Turku 800 -juhlavuoden konsepti ja hankesuunnitelma

Turku 800 -juhlavuoden hankejohtaja

Suvi Innilä

Sisällys

1 Turun juhlan taustaa

1.1 Suuri mahdollisuus Turulle – koko Suomen juhla

Turun 800-vuotisjuhlaa vietetään vuonna 2029. Juhlavuosi tuo turkulaiset ja Turun ystävät yhteen 800-vuotiaan tarinan ja yhteisen juhlan ääreen. Vuosi on ainutlaatuinen mahdollisuus vahvistaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä Turun elinvoimaa ja kestävyyttä. Se on investointi kaupunkilaisiin ja kaupungin tulevaisuuteen.

Tähän suunnitelmaan on koottu taustatietoa juhlavuosista sekä avattu Turku 800:n teemoja ja tavoitteita. Suunnitelmassa kerrotaan myös juhlavuoden toteutuksen keskeisistä periaatteista.

1.2 Kun paavi bullan kirjoitti

Turun juhlavuosien laskennallinen perusta on sadan vuoden ajan ollut paavi Gregorius IX:n 23.1.1229 kirjoittama bulla, jossa hän kehotti Ruotsin piispoja siirtämään Suomen piispanistuimen ”parempaan paikkaan”. Käytännössä tämä johti piispanistuimen siirtoon ensin

Nousiaisista Turun Koroisille ja myöhemmin tuomiokirkon nykyiselle paikalle ollen siten tärkeä osa Turun kehitystä. Vaikka nykytutkijat arvioivat, että Turku on 1300-luvun paikkeilla saatettu virallisesti perustaa, perustamisasiakirjaa tai muuta tätä tukevaa dokumentaatiota ei

ole löydetty. Niinpä paavin kirjelmää voidaan perustellusti juhlistaa liikkeellepanevana voimana – hetkenä, jolloin Turun kehitys kaupungiksi ja Suomen pitkäaikaiseksi keskukseksi käynnistyi

Julkisuudessa on käyty jonkin verran keskustelua siitä, onko kyseinen vuosi oikea ajankohta juhlan viettoon, sillä toisenlaisiakin perusteita kaupungin synnyn ajoitukselle voisi toki olla. Vastaava tilanne koskee lukuisia eurooppalaisia kaupunkeja, joita ei ole varsinaisesti perustettu ja joiden tarkkaa syntyaikaa on siten jopa mahdoton määritellä. Niiden syntymäpäiviä juhlitaan hyvin vaihtelevin perustein, tyypillisesti usein juuri esimerkiksi kaupungin kehitykseen vaikuttaneen arvovaltaisen kirjelmän, kaupungin nimen ensimmäisen kirjallisen maininnan tai historiallisen tapahtuman kuten vaikkapa kirkon valmistumisen pohjalta. Ei voidakaan sanoa, että tällaiselle määritykselle on vain yhtä, esimerkiksi kaupungin asukaslukuun sidottua perustaa – kaupungithan ovat tyypillisesti kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Itse asiassa usein sellaiset kaupungit, joiden syntymäpäivää vietetään perustamiskirjan tai ensimmäisen kirjallisen maininnan perusteella, ovat kyseisenä aikana saattaneet olla asukasmäärältään vielä hyvinkin vaatimattomia asutuksia.

Kuva: Jarmo Piironen

1.3 Sata vuotta juhlavuosia – ja vähän enemmänkin

Turun juhlavuosia on vietetty vuoteen 1229 nivoen vuodesta 1929 lähtien. Kaupungin 700-vuotisjuhlaa päädyttiin viettämään vuonna 1929 kirkon aloitteesta. Turun seurakunta oli päättänyt juhlistaa tuolloin tuomiokirkon 700-vuotisjuhlaa paavin vuoden 1229 bullan perusteella, vaikka kirkko valmistuikin nykyiselle paikalleen vasta myöhemmin.

Turussa oli juhlittu 700-vuotisjuhlaa kertaalleen jo vuonna 1857 perustuen silloiseen käsitykseen ensimmäisen Suomeen kohdistuneen ristiretken ajankohdasta. Kesäkuun 18. päivänä vuonna 1857 vietettyyn Turun 700-vuotisjuhlaan eli ”riemujuhlaan”, kuten sitä myöhemmin kutsuttiin Sanomia Turusta -lehdessä, sisältyi sekä kirkollinen osuus että kansanjuhla Kupittaanpuistossa. Keisarillinen Suomen senaatti puolestaan painatti juhlasta muistorahan. Päivämäärä 18.6. liittyi Pyhään Henrikiin; Turun tuomiokirkon vihkijuhlaa oli vietetty silloisen käsityksen mukaan 17.– 18.6.1300 niin, että toisena vihkipäivänä Pyhästä Henrikistä tehtiin kirkon suojelupyhimys samalla kun Henrikin pyhäinjäänteet kannettiin kirkkoon.

Kaupunginvaltuusto innostui kuitenkin järjestämään 700-vuotisjuhlan uudelleen paavin bullan perusteella yhdessä kirkon kanssa.

Kaupunginvaltuuston tästä 1.11.1928 tekemä päätös saman vuoden syyskuussa tehdyn aloitteen perusteella vahvistikin vuoden 1229 Turun syntymävuodeksi, jonka perusteella Turkua on juhlittu myös 1979 (750 vuotta) sekä 2004 (775 vuotta). Turun 800-vuotisjuhlan vietto vuonna 2029 jatkaa siis satavuotista juhlavuositraditiota.

Turun 800-vuotisjuhlan vietto vuonna 2029 jatkaa satavuotista juhlavuositraditiota.

1.4 Alvar Aallon vahva jälki 700-vuotisjuhlassa

Turun toinen 700-vuotisjuhla järjestettiin kesäkuussa 1929, ja se kesti noin viikon sisältäen pääjuhlan lisäksi lukuisan määrän muita

tapahtumia ja näyttelyitä. Keskeiseen rooliin nousivat Samppalinnanmäellä järjestetyt messut, Urheilupuistossa järjestetyt laulu- ja tanssijuhlat sekä tivoli. Messut olivat menestys ja ne huomioitiin myös Suomen ulkopuolella. Messualueella ja tivolissa vieraili yhteensä yli 180 000 osallistujaa.

Messujen koristelusta vastasivat Alvar Aalto ja Erik Bryggman, joiden vaikutuksesta messuja on pidetty funktionalismin merkkipaaluna Suomessa. Myös Aallon Turkuun näihin aikoihin suunnittelemat ja valmistuneet rakennukset (Maalaistentalo, Turun Sanomien talo ja Standarditalo) liitettiin juhlavuoteen ja niitä esiteltiin messujen yhteydessä erillisessä näyttelyssä.

Varsinainen pääjuhla järjestettiin 18. kesäkuuta. Juhla käynnistyi jumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa, jossa kuultiin muun muassa V. A. Koskenniemen kirjoittaman ja Selim Palmgrenin säveltämän juhlakantaatin Turun Liljan kantaesitys. Kutsuvieraat, mukaan lukien presidentit L.K. Relander ja K.J. Ståhlberg, nauttivat samana iltana juhlaillallisen VPK:n talolla.

1.5 Kutsuvierasillallisia ja juhlamitaleita

Vuonna 1979 kaupungin 750-vuotisjuhlaa vietettiin elokuun alussa ensin kaupunkitapahtumalla, johon kuuluivat mm. soutukisa sekä Turun historiallisiin hahmoihin perustunut juhlakavalkadi. Muutamaa päivää myöhemmin, 9. elokuuta, järjestettiin kutsuvieraille varsinainen päätapahtuma Turun konserttisalissa sekä sitä seurannut juhlaillallinen Turun linnassa.

Vuonna 2004 Turun 775-vuotisjuhlaa vietettiin pitkin vuotta monenlaisin tapahtumin ja teoin. Vuoden aikana julkaistiin muun muassa Suomen Turku -kirja, Linnateatteri puolestaan kertoi Turun mielettömän historian kahden tunnin esityksessään ja jokirantaa siivottiin juhlakuntoon talkoovoimin. Juhla huipentui kesäkuussa Aurajoen rannoilla järjestettyihin kolmipäiväisiin uuden ajan Hansapäiviin, joihin osallistui 1200 ihmistä yhteensä 11 maasta ja 84 kaupungista. Samaan aikaan Vanhalla Suurtorilla toteutettiin Keskiaikaiset markkinat. Yleisöä näihin kesäkuun tapahtumiin osallistui yhteensä noin 100 000. Edellä mainittuihin juhlavuosiin on liittynyt myös erilaisia juhlatuotteita, kuten juhlamitalit ja postimerkit.

2 Kohti uuden sukupolven juhlavuotta

2.1 Turku 800 -juhlavuodesta oman aikansa peili

Kolmen aiemman vuoteen 1229 perustuneen juhlavuoden voidaan arvioida onnistuneen tehtävässään omaan aikaansa ja tasavuotisuuden määrään suhteutettuna. Juhlat perustuivat ajankohtaisiin lähtökohtiin ja toimivat siten oman aikansa peileinä. Kaikissa haettiin toteutuneen ohjelman perusteella tasapainoa arvokkuuden sekä toisaalta kansanjuhlan välillä. Siinä missä 700- ja 750-vuotisjuhlat keskittyivät ajallisesti selvästi rajattuun hetkeen vuodessa, 775-vuotisjuhlaa vietettiin jo laajemmin vuoden 2004 aikana. Vaikka jotkut elementit aiemmista juhlavuosista toistunevat myös vuonna 2029, on maailma kuitenkin muuttunut sadassa ja jopa 25 vuodessa merkittävästi juhlavuosiin liittyvien kokemusten, tavoitteiden sekä toteutustapojen osalta. Turun 800-vuotisjuhla toteutetaankin hyödyntäen viimeaikaisia kokemuksia vastaavista hankkeista, ajankohtaiset teemat ja tarpeet huomioiden.

2.2 Ainutkertaisuus mahdollistajana ja innostajana

Viime vuosien vastaavat, koko vuoden mittaiset ohjelmalliset kokonaisuudet, kuten Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi Turussa 2011 sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017,

Onhan kyseessä vain kerran sadassa vuodessa toistuva tapahtuma ja siten kansallisestikin merkittävä hetki sukupolvellemme.

ovat osoittaneet, että onnistuessaan niillä voi olla huomattavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Vaikka juhlahetkillä on itseisarvonsa, tämänkaltainen juhlavuosi voi parhaimmillaan toimia myös tavoitteellisena kehityshankkeena, joka saa voimansa vuoden ainutkertaisuudesta, merkittävyydestä sekä laajasta omistajuudesta – siitä, että kyseessä on kaikkien yhteinen juttu.

Myös Turku 800 -juhlavuoden odotetaan innostavan toimijoita ja kaupunkilaisia laajasti mukaan. Jo tähänastisen kiinnostuksen perusteella voidaan ennakoida, että suuri joukko turkulaisia ja Turun ystäviä haluaa tehdä jotain juhlavuoden kunniaksi. Onhan kyseessä vain kerran sadassa vuodessa toistuva tapahtuma ja siten kansallisestikin merkittävä hetki sukupolvellemme. Hetki, joka luo uusia kerroksia ja tarinoita Turun tulevaan historiaan.

Kuva: Pasi Leino

2.3 Turku 2011- ja Suomi 100 -kokemukset pohjana

Vaikka kyseessä onkin aivan omanlaisensa vuosi, Turku 800:n valmistelussa hyödynnetään Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kokemuksia, joissa on paljon samankaltaisuutta sekä tulosten että toteutusperiaatteiden osalta.

Turussa vuonna 2011 toteutettu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi tarjosi kaupungille, sen toimijoille ja asukkaille aivan uudenlaisen kokemus- ja osaamispohjan vastaavien ohjelmallisten erityisvuosien vaikutuspotentiaalista sekä siitä, millaisin keinoin nuo vaikutukset on mahdollista saavuttaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi jätti kaupungin asukkaisiin pääsääntöisesti erittäin myönteisen, edelleen muistoissa elävän jäljen. Se on siksi vaikuttanut moniin kaupunkilaisten Turku 800 -juhlavuoteen kohdistuviin odotuksiin yksittäisistä juhlahetkistä pitkäaikaisiin vaikutuksiin.

Juhlavuositraditiossa on tapahtunut muutoksia myös kansallisella tasolla. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi poikkesi aiemmista valtiollisista juhlavuosista erityisesti laajaan osallistumiseen ja kansalaisten aktiivisuuteen perustuneen avoimen toimintamallin osalta. Tämä toimintamalli hyödynsi Euroopan kulttuuripääkaupungeista ja erityisesti Turku 2011:sta tuttua avoimen ohjelmahaun mallia vieden sen avoimuudessaan ja laajuudessaan kuitenkin vieläkin pidemmälle. Vaikka valtioneuvoston kanslia koordinoi kokonaisuutta, tavoitteena oli innostaa mahdollisimman monet toimijat ja kansalaiset juhlavuoden tekijöiksi.

Monia Turku 2011:n ja Suomi 100:n tuloksia voidaan perustellusti tavoitella ja toimintamalleja, kuten matalan kynnyksen osallistumista, soveltaa myös Turku 800:ssa. Samalla on

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi tarjosi kaupungille, sen toimijoille ja asukkaille aivan uudenlaisen kokemus- ja osaamispohjan.

tärkeää huomioida vuosien erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi siinä missä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi oli EU:n myöntämä ja monitoroima status, johon liittyi lukuisia kriteereitä eurooppalaisesta ulottuvuudesta taiteelliseen korkeatasoisuuteen, Turku 800:sta voidaan vapaasti rakentaa juuri sellainen vuosi kuin Turku haluaa – kriteereitä tai muotovaatimuksia ei ole.

Turku 2011:n keskittyessä kulttuuriin, tosin hyvin laajaan kulttuurin käsitteeseen perustuen, Suomi 100 kattoi kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Vaikka valtioneuvoston kanslian koordinoiman hankkeen budjetti oli pienempi kuin Turku 2011:n, juhlavuoden kokonaisvolyymi kasvoi valtavaksi – olivathan juhlavuoden toteutuksessa mukana lopulta koko Suomi ja Suomen ystävät sadasta maasta omilla työpanoksillaan ja resursseillaan.

Näitä esikuvia analysoitaessa on erityisen tärkeää tunnistaa yksi merkittävä ero Turku 800:ssa suhteessa Turku 2011:een ja Suomi 100:aan, nimittäin kansainvälinen näkyvyys ja huomioarvo. Euroopan kulttuuripääkaupungit saavat vuosittain huomattavaa näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa ja houkuttelevat säännönmukaisesti myös runsaasti kansainvälisiä matkailijoita. Näin kävi Turussa vuonna 2011. Itsenäisen valtion satavuotisjuhlia päästään puolestaan juhlimaan maailmalla suhteellisen harvoin, mikä tarjosi Suomelle maailmanlaajuista näkyvyyttä muun muassa tunnettujen maamerkkien sinivalkoisilla valaistuksilla 6.12.2017 Sydneyn oopperatalosta Rio de Janeiron Kristus-patsaaseen.

Vastaava kansainvälinen huomio ei ole itsestään selvää eikä käytännössä mahdollistakaan eurooppalaisen kaupungin täyttäessä tasavuosia, sillä tällaisia kaupunkeja löytyy vuosittain useita. Esimerkiksi vuonna 2025 Amsterdam viettää 750-, Hradec Králové 800-, Glasgow 850-, Edinburgh ja Stavanger 900- sekä Caen 1000-vuotisjuhlaansa, kaikki koko vuoden pituisella ohjelmalla. Turku 800 -juhlavuoden kansainvälinen ulottuvuus täytyykin rakentaa huolella ja harkiten, resursseihin suhteutetusti sekä juhlavuosihankkeita toteuttavien tahojen yhteistyöverkostoja hyödyntäen. Juhlavuodelle saatava kansainvälinen huomio riippuu pitkälti juhlavuoden ohjelmasisältöjen kansainvälisestä kiinnostavuudesta sekä ansaitun medianäkyvyyden määrästä ja laadusta.

2.4 Turku 2011- ja Suomi 100 -vuosien tuloksia

Koska Turku 800 -juhlavuosi rahoitetaan pääosin julkisin varoin, on tärkeää asettaa sille selkeät tavoitteet sekä laatia seuranta- ja tutkimussuunnitelma tulosten mittaamiseksi. Näitä määritellessä Turku 2011:n ja Suomi 100:n vaikutukset antavat hyvän kuvan molempia yhdistäneistä tuloksista, jotka olivat luonteeltaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia, kovia ja pehmeitä. Vastaavia tuloksia voidaan melko realistisesti odottaa myös Turku 800:n kohdalla.

Toisaalta molemmista esimerkkivuosista on voitu oppia, että kaikkia tuloksia ei ole mahdollista ennakoida etukäteen, vaan niitä syntyy myös spontaanisti sekä osin pidemmällä aikavälillä, pitkäaikaisen kehittämistyön tuloksena. Tällaiseksi voidaan laskea esimerkiksi turkulaisen ravintolaja ruokakulttuurin Turku 2011:stä kipinän saanut kehitys sen nykyiseen kukoistukseen.

Suomi 100:ssa yllättivät myönteisesti erilaisten yhteisöllisten ja jopa yksittäisten henkilöiden juhlavuositekojen määrä sekä niissä trendanneet ilmiöt, kuten vaikkapa ”neuloosi”, joka syntyi valtaisasta joukosta erilaisia ja eri puolilla Suomea toteutettuja neulontahankkeita. Eräänlaisena Suomi 100:n välillisenä tuloksena voidaan pitää myös tekoälyteemaisessa Suomi 100 -juhlaseminaarissa kohdanneille asiantuntijoille – asianomaisten kertoman mukaan – seminaarin kahvitauolla syntynyttä ajatusta perustaa yritys. Silo AI perustettiin ja myytiin kesällä 2024 Yhdysvaltoihin yli 600 miljoonalla eurolla.

Muutamia keskeisiä tuloksia, jotka toteutuivat sekä Turku 2011:ssa että Suomi 100:ssa olivat muun muassa (lähteinä käytetty molempien hankkeiden loppuraportteja):

y Molemmista muodostui ihmiset laajasti mukaansa innostaneita ilmiöitä.

– Kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeita toteutti kaikkiaan 20 000 tekijää ja niissä oli 2,2 miljoonaa osallistumista. Turku 2011 -tapahtumiin osallistuneista suomalaisista 85 % koki kulttuuripääkaupunkivuoden onnistuneen.

– Itsenäisyyden juhlavuoden hankkeissa oli 800 000 tekijää ja niihin osallistui yli 20 miljoonaa henkilöä. Suomalaisista 93 % koki Suomi 100 -vuoden onnistuneen.

y Yhteistyö, yhdessä tekeminen ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyivät.

– Turku 2011 -tekijöistä 95 % ilmoitti hankkeissa syntyneen uusia verkostoja ja yhteistyötä, 91 % ilmoitti niiden jatkuvan myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.

– Suomi 100:n pääteema Yhdessä toimi myös tekemisen tapana ja tavoitteena. Suomalaisista 83 % koki juhlavuoden lisänneen suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uusia kontakteja, verkostoja ja/tai yhteistyötä syntyi 99 %:lle valtionavustusta saaneista hankkeista ja 86 %:lle muista hankkeista. Juhlavuoden arvioitiin myös kasvattaneen yhteistä sosiaalista luottamusta, laventaneen kulttuurista monimuotoisuutta, synnyttäneen uutta toimeliaisuutta ja luoneen uusia toimintatapoja.

Kuva: Pasi Leino

y Vahva vaikutus ilmapiiriin.

– Turkulaisten mielestä kulttuuripääkaupunkivuosi muutti Turkua oikeaan suuntaan, paransi kaupungin ilmapiiriä sekä sai heidät ylpeämmiksi kotikaupungistaan.

– Vuosien 2015 ja 2017 välillä suomalaisten tyytyväisyys yleiseen ilmapiiriin Suomessa kasvoi 37 %:sta 58 %:iin. Tämän tuloksen kohdalla on vaikea arvioida, kuinka paljon kasvuun vaikutti nimenomaan Suomi 100, mutta muutos kyseisenä ajankohtana on merkittävä.

y Matkustajamäärät ja kansainvälinen näkyvyys kasvoivat.

– Vuonna 2011 hotelliyöpymiset Turussa kasvoivat 6 % ja Varsinais-Suomessa 7 %. Kansainvälisen medianäkyvyyden arvo oli 20,3 miljoonaa euroa, kansainvälisiä toimittajavierailuja toteutettiin 500.

– Vuonna 2017 matkailijoita saapui Suomeen 14 % enemmän kuin 2016, museokäyntien määrä kasvoi 400 000:lla ja Suomi 100 -tapahtumia toteutettiin 100 maassa.

y Huomattavaa taloudellista merkitystä.

– Turku 2011:n aluetaloudelliset vaikutukset Varsinais-Suomessa olivat 260 miljoonaa euroa, ja se tuotti 3300 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen. Kotimaisen medianäkyvyyden arvo oli 37,2 miljoonaa euroa.

– Suomi 100:n osalta on vaikeampaa laskea suoria taloudellisia vaikutuksia.

2.5. Keskeiset menestystekijät

Turku 2011:n ja Suomi 100:n onnistumiseen vaikutti joukko menestystekijöitä, joita voidaan hyödyntää myös Turku 800 -vuoden valmistelun periaatteina:

y Kaikki mukaan. Molemmissa esimerkkihankkeissa toimintaa koordinoinut taho toimi ennen kaikkea mahdollistajana luomalla alustan matalan kynnyksen osallistumiselle ja aktiiviselle yhdessä tekemiselle. Toisaalta tärkeä tehtävä oli innostaa ja houkutella mahdollisimman monet mukaan. Vaikka hyvä ja keskitetty johtaminen onkin edellytys tällaisen vuoden onnistumiselle, kokemusta ylhäältä alas johdetusta ja byrokraattisesta toiminnasta on tärkeä välttää. Vuosi omistetaan ja se tehdään yhdessä.

y Yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Yksi vastaavien vuosien suurimmista mahdollisuuksista liittyy yhdessä tekemiseen, uusiin yhteistyökumppanuuksiin sekä kohtaamisiin, joihin vuoden ainutkertaisuus kannustaa. Yhteistyön avulla asioita voidaan tehdä usein suuremmin kuin normaalivuonna, ja syntyvät kumppanuudet jäävät elämään myös vuoden jälkeen. Sekä Turku 2011:ssa että Suomi 100:ssa ohjelmahankkeita kannustettiin ja niiltä jopa edellytettiin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

y Helposti lähestyttävä viestintä. Molemmissa esimerkkihankkeissa pyrittiin viestinnässä mahdollisimman monia puhuttelevaan tyyliin. Ilolla ja huumorilla oli tärkeä rooli, toki arvokkuutta sen edellyttämissä hetkissä unohtamatta. Toiminnan luonteen ja sisältöjen kautta ns. ansaitun medianäkyvyyden määrä oli molemmissa hankkeissa merkittävä.

y Monipuolinen ohjelma. Ohjelmasisällöissä haettiin tasapainoa ainutkertaisten päätapahtumien ja -hankkeiden, pienempien hankkeiden ja yhteisten hetkien sekä yhteisöllisen ruohonjuuritason toiminnan välillä. Suomi 100:ssa erityisen suuren roolin saivat erilaiset yhteisöjen ja jopa yksittäisten henkilöiden toteuttamat juhlavuositeot. Molemmissa myös pitkäkestoiset kehittämishankkeet muodostivat tärkeän osan kokonaisuutta.

2.6 Lähiaikojen juhlavuosia muissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa kaupungeissa

Viime vuonna 2024 juhlittiin Keravan 100-vuotissyntymäpäiviä monin tapahtumin ja teoin. Keravan kaupunki järjesti runsaasti maksutonta ohjelmaa juhlavuoden aikana. Lisäksi asukkaat, yritykset ja järjestöt osallistuivat aktiivisesti juhlavuoden järjestelyihin. Jokaisella oli mahdollisuus antaa oma panoksensa juhlavuoteen, olipa kyseessä yhteisötapahtuman järjestäminen, urheilutapahtuma, vapaaehtoistyö, taiteen luominen tai muu luova osallistuminen. Teemana juhlavuodella oli Sydämessä Kerava. Vuonna 2024 tuli kuluneeksi 100 vuotta Keravan kauppalan perustamisesta, ja Kerava muuttui kaupungiksi vuonna 1970.

Vuonna 2024 vietettiin myös Vantaan viisikymppisiä teemalla Kotona Vantaalla. Juhlatunnelma näkyi ja tuntui eri puolilla kaupunkia läpi vuoden. Vuoden aikana juhlittiin kasvua pienestä kylästä suureksi kaupungiksi ja hyvin pärjääväksi aikuiseksi monenlaisin tapahtumin. Vantaa sai kaupungin oikeudet vuonna 1974, jolloin se erosi vanhasta Helsingin pitäjästä.

Vuonna 2025 ovat Suomessa viettäneet 700-vuotisjuhlaansa Paimio sekä Kemiönsaari. Paimio juhlii 700-vuotista taivaltaan perustuen ensimmäiseen kirjalliseen mainintaan Paimiosta vuonna 1325. Kaupunki ja seurakunta viettävät juhlavuotta yhdessä. Pääjuhlaa vietettiin 7. toukokuuta, joka on myös Paimio-päivä, mutta ohjelmaa on koottu koko vuodelle. Juhlavuoden aikana halutaan haastaa kaupunkilaisia tekemään 700 tekoa ilmaston, ympäristön tai luonnon hyväksi tavoitteena tietoisuuden ja osallistumisen lisääminen.

Myös Kemiönsaari juhlii ensimmäisen kirjallisen maininnan perusteella: vanhin Kemiönsaarta koskeva arkistoitu asiakirja on päivätty 11.4.1325, jolloin pappi Nils Hvit kirjoitti kirjeen veljelleen Turkuun. Juhlat kestävät koko vuoden ja tarjoavat tapahtumia, jotka keskittyvät kulttuuriin, taiteeseen, ympäristöön, saaristoon ja paikalliseen elämään. Juhlavuosi huipentui kesäkuussa järjestettyyn festivaaliviikkoon.

Helsinki juhli 12.6.2025 eli Helsinki-päivänä 475-vuotissyntymäpäiväänsä. Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulla sijaitsevan Helsinginkosken vierelle. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin 12.6.1550 Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin.

Lahti puolestaan on juhlinut tänä vuonna perustamisensa 120-vuotisjuhlaa. Ohjelmaa toteutetaan koko vuoden ajan. Erilaisten tapahtumien lisäksi ohjelmassa on mm. näyttelyitä, opastettuja kierroksia sekä Lahti 120 -pyöräilyreittejä. Varsinaista syntymäpäivää 1.11. juhlitaan kaksipäiväisellä Hohto-nimisellä valon ja taiteen tapahtumalla. Lahti sai kaupunkioikeudet 1.11.1905.

Vuonna 2025 Suomen ulkopuolella eurooppalaisista kaupungeista juhlavuottaan ovat viettäneet Amsterdam (750), Hradec Králové (800), Glasgow (850), Edinburgh ja Stavanger (900) sekä Caen (1000), kaikki koko vuoden pituisella ohjelmalla.

Vuonna 2029 Turun kanssa juhlii muun muassa Tampere, jolla on tuolloin 250-vuotisjuhla Kustaa III:n perustettua Tampereen 1. lokakuuta 1779. Lisäksi Parainen viettää 700-vuotisjuhlaa historiallisista lähteistä vuodelta 1329 löydetyn ensimmäisen Paraisen kirkkopitäjää koskevan maininnan perusteella. Vielä ei ole tiedossa, miten näissä kaupungeissa juhlitaan, mutta tavoitteena on rakentaa molempien kanssa juhlavuosiin liittyvää yhteistyötä.

Turun rinnalla juhlavuottaan vuonna 2029 mahdollisesti viettäviä muita eurooppalaisia kaupunkeja tunnistetaan tulevina vuosina todennäköisesti lisää kaupunkien julkistaessa niistä tietoja. Vuoden 2029 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat Ruotsin Kiiruna sekä Puolan Lublin.

Vuonna 2030 Tartolla on 1000-vuotisjuhla perustuen kaupungin ensimmäiseen mainintaan aikakirjoissa. Kun Tarton juhlavuoden suunnittelu etenee, tutkitaan mahdollisuutta siihen, voidaanko Turun ja Tarton juhlavuosien välille rakentaa jonkinlainen symbolinen jatkumo tai ”soihdunvaihto”.

Eurooppalaisten kaupunkien juhlavuosissa on viime vuosina ollut selvästi nähtävissä monia yhteisiä piirteitä ja elementtejä Euroopan kulttuuripääkaupunkien kanssa, kuitenkin hieman pienimuotoisemmin, vahvemmalla paikallisella painotuksella sekä vapaamuotoisemmalla sisällöntuotannolla.

2.7

Kaupunkien juhlavuosissa

toistuvia piirteitä

Kaupunkien tavoissa juhlia tasavuosiaan on paljon eroja johtuen esimerkiksi kaupungin koosta, juhlavuoden merkityksestä kaupungille sekä sille asetetuista tavoitteista ja vuoteen käytetystä budjetista. Viime vuosina juhlista on kuitenkin mahdollista löytää myös yhteisiä, toistuvia piirteitä.

Tyypillistä on rakentaa erityisesti tasavuosijuhlista lähtökohtaisesti vuoden mittaisia, mutta kuitenkin niin, että vuotta rytmittää yhdestä kolmeen päätapahtumaa tai -tapahtumaviikkoa.

Aina juhlavuodella ei tarkoiteta kalenterivuotta, vaan jotkut kaupungit aloittavat juhlinnan jo edellisenä vuonna huipentaen juhlan varsinaiseen syntymäpäivään keskellä vuotta. Esimerkiksi Amsterdamin 750-vuotisjuhlaa on vietetty aikavälillä 27.10.2024–27.10.2025.

Juhlavuosien ohjelmat ovat monipuolisia kokonaisuuksia, joissa kaupunkikulttuuri laajasti ymmärrettynä on tyypillisesti keskiössä. Ilon ja juhlan tunteen synnyttäminen on pääosassa, mutta joissakin kaupungeissa vuosiin on liitetty myös tavoitteellisuutta; miten vuoden aikana voidaan vahvistaa kaupunkia, oli kyse sitten ympäristönäkökulmasta tai vaikkapa kaupunkilaisten mielenterveydestä ja osallisuudesta.

Myös kaupunkilaisten ja eri toimijoiden mahdollisimman laaja aktivoiminen mukaan on yleensä

juhlavuosien ytimessä. Melko usein kaupunkilaisten ja eri toimijoiden on mahdollista ehdottaa omia tapahtumia tai hankkeita ohjelmaan erilaisten hakujen ja verkkolomakkeiden kautta. Toisaalta päätapahtumien tuotanto on yleensä koordinoivan organisaation vastuulla. Vaikka juhlavuosien kohderyhmissä pääpainotus vaikuttaakin olevan kaupungin omissa asukkaissa, on joillakin kaupungeilla pyrkimyksenä hyödyntää vuotta myös matkailijoiden houkuttelemiseen erityisesti omasta maasta.

Kaupunkien historia ja ominaispiirteet heijastuvat juhlavuosien ohjelmista ja teemoista. Joillakin kaupungeilla on juhlavuodelle laadittu oma slogan ja tunnus, ja moni hyödyntää syntymäpäiväsymboliikkaa sekä juhlittavien vuosien määrää niin viestinnässä kuin vaikkapa asukkaiden haastamisessa erilaisiin tekoihin. Tyypillisenä esimerkkinä Amsterdam julkaisee juhlavuoden aikana 750 tarinaa kaupungista ja Hradec Králové järjestää 800 metrin uinnin Elbe-joessa.

Eurooppalaisten kaupunkien juhlavuosissa on viime vuosina ollut selvästi nähtävissä monia yhteisiä piirteitä ja elementtejä Euroopan kulttuuripääkaupunkien kanssa, kuitenkin hieman pienimuotoisemmin, vahvemmalla paikallisella painotuksella sekä vapaamuotoisemmalla sisällöntuotannolla.

3 Kaupunkilaisten toiveisiin perustuva konsepti

3.1 Suunnitteluun

osallistunut

jo yli 1500 turkulaista ja Turun ystävää

Turun juhlavuoden systemaattinen valmistelu käynnistyi, kun Turku 800 -hankejohtaja aloitti työnsä marraskuussa 2024. Valmistelutyön käynnistyessä lähtökohtia olivat seuraavat:

y Kyseessä on juhlavuosi, ei vain yksittäinen juhlahetki.

y Mukaan kutsutaan kaikki turkulaiset.

y Suomen ensimmäisen kaupungin juhlavuosi on koko Suomen juhla, jonka toivotaan saavan myös kansainvälistä huomiota.

y Juhlavuodella tavoitellaan pitkäaikaisia vaikutuksia.

y Juhlavuosi käsittelee menneisyyttä, nykyisyyttä sekä tulevaisuutta.

y Turun vuonna 2024 uudistetun kaupunkibrändin osana kehitetty Turku 800 -logo ja slogan Nyt, ikuisesti, Turku.

Valmistelussa on alusta lähtien hyödynnetty Turku 2011:n ja Suomi 100:n parhaita käytäntöjä ja kokemuksia, mistä johtuen jo ensimmäisen vaiheen konseptisuunnittelu toteutettiin laajaan osallistumiseen ja yhteistyöhön perustuen. Tällainen valmistelumalli osoittautui aikoinaan yhdeksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisistä menestystekijöistä.

Kevään 2025 ideointitapahtumissa, työpajoissa, tapaamisissa sekä verkon välityksellä yli 1500 turkulaista ja Turun ystävää antoi panoksensa juhlavuoden päälinjojen määrittelyyn. Mukana keskusteluissa oli laajasti osallistujia yhteiskunnan eri osa-alueilta yksittäisistä kaupunkilaisista muun muassa kaupunkikulttuurin, korkeakoulujen, elinkeinoelämän, järjestöjen, kirkon sekä tietysti Turun kaupunkiorganisaation edustajiin. Alkusyksyn aikana valmistelutyötä on jatkettu muun muassa naapurikuntien edustajien kanssa.

Kuvat: Heikki Räisänen ja Valentina Morales Buschmann

Konseptointivaiheen tavoitteena oli luoda juhlavuodelle raamit, joiden sisälle ohjelmasisältöjä ryhdytään kokoamaan ja rakentamaan. Nämä kehykset muodostuvat juhlavuoden tavoitteista ja teemoista. Myös monet periaatteet esimerkiksi kohderyhmiin, ohjelmavalmisteluun, viestintään, talouteen sekä organisointiin liittyen vaikuttavat siihen, millainen juhlavuodesta muodostuu. Kyseessä on siis ennen kaikkea strateginen konsepti, ei yleisömarkkinoinnin konsepti, joka kehitetään näistä elementeistä myöhemmin sisältöjen hahmottuessa.

3.2 Joukkoistettua kehitystyötä

Konseptointivaiheessa koottiin ajatuksia ja käytiin keskusteluja sekä yleisemmällä tasolla että temaattisesti. Koska tämänkaltainen juhlavuosi voi kattaa melkein mitä tahansa, oli tärkeää kohdentaa ja rajata alkuvaiheessa keskustelua, jotta se esimerkiksi työpajoissa johti pintaa syvemmälle. Toisaalta kevään aikana nousi esiin myös uusia tärkeitä aiheita, joiden käsittelyä jatkettiin joko uusin työpajoin tai asiantuntijakeskustelujen kautta.

Vaikka valmisteluun osallistui hyvin laaja joukko erilaisia ja eri alojen toimijoita, oli jopa hätkähdyttävää, miten tietyt asiat nousivat vahvasti ja toistuvasti esiin lähes jokaisessa tapaamisessa. Tällaiset trendanneet aiheet ja juhlavuoteen kohdistuneet odotukset muodostivat pohjan konseptin kiteytystyölle.

Olennaista konseptointityössä oli tunnistaa tärkeimmiksi koettujen teemojen lisäksi sellaiset tavoitteet, joihin nimenomaan juhlavuoden avulla voidaan vaikuttaa. Toisaalta konseptin on tärkeää heijastaa Turun olemusta ja identiteettiä ja erottua siten hengeltään muiden kaupunkien juhlavuosista

Kevään aikana koottujen aineistojen pohjalta Turku 800 -konseptin ytimen kiteyttivät hankejohtaja sekä työpajojen fasilitointiin osallistunut Anna Moilanen / Open Flower. Konseptiluonnoksen kehittäminen ja jalostaminen jatkuivat sen jälkeen erillisissä työpajoissa sekä avainhenkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa, joissa konseptin elementtejä testattiin.

Konseptin on tärkeää heijastaa Turun olemusta ja identiteettiä ja erottua siten hengeltään muiden kaupunkien juhlavuosista.

Saatu palaute konseptiluonnoksesta on ollut näissä luottamuksellisissa keskusteluissa valtaosin myönteistä – juhlavuoden teemojen ja tavoitteiden on koettu herättävän innostusta ja tarjoavan paljon tarttumapintaa monenlaisten toimijoiden omalle tekemiselle. Yleinen kommentti on myös ollut, että konsepti tuntuu turkulaiselta.

Kuva: Mika Kurkilahti

3.3 Keskeiset konseptointivaiheen tapahtumat

Alla olevassa listassa on lueteltu vuoden 2025 syyskuuhun mennessä järjestetyt keskeiset Turku 800 -valmistelutapahtumat. Mukana ei ole lukuisia eri järjestöjen ja ryhmien kanssa pidettyjä työpajoja eikä myöskään yksittäisiä keskusteluja eri toimijoiden ja henkilöiden kanssa. Tapahtumien ja työpajojen valmistelussa on ollut mukana monia eri toimijoita ja asiantuntijoita kuten Kulttuurin kärkihanke, Elävä kaksikielisyys -hanke sekä International House.

Kevään kaikista tapahtumista ja myös eri toimijoiden lukuisista yhteydenotoista on heijastunut vahva innostus olla juhlavuosiprosessissa

11.12.2024 Turun 800-vuotisjuhlan suunnitteluvaiheen lanseeraustilaisuus

25.–26.1.2025 Turku 800 -ideointitapahtuma Taiteen talolla (kolmikielinen)

27.1.2025 Turku 800 -työpaja: Luontokaupunki. Miten voimme vahvistaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta hiilineutraalissa Turussa 2029?

28.1.2025 Turku 800 -työpaja: Kaikkien Turku. Mitä on turkulaisuus 2030-luvulla?

29.1.2025 Turku 800 -työpaja: Kehittyvä Turku. Millaisia mahdollisuuksia kaupungin tulevat maamerkit tarjoavat Turun elinvoimaisuudelle 2030-luvulla, ja miten kaupungin hyödyntämättömiä tiloja ja alueita voidaan uudistaa käyttöön juhlavuoden kunniaksi?

30.1.2025 Turku 800 -työpaja: Suomen ensimmäinen kaupunki. Mikä on keskiaikaisen historian vaikutus Turun identiteettiin ja vetovoimaan 2030-luvulla?

Vahva innostus olla juhlavuosiprosessissa mukana ennakoi laajaa osallistumisaktiivisuutta juhlavuoteen tekijöinä ja kokijoina.

mukana, mikä ennakoi laajaa osallistumisaktiivisuutta juhlavuoteen tekijöinä ja kokijoina Konseptointivaiheesta toteutusvaiheeseen siirryttäessä on tärkeää jatkaa laajaan yhdessä tekemiseen perustuvaa valmistelutyötä mahdollisimman monilla tavoilla.

31.1.2025 Turku 800 -työpaja: Suomen Turku. Millainen on 800-vuotiaan Turun suhde Suomeen ja maailmaan?

18.3.2025 Turku 800 -sidosryhmätilaisuus Helsingissä

22.4.2025 Turku 800 -konseptityöpaja I

23.4.2025 Åbo 800 verkstad I

28.4.2025 Turku 800 -konseptityöpaja II

29.4.2025 Turku 800 -konseptityöpaja III

29.4.2025 Åbo 800 verkstad II

16.5.2025 Turku 800 workshop

6.5.2025 Turku 800 -työpaja: Merellinen Turku. Kuinka voimme juhlia ja vahvistaa Turkua merellisenä kaupunkina 2029?

14.8.2025 Turku 800 -naapurityöpaja I

26.8.2025 Turku 800 -naapurityöpaja II

3.4 Esimerkkejä työpajoissa kuullusta

Ikuisuuden lupaus liittyy siihen, että rakennetaan tulevaisuudesta kestävää.

Turusta on yhtä monta näkökulmaa ja kokemusta kuin on ihmisiä ja olentoja, ja hyvä niin: tämä tilkkutäkki esiin mahdollisimman monin tilkuin!

Identiteetti syntyy siitä, että uudistutaan. Ikuinen liike.

Turun muuttajat: tuodaan yhteen ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan asioita kohti hyvää tulevaisuutta.

Turku 800 on uuden turkulaisuuden muotokuva.

Juhlavuosi kasvualustaksi demokratian uudistumiselle. Uudet lähidemokratian muodot, tyyliin Gilmore Girls townhall meetings.

Kaupunkilaisen identiteetti on paljon helpompi omaksua kuin kansalaisen.

Millaisia uusia henkisiä ja fyysisiä tiloja vuosi voi luoda?

Turku voi ottaa etunojaa siihen, mitä kaupunkikulttuuri voi iloisimmillaan ja edistyksellisimmillään olla – ja pilotoida sitä juhlavuoden ajan, rohkeasti.

Ei saa unohtaa tulevaisuutta ja seuraavia sukupolvia.

Ylpeys siitä, että uskalletaan olla suunnannäyttäjinä.

Tässä hetkessä on äärettömän tärkeää tuoda historiaa näkyväksi. Tekoäly tuottaa uutta kuvastoa ja siksi on tärkeää, että me olemme kiinni historiassa yhteisöjen kulttuurisen autonomian ylläpitämiseksi.

On kuin Turusta olisi suuri osa vielä ”raaputtamatta esiin” – värit hiilen alta!

Haluaisin kokea keskustelun positiivisen kautta.

Kuva: Jussi Vierimaa

4 Turku 800 innostaa uusiin ensimmäisyyksiin ja vahvistaa kaupunkilaisuutta

4.1 Nyt, ikuisesti, Turku

Turun kaupunki nosti juhlavuoden vuonna 2024 tekemänsä brändiuudistuksen keskiöön sloganin sekä logon muodossa. Ikuisuusteema on läsnä molemmissa. Sloganissa Nyt, ikuisesti, Turku esitetty tavoite kaupungin ikuisuudesta ilmentää kaupungin tarinaa kestävyydestä – kaupungin, jonka sen asukkaat ovat suurten palojenkin jälkeen rakentaneet aina uudelleen. Tunnuksesta on puolestaan käytössä ääretönmerkkiin perustuva muoto.

Kestävyys on leimannut erityisesti Turkua, mutta kaupungit ylipäätään ovat olleet historiallisesti tyypillisesti resilienttejä ja kyenneet yleensä sopeutumaan hyvin ajan tuomiin muutoksiin ja jopa laajamittaisiin tuhoihin tai kriiseihin. Sopeutumiskyvyn lisäksi tällainen kestävyys edellyttää kykyä uusiutua sekä kykyä katsoa taakse ja eteen; tiedostaa historiallisia jatkumoita, ennakoida tulevia muutoksia ja kehittää toimintaa näihin muutoksiin vastaten.

Niinpä juhlavuoden konseptia kiteytettäessä yksi keskeinen kysymys oli, miten juhlavuosi voi osaltaan vahvistaa kaupungin kestävyyttä ja resilienssiä eli sopeutumis- ja uusiutumiskykyä tässä ajassa ja tulevaan katsoen.

Vastausta pohdittaessa on hyvä tunnistaa, että tällaisen juhlavuoden suurin voimavara ja potentiaali liittyy sen mahdollisuuteen yhdistää ihmisiä ja toimijoita ainutkertaisen, myönteisen päämäärän avulla. Vaikka juhlavuosi tarjoaa paljon mahdollisuuksia monille toimijoille mukaan lukien seudun elinkeinoelämä, ja sen vaikutukset voivat ulottua laajasti kaupungin imagosta aluetalouteen ja seutuyhteistyöstä matkailuun, juhlavuoden ohjelmatoiminnan näkökulmasta keskiössä ovat ensisijaisesti ihmiset – kaupunkilaiset.

Kysymys siitä, miten juhlavuosi voi vahvistaa kaupungin kestävyyttä voidaankin kääntää muotoon: miten vuosi voi osaltaan vahvistaa kaupunkilaisia ja kaupunkilaisuutta?

4.2 Ensimmäisyyksien kaupunki

Toinen keskeinen kysymys konseptia kiteytettäessä oli se, mikä tekee juhlavuodesta turkulaisen, erilaisen kuin muiden kaupunkien syntymäpäivät. Vaikka kaupunkien juhlavuosissa toistuu paljon samankaltaisia elementtejä, on tällaisen vuoden vaikuttavuuden kannalta olennaista, että konseptista välittyy juuri kyseisen kaupungin identiteetti. Konsepti, jonka voisi

Turku on Suomen ensimmäinen kaupunki,

jonka kautta lukuisat

ilmiöt ovat tulleet

Suomeen ensimmäistä kertaa.

kaupungin nimeä vaihtamalla siirtää jonnekin toisaalle, jää helposti sieluttomaksi ja tuskin synnyttää yhtä laajasti mukaansa innostavaa ilmiötä kuin kokonaisuus, jonka keskeinen olemus tuntuu kaupunkilaisista tutulta ja omalta.

Mikä sitten on se asia, joka tekee Turku 800 -juhlavuodesta turkulaisen ja erityisen? Se on ensimmäisyys. Turku on Suomen ensimmäinen kaupunki, jonka kautta lukuisat ilmiöt ovat tulleet Suomeen ensimmäistä kertaa. Ensimmäisyys – uusien ilmiöiden välittäminen, keksintöjen ja innovaatioiden synnyttäminen, uudenlainen ajattelu, rohkeat kokeilut ja uuden luominen – on vahvasti osa kaupungin dna:ta, osa Turkua, Turun tarinaa ja turkulaisuutta.

Tämä on kuitenkin jäänyt ehkäpä enemmänkin osaksi Turun menneisyyden tarinaa kuin nykyisyyttä. Siitäkin huolimatta, että monenlaisten ilmiöiden välittäminen muualta maailmasta Suomeen sekä uudet innovaatiot muun muassa tieteessä, kaupunkikulttuurissa ja elinkeinoelämässä lääketeollisuudesta meriteollisuuteen ovat mitä suurimmassa määrin Turussa myös nykypäivää. On aika ottaa ensimmäisyyden kulttuuri aktiivisemmin ja aiempaa vahvemmin sanoitettuna haltuun.

4.3 Turku 800 juhlistaa, vahvistaa ja uudistaa

Kolmas keskeinen kysymys on konseptia kiteytettäessä ollut se, minkä lahjan juhlavuosi antaa Turulle. Mitä juhlavuodesta jää vuoden 2029 jälkeen, eli mitkä ovat sen pitkäaikaiset vaikutukset?

Turku 800 on juhla, jolla on itseisarvo, mutta se on myös muutoksen työkalu.

Juhlavuodella on kaksi pääteemaa ja viisi alateemaa tavoitteineen, ja ne kaikki läpäisevät ja

vahvistavat toisiaan. Teemat ja tavoitteet ovat nousseet esiin kevään työpajoissa ja keskusteluissa. Ohjelmasisältöjä ei esitellä tässä konseptissa ja hankesuunnitelmassa, sillä hankehaku käynnistyy vasta vuoden 2026 alussa tässä esiteltävän konseptin muodostaessa haun perustan. Sen sijaan kunkin teeman yhteydessä on esitelty esimerkinomaisesti tapoja, joilla teemaan liittyviä tavoitteita voidaan toteuttaa.

Kaikkia teemoja yhdistää ajatus aktiivisesta kaupunkilaisesta. Juhlavuosi haluaa innostaa ja aktivoida kaupungin asukkaita tekemään kaupungista vieläkin paremman paikan meille kaikille. Jokaisella kaupunkilaisella on tärkeä rooli siinä, millaisessa kaupungissa elämme ja miten kanssakaupunkilaisemme Turussa viihtyvät. Kaupunkilaisten aktiivisella roolilla ja yhdessä tekemisellä on kautta aikojen ollut suuri merkitys Turun tarinassa, ja nyt sitä halutaan jälleen vahvistaa.

Niinpä juhlavuoden teemoja ja tavoitteita kiteyttääkin kysymys…

Kuva: Antti Ranki / Brave Teddy

1. PÄÄTEEMA:

Ilmiöiden kaupunki synnyttää uusia ensimmäisyyksiä

Turku 800 tekee ensimmäisyydestä kehotuksen, ”teonsanan”, ja innostaa uusiin ensimmäisyyksiin: ilmiöihin, innovaatioihin, rohkeisiin kokeiluihin, uuden luomiseen ja uudenlaiseen ajatteluun mm. kaupunkikulttuurin, taiteen, tieteen, koulutuksen ja elinkeinoelämän alueilla.

Tavoite: Turku 800 vahvistaa kaupungin elinvoimaa tekemällä ensimmäisyyden kulttuurista eli uuden luomisesta ja uudenlaisesta ajattelusta aiempaa aktiivisemmin ja sanoitetummin turkulaisen tekemisen tavan.

Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitetta:

y Juhlavuoden ohjelmaan valittavilta sisältöhankkeilta edellytetään ensimmäisyyden toteutumista jollain tavalla ja tasolla.

y Juhlavuoden ja sitä edeltävän etkot-vuoden aikana nostetaan esiin ensimmäisyyden tarinoita Turusta.

2. PÄÄTEEMA:

Suomen ensimmäinen kaupunki vahvistaa kaupunkilaisuutta

Turku 800 vahvistaa kaupunkilaisuutta, yhdessä tekemistä ja kaupungin kestävyyttä. Turku käynnistää keskustelun tulevaisuuden kaupunkilaisuudesta muiden kaupunkien kanssa.

Tavoite: Turku 800 vahvistaa aktiivista, yhteisöllistä kaupunkilaisuutta sekä kaupungin resilienssiä.

Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitetta:

y Juhlavuosi kokoaa suurista suomalaisista sekä pohjoismaisista kumppanikaupungeista ja yliopistoista verkoston, joka vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia tulevaisuuden kaupunkilaisuudesta sekä kaupunkien resilienssistä.

Pää- ja alateemat

1. ALATEEMA: Kaikkien kaupunki

Vahvistetaan ja juhlistetaan yhdessä tekemistä sekä vastuunkantoa omasta kaupungista, kaupunkitilasta ja kanssakaupunkilaisista. Vahvistetaan jokaisen Turussa asuvan kokemusta turkulaisuudesta niin, että kaikki voivat tuntea kaupungin omakseen ja kokea olevansa merkityksellinen osa Turkua – ja saada muut tuntemaan samoin.

Tavoite: Turku 800 vahvistaa kaupungissa asuvien kokemusta turkulaisuudesta ja aktiivisesta kaupunkilaisuudesta sekä lisää yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja inkluusiota.

Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitetta:

y Juhlavuosi toimii alustana kampanjoille, joilla edistetään naapurustojen yhteistoimintaa esim. talkoiden avulla.

y Juhlavuosi toimii laboratoriona, jossa kehitetään ja testataan uusia malleja kaupunkilaisvaikuttamiseen ja lähidemokratiaan.

2. ALATEEMA: Luontokaupunki

Vahvistetaan ja juhlistetaan Turun ilmastotavoitteita, luonnon monimuotoisuutta sekä kaupunkilaisten luontosuhdetta. Vahvistetaan merellisyyden kokemusta kaupungissa, sen asukkaissa ja vierailijoissa, sekä juhlitaan ja vaalitaan saaristoa.

Tavoite: Turku 800 tukee Turun ilmastotavoitteita, edistää luonnon monimuotoisuutta sekä vahvistaa kaupunkilaisten luontosuhdetta ja merellisyyden kokemusta.

Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitteita:

y Juhlavuosi toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja päivänsankareina huomioidaan kaikki kaupungin asukkaat, ml. pörriäiset.

y Juhlavuosi innostaa ja luo edellytyksiä kaupunkilaisille osallistua oman lähiympäristön hoitamiseen ja siitä nauttimiseen.

3. ALATEEMA: Osaamisen kaupunki

Vahvistetaan ja juhlitaan kaupunkilaisia juurensa tuntevina tulevaisuuden tekijöinä sekä turkulaista taidetta ja kulttuuria, tiedettä ja tiedonjanoa, monipuolista osaamista ja koulutusta sekä elävää kaksikielisyyttä ja vahvaa kansainvälisyyttä – ylipäätään sivistystä.

Tavoite: Turku 800 lisää kiinnostusta ja ymmärrystä kaupungin historiasta, innostaa jatkuvaan oppimiseen ja edistää tieteen ja tutkitun tiedon arvostusta. Turku 800 vahvistaa turkulaista kaupunkikulttuuria, edistää elävää kaksikielisyyttä,

vahvistaa seudullista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä luo edellytyksiä uusille ensimmäisyyksille. Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitteita: y Rakennetaan erityistä juhlavuosiyhteistyötä Turun lähiseudun, Suomen suurimpien kaupunkien sekä kansainvälisesti erityisesti Tukholman kanssa. y Tunnistetaan sekä poistetaan ja madalletaan uusien kokeilujen tiellä olevia esteitä.

4. ALATEEMA: Ilon kaupunki

Vahvistetaan ja juhlitaan myönteisyyttä ja iloa kaupungissa, jossa arjen puhe aloitetaan usein sanalla ei. Juhlitaan suomalaista kaupunkikulttuuria sekä 800-vuotisuutta kaupunkikulttuurin avulla, vanhojen ja uusien ilmiöiden kautta: taiteesta ruokakulttuuriin, liikunnasta oman kaupungin löytöretkeilyyn.

Tavoite: Turku 800 vahvistaa myönteistä ilmapiiriä kaupungissa ja kannustaa hyviin tekoihin kanssakaupunkilaisille.

Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitteita:

y Luodaan juhlavuoteen erilaisia, pieniä ja suuria kokemuksia ja juhlahetkiä, jotka yhdistävät kaupunkilaisia sekä muualta juhlaan osallistuvia.

y Juhlavuosi toimii alustana kampanjoille, joilla innostetaan mm. hymyilemään vastaantulijoille ja tekemään hyviä tekoja kanssakaupunkilaisille.

y Tehdään juhlasta pysyvä ajattelutapa – mitä juhlimme 2030?

5. ALATEEMA: Keitaiden kaupunki

Vahvistetaan ja juhlitaan kaupungin pieniä ja suuria, henkilökohtaisia ja jaettuja keitaita puistoista kirjastoihin, jokirannasta terasseihin, lähimetsästä omaan pihaan tai parvekkeeseen. Kehitetään kaupunkia aktiivisen kaupunkilaisuuden tilaksi ja edistetään yhdessä sen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta.

Tavoite: Turku 800 lisää kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa, kehittää kaupunkia aktiivisen kaupunkilaisuuden tilaksi sekä lisää sen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta.

Esimerkkejä tavoista toteuttaa tavoitteita:

y Innostetaan kaupunkilaiset esittelemään omat kaupunkitilan keitaansa kanssakaupunkilaisille sekä vierailijoille.

y Juhlavuosi tarjoaa alustan tutustua uusiin keitaisiin omassa kaupungissa, vierailla eri kaupunginosissa ja osallistua niiden juhlahetkiin.

y Kehitetään ja rakennetaan uusia pysyviä tai väliaikaisia kaupunkitilan keitaita.

4.5 Juhlavuoden henki ja tunnelma

Kevään työpajoissa ja keskusteluissa koottiin ajatuksia myös siitä, millaisin arvoin tai ehkäpä pikemminkin millaisessa tunnelmassa juhlavuotta haluttaisiin viettää. Alla olevaan sanamereen on koottu eniten esiin nousseita ja pidetyimpiä sanoja, jotka kuvailevat toivotun kaltaista juhlavuositunnelmaa. Esimerkiksi iloisuus ja myönteisyys ovat korostuneet vahvasti.

Kun huomioidaan konseptin keskeiset elementit, juhlavuoden tunnelmaa kuvas tavat pääsanat ovat uutta luova, utelias, yhteinen, innostava, iloinen, lämmin ja häpeilemättömästi vanha.

Ihmiseen keskittyvä

Utelias

Kansainvälinen

Toiveikas

Itseironinen

Juhlavuoden tunnelmaa kuvastavat pääsanat ovat uutta luova, utelias, yhteinen, innostava, iloinen, lämmin ja häpeilemättömästi vanha.

Moniääninen

Rohkea

Lämmin Uutta luova

Pohjoismainen

Luottava

Ylpeä

Kerroksellinen

Empaattinen

Kupliva

Kutsuva

Koskettava

Innostava

Ystävällinen

Aito

Merellinen

Yhteinen lloinen

Positiivinen

Värikäs

Viisas

Sydämellinen

Arvokas

Rennon juhlallinen

Häpeilemättömästi vanha

Avoin

Yllätyksellinen

Ennennäkemätön

4.6 Turku 800 -manifesti: mitä voin tehdä ensimmäisenä?

Turku, Suomen ensimmäinen kaupunki täyttää 800 vuotta 2029. Mikä on ensimmäisyyden pohjimmainen merkitys? Edistyksen henki, mahdollisuuksien näkeminen ja niihin tarttuminen.

Haluamme juhlia ensimmäisyyksiä ja kutsumme sinut mukaan. Ehkä juuresi ovat Turun maaperässä sukupolvien ajalta. Ehkä muutit Turkuun eilen. Ehkä neitsytmatkasi Turkuun on vielä tekemättä. Hetkellinen turkulaisuus on yhtä arvokasta kuin ikiaikainen.

Kukaan ei voi sanoa, että oma suku olisi alun perin Turusta, vaan Turkuun on aina tullut ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Oikeassa kaupungissa kaupunkilaisuutta ei mitata sillä, missä olet syntynyt tai mitä kieltä puhut.

Turussa kasvaa paljon sitä, mitä nyt kutsumme pohjoismaisuudeksi. Kirkko ja yliopisto rakensivat pohjan ymmärryksen ja hyvän elämän yhteiskunnalle. Myös avoimuudelle ja uteliaisuudelle. Tätä vaalimme.

Turku on aina ollut uusien ilmiöiden koti ja välittäjä. On kutkuttavaa ajatella, mitä uusia ensimmäisyyksiä Turun sylissä seuraavien 800 vuoden aikana syntyy.

Juhlavuosi haluaa antaa lahjan Turulle ja koko Suomelle, kaupunkikulttuurille; luoda ensimmäisyydestä kehotuksen tehdä. Niin että jokainen kaupunkilainen haluaa kysyä: ”Mitä minä voin tehdä ensimmäisenä?”. Sillä jos kukaan ei tee ensimmäisenä, mitään uutta ei synny – ei kaupunkeja tai mitään muutakaan hyvää, kaunista, jännittävää ja innostavaa. Ensimmäisyys, lämpö ja avoimuus avaavat portteja myös maailmaan. Tukholmaan, Tallinnaan, merten taa.

Juhlavuosi on yhtä lailla tulevaisuusvuosi kuin menneisyysvuosi. Se lataa Turkuun ajatuksia ja energiaa mennä eteenpäin. Ja ikiaikaista kestävyyttä, joka saa voimansa kaupunkilaisista ja yhdessä tekemisestä. Kaupunkilaisuudesta puhuminen on nyt erityisen ajankohtaista – Turku haluaa liputtaa ja vetää keskustelua.

Kohti vuotta 2029 ja sen yli juhlimme ensimmäisyyksiä ilolla: se on valtava voima, meidän pääomaamme.

Juhlimme yhdessä pörriäisen, pormestarin ja juuri Turkuun muuttaneen tai käymään tulleen kanssa. Sinun kanssasi.

Mitä sinä teet ensimmäisenä?

5 Juhlavuoden tavoitteet ja vaikuttavuus

5.1 Tutkittua tietoa juhlavuoden tuloksista

Kuten Turku 2011:n ja Suomi 100:n esimerkit osoittavat, vastaavilla vuosilla on erittäin merkittävä vaikutuspotentiaali. Koska Turun juhlavuosi rahoitetaan pääasiassa julkisin varoin, on erityisen tärkeää määritellä sille selkeät tavoitteet mittareineen sekä seurata tavoitteiden toteutumista lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Juhlavuoden vaikutusten selvittämiseksi ja tutkimiseksi laaditaankin monen toimijan yhteistyöhön perustuva Turku 800 -seuranta- ja arviointiohjelma.

Tässä hankesuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita tarkennetaan vielä valmistelutyön edetessä ja yhteistyössä esimerkiksi kaupungin eri palvelukokonaisuuksien kanssa. Mittarit määritellään loppuvuoden 2025 aikana, ja niiden lähtötasotieto pyritään kokoamaan vuoden 2024 tilanteesta mahdollisuuksien mukaan.

Juhlavuoden odotettavissa olevat vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja välillisiin sekä koviin ja

pehmeisiin, ja niiden mittaamisessa käytetään sekä kvantitatiivisia selvityksiä että kvalitatiivisia tutkimuksia.

Oma kokonaisuutensa ovat juhlavuoden pitkäaikaisia vaikutuksia syvällisemmin arvioivat tutkimukset, jotka voivat käsitellä esimerkiksi juhlavuoden laajan osallisuuden vaikutuksia segregaatioon. Tutkimuskokonaisuuden suunnittelu käynnistyy alkuvuonna 2026 järjestettävällä seminaarilla, johon kutsutaan eri yliopistoista ja tutkimusyhteisöistä asiasta kiinnostuneet tahot, ja jossa pohditaan erilaisia näkökulmia juhlavuoden vaikutusten tutkimiseen sekä kartoitetaan eri toimijoita kiinnostavat näkökulmat.

Mittarit puolestaan voidaan jakaa kolmeen koriin tiedonkeruumenetelmien perusteella: y eri lähteistä koottava numeerinen data y erilaiset imago- ja mielikuvakyselyt sekä muut haastattelututkimukset, jotka perustuvat ihmisten kokemuksiin

y Turun kaupungin jo toteuttamat tai tilaamat kyselyt

Turun kaupungin

investointi Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen tuotti lähes 15-kertaisen aluetaloudellisen vaikutuksen

Varsinais-Suomeen.

Pyrkimyksenä on tunnistaa ja hyödyntää mittareissa mahdollisimman paljon jo tehtäviä kyselyitä ja olemassa olevia tietolähteitä. Loppuvuoden 2025 aikana selviää myös, mikäli näiden lisäksi tarvitaan myös muita, uusia selvityksiä. Mittareiden määrittelyn yhteydessä valitaan myös sopivat mittarit valmisteluvuosien aikana tehtävään seurantaan.

Vuoden 2029 välittömät tulokset julkaistaan kevään 2030 aikana Turku 800 -loppuraportissa. Juhlavuoden vaikutuksia syvemmin arvioiva tutkimuskokonaisuus valmistuu aikavälillä 2030–2035 näkökulmasta ja aiheesta riippuen.

5.2 Turku 800 tukee ja toteuttaa pormestariohjelmaa

Juhlavuosi on investointi kaupungin tulevaisuuteen ja kaupunkilaisiin ja se tukee ja toteuttaa lähes läpileikkaavasti uutta pormestariohjelmaa. Molempia yhdistää muun muassa ihmiskeskeisyys ja inhimillisyyden korostaminen sekä pyrkimys vahvistaa inkluusiota ja kaikkien kokemusta turkulaisuudesta. Se, että hyvin samankaltaiset elementit ovat nousseet vahvasti esiin näissä rinnakkaisissa, samanaikaisissa prosesseissa –juhlavuosikonseptissa ja pormestariohjelmassa – vahvistaa tavoitteiden kummunneen turkulaisten odotuksista sekä Turun kehityksen ja kestävyyden kannalta keskeisistä teemoista.

Juhlavuosi tarjoaakin erinomaisen mahdollisuuden sitouttaa kaupunkilaiset mukaan myös pormestariohjelman toteuttamiseen.

Juhlavuoden teemoista johdettavat tavoitteet voidaan jakaa hyvinvoinnin, elinvoiman ja kaupunkiympäristön kokonaisuuksiin. Lisäksi juhlavuodella on yleisiä tavoitteita, jotka liittyvät laajaan osallistumiseen, yhteistyön ja yhdessä tekemisen lisäämiseen sekä aluetaloudellisiin vaikutuksiin.

5.3 Aluetaloudelliset

vaikutukset voivat tuoda kaupungin investoinnin

moninkertaisena takaisin

Juhlavuoden lopullinen vaikuttavuus riippuu monista tekijöistä, ensisijaisesti juhlavuoden budjetista. Ohjelmasisältöjen laadulla ja määrällä sekä viestintä- ja markkinointitoimilla on lähes suora vaikutus esimerkiksi kaupunkilaisten osallistumisvolyymiin, Turkuun juhlavuoden avulla saatavien matkustajien määrään sekä aluetaloudellisten vaikutusten suuruuteen.

Turun kauppakorkeakoulun tekemän selvityksen mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aluetaloudelliset vaikutukset olivat 260 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 3300 henkilötyövuotta, mikä tavoitettiin 167 hankkeella, 8000 tapahtumalla ja 2,2 miljoonalla osallistumisella. Turku 2011 -säätiön kautta kulttuuripääkaupunkivuoteen kanavoidun rahoituksen määrä oli 38,9 miljoonaa euroa taloudellisen kokonaisvolyymin ollessa noin 55 miljoonaa euroa. Tästä Turun kaupungin rahoitusosuus oli 17,8 miljoonaa euroa. Voidaan siis sanoa, että Turun kaupungin investointi Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen tuotti lähes 15-kertaisen aluetaloudellisen vaikutuksen Varsinais-Suomeen. Koko säätiön kautta kanavoitunut rahoitus puolestaan generoi lähes seitsenkertaiset aluetaloudelliset vaikutukset.

Aluetaloudellisten vaikutusten muodostumista ei kuitenkaan voida pitää itsestään selvänä eivätkä ne generoidu lineaarisesti, samassa suhteessa verrattuna tehtyyn panokseen. Aluetaloudellisten vaikutusten toteutuminen edellyttää kriittisen minimitason täyttymistä viestintätoimissa ja ohjelmasisällöissä eli niiden toteutuminen riippuu muun muassa käytettävissä olevasta budjetista.

5.4 Juhlavuoden tavoitteet

Juhlavuoden tavoitteet on alla jaettu neljään ryhmään. Osa tavoitteista sopisi useammankin otsikon alle, mutta alla on haluttu hahmottaa myös tavoitteiden linkittymistä pormestariohjelman vastaaviin tavoitekohtiin.

Juhlavuoden tavoitteet liittyen hyvinvointiin

y Turku 800 vahvistaa aktiivista kaupunkilaisuutta ja kaupungin kestävyyttä.

y Turku 800 vahvistaa kaupungissa asuvien kokemusta omasta turkulaisuudesta ja aktiivisesta kaupunkilaisuudesta.

y Turku 800 lisää yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä kaupungissa.

y Turku 800 edistää myönteistä ilmapiiriä kaupungissa ja kannustaa hyviin tekoihin kanssakaupunkilaisille.

y Turku 800 lisää inkluusiota.

– Pormestariohjelman luku 2: Hyvinvoivat ja yhdenvertaiset turkulaiset

– Pormestariohjelman luku 3: Turku lisää alueellista tasavertaisuutta ja purkaa segregaatiota

Juhlavuoden tavoitteet liittyen elinvoimaan

y Turku 800 vahvistaa kaupungin elinvoimaa tekemällä ensimmäisyyden kulttuurista eli uuden luomisesta ja uudenlaisesta ajattelusta aiempaa vahvemmin ja sanoitetummin turkulaisen tekemisen tavan.

y Turku 800 lisää kiinnostusta ja ymmärrystä kaupungin historiasta, innostaa jatkuvaan oppimiseen ja edistää tieteen ja tutkitun tiedon arvostusta.

y Turku 800 vahvistaa turkulaista kaupunkikulttuuria.

y Turku 800 edistää elävää kaksikielisyyttä, vahvistaa seudullista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä luo edellytyksiä uusille ensimmäisyyksille.

y Turku 800 vahvistaa Turun imagoa ja näkyvyyttä.

y Turku 800 lisää kotimaan sekä Tukholman alueen matkailua Turkuun.

– Pormestariohjelman luku 4: Koulutus, osaaminen ja työllisyys vievät uudelle vuosisadalle

– Pormestariohjelman luku 7: Vetovoimainen ja kansainvälinen Turku

Juhlavuoden tavoitteet liittyen kaupunkiympäristöön

y Turku 800 tukee osaltaan Turun ilmastotavoitteita, edistää luonnon monimuotoisuutta sekä vahvistaa kaupunkilaisten luontosuhdetta ja merellisyyden kokemusta.

y Turku 800 lisää kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

y Turku 800 kehittää kaupunkia aktiivisen kaupunkilaisuuden tilaksi.

– Pormestariohjelman luku 6: Kunnianhimoinen ilmasto- ja luontokaupunki Turku

– Pormestariohjelman luku 7: Vetovoimainen ja kansainvälinen Turku

Juhlavuoden yleiset tavoitteet

y Turku 800 tuottaa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.

– Pormestariohjelman luku 1: Talous

y Turku 800:sta tulee ihmiset laajasti mukaan innostava ilmiö.

y Turku 800 vahvistaa erilaisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia hankerahoituksen avulla.

y Turku 800 vahvistaa yhdessä tekemistä ja yhteistyötä eri tasoilla, muun muassa kaupunkilaisten sekä turkulaisten toimijoiden kesken, seudullisella ja kansallisella tasolla sekä kansainvälisesti erityisesti Tukholman kanssa.

– Pormestariohjelman luku 2: Hyvinvoivat ja yhdenvertaiset turkulaiset

– Pormestariohjelman luku 7: Vetovoimainen ja kansainvälinen Turku

Kuva: Pasi Leino

6 Turku 800 -ohjelma

6.1 Juhlavuosi konkretisoituu

ohjelmassa

Juhlavuotta ja sen tavoitteita toteutetaan koko vuoden mittaisella ohjelmalla sekä viestinnällä ja markkinoinnilla. Ohjelma koostuu monenlaisista hankkeista, kampanjoista, tapahtumista, juhlapäätöksistä, lahjoista ja juhlavuositeoista.

Turku 800 on kaikkien yhteiskunta-alojen juhlavuosi, minkä toivotaan näkyvän ohjelmassa. Taide, tiede sekä kaupunkikulttuuri laajasti ymmärrettynä ovat kuitenkin epäilemättä ohjelmassa vahvimmin edustettuina silloinkin, kun niiden kautta ilmaistut tai käsitellyt aiheet koskettavat myös muita aloja.

Ohjelman toteuttajia voivat olla laajasti eri toimijat ja hanketyypistä riippuen myös yksityishenkilöt. Mukaan halutaan innostaa niin ammattitoimijat ja -organisaatiot kuin harrastajat; järjestöt, yritykset, julkinen sektori sekä yksittäiset henkilöt kaikista ikäluokista antamaan oma panoksensa ja osallistumaan tähän ainutkertaiseen ja historialliseen, yhteiseen vuoteen – rakkaudesta Turkuun.

Ohjelman toteuttajat voivat tulla mistä vain, myös Turun ulkopuolelta tai ulkomailta edellyttäen, että ohjelman valintakriteerit toteutuvat. Yleisötapahtumien sekä rahoitettavien hankkeiden päävastuutahojen täytyy olla oikeushenkilöitä. Juhlavuosiorganisaatio toteuttaa ja vastaa itse mahdollisimman harvoista hankkeista ja vain silloin, jos ulkoisia vaihtoehtoja ei ole.

Ohjelmaa toteutetaan pääasiassa Turussa, mahdollisimman laajasti eri kaupunginosissa ja miljöissä. Ohjelma voi levitä myös naapurikuntiin ja -kaupunkeihin, ja lisäksi tavoitteena ja toiveena on, että Turun juhlavuosi näkyy ympäri Suomea esimerkiksi paikallisten kulttuuritoimijoiden omassa ohjelmatarjonnassa. Kansainvälisesti ohjelmayhteistyössä keskitytään ensisijaisesti ja maltillisesti Tukholmaan, muutoin kansainvälisessä yhteistyössä lähdetään pitkälti eri toimijoiden luontaisista yhteistyökumppanuuksista. Osa ohjelmasta pyritään toteuttamaan virtuaalisessa muodossa ja siten mahdollistamaan sen laajempi levitys.

6.2 Monipuolinen kokonaisuus

mahdollistaa monien osallistumisen

Turku 800 -ohjelmasta pyritään rakentamaan monipuolinen kokonaisuus, joka mahdollistaa kaupunkilaisten laajan osallistumisen juhlavuoteen tekijöinä ja kokijoina. Ohjelman kokonaisvolyymia on mahdoton ennakoida etukäteen, sillä hankkeiden määrä riippuu pitkälti siitä, miten eri toimijat ja turkulaiset innostuvat valmisteluvuosien aikana juhlavuodesta.

Juhlavuositekojen myötä tekijöiden ja yksittäisten hankkeiden määrä voi kasvaa suureksikin, toisaalta rahoitusmahdollisuuksien rajallisuus saattaa karsia isompien juhlavuosihankkeiden määrää. Vertailun vuoksi todettakoon, että Turku 2011:n avoimeen hankehakuun tuli aikoinaan reilu 1000 hakemusta ja Suomi 100:n hankehakuun yli 5000.

Laaja osallistuminen juhlavuoteen tekijänä tai kokijana on keskeinen tavoite, jotta kaikki kaupunkilaiset voivat kokea juhlavuoden omakseen. Alustan tarjoaminen kaupunkilaisten juhlavuositeoille on tärkeä osa tämän tavoitteen toteuttamista. Toisaalta ohjelmasta täytyy löytyä riittävästi korkeatasoisia, vuotta profiloivia hankkeita, jotka houkuttelevat kokemaan juhlavuotta kauempaakin ja tarjoavat mieleenpainuvia elämyksiä niin turkulaisille kuin kaupungissa kävijöillekin.

Päätapahtumat. Päätapahtumilla tarkoitetaan juhlavuotta profiloivia ja rytmittäviä tapahtumahetkiä tai muita valtakunnallisen ja jopa kansainvälisen huomiokynnyksen ylittäviä ohjelmahankkeita kuten esimerkiksi suurnäyttelyitä. Päätapahtumia pyritään toteuttamaan vuonna 2029 kolmesta kuuteen. Luontevia ajankohtia vuotta rytmittäville päätapahtumille tai paremminkin tapahtumakokonaisuuksille ovat ainakin seuraavat viikonloput:

y 20.–21.1.2029 (paavin bullan allekirjoituspäivä oli 23.1.1229, joka vuonna 2029 on tiistai);

y 16.–17.6.2029 (kunnioittaen aiempien juhlavuosien keskeistä juhlapäivää 18.6., joka on vuonna 2029 maanantai) sekä

y 15.–16.9.2029 (sunnuntai 16.9. on Turun päivä).

Juhlavuoden erityishankkeet. Monet toimijat valmistelevat jo nyt erilaisia hankkeita erityisesti juhlavuotta varten. Kyse voi olla esimerkiksi tutkimushankkeista, julkaisuista, erilaisista esityksistä ja teoksista, tapahtumista, dokumenteista, näyttelyistä, kehittämishankkeista, kampanjoista ja yhteisöhankkeista. Osa näistä edellyttää juhlavuosirahoitusta voidakseen toteutua, osa toteutuu toimijan omalla tai muulla ulkopuolisella rahoituksella.

Perustoiminta mukaan juhlavuositvistillä.

On tärkeää, että Turku 800 -ohjelmasta välittyy juhlavuoden erityisyys ja ainutkertaisuus. Ohjelma ei siksi voi sisältää perustoimintaa sellaisena kuin se toteutuu säännöllisesti muinakin vuosina, mutta mikäli tekemiseen liittyy vuonna 2029 jokin juhlavuosierityisyys, on sen liittäminen ohjelmaan mahdollista ja erittäin toivottavaakin. Näin esimerkiksi vuosittain toistuvien tapahtumien ja festivaalien kohdalla.

Jo nyt on tunnistettavissa, että monilla toimijoilla, kuten esimerkiksi Turun kaupungilla ja Turun yliopistolla, on valmisteilla tai heidän perustoimintaansa kuuluu sellaisia hankkeita ja toimintoja, jotka sopivat sisällöiltään erittäin hyvin juhlavuoden teemoihin ja tavoitteisiin. Myös tällaisia toimintoja ja hankkeita voidaan liittää Turku 800 -ohjelmasateenvarjon alle silloin, kun niistä löytyy temaattinen yhteys juhlavuoteen sekä ajankohdallinen sopivuus. Näin voidaan vahvistaa juhlavuosikokonaisuutta sekä eri toimijoiden yhteistyötä.

Lahjat ja juhlavuositeot. Lahjat kuuluvat syntymäpäiviin, ja nähtäväksi jää, mitä lahjoja Turku saa ja antaa. Lahjoilla ja juhlavuositeoilla viitataan tässä myös erilaisiin hyviin tekoihin, joita eri toimijat mutta myös yksityishenkilöt voivat tehdä juhlavuonna ja ilmoittaa ne mukaan juhlavuoden ohjelmaan. Kyse voi olla esimerkiksi talkoista tai muista hyvistä teoista, joita kaupunkilaiset voivat antaa lahjana Turulle ja kanssakaupunkilaisille.

Juhlavuositeoilla voidaan parhaimmillaan synnyttää merkittävä hyvien tekojen aalto, jolla luodaan parempaa ilmapiiriä ja lisätään kaupungin viihtyisyyttä tekojen kohdistuessa kaupunkiympäristöön tai kaupunkilaisiin.

Juhlapäätökset. Arvokkaan juhlan kunniaksi tehdään usein juhlapäätöksiä, näin varmasti tapahtuu myös vuonna 2029 eri tasoilla.

Päätapahtumat Juhlapäätökset

Perustoiminnan

nivominen Turku 800 -ohjelmaan

6.3 Ohjelman erityisyys varmistetaan rahoituksella

Lahjat ja juhlavuositeot

Juhlavuosiohjelmasta osa on mahdollista toteuttaa toimijoiden omalla tai muualta hankkimalla rahoituksella, ja juhlavuositekojen kohdalla kyse on pitkälti kaupunkilaisten lahjoista Turulle ja kanssakaupunkilaisille; hyvistä teoista ja esimerkiksi omasta ajasta.

Vuodelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin ohjelmaan kohdistettavaa Turku 800 -rahoitusta, jolla mahdollistetaan sellaisten erityisten juhlavuosihankkeiden toteutuminen, joiden merkitys juhlavuoden tavoitteiden ja teemojen toteuttamisessa on erityisen suuri. Rahoitus on ensisijaisesti aina osarahoitusta, joskin joidenkin päätapahtumien kohdalla voi tarvetta olla myös kokonaisrahoitukselle.

Rahoituksesta ja sen suuruudesta päätettäessä merkittävä arviointikriteeri liittyy hankkeen vaikuttavuuteen suhteessa juhlavuoden tavoitteisiin. Yksi vaikuttava tekijä on hankkeen saavutettavuus suurelle yleisölle. Juhlavuoden lähtökohtana on mahdollistaa yhteiset kokemukset mahdollisimman monille, ja joissain tapauksissa Turku 800 -rahoituksella voidaan vähentää tarvetta esimerkiksi lipputuloille ja siten tehdä kokemuksesta saavutettavampi.

Juhlavuoden ohjelmaan liittyy odotuksia, jotka perustuvat usein johonkin kulttuuripääkaupunkivuonna koettuun – ovathan kokemukset ja muistot Turku 2011 -vuodesta monilla vielä vahvasti mielessä. Käytettävissä oleva Turku 800 -budjetti ei kuitenkaan mahdollista juurikaan tämänkaltaisia tapahtumia johtuen niiden kustannustasosta. Esimerkiksi kulttuuripääkaupunkivuoden

Juhlavuoden erityishankkeet

Aurajoella toteutetun avajaisesityksen Tällä puolen, tuolla puolen kustannukset vuonna 2011 noin 500 000 euroa, ja Logomossa ihmisiä ihastuttaneen Tuli on irti -näyttelyn puolestaan 1,8 miljoonaa euroa, josta osan kattoivat lipputulot. Yleisen kustannustason merkittävän nousun takia näiden esimerkkihankkeiden nykyinen kustannustaso olisi huomattavasti suurempi.

Esimerkki esitetyn juhlavuosibudjetin ohjelmarahoituksen jakaantumisesta erilaisiin hanketyyppeihin:

2–3 päätapahtumaa tai -hanketta à 200 000 – 800 000 € 1,4 M€ Esimerkiksi yksi spektaakkelimainen kaupunkitapahtuma sekä pari pienempää tapahtumakokonaisuutta.

10–20 keski- ja suurikokoisen hankkeen osarahoitus

à 40 000 – 400 000 € 1,4 M€

Esimerkiksi kaupunkilaisuuden vahvistamiseen liittyvä yhteistyöhanke suomalaisten ja pohjoismaisten kumppanikaupunkien kanssa tai näyttely- tai tutkimushankkeen osarahoitus.

10–20 pienempää osarahoitusta juhlavuosierityisyyden varmistamiseksi à 5 000 – 40 000 € 0,3 M€

Esimerkiksi naapurustojen yhteisöllisyyttä vahvistavan hankkeen tukeminen.

50–100 juhlavuosiboostia à 200 – 5 000 € 0,1 M€

Esimerkiksi korttelin oman Turku 800 -juhlan järjestämistä tukeva avustus.

Yhteensä 3,2 M€

6.4 Kaikille yhdenvertainen avoin hankehaku

Ohjelmaehdotukset kutsutaan mukaan yhden, kaikille avoimen ja kaikille yhdenvertaisen kanavan kautta. Avoin hankehaku järjestetään hyödyntäen hakujärjestelmää, joka nopeuttaa merkittävästi hakemusten käsittelyä. Järjestelmä muodostaa automaattisesti hankkeista tietokannan, jota voidaan hyödyntää myös esimerkiksi viestinnässä sekä juhlavuoden vaikutusten arvioinnissa. Saman järjestelmän kautta vastaanotetaan hankkeista tarvittaessa myös väliraportit ja loppuraportit.

Kaikille samanlainen ja yhdenvertainen, mahdollisimman läpinäkyvä prosessi on vastaavissa ohjelmahauissa erittäin tärkeää, jotta varmistetaan oikeudenmukainen prosessi ja jotta se kokemus välittyy myös hakijoille. Koska osa hanke-ehdotusten tekijöistä hakee myös rahoitusta, on niissä tapauksissa erityisen tärkeää, että valinnat ja päätökset rahoituksista tehdään selvien arviointikriteerien perusteella. Suurimpien rahoitushakemusten kohdalla arvioinnissa käytetään apuna myös ulkopuolisia, anonyymeinä pysyviä asiantuntijoita.

Lähtökohtana on se, että kaikki hankkeet, joissa toteutuvat seuraavat kriteerit, liitetään ohjelmaan:

y Hankkeessa toteutuu juhlavuosierityisyys, ts. kyse ei ole samanlaisena muulloinkin toistuvasta perustoiminnasta.

y Hankkeessa toteutuu jollain tasolla ensimmäisyys; kyse voi olla esimerkiksi uudenlaisesta ajattelusta ja tekemisen tavasta.

y Hanke toteuttaa mielellään myös vähintään yhtä muuta juhlavuoden teemoista ja tavoitteista ja on juhlavuoden arvojen mukainen.

y Hanke toteutuu tai huipentuu vuonna 2029.

y Hanke on lakien ja hyvien tapojen mukainen.

Rahoituksen myöntämisen lisäkriteereitä ovat muun muassa:

y Hankkeen päävastuutaho on oikeushenkilö, jonka lakisääteiset velvoitteet on asianmukaisesti hoidettu.

y Hankkeessa tehdään yhteistyötä vähintään yhden muun toimijan kanssa.

y Rahoitusta ei myönnetä perustoimintaan eikä korvaamaan toimijan perusrahoitusta.

Joissakin tapauksissa suuruudeltaan hyvin pienet avustukset, jotka kohdistuvat esimerkiksi naapurustojen toimintaan, voidaan myöntää myös työryhmälle tai luonnolliselle henkilölle.

6.5 Miksi hakea mukaan Turku 800 -ohjelmaan?

Juhlavuosiohjelmaan liitettävät hankkeet ovat osa viestinnällistä ja ainutkertaista Turku 800 -kokonaisuutta. Juhlavuoden hankkeet saavat käyttöönsä erityisen version Turku 800 -tunnuksesta sekä näkyvät juhlavuoden viestinnässä ja markkinoinnissa. Juhlavuosiorganisaatio yhdistää samantyyppisten hankkeiden toteuttajia toisiinsa tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia vaikuttavuuden vahvistamiseksi, ja esimerkiksi turvallisuuteen liittyvään suunnitteluun on mahdollista saada apua juhlavuositiimiltä.

Turku 800 -ohjelmaan liittyminen tarjoaa mahdollisuuden olla osa historiallista, yhteistä juhlaa, mutta myös vaikuttaa Turun tulevaisuuteen ja sen kehittymiseen vieläkin paremmaksi kaupungiksi. Juhlavuoden ohjelmarahoitus mahdollistaa joidenkin sellaisten hankkeiden toteutuksen, jotka eivät muuten olisi mahdollisia ja jotka toteuttavat juhlavuoden tavoitteita erityisen merkittävällä tavalla.

Turku 800 -ohjelmaan liittyminen tarjoaa mahdollisuuden olla osa historiallista, yhteistä juhlaa, mutta myös vaikuttaa Turun tulevaisuuteen ja sen kehittymiseen vieläkin paremmaksi kaupungiksi.

Juhlavuositeot puolestaan tarjoavat kevyen ja matalan kynnyksen tavan antaa lahja kaupungille ja kanssakaupunkilaisille tekemällä hyviä tekoja, joilla parannetaan kaupunkitilaa, kaupungin ilmapiiriä ja viihtyisyyttä sekä ilahdutetaan muita asukkaita. Myös kaikki juhlavuositeon tekijät saavat juhlavuoden jälkeen kunniakirjan, jossa kerrotaan osallistumisesta Turun suuren vuoden toteuttamiseen.

7 Enemmän kuin yksi vuosi

7.1 Käynnistymässä juhla- ja muistovuosien ketju

Vuonna 2026 käynnistyy Turkuun merkittävällä tavalla liittyvien, valtakunnallisesti huomioitavien juhla- ja muistovuosien sarja. Tuolloin tuomiokapituli viettää sivistyksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon valtakunnallista 750-vuotisjuhlavuotta teemalla Sydämen sivistystä 750 vuotta. Vuonna 1276 perustetulla Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulilla on ollut keskeinen rooli Turun tarinassa.

Samana vuonna juhlitaan Suomen ensimmäisen koulun, Turun katedraalikoulun 750-vuotisjuhlaa. Sekä tuomiokapitulin että Katedralskolanin juhlavuosista pyritään rakentamaan sekä tarinallinen että toiminnallinen yhteys ja jatkumo Turun 800-vuotisjuhlavuoteen esimerkiksi jonkin vuonna 2026 käynnistyvän hankkeen kautta. Vuonna 2027 puolestaan vietetään Turun palon 200-vuotismuistovuotta. Turun kaupungin lähes kokonaan 4.–5.9.1827 tuhonnut palo oli tapahtumana dramaattinen ja vaikutuksiltaan mullistava. Suomen ja Pohjoismaiden historian suurimman kaupunkipalon tuloksena kaupunki rakennettiin uudelleen Carl Ludvig Engelin laatiman ruutukaavan mukaan, mikä myöhemmin vaikutti myös monien muiden suomalaisten kaupunkien asemakaavoitukseen. Palo vaikutti vahvasti myös suomalaisen palolaitostoiminnan kehittymiseen – Turun VPK perustettiin 1838.

7.2 Tavoitteena pitkäaikaiset vaikutukset

Turun 800-vuotisjuhlan kohdalla vuosi 2029 on luonnollisesti valmistelun ja toteutuksen keskiössä. Kyse ei kuitenkaan ole vain yhdestä vuodesta, vaan lähtökohtana on myös pitkäaikaisten vaikutusten synnyttäminen. Siksi on tärkeää pohtia jo etukäteen sitä, miten juhlavuoden perinnöstä huolehditaan esimerkiksi jatkamalla kehitettyjen, testattujen ja hyviksi todettujen uusien käytäntöjen ja hankkeiden toimintaa.

Kun tavoitteena on synnyttää juhlavuoden siivittämänä myös pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi kehittämis- ja tutkimushankkeiden avulla, tarkoittaa se sitä, että tuloksiin pääseminen vaatii joidenkin hankkeiden kohdalla aikaa enemmän kuin yhden vuoden. Erityisesti kaupunkilaisuuden vahvistamiseen liittyvät toimet käynnistetään siksi osin jo vuoden 2027 aikana. Turun palon muistovuosi sopii symbolisesti hyvin "uuden", tulevaisuuden kaupunkilaisuuden kehittämisen käynnistämiseen – ryhdyttiinhän Turkuakin rakentamaan uudelleen palon jälkeen. Turun palon muistovuotta vietetään toki myös aivan itsenäisenä, erityisenä tapahtumakokonaisuutena.

Kuva: Jussi Vierimaa

7.3 Hyvillä juhlilla on aina etkot...

Kaupunkilaisuuden vahvistamiseen liittyvien toimien käynnistyessä jo 2027 ei vuotta 2028 suinkaan haluta jättää väliin, vaan siitä rakennetaan juhlien etkot-vuosi. Kaupunkikulttuurin ensimmäisyyksien juhlavuosi 2028 nostaa esiin ja juhlistaa sellaisia ilmiöitä, jotka ovat saapuneet Suomeen Turun kautta ja joiden voidaan katsoa viettävän jonkinlaista juhlavuottaan 2028. Näin voidaan esitellä Turun vanhoja ensimmäisyyksiä tavalla, joka kuitenkin sitoo ne vahvasti tämän päivän elävään kaupunkikulttuuriin.

Vuonna 2028 juhlitaan esimerkiksi:

Suomalaisen kahvilakulttuurin 285-vuotisjuhlaa: Ensimmäinen kahvihuone perustettiin Turkuun vuonna 1743 säämiskäntekijä Wilhelm Petter Gelhardin saatua maistraatilta luvan kahvihuoneen perustamiseen sekä viinin myyntiin Eteläkortteli 612:ssa. Suomalaisen kahvilakulttuurin juhla innostaa tämän kaupunkilaisuuteen olennaisesti liittyvän ilmiön juhlistamiseen vaikkapa erityisillä teemakampanjoilla.

Syreenien 300-vuotisjuhlaa Suomessa: Turkulainen apteekkari Jonas Synnerberg toi ensimmäisen pihasyreenin omaan lääkekasvitarhaansa nykyisen Radisson Blu -hotellin tontille vuonna 1728 Tukholmasta. Yhdistettynä kaupunkilaisten Turku 800 -ideointitapahtumassa tammikuussa 2025 esittämään toiveeseen siitä, että Turkuun saataisiin lisää syreenejä, järjestetään Turussa ja laajemminkin Suomessa vuosina 2028–2029 syreenien istutuskampanja molempien juhlavuosien kunniaksi.

Vuonna 2028 muita juhlanaiheita ovat mm:

y Suomen ensimmäisen hotellirakennuksen valmistumisen 150-vuotisjuhlavuosi

y Ensimmäisen funkkisrakennuksen

100-vuotisjuhlavuosi

y Engelin asemakaavan 200-vuotisjuhlavuosi

y Kasvitieteellisten puutarhojen

350-vuotisjuhlavuosi

y Suomen vapaapalokuntatoiminnan ja Turun

VPK:n 190-vuotisjuhlavuosi

y Suomen vanhimman teatterirakennuksen (ÅST)

190-vuotisjuhlavuosi

Etkot-vuoden toteutus perustuu ennen kaikkea viestintäkampanjoihin sekä laajaan yhteistyöhön muun muassa elinkeinoelämän kanssa.

7.4 …ja jatkot – mitä jää jäljelle 2030?

Vuoden 2030 ensimmäisen puolen vuoden aikana kootaan juhlavuoden välittömistä ja nopean aikavälin tuloksista loppuraportti. Lisäksi tavoitteena on huolehtia siitä, että parhaat uusista, juhlavuonna testatuista käytännöistä ja hankkeista voisivat jatkaa toimintaansa. Tapoja ja mahdollisia rahoituslähteitä onnistuneimpien mallien ja kokeilujen vakiinnuttamiselle valmistellaan tulevina vuosina jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2030.

Koska erilaisilla juhlilla ja juhlavuosilla on kaupungeissa tärkeä rooli, on myös väläytelty ajatusta siitä, voisiko juhlasta tulla Turkuun pysyvä ajattelutapa, ts. jatkossa haettaisiin juhlanaiheita hieman useammin kuin kaupungin juhlavuoteen perustuen 50 vuoden tai neljännesvuosisadan välein.

2027 2028 2029 2030

Turun palo 200muistovuosi

Kaupunkilaisuuden vahvistaminen eli tulevaisuuden kaupunkilaisuuden rakentaminen käynnistyy

Kaupunkikulttuurin ensimmäisyyksien juhlavuosi Turku 800 Jatkot/perintö

Ensimmäiset tulokset ja kokemukset

Kaupunkikulttuurin pöhinää, vanhojen ensimmäisyyksien esiin nosto, innostaminen uusiin

Juhlan ja uusien ilmiöiden aika

8 Kaikkien syntymäpäiväjuhla

8.1 Jokainen turkulainen on syntymäpäiväsankari

Juhlavuoden kohderyhmät ovat erittäin laajat. Käytännössä voisi melkeinpä sanoa, että kohderyhmiin kuuluvat kaikki. Pääpaino on kaikenikäisten turkulaisten ja Turussa asuvien tavoittamisessa, mutta juhlaa halutaan levittää myös naapurikuntiin sekä muualle Suomeen. Seudulliseen yhteistyöhön liittyy juhlavuoden puitteissa paljon mahdollisuuksia, joita on pohdittu naapurikuntien edustajien kanssa Turku 800 -naapurityöpajoissa. Kansainvälisesti erityisiä toimia kohdistetaan Tukholman alueeseen, mutta muuten kansainvälinen yhteistyö, näkyvyys ja matkailupotentiaali riippuvat vahvasti juhlavuoden ohjelmahankkeista ja niiden toteuttajien kansainvälisistä verkostoista.

Juhlavuoden kohderyhmät:

y Kaikki turkulaiset syntymäpäiväsankareina ja juhlan omistajina; kaikki yhteiskunnan osaalueet ja toimijat tekijöinä ja kokijoina.

y Naapureilla erityisasema; tavoitteena luoda yhteinen juhla sekä vahvistaa yhteistyötä seudun kanssa.

y Koko Suomi; miten Turun juhla näkyy muualla ja miten muut suomalaiset saadaan innostumaan vierailulle Turkuun erityisesti vuonna 2029?

y Suomen suurimmat kaupungit kutsutaan mukaan kaupunkilaisuutta vahvistavaan keskusteluun ja työhön.

y Tukholma on keskiössä kansainvälisistä kumppaneista; juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin ja vahvistaa kaupunkien välistä historiallista ja tulevaa yhteistyötä. Muut eurooppalaiset kumppanuudet muodostuvat juhlavuoteen hanke- ja toimijakohtaisesti.

y Turkuun tulevat vierailijat muualta Suomesta ja maailmalta; edellyttää korkeatasoista ohjelmaa ja hyvää, laajaa viestintää. Pääpaino matkailijaodotuksissa on kotimaasta sekä Tukholman alueelta tulevissa matkailijoissa.

8.2 Vahva viestintä on edellytys juhlavuoden onnistumiselle

Viestinnällä ja markkinoinnilla on ohjelman lisäksi keskeinen rooli onnistuneen juhlavuoden toteutuksessa. Viestinnän tehtävänä on laajojen kohderyhmien tavoittaminen ja innostaminen mukaan juhlavuoden rakentamiseen ja viettoon. Viestintä voi toimia myös työkaluna ohjelmasisältöjen tuottamiseksi esimerkiksi erilaisten kampanjoiden muodossa.

Toisaalta vahvat juhlavuositeot ja sisällöt toimivat raaka-aineena viestinnälle.

Lähtökohtana on helposti lähestyttävän, monikanavaisen ja visuaalisesti tunnistettavan viestinnän rakentaminen tavalla, joka sisältää iloa ja huumoria. Ehkäpä 800-vuotiaan Turun itsetunnolla on varaa olla myös sopivasti itseironinen, erityisesti muualla Suomessa tapahtuvassa markkinoinnissa. Visuaalinen ilme perustuu ja kuuluu samaan perheeseen kuin Turun kaupungin ilme.

Puhuttelutavoissa hyödynnetään keskeisesti syntymäpäiväsymboliikkaa lahjoineen ja päivänsankareineen, sillä se on monissa tilanteissa ja monille kohderyhmille helpommin lähestyttävä kuin virallisempi juhlavuosijargon.

Viestintää pyritään toteuttamaan mahdollisimman laajasti kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Juhlavuoden teemoista löytyy yksittäisiä sanoja ja ilmaisuja, jotka eivät ole käännettävissä ruotsiksi ja englanniksi aivan suoraan, mutta jotka on ilmaistavissa asiana hieman toisin sanoin myös muilla kielillä.

Koska juhlavuoden käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset, on ansaitulla medianäkyvyydellä tärkeä rooli juhlavuosiviestien leviämisessä niin paikallisesti, muualle Suomeen kuin myös

Puhuttelutavoissa hyödynnetään keskeisesti syntymäpäiväsymboliikkaa lahjoineen ja päivänsankareineen.

ulkomaille. Mediaa kiinnostavia näkökulmia haetaan ohjelmasisällöistä sekä turkulaisista ilmiöistä, persoonista ja tarinoista.

Yksi juhlavuoden tärkeä kohderyhmä, jolla voi olla suuri merkitys myös juhlavuoden viestinnässä, ovat turkulaiset, jotka asuvat nykyään muualla Suomessa tai ulkomailla. Tämän joukon sitouttaminen mukaan juhlavuoden lähettiläiksi käynnistyy vuonna 2026.

Juhlavuoden viestinnän valmistelu käynnistyy vuoden 2026 alussa, kun juhlavuotta toteuttavaan tiimiin on rekrytoitu viestintäpäällikkö. Tällöin laaditaan viestintästrategia sekä aloitetaan viestinnän työkalujen suunnittelu ja toteutus. Yleisömarkkinoinnin konsepti kehitetään juhlavuoden teemojen ja tavoitteiden pohjalta, kun ohjelmasisällöt hahmottuvat.

9 Organisointi ja resursointi

9.1 Turku 2029 -säätiö koordinoi

Ehdotuksena on, että juhlavuoden toteutusta koordinoi Turku 2029 -säätiö Turun kaupungin toimeksiannosta. Säätiö operatiivisena toimijana tarjoaa ketteryyttä nopeatempoisen projektin toteuttamiseen ja sisäiseen päätöksentekoon, muun muassa lukuisten hankesopimusten ja -päätösten tekemiseen. Malli helpottaa myös ulkoisten kumppanuuksien hallintaa, mukaan lukien yritysyhteistyökumppanuuksien ja muun ulkoisen rahoituksen hankintaa.

Juhlavuoden nimikkosäätiö koordinoivana tahona voi myös osaltaan vahvistaa tunnetta juhlavuoden laajasta omistajuudesta; siitä, että kaikki turkulaiset ovat vuonna 2029 päivänsankareita. Kysehän ei ole vain Turun kaupungin juhlasta, vaikka kaupunkiorganisaatiolla tärkeä rooli onkin.

Toimeksiantajan seuranta ja tiivis yhteys juhlavuosihankkeeseen toteutetaan säännöllisin hankejohtajan raportointihetkin kaupunginvaltuuston puheenjohtajistolle ja pormestaristolle.

9.2 Juhlavuosi toteutetaan yhdessä

Juhlavuosi toteutetaan laajassa yhteistyössä, verkostomaisesti. Niinpä valmistelun edetessä muodostetaan erilaisia operatiivisia yhteistyöryhmiä aina tarpeen ja tilanteen mukaan. Näitä ovat esimerkiksi luontoteemaan, turvallisuuteen, arviointiin ja seurantaan sekä viestintään liittyvät yhteistyöryhmät, jotka koostuvat keskeisistä toimijoista ja kumppaneista, muun muassa kaupungin asianomaisista johtavista viranhaltijoista.

Keskeisiä pysyviä elimiä ovat edellä mainittujen toimeksiantajan raportointihetkien lisäksi Turku 800 -neuvottelukunta sekä Turku 800 -ohjausryhmä. Turku 800 -neuvottelukunta koostuu noin 20–30 keskeisen sidosryhmän ja yhteistyökumppanin edustajista sekä valtuustoryhmien puheenjohtajista. Neuvottelukunnan toiminta käynnistyy vuonna 2026, ja se kokoontuu 1–2 kertaa vuodessa. Neuvottelukunnan rooli on ohjaava ja viestinnällinen, ja sen tehtävänä on myös keskeisten yhteistyötahojen sitouttaminen juhlavuoden valmisteluun.

Turku 800 -ohjausryhmä on puolestaan käytännön toimintaa tukeva asiantuntijaryhmä, joka koostuu juhlavuoden toteutuksen kannalta keskeisistä noin 8–12 toimijasta. Ohjausryhmän rooli on ohjaava, ja se kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa.

Kuva: Janne Mustonen

9.3 Juhlavuositiimi mahdollistaa ja innostaa

Juhlavuotta koordinoivan tiimin tehtävänä on huolehtia juhlavuoden ohjelmavalinnoista sekä niitä koskevien rahoituspäätösten valmistelusta, toteuttaa viestintää ja markkinointia, yhdistää toimijoita sekä innostaa eri kohderyhmät laajasti mukaan luomalla osallistumiselle erilaisia alustoja ja tapoja. Tiimi myös huolehtii rahoituksen hankinnasta sekä neuvottelee sopimukset eri kumppanien kanssa.

Juhlavuositiimi voi tarvittaessa toteuttaa ja kuratoida joitakin hankkeita ja tapahtumia itse, mutta tällaisten hankkeiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Pääsääntönä on ulkoistettu malli, toisin sanoen kaikilla juhlavuoden ohjelmahankkeilla on jokin ulkoinen päävastuutaho toteuttajana.

Tiimi koostuu pääosin ohjelmavalmistelun ja -tuotannon sekä viestinnän ja markkinoinnin osaajista.

Hankejohtajan johdolla tiimissä työskentelee enimmillään vuonna 2029 kuusi henkilöä. Lisäksi varaudutaan yksittäisiin lyhytaikaisiin työsuhteisiin juhlavuoden aikana. Henkilötyövuosia arvioidaan kertyvän vuosina 2024-2030 yhteensä kaikkiaan noin 22.

9.4 Juhlavuosirahoitus investointina

Juhlavuoden rahoitusmalli koostuu siitä budjetista, joka kulkee Turku 2029 -säätiön ja siellä toimivan tiimin kautta sekä toisaalta juhlavuosihankkeiden omasta rahoituksesta, niihin kanavoituvasta ulkoisesta rahoituksesta sekä esimerkiksi juhlavuositekojen arvosta.

Näiden kahden kokonaisuuden yhdessä muodostaman taloudellisen kokonaisvolyymin lopullista arvoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida ilman tietoa ohjelmahankkeista ja niiden rahoituksista, mutta on odotettavissa, että se tulee olemaan moninkertainen suhteessa säätiön kautta kulkevaan rahoitukseen. Juhlavuoden toteutukseen kanavoitava Turun kaupungin rahoitus voidaankin nähdä eräänlaisena lumipalloefektin käynnistäjänä, joka synnyttää ja kerää juhlavuoden ympärille huomattavasti määräänsä suuremman kokonaisuuden toiminnallisesti ja taloudellisesti.

Sama koskee myös juhlavuosihankkeen keräämää ulkoista rahoitusta, mukaan lukien yritysyhteistyötulot. Näiden arvo on oheisessa budjettiarviossa ja -ehdotuksessa laskettu maltillisesti, sillä esimerkiksi eri säätiöiden ja rahastojen sekä valtion tuki juhlavuosihankkeelle voi kanavoitua suurilta osin suoraan yksittäisiin ohjelmahankkeisiin kulkematta Turku 2029 -säätiön kautta. Nämä suorat ulkoiset rahoitukset hankkeille eivät siis näy tässä budjetissa, mutta ne kootaan yhteen juhlavuoden jälkeen, jolloin nähdään lopullinen taloudellinen kokonaisvolyymi sekä rahoituksen jakautuminen eri lähteisiin.

Turun kaupungin panoksen kerryttämän taloudellisen kokonaisvolyymin lisäksi koko juhlavuodella on odotettavissa merkittävää aluetaloudellista vaikutusta. Niinpä kaupungin rahoitus juhlavuoteen voidaan nähdä myös taloudellisena investointina, joka kerryttää itsensä moninkertaisesti takaisin kaupungin ja alueen hyväksi.

Turku 800 -ohjausryhmä

Valtuuston puheenjohtajisto ja pormestaristo

Turku 2029 -säätiön hallitus tai erillinen työvaliokunta

800 -johtaja & -tiimi (Turku 2029 -säätiö)

Muut toimijat ja yhteistyökumppanit

Turku 800 -neuvottelukunta

Turku

Turun kaupunki

9.5 Ehdotus juhlavuosibudjetista

Juhlavuoden budjettiarvion jakautuminen eri vuosien välille erityisesti ohjelmabudjetin osalta tarkentuu, kun ohjelmahankkeiden rahoituspäätökset tehdään. Valtaosa rahoitettavista hankkeista edellyttänee kuitenkin pidempiaikaista valmistelua. Siksi ohjelmavalmisteluun on varattu rahoitusta jo prosessin aikana.

Alustava menoarvio (koskee vain Turku 2029 -säätiön kautta juhlavuoteen kanavoituvaa rahoitusta):

Alustava tuloarvio (koskee vain Turku 2029 -säätiön kautta juhlavuoteen kanavoituvaa rahoitusta):

9.6 Vertailua aiempiin juhlavuosiin

Kun verrataan Turku 800 -juhlavuoden budjettiehdotusta esimerkiksi Turku 2011- ja Suomi 100 -vuosien vastaaviin, voidaan todeta juhlavuoden budjettiehdotuksen olevan noin 18 % Turku 2011:n ja noin 40 % Suomi 100:n vastaavista, toteutuneista budjeteista.

Kaikissa alla olevissa esimerkeissä ovat esillä vain koordinoivan organisaation kautta kulkeneet tai kulkevat budjetit ja henkilötyövuodet, ei taloudellista kokonaisvolyymia tai ulkopuolisissa, esimerkiksi ohjelmahankkeita toteuttaneissa organisaatioissa työskennelleitä.

*Turku 2029 -säätiö on toistaiseksi tehnyt päätökset yhteensä 720 000 euron rahoituksesta Turku 800 -hankkeen valmisteluun vuosina 2024–2026.

Esimerkkibudjetteja

Turku 2011:n taloudellinen kokonaisvolyymi oli noin 55 miljoonaa euroa, kun taas Suomi 100:ssa

sen voidaan arvioida olleen huomattavasti enemmän, tällaista laskelmaa ei kuitenkaan ole tehty. Tilannetta kuvastaa hyvin yhden hankerahoituksen esimerkki: valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmasta rahoitettiin Tuntematon sotilas -elokuvaa 200 000 eurolla, kun sen kokonaisbudjetti oli 7 miljoonaa. Vain tuo 200 000 euroa näkyy alla olevassa Suomi 100:n ohjelmabudjetissa.

Muiden kulujen hieman aiempia vuosia suurempi suhteellinen osuus Turku 800 -budjetissa johtuu pääasiassa siitä, että juhlavuositiimiin tarvitaan kriittinen vähimmäismäärä työntekijöitä huolehtimaan juhlavuoden valmisteluista ja laajasta osallistumisesta.

9.7 Yritykset mukana juhlavuodessa

Elinkeinoelämä ja yritykset ovat osa juhlavuotta monella tavoin. Yritykset voivat halutessaan olla ohjelmahankkeiden ja -sisältöjen toteuttajia, ja juhlavuosi itsessään tarjoaa elinkeinoelämälle monia mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi Turkuun kohdistuvat juhlavuosivierailut liiketoiminnallisesti. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa myös etkot-vuosi 2028 muun muassa kahvila- ja puutarha-alan toimijoille.

Yritykset kutsutaan mukaan juhlavuoden rakentamiseen myös yritysyhteistyökumppaneina. Yritysyhteistyöstrategia laaditaan

Olemme tässä

vuodenvaihteessa 2025–2026, jonka jälkeen vuoden 2026 aikana ryhdytään neuvottelemaan varsinaisista yhteistyösopimuksista.

Yritysyhteistyölle konseptoidaan useita tasoja pienistä suurempiin, ja se on aina vastikkeellista. Koska kyseessä on pääosin julkisesti rahoitettava hanke, näkyvyydellä, tuoteoikeuksilla ja brändiin liittymisellä on perusteltua olla hinta. Näin myös vahvistetaan juhlavuotta. Tasoja kuitenkin rakennetaan riittävästi niin, että myös pienempien yritysten osallistuminen mahdollistetaan – vastike voi joissain tapauksissa olla myös lahja tai hyvä teko kaupungille tai kaupunkilaisille.

Alustavana lähtökohtana yritysyhteistyössä on muun muassa toimialarajattomuus, toisin sanoen kaikki yritykset voivat halutessaan tulla mukaan eikä yrityksille myönnetä toimialakohtaisia yksinoikeuksia.

Jokainen kumppanuussopimus räätälöidään erikseen konsultatiivisen prosessin kautta asianomaisen yrityksen lähtökohtien ja tavoitteiden sekä toisaalta juhlavuoden tavoitteiden ja teemojen pohjalta. Näistä täytyy löytyä neuvotteluvaiheessa jokin yhtymäkohta ensimmäisyyksiin tai toisaalta kaupunkilaisuuden vahvistamiseen, jotta yritys voi olla mukana. Neuvotteluprosessin aikana ja perusteella yhteistyö arvotetaan sekä jalkautetaan.

Kuva: Abo Creatives

10 Vastuullista juhlintaa

10.1 Kestävyyden kaupunki toteuttaa juhlavuotensa kestävästi

Juhlavuoden valmistelussa noudatetaan vastuullisen toiminnan periaatteita mukaan lukien kestävä kehitys, saavutettavuus sekä turvallisuus. Nämä kaikki huomioidaan juhlavuoden koordinoinnissa, mutta ne pyritään jalkauttamaan myös ohjelmahankkeiden toteutukseen. Näistä tehdään erilliset ohjeistukset ja tarkistuslistat, jotka tarjotaan myös ohjelmahankkeiden käyttöön. Osaan ohjeista hankkeita kannustetaan, osaa puolestaan edellytetään. Esimerkiksi suurimpien yleisötapahtumien kohdalla sitoutuminen tiettyihin turvallisuusjärjestelyihin on ohjelmaan liittämisen edellytys.

Kaikkien vastuullisuusohjeistusten laadinnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia vastaavien ohjelmakokonaisuuksien ohjeistuksia. Toisaalta toiveena on, että juhlavuotta varten laaditut ohjeistukset jäävät elämään ja hyödyttämään kaupungin eri toimijoita myös myöhemmin. Ohjeistusten laadinta tapahtuu pääosin vuoden 2026 aikana.

10.2 Riskien tunnistaminen on osa niiden hallintaa

Juhlavuoden kaltaisen laajan kokonaisuuden toteuttamiseen liittyy useita mahdollisia riskejä, joiden tunnistaminen ja joihin varautuminen ovat keskeinen osa niiden hallintaa. Riskit voivat liittyä moniin osa-alueisiin sääolosuhteista turvallisuuteen tai jonkin kohderyhmän haastavasta tavoittamisesta pandemioihin.

Riskianalyysiä toimenpidesuunnitelmineen ryhdytään tekemään osana juhlavuoden valmistelua vuoden 2026 aikana, ja analyysiä päivitetään säännöllisesti aina vuoteen 2029 asti. Turvallisuuteen liittyvä riskianalyysi toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa.

11 Tiivistelmä

Turun 800-vuotisjuhlaa vietetään vuonna 2029. Juhlavuosi tuo yhteen Turun asukkaat ja ystävät kaupungin tarinan ja yhteisen juhlan ääreen. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus vahvistaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä Turun elinvoimaa ja kestävyyttä.

Turun 800-vuotisjuhlan vietto vuonna 2029 jatkaa satavuotista juhlavuositraditiota, joka perustuu paavi Gregorius IX:n 23.1.1229 kirjoittamaan bullaan. Bullan seurauksena Suomen piispanistuin siirtyi Nousiaisista Turun Koroisille. Vaikka kyseessä ei ollutkaan kaupungin perustaminen, paavin kirjelmää voidaan juhlistaa hetkenä, jolloin Turun kehitys kaupungiksi ja Suomen pitkäaikaiseksi keskukseksi käynnistyi.

Juhlahetkillä on itseisarvonsa, mutta tämänkaltainen juhlavuosi voi parhaimmillaan toimia myös tavoitteellisena kehityshankkeena, joka saa voimansa vuoden ainutkertaisuudesta sekä laajasta omistajuudesta - siitä, että kyseessä on kaikkien yhteinen juttu. Myös Turku 800 -juhlavuoden odotetaan innostavan toimijoita ja kaupunkilaisia laajasti mukaan.

Juhlavuoden valmistelussa hyödynnetään Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kokemuksia, joissa on paljon samankaltaisuutta

tuloksissa ja toteutusperiaatteissa kuten laajassa osallistumisessa. On kuitenkin tärkeää huomioida vuosien erilaiset lähtökohdat.

Kaupunkilaisten toiveisiin perustuva konsepti

Konseptointivaiheen tavoitteena oli luoda juhlavuodelle raamit, joiden sisälle ohjelmasisältöjä ryhdytään kokoamaan avoimella hankehaulla ensi vuoden alussa. Nämä raamit muodostuvat juhlavuoden tavoitteista ja teemoista. Kyseessä on siis ennen kaikkea strateginen konsepti, ei yleisömarkkinoinnin konsepti, joka kehitetään näistä elementeistä myöhemmin sisältöjen hahmottuessa.

Yli 1500 turkulaista ja Turun ystävää yhteiskunnan eri osa-alueilta on jo antanut panoksensa juhlavuoden päälinjojen määrittelyyn vuoden 2025 ideointitapahtumissa, työpajoissa, tapaamisissa sekä verkon välityksellä.

Turun kaupunki nosti juhlavuoden vuonna 2024 tekemänsä brändiuudistuksen keskiöön sekä sloganin että logon muodossa. Ikuisuusteema on läsnä molemmissa. Niinpä juhlavuoden konseptia kiteytettäessä yksi keskeinen kysymys oli, miten juhlavuosi voi osaltaan vahvistaa kaupungin

Kuva: Jaska Poikonen

kestävyyttä ja resilienssiä. Juhlavuoden vastaus tähän on kaupunkilaisuuden vahvistaminen ja yhdessä tekemisen lisääminen.

Toisaalta konseptin on tärkeää heijastaa Turun identiteettiä ja erottua siten hengeltään muiden kaupunkien juhlavuosista. Mikä on se asia, joka tekee Turku 800 -juhlavuodesta turkulaisen ja erityisen? Yksi sellainen asia on ensimmäisyys. Turku on Suomen ensimmäinen kaupunki, jonka kautta lukuisat ilmiöt ovat tulleet Suomeen ensimmäistä kertaa. Ensimmäisyys – uusien ilmiöiden välittäminen, keksintöjen ja innovaatioiden synnyttäminen, uudenlainen ajattelu, uuden luominen ja rohkeat kokeilut – on vahvasti osa kaupungin dna:ta, osa Turkua, Turun tarinaa ja turkulaisuutta. Tämä on kuitenkin jäänyt ehkäpä enemmänkin osaksi Turun menneisyyden tarinaa kuin nykyisyyttä siitäkin huolimatta, että uudet innovaatiot ovat Turussa myös vahvasti osa nykypäivää. On aika tehdä ensimmäisyyden kulttuurista aiempaa vahvemmin ja sanoitetummin turkulainen tekemisen tapa.

Turku 800 innostaa uusiin ensimmäisyyksiin

ja vahvistaa kaupunkilaisuutta

Juhlavuodella on kaksi pääteemaa ja viisi alateemaa tavoitteineen. Ne kaikki läpäisevät ja vahvistavat toisiaan. Ohjelmasisältöjä ei esitellä tässä konseptissa ja hankesuunnitelmassa, sillä hankehaku käynnistyy vasta vuoden 2026 alussa tässä esiteltävän konseptin pohjalta.

Kaikkia teemoja yhdistää ajatus aktiivisesta kaupunkilaisesta. Juhlavuosi haluaa innostaa ja aktivoida kaupungin asukkaita tekemään kaupungista vieläkin paremman paikan meille kaikille. Jokaisella kaupunkilaisella on tärkeä rooli siinä, millaisessa kaupungissa elämme, ja miten kanssakaupunkilaisemme Turussa viihtyvät. Niinpä juhlavuoden teemoja ja tavoitteita kiteyttääkin kysymys: mitä voin tehdä ensimmäisenä?

Juhlavuoden ensimmäinen pääteema on uudet ensimmäisyydet: Turku 800 tekee ensimmäisyydestä kehotuksen ja innostaa uusiin ensimmäisyyksiin: ilmiöihin, innovaatioihin, rohkeisiin kokeiluihin, uuden luomiseen ja uudenlaiseen ajatteluun mm. kaupunkikulttuurin, taiteen, tieteen, koulutuksen ja elinkeinoelämän alueilla.

Toinen pääteema on kaupunkilaisuuden vahvistaminen: Turku 800 vahvistaa kaupunkilaisuutta ja yhdessä tekemistä ja siten kaupungin kestävyyttä. Juhlavuoden osana Turku ryhtyy vetämään keskustelua tulevaisuuden kaupunkilaisuudesta ja kutsuu mukaan suuret suomalaiset kaupungit sekä pohjoismaisia kumppanikaupunkeja.

Alateemoja on viisi: Kaikkien kaupunki, Luontokaupunki, Osaamisen kaupunki, Ilon kaupunki sekä

Keitaiden kaupunki.

Investointi

kaupunkilaisiin ja kaupungin

tulevaisuuteen

Juhlavuosi on investointi kaupungin tulevaisuuteen ja kaupunkilaisiin, ja se toteuttaa lähes läpileikkaavasti uutta pormestariohjelmaa. Juhlavuoden teemoista johdettavat tavoitteet kuten inkluusion lisääminen, imagon vahvistaminen ja viihtyvyyden edistäminen voidaan jakaa hyvinvoinnin, elinvoiman ja kaupunkiympäristön kokonaisuuksiin. Lisäksi juhlavuodella on yleisiä tavoitteita, jotka liittyvät laajaan osallistumiseen, yhteistyön lisäämiseen sekä aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Juhlavuoden vaikutusten mittaamiseksi ja tutkimiseksi laaditaan Turku 800 -seuranta- ja arviointiohjelma.

Juhlavuotta ja sen tavoitteita toteutetaan koko vuoden mittaisella ohjelmalla sekä viestinnällä ja markkinoinnilla. Ohjelma koostuu monenlaisista hankkeista, kampanjoista, tapahtumista, juhlapäätöksistä, lahjoista ja kaupunkilaisten juhlavuositeoista. Turku 800 -ohjelmasta halutaan rakentaa monipuolinen kokonaisuus, joka mahdollistaa jokaisen osallistumisen juhlavuoteen tekijänä ja kokijana, matalalla kynnyksellä. Ohjelmasta täytyy myös löytyä riittävästi korkeatasoisia, vuotta profiloivia hankkeita, jotka houkuttelevat kokemaan juhlavuotta kauempaakin ja tarjoavat mieleenpainuvia elämyksiä niin turkulaisille kuin kaupungissa kävijöille.

Kaikkien juhla on enemmän kuin yksi vuosi

Vuonna 2026 käynnistyy Turkuun merkittävällä tavalla liittyvien, valtakunnallisesti huomioitavien juhla- ja muistovuosien sarja. Tuolloin tuomiokapituli viettää sivistyksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon valtakunnallista 750-vuotisjuhlavuotta, ja samana vuonna juhlitaan Suomen ensimmäisen koulun, Turun katedraalikoulun 750-vuotisjuhlaa. Vuonna 2027 puolestaan vietetään Turun palon 200-vuotismuistovuotta.

Turun 800-vuotisjuhlavuoden kohdalla vuosi 2029 on keskiössä. Koska lähtökohtana on pitkäaikaisten vaikutusten synnyttäminen, käynnistetään jotkin kaupunkilaisuuden vahvistamiseen liittyvät toimet jo vuoden 2027 aikana. Vuodesta 2028 puolestaan rakennetaan Turku 800:n etkot-vuosi. Kaupunkikulttuurin ensimmäisyyksien juhlavuosi 2028 nostaa esiin sellaisia ilmiöitä, jotka ovat saapuneet Suomeen Turun kautta ja joista

löytyy yhteys vuoteen 2028. Vuonna 2028 juhlitaan esimerkiksi suomalaisen kahvilakulttuurin 285-vuotisjuhlaa sekä syreenien 300-vuotisjuhlaa.

Turku 800 -kohderyhmät ovat erittäin laajat. Pääpaino on kaiken ikäisten turkulaisten ja Turussa asuvien tavoittamisessa, mutta juhla halutaan levittää myös naapurikuntiin sekä muualle Suomeen. Kansainvälisesti erityisiä toimia kohdistetaan Tukholman alueeseen, mutta muuten kansainvälinen yhteistyö, näkyvyys ja matkailupotentiaali riippuvat vahvasti juhlavuoden ohjelmahankkeista ja niiden toteuttajien kansainvälisistä verkostoista.

Viestinnällä ja markkinoinnilla on ohjelman lisäksi keskeinen rooli onnistuneen juhlavuoden toteutuksessa. Viestinnän tehtävänä on laajojen kohderyhmien tavoittaminen ja innostaminen mukaan juhlavuoden rakentamiseen ja viettoon, mutta viestintä voi usein toimia myös työkaluna ohjelmasisältöjen tuottamisessa.

Kuva: Jaska Poikonen

Juhlavuosi toteutetaan yhdessä

Ehdotuksena on, että juhlavuoden toteutusta koordinoi Turku 2029 -säätiö Turun kaupungin toimeksiannosta. Toimeksiantajan seuranta ja tiivis yhteys juhlavuosihankkeeseen toteutetaan säännöllisin hankejohtajan raportointihetkin valtuuston puheenjohtajistolle ja pormestaristolle.

Juhlavuosi toteutetaan laajassa yhteistyössä, verkostomaisesti. Valmistelun edetessä muodostetaan erilaisia operatiivisia yhteistyöryhmiä aina tarpeen mukaan. Keskeisiä pysyviä elimiä ovat Turku 800 -neuvottelukunta sekä Turku 800 -ohjausryhmä.

Juhlavuotta koordinoivan tiimin tehtävänä on huolehtia juhlavuoden ohjelmavalinnoista sekä niitä koskevien rahoituspäätösten valmistelusta, toteuttaa viestintää ja markkinointia, yhdistää toimijoita sekä innostaa eri kohderyhmät laajasti mukaan. Tiimi myös huolehtii rahoituksen hankinnasta sekä neuvottelee sopimukset eri kumppanien kanssa.

Juhlavuositiimi voi tarvittaessa toteuttaa joitakin hankkeita ja tapahtumia itse, mutta määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Pääsääntöisesti kaikilla juhlavuoden ohjelmahankkeilla on jokin ulkoinen päävastuutaho toteuttajana. Tiimi koostuu pääosin ohjelmavalmistelun ja tuotannon sekä viestinnän ja markkinoinnin osaajista. Hankejohtajan johdolla tiimissä työskentelee enimmillään vuonna 2029 kuusi henkilöä.

Juhlavuoden rahoitus koostuu Turku 2029 -säätiön budjetin lisäksi juhlavuosihankkeiden omasta ja muusta rahoituksesta. Säätiön juhlavuosibudjetti on 6,9 miljoonaa euroa, josta Turku 2029 -säätiön rahoitettavaksi esitetään 5,3 miljoonaa euroa. Juhlavuoden kokonaisvolyymin ja aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan moninkertaiset suhteessa säätiön kautta kulkevaan rahoitukseen.

Juhlavuoden valmistelussa noudatetaan vastuullisen toiminnan periaatteita mukaan lukien kestävä kehitys, saavutettavuus sekä turvallisuus. Nämä kaikki huomioidaan juhlavuoden koordinoinnissa, mutta ne pyritään jalkauttamaan myös ohjelmahankkeiden toteutukseen. Näistä tehdään erilliset ohjeistukset ja tarkistuslistat, jotka tarjotaan myös ohjelmahankkeiden käyttöön.

Turulla on juhlat, ja sinä olet päivänsankari. Mitä teet ensimmäisenä?