Page 1

turkuposti åboposten

l

1 2012

Remontoitu Impivaaran uimahalli aukeaa Infektioiden s. 4

torjuntayksikkö saman katon alle s.8

Turusta pääsee lentäen entistä kauemmas s. 5

Kaupungin uudet osakeyhtiöt s. 2

L I I T E : Kulttuuria Turussa


l

1 2012 Uudet yhtiöt, uusi asiakaspalvelu. . . . . . . . . 2 Nya bolag, ny kund-service. . . . . . . . . . . . . . . 3 Turku 2031 –visio kiinnosti yleisöä. . . . . . . . 3 Testaus- ja sisustusrumba alkoi Impparissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Nouse siiville Turusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Yhteinen lehti luo kaupunginosasta yhteisön . . . . . . . . . . . . . . . 6 Turkua uusin silmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Lähimatka Turun kaupunginosiin voi olla yllättävä elämys. . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Infektioiden torjuntayksikkö aloitti toimintansa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Enheten för infektionsbekämpning inledde sin verksamhet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 liite: KULTTUURIA TURUSSA Paattisten uusi koulu on koko kylän talo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Savuttomuushoitaja tukee mutta ei tuputa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Turkulainen Raam Faal auttaa kotimaataanGambiaa leveällä rintamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Riisikupin äärellä viesti etenee. . . . . . . . . . . 10 Nuorten ohjausmalli käyttöön Varsinais-Suomessa. . . . . . . . . . . . 11 Lapset valtaavat Urheilupuiston. . . . . . . . . 12 Kenkäile talviluontoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Turkulaisille nuorille maksuttomia mopokortin teoriatunteja. . . . . . . . . . . . . . . 12 Kamppailuareena on kaupungin tukema vapaaehtoisten voimannäyte. . . . . . . . . . . . 13 MeriMYY –projekti tuo apua meriteollisuuden toimijoiden muutospaineisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Opiskelijat loivat omia taideteoksia. . . . . . 14 Mistä on hyvä suurtapahtuma tehty?. . . . 14 Kulttuurivinkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Ny telefonservice för svenskspråkiga . . . . 16 Karttapohjainen palautejärjestelmä parantaa asiakaspalvelua. . . . . . . . . . . . . . . . 16 Det kartbaserade responssystemet förbättrar kundservicen. . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Uudet yhtiöt, uusi asiakaspalvelu Vuoden alussa Turussa starttasi entisten liikelaitosten työn jatkajana kolme uutta osakeyhtiötä: Turun Seudun Kuntatekniikka Oy, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy sekä Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy. – Yhtiöittäminen tarkoittaa, että uudet yhtiöt ovat vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä, joissa on tässä vaiheessa sataprosenttinen kaupungin omistus, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen tiivistää. Yhtiöllä on pitkäaikaiset palvelusopimukset eli se tarkoittaa, että ne hoitavat aiempia tehtäviään normaalisti vielä kolmen vuoden siirtymäajan. Sen jälkeen neljännes liikevaihdosta kilpailutetaan vuosittain seuraavien neljän vuoden aikana. – Liiketoimintatapaa on aika opetella kolme vuotta. Eihän mikään yhtiö kaikkia kilpailuja voita – muttei voi hävitäkään, Virtanen sanoo. Jatkossa yritykset toimivat samaan tapaan muiden yritysten kanssa. Koska Turku omistaa yhtiöistä 100 prosenttia, se voi kuitenkin käyttää konserniohjausta yrityksiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ne ostavat tässä vaiheessa palkanlaskentapalvelut kaupungilta ja käyttävät kaupungin it-palveluita. Konkreettisin muutos on se, että yhtiöitä ei sido laki julkisista hankinnoista. Näin ne ovat lainsäädännöllisesti samalla viivalla kilpailijoiden kanssa ja toiminta on joustavampaa. Virtanen katsoo, että olennaista uusissa yhtiöissä on johtamisjärjestelmien muuttaminen. Jos halutaan toimia tehokkaasti, hallinnollis-byrokraattinen järjestelmä on yksinkertaisesti liian hidas.

Kaikki yhteydenotot keskitettyyn asiakaspalveluun Turun Seudun Kuntatekniikka Oy ottaa entisten Viherliikelaitoksen sekä Kunnallistekniikkaliikelaitoksen tehtävät hoitaakseen. Käytännössä se hoitaa maa- ja viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa, rakentaa vesijohtoja, ylläpitää puistoja, hoitaa lumenaurauksia ja hiekoituksia. Kuntatekniikka on jo saanut uuden toimitusjohtajan Karri Knaapisen. Turkulaisten kannalta suurin muutos on se, että juuri esimerkiksi hiekoituksiin ja viheralueisiin liittyvät huomautukset, toivomukset ja asiakaspalvelu hoituvat jatkossa tilaajan ja maksajan eli Kiinteistöliikelaitoksen kautta. Yhteys toimii siis yhden luukun periaatteella, yhdestä asiakaspalvelupisteestä, puhelinnumerosta tai vaikka uuden karttapohjaisen palautejärjestelmän kautta.

Rakentamista ja ruokaa turkuposti • åboposten Turun kaupunki Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi JULKAISIJA/UTGIVARE Osoite/Adress

Vastaava päätoimittaja/Ansvarig chefredaktör

Seppo Kemppainen, seppo.kemppainen@turku.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Mika Okko Taitto/Layout Mainostoimisto Dimmi Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu/Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy viikolla 14 (2.–5.4. 2012). Aineiston deadline 9.3.2012

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy hoitaa aiemman Turun Talotoimiliikelaitoksen tehtävät. Se huolehtii kiinteistöjen kunnossapidosta sekä pienimuotoisesta uudisrakentamisesta keskittyen julkisiin kiinteistöihin. Pääosin korjataan vanhaa, kuten kouluja. Erityisosaamista on historiallisten arvokiinteistöjen kunnossapidossa.

a,

isess uuttum m n e a. teid orosta n asen aste o Virtanen k a h in n suur taja Jarkko h tämise Yhtiöit kaupunginjo is la u p a

Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy yhdistää saman katon alle Kiinteistöpalveluliikelaitoksen sekä Ruokahuolto Kateringin. Yritys huolehtii siivouksesta ja kiinteistöjen hoidosta, valmistaa ruokaa kaikille Turun kouluille ja sairaaloille. Ruokahuolto on myös paljon muuta kuin itse valmistamista: logistiikkaa, jakelua ja kokonaispalvelua.

Iso joukko kaupungin työntekijöitä yhtiöihin Muutos on Turun kaupungin sisällä suuri: 1300 työntekijää siirtyi uusien yhtiöiden palvelukseen. Liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaan työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä. – Kokonaispalkka ei muutu vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, lomaoikeudet eivät muutu, Virtanen vahvistaa. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät työsuhteisiksi työntekijöiksi. Virtanen katsoo, että muutos on välttämätön siksi, että kymmenen vuoden kuluttua edessä on työvoimapula ja ellei töitä tehdä tuottavammin, tehtäviä jää hoitamatta tai palvelujen hinnat tulevat olemaan kohtuuttomia. – Jotta vältetään ”Kreikan tie” eikä peruspalvelujen tasoa haluta heikentää, luokkakokoja suurentaa, terveyskeskusmaksuja korottaa ja kulttuuripalveluita jättää tuottamatta – on toimittava tehokkaammin. – Suurin haaste on asenteiden muuttuminen. Ei niinkään uuden oppiminen vaan vanhasta toimintakulttuurista pois oppiminen on kaikkein kovin juttu. Jos asenteet muuttuvat niin kaikki muut asiat onnistuvat, Virtanen uskoo. – Työntekijät eivät ole yhtään huonompia kuin kilpailijoilla ja nyt he pystyvät itse vaikuttamaan siihen, miten yhtiöt menestyvät. Teksti ja kuvat: Sini Silván

Liikelaitosten rakennemuutos Tilaliikelaitos

kiinteistötoimiala 2013

kiinteistöliikelaitos

Myyty Turku Energia Oy:lle 2010

jätteenpolttoliikelaitos satamaliikelaitos

turun satama Oy 2013

kunnallistekniikkaliikelaitos

turun Seudun kuntatekniikka Oy 2012

viherliikelaitos

ISSN 1798-4661

kiinteistöpalveluliikelaitos

turun Seudun kiinteistöpalvelu Oy 2012

talotoimiliikelaitos

turun Seudun rakennustekniikka Oy 2012

vesiliikelaitos

turun Seudun vesihuolto Oy 2014 TSP oy TSV oy


Nya bolag, ny kundservice Vid årsskiftet grundades tre nya aktiebolag av tidigare affärsverk i Åbo: Åboregionens kommunalteknik Ab, Åboregionens Byggnadsteknik Ab samt Åboregionens Fastighetsservice Ab.

Turku 2031 –visio kiinnosti yleisöä

– Bolagisering innebär att de nya bolagen verkar på den fria marknaden men i det här skedet äger staden hundra procent av aktierna, sammanfattar biträdande stadsdirektör Jarkko Virtanen. I fortsättningen fungerar bolagen på samma sätt som andra företag. Den mest konkreta förändringen är att lagen om offentlig upphandling inte längre binder bolagen. I fråga om lagstiftningen är de alltså likvärdiga med sina konkurrenter och verksamheten är smidigare.

All kontakt tas med centraliserad kundservice Åboregionens Kommunalteknik Ab tar över skötseln av de uppgifter som Grönområdesaffärsverket och Kommunaltekniska affärsverket var ansvariga för. I praktiken sköter bolaget byggande och underhåll av jord- och grönområden. Bolaget bygger också vattenledningar, underhåller parker, sköter snöplogning och sandning. Kommunalteknik har redan fått en ny vd. Han heter Karri Knaapinen. För åboborna är den största förändringen att anmärkningar, önskemål och kundservice som har t.ex. med sandning av gator eller grönområden att göra sköts i fortsättningen via beställaren och betalaren dvs. via Fastighetsaffärsverket. Det handlar alltså om principen att få alla tjänster över en disk, på ett telefonnummer eller via ett nytt kartbaserat responssystem.

Byggande och mat Åboregionens Byggnadsteknik Ab sköter de uppgifter som tidigare sköttes av Åbo affärsverk för husväsendet. Det svarar för underhåll av fastigheter samt nybyggande i liten skala med tonvikt på offentliga fastigheter.I huvudsak renoveras gamla byggnader såsom skolor. Bolaget har specialkunnande då det gäller underhåll av historiskt värdefulla fastigheter. Åboregionens Fastighetsservice Ab bildades av Åbo affärsverk för fastighetsservicen och Mat-servicen Katerinki. Företaget sköter städning och skötsel av fastigheter, tillagar mat till alla skolor och sjukhus i Åbo. Matservicen är också mycket annat än själva til�lagningen: det handlar också om logistik, distribution och helhetsservice.

En stor skara stadens anställda övergår till bolagen Förändringen är stor inom Åbo stad: 1300 anställda övergår till de nya bolagen. Enligt principen för affärsöverlåtelse övergick som gamla anställda till bolagen. – Helhetslönen med några få undantag förblir densamma, semesterrättigheterna förblir också oförändarade, bekräftar Virtanen. Både arbetstagare och tjänsteinnehavare övergår till ett arbetsavtalsförhållande. Text: Sini Silván

Oikaisu

Turkupostissa numerossa 6/2011 julkaistussa artikkelissa ”Turku onnistuu omilla vahvuuksillaan” on tapahtunut pilkutusvirhe. Artikkelissa todettiin, että ”85 vuotta täyttäneiden osuus tänä vuonna on Turussa 26,3 prosenttia kun arvio vuonna 2025 on 35,8”. Oikeat luvut ovat Turun tuoreimman väestöennusteen mukaan tänä vuonna 2,6 % ja vuonna 2025 3,6 %.

Turun keskustan kehittämisessä on luotu katseet vuoteen 2031. Turun keskustan kehittämislinjauksia pohtinut työryhmä toi Turku 2031 -vision esiin kansalaisseminaarissa, joka veti Puutarhakadun auditorion liki täyteen. Yleisökeskustelussa kysymyksiä riitti eikä toriparkkia toki unohdettu. Turun kaupunki tutkimusohjelmaa vetävä Turun yliopiston tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila raamitteli tutkijan vinkkelistä keskustan kehittämistä. – Kaupunki toimii kulutuksen ja kulutusyhteiskunnan näyttämönä. Shoppailutyyppinen ajanvietto on yleinen tapa ”olla” meidän yhteiskunnassamme. – Kaupungilta vaaditaan hyvän fyysisen tilan edellytykset. Juuri nyt jalankulun, pyöräilyn ja julkisen viihtymisen tilojen merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu. Olennaista on myös se, miten ihmiset kaupunkitilan kokevat. Ihmiset antavat paikoille merkityksiä, Ruoppila korosti.

Visiossa laatua, vihreyttä ja historian havinaa Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen kertoi, että inventointien perusteella Turku 2031 -visioon valittiin kolme aluetta ja tärkeintä elementtiä ydinkeskustasta kehittämisen kohteena. Työryhmänä toimi päättäjistä ja viranhaltijoista koottu Elinvoimaisen kaupunkikeskustan kehittämistoimikunta. Huomio kiinnittyi Kauppatoriin, elävään keskustaan, toiseksi Vanha Suurtori edustamaan historialliseen Turkuun ja kolmanneksi jokirantaan ja puistoihin. Turku 2031 -vision perusarvoja on tinkimätön huolenpito: keskusta on siisti ja hyvin hoidettu. Ympäristön rakentaminen on korkeatasoista, elementit laadukkaita. Vanhan kulttuurikaupungin henki näkyy katunäkyminä. – Turku tunnetaan vanhaa ja uutta yhdistävistä ympäristökokonaisuuksista. Åbo Akademin Arken ja Taideakatemia vanhoissa telakkatiloissa ovat tästä osoituksia, Toivonen totesi.

Uusia reittejä ja helppokulkuisuutta Turku 2031 visiossa kaupungille leimaa antavat runsaat katupuuistutukset. Vihreät mäet ovat kaupunkisuunnittelun perusrunko. Kaupungilla liikkuminen on turvallista, helppoa ja esteetöntä. Keskusta on kauniisti valaistu, kävelyalueita on paljon.

Kaupunkipuistoaj at perintöarvoista m us on kuningasidea, sanoi maailm uistuttanut Antti anJääskeläinen

Yksityisautoiluille löytyy pysäköintitilaa ja elävässä keskustassa on vireää toimintaa. Vision toteutuminen vaatii myös uusia reittejä, joiden osana on uuden Matkakeskuksen rakentuminen, hyvät yhteydet Logomoon. Myös Kauppatori kaipaa peruskorjausta, Puutorin rooliksi on ideoitu kirpputoria. – Monissa kaupungeissa kirpputorit ovat matkailukohteita, Toivonen muistutti. Historiallinen Turku, joka painottuu Vanhan Suurtorin ympäristöön, on kaupungin ainutlaatuinen voimavara. - Nyt alue Vanhan Suurtorin tuntumassa on hiljainen ja suljettu, toimistokäytössä. Tälle alueelle halutaan elämää, myös talvisin, Toivonen painotti.

Mikrofoni kädestä käteen Yleisökeskustelussa Mikko Laaksonen kysyi laajempien makrotason suunnitelmien perään. Toivonen kommentoi, että tässä mallissa Turku 2031 nähtiin visiona, ideatasolla, kaupunkiseudun rakentumisessa toki yleistavoite on keskustan vahvistaminen. Antti Jääskeläinen toi keskustelussa esiin kannan, että säilyttämisen arvoista, aineetontakin perintöä pitäisi katsoa nyt laajoina kokonaisuuksina ydinkeskustan ulkopuolella. – Turun kaupunkisuunnittelun historia on loputtoman pitkä. Sitä vaivaa piirre, aina aloitetaan alusta, puhtaalta pöydältä. Perusarvo on kaupungin kulttuurihistoria, mutta missä se näkyy, Benito Casagrande peräänkuulutti. – Tuntus hyvältä, mutta mille väestörakenteelle tätä suunnitellaan, missä ovat rollaattoriparkit, Eini Pihlamäki kysyi. Keskustelu jatkuu edelleen. Palautteen keräämistä Turku 2031 -visiosta jatketaan netissä. – Kyseessä ei ole valmis visio, mikä merkitsee että toimikunnan työ jatkuu, Markku Toivonen muistuttaa. Teksti: Sini Silván • Kuvat: Janne Riikonen

3


Avajaiset ystävänpäivänä 14.2.

Testausja sisustusrumba alkoi Impparissa

– Sellaisessa määrässä putkia on väkisinkin aluksi vuotoja ja kun niitä löytyy, ne korjataan ja sitten joudutaan testaaminen taas aloittamaan alusta. Tällä hetkellä muut altaat alkavat olla kunnossa, mutta kylmäallas on vielä keskeneräinen, Nummi toteaa. Kun kaikki on saatu toimimaan, terveysviranomaiset ottavat näytteet vedestä ja kun ne on hyväksytty, voi uiminen alkaa. Toisin sanoen ihan niin yksinkertaista ei uimahallin avaaminen ole, että tehdään vain allas ja lasketaan siihen kraanasta vettä.

Koekäyttäjien kokemuksia kerätään

Kun uimahalli luovutettiin tilaajalle tammikuun puolessa välissä, työntekijöille jäi vähän alle kuukausi aikaa saada kaikki kuntoon ensimmäisiä uimareita varten. – Tah Tiukille vetää, mutta onnistunee. t san otila on s oo uim

Kun Impivaaran uusi ja komea uimahalli luovutettiin tilaajalle 18.1., pitkä odotus päättyi. Tosin ei uimareiden odotus, sillä vaikka talo on valmis, tehtävää on vielä kuukauden tarpeiksi, kertoo kaupungin uimalaitosten johtaja Oskari Nummi. Ja kun katselee Impivaaran aulatilaa, ymmärtää, mistä mies puhuu: se on täynnä pahvilaatikoita, kuntolaitteita, tuoleja, äänentoistolaitteita, pöytiä, hyllyjä, jumppasalin peilejä, viherkasveja, lamppuja, sohvia ja mitä nyt ikinä uimahallin kokoinen kompleksi sisälleen tarvitsee ennen kuin vesileikit voivat alkaa. – Nyt on tullut jo viisi rekka-autollista tavaraa ja ainakin toinen mokoma on vielä tulossa. Miehiä asennus- ja muissa hommissa on parikymmentä. On laitetoimittajia, automaatiourakoitsijoita, putkiurakoitsijoita, vedenkäsittelyjärjestelmäurakoitsijoita, kaupungin laitosmiehiä, raksaporukkaakin vielä vähän ja tietenkin meidän omaa henkilökuntaa, kädet heilläkin kipeänä paljosta laatikoiden nostelemisesta, Nummi sanoo. – Meillä on kauniina ajatuksena ja tavoitteena, että halli aukeaisi ystävänpäivänä. Se vaatii, että kaikki menee nappiin. Mihinkään kovin suuriin yllätyksiin ei ole varaa.

4

e, alaito että ystäv ä sten j ohtaj npäivänä a Osk ari Nu uidaan, mmi.

Vesijärjestelmien testaaminen kestää Kun katselee ylhäältä kahviosta alas allasosastolle, kaikki kuitenkin näyttää aivan valmiilta, vesikin jo altaissa. Meneekö siis pelkkään kalusteiden kokoamiseen kuukausi? – Ei mene. Tosin ihan kaikki kalusteet eivät vielä ole tulleet - viimeiset tulevat vasta helmikuussa. Siinä mielessä siihenkin siis menee aikaa. Nummi kertoo, että se suurin ajansyöjä on vesi. Vedenkierron ja -puhdistuksen järjestelmä on niin monimutkainen systeemi, että sen testaaminen ottaa aikansa – koekäyttö itse asiassa aloitettiin jo vuoden alussa. Veden laatuvaatimukset ovat tiukat ja liikkuvia osia paljon (tai ei nyt liikkuvia osia, mutta esimerkiksi putkistoa kilometritolkulla).

Kun testaamisen ensimmäinen vaihe on saatu kuntoon, vesi on turvallista ja ylisummaan laitteet näyttävät toimivan, alkaa toinen testivaihe. Tiedemaailmassa sitä kutsuttaisiin ensimmäiseksi faasiksi: se tarkoittaa, että kuvioihin astuvat koehenkilöt. Koekaniineiksi ovat ílolla ilmoittautuneet koululaiset ja uimaseurat. – Vaikka kaikki näyttäisi toimivan, niin todellinen tilanne nähdään vasta, kun hallilla on käyttäjiä. Esimerkiksi suihkut on kyllä testattu, mutta entä kun niitä kaikkia käyetään yhtä aikaa? Nummi havainnollistaa. Samalla voidaan varmistaa, että esimerkiksi puhdistusjärjestelmä toimii myös silloin kun altaassa on uimareita. Tämä testaus tietenkin jatkuu vielä senkin jälkeen kun halli on avattu, mutta kuluvan kuukauden uimaseuratestikokemusten perusteella asiat saataneen kohtuullisesti kuntoon. Lisäksi koekäyttäjiltä kerätään kokemuksia uudesta hallista: mikä toimii, mitä voisi parantaa. Kalusteiden ja kuntosalilaitteiden kokoamisen ohella tehdään myös vielä pieniä viimeistelytöitä, kuten äänentoiston kuntoon säätäminen. Myös rakennustarkastuksen jäljiltä siellä täällä on pieniä oransseja tarralappuja sen merkkinä, että jotain pientä pitää parantaa: saumalaasti vaikkapa unohtunut jostain nuppineulan kokoisesta kohdasta pukuhuoneessa - tarkastaja on ollut tarkkana!

Kevät harjoitellaan Laitteiden lisäksi uimahallissa täytyy toimia myös sen vähän inhimillisemmän puolen – eli myös henkilökunnan ruuvit täytyy kiristää tai ainakin optimoida, jos moinen ilmaisu sallitaan. Uusia ihmisiä on nimittäin paljon ja vanhoillakin vähän tottumista uusiin tiloihin. Kun halli on toiminnassa, henkilökuntaa on kolmisenkymmentä. Koulutus ja uusiin työtovereihin tutustuminen on osa hallin sisäänajoa. Lisäksi monen toimenkuva on laajentunut: kun ennen oltiin uimavalvojia, nyt ollaan liikunnanohjaajia. – Kevään ajan vähän kokeillaan erilaisia toimintatapoja ja syksyllä sitten nähdään, mitkä asiat ovat olleet toimivia ja mitkä eivät, kertoo liikunnanohjaaja Susanna Vuori. Hän ja työkaverinsa Elina Blomqvist ja Stina Sandell odottavat jo kovasti pääsevänsä normaaleihin töihinsä, uudistettu työpaikka nimittäin kerää vuolaita kehuja: – Halli on nyt ihanan valoisa, allasosastot ovat onnistuneita, kokonaisuus on selkeä, simppeli – ja lämmin! Teksti: Roope Lipasti Kuvat: Mika Okko ja Roope Lipasti


Nouse siiville Turusta Turun lentokentän suorat yhteydet Euroopan kaupunkeihin parantuvat entisestään kun Ryanair aloittaa lennot neljään kohteeseen. Ensi keväänä Ryanairin sinikeltaisilla siivillä pääsee Turusta Lontooseen, Brysseliin, Barcelonaan ja Malagaan.

Lentoyhteyskartta: Turun lentoasema

Reittilentojen lisäksi Turun lentoasemalta lähtee charterlentoja lomakohteisiin. Matkailun tuomat euromäärät ovat merkittäviä ja matkailun kasvu kehittää koko aluetta. – Matkailutulot pelkästään Turun kaupunkiin olivat pari vuotta sitten noin 250 miljoonaa euroa. Kansainvälisesti Turku Touring tekee vain täsmämarkkinointia ja vain sellaisiin kohteisiin, joista Turun saavutettavuus on hyvä, sanoo matkailujohtaja Anne-Marget Niemi.

Etuja liikematkustajille ja tavarankuljettajille Matkailijoiden lisäksi hyvät lentoyhteydet palvelevat myös liikematkustusta ja tavaravirtojen kulkua. Turku onkin panostanut rahtiliikenteen ja logistiikan kehittämiseen lentoaseman ympäristössä osana Logicity-aluetta. Nyt saadut uudet lentoyhteydet tukevat tätä kokonaisuutta ja ovat infrastruktuuria, joka palvelee alueen asukkaita. – Turun kaupunginhallitus on vastuuttanut henkilölentoliikenteen kehittämisen Turku Touringille ja sen tulokset näkyvät nyt. Turku antaa itsestään aivan erilaisen vaikutelman ulospäin, kun tänne pääsee lentämään suoraan, sanoo Niemi. Turun lentoyhteydet toimivat seudun etuna myös silloin kun Turkuun haetaan kansainvälisiä kongresseja ja seminaareja. Esimerkkinä yhteistyökuvioista on airBaltic, joka teki sopimuksen SKÅL International Turku ry:n kanssa. - AirBaltic oli SKÅLin maailmankongressin virallinen lentoyhtiökumppani ja tarjosi osallistujille erikoishintaisia lentoja yli 50 kohteesta Turkuun viime vuoden syyskuussa, kertoo airBalticin aluejohtaja Jyrijaakko Ritamies. Turun lentoasemalla on hyvät edellytykset nykyistä suurempaan matkustajaliikenteeseen. – Maakunnan yritysten ja asukkaiden kannattaa käyttää näitä lentoyhteyksiä, sillä yhteyksien olemassaolo perustuu siihen että niitä käytetään, toteaa Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen.

Jatkoyhteyksillä minne tahansa Monien suorien lentoyhteyksien lisäksi Turusta voi matkustaa jatkolentojen avulla melkein minne tahansa. Yksi suora lentoyhteys tuo mukanaan kymmeniä jatkoyhteyksiä. Esimerkiksi Ryanairin yhteys Brysseliin antaa jatkoyhteyden lähes 80 kohteeseen. – AirBaltic tarjoaa Riian hubin kautta erinomaiset jatkoyhteydet yli 50 kohteeseen Euroopassa, Skandinaviassa, Lähi-Idässä, Venäjällä ja IVY-maissa, sanoo Ritamies. Turusta voi lentää myös hyvin edullisin hinnoin. Esimerkiksi edestakaisen matkan WizzAirin lennoilla Budapestiin tekee noin 130 eurolla. Menopaluun Norwegianin lennoilla Tukholmaan voi ostaa noin 70 eurolla. Teksti: Hele Kaunismäki

Lisätietoja lennoista:

www.airbaltic.com www.blue1.com www.finnair.fi www.flybe.com www.flysas.com www.norwegian.com www.ryanair.com www.turkuair.fi www.wizzair.com

Teksti: Hele Kaunismäki • Lentoyhteyskartta: Turun lentoasema

Pääsiäinen perheen kesken Lontoossa Pääsiäisenä Lontoo täyttyy erilaisista tapahtumista. Erityisesti lapsiperheiden mieleen on pääsiäismunien metsästys ja suklaanvalmistus Kew Gardenissa, joka on kuninkaallinen kasvitieteen puutarha. Lontoon kuninkaallisissa palatseissa pääsiäistä vietetään Tudor-hallitsijoiden hengessä. Hiuksianostattavaan pääsiäisjahtiin pääsee osallistumaan London Bridge Experience ja London Tombs -kierroksilla. Koko perheelle sopivilla kierroksilla tutustutaan kuuluisan sillan historiaan ja kammottaviin hautakammioihin. Ryanairin lennot Lontooseen alkavat 27.3.

Gastronominen taivas Brysselissä Vuosittain toukokuussa järjestettävä Culinaria-tapahtuma on Belgian suurimpia ruokatapahtumia. Culinaria-tapahtumassa 16 Michelin-tähdellä palkittua ravintoloitsijaa jakaantuu neljän hengen joukkueisiin, jotka suunnittelevat oman menunsa. Jokainen joukkueen huippukokki valmistaa oman erikoisuutensa osaksi menua. Ruoka, juoma ja workshopit kuuluvat pääsylipun hintaan. Ryanairin lennot Brysseliin alkavat 27.3.

Grec-festivaali Barcelonassa Yksi kesän kohokohdista Barcelonassa on Grec-festivaali, joka on kansainvälinen teatteri-, tanssi-, musiikki- ja sirkusfestivaali. Vuosikymmenien perinteet omaava festivaali järjestetään kreikkalaistyylisessä ulkoilmateatterissa Montjuïc-vuorella. Ohjelmistoon kuuluu sekä klassisen että nykytaiteen esityksiä. Lennot Barcelonaan alkavat 6.4.

5


– Pyrin sisäistämään rentouden lehden tekemisessä, Maininki-lehden päätoimittaja Pirjo Huttunen toteaa.

n ja sen ihmiste dään alueen tsala peri tehtävänsä h te ia om n rpa Hun ään. Portsan Sa a, ei siinä mit ätoimittaja Si näköiseksi. Pä – Mielenkiintoinen homm a. Raili Pajulalt

Laadukas lehti - tarkoituksella

– Lehdelle on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistaminen, että me ollaan me, sanoo Maininki-lehden päätoimittaja Pirjo Huttunen. – Haluamme, että lehti on meidän näköisemme, kertoo Portsan Sanomien päätoimittaja Sirpa Huntsala. – Lehden tavoite on alueen ihmisten itsetunnon vahvistaminen, linjaa Koroiset-lehden vastaava toimittaja Tapio Jokinen. Kolme hyvin erinäköistä lehteä ja kolme eri tapaa onnistua tekemään lehti oman alueen ihmisille.

Maininki-lehden lukijalle arkea ja lifestyleä Turun saarilla ilmestyvä Maininki-lehti on päätoimittaja Pirjo Huttusen perustama. Hän perusti kolme vuotta sitten lehteä kustantavan Maininki-lehti Oy:n ja aloitti lehden tekemisen huimapäisesti, ilman aiempaa kokemusta. – Itselläni ei ole julistamisen tarvetta, tavoite on tehdä tilaa saarten ihmisille. Meillä ei photoshopata ihmisiä, hän linjaa. Satavan, Kakskerran ja Hirvensalon alueen ihmiset esiintyvät juuri sellaisina kuin ovat, arjessa ja pyhänä. Huttunen pitää yhtenä lehden keskeisistä tavoitteista yhteisöllisyyden vahvistamista saarilla. Juttuaiheeksi riittää mikä tahansa, mikä tapahtuu saarilla tai liittyy saarelaisiin, tavalliseen elämään ja arkeen, mainetekoja ei erityisesti kaivata. – Välillä on hauskaa lisätä ripaus eleganssia rentouden ja maanläheisyyden oheen. Tämä on lifestyle- ja paikallislehden risteytys. – Lehden tekemisessä on haluttu pitää kepeä ja rento ote, joka heijastuu lukijoihinkin. Olen itse aika hajamielinen, virheitä sattuu aika paljonkin. Jos niistä alkaisi stressata, olisivat hermot kireällä. Kerran kuussa ilmestyvän lehden painos on 3900 kappaletta ja jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin alueen talouksiin. Tekijät ovat freelancereita. Vaikka lehti vaatii paljon työtä, palkkansa päätoimittaja saa muista töistä. Rahoitus saadaan ilmoitustuloilla. – Vaikeinta on taloudellinen puoli, kun se on kunnossa, on kaikki muukin.

Isojen ja pienien juttujen Portsan Sanomat Portsan Sanomien sivuilla on eletty jännittävää jatkokertomusta. Lehdessä julkaistiin etsintäkuulutuksena vanha valokuva portsalaistalon portailta. Amerikkalaisperhe jäljitti sukulaistensa entistä kotitaloa. Vanha koti löytyikin ja uudet asukkaat lähettivät amerikanserkuille terveiset ja kutsun kylään.

6

Tässä on yksi esimerkki lehden kekseliäistä juttuaiheista. Pieni mutta pippurinen lehti tekee juttua vaikka haastatellen erinäköisiä, kokoisia ja luontoisia koiria ulkoiluttavia portsalaisia. Portsan Sanomat on mustavalkoisena ilmestyvä A5kokoon taitettu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. – Vähän tiedotustoimintaa siitä, mikä on tapahtunut ja mitä on vireillä, päätoimittaja Sirpa Huntsala kertoo. Portsassa isoja juttuja ovat kaupunginosaviikot ja Portsan Pihamarkkinat, jotka ovat saaneet ihmiset todella liikkeelle. – Ne ovat saaneet ison suosion, lähes kolmekymmentä taloyhtiötä on mukana. Tekijät ja kirjoittajat ovat lähes samoja numerosta toiseen, uudet tekijät olisivat tervetulleita. Mutta onneksi uusiakin on. Lehden kulut hoidetaan jäsenmaksuista. Ilmoituksia lehdessä on vain mausteeksi. – Aika paljon tarvitaan juttuja, pieniä ja isoja, jotta lehti täyttyy. Lehden kantavana voimana on Portsa ry:n hallitus.

Koroiset-lehti syntyi, kun asukasyhdistykset yhdistivät voimiaan polttolaitoshankkeen vuoksi. – Meidän alue on täynnä kulttuurihistoriaa, mutta sen arvoa ei tunnettu. Alueen julkisuus painottui helposti negatiivisiin asioihin, vastaava toimittaja Tapio Jokinen kertoo. Koroiset-lehti syntyi ideanaan tuoda esiin alueen luonnetta: missä kulttuurimaisemassa ja alueella ihmiset ovat ja asuvat. Lehden tavoite on alueen ihmisten itsetunnon vahvistaminen. Lehdessä on satsattu erityisesti historiaan ja kerrottu Prusin talon tarinaa, Julinin suvun ja Halisten teollisuuden historiaa. Joka lehdessä on pyritty tuomaan esiin myös alueen yrityksiä ja luonnollisesti ihmisiä. Taustavoimina ovat alueen omakotiyhdistykset, seurakunta ja Turun kristillinen opisto. Lehteä jaetaan koteihin ja yrityksiin Koroisten, Räntämäen, Halisten, Orikedon ja Metsämäen alueilla. – Ulkoasuksi on valittu tarkoituksella hieno paperi, joka korostaa alueen merkittävyyttä, Jokinen linjaa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden painos on 6 500 kappaletta. Koroiset-lehti toimii mainosrahoitteisena. Kirjoittajat ovat alueen ihmisiä, mutta silti juttujen korkeasta tasosta pidetään tiukasti kiinni. Lehti ja toiminta kulkevat alueella käsi kädessä, sillä samat ihmiset sekä tekevät lehteä että järjestävät tapahtumia. Teksti ja kuvat: Sini Silván

– Ihmiset ovat ottaneet lehden omakseen, KoroiSet-lehden vastaava toimittaja Tapio Jokinen ja toimitussihteeri Hanna Nurmi uskovat.


Turkua uusin silmin Kunnallisneuvos Pekka Ruola on kirjoittanut hämmästyttävän kirjan. Turkuseuran julkaisemassa Intohimona Turku -muistelmateoksessa on lähes 600 sivua, jotka täyttyvät hyvin yksityiskohtaisesta kuvauksesta sotien jälkeisestä Turusta, täällä kasvamisesta, asumisesta, yrittämisestä ja politikoinnista. Kirja on järkälemäinen lukupaketti, jonka kenties yllättävin piirre on se, että kokonaisuus on mielenkiintoinen ja helposti luettava. Hämmästyttävä on ollut Pekka Ruolan elämä ja urakin. ”Kaksikymmentäkolme vuotta kasvua ja kouluttautumista, kolmekymmentä vuotta työntekoa ja yrittäjyyttä ja kolmekymmentä vuotta politiikka”, kuten Ruola itse kirjoittaa. Viimeisimpien vuosikymmenien aktiivinen toiminta Turun kunnallispolitiikassa on ollut kenties näkyvintä Ruolan eri vaiheissa. Vuosien aikana Ruola on ehtinyt toimia lukuisissa, ja kaikissa merkittävissä, Turun kaupungin luottamuselimissä jäsenenä ja puheenjohtajana. Kirja on todellinen läpileikkaus turkulaisen kunnallispolitiikan lähihistoriaan. ”Kuka on kuka” ja ”missä sovittiin mitä” tulevat esille, tosin lähes yksinomaan kokoomuslaisesta näkökulmasta. Ruolan kuvaileva ja melko niukka tyyli avaa lukijalle mielenkiintoisen näkökulman politiikan tekemisen käytöntöihin. Ruola ei käsittääkseni paljasta mitään suuria salaisuuksia takavuosien tapahtumista, mutta valottaa hienosti politiikan tekemisen arkipäivää, omien etujen puolustamista ja neuvottelujen raadollisuutta. Kun ensi syksynä on taas kunnallisvaalien aika, voi Ruolan kirjaa suositella jokaiselle ehdokkuutta harkitsevalle uudelle poliitikolle käytännön kuvauksena, mitä kaikkea politiikkaan voi paikallistasolla liittyy. Koska Pekka Ruolan kunnallispoliittinen ura on ollut harvinaisen komea, on ymmärrettävää, että kirjassa painottuu siihen liittyvien tapahtumia seuranta. Itse kuitenkin pidän kirjan mielenkiintoisimpina jaksoina Ruolan kuvauksia kasvuvuosista 1950- ja 1960-lukujen Turussa sekä kuvauksia, jotka liittyvän urheiluharrastukseen ja -vaikuttamiseen sekä hänen sukunsa toimintaan yrittäjinä. Näissä varhaisempien vuosikymmenien kuvauksissa tulee esille sotien jälkeisen suomalaisen yhteiskunnan selviytymistarina yksilön kautta kuvattuna. Varsinkin meille, jotka olemme myöhemmin Turkuun muuttaneet, kuvaukset avaavat hienolla tavalla turkulaisen yhteiskunnan kehittymisen vaiheita ajanjaksolta, jolla on ollut hyvin merkittävä osuus nykypäivän muodostumisessa. Samalla tavalla toimii myös Turkuseuran viime vuonna julkaisema jatko-osa Lapsuuteni Turku -kirjalle. Kirjassa 19 turkulaista kertoo muisteluksiaan lapsuutensa pihoista, puistoista, kaduista ja leikkipaikoista eri osissa Turkua. Omakohtaiset kertomukset nostavat osittain jo menneet paikat elämään. Kaupunki jättää jälkensä ja se elää muistoissa, vaikka ympäristö muuttuu. Näiden(kin) kirjojen jälkeen Turkua katsoo uusin silmin. Teksti: Seppo Kemppainen

Pekka Ruola, Intohimona Turku. Turkuseura 2011. Lapsuuteni Turku 2, Kertomuksia lapsuusmaisemista 1920 – 1980 –luvuilta. Turkuseura 2011.

Kotiseuturakkautta Hirvensalossa, kuva: Suvi Aarnio

Kaupunginosat kartalle

Lähimatka Turun kaupunginosiin voi olla yllättävä elämys Oletko käynyt Ilpoisissa, Paattisilla tai Härkämäessä? Jyrkkälässä, Pernossa tai Katariinassa? Pitkäänkin kaupungissa asuneelle voivat jotkut kotikaupungin kolkat jäädä vieraiksi. Matkailija taas pysähtyy usein kaupungin keskustaan. Keväällä Savukeitaalta ilmestyvä matkaopas Turun kaupunginosiin auttaa lähtemään matkalle lähelle. Se kertoo perusfaktat ja kävijää kiinnostavaa tietoa lähes kaikista kaupunginosista Turun ydinkeskustan ulkopuolella. Tutuilta poluilta poikkeaminen kannattaa, sillä läheltä löytää paljon. Kaikkialla on jotain ihailtavaa, on se sitten jyrkkä kallio asuinalueen takana, tyylikäs arkkitehtuurikohde tai miellyttäväpiirteinen vanha kylänraitti kauniine taloineen. Lähelle lähteminen on myös helppoa: ei tarvita rahallista tai ajallista panostusta. Käyntitapojakin on monia. Esimerkiksi geokätköily ja polkupyörälenkkeily perehdyttävät eri alueisiin lähituntumasta. Varsinaisen Turku-panoraaman saa bussilla 99, joka kiertää ympäri koko kaupungin! Eräs nopea tapa on poiketa polultaan – vaikka nousta bussista pari pysäkkiä tavallista aiemmin – ja etsiä aiemmin kulkematon reitti tuttuun kohteeseen.

puisto Ruusu

ksess

u Petreli

ijok a Teer

a: Elin a, kuv

i

Kaupunginosien rajat ovat liukuvat Niin kuin kauemmaskin lähtiessä, on lähimatkaillessa mukava tietää, mitä kohteessa voi tehdä. Matkaopas Turun kaupunginosiin esittelee kaupunginosien luonnon ja kulttuurin aarteita, liikuntapaikkoja ja muita toimintamahdollisuuksia ja vinkkaa myös, mihin voi vaikkapa poiketa eväsretkelle. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana järjestettiin viralliseen Turku 2011 –ohjelmaan kuuluneita Kaupunginosaviikkoja, joiden aikana kukin osallistuva kaupunginosa vuorollaan tarjosi monenlaisia kulttuuritapahtumia. Vähän vastaavalla tavalla voi päästä jyvälle kaupunginosan elämästä, jos ajoittaa käyntinsä tapahtumapäivään, joita moni kaupunginosayhdistys etenkin kesäkaudelIspoisten uimaran ta kylpee auringossa la järjestää. , kuva: Suvi Aarnio Kaupunginosien rajat näyttäytyvät erilaisina eri ihmisille. Asukkaiden mielikuvissa rajat voivat kulkea ihan toisaalla kuin virallisella kaupunginosakartalla. Kaikki kaupunginosiksi mielletyt paikat – Turussa esimerkiksi Hepokulta, Hannunniittu, Nättinummi, Petrelius ja Takakirves – eivät ole virallisesti kaupunginosia lainkaan, vaan aluenimiä, joita ei kaupunginosakartasta löydy. Nimetyt asuinalueet ovat kuitenkin monien kotiseutuja ja sellaisina merkityksellisiä kaupungin osia; siksi ne on mainittu myös matkaoppaassa Turun kaupunginosiin. Matkaopasta voi ostaa keväällä kirjakauppojen lisäksi Turku Touringin matkailuneuvonnasta. Teksti: Elina Teerijoki

7 Sirkus vierailee Maariassa, kuva: Suvi Aarnio


”Tulkaa syömään ja peskää kädet”

Infektioiden torjuntayksikkö aloitti toimintansa

Uuden infektiotorjuntayksikön henkilökunta: Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri, vt-ylilääkäri Jane Marttila (alh.vas.), vt-osastonhoitaja Niina Nurmi (kesk. vas), hygieniahoitaja Marjo Haapasaari (takana), tartuntatautihoitaja Jutta Ekman,(alh. oik) ja hygieniahoitaja Julie Fagerström (kesk.oik.)

Tartuntatauteja riittää kymmeniä Lääkärille ilmoitettavien tartuntatautien kirjo on laaja: pernarutosta ja kolerasta aina legionellaan, jota voi olla yllättäen vaikka lomamatkahotellien suihkuissa. Listeria on vaarallinen vanhuksille ja raskaana oleville, tuhkarokkoa nähtiin viime vuonna Puolustusvoimissa. – Me emme hoida, kartoitamme altistuneita ja seuraamme, potilaat arvioidaan ja ohjataan eteenpäin. Jos on esimerkiksi salmonellaa, ei aina tarvita hoitoa, suurin osa paranee itsestään ilman antibiootteja. Kun on töissä elintarvikealalla, se onkin toinen juttu. Silloin hoitoa ja seurantaa tarvitaan, Marttila korostaa.

Sairaalabakteerien kohdalla tiukka linja

Infektiot ovat ajankohtaisia ja mediaseksikkäitä - aina. Ja kukapa on asiantuntijan roolissa, kun influenssa, jyrää ellei terveysviranomainen. – Meidän roolimme ei ole levittää pelkoa, vaan asiallista informaatiota, miten toimia, tartuntataudeista vastaavan, uuden infektioiden torjuntayksikön vt-ylilääkäri Jane Marttila toteaa. Turun sosiaali- ja terveystoimessa aloitti vuoden alussa uusi infektioiden torjuntayksikkö. Yksikköön koottiin hygieniasta ja tartuntataudeista vastaavat työntekijät, jotta toiminta on virtaviivaisempaa. Uusia työntekijöitä ei palkattu: – Meillä on ollut osittain samoja potilaita ja nyt voidaan toimintaa muutenkin miettiä uudelleen, Marttila kertoo. Vt-osastonhoitaja, hygieniahoitaja Niina Nurmi kertoo, että viiden hengen yksikkö toimii kahdella tavalla. Hygieniahoitajat ovat usein liikkeellä, he kiertävät yksiköissä, kouluttavat ja valvovat esimerkiksi sairaalabakteeritilannetta. Tartuntatautihoitajaan taas asiakkaat voivat

ottaa yhteyttä, jos vatsa kipristelee esimerkiksi salmonellamaiseen tapaan ulkomaan matkan jälkeen. Infektioiden torjuntayksikkö palvelee myös kouluja ja päiväkoteja. – Opastamme ihan arkisissa ongelmissa, esimerkiksi jos ilmenee syyhyä päiväkodissa, Marttila kertoo.

Infektiot etenevät kalenterin mukaan Talvella aika raksuttaa influenssakautta, jota seuraavat vatsataudit. Infektiot ovat torjuntatyön tekijöille kuin kello: tiedetään jo ennakkoon, missä vaiheessa käynnistetään rokotukset ja milloin tulevat ensimmäiset tartunnat. Infektiot ovat ajankohtaisia aina. Tämä on kuitenkin vain yksi osa-alue, Marttila kertoo. – Tartuntatautihoitaja Jutta Ekmanille voi soittaa tai tulla käymään pääterveysasemalla hänen juttusillaan. Kello 8-12 ovat avoimet ovet. Tartuntatautihoitaja hoitaa salmonellanäytteiden ottoa ja esimerkiksi tuberkuloosiin sairastuneiden lähikontaktien seulontaa, tutkimuksiin ohjausta ja neuvontaa.

Pandemiassa marssijärjestys on selvä: tehdään valtakunnallinen suunnitelma, joka tarjoaa järeitä aseita, kuten mahdollisuuden määrätä karanteenista eli käskeä potilaita pysymään kotona. Myös lääneillä ja sairaanhoitopiireillä on oma suunnitelmansa. Kunnallisesti tehdään omat suunnitelmat ja omat ohjeet. – Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta on aika hyvä systeemi. Rakenne toimii, Marttila toteaa. Työn toinen puoli on hygienian edistämistä. Sairaalabakteerien eli antibiootille resistenttien bakteerien (mm. ESBL ja MRSA) kantajuutta seurataan Turussa erittäin tarkkaan. Esimerkiksi ESBL-kantajuus paljastuu usein tuiki tavallisen virtsatieinfektion myötä. Jos asiaa katsotaan positiivisesti, tutussa Turku vastaan Tampere mittelössä Turku on Tamperetta huomattavasti paremmassa asemassa MRSA:n suhteen. Syy tähän on sairaanhoitopiirin todella tiukka linja. MRSA-kantajan tartunnat selvitetään mahdollisimman laajasti ja näin pyritään estämään antibiootille vastustuskykyisen mikrobin leviäminen sairaaloissa ja terveydenhuollossa. Kotona sairaalabakteerin kantaja sen sijaan saa ja hänen tulee elää tuiki normaalia elämää harrastuksineen. Taistelu sairaalabakteereita vastaan on kuitenkin tärkeä: – Lääkekustannusten hallinnassa on etu, kun primäärilääkitys eli tavallinen antibiootti tehoaa eikä tarvita erikoishoitoa. – Ei ole kauaa aikaa siitä, kun ajateltiin, että infektiot on voitettu. Nyt on se tilanne, että antibiootteja kaivataan lisää – mutta on keksittävä keinoja selvitä myös ilman antibiootteja, Marttila kertoo. – Enää ei ole sitä vanhaa kulttuuria, jossa mammat huusivat että syömään ja ensin käsipesulle, Niina Nurmi sanoo. Edelleen paras keino infektioilta suojautumiseen on käsien peseminen kotiin tullessa ja ennen ruokailua. Vesi ja saippua ovat yhä arvossaan. Teksti: Sini Silván • Kuva: Hannu Waher

”Kom in och ät men glöm inte att tvätta händerna”

Enheten för infektionsbekämpning inledde sin verksamhet Vid årsskiftet inledde en ny enhet för infektionsbekämpning sin verksamhet inom Åbo stads social- och hälsovårdsväsende. Till enheten koncentrerades personalen som ansvarar för hygien och infektionssjukdomar för att verksamheten skulle bli mer strömlinjeformad. Det anställdes inte några nya personer: – Vår uppgift är inte att sprida rädsla utan ge saklig information om hur du ska gå till väga om du har insjuknat i någon infektion, konstaterar Jane Marttila som är t.f. överläkare vid den nya enheten för infektionsbekämpning. T.f. avdelningsskötare, hygienskötare Niina Nurmi berättar att enheten på fem personer fungerar på två sätt. Hygienskötarna är ofta i farten, de går runt på olika enheter, utbildar och övervakar t.ex. läget för sjukhusbakterier. Klienterna kan kontakta infektionsskötaren om det kniper i magen och man har t.ex. salmonellaliknande symptom efter en utlandsresa.

8

Enheten för infektionsbekämpning betjänar också skolor och daghem. – Vi vårdar inte patienter utan kartlägger dem som blivit utsatta och följer upp situationen, utvärderar patienter och skickar dem vidare, betonar Marttila.

Infektioner sprids enligt kalendern Under vintern uppstår influensasäsongen som följs av magsjukdomar. Infektionerna är som en klocka för dem som arbetar med bekämpningen av infektioner: man vet redan på förhand i vilket skede vaccinationerna kommer att inledas och när de första infektionerna kommer. Infektionerna är alltid aktuella. Det här är ändå bara en sektor, berättar Marttila. – Du kan ringa infektionsskötaren Jutta Ekman eller du kan komma till huvudhälsostationen för att prata med

henne. Klockan 8-12 är det öppet hus. Infektionsskötaren sköter tagning av salmonellaprov och screening av personer som varit i närkontakt med tuberkulossmittade personer, hänvisning till undersökningen och rådgivning. – Det är inte länge sedan vi tänkte att infektionerna har besegrats. Nu behövs fler antibiotika – men vi måste uppfinna metoder för att vi också ska kunna klara oss utan antibiotika, berättar Marttila. – Den gamla kulturen lever inte längre kvar då mammorna sade åt barnen: maten är klar men kom ihåg att tvätta händerna först, säger Niina Nurmi. Det bästa sättet att skydda sig mot infektioner är fortfarande att tvätta händerna när man kommer hem och innan man börjar äta. Vatten och tvål kommer fortfarande till heders. Teet: Sini Silván • Bilder: Hannu Waher


n

tteinee

Koulu keskellä kylää, kirkkoa vastapäätä. Paattisten koulu on Turun uusin ja komein opinahjo, joka otti vastaan oppilaansa marraskuun lopulla entisistä Paavolan ja Kreivilän kouluista. Lähes kahdensadan alakoululaisen lisäksi tiloissa viettää päivittäin aikaansa noin 80 päiväkotilasta. Illemmalla rakennus muuntautuu monitoimitilaksi, jossa kokoontuvat niin työväenopiston piirit kuin kirjastopalvelujenkin käyttäjät. Hulppeat liikuntatilat tarjoavat aamusta iltaan lukuisia mahdollisuuksia fyysisiin aktiviteetteihin. Kaiken kaikkiaan siis todellinen kohtaamispaikka, kylätalo.

– Valvontoja ei uudessa koulussa yhdelle opettajalle tule aivan sitä samaa määrää kuin vanhassa, sillä kollegoja on enemmän työtä jakamassa ja aikuisia juttukavereitakin löytyy aikaisempaa helpommin, iloitsee kakkos-, kolmosja nelosluokkalaisten opettaja Sini Nieminen muutoksen hyviä puolia luetellessaan. Koulurakennuksessa on sisäinen tv-verkko ja kulunvalvonta on myös sähköistetty ja automatisoitu – Vielä on vähän keskeneräistä, mutta kirjasto on jo käytössä, toteaa koulun rehtori Ari Rusi. Prosenttitaidettakin meillä on, Rusi kehaisee ihastellessaan Erika Adamssonin seinämaalausta Kohtaamisia Paattisilla. Illan tullen kirjastoaula erotetaan muusta koulusta verkkoovin monitoimitalon alkaessa palvella uusia asiakkaita.

mine

Sini Nie

Paattisten uusi koulu on koko kylän talo ja Opetta

sikan an mu k o lu n 3-4

Paattisten koulu numeroina:

9 on koulun perusluokkien määrä 11 älytaulua sijoitettuina eri luokkiin 84 lasta päivähoito-osastoilla 230 on suunniteltu oppilasmäärä 4343 kerrosneliötä on rakennuksen ala

– Suuri ja loistava tulivat ensimmäisinä adjektiiveina koulun oppilaiden Heta Lehtosen ja Sauli Nikulan mieleen. Parannettavaakin löytyi, sillä nykytrendi kuutioiden rakentamiseen neliöiden kustannuksella sai huutia näiltä nuorilta realisteilta – Miksi jumppasali on niin korkea, kun tilaa olisi tarvittu enemmän lattiatasolla, nuoret ihmettelivät. Kulunvalvonnan automatiikan tökkiminen on saanut toiset kaipaamaan ulkovessoja takaisin. Kouluruokaa kaikki kuitenkin kilvan kehuvat erinomaiseksi. Varsinkin maito on hyvää, kun se tulee suoraan automaatista, toteaa melkein maalla asuva kaupunkilaisoppilas. Teksti: Kari Salminen • Kuva: Lauri Tiikasalo

Maksuton vieroitusohjelma tukee turkulaisten savuttomuutta

Savuttomuushoitaja tukee mutta ei tuputa Maksuton tupakasta vieroitusohjelma otettiin käyttöön Turussa vuoden 2011 aikana. Sen toteuttamisesta vastaavat erityisen koulutuksen saaneet savuttomuushoitajat. Uuteen savuttomuushoitajakoulutukseen osallistui yhteensä 15 sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa Turun kaupungin perusterveydenhuollosta. Ensimmäiset savuttomuushoitajat saivat diplominsa joulukuussa 2011. Kaupungin jokaisella terveysasemalla ja lähipalvelupisteessä työskentelee nyt koulutettu savuttomuushoitaja. Savuttomuuskoulutuksen aihepiirejä olivat muun muassa tupakkasairaudet, tupakasta vieroituksen merkitys keuhkosairauksien ja valtimotautien ehkäisyssä, tupakasta vieroituksen lääkehoito sekä nikotiinikorvaushoito. Savuttomuusasioiden parissa työskentelevä terveysohjaaja Riikka Korhonen painottaa että ohjelma lähtee asiakkaan omasta halusta ja tarpeesta: – Ennen ohjelmaan tuloa tehdään motivointikartoitus. Asiakkaalla on oltava itsellään halu päästä irti tupakasta, hän sanoo. Perusterveydenhuollon eri toimipisteisiin luodaan lähiaikoina savuttomuusmalleja eri asiakasryhmille. Esimerkiksi lasten- ja äitiysneuvolaan on tulossa oma savuttomuusohjelma. Korhonen on tyytyväinen ohjelmaan ja sen tähänastisiin tuloksiin. – Terveysasemat ovat onnistuneet hyvin uuden savuttomuusohjelman käyttöönotossa. Lisäksi erityismaininnan sai Varissuon terveysasema ja sen savuttomuushoitaja, sairaanhoitaja Heidi Parisod, joka on ollut erityisen aktiivinen ohjelman toteuttamisessa omalla terveysasemallaan. Teksti ja kuva: Elina Syrjänen

Savuton Turku • Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikkö on luonut mallin turkulaisten savuttomuuden tueksi • Jokaisella Turun terveysasemalla on koulutettu savuttomuushoitaja. • Savuttomuushoitajakoulutuksen järjestivät sosiaali- ja terveystoimi sekä Pfizerin Maailman Tervein Kansa 2015 –hanke • Hoito-ohjemaan sisältyy kolme käyntiä savuttomuushoitajan luona ja kolme motivointipuhelua vuoden aikana. Käynnit ovat maksuttomia

Terveysohjaaja Riikka Korhonen ja perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Anne Santalahti Turun sosiaali- ja terveystoimesta jakoivat Suomen ensimmäiset savuttomuushoitajadiplomit ja ammattipinssit joulukuussa.

9


Gambialainen batiikkikangas on hienoa ja vahvaa. Raam Faal on Serekundan kangastorilla ostamassa kangasta ompelimoonsa.

– Silmäklinikka tarvitsee apua, samoin hammaslääkäriyksikkö, luettelee Raam.

Potkua maidontuotantoon

Turkulainen Raam Faal auttaa kotimaataan Gambiaa leveällä rintamalla telee seudun karjatiloilla maatalouslomittajana. Keinosiemennyskurssi on suunnitelmissa seuraavaksi.

Naudan jalostamista, tarvikkeita sairaaloihin, brodeerauskulttuuria ja pesulafirma. Turussa 10 vuotta asunut Raam Faal auttaa synnyinmaataan Gambiaa monella tavalla.

Sairaalatarvikkeita Turusta Gambiaan

Maatalouslomittajana Varsinais-Suomessa toimiva Raam Faal alkoi pohtia kotimaansa Gambian auttamista viitisen vuotta sitten kun uutiset kertoivat länsiafrikkalaisten pyrkivän epätoivoisesti Eurooppaan. Moni hukkui matkalla kun osa täyteen ahdetuista laivoista ei jaksanut perille asti. Toinen syy auttamiseen on se, että Raam sai elämäänsä uuden startin Suomen kautta. Köyhässä perheessä varttuneelle Raamille lukio jäi haaveeksi. Iltaisin hän kävi lukemassa kaverien lukiokirjoja, jotta pysyisi kärryillä. Elämä muuttui kun hän tapasi Gambiassa vierailleen suomalaisen Leena Pyöräniemen. Lempääläläinen Leena aisti Raamin innostuksen ja hän päätti kustantaa lukion lisäksi opinnot maatalousoppilaitoksessa Tuorlassa. Raam kävi koulun ja nyt hän työsken-

Raam on lähettänyt Gambiaan jo monta kontillista sairaalatarvikkeita: sänkyjä, kainalosauvoja, rollaattoreita, tekstiiliä, hammashoitovälineitä ja paljon muuta hyödyllistä. Suomen sairaaloiden käytöstä poistettujen sairaalatarvikkeiden merkittävin kerääjä on toijalalainen Teriskoti-säätiö. Toijalan lajittelu- ja korjauslinjoille lähtee mm. Turun sairaalayksiköistä käytettyä tavaraa melkein joka viikko. Kun Raam saa järjestettyä rahoituksen kuljetukseen, kontti täytetään Teriskodin pihalla ja matka alkaa. Raam vieraili keväällä Farafennin kaupungin sairaalassa ja törmäsi siellä moniin laitteisiin, jotka ovat lähtöisin Suomesta. Lisäksi Sukutan klinikalla hän näki sairaanhoitajan, joka oli pukeutunut TYKS:n valkoiseen asuun. Samalla reissulla hän sai paljon tietoa siitä, mitä maan sairaaloihin pitäisi vielä lähettää.

Gambialaisen karjan jalostaminen on iso ja kunnianhimoinen hanke. Raam on hankkinut tuottoisan ayrshirerodun siementä Gambiaan vietäväksi. Paikallinen n’damarotu pärjää paahteisissa olosuhteissa hyvin, mutta sen maidontuotanto on surkea. Mikäli risteytyshanke etenee piirustusten mukaan, uusi lehmä voisi lypsää viisi kertaa enemmän maitoa. Gambialle tämä olisi iso juttu, sillä maa joutuu nykyisin tuomaan maitoa ulkomailta.

Brodeerauskone hyrisee uutta ompelukulttuuria Raam on perustanut Gambiaan myös ompelimon. Sinne hän hankki käytettyjä ompelukoneita Turun seudulta. Ompelimon helmi on Kaarina-Team Oy:stä hankittu käytetty brodeerauskone, joka rouskuttaa nyt virkamerkkejä mm. Gambian poliisille, tullille, palokunnalle ja armeijalle. Gambian ensimmäisen brodeerauskoneen myötä virkamerkkejä ei enää tarvitse tilata ulkomailta.

Pesula perusteilla Gambialaisissa sairaaloissa on vielä paljon tehtävää puhtauden eteen. Esimerkiksi Farafennin sairaalassa on käytössä vain yksi pesukone ja pestävää olisi kasapäin. Raam tuntee tilanteen hyvin ja hän onkin perustamassa maahan pesulaa. Hän uskoo, että tämäkin yritys voisi aikanaan työllistää gambialaisia runsaasti. Työpaikkojen luominen on yksi tärkeimmistä työkaluista Gambian elintason nostamiseksi. Gambiassa on tavallista, että vain yksi jäsen perheestä käy töissä ja tämän palkka tasataan kaikkien kesken. Edes hivenen parempi elintaso antaisi gambialaisille uskoa tulevaisuuteen. Näin pohtii turkulainen Raam Faal. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

Riisikupin äärellä viesti etenee Kulttuurin tunteminen on tärkeää kehitysyhteistyössä. Vietnamissa hommat etenevät kun luo henkilökohtaiset suhteet paikallisiin. – Riisikupin äärellä saa asioihin vauhtia, sanoo Turun terveystoimesta Aasiaan lähtenyt Arto Raassina. Vietnam on nyt ison muutoksen keskellä. Maan talous on kehittynyt 2000-luvulla huimaa vauhtia, jopa nopeammin kuin naapurimaassa Kiinassa. Maan vahvistunut talous näkyy maisemassa monella tavalla: kehnoa tieverkostoa parannetaan, mopojen määrä liikenteessä kasvaa, kaupoissa on vipinää ja kansa hankkii nykyajan vempeleitä. Myös ulkomailla on maan vahvistuminen noteerattu. Monet kansainväliset hotelliketjut rakentavat varsinkin Keski-Vietnamiin uusia loistohotelleja. Matkailun tulevaisuuteen uskotaan Vietnamissa leveällä rintamalla. Kehityksestä huolimatta kaikki vietnamilaiset eivät

pääse maistamaan kasvun tuomaa leveämpää leipää. Maaseudulla kasvatetaan edelleen riisiä, pääasiassa käsipelillä. Palkkataso on maaseudulla euro tai kaksi päivässä. Työ on raskasta, eikä selkeää muutosta parempaan ole odotettavissa. Samalla kun kaupunkilaiset vaurastuvan, maaseutu uhkaa jäädä köyhyyteen.

Perustiedolla pääsee jo pitkälle Helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestössä Fidassa työskentelevät Arto ja Kristiina Raassina ovat keskittyneet juuri maaseudun olojen parantamiseen. Arto toimi ennen Turun terveystoimen ylilääkärinä ja Kristiina samalla terveyssektorilla. Heillä on hyvä tausta puuttua esimerkiksi tartuntatautien ehkäisyyn. Arto valvoo kehitysyhteistyöprojekteja Fidan Kaakkois-Aasian aluepäällikkönä. Kristiinalla toimii alueella tasa-arvon neuvonantajana. Tuong Lain erityiskoulussa Vietnamin Danangissa kehitysvammaiset saavat oppia pienissä ryhmissä.

Perustiedon jakamisella pystytään maaseudun perheitä auttamaan merkittävästi. Kaikki eivät vielä ymmärrä, että lätäköstä nostettu juomavesi pitää ensin keittää. – Tuhannet ihmiset sairastuvat turhaan jos ei tätä tiedä, Arto Raassina toteaa. – Kun sairastelut vähenevät, rahaa riittää perheellä muuhunkin kuin lääkkeisiin, iloitsee Kristiina Raassina. Maaseudulla on lisäksi aika heikko tietämys avustusten saamisesta. Esimerkiksi vammaislaki on maassa hyvä, mutta sen mahdollistamia avustuksia ei maaseudulla juurikaan tunneta. Fidalla on Vietnamissa, Laosissa, Myanmarissa, Kambodzhassa ja Lounais-Kiinan Yunnanissa seitsemän hanketta, joissa viedään terveys-, ympäristö- maatalous- ja pienyritystietoa maaseudun köyhiin kyliin. Laosissa petrataan myös kouluopetusta ja Vietnamissa apua annetaan kehitysvammaisten elämään. Osa kylistä oin tiettömän taipaleen päässä ja aika monen kylän väki kuuluu vähemmistökansanryhmään. Fidan työ on haastavaa. Jokaisessa Kaakkois-Aasian maassa on asukkaita kymmeniä miljoonia. Kaikkia ei voi suoraan auttaa. Työn tavoitteena onkin antaa esimerkki, luoda malli, jota voi sitten levittää naapurikyliin.

Kaikki alkaa kontaktista Raassinat ovat oppineet paikallisesta kulttuurista sen, että henkilökohtainen kontakti on hirmuisen tärkeä asioiden viemisessä eteenpäin. – Aikaa tarvitaan ja pitää ystävystyä kunnolla, jotta kuulee oikeita asioita ja ongelmia, tiivistää Kristiina. – Suomessa organisaatiot keskustelevat roolien kautta, Vietnamissa viesti kulkee ihmisten kautta, Arto lisää. Arto ja Kristiina Raassina ovat olleet Kaakkois-Aasiassa nyt seitsemän vuotta. Vuoden kuluttua on tarkoitus päättää, missä työ ja elämä jatkuvat. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki.

10


Nuorten ohjausmalli käyttöön Varsinais-Suomessa Maakunnallisessa MAST-hankkeessa kehitetty nuorten ohjausmalli ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Varsinais-Suomessa käyttöön otettua mallia on levitetty myös muualle Suomeen ja Eurooppaan.

– MAST-malli on useista eri toimenpiteistä koostuva kokonaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä tehostuneen yhteistyön avulla. Tärkeänä ajatuksena on nuorten opintojen keskeyttämisen vähentäminen, projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimesta kertoo. Kolmivuotisen EU-rahoitteisen hankkeen tuloksena syntynyt nuorten ohjausmalli perustuu oppilaitosten, nuorten työpajojen ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi hankkeessa on kehitetty uusia opetuksellisia menetelmiä sekä luotu maakunnallinen nuorten seurantajärjestelmä. Kaikkien toimenpiteiden punaisena lankana on se, että yksikään nuori ei putoa tuen ulottumattomiin.

Tiiviimpää yhteistyötä pajojen kanssa Yksi keskeisistä saavutuksista on keväällä 2010 allekirjoitettu ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen välinen sopimus ammatillisten opintojen suorittamisesta työpajalla. Sopimus takaa opiskelijoille entistä joustavammat mahdollisuudet suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja työympäristössä. – Nuorten työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä on tehty aiemminkin, mutta sopimuksen myötä yhteistyö on organisoidumpaa ja suunnitellumpaa. – Valtakunnallisestikin ainutlaatuista sopimuksessa on se, että se kattaa koko maakunnan, Mäkelä kertoo. Varsinais-Suomen nuorten työpajoilla opiskeli hankkeen aikana 55 nuorta, joista monen opinnot olisivat todennäköisesti keskeytyneet ilman heille tarjottua pajaopintomahdollisuutta.

Turun ammatti-instituutin Tommilankadun koulutalossa opiskeltiin samaan aikaan siivousalaa ja matematiikkaa. Samanaikaisopetus onkin yksi tapa tehostaa opiskelua. Kuva: Kimmo Säikkä.

Turussa ja muualla Varsinais-Suomessa eri hankkeissa kehitettyjä koulutustakuun toteuttamiseen liittyviä malleja on viimeisen kahden vuoden aikana levitetty onnistuneesti myös muualle Eurooppaan. Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on ollut mukana EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmaan kuuluneessa C2CC-hankkeessa, jonka muut kumppanit tulivat Hollannista, Liettuasta ja Saksasta.

Nivelvaiheet toimiviksi Kehitetty MAST-ohjausmalli luo puitteet maakunnallisesti yhtenäisille toimintatavoille siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle ja edelleen työelämään. Erityishuomio on kiinnitetty uusien ohjaus- ja tukimallien toteuttamiseen niin perus- kuin toisella asteella. – MAST- ja muissa hankkeissa tehtyjen laskelmien mukaan nuorten ohjaukseen panostaminen tuottaa jo oppilaitostasolla huomattavia säästöjä. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin kokoisessa oppilaitoksessa puhutaan sadoista tuhansista euroista. Jos otetaan huomioon sosiaali- ja terveyssektorin säästöt, niin toiminnan kustannustehokkuus vain kasvaa, Mäkelä summaa.

Koulutustakuu kiinnostaa Euroopassa

Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Pasi Kankare puhui MAST:n loppuseminaariin kokoontuneelle satapäiselle yleisölle 15.12.2011. Kuva: Heidi Hakkarainen.

MAST-hanke on toteutettu maakunnan koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä. Lisätietoja www.mastohjaus.fi. Teksti: Mika Salonen

Luolavuoren koulussa työpajatoiminta on kiinteä osa koulun arkea. Kuva: Timo Laitakari.

Erityisesti Hollannissa suomalaiset mallit juurtuivat erinomaisesti ja tuottivat myös tulosta. Esimerkiksi hollantilaisessa Noordenpoort Collegessa uusien ohjaus- ja tukitoimien käyttöönotto tiputti oppilaitoksen keskeyttämisprosentin lähes puoleen aiemmasta. – Liian usein innovaatioiden siirto pysähtyy siihen, että jäädään tuijottamaan rakenteiden ja toimintamallien eroavaisuuksia ja tätä kautta syntyviä esteitä. Paljon hedelmällisempää on etsiä yhtäläisyyksiä ja nähdä, miten uudet mallit voisivat edelleen kehitettyinä hyödyttää omaa organisaatiota ja toimintaympäristöä. Tähän esimerkiksi hollantilaiset pystyivät C2CC-hankkeessa, kertoo projektipäällikkö Matti Mäkelä. Toimiva yhteistyö ei ole koskaan yksisuuntaista. Viime syksynä alkaneessa Huippu-hankkeessa turkulaiset ovat puolestaan hakemassa nuorten työelämään siirtymistä helpottavia malleja Hollannista. – Suurin osa työstä tapahtuu silti Suomessa, missä hanketoimijat testaavat siirrettäviä malleja ja työmateriaaleja. He työstävät niitä saadun palautteen perusteella paikallisiin tarpeisiin sopiviksi. Mallien toimivuus testataan Varsinais-Suomessa, jonka jälkeen tulokset levitetään valtakunnallisesti muiden toimijoiden käyttöön, Mäkelä summaa. Teksti: Mika Salonen

Koulutustakuun tavoitteena Suomessa on, että peruskoulun päättävästä ikäluokasta vähintään 96 % jatkaa seuraavana syksynä joko toisella asteella tai lisäopetuksessa. Lisätietoja www.koulutustakuu.fi. Lisätietoja C2CC-hankkeesta www.c2cc.eu.

11


Lapset valtaavat Urheilupuiston Turun urheilupuistossa aloitti tammikuun puolessa välissä toimintansa ulkoleikkikoulu. Turun kaupungin varhaiskasvatuksen leikkikoulutoimintaa suunnittelevat ja toteuttavat kaksi lastentarhanopettajaa. Hanke lähti etenemään, kun urheilupuiston päivähoitoyksikön johtaja Eeva Salokannel alkoi katsella vieressä olevaa urheilupuistoa uusin silmin. Salokanteleen mukaan ulkoleikkikoulu on lisävaihtoehto 3 – 6-vuotiaille. – Lapsille halutaan antaa luonto- ja liikuntakokemuksia, iloa ja elämyksiä. – Tavoitteena on iloinen, hyvinvoiva lapsi, lisää Minna Massinen, toinen toimintaa ohjaavista lastentarhanopettajista, Ulkoleikkikoulu on kestoltaan kolme tuntia, maanantaista perjantaihin. Käytössä on koko urheilupuisto. Tarvittaessa voidaan käyttää Paavo Nurmi-stadionin sisätiloja, mutta vain jos sade on erittäin runsasta tai pakkanen poikkeuksellisen kovaa. Lähtöajatuksena on, että leikkikoulun sisältö olisi verrannollinen päiväkotien vastaavaan. Tavoitteet ovat samat sekä tiedollisissa että taidollisissa toiminnoissa. Päivään kuuluu myös vapaan leikin osuus. Leikkikoulutoimintaan voivat osallistua ne lapset, jotka eivät tarvitse kokopäiväistä paikkaa.

Turkulaisille nuorille maksuttomia mopokortin teoriatunteja Turkulaisilla nuorilla on tänä keväänä mahdollisuus osallistua ilmaisille mopokortin teoriatunneille. Maksuttomia teoriatunteja järjestetään viidellä nuorisotalolla. Opetukseen sisältyy kaksi kurssikertaa. Yhden kerran pituus on kolme oppituntia. Mopokorttikurssille osallistuminen edellyttää 14,5 vuoden ikää. Kurssit järjestää Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus yhdessä TheAutokoulun ja Autokoulu Easy Driverin kanssa.

kuva: futureimagebank.com

Lisätietoja: päiväkodinjohtaja Eeva Salokannel p. 040 5129 732. Teksti: Maija Linnala

Kurssipaikat ja -päivät :

Kenkäile talviluontoon Missä luminen luonto, siellä lumikenkäilyn ystäviä. Ihmekös tuo, sillä helppo talvilaji yhdistää kuntoilun ja luonnossa samoilemisen. Lajin suosio on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tämä näkyy myös täällä vähälumisella Turun seudulla. Vaikka lajihistoria yltää tuhansien vuosien taakse on laji pysynyt mukana ajan kehityksessä. Lumikenkä on monipuolinen liikkumisväline, joka sopii mainiosti virkistyskäyttöön niin kunto- kuin urheiluliikkujallekin. Kenkiä ei tarvitse huoltaa ja niitä on helppo kuljettaa autossa tai repussa ja mikä tärkeintä; ne ovat heti käyttövalmiita. Lumikenkäilyn tekniikka on helppo oppia, sillä kävely onnistuu parhaiten kun pyrkii liikkumaan normaalilla tavalla. Alkuun lajituntemusta kannattaa harjoitella tasaisen helpossa maastossa. Tämän jälkeen voi uskaltautua vaativampaan ympäristöön, kuten koskemattomiin suomaisemiin. Lumikenkien kanssa suositellaan käyttämään sauvoja, koska ne lisäävät kuntoiluvaikutusta. Niistä saa myös paljon tukea erityisesti ylämäessä.

liikuntapalvelukeskuksen varaustoimisto. Vuokrahinnat kenkäparilta ovat 1-3 vrk/11 euroa ja 4-7 vrk/ 22 euroa. Varausohjeita löytyy lisää osoitteesta www.turku.fi/liikunta. Turun ja naapurikuntien ulkoilureiteistä lisätietoa saa maksuttomasta ”Liiku Turussa” -opasteesta ja sitä löytyy mm. kirjastoista. Kuhankuonon hyvätasoista retkikarttaa on myynnissä liikuntapalvelukeskuksen lisäksi mm. Varsinais-Suomen Liitosta, Partiovarusteesta ja Turku Touringista. Tervemenoa kokeilemaan ja ihastelemaan erilaista talviliikuntaa! Teksti: Martti Raikasniemi

Lähellä löytyy hyviä maastoja Hyviä merkittyjä reittejä löytyy läheltä ja kauempaa. Kaupunkialueella kohteina voisi olla lähipuistot ja -,metsät sekä vaikka Pomponrahkan luonnonsuojelualue. Aurinkoisina kevätpäivinä, kun kaupungista lumi jo sulaa, suunnaksi kannattaa ottaa lyhyen automatkan päässä oleva luonnonkaunis Kuhankuonon retkeilyalue. Lumikengät on myös helposti vuokrattavissa ja yksi vuokrauspiste löytyy Kupittaalta, jossa sijaitsee

12

eskus palveluk

kunta Kuva: Lii

Lauantai 11.2. klo 13–16 Jyrkkälän monitoimitalo (Nuorisotalokuja 2) Tiistai 21.2. ja keskiviikko 22.2. klo 14 –17 Runosmäen nuorisotalo (Piiparinpolku 13) Lauantai 10.3. ja 17.3. klo 13–16 Paattisten nuorisotalo (Paattistalonkatu 1) Torstai 29.3. ja 5.4. klo 17–20 Hirvensalon nuorisotalo (Taipaleenkatu 14) Maanantai 16.4. ja 23.4. klo 17–20 Varissuon nuorisotalo (Kraatarinkatu 4) Maanantai 7.5. ja 14.5. klo 17–20 Ilpoisten nuorisotila (Lauklähteenkatu 13) Nuorisotiloilla järjestettävät teoriatunnit eivät sido osallistujia mihinkään. Esimerkiksi mopokortin suorittamiseen kuuluva ajo-opetus on mahdollista suorittaa myös muissa kuin teoriaopetuksen antavissa autokouluissa. Teoriatunneille osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista TheAutokoulun Mopoinfoon puh. 040 455 7737 (ma-pe klo 9–15). Huoltajille järjestetään infotilaisuus 15 minuuttia ennen kurssien alkua. Varsinaisen mopokortin suorittaminen edellyttää myös mm. ajo-opetukseen osallistumista. TheAutokoulun tai Autokoulu Easy Driverin järjestämän ajoopetuksen ja kurssimateriaalin hinta on 340 euroa (sis. alv. 23%). Ajo-opetus on mahdollista suorittaa myös muissa autokouluissa. 1.6.2011 voimaan astunut asetus on muuttanut Mkortin suorittamista. M-korttiin tuli pakolliseksi kuusi tuntia teoriaopetusta ja kolme tuntia ajo-opetusta. Lisäksi kortin suorittamiseen vaaditaan teoria- ja käsittelykokeen läpäisy. Ajo-opetus voidaan aloittaa vasta nuoren täytettyä 15 vuotta. Muita kuluja mopokortista tulee mm. korttiin vaadittavista valokuvista, nuorison terveystodistuksesta/lääkärintodistuksesta, ajokorttilupamaksusta, teoriakokeesta, ajokokeen ja ajokorttimaksun suorittamisesta. Lisätietoja: ts. toiminnanjohtaja Iita Makkonen p. 050 554 6388


Kamppailuareena on kaupungin tukema vapaaehtoisten voimannäyte Petri Kolehmainen, Turun Ju-jutsuseuran puheenjohtaja, auttaa eskarilaisen päälle vyötä: se on pari kertaa poikaa pidempi, mutta siitä se lähtee; junioriryhmä on aloittamassa uuden harrastuksen, Ju-jutsun. Asiaan liittyy parikin mainitsemisen arvoista seikkaa: ensinäkin tilat Siutlankadun Kamppailuareenassa ovat melkoisen hienot, kaikki on uutta ja toimivaa. Toinen hauska yksityiskohta on, että junnuryhmän vieressä, ohuen verhon takana, harjoittelee aikuisten vasta-alkajaryhmä, joista monet ovat näiden lasten vanhempia: – Perhejutsua on meiltä paljon kysytty ja tämä on nyt vastaus siihen. Eli kun vanhemmat tuovat lapsiaan treeneihin, he itse yleensä istuvat kahvilassa odottamassa. Mikseivät käyttäisi aikaa hyväksi ja osallistuisi treeneihin? Kunto nousee ja kuten eräs äiti asian ilmaisi: on niin mukava pakata yhdessä treenikamat, kertoo Minna Kolehmainen, seuran junnujen päävalmentaja. Kolehmaiset ovat ehtineet seurassaan treenata useammallakin salilla, mutta tämä uusin, Kamppailuareenaksi nimetty, on suurin ja kaunein: – Olemme olleet täällä nyt vuoden päivät. Osuuspankki omistaa kiinteistön, me olemme vuokralla. Oli iso päätös uskaltautua tänne, sillä kulut ovat lähes kolminkertaiset entiseen verrattuna, mutta toisaalta uskomme, että kun sijainti ja tilat ovat hyvät, saamme houkuteltua sekä harrastajia että erilaisia tapahtumia tänne, Petri Kolehmainen miettii.

Kaikki lajit samalla maksulla Olennaisesti tilojen vuokrauspäätökseen vaikutti myös se, että kaupunki tukee urheilu- ja liikuntaseurojen tila- ja peruskorjaushankkeita. Tavoitteena on näin saada turkulaisille uusia liikuntapaikkoja. Kamppailuareena onkin malliesimerkki tästä: vapaaehtoisvoimin ja kaupungin avustamana entiseen salibandyhalliin on rakennettu pelikentän kokoinen tatami, jonka voi verhoin jakaa pienempiin tiloihin. Hokutoryu ju-jutsun, brasilialisen ju-jutsun ja potkunyrkkeilyn lisäksi salille voi tulla treenaamaan erilaisiin kuntopiirityyppisiin ”jumppiin”, joita tosin kutsutaan katu-uskottavammalla nimellä Combat X!.

Ensimmäiset sovitut kisat, joita päästään seuraamaan uudesta katsomosta ovat toukokuun lopun brasilialaisen ju-jutsun SM-kisat, kertovat Petri ja Minna Kolehmainen.

Kaupunki tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja korjausta

– Tämä on meidän treenikäytössämme arki-iltaisin, mutta me myös vuokraamme tätä edelleen kisoja ja vastaavia tapahtumia varten. Tänne mahtuu, jahka katsomo valmistuu, 300-400 ihmistä, Petri Kolehmainen kertoo. Kaupungin tuki mahdollistaa myös sen, että kasvaneet kulut eivät siirry kokonaisuudessaan harrastajien maksettavaksi. – Tuki on tosi tärkeä asia meille. Ilman avustuksia hinnat olisivat melkoisesti korkeammat. Kuningasajatuksenamme on tarjota kaikki lajit samalla harjoitusmaksulla. Jos niihin kaikkiin osallistuu, niin viikossa saa käydä treeneissä alun toistakymmentä kertaa.

Turku haluaa tarjota asukkailleen monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, minkä tähden se tukee urheilu- ja liikuntaseuroja niiden laajennus ja peruskorjaushankkeissa. Laajennushankkeisiin rahaa voi saada, kun lajin nykytarjonta on vähäistä ja investoinnin avulla saadaan turkulaisille lisää liikuntapaikkoja – toiminnan onkin oltava avointa kaikille kaupunkilaisille. Avustus on tarkoitettu lähinnä kohteisiin, joiden rakentamis- tai muutoskustannukset ovat pieniä, enintään muutamia satoja tuhansia euroja. Avustus voi olla enintään 30 prosenttia kustannuksista. Tukea voi saada myös peruskorjaushankkeisiin – sen sijaan perinteisiin ylläpitokustannuksiin ei. Avustusta voivat hakea turkulaiset urheilu- ja liikuntaseurat. Lisätietoa: www.turku.fi/liikunta/avustukset

Teksti ja kuva: Roope Lipasti

MeriMYY –projekti tuo apua meriteollisuuden toimijoiden muutospaineisiin MeriM

YY-p ro

jekti

Varsinaissuomalainen meriteollisuus ja siihen liittyvät toimialat ovat jo parin vuoden ajan eläneet voimakasta murrosvaihetta, jonka myötä alan yritykset ovat joutuneet pohtimaan uudelleen oman liiketoimintansa perusteita. Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama ja Turun ammattikorkeakoulun toteuttama projekti MeriMYY on tarttunut rakennemuutoksen aiheuttamiin ongelmiin myynnin ja kumppanuusverkostojen näkökulmasta, jolle myyntityö on entuudestaan tuttua. – Sen lisäksi, että alan yritykset joutuvat suuntaamaan katseensa myös uusille markkina-alueille, niiden kannattaisi viimeistään nyt todella panostaa myynnilliseen osaamiseensa, hankkeen vetäjänä toimiva projektipäällikkö Anu Henriksson tuumaa.

– Tarkoitus on kehittää yritysten omaa osaamista myynnin alueella sekä auttaa yrityksiä löytämään uusia yhteistyökumppaneita, Henriksson kertoo. MeriMYY:n toiminnassa on mukana pkyrityksiä meriteollisuusalan joka sektorilta. Eräs ensimmäisistä mukaan lähteneistä yrityksistä on laivojen korjausrakentamiseen erikoistunut Oy FCR Finland Ltd. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Luoto ja operatiivinen johtaja Mikko Varjanne näkevät projektin auttavan heitä juuri yritysten yhteistyön kehittämisessä ja kasvun vauhdittajana.

Verkostosta voimaa

Rakennemuutoksen haasteet

MeriMYY auttaa yrityksiä yrityskohtaisten pajojen ja yhteistoiminnallisten verstaiden kautta luomaan vahvempaa toimijaverkostoa.

FCR Finland ei ensisilmäyksellä vaikuta yritykseltä, joka olisi kärsinyt rakennemuutoksesta. Lähempi tarkastelu

VA H

17.6.

2011

–31.3

.2013

osoittaa kuitenkin vaikutuksia olleen. – Rakennemuutos on pakottanut meidät nopeampaan hyppyyn pienestä toimijasta isommaksi yhtiöksi kuin oli alun perin tarkoitus, Hannu Luoto linjaa. Myös kilpailu alalla on lisääntynyt. MeriMYY:n Anu Henriksson kehottaa kaikkia projektista kiinnostuneita olemaan yhteydessä. –Haemme juuri nyt innokkaita yrityksiä osallistumaan pajoihin ja verstaisiin, joten kaikkien oman yrityksen kehittämisestä kiinnostuneiden kannattaa nyt tarttua toimeen, Henriksson kehottaa.

VA S

TI E TE

ENP

ÄIN

Teksti: Sanna Honkanen

Lisätietoja: www.merimyy.fi

13


Roskildessa on kokemusta ja taitoa

Mistä on hyvä suurtapahtuma tehty? Yksittäisiä spektaakkeleita voidaan luoda suurilla puitteilla ja rahalla, mutta mistä aineksista muotoutuu kehittyvä ja menestyvä tapahtuma, joka myydään joka vuosi loppuun?

Mira Modinos ja Jesse Arojoki palkitun teoksensa kanssa. Heillä on myös iloista kerrottavaa luokalleen. Kilpailun voittanut luokka sai palkinnoksi kolmen ruokalajin lounasmenun hienosti pöytiin tarjoiltuna.

Opiskelijat loivat omia taideteoksia Kulttuuri lisää hyvinvointia ja tekee mielen virkeäksi ja luovaksi. Näin ajattelivat myös Turun ammatti-instituutin hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikön kulttuurivuoden toimijat ja pistivät nuoret luomaan käsillään taidetta. Ja sitähän syntyi. Yleensä Ammatti-instituutin opiskelijoilla on kartta, veitsi tai pullonavaaja työvälineinään, mutta nyt heille annettiin pensselit ja tehtäväksi luoda taideteos teemalla Turku - joen ja palvelun kaupunki. – Teoksessa sai maalien lisäksi käyttää ainoastaan maksutonta kierrätysmateriaalia sekä opiskelijoiden omia rahoja max 2€/opiskelija, kertoo matkailualan yksi taidekilpailun toteuttajista, lehtori Tarja Aaltonen. Yhteensä 16 luokkaa oli mukana mitä moninaisimmilla tavoilla ja ajatuksilla. Tehtävään liittyi teoksen toteutuksen lisäksi kirjallinen osuus, jossa luokan piti selvittää teoksen valmistumisprosessia sekä miten teos liittyy Turkuun ja Aurajokeen. Kilpailuraadin mielestä paras kokonaisuus oli ensimmäisen vuoden YO-pohjaisen perustutkintoluokan teos. Palkintoa vastaanottaneet luokan edustajat Mira Modinos ja Jesse Arojoki olivat silminnähden tyytyväisiä. – Ajatus meni perille, iloitsee Mira. Palkittu teos kuvaa neljää vuodenaikaa ja niiden eri vivahteita Turussa. – Koulutusohjelmamme mukaisesti taulun hahmo kuvastaa tarjoilijaa sekä kokkia. Teoksessa paitaosuus kuvastaa puolittain tarjoilijaa, musta osa ja valkoinen osa kokkia. Tarjoilijan käteen laitoimme tarjottimen, jolla on viinipulloja ja viinilasi. Kokin kädessä on kokin perustyöväline, kokkiveitsi. Sydän kuvastaa kuinka asiakaspalvelija tekee työtään suurella sydämellään, rakkaudella ja intohimolla valistavat Mira ja Jesse taulunsa ajatusta. Kaikki 16 teosta ovat vuorollaan nähtävillä Lemminkäisen koulutalon käytävillä ilahduttamassa niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Teksti ja kuva: Jarmo Linkosaari

14

Roskilden festivaalin järjestäjät tietävät, sillä vuodesta 1971 järjestetty tapahtuma on kiistatta yksi Euroopan parhaista tapahtumista. Suosio ei perustu vain nimekkäisiin esiintyjiin, vaan siihen, että tapahtumaa kehitetään ja järjestelyjen eteen nähdään paljon vaivaa jopa ilman palkkiota. – Tärkeää on tapahtuman aitous. Ohjelmaa suunniteltaessa on huomioitava tunnettu ja tarkasti rajattu kohderyhmä, eikä vain jotain kaikille. Meidän kohderyhmäämme ovat musiikista kiinnostuneet nuoret, erityisesti Pohjois-Euroopan suurkaupunkien opiskelijat, Roskilden festivaalin kehityspäällikkö Esben Danielsen kertoo. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluu noin 30 ihmistä sekä noin 500 vapaaehtoista avainhenkilöinä työskentelevää ympäri vuoden. Festivaalin rakentaminen aloitetaan kuusi viikkoa ennen tapahtumaa, ja tuona aikana alueella paiskii töitä noin 6 000 vapaaehtoisen joukko kolmen viikon jaksoissa. Festivaaliviikolla paikalla on 25 000 vapaaehtoista. Luvut kertovat, että vapaaehtoiset ovat tapahtuman tärkein työvoima. Roskilden pääidea on aina ollut laatu ja kunnioitus ennen kasvua ja tuottoa, ja ehkä juuri tästä syystä festivaali menestyy vuodesta toiseen.

Pulloista pantteja ja makuelämyksinä luomua Miten valitsette yhteistyökumppanit ja miten huolehditaan ympäristön suojelusta sekä kestävästä kehityksestä? – Joka vuosi ympäristönäkökulma huomioidaan eri tavoin. Kaikki juomat myy festivaali, ja pulloista ja tyhjistä tuopeista maksetaan pantti, jonka voi myös lahjoittaa palauttaessa hyväntekeväisyyteen palautuksen yhteydessä. – Ruokaa myyvät ensisijaisesti yhdistykset, joiden voitto suunnataan aatteelliseen työhön. Kaikkiaan alueella on noin 120 ruokakojua, joista osa on yksityisillä ravintoloitsijoilla. Meillä on varsin tiukat ehdot ruokien raaka-aineille. Kriteereinä on muun muassa tuoreus, luomu, reilu kauppa ja ympäristöystävällisyys. Omille tavarantoimittajillemme on tietenkin samat kriteerit.

– Jokaisen festivaalikesän ideointi ja suunnittelu aloitetaan puolitoista vuotta etukäteen. Ideoita testataan ja kaikki vapaaehtoiset avainhenkilöt osallistuvat arvioimiseen, Esben Danielsen selvittää. Tapahtuma järjestetään Roskilden kaupungissa, josta on 35 kilometriä Kööpenhaminaan. Millaista yhteistyötä teette kaupungin ja maa-alueen omistajien kanssa? – Meillä oli aiemmin kitkaa kunnan kanssa, mutta viimeiset viisi vuotta olemme tehneet hyvää yhteistyötä. Festivaali toimii silti täysin omarahoitteisesti eli emme saa kunnalta rahallista tukea. Kunta auttaa meitä edistämällä alueiden käyttösopimuksia, sillä valtaosa on yksityisten maita. Joka vuosi tanskalaisen pikkukaupungin pelloilla juhlii yli 75 000 ihmistä. Roskildea pidetään yhtenä maailman turvallisimmista festivaaleista ja turvallisuuslinjauksia arvioidaan vuosittain. Hyväntuulisena festivaalin pitää myös se, ettei myyntiin laskettavien lippujen määrää nosteta eikä aluetta myydä tupaten täyteen. Teksti: Riikka Kauppila • Kuvat: Roskilde Festival

Leirintäalue on ilmainen festivaalilipun ostaneille. Alueella on esimerkiksi ruoanlaittoja peseytymispaikkojen lisäksi ruoka-, olut- ja vaatekojuja, elokuvateatteri, urheilualue sekä rullaluistelu- ja skeittiramppi.

Festivaali on myös oheistapahtumia ja tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa Pelkästään musiikkitarjonta ei erota Roskildea muista maailman festivaaleista. Suurelle osalle oheistapahtumat ovat syy palata ja kokea tanskalaisfestivaali yhä uudelleen. Nelipäiväistä festivaalia edeltää neljä päivää lämmittelyä erilaisten aktiviteettien ja keikkojen muodossa leirintäalueella. Festivaaliviikolla yleisö saa kokea eri puolilta maailmaa löydettyjä elämyksiä. Kesällä 2011 hittinä oli valtava köysirata. Sinne ei päässyt rahalla, vaan pulloja keräämällä.

Klikkaa www.kulttuuriaturussa.fi Osta lippuja, hyödynnä tarjoukset ja edut, bongaa uusimmat menovinkit, kommentoi kulttuuriblogissa ja osallistu kilpailuihin! Kulttuuria Turussa tarjoavat Turun filharmoninen orkesteri, kaupunginkirjasto, museokeskus ja Kaupunginteatteri.


tarina ker too kaupungista, jossa tapahtuu aina

Turun filharmoninen orkesteri www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun Kaupunginteatterin lippumyymälästä. Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

9.2. klo 19 Tuomiokirkko Viuluviikarivirtuositeettia Jukka Merjanen, konserttimestari ja viulusolisti. Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. Johann Sebastian Bach: Brandenburgilainen konsertto 3

John Kotka. Kuva: Patrik Stenström

Amerikkalainen kapellimestari Ira Levin on antanut orkestroinnillaan uuden elämän Ferruccio Busonin, Sibeliuksen ystävän ja aikalaisen, hienolle sävellykselle Fantasia Contrappuntistica.

1.3. klo 19 Konserttitalo Kiitos Göteborg 60-vuotiaasta konserttitalostamme! Leif Segerstam, kapellimestari. John Kotka, pasuuna. Launy Gröndahl: Pasuunakonsertto. Leif Segerstam: Sinfonia 247, ”From a Tuijanest in the Ö-landic forests…” (kantaesitys). Wilhelm Stenhammar: Sinfonia 2

Viherlaakso ja vihermetsän evergreenit tuijat Öölannin saarelta sekä kivivasara soivat teille kiitoksena. Tule mukaan juhlistamaan filharmonikkojen ja maestro Segerstamin kanssa 60-vuotiasta Turun konserttitaloa!

Merikeskus Forum Marinum Linnankatu 72 p. 02 267 9511 Avoinna ti–su klo 11–18 • www.forum-marinum.fi

15. & pe 16.3. klo 19(varaslähtö klo 18) Konserttitalo Elämä ja kuolema tanssin pyörteessä. Katse taas avaruuteen Bojan Sudjic, kapellimestari. Juho Pohjonen, piano. Pjotr Tshaikovski: Romeo & Julia, alkusoittofantasia. Aleksandar Simic: Zodiac, pianokonsertto (kantaesitys). Sergei Rahmaninov: Sinfonisia tansseja

Alkukevään tunnelmointia venäläisen juurevan romantiikan parissa maustaa mukavasti serbialaisen Aleksandar Simicin uusi Zodiac-pianoPohjonen konsertto. Samal- Juho Kuva: Marco Borggreve la filharmonikkojen kevätkauden taivaalliset teemat saavat jatkoa avaruuden eläinratoineen.

Leif Segerstam Kuva: Seilo Ristimäki

Turun kaupunginkirjasto www.turku.fi/kirjasto Minimalismi musiikissa 14.2., 13.3., 10.4. ja 8.5. klo 18–19.30 Elektronisen musiikin tekijä Jaakko Penttinen esittelee minimalismin keskeisiä säveltäjiä ja heidän musiikkiaan pääkirjaston musiikkiosastolla. Siirtolaisuuden historiaa ja nykypäivää Studia generalia -luentosarja pääkirjaston Studiossa 14.2. klo 17–18.30 Naisen osa siirtolaisuudessa – voimavara vai hidaste? 20.3. klo 18–19.30 Miten valta ja osallisuus jakaantuu? Maahanmuuttajaryhmien väliset ja sisäiset hierarkiat mukana matkassa?

Ötökkäorkesteri Sikakoira Moilanen Kuva: Kaj Söderman

Kirjastokaruselli

3.3. klo 10–12: Ilpoinen 10.3. klo 10–12: Jyrkkälä 17.3. klo 10–12: Paattinen 24.3. klo 10–12: Varissuo 31.3. klo 10–12: Saaga, pääkirjasto 14.4. klo 10–12: Lauste 5.5. klo 10–12: Kirjastoauto Seikkailupuistossa

Suomalaisen laivanrakennuksen historiasta kertovat näyttelyt: • Varvilla. Suomen laivanrakennuksen historiaa • Konepajalla. Turkulaisen moottorinvalmistuksen historiaa • Nainen rautakourien keskellä. Vuokko Laakson laivasisustuksia • Apua merelle. Meripelastuksen historiaa Suomessa. Forum Marinumin näyttely Bore-laivalla Turun museokeskus p. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

Turun linna

Kuralan Kylämäki

Näyttelyt: Kuu paistaa, kuollut ajaa Tonttuja! Hiihtolomaopastuksia: Viikoilla 8 ja 9

22.–23.2. klo 11–16. Hiihtolomapäivät 20.–24.2. klo 11–16. Hiihtolomatyöpajat

Wäinö Aaltosen museo Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä 11.–12.2. klo 10–15 Lasten viikonloppu Wäinö Aaltosen museon konserttisarja 7.2. klo 19. Mikael Kemppainen ja Sanna Vaarni-Kemppainen nelikätisesti 14.2. klo 19. Lennart Helling, viulu, Andreas Helling, sello, ja Sonja Fräki, piano 21.2. klo 19. Heidi Laakso, sopraano, Marko Autio, piano 28.2. klo 19. Linnea Hurttia, viulu, Valeria Resjan, piano 6.3. klo 19. Juho Laitinen, sello, Eveliina Kytömäki, piano 13.3. klo 19. Jaso Sasaki, viulu, Mikael Kemppainen, piano 20.3. klo 19. Turku Ensemble 27.3. klo 19. Turun filharmonisen orkesterin jousikvartetti

Biologinen museo Muumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään

Kansat kaduilla -keskustelutilaisuus 23.2. klo 17.30 pääkirjaston Studiossa Tutkijat ja alueelta kotoisin olevat asiantuntijat valottavat, mitä vuoden aikana arabimaissa on tapahtunut, mitä tapahtuu tällä hetkellä ja mihin tämä kaikki voi johtaa.

Naiskirjailijoiden maaliskuu 1.–29.3. joka torstai klo 18–20 Studia generalia -luentosarja merkittävistä naiskirjailijoista pääkirjaston Studiossa.

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri

VANHA SUURTORI Brinkkalan Galleria

19.2. asti Jaakko Karjula ja Kimmo Rapatti 24.2.–25.3. Kari Tuisku 30.3.–29.5. Paasikivi-opiston visuaalisten aineiden näyttely Vanhan Raatihuoneen Galleria

19.2. asti Nana Hermunen 24.2.–25.3. Annika Rauhala 30.3.–29.5. Saija Koponen Galleria Berner

19.2. asti Miia Westerlund 24.2.–25.3. Marianne Asikainen 30.3.–29.5. Teemu Kangas Ullakkogalleria

19.2. asti Age-Elisa Riekkinen 24.2.–25.3. Itämeri-näyttely 30.3.–29.4. Turun lukioiden kuvataiteen lukiodiplominäyttely 2012 Turun Taidelainaamo

Kuukauden taiteilijat: helmikuu: Merja Ylitalo maaliskuu: Matti Toivonen Konsertit, Vanha Raatihuone

18.3. ja 25.3. klo 15 Maaherran matineat Lasten musiikkijuhlat/Turun konservatorio

WAM: Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä – 20 vuotta valokuvakoulutusta Turussa Turkulainen valokuvakoulutus on 20 vuoden historiansa aikana ollut korkeatasoista. Monen tällä hetkellä kansainvälistä uraa tekevän valokuvataiteilijan ammatilliset juuret löytyvät Turusta. Näyttelyssä on esillä 26 taiteilijan teoksia; mukana tekemisen moninainen kirjo.

PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN.

Ira Levin, kapellimestari. Franz Liszt: Les Preludes. Ferruccio Busoni (ork. Ira Levin): Fantasia Contrappuntistica. Carl Nielsen: Sinfonia 4 ”Sammumaton”

Kuva: Juha Törmälä

Tositapahtumiin perustuva Hannah ja rakkaus kertoo kahden suuren ajattelijan suhteesta, joka ei taivu ulkoisten ristiriitojen paineessa. Tule tutkimaan tunteiden paloa, pääosassa nähdään säteilevä Seela Sella. Muissa rooleissa Elena Leeve ja Matti Onnismaa. Esitykset alkaen 15.2.

16 & pe 17.2. klo 19 Konserttitalo Musiikki on elämä ja siksi sammumatonta

Kirjastokaruselli tuo vauhtia lapsiperheiden lauantaipäiviin! Tapahtumaisäntänä on hauska Ötökkäorkesteri Sikakoira Moilanen. Ohjelmassa on konsertin ja näytelmän lisäksi mm. leikkejä ja satuja.

Itäinen Rantak. 14. Lippumyymälä p. 2620 030 Yksilömyynti p. 2620 080 Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm) • www.teatteri.turku.fi

Intohimoinen rakkausdraama täyttää Kaupunginteatterin

Katedraali soi -kirkkomusiikkiviikon konsertissa soivat jälleen yleisön suosikkiteokset.

Kirjastokaruselli pyörii taas

Turun Kaupunginteatteri

15


Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen. Offentligt meddelande

Kaupunkilaisille uusi kanava jonka kautta voi kysyä, kiittää tai moittia

Ny telefonservice för svenskspråkiga Karttapohjainen Från och med början av januari erbjuds svenskspråkiga klienter inom socialoch hälsovården i Åbo och deras anhöriga möjlighet att ringa ett servicenummer i frågor som gäller olika tjänster. På numret svarar Annika Lönnroth, som är sakkunnig inom koordineringen av tjänster för svenskspråkiga. Vem som helst kan kontakta Annika och ställa frågor om de tjänster som social- och hälsovården i Åbo stad erbjuder. Vid behov hänvisar hon frågeställarna vidare. – Jag svarar alltid på samtalen då jag är på min arbetsplats. Under övriga tiden kan ett meddelande lämnas på telefonsvararen. Försöket inleddes 1.1.2012 och pågår ett halvt år. Servicenumret är 040 7493 187. Numret är avsett för frågor som gäller olika tjänster, för tidsbeställning ska alltjämt de olika verksamhetsställena kontaktas. Numret till tidsbeställningen till den svenskspråkiga servicen vid hälsostationen Tallbacken 2 är 02 2662 738. Text och bild: Katja Tättäläinen

aku Yhteish2 012

syksyllä matti- ja alkavaan am

kseen lukiokoulutu

on käsillä

palautejärjestelmä parantaa asiakaspalvelua Tämän vuoden alussa otettiin Turussa käyttöön uusi karttapohjainen palautejärjestelmä. Uuden järjestelmän avulla voi esittää kysymyksiä ja antaa palautetta teknisen sektorin palveluista. Näitä ovat mm. katu- ja viheralueiden kunnossa- ja ylläpitoon liittyvät asiat, käyttö- ja hulevesiasiat, ulkoliikunta- ja leikkipaikkoihin sekä puistoihin liittyviin asiat. Järjestelmässä palaute liitetään paikkaan kartalla. Palaute välittyy asiakaspalveluun, josta se ohjataan asiantuntijalle käsiteltäväksi. Palautteen jättäjä saa vastauksen joko sähköpostilla tai puhelimitse. Järjestelmään kertyvää palautetta käytetään kunnossapito- ja kehittämistoimien tukena.

Palvelu löytyy osoitteesta www.turku.fi/ paikalla. Linkki löytyy myös www.turku.fi -sivustolta osioista ”palaute ja asiointi” ja ”osallistu ja vaikuta”. Sähköisen palvelun lisäksi kaupunkilaisia palvellaan vuoden alusta alkaen myös yhdestä puhelinnumerosta 02 2624 444. Kiinteistöliikelaitoksen sekä Ympäristöja kaavoitusviraston asiakkaita palvellaan myös Turku-pisteessä osoitteessa Puolalankatu 5. Teksti ja kuva: Anri Niskala

Turku-pisteessä asiakkaita palvelevat muun muassa Hannele Aaltonen (vas.), Maija Paija ja takana Heli Raitio

Annika Lönnroth svarar för koordineringen av tjänster för svenskspråkiga inom socialoch hälsovården.

t.fi y n e a h . w w w

27.2. - 16.3.2012

ammatti- instituuttiin vai lukioon? testaa

TAIn ammatinvalintakone LUKIOkone

&

Stadsborna fick en ny kanal genom vilken de kan ställa frågor eller komma med ris och ros

Det kartbaserade responssystemet förbättrar kundservicen

ja hae!

l l

www.turkuai.fi

l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l

www.turku.fi/lukio-opetus

l l

I början av året infördes ett nytt kartbaserat responssystem i Åbo. Med hjälp av det nya systemet kan man ställa frågor och ge respons på servicen inom tekniska sektorn. Respons kan ges i frågor som bl.a. gäller skötsel och underhåll av gatu- och grönområden, bruks- och dagvatten, platser för utomhusmotion samt lekplatser och parker. Inom systemet placeras läget för respons på kartan. Responsen tas emot av kundtjänsten varifrån den styrs till experten för behandling. Den som lämnar respons får svar antingen per e-post eller

per telefon. Den respons som samlas in i systemet utnyttjas vid planering av underhålls- och utvecklingsåtgärder. Responstjänsten finns på adressen www.turku.fi/paplats. Du kan också hitta länken på webbplatsen www.turku.fi genom att klicka på ”respons och kommunikation” och ”delta och påverka”. Förutom den elektroniska tjänsten betjänas kunderna fr.o.m. årsskiftet också på telefonnumret 02 2624 444. Kunderna hos Fastighetsaffärsverket och Miljö- och planläggningsbyrån betjänas också på Åboservicen på adressen Puolalagatan 5.

Turkuposti 1/2012  

Turkuposti 1/2012. Turun kaupungin asukaslehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you