietoja: www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi Teksti: Katja Tättäläinen

Kulttuurikiekolla edistät terveyttäsi ja hyvinvointiasi A

T

S O IT A MU O TO IL E PY SY TER VEE NÄ

T

A

NI

B Ä N DIHA R J OIT

UKS

KIRJ O

P IIR R Ä

I TSES HAASTA I

IT

LÄMM ITTELE

A

SA

LIS

AL

NN

RJ

TU

KI

E

Y NÄ

ET

ITA

NE

UL

O

Ä YD LÖ

KU

J AT

L A U S K U R S SIT

VEISTÄ

RA S

IT

UU

LE

MAA

RHO

EI

TAN S

S P II R

IK E

L U PA

LO

M

T AA ST

EL

AA ÄN PÄ EM ID ÄP EL

AL

OR

E IT S & K OK E

RT E

TO

T

MA

TT

KA

T

IT

O

YT NÄ

OR

TE

AS HO

SO

KU

AA

ER

KK

SI

ÖV

V IR

TY

IN HYV VOI

S TAN

PUU

ER

OO

EL

OPI

ÄK

M

RR

ÄÄ

T

KA

ET

TO

IV E

IS

ELE

KS

ELÄYDY

PU

T AS KAR

ET

SI T U N N IT

TE

LER

TEATTERIT

NNU

VA A

M

E& KO

NA U

ITK E

OK S

VÄ RIS E

R AKE

UVA T

TT

E

ULKOTAIDETE

T A LI

S FE

EM

LU

T

EL O K

VA

A SI UU

TÄ VI Ä

E

TO

A T IV O YT JA EL T ÄV AK

TU

VA IK UT U

AS

A

M

US

KU UN TE LE

RJ KI

T

IAT TA PA H

SO

I HD PO

GAL

RUS KET U

HÄM MÄS TY

NAU R

ANALYSOI

KONSERTIT

EN LIN EL NN EO OL

KAT

ILAHDU

REN TOU DU

Ä

ITU RAUHO

U UT IK LI

LA ULA

Jos teatteriin tai konserttiin lähteminen ei tunnu omalta, kulttuurin pariin pääsee myös esimerkiksi kulttuurikuntoilureitistöjen avulla, jotka kulkevat Aurajokirannassa ja sen läheisyydessä. Haasta itsesi ja ota ystäväsikin mukaan uusien kokemusten ja eläe mysten pariin. Kulttuuri vähentää ri teke uu tt ul K hyvää! stressiä, parantaa elämänlaatua ja tuo iloa arkeen. Kiekon avulla voit tutustua kulttuurin tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin. Kulttuurikiekkoa on jaossa eri kulttuuri- ja liikuntatapahtumissa sekä mm. liikuntapaikoilla, kirjastoissa ja kaupungin eri toimipisteissä. TI

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tutkittaessa on havaittu, että ahkerasti kulttuuritoimintaan osallistuvat ja runsaasti kulttuuria harrastavat elävät muita pidempään. Sen on myös osoitettu vaikuttavan positiivisesti yksilön elämänlaatuun ja terveydentilaan. Mitä enemmän kulttuuria harrastaa, sitä enemmän terveysvaikutuksia sillä on. Kulttuurin keinoin voidaan lisätä ihmisten onnellisuuden tunteita ja aktivoida ihmisiä etsimään uusia kokemuksia. Se auttaa pitämään mielen virkeänä ja tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia ihmissuhteita. Turun kulttuuritoimen johdolla kehitetyn kulttuurikiekon tarkoituksena on innostaa turku-laisia kulttuurin pariin ja antaa ideoita siitä, missä ja miten kulttuuria voi harrastaa. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kulttuuriharrastuksen aloittamiseen ja ohjelmasta löytyy varmasti jokaiselle jotain.

YS

Lisätietoja www.turku.fi/kulttuuri www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi www.turku2011.fi Teksti: Sanna Nummelin

Samppalinnan puista väriä jokimaisemaan Samppalinnan puisto on aivan kuin noussut uudella tavalla näkyviin jokirannan ilta- ja yönäkymässä. Mäelle nouseviin portaisiin saatiin uusi valaistus, joka tekee kulkemisesta turvallisempaa. On syytä tehdä iltaretki jokirantaan katsomaan maiseman uudet kasvot.

Samppalinnanmäen puiden ja oksistojen värivalaistus aukeaa kauniisti Aurajoen ja keskustan suuntaan. Kun pystypintoja valaistaan, syntyy alueelle rytmiä ja kolmiulotteisuutta.

Samppalinnan puiston valaisemisessa tärkein tavoite oli puistossa liikkujan turvallisuuden lisääminen, mutta myös puiston erityispiirteiden ja kohokohtien esille nostaminen, maisema-arkkitehti Ritva Nummiora Ympäristö- ja kaavoitusvirastosta kertoo. - Portaiden valaistus tehtiin samalla kun portaat peruskorjattiin, lisäksi valaistusurakkaa jatkettiin pidemmälle puistoon, vastaava rakennuttaja Satu Alajärvi Kiinteistöliikelaitokselta kertoo. - Yleisvalaistus koostuu pääväylien lämpimästä valaistuksesta, joka tulee osittain puiden lehvästön läpi. Erikoisvalaistuksella on korostettu kaupungin keskustasta aukeavaa näkymää eli maisemafasadi Aurajoelle päin on saanut näyttävän, ohjelmoidun värivalaistuksen. Puuryhmiä esille nostava valaistus vaihtuu rauhallisen elegantisti, Nummiora maalaa. - Tämän talven ohjelmointi käsittää 12 minuutin syklin valkoisesta siniseen, violettiin ja magentaan ja on työnimeltään ”Kuura ja Viima.” Maisemavalaistus on päällä samaan aikaan katuvalojen kanssa. Kun vuodenajat vaihtuvat, voidaan valaistusohjelmaa vaihtaa. Samppalinnanpuiston valaistuksen on suunnitellut Suomen eturivin ulkovalaistuksen asiantuntija, VALOA design Oy, pääsuunnittelijana Roope Siiroinen.

Urakka päätökseen tänä keväänä Valaistus on tarkoitus toteuttaa loppuun tänä keväänä, jolloin Samppalinnan puiston yleisvalaistus on pääosin kunnostettu. Itäisen Rantakadun puoleinen maisemavalaistus ja saman puolen puistovalaistus ovat tulleet maksamaan yhteensä noin 220 000 euroa. Alajärvi katsoo, että rakentaminen meni hyvin hyvien yhteistyökumppanien eli Turku Energian ja Destia Oy:n avulla. Urakan teetti Turun Kiinteistöliikelaitos. - Valaistus lisää aina turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä, joten mielestäni hanke oli siinäkin mielessä onnistunut. Samppalinnan valaisemiseen päädyttiin yleisöäänestyksen tuloksena. Kyselyssä sai äänestää, tarvittiinko Samppalinnanpuistoon lisää penkkejä, leikkipaikka tai valaistus. Valaistus voitti suurella äänten enemmistöllä. Teksti ja kuva: Sini Silván

9


Kadonnutta ja nykyistäkin - Turkua etsimässä Bassin talo Vähätorin laidalla. Nobelin talo Uudenmaankadulla. Phoenixin talo kauppatorin kupeessa… Dokumenttiohjaaja Jouko Aaltonen tutkailee uudessa elokuvassaan Taistelu Turusta, miksi nämäkin hienot rakennukset ovat nyt vain historiaa. - Niin sanottua Turun tautia on käsitelty erilaisissa television ajankohtaisohjelmissa, mutta hieman laajempaa ja pohdiskelevampaa dokumenttia aiheesta ei ole aikaisemmin tehty. - Halusin myös käsitellä yleisiä teemoja Turun kautta. On syytä muistaa, että muissakin kaupungeissa innostuttiin 50- ja 60-luvulta lähtien purkamaan vanhoja arvotaloja ja perinteistä miljöötä. Myös suomalaisissa kirkonkylissä sai vanha puuarkkitehtuuri väistyä, Jouko Aaltonen huomauttaa. Taistelu Turusta -elokuvassa aihetta lähestytään muun muassa aikalaismuistelujen kautta; ääneen pääsevät niin poliitikot, virkamiehet, arkkitehdit kuin tavalliset turkulaisetkin - Keskeinen selitys tapahtuneelle tuntuu olevan ajan henki. Vanhassa ei nähty mitään arvoa ja sen tilalle haluttiin uutta ja modernia. Erään haastateltavan mukaan kyse oli myös eräänlaisesta vauhtisokeudesta. Paitsi mennyttä tunnelmallista Turkua ja historiaa, elokuva kuvaa myös nykyaikaa. Aaltosen mukaan nykyäänkin on syytä pohtia, kenen kaupunki on ja miten sitä rakennetaan. Elokuvassa seurataan muun muassa nuoria, jotka yrittävät ottaa kaupunkitilaa haltuun taloja valtaamalla. - Ympäristöstä, miljööstä ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista keskustellaan tällä hetkellä paljon niin

. altonen Jouko A me. lu Kuva: Il

Suomessa kuin ulkomaillakin. Meillä on puhuttu viime aikoina esimerkiksi vaalirahoituksen ja kaavoituspolitiikan yhteyksistä… Jouko Aaltosen aiempia elokuvia ovat muun muassa palkitut Kusum (2000), Kenen joukoissa seisot (2006) ja Punk – tauti joka ei tapa (2008). - Kaikissa elokuvissani on ehkä pyrkimyksenä avata ja ymmärtää menneisyyttä; saaOhjaa da selville, mitkä ajattelumallit ovat johtaja eloku Jouko Aa vaans ltonen neet ihmisiä. a Kuva: Olli Ve myös Turu ja kuvaaja Jouko Aaltosella on uusimman elokun nyk sala. yistä k Pekka Aine aupun ta vansa aiheeseen vahva omakohtainen kikuva llensivat a. suhde, sillä hän on syntynyt Heidekenilla vuonna 1956. Hän leikki lapsena vanhoissa puutalokortteleissa ja niiden purkutyömailla. Turkulaista asiantuntemusta ja näkemystä aiheeseen löytyy myös käsikirjoittaja- ja kuvaustiimistä. Käsikirjoituksesta vastaavat ohjaajan lisäksi Olli Vesala ja Rauno Lahtinen, kuvaus on Pekka Aineen käsialaa. Lisäksi elokuvantekoon on osallistunut taideakatemian opiskelijoita. - Odotan jännityksellä, miten turkulainen yleisö ottaa elokuvan vastaan. Myös heille sen aihe ja miljööt ovat tietenkin erittäin läheisiä, Jouko Aaltonen kertoo. Teksti: Matti Välimäki

Taistelu Turusta -elokuvasta ilmaisnäytöksiä!

9.4. klo 19, Logomo, Köydenpunojankatu 14 10.4. klo 18, Suomalaisen elokuvan festivaalit, Puutarhakatu 1, auditorio Taistelu Turusta kuuluu kulttuuripääkaupunkivuoden Turku 2011-ohjelmaan. Ilmaisen lipun voi noutaa 2011 Kulman infopisteestä tai Suomalaisen elokuvan festivaalilta 7.-10.4. Mikäli lippuja on jäljellä, niitä saa myös esityspaikkojen ovelta. Lisätiedot: www.turku2011.fi/taistelu-turusta

Liikkuva keramiikkapaja ja soivat puistonpenkit Toukokuussa, Taiteilija naapurina -kuukautena, tehdään keramiikkakukkia Majanummen puistoon ja pyöräillään kaupunginosien kiinnostaviin kohteisiin. Oletko aina halunnut tehdä keramiikkaa, muttet tiedä, miten aloittaisit? Huhti-toukokuun vaihteessa kannattaa suunnata Varissuolle, jossa vastaan voi tulla pyörillä kulkeva keramiikkapaja. Taiteilija naapurina on kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmahanke, jossa taidetta tehdään ihmisten keskellä ja ihmisläheisesti. Toukokuu on Taiteilija naapurina -kuukausi, jolloin Turkuun tulee kaksi vierailevaa taiteilijaryhmää Turun ystävyyskaupungista, Norjan Bergenistä. - Keramiikkakukkiin erikoistuneen Flora Metamorphicae –ryhmän liikkuva työpaja kiertää Varissuolla. Jokainen halukas saa tehdä oman keramiikkakukkansa, ja kukat asetetaan toukokuun ajaksi näytteille Majanummen asukaspuiston kupeeseen, kertoo hanketta koordinoiva taiteilija Suvi Aarnio. Bergeniläisestä Wrap Art Centrestä taas tulee Turkuun neljä musiikkiin ja tanssiin erikoistunutta yhteisötaiteilijaa. He pitävät työpajoja myös vauvoille ja lapsille. - Wrap Art Centren taiteilijat hyödyntävät maiseman elementtejä soittimina. Lapset voivat soittaa vaikkapa puistonpenkkejä, Aarnio kuvailee.

10

Poltettu seinä taideteokseksi Turkulaisin voimin Taiteilija naapurina -kuukausi nostaa esiin kaupunginosien hienoja puolia. Runosmäen ja Ilpoisten kirjastoon työstetään näyttelyt, jotka kertovat alueiden historiasta ja nykyhetkestä. Keväällä ja alkukesällä ajettavan perinteikkään haastepyöräilyn määränpäät muuttuvat hieman, ja kampanjan kirjausvihkojen laatikoita sijoitetaan tänä vuonna naapuritaiteilijoiden valitsemiin kiinnostaviin kohteisiin. Lisää kotiseutumatkailua voi harrastaa Suvi Aarnion laatimien minimatkaoppaiden avulla. Oppaat kertovat Turun kaupunginosien näköalapaikoista, historiallisista kohteista sekä kauniista ja erikoisista paikoista. A4-kokoisen matkaopassarjan voi esimerkiksi ladata netistä, ja se on myös käännetty englanniksi. Luvanhakuvaiheessa on myös muita toukokuisia taideprojekteja, kuten Aarnion hanke saada kunnostaa Maarian kirjaston roskalaatikoiden poltosta vaurioitunut seinä taideteokseksi. - Ideoimme henkilökunnan kanssa teoksen, johon maalin rullaantuneet reunat sopivat. Tuhotyönkin voi kääntää voitoksi, Suvi Aarnio sanoo. Teksti: Elina Teerijoki

Tulosta itsellesi opas mukaan ja lähde retkelle ruutukaavan ulkopuolelle! www.turku2011.fi/minimatkaoppaat Lisätiedot: www.turku2011.fi/taiteilija-naapurina


Hanna Mäkinen ja Christine Vallius tekevät mosaiikkityötä Majanummessa. Kuva: Pekko Seppälä

kuten Sondip ry, Varissuoseura, Varissuon työttömät, Itä-Turun eläkkeensaajat ja Katariinan seurakunta sekä lähistön kauppiaat ja palveluntarjoajat. Hankkeen koordinaattorina toimii kaupungin nuorisoasiankeskus.

Toteutetut ja suunniteltavat kohteet

Syksyn aikana Mäkinen koosti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa yhteen asukkaiden toiveita alueen kehittämistä kohtaan. – Perhepuistohanke on lähtenyt käyntiin juuri asukkaiden toivomuksesta, kertoo hankkeen koordinaattori Marianne Uusaho.

Teksti: Mari Mielonen

a Maja

Normaalikoulun oppilaiden kanssa puistoon toteutettu yhteisötaideteos Kuva: Hanna Mäkinen

nniin Kuva: A

Syksyllä 2010 kaupungin nuorisoasiankeskus palkkasi Varsinais-Suomen taidetoimikunnan apurahalla Varissuolle Meidän Puisto -hankkeeseen yhteisötaiteilijaksi teatteri-ilmaisun ohjaajan Hanna Mäkisen. Hänen työkseen tuli innostaa alueen asukkaat osallistumaan Niilo Oravapuun puistoon rakentuvan perhepuiston suunnitteluun.

Lisätietoja: Marianne Uusaho, p. 050 3101 661

. backa

Yhteisötaiteilija innostaa Varissuon asukkaita alueensa kehittämiseen

Meidän puisto -hankkeen rakentaminen ja toteutus alkoi vuonna 2010 Majanummen toimitalon pihalta ja sen lähiympäristöstä. Jo toteutettuja kohteita ovat kulkuväylät puistoalueelle, leikkialue ja kuntoiluvälineet puupolun varrelle. Metsäalueen raivausta on tarkoitus jatkaa talkoovoimin, ja alueelle tullaan istuttamaan pienoispuutarhoja ja -kasvimaita. Taidepuisto Oravanhäntätarhan ympäristöön toteutettiin syksyn aikana yhdessä normaalikoulun oppilaiden kanssa pysyviä yhteisötaideteoksia turpeesta, puusta ja kanaverkosta. Oppilaat toteuttivat alueelle myös Elämänviisauksien puun. Kevään ja kesän aikana Majanummen monitoimitalon ympäristöön on suunnitteilla vielä kallioseinämän luonnonmuotoja hyödyntävä ulkoilmateatteri, grillikeskus sekä tapahtumatori, joka toimii erilaisten juhlien pitopaikkana. Varissuon ostoskeskuksen kävelytien varteen luodaan sisääntulotaideteos ”Toteemisarja”, joka toimii eräänlaisena sisääntulona Perhepuiston alueelle. Alueen suunnitelmat ja luonnokset tullaan esittämään julkisuuteen kevään aikana ja ne tulevat olemaan nähtävillä myös Varissuon kirjastossa. Kirjastoon tulee hanketta koskeva nurkkaus, jossa kartat, kaava-suunnitelmat, valokuvat ja hankkeen suunnitelmat ovat esillä ja päivitettynä. – Lopullinen Perhepuiston käyttöönotto tapahtuu syys-lokakuussa, jolloin on tarkoitus järjestää näyttävät juhlat puiston valmistumisen kunniaksi, kertoo Mäkinen.

Meidän puisto- hanketta toteutetaan yhteisvoimin – Hankkeen tarkoituksena on asukkaiden kannustaminen yhteistoimintaan puiston rakentamiseksi. Puistosta tehdään eräänlainen toiminnallinen koko perheen olohuone, kertoo Mäkinen. – Perhepuiston alue toteutetaan esteettömyysperiaatteella, jotta kaikilla alueen asukkailla olisi mahdollisuus liikkua ja nauttia alueesta, Mäkinen jatkaa. Kyseessä on ennakkoluuloton yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien ja yksityisen sekä kolmannen sektorin kesken. Yhteistyökumppaneina toimivat kaupungin liikuntapalvelukeskus, kulttuuriasiainkeskus, opetuspalvelukeskus ja Turun normaalikoulu, sosiaalikeskus sekä alueella toimivat yhdistykset,

Syksy l Pyhä lä Majanu in m Ohjel päivän ka men mon mass u itoim histu a impro i visaa oli kauhue s -pidot 13 tilassa järj tiotea estett –25-v lokuv i tteria i . Kuva a, -musiik uotiaille pe in k : Ann lottom iina M ia ja ille. ajaba cka.

11


Liikun

Kivakesä tulee taas

Kurakelillä Impivaaraan palloa potkimaan Kesää kaipaavat futaajat pääsevät potkimaan palloa Impivaaran jalkapallohalliin yleisövuoroilla. Maksuttomat vuorot jatkuvat toukokuulle asti maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14–16. Impivaaran jalkapallohalli, Eskonkatu 1. Lisätiedot: www.turku.fi/ palloiluvuorot

Lasten ja nuorten kesälomaohjelman mietintä alkaa pian olla ajankohtaista. Loman suunnittelua helpottaa Kivakesä-Sommarskoj –esite, jossa yhdistykset, kaupunki, seurakunta ja muut toimijat esittelevät kesätoimintaansa. Tarjolla on niin leirejä, kursseja kuin monenmoista kulttuuri- ja liikuntaohjelmaakin. Kivakesä jaetaan huhtikuussa kaikille Turun peruskoululaisille ja esikoululaisille. Esitteen julkaisevat jo kolmatta kertaa Turun kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimi yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Kesäpuuhat löytyvät myös Kivakesän nettisivuilta osoitteesta www.kivakesa.fi. Kaupunki tarjoaa yhdistyksille ilmoitustilan sekä painettuun esitteeseen että nettisivuille maksutta. Esitteen painosmäärä on n. 20 000 kpl.

Liikuntavuorojen hakuajat lähestyvät

Liikuntakortti turkulaisille työttömille Turkulaiset työttömät pääsevät liikkumaan Liikuntakortilla Turun kaupungin ylläpitämiin uimahalleihin ja kuntosaleille aiempaa edullisemmin. Kortin lataus maksaa 25 euroa, lisäksi ensimmäisellä kerralla maksetaan 4 euron korttimaksu. Lataus on voimassa puoli vuotta ostopäivästä. Liikuntakortti käy maksuvälineenä Lausteen, Paattisten ja Petreliuksen uimahallissa ja kuntosalissa, Kupittaan urheiluhallissa, Varissuon jäähallin kuntosalissa sekä Samppalinnan ja Kupittaan maauimaloissa. Edun saa esittämällä korkeintaan kuukauden vanhan työttömyyspäivärahan maksuilmoituksen tai työttömyystodistuksen. Kortin myyntipaikat: Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu, Blomberginaukio 4, Lausteen, Paattisten ja Petreliuksen uimahallit sekä Samppalinnan ja Kupittaan maauimalat.

nan ih m kutsuv emaat at

Lasten liikunnan ihmemaa sunnuntaisin

Hulinaa ja vilinää, hyppyjä kipuam ja hymyjä, ista, kap uamista sekä kup – niistä erkeikk on liikunna oja n ihmeel liset ma tehty. Ma ailmat ksuttom at Lasten ihmemaat liikunna n kutsuvat turk ula vanhem isia lapsia pineen pitämään hauska a.

Lasten liikunnan ihmemaa tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet 1-12 -vuotiaiden lasten liikunnalliseen leikkiin ja temmellykseen. Tarjolla on mitä erilaisimpia välineitä ja vimpaimia, joiden kanssa lapset pääsevät toteuttamaan luonnollista liikkumisen tarvettaan valvotusti mutta ilman ohjausta. ww w.t

urk u.fi /liik

unt a

Lasten liikunnan ihmemaa sunnuntaisin 17.4. saakka klo 16.30 -19. Ihmemaa on maksuton. Missä:

Aunelan palloiluhalli • Opintie 1 Ilpoisten palloiluhalli • Lauklähteenkatu 13 Kupittaan urheiluhalli • Kupittaankuja

(Ei 3.4./10.4. klo 17 alkaen) Lausteen koulu • Raadinkatu 7 Moision liikuntahalli • Moision koulutie 2 Nummen koulu • Kirkkotie 31 (Ei 27.3.) Turun normaalikoulu • Annikanpolku Wäinö Aaltosen koulun Paavo-halli • Wäinö Aaltosen koulutie 3 Turun lyseo • Varusmestarinkatu 18 (Ei 27.3.) Muuta:

Lasten liikunnan ihmemaahan on järjestetty valvonta, mutta tästä huolimatta myös vanhemmat (aikuinen) tarvitaan mukaan, jotta hauskaa voitaisiin pitää mahdollisimman turvallisesti. Jokaisessa toimipaikassa on kanttiini, josta voi ostaa pientä purtavaa ja virvoketta. Lasten liikunnan ihmemaa on järjestetty liikuntapalvelukeskuksen ja yhdistysten yhteistyönä. Eri toimipaikoissa toiminnan järjestämiseen osallistuvat seuraavat yhdistykset: Aunelan Nappulaliiga, Hirvensalon Heitto, Ilpoisten koulun vanhempainyhdistys, Runosmäen Urheilijat, Turun Jyry, Turun Toverit, Turun Weikot ja Varsinais-Suomen Yleisurheilu. Mahdolliset vuorojen/tilaisuuksien perumiset johtuvat yo-kirjoituksista tai erilaisista urheilukilpailuista. Lisätiedot: www.turku.fi/ihmemaa

Seurojen ja yhdistysten lisäksi myös kaveriporukat voivat varata vakiovuoron hiekkakentältä tai koulun liikuntasalista. Lähes kaikki hiekka- ja beachkentät ovat maksuttomia. Vakiovuoron tenniskentälle saa edullisella kausihinnalla. Talvikaudeksi kaveriporukat voivat varata vakiovuoron alle 300 neliön liikuntasalista. Ks. lisää www.turku.fi/liikuntapaikat. Vakiovuorojen hakuajat :

Koulujen liikuntasalit: kausi 29.8.2011–13.5.2012 • 15.4.2011 mennessä Kentät (hiekka-, beach- ja tenniskentät): kesä 2011 • 31.3.2011 mennessä

Jäävuoroja vapaana huhti-toukokuussa Impivaaran jäähallista voi varata jäävuoroja huhti-toukokuun arkipäiville klo 8–22 hintaan 85 €/h. Varaustilanne ja hakuohjeet www.turku.fi/liikuntapaikat. Lisätietoja: Liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu, p. 2623 232

12

Kepeät askelet kesään löytyvät Kupittaalta 17.5. Ikääntyneiden kevättapahtumaa, Kepein askelin kesään vietetään tiistaina 17.5. klo 11–14 uudessa paikassa, Kupittaan urheiluhallissa ja sen ympäristössä. Luvassa mm. kesälajien kokeilua, tasapaino- ja lihasvoimatestejä ja satapäin samanikäistä väkeä. Kupittaalla on myös mainio tilaisuus tutustua alueen mahtaviin liikuntamahdollisuuksiin! Tapahtuman järjestävät Turun ja lähiympäristön seurat, yhdistykset ja yritykset yhteistyössä Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntapalvelukeskuksen kanssa. Tapahtuman järjestävät Varsinais-Suomen alueen eläkeläisyhdistykset, Turun, Kaarinan, Raision, Paimion ja Liedon kunnat sekä paikalliset urheiluseurat. Tervetuloa!


Nyt jäällä ovat myös vanhemmat, mutta kaikissa harjoituksissa on mukana paljon avustajia, jotta jokainen voi luistella ja lähteä ryhmään turvallisin mielin.

Luistelu sujuu kuin leikki - Kuka pelkää jäämiestä, valmentaja Saija Lindstedt huutaa Impivaaran jäähallin jäällä. Erityislasten luisteluryhmän vauhtiveikko, 6-vuotias Akseli ottaa oitis huimat vauhdit ja yrittää napata toisia kiinni jäämiehenä. Treenit lähtevät kiitäen käyntiin. Kun erityislasten luisteluryhmä pääsi syyskuussa ensijäille, osasivat jotkut edetä vain muutaman askeleen. - Nyt näkyy huimaa edistystä, valmentaja Saija Lindstedt kertoo. Yksi ryhmän pojista aloitti syksyllä luistelukelkan avulla, mutta päätti, että ennen joulua hän vielä luistelee ilman kelkkaa. Nuori mies myös toteutti tavoitteensa. - Oli hienoa, että hän itse asetti itselleen tavoitteita. Ryhmässä on niin down-lapsia, näkövammaisia, motorisesti kömpelöitä kuin dysfaatikkoja, kaikki vilpittömästi intoa täynnä. Myös ryhmän nuoret avustajat Turun Riennosta ovat olleet – aivan innoissaan. - He sanovat, että tämä on ihan paras ryhmä.

- Periaatteessa meillä oli se ajatus, että kaikki 6–12-vuotiaat ovat tervetulleita ryhmään diagnoosista riippumatta. Vaatimuksena oli vain se, että pysyy luistimet jalassa avustajaan tai luistelukelkkaan tukeutuen seisomassa jäällä.

Seikkailuradoilla perustaitoja Erityisopettaja, luisteluryhmän toinen vetäjä Mervi Järviö piirtää jäähän seikkailurataa, jossa voidaan harjoitella takaperin ja etuperin luistelua, hyppyjä ja askelia. Leikin muodossa on treenattu luistelemisen perusasioita. Lindstedt pohtii, että lajissa erityistä on juuri liuku, joka tekee luistelusta luistelua. - Tämä laji tukee hyvin motorista kehitystä, mutta tärkeintä on se, että olisi mukavaa. Turussa erityslasten luisteluryhmä toimii nyt ensi kertaa. Se syntyi yhteispelillä Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kanssa Turun Riennon taitoluistelijoiden yhdeksi ryhmäksi ja sai myös kallisarvoista jääaikaa. - Suunnitelmissa on myös osallistua Turun Riennon kevätnäytökseen kuten kaikki muutkin meidän ryhmät.

Heti lähtövalmiina, kun luistelu kutsuu - Fanni on ollut tosi innostunut, Mervi Lehtonen kertoo. Alussa 6-vuotias Fanni ei meinannut päästä eteenpäin, nyt luistelu sujuu kelkan kanssa mainiosti. Fanni uskaltaa irrottaa kädetkin kelkasta, kun leikitään jäällä tonttua, joka leipoo pipareita. - On tosi hienoa, että tällaista järjestetään. Akseli Närvänen käy ensimmäisenä pokkaamassa taitoluistelumerkin ja sai syksyn päätteeksi myös todistuksen luisteluryhmästä. - Akseli on tykännyt ensimmäisestä kerrasta lähtien. Tämä on tällaista iloista ja leikkihenkistä meininkiä. Iso kiitos näille ohjaajille, Juha Närvänen kiittää. Christelin isä Pekka Heininen kertoo, että tytär on joskus empiväinen lähtemisessä minnekään, mutta luistelemaan lähtö on eri juttu: - Kun töiden jälkeen tulin hakemaan tänne, hän oli siellä toppavaatteet päällä valmiina, että nyt mennään. Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Keskusta vai Kupittaa? Kulkuyhteydet ja käyttöaste vaikuttavat uuden palloiluhallin sijaintiin. Tilakeskus toivoo hankkeelle yhteistyökumppania. Turun uuden palloiluhallin paikaksi on valmistelutyöryhmä esittänyt joko Piispanristiä, Alfan liikuntakeskusta Raunistulassa, keskustaa tai Kupittaata. Järjestöliikuntapäällikkö ja palloiluhallityöryhmän jäsen Marjaana Risku näkee varteenotettavina vaihtoehtoina keskustan Puolalankadun kallioperän tai Kupittaan Veritas Stadionin päädyn. – Palloiluhallin täytyy olla helppo saavuttaa myös julkisen ja kevyen liikenteen keinoin, Risku perustelee. Perinteisesti urheiluseuraväki harjoittelee iltaisin ja viikonloppuisin. Palloiluhallille halutaan myös päiväkäyttöä. – Ykkösvaihtoehto olisi Kupittaa. Sinne keskittyisi niin jalkapallo kuin jääkiekkokin, sinne tulee Kerttulin urheilulukio. Päiväkäyttöä ja paikoitusalueita on riittävästi, seuraparlamentin varapuheenjohtaja Henry Toivari sanoo. Tilakeskuksen johtaja Mikko Lehtinen toivoo, että palloiluhallin kiinteistöyhtiön omistus ei olisi pelkästään Turun kaupungin kontolla. – Hyvä olisi, jos siihen löydettäisiin joku muukin käyttäjä kuin Turun kaupunki. Käsittääkseni yliopistot ovat miettineet omia palloiluhalliratkaisuja, Lehtinen sanoo.

Pallo päättäjille

Henry Toivarin mielestä on häpeällistä, että Turun kokoisesta kaupungista ei löydy kansainväliset mitat täyttävää palloiluhallia. – Ei 20 vuotta riitä, kun tätä on jahnattu. Mielestäni halli pitäisi rakentaa mahdollisimman nopeasti. On totta, ettei rahaa ole, mutta kyllä kaikki liikuntaan sijoitettu raha tuottaa rahaa myös terveydenhoitoon pitkässä juoksussa, Toivari jyrisee. Marjaana Risku näkee ”optimistis-realistisena” tavoitteena, että uudessa hallissa palloiltaisiin syksyllä 2013. Mikko Lehtisen mukaan erilaiset hankkeet, esimerkiksi palloiluhalli, lukuisat koulurakennukset, kaupunginteatterin ja konserttitalon peruskorjaukset sekä sosiaali- ja terveystoimen hallinnon keskittäminen, pyritään valmistelemaan samanaikaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen hankkeiden aikataulutus on päättäjien vastuulla. – On puhtaasti poliittinen päätös mihin ja milloin halli rakennetaan, Lehtinen sanoo. Toivari näkee 2500-paikkaisessa hallissa potentiaalisen konserttiareenan, kapasiteetiltaan Caribian ja HK Areenan eli entisen Turkuhallin välimaastossa. – Jos palloiluhallissa on jotain muuta kulttuuriin liittyvää hyötykäyttöä, se on plussaa. Mutta korostaisin, että tässä luodaan nimenomaan tilaa liikunnan tarpeisiin, Risku miettii.

t kisaa llotytö us, a ip r o k a iennon va turn Turun R tissä. Seuraa 13.–15.5. t e e n y men synt taan Tourna a 2000 ta, pela . Vuonn unior Basket ata joukkuet kuva-arkisto J s a :n li s y y s r na llo ma Koripa n muka jossa o run Riennon u Kuva: T

Teksti: Teemu Passoja

Palloiluhallin minimivaatimukset: 2500 katsojaa • 3 harjoituskenttää, 1 edustusareena • Korkeus 12,5 m • Lisätietoja: www.turku.fi/liikunta/palloiluhallihanke

13


Kootaan yhdessä turkulaiset puumuistot Turku on nimetty Euroopan puiden pääkaupungiksi vuonna 2011. Puupääkaupunkitittelin innoittamana haluamme kerätä turkulaisten puumuistoja. Turun pääkirjaston musiikkiosaston digitointipalvelun ensimmäinen käyttäjä Päivi Hellman-Nurmi. Kuva: Tuomas Pelttari.

VHS-kasettien digitointia kirjastoissa Pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Ilpoisten ja Varissuon kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle itsepalveluperiaatteella. Asiakas voi varata digitointipisteen käyttöönsä 1-4 tunniksi kerrallaan. Aikoja voi varata kirjastojen neuvonnasta tai puhelimitse. Asiakkaalla tulee olla Vaski- kirjastojen voimassa oleva kirjastokortti. Uuden ajan voi varata vasta kun edellinen aika on käytetty. 

Palvelu toteutetaan itsepalveluna ja digitointi on asiakkaalle maksutonta. Henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Digitointipisteessä on digitointiin selkeät kirjalliset ohjeet. Asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä joihin hän aineistoa tallentaa. Soita ja varaa aika:

Pääkirjasto, Musiikki Linnankatu 2 • p. 2620 658 Ilpoisten kirjasto Lauklähteenkatu 13 • p. 2620 764 Varissuon kirjasto Nisse Kavon katu 3 • p. 262 0777

Kerro tarina sinulle tärkeästä puusta. Mikä on suhteesi puuhun? Mikä on turkulaisen puu? Tarinasi voi olla kirjoitettu juttu, valokuva, piirros tai vaikkapa elokuva. Tyyli on vapaa. Kaikki osallistujat saavat kutsun 27.9.2011 järjestettävään Puun juhlaan. Lähetä jutut ja kuvat 31.8.2011 mennessä merkinnällä ”Puumuistoni” osoitteeseen Turun Kiinteistöliikelaitos PL 355 20101 Turku tai sähköpostin liitteenä puupaakaupunki@turku.fi. Lisätietoja: Anri Niskala, anri.niskala@turku.fi, p. 044 9075 830

PS. Puumuistoja on kaikenikäisillä. Päiväkodit, koulut ja vanhainkodit, osallistukaa puumuistojen keruuseen.

Skydda Skärgårdshavet – i ditt eget namn Suojele Saaristomerta - omalla nimelläsi Forum Marinumin vierelle syntyy Saaristomeriaukio, joka kertoo Saaristomeren tukijoista nimilaatoin. Turkulaisille on suotu maailman kaunein saaristo, mutta sitä ympäröivän Saaristomeren tila on heikentynyt. Forum Marinumin ja kaupungin yhteispelillä kehitettiin ideaa, jolla luodaan uusi kaupunkikuvan symboli Turkuun ja samalla suojellaan merta. Ostamalla laatan Saaristomeriaukiolta voi tukea Saaristomerta – ja saada nimensä painettua kaupungin maaperään. Saaristomeriaukion idea tuli Hans Tähtiseltä, Forum Marinumin projektipäällikkö Pekka Paasio kertoo hankkeen historiaa. Idea on myydä Saaristomeren hyväksi laattoja, joihin ihmiset saisivat oman nimensä. Arkkitehti Pauno Narjus visioi, että nimilaatta voisi olla hankkeen henkeen sopivasti kalan muotoinen. Lennokkaasta ideasta tuli totta. Paasio kertoo, että Turun Kiinteistöliikelaitoksen liikelaitosjohtaja Jouko Turto oli heti ideassa mukana. - Päätettiin, että piha ulotettaisiin jalkakäytävälle eli katualueelle asti. Ennen vanhaan tällainen olisi ollut täysin mahdotonta, nykyään voidaan toteuttaa hyvänä juttuna, Paasio kiittelee Kiinteistöliikelaitoksen tyyliä hoitaa asioita.

3500 nimeä ja laattaa Turun Leimasintehtaalla laattoihin kaiverretaan jo nimiä ja niiden myynti jatkuu vappuun asti, mikäli laattoja vain riittää. Laatan hinta on 50 euroa ja jokaisesta laatasta Saaristomeren suojelurahastolle lahjoitetaan 30 euroa. Laattoja valmistetaan kaikkiaan 3500 kappaletta ja kampanjan tavoitteena on kerätä varoja yli 100 000 euroa. Saaristomeren pelastusoperaatiossa toivotaan, että vesi kirkastuu Saaristomerellä, jossa olisi jälleen mahdollisuus nähdä meren pohjaan saakka. Tavoite on, että niin ympäristön tila kuin edellytykset uimiseen, veneilyyn, kalastukseen ja mökkeilyyn kohenisivat. Jokainen laatan itselleen lunastanut kutsutaan paikan päälle, omalle laatalleen 19. toukokuuta. Aukion vihkimistilaisuudessa keräystuotto lahjoitetaan Saaristomeren Suojelurahastolle. Yhteinen viesti on, että Saaristomerta halutaan suojella. Saaristomeren suojeluhanke kuuluu kaupungin kannalta tärkeisiin hankkeisiin ja Kiinteistöliikelaitos edistää Itämeren suojeluhanketta monin eri toimenpitein. - Me olemme yhdessä Helsingin kanssa olleet pistämässä haastekampanjaa pystyyn Saaristomeren puolesta, Turto muistuttaa. Laattoja myydään Saaristomeriaukion Laattakaupassa osoitteissa www.suojelemerta.fi ja www.skyddahavet.fi, sekä Forum Marinumin museokaupassa. Teksti: Sini Silván • Kuvat: Sini Silván ja LPR-arkkitehdit Oy

14

Invid Forum Marinum anläggs Skärgårdshavets Skvär som byggs av plattor med namnen på donatorerna ingraverade. I samarbete med Forum Marinum och Åbo stad har utvecklats en idé som går ut på att skapa en ny symbol för stadsbilden i Åbo och att samtidigt skydda havet. Genom att köpa en platta kan du skydda Skärgårdshavet – och få ditt namn ingraverat på plattan. På plattorna ingraveras som bäst namn på Turun Leimasintehdas Oy och försäljningen av plattorna pågår till första maj förutsatt att plattorna räcker till. Plattan kostar 50 euro och för varje platta skänks 30 euro till Skyddsfonden för Skärgårdshavet. Det kommer att tillverkas sammanlagt 3 500 plattor och målet för kampanjen är att samla in över 100 000 euro. Till invigningen inbjuds alla som köpt namnplattor för att stå på sin egen platta den 19 maj. Intäkterna från insamlingen doneras till Skyddsfonden för Skärgårdshavet vid invigningen. Det gemensamma budskapet är att vi vill skydda Skärgårdshavet. Plattorna säljs i webbshopen för Skärgårdshavets Skvär på adressen www.suojelemerta.fi och www.skyddahavet.fi, och i Forum Marinums museibutik. Text: Sini Silván Foton: Sini Silván och LPR-arkkitehdit Oy


tarina ker too kaupungista, jossa tapahtuu aina

KULT TUURIKUNTOILUN K E SKUSPUISTO Taidepyörät liikkeelle -tapahtuma ke 27.4. klo 17.30–20

Turun filharmoninen orkesteri www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun Kaupunginteatterin lippumyymälästä. Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

Kaikille avoin Taidepyöräkavalkadi Vähätorilta Varvintorille alk. klo 17.30 sekä Taidepyörät liikkeelle -tapahtuma Varvintorilla klo 17.30–20. Varvintorilla mm. polkupyöräpooloa ja rentohenkinen kaupunginosapyöräretki. Retkille ilmoittautuminen paikan päällä. Taidepyörähuutokauppa ja hyväntekeväisyyskonsertti Sigyn-salissa (Lisätiedot: www.valonia.fi). Lue lisää: www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi, www.taiteilijanaapurina.fi

Konserttitalo 25.3. klo 18 Sinfonisesti kautta aikain! Kevään koko perheen konsertti vie kuulijat musiikilliselle aikamatkalle. Sävelten, kuvien, tanssin ja tarinan siivin kurkistetaan barokin hoviin, tavataan tunnettuja säveltäjämestareita sekä kuullaan herkullisia tarinoita elämästä ennen ja nyt. Musiikkimatkan johtajan toimii kapellimestari Esa Heikkilä ja kertojana Juha-Pekka Mikkola. Ennen konserttia lapset soittavat lapsille Konserttitalon kahviossa klo 17.

Pimeyden 876 sävyä

Pilkkopimeä teatteri esittää näytelmän Järki ottaa nokkaunet. 20.–26.3. Käsityöläiskatu 5. Vapaa pääsy, varaukset etukäteen. Valoteemaisen antologian julkistamistilaisuus 26.3. klo 14. Turun pääkirjasto, Rotunda. Lue lisää: www.pimeys.fi

Tuli on irti!

21.5. klo 15 Pyhän Jaakobin jalanjäljillä

24.–29.4.

Näyttelyt: 10.4.

Turun linna asti Ajaton aarre 1.5. asti Oikeaan aikaan Matias Kettilmundinpoika, Turun linnan päällikkö ja Suomen päämies 6.5. alkaen Kuu paistaa, kuollut kulkee Opastetut kierrokset la–su klo 12.15 ja 16.30

Vauvaviikko

Rakkaus roihuaa kirjaston luentosarjassa

Suuren suosion saavuttanut kaksikielinen vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko järjestetään Vapun kynnyksellä Vanhan Suurtorin ympäristössä. Ohjelmassa on monitaiteisia työpajoja, joissa pikkuväki pääsee toteuttamaan luovuuttaan laulujen, lorujen, sadun ja värien innoittamana. Viikko huipentuu juhlallisesti, kun pienokaiset juhlivat vappuvipinöissä Vanhan Raatihuoneen salissa 28.4. klo 14.

Kevään teema kirjastossa on Roihuava rakkaus. Kuten tuli, rakkaus voi olla ihmiselle sekä renkinä että isäntänä, hyödyksi ja tuhoksi. Pääkirjaston Studiossa kirjailija- ja tutkijavieraat avaavat rakkauden olemusta. Tilaisuuksiin vapaa pääsy. 22.3. klo 18. Salla Simukka ja Karo Hämäläinen: Rakastaa, ei rakasta - suuria tunteita nuortenkirjallisuudessa 29.3. klo 18. Merete Mazzarella: Otrohetens lockelse 5.4. klo 18. Munkki Serafim (Serafim Seppälä): Maallisen ja taivaallisen rakkauden rajankäyntiä

Wäinö Aaltosen museo

www.wam.fi 8.4. alkaen Vesi – tunteita ja aistimuksia 14.–15.5. Lasten viikonloppu Wäinö Aaltosen museon konserttisarja tiistaisin klo 19: 12.4. Forelli, Turku Ensemble 19.4. Tuulahduksia lahden yli, Trio Arkipelag 26.4. Mestareita meren takaa, Sylvia Hurttia, viulu, Anni Collan, piano 3.5. Vesipisaroita, Turun musiikkiakatemian opiskelijoita 10.5. Lauluja veden äärellä, Hanna Lammi, sopraano, Tuuli Lempa, piano 17.5. Kaipaus veden luo, Javad Taghizade, viulu, Eeva Mattila, piano

Babyveckan

Kuva: Leena Hiltunen

Pakko lähteä! Tarinoita, patoja, sandaaleita ja käsitöitä pakolaisleireiltä maailman ääristä Rasismin vastaisella viikolla Pata, sandaali ja virkattu teltta -hanke tuo lähikirjastoihin kodeistaan pakoon lähteneiden ihmisten esineitä ja kertomuksia. Kirjastoissa pakolaisuuden teemaillat: 21.3. klo 17–19 Pansion kirjasto 22.3. klo 17–19 Runosmäen kirjasto 23.3. klo 17–19 Varissuon kirjasto 24.3. klo 17–19 Nummen kirjasto 25.3. klo 12–16 Lausteen kirjasto

Turun museokeskus p. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

Snart arrangeras den populära tvåspråkiga kulturveckan för spädbarn igen vid Gamla Stortorget och dess omgivningar. Under de kreativa dagarna strax innan valborg får småfolket uttrycka sig med sånger, ramsor, sagor och färg. Veckans festliga höjdpunkt blir i Gamla Rådhusets sal 28.4 kl. 14, då det babyvänliga valborgsfirandet tar fart.

Kuralan Kylämäki 15.–17.4. Laitetaan pääsiäistä pe klo 9–14, la–su klo 11–17 3.5. Kurala aukeaa kesäksi 18.5. Puutarhapäivä klo 12–18 Savusauna-näyttely

Turun Kaupunginteatteri Itäinen Rantak. 14. Lippumyymälä p. 2620 030. Myyntipalvelu p. 2620 080 Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm) • www.teatteri.turku.fi

Biologisen museon näyttelyssä on esillä erilaisia pienoismaailmoja. Museovieras voi tutkimuspäiväkirjojen avulla tutustua kunkin mikrokosmoksen vaiheisiin.

Biologinen museo Mikrokosmos–pienoismaailma pilttipurkissa 14.–15.5. Koko perheen luontoviikonloppu

VANHA SUURTORI

www.turku.fi/vanhasuurtori Brinkkalan Galleria

18.3.–17.4. Lukala, Freer, Benson ja Hyland 22.4.–22.5. Aino Sainio Vanhan Raatihuoneen Galleria

18.3.–17.4. Sini-Meri Hedberg 22.4.–22.5. Aljona Dergiljova Galleria Berner

18.3.–17.4. Erkki Mykrä 22.4.–22.5. Eliisa Määttälä

19.–30.4. Ovo Decor -yhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttely 23.–24.4. Pääsiäistapahtuma, opastuksia pääsiäisperinteistä klo 12 ja 14 ja lapsille munanpyörityskilpailut.

4.3.–3.4. Kuvataidetta linnasta - Samppalinnan koulu 8.4.–1.5. Turun lukioiden oppilaiden diplomitöitä 6.5.–5.6. Muistijälkiä - Turun nuorisoasiainkeskuksen nuorten valokuvaryhmä

Lasten ja nuorten Ullakkogalleria

Turun Taidelainaamo

Maaliskuu: Aleksanteri Järvenpää. Huhtikuu: Marjatta Holma Toukokuu: Eija Tähkäpää Kulttuuripaja, www.kulttuuripaja.fi Kaikenikäisille avoin MUSEOLAB-työpaja Kulttuuripajalla sunnuntaisin 17.4. asti klo 12–15. Kuukauden taiteilijat:

Konsertit Vanhalla Raatihuoneella Kuva: TMK

Minna Hämäläinen. Kuva: Yehia Eweis

TS 23.1.2011

Mikrokosmos – pienoismaailma pilttipurkissa

Luostarinmäen käsityöläismuseo

Yksityisiä keskusteluja Sopukassa Turun Kaupunginteatterin Sopukassa nähdään Pasi Lampelan ohjaama ja sovittama ihmissuhdedraama Yksityisiä keskusteluja. Näytelmä on intensiivistä ja syvällistä teatteria rakkaudesta. ”Pasi Lampela on kaikkinensa saanut kaupunginteatterin väen antamaan parastaan. Näyttelijöiden väliset kontaktit ovat äärimmilleen viritetyt, eikä intensiteetti herpaannu hetkeksikään.”

Kuva: TMK/Pekka Käär

Turun kaupunginkirjasto • www.turku.fi/kirjasto

Rymättylän kivikirkon keskiaikaiset veistokset ja renessanssimaalaukset luovat yhdessä barokkisoittimien lempeän soinnin kanssa uniikin tunnelman iltapäivään.

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri

Jazzia Raatihuoneella 23.3., 20.4. klo 19 Maaherran matineat 27.3., 3.4., 17.4., 15.5. ja 22.5. klo 15, paitsi 10.4. klo 16

PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN.

Konsertttalolla Hans-Peter Dottin Passacaglia antaa perinteiselle sävellysmuodolle uutta, raikasta sisältöä. Sallisen Cruselliana tuo estradille komean kavalkadin orkesterin omia puhallinsoittajia. Tshaikovskin sinfonia vie mukanaan vaikeuksien halki tähtien luo.

Kuva: Henri Kangassalo

Konserttitalo 7.4. klo 19 Per aspera ad astra

-näyttelyssä Logomossa vietetään 14.5. Tulen voimaa -päivää. Tule opastetulle kierrokselle kuulemaan tulen luonnontieteellisestä puolesta ja näe Heurekan tiedeteatterin huikea esitys! Liput 12 /8 €. Lue lisää: www.tulionirti.fi

15


Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll

Yki Jalonen FöriJobin Kimmo Orpanan ja Heli Väinölän haastattelussa

Nuorille vinkkejä kesätöiden hakuun NuortenTurku ja Ohjaamo järjestävät yhteistyössä työnhaku- ja informaatiokeskus JobCafén kanssa kevään aikana nuorille suunnatun avoimen kesätyöhakupajan. Kesätyöhakupaja on suunnattu pääsääntöisesti n. 16 - 24-vuotiaille nuorille, joille ei ole vielä karttunut paljoakaan kokemusta kesätöistä tai niiden hakemisesta.

Kesätyöhakupajassa saat: • Yleisiä vinkkejä kesätyönhakuun • Apua hakemusten ja cv:n tekoon • Käyttää työnhakuun tietokoneita, tulostinta ja kopiokonetta ilmaiseksi (pajoissa voit esim. kopioida työ- ja opiskelutodistuksia ilmaiseksi hakemusten liitteeksi) • Osallistua työhaastattelusimulaatioon (klo 12 -16) Työhaastattelusimulaation kautta nuori voi harjoitella, mitä ns. oikea työhaastattelu pitää sisällään, ja saada näin työnhaun asiantuntijoilta arvokasta palautetta

haastattelun kulusta. Työhaastattelusimulaatiot vetävät JobCafén kaksi työvoimaneuvojaa. Kesätyöhakupajaan ja työhaastattelusimulaatioon ei tarvitse varata aikaa etukäteen. Tilojen rajallisuuden yms. vuoksi pajaan ei valitettavasti voida vastaanottaa koulu- tai oppilaitosryhmiä. Jos et pääse osallistumaan pajapäivään, NuortenTurusta saa kesätyöhakuneuvontaa myös pisteen normaaleina aukioloaikoina. Tervetuloa! Lisätietoja: NuortenTurku: Tietopalveluohjaajat Risto Lahtinen, p. 050 5546 126 ja Mari Mielonen p. 050 5546 137. Ohjaamo: Suunnittelija Ilona Varjonen p. 050 5014 488 Teksti: Risto Lahtinen • Kuva: Pekko Seppälä

Kesätyöhakupaja

Torstaina 31.3. klo 12–17 ja perjantaina 1.4. klo 12–16 Paikka: Nuorten tieto- ja neuvontapiste NuortenTurku, Vimma (Aurakatu 16).

Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurku NuortenTurku on tarkoitettu kaikille alle 29-vuotiaille nuorille. NuortenTurusta voit tulla kysymään: • Opiskelusta • Työnhausta • Harrastuksista • Vapaa-ajanviettomahdollisuuksista • Asumisesta • Kansainvälisistä mahdollisuuksista • Sosiaali- ja/tai terveyspalveluista Ja paljosta muusta! Avoinna: ma, to 12–18, ti, ke ja pe 12–16 • puh. 2623 126 nuortenturku@turku.fi • www.pointti.info/turku

Ohjaamo - Ohjaamon toiminta on tarkoitettu 15–20-vuotiaille turkulaisille nuorille, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. - Ohjaamossa autetaan sopivan opiskelupaikan etsimisessä sekä työharjoittelujaksojen järjestämisessä. - Voit varata ajan Ohjaamoon numerosta: 050 5014 488. Ohjaamoon voit tulla yksin, ystävän tai huoltajan kanssa. - Ohjaamo päivystää koko kesän 16.6.–12.8.11. klo 12–16

Nuorten yökahvila perjantaisin Vimmassa Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus tarjoaa nuorille päihteettömän ajanviettomahdollisuuden keskustassa perjantai-iltaisin käynnistämällä yökahvilatoiminnan. Yökahvila järjestetään nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (os. Aurakatu 16). Kahvila on tarkoitettu alle 18-vuotiaille. Kahvila on avoinna kevään ajan 29.4. asti joka perjantai klo 19.00–23.00 (ei pitkäperjantaina 22.4.). Kahvilan toimintaa ohjaavat aikuiset nuorisotyön ammattilaiset. Vimmassa voi viettää koko perjantaiillan tai tulla vain pistäytymään. Nuorisotyöntekijä Sami Renberg kertoo, että nuoret ovat jo pitkään toivoneet yökahvilaa Vimmaan.

- Nyt nuoret saavat valvotun paikan viettää perjantai-iltaa kauppakeskus Hansan läheisyydessä. Yökahvilatoimintaa pyritään kehittämään nuorten toiveiden mukaisesti, joten heidän ideansa ovat tervetulleita. Yökahvilassa nuorille on tarjolla ilmaista lämmintä juotavaa ja mahdollisuus pelata, käyttää nettiä ilmaiseksi, katsella TV:tä ja osallistua järjestettyyn ohjelmaan. Kevään mittaan on luvassa mm. DJ, karaokea, Wii-peli-iltoja, lautapelejä ja bingoa. Kahvilassa voi myös vain oleskella osallistumatta ohjelmaan. Yökahvilan nimestä järjestetään nimikilpailu, jossa nuoret voivat ehdottaa toiminnalle nimeä.

Lisätietoja: osastopäällikkö Eeva Roiha, p. 050 554 6130

Ensimmäinen tutkinnon suorittanut nuori pajasta ulos Varsinais-Suomen suurimpien ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen viime keväänä solmima yhteistyösopimus on saanut ensimmäisen sulkansa, kun ensimmäinen pajalla opiskellut nuori vastaanotti tutkintotodistuksensa Kaarinan nuoret pajamestarien työpajalla. – Olet tienraivaaja ja hyvä esimerkki siitä, että oppia voi muuallakin kuin luokkahuoneessa, kehui Turun ammatti-instituutin kaupan ja ravitsemuspalveluiden rehtori Terhi Hotokka suurtalouskokiksi valmistunutta Taru Hillirantaa. Tienraivaajasta voidaan todella puhua, sillä Taru on maakunnan ensimmäinen tutkinnon suorittanut pajanuori. –Työpajaopiskelu sopii sellaisille, jotka tarvitsevat normaalia enemmän tukea opiskeluun, Taru Hilliranta kertoo. Toiminnan lähtö­kohtana on maakunnallisessa MAST-hankkeessa kehitetty toimintamalli, jossa laajempaa yksilöllistä tukea ja ohjausta tarvitseville opis­keli­ joille tarjotaan mahdollisuus opiskella ammatillisia opintoja työpajalla. − Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat on avattu ja opinnoista on tehty kuvaukset, joiden avulla työpajat pystyvät arvioimaan, mitä ammatillisia opintoja kyseisellä työpajalla voidaan suorittaa. Kokeilussa

ovat mukana catering-, vaatetus-, puu- ja sähköalat. Toimintaa tullaan tänä vuonna edelleen laajentamaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Mäkelä.

Motivaatio löytyi alan käytännön töistä Tarun kohdalla uusi yhteistyömalli tuli kreivin aikaan. Opinnot olivat keskeytymässä ja opinto-ohjaajien kanssa mietittiin muita vaihtoehtoja opintojen suorittamiseksi loppuun. – – Sitten minulle kerrottiin, että on olemassa tällainen MAST-hanke, jossa voi suorittaa opintoja työpajalla. Alussa vähän ihmettelin, mitä se tarkoittaa käytännössä, Taru muistelee. Opiskeluympäristön muutos vaikutti Tarun opiskeluun ja motivaatioon niin, että tuloksena on valmis tutkinto. Kaarinassa Tarulle avautui mahdollisuus tehdä alaansa liittyviä töitä pienessä työyhteisössä. Opintoihin liittyvät tentit ja näytöt hän kävi suorittamassa Turun ammatti-instituutissa, mutta muuten työtehtävät olivat ”peruskeittiöhommia”. – Laitoin ruokaa, leivoin, olin kassalla. Täällä tuli sellainen olo, että oli oikeissa töissä, kun työtehtävät olivat päivittäisiä normaaleja tehtäviä, hän muistelee. Työpajalla työskentely ei ole mitään lastenleikkiä. Työtehtävien lisäksi suoritettavat opinnot pistävät motivaation koetukselle. Tarun työskentelyä helpotti nuorten työpajan antama tuki. – Pajalla olen saanut tosi paljon ohjausta ja tukea työntekoon. Koulussa oli iso ryhmä ja opettajilla ei ollut aikaa ohjata niin paljon yhtä opiskelijaa, hän kertoo. Tulevaisuuden suhteen Tarulla on selvä toive: työskentely pienessä lounaskahvilassa joko oikeassa työpaikassa tai työharjoittelussa.

ohjaamo@turku.fi • www.turku.fi/ohjaamo NuortenTurku ja Ohjaamo sijaitsevat Nuorten taide- ja toimintatalo VIMMAn katutasossa, Aurakatu 16

Teksti ja kuva: Mika Salonen

ääressä teensä tteissa. is p ö y t liranta hlavaa Taru Hil uksellisesti ju e k poik

Turkuposti 2/2011  

Turkuposti tuo kaupungin palvelut kotiisi. Lehdessä käsitellään kaupungin ajankohtaisia asioita ja esitellään kaupungin tarjoamia palveluja.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you