Roskildessa on kokemusta ja taitoa
Mistä on hyvä suurtapahtuma tehty? Yksittäisiä spektaakkeleita voidaan luoda suurilla puitteilla ja rahalla, mutta mistä aineksista muotoutuu kehittyvä ja menestyvä tapahtuma, joka myydään joka vuosi loppuun?
Mira Modinos ja Jesse Arojoki palkitun teoksensa kanssa. Heillä on myös iloista kerrottavaa luokalleen. Kilpailun voittanut luokka sai palkinnoksi kolmen ruokalajin lounasmenun hienosti pöytiin tarjoiltuna.
Opiskelijat loivat omia taideteoksia Kulttuuri lisää hyvinvointia ja tekee mielen virkeäksi ja luovaksi. Näin ajattelivat myös Turun ammatti-instituutin hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikön kulttuurivuoden toimijat ja pistivät nuoret luomaan käsillään taidetta. Ja sitähän syntyi. Yleensä Ammatti-instituutin opiskelijoilla on kartta, veitsi tai pullonavaaja työvälineinään, mutta nyt heille annettiin pensselit ja tehtäväksi luoda taideteos teemalla Turku - joen ja palvelun kaupunki. – Teoksessa sai maalien lisäksi käyttää ainoastaan maksutonta kierrätysmateriaalia sekä opiskelijoiden omia rahoja max 2€/opiskelija, kertoo matkailualan yksi taidekilpailun toteuttajista, lehtori Tarja Aaltonen. Yhteensä 16 luokkaa oli mukana mitä moninaisimmilla tavoilla ja ajatuksilla. Tehtävään liittyi teoksen toteutuksen lisäksi kirjallinen osuus, jossa luokan piti selvittää teoksen valmistumisprosessia sekä miten teos liittyy Turkuun ja Aurajokeen. Kilpailuraadin mielestä paras kokonaisuus oli ensimmäisen vuoden YO-pohjaisen perustutkintoluokan teos. Palkintoa vastaanottaneet luokan edustajat Mira Modinos ja Jesse Arojoki olivat silminnähden tyytyväisiä. – Ajatus meni perille, iloitsee Mira. Palkittu teos kuvaa neljää vuodenaikaa ja niiden eri vivahteita Turussa. – Koulutusohjelmamme mukaisesti taulun hahmo kuvastaa tarjoilijaa sekä kokkia. Teoksessa paitaosuus kuvastaa puolittain tarjoilijaa, musta osa ja valkoinen osa kokkia. Tarjoilijan käteen laitoimme tarjottimen, jolla on viinipulloja ja viinilasi. Kokin kädessä on kokin perustyöväline, kokkiveitsi. Sydän kuvastaa kuinka asiakaspalvelija tekee työtään suurella sydämellään, rakkaudella ja intohimolla valistavat Mira ja Jesse taulunsa ajatusta. Kaikki 16 teosta ovat vuorollaan nähtävillä Lemminkäisen koulutalon käytävillä ilahduttamassa niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Teksti ja kuva: Jarmo Linkosaari
14
Roskilden festivaalin järjestäjät tietävät, sillä vuodesta 1971 järjestetty tapahtuma on kiistatta yksi Euroopan parhaista tapahtumista. Suosio ei perustu vain nimekkäisiin esiintyjiin, vaan siihen, että tapahtumaa kehitetään ja järjestelyjen eteen nähdään paljon vaivaa jopa ilman palkkiota. – Tärkeää on tapahtuman aitous. Ohjelmaa suunniteltaessa on huomioitava tunnettu ja tarkasti rajattu kohderyhmä, eikä vain jotain kaikille. Meidän kohderyhmäämme ovat musiikista kiinnostuneet nuoret, erityisesti Pohjois-Euroopan suurkaupunkien opiskelijat, Roskilden festivaalin kehityspäällikkö Esben Danielsen kertoo. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluu noin 30 ihmistä sekä noin 500 vapaaehtoista avainhenkilöinä työskentelevää ympäri vuoden. Festivaalin rakentaminen aloitetaan kuusi viikkoa ennen tapahtumaa, ja tuona aikana alueella paiskii töitä noin 6 000 vapaaehtoisen joukko kolmen viikon jaksoissa. Festivaaliviikolla paikalla on 25 000 vapaaehtoista. Luvut kertovat, että vapaaehtoiset ovat tapahtuman tärkein työvoima. Roskilden pääidea on aina ollut laatu ja kunnioitus ennen kasvua ja tuottoa, ja ehkä juuri tästä syystä festivaali menestyy vuodesta toiseen.
Pulloista pantteja ja makuelämyksinä luomua Miten valitsette yhteistyökumppanit ja miten huolehditaan ympäristön suojelusta sekä kestävästä kehityksestä? – Joka vuosi ympäristönäkökulma huomioidaan eri tavoin. Kaikki juomat myy festivaali, ja pulloista ja tyhjistä tuopeista maksetaan pantti, jonka voi myös lahjoittaa palauttaessa hyväntekeväisyyteen palautuksen yhteydessä. – Ruokaa myyvät ensisijaisesti yhdistykset, joiden voitto suunnataan aatteelliseen työhön. Kaikkiaan alueella on noin 120 ruokakojua, joista osa on yksityisillä ravintoloitsijoilla. Meillä on varsin tiukat ehdot ruokien raaka-aineille. Kriteereinä on muun muassa tuoreus, luomu, reilu kauppa ja ympäristöystävällisyys. Omille tavarantoimittajillemme on tietenkin samat kriteerit.
– Jokaisen festivaalikesän ideointi ja suunnittelu aloitetaan puolitoista vuotta etukäteen. Ideoita testataan ja kaikki vapaaehtoiset avainhenkilöt osallistuvat arvioimiseen, Esben Danielsen selvittää. Tapahtuma järjestetään Roskilden kaupungissa, josta on 35 kilometriä Kööpenhaminaan. Millaista yhteistyötä teette kaupungin ja maa-alueen omistajien kanssa? – Meillä oli aiemmin kitkaa kunnan kanssa, mutta viimeiset viisi vuotta olemme tehneet hyvää yhteistyötä. Festivaali toimii silti täysin omarahoitteisesti eli emme saa kunnalta rahallista tukea. Kunta auttaa meitä edistämällä alueiden käyttösopimuksia, sillä valtaosa on yksityisten maita. Joka vuosi tanskalaisen pikkukaupungin pelloilla juhlii yli 75 000 ihmistä. Roskildea pidetään yhtenä maailman turvallisimmista festivaaleista ja turvallisuuslinjauksia arvioidaan vuosittain. Hyväntuulisena festivaalin pitää myös se, ettei myyntiin laskettavien lippujen määrää nosteta eikä aluetta myydä tupaten täyteen. Teksti: Riikka Kauppila • Kuvat: Roskilde Festival
Leirintäalue on ilmainen festivaalilipun ostaneille. Alueella on esimerkiksi ruoanlaittoja peseytymispaikkojen lisäksi ruoka-, olut- ja vaatekojuja, elokuvateatteri, urheilualue sekä rullaluistelu- ja skeittiramppi.
Festivaali on myös oheistapahtumia ja tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa Pelkästään musiikkitarjonta ei erota Roskildea muista maailman festivaaleista. Suurelle osalle oheistapahtumat ovat syy palata ja kokea tanskalaisfestivaali yhä uudelleen. Nelipäiväistä festivaalia edeltää neljä päivää lämmittelyä erilaisten aktiviteettien ja keikkojen muodossa leirintäalueella. Festivaaliviikolla yleisö saa kokea eri puolilta maailmaa löydettyjä elämyksiä. Kesällä 2011 hittinä oli valtava köysirata. Sinne ei päässyt rahalla, vaan pulloja keräämällä.
Klikkaa www.kulttuuriaturussa.fi Osta lippuja, hyödynnä tarjoukset ja edut, bongaa uusimmat menovinkit, kommentoi kulttuuriblogissa ja osallistu kilpailuihin! Kulttuuria Turussa tarjoavat Turun filharmoninen orkesteri, kaupunginkirjasto, museokeskus ja Kaupunginteatteri.