Turun pualest -henkilöstölehti 1/2014

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 1 / HELMIKUU 2014

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos s. 3 Vaskirakkautta s. 13 Simulaatio-opetuksessa teoria muuttuu todeksi s. 16

PÄÄ KIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

1/2014 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi

Muutoksista selviämme parhaiten tekemällä ne yhdessä.

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör Jaana Räsänen-Nauska jaana.rasanen-nauska@turku.fi puh. 050 559 0449 Taitto/Layout SEK Point Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 15100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Janne Riikonen Turun pualest -lehden ilmestymisaika­taulu: nro 2/2014 ilmestyy viikolla 21 (19.–23.5.)

Aineiston deadline 23.4.2014

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot: http://netku/tupu

Hyvät kaupungin työntekijät

T

urun kaupungilla on edessään taloudellisesti haastavat vuodet. Jotta selviämme niistä, vaaditaan mittavia sopeuttamistoimia ja uudistusohjelmatyön jatkamista. On tarkoitus, että kaupungin talous saadaan tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Kyse on noin 75 miljoonan euron menovähennyksistä.

Tulojen ja menojen sopeuttamistarve on pääosin seurausta kaupungin saamien valtionosuuksien merkittävästä vähentymisestä ja pitkään jatkuneesta taloudellisesta taantumasta, joka vaikuttaa sekä kaupungin tuloihin että menoihin.

Sopeuttamistarve on niin suuri, että kaupungin nykyiset toimintatavat, palvelut ja henkilöstömenot on käytävä läpi ja etsittävä keinot, joilla kustannuksia saadaan pysyvästi vähennettyä toiminnan liikaa kärsimättä.

Kaupungin menoista yli puolet on henkilöstökuluja, siksi myös niitä on alennettava.

Kuluja pyritään vähentämään noin 2,5 prosenttia eli noin 13 miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä. Se vastaa laskennallisesti 330 henkilötyövuotta. Kaikkiaan meitä on noin 12 000.

Ensisijaisesti henkilöstömenoja vähennetään hyödyntämällä luontaisia työsuhteiden päättymisiä, tehtävien uudelleen järjestelyjä ja kouluttamalla henkilöstöä uusiin tehtäviin kaupungin sisällä.

Kutsun sinut tekemään työtä kaupungin ja työyhteisömme puolesta

Lehteä koskevat ruusut, risut ja ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai oman toimialasi viestintähenkilölle.

Haemme nyt nimenomaan toiminnallisia uudistuksia henkilöstömenojen vähentämiseksi. Siihen tarvitaan jokaisen työntekijän osallistumista ja ideointia. On tosiasia, että kaupungin – siis minun ja sinun ja jokaisen meistä yhdessä – on kyettävä hoitamaan työt tulevaisuudessa nykyistä pienemmillä resursseilla. Se, miten onnistumme, ratkeaa kuluvan ja seuraavien vuosien aikana.

Tehdään muutokset ajoissa yhdessä, niin

vältymme suunnittelemattomalta menojen leikkaamiselta ja hallitsemattomalta kaupungin velkaantumiselta Kaupungilla on ollut jo viime kesästä käynnissä mittava uudistamisohjelma. Lisäksi uusi toimintamallimme on virtaviivaistanut tekemistämme monin paikoin ja pystymme jo nyt hyödyntämään henkilöstön osaamista laaja-alaisemmin. Kiitos kaikille siitä, että olemme oikealla tiellä.

Katse eteenpäin!

Aikaisempiin henkilöstökyselyihini ovat vastanneet tuhannet työntekijät. Vastauksissa on peräänkuulutettu muun muassa oleelliseen keskittymistä, oikeudenmukaisuutta ja henkilöstön osaamiseen luottamista.

Saamieni viestien ehdotuksia otetaan nyt hyötykäyttöön. Otetaan jatkossa myös entistä enemmän mallia omista ja muiden hyvistä käytännöistä ja nostetaan niitä esille. Kannustetaan ja kehutaan kaveria. Muutoksista selviämme parhaiten tekemällä ne yhdessä.

Vaikka kaupungin johto kantaa vastuunsa tulevaisuuden palikoiden kokoamisesta, jokaisen työntekijän henkilökohtainen panos on tärkeä. Oma tekemisemme vaikuttaa siihen, miten kaupunki kehittyy ja kuinka kykenemme tarjoamaan laadukkaita palveluita asukkaille ja asiakkaille.

Ollaan siis ylpeitä työyhteisöstämme ja viedään kaupunki kestävästi yli vaikeiden vuosien.

Toivon teiltä keskustelua ja ideointia Netkussa: netku/sopeuttamistoimenpiteet. Pienimmätkin ideat kannattaa jakaa muille!

Aleksi Randell kaupunginjohtaja

Tulokulmia-palstalle pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kirjoittavat ajankohtaisista työelämän asioista.

TULO KULMIA

Teksti: Elina Kajanto, pääluottamusmies Jyty Turku ry | Kuva: Eeva Hämäläinen

Kaupunki hakee uudistamisohjelmallaan tehokkuutta ja säästöjä.

Uudistamisohjelma, säästöohjelma, kehittämisohjelma - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tavoitteena on kuitenkin muuttaa toimintaa. Nykyisessä kaupungin uudistamisohjelmassa on yli sata toimenpide-esitystä, joista joku osuu varmasti omallekin kohdalle. Oletko sinä mukana oman työsi uudistamisessa?

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos J

okainen meistä suhtautuu eri tavalla muutokseen. Toiset ottavat innolla vastaan uudet asiat ja toiset haluavat pysyä tutussa ja turvallisessa toimintaympäristössä. Ihmisen suhtautuminen muutokseen riippuu myös muutoksen suuruudesta ja siitä kuinka hyvin meitä on valmisteltu muutokseen. Muutoksen läpivieminen on haasteellista ja muutosjohtaminen vaativaa. Muutoksesta ei koskaan voi tiedottaa liikaa. Ihminen ei heti ensimmäisellä kerralla sisäistä kaikkea kuulemaansa, saatikka sitten ymmärrä kysyä asioita.

Organisaatiorakenteita uudistetaan, työpisteet vaihtuvat, työtehtävät muuttuvat ja järjestelmät kehittyvät. Sama jatkuu tulevaisuudessakin. Työkavereita jää eläkkeelle ja heidän tehtäviään jaetaan jäljelle jääneille. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja vain pieni osa siitä on työaikaa. Jatkuva lisätehtävien antaminen ei ole mahdollista. Tulisi aidosti pohtia, onko kaikkea tarpeellista tehdä.

Työntekijät tärkein voimavara muutosten läpiviennissä Me kaikki olemme oman työmme kehittämisen ammattilaisia. Toivottavasti kukaan

ei sano eläkkeelle lähtiessään, että annoin käteni työnantajan käyttöön, mutta päästäni olisi löytynyt monta kehitysideaa. Meidän kaikkien on avoimin mielin kuunneltava toisiamme ja rohkeasti sanottava oma kantamme. Mitä paremmat perustelut, sitä paremmin myös toiset ymmärtävät kantamme.

Jos muutos lähtee ihmisestä itsestään tai hän on mukana valmistelussa mahdollisimman aikaisin, hänen on helpompi sopeutua muutokseen. On tärkeää, että ne henkilöt, joita muutos koskee, ovat mahdollisimman aikaisin sanomassa ajatuksensa asiasta. Kaikkien tulisi ymmärtää syyt muutokseen, ja muutokselle tulisi antaa hyvät perustelut.

Vaihtoehtojakin olisi hyvä tarjota pohdittavaksi. Sitä suurempi muutosvastarinta, mitä heikoimmat perustelut muutokselle on.

Muuttuvat kuntapalvelut Mitä varten työskentelemme? Miten minun työni auttaa kuntalaista, lasta, nuorta, aikuista, vanhusta? Meidän jokaisen työtehtävät pohjautuvat lopulta kuntalaisten palvelemiseen. Kun töitä uudelleen järjestellään, olisi syytä katsoa mitkä tehtävät todella palvelevat kuntalaista. Mitä tehtäviä

pystyisi tekemään toisella tavalla tai tehokkaammin? Onko joku tehtävä, jonka voisi jättää tekemättä? Teemmekö päällekkäisiä töitä? Tarvitaanko jossain muualla enemmän työntekijöitä?

Muutos syntyy tarpeesta, ja tarvetta on katsottava kauemmas omasta työpöydästä, ulos omasta organisaatiosta. Muutostarpeet syntyvät muuttuvasta toimintaympäristöstä: rahat ovat vähissä, kuntalaiset tarvitsevat toisenlaista palvelua, työntekijöitä on yhä vähemmän ja järjestelmien avulla pystytään käsittelemään suurempia massoja. Keksimme yleensä helpommin, miten toiset voisivat uudistua, mutta haasteellisempaa onkin miettiä, miten minä itse voisin uudistua.

Uudet ideat vaativat luovuutta ja rohkeutta ajatella toisin. Luovuudessa aivojen tulisi olla narikassa, jotta ajattelisimme estottomasti. Työpaikan tulisi olla turvallisen tuntuinen, jotta uskaltaa tuoda esiin ehkä hiukan hullujakin ideoita. Valitettavasti luovuus ei kuki kovan paineen alla, kun etsitään pakolla säästöjä. Siksi olisikin hyvä kerätä ideoita, ennen kuin se pitää tehdä pakon edessä. Sano siis rohkeasti omat uudistamisideasi eteenpäin.

Turun pualest

3

Juhlavuosi vahvisti Turun ja Pietarin

nuorisotyön ystävyyttä Ystävyyskaupunkien juhlavuoden erityisenä tavoitteena oli lisätä kanssakäymistä kaupunkien ja kaupunkilaisten välillä, murtaa mahdollisia ennakkoluuloja sekä lisätä kontakteja erityisesti nuorison keskuudessa.

N

uorisotyö on aina ollut aktiivinen osa Pietarin ja Turun ystävyystoimintaa. Yhteistyössä on toteutettu rauhanseminaareja, purjehdusretkiä ja leirejä. Vuosien saatossa yhteydenpito oli kuitenkin jäänyt, joten 60-vuotisjuhlavuoden myötä yhteistyötä lähdettiin vahvistamaan ja rakentamaan uudelleen.

Turussa ja Pietarissa arvostetaan nuorisotyötä Aktiivisesti juhlavuoden nuorisotyöjärjestelyihin osallistuneet nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio ja Pietarin ja pohjoismaiden nuorisoyhteistyötä kehittävä ohjaaja Marika Gustafsson pitävät juhla-

vuotta onnistuneena. Tärkeäksi osoittautui sopivien kontaktien löytäminen.

– Venäjällä on tärkeää tuntea oikeat ihmiset. Kun tapasimme nuorisopolitiikan ja kansalaisjärjestöyhteistyön komitean johtajan Aleksandr Parhomenkon, tiesimme, että olimme löytäneet täydellisen yhteyshenkilön, he kertovat.

Juhlavuoden aikana nuorisotyön delegaatiot vierailivat ystävyyskaupungeissa puolin ja toisin. Myös kaupungin ylin johto tapasi delegaatioita tiukasta aikataulusta huolimatta.

Elokuussa Turussa järjestettiin nuorisoleiri, jossa solmittiin kansainvälisiä ystävyyssuhteita.

Suvaitsevaisuutta rockin ja graffitien avulla – Juhlavuoden tärkeänä tavoitteena oli edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisten kulttuurien hyväksymistä, kertovat Lehtiö-Vainio ja Gustafsson. Tavoitteeseen pyrittiin tuomalla pietarilaisia ja turkulaisia nuoria yhteen esimerkiksi taiteen ja musiikin keinoin.

Kesäkuussa pietarilaisen Zal Ozhidania -klubin lavalle nousi turkulainen The 5th of April, joka toimi elävänä esimerkkinä Tu-

run nuorten palveluiden aktiivisen bänditoiminnan tuloksista. The 5th of April voitti Turku Bandstand -kisan 2011 ja osallistui ensimmäisenä bändinä Rock Academy -toimintaan, jossa yhtyettä opastettiin kohti ammattimaista musiikkiuraa.

Elokuussa Turussa järjestettiin nuorisoleiri, jonka teemana oli mielekäs vapaa-ajan toiminta. Osana leiriä järjestettiin graffitityöpajoja, joissa nuoria ohjasi tunnettu venäläinen graffititaitelija Natasha Floksy.

Toiveissa pitkäaikainen yhteistyö – Olemme luoneet hyvät yhteydet Pietariin ja olisi tärkeä pitää niistä kiinni. Keskustelu on ollut avointa ja nuorisotyön haasteistakin on voitu puhua, Annina Lehtiö-Vainio summaa vuoden antia.

– Olisi tärkeää, että yhteistyö jatkuisi pitkäaikaisena eikä vain lyhyinä sykäyksinä, Marika Gustafsson puolestaan toivoo.

Tulevaa yhteistyötä onkin suunniteltu jo aktiivisesti. Tarkoituksena on muun muassa järjestää nuorisotapahtumia, asiantuntijavaihtoa ja leirejä.

– Pietarilaiset olivat todella kiinnostuneita skeittipuistosta ja Rock Academysta ja tahtoisivat viedä samanlaista toimintaa sinne. Me taas voisimme ottaa mallia pietarilaisesta graffititaiteesta, joka on todella näyttävää, Lehtiö-vainio kertoo.

Annina Lehtiö-Vainio (edessä) ja Marika Gustafsson toivovat nuorisotyöhön jatkuvuutta.

4

Turun pualest

Teksti: Eeva Hämäläinen Kuvat: Eeva Hämäläinen ja Nuorisopalvelut

Palvelut siirtyvät verkkoon –

mitä se tarkoittaa asiakkaalle?

Turun ja Pietarin juhlavuoden satoa Turku on Pietarin ensimmäinen ja siten vanhin ystävyyskaupunki. Ystävyyskaupunkisuhteen 60-vuotisjuhlan kunniaksi kaupungeissa järjestettiin vuoden 2013 aikana lähes sata erilaista elinkeino-, kulttuuri- ja tiedetapahtumaa.

Pietarin päiviä vietettiin Turussa kesäkuussa ja Turun päiviä Pietarissa syys–lokakuun taitteessa muun muassa tieteellisten seminaarien, yrittäjien kohtaamisien ja kulttuuriohjelman voimin.

Tärkeitä askeleita tulevaisuuteen Juhlavuosi on johtanut konkreettiseen ja merkittävään yhteistyön tiivistymiseen kulttuurin lisäksi myös talouden, tieteen, ympäristön ja matkailun saroilla.

– Muun muassa Turun ja Pietarin alueen yliopistot, nuoret suomalaiset ja venäläiset johtajat ja yrittäjät sekä etenkin naisyrittäjät kehittävät ja tiivistävät aktiivisesti yhteistyötään. Erityisen ilahduttavaa on ollut Turun ja Pietarin kaupunkien nuorisopalveluiden uudelleen aktivoituneet yhteydet ja toiminta, kertoo juhlavuosityöryhmän puheenjohtaja Juhani Leppä.

Turun filharmoninen orkesteri ja Pietarin Mariinski-teatterin orkesteri tekivät juhlavuoden aikana menestyksekkäät vierailut toistensa kotikaupunkeihin. Hieno yhteistyö sai jatkoa: Mariinskin orkesteri on kutsunut Turun filharmonisen orkesterin vierailuille 2014–2016. Ajatuksena on viedä Pietariin kerran syksyssä konsertti, joka kuullaan myös Turussa.

Kun palveluja käytetään sähköisesti, elämä helpottuu ja niin asiakkaiden kuin kunnan työntekijöiden aikaa säästyy. Turku on esimerkiksi vetovastuussa hankkeessa, jossa palvelusetelien ja ostopalvelujen käyttö sähköistyy. Mutta mitä palvelujen verkkoon siirtyminen tarkoittaa käytännössä? Pitääkö koneelleni asentaa uusi ohjelma vai miten niitä käytetään?

T

urku on vetovastuussa palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän kehittämishankkeessa (PSOP), jossa mukana ovat myös Espoo, Kouvola, Tampere ja Oulu. Tavoitteena on luoda kattava sähköisen asioinnin mahdollisuus niin palvelusetelien kuin ostopalvelujen käyttämiseen.

Uusi toimintaympäristö vastaa palvelujen kasvavaan kysyntään, lisää tuottavuutta ja kuntalaisten valinnanvapautta.

Tilanne nyt Turussa palveluseteliä voi käyttää päivähoidon, siivoukseen, kotihoidon, omaishoidon tuen ja tehostetun palveluasumisen palveluissa. Kun kunta myöntää minulle palvelusetelin, saan kirjallisen palvelupäätöksen.

Kun olen saanut palvelusetelin käyttööni, löydän Turun kaupungin nettisivuilta hyväksytyt palveluntarjoajat. Voin tutustua esimerkiksi omaishoidon tukea tai päivähoitoa tarjoavien yrittäjien listaan yhteystietoineen. Valitsen minulle hintatasoltaan, sijainniltaan tai muilla perusteilla sopivimman palveluntuottajan. En saa kuitenkaan selville, onko jokin yrittäjä saanut erityisen hyvää palautetta tai onko jollain yrittäjällä jopa ongelmia toiminnassaan. Yritykseen otan yhteyttä puhelimitse.

– Voin nähdä esimerkiksi sinne kirjatut omat palveluseteleitä koskevat tietoni, kertoo projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungilta.

Kun tulevana syksynä kirjaudun järjestelmään, näen ensimmäisenä kunnan tekemän palvelupäätöksen. Lisäksi pääsen tutustumaan muiden asiakkaiden palveluntuottajille antamiin palautteisiin ja arvioihin. Valitsen sopivan palveluntuottajan ja teen ajanvarauksen. Palveluntuottaja taas vahvistaa ajan järjestelmässä. Minun tulee myös seurata, että yritys merkitsee oikein hankkimani palvelut tai jos se ilmoittaa peruutetusta ajasta.

PSOP on siis siellä missä lähin tietokone tai älypuhelin, mutta miten se toimii yhdessä muiden järjestelmien kanssa?

– Kyllä se toimii. Kun meistä pian tulee Potilastiedon arkiston eli laajemmin Kantapalvelujen käyttäjiä, järjestelmät ymmärtävät toisiaan, Kaila lisää.

Ja mikä sitten on Kanta? Lue lisää seuraavasta Turun pualest -lehdestä toukokuussa.

Lisätietoja Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä: www.parastapalvelua.fi ja www.turku.fi/palveluseteli

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Shutterstock

Miten järjestelmä helpottaa arkeani?

Kuka tahansa voi jo maaliskuun lopussa tutustua www.parastapalvelua.fi-nettisivuilla Turun kaupungin hyväksymiin palveluntuottajiin ja hintatietoihin. PSOP-järjestelmä etenee syksyllä seuraavaan vaiheeseen, jolloin järjestelmään kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.

Teksti: Irene Pendolin Turun pualest

5

Teksti: Jaana Räsänen-Nauska | Kuva: Eeva Hämäläinen

Joko hait omasi?

Tyky-rannekkeiden jako käynnissä Tyky-rannekkeiden jako käynnistyi vauhdikkaasti helmikuun alussa.

Jo ensimmäisenä päivänä niitä meni vajaat kolmesataa ja ensimmäisellä viikolla reilusti yli tuhat.

K Ensimmäisenä päivänä tyky-rannekkeen kävi noutamassa 268 kaupungin työntekijää strategisen HR:n Paul Elolta. Rannekkeen noutanut Marjukka Melasniemi konsernihallinnosta pitää tyky-uudistusta hyvänä. Hän aikoo maksaa rannekkeella ainakin naapurissaan sijaitsevan Petreliuksen uimahallin pääsymaksuja ja ehkä osan myös teatterin pääsylipusta.

aupunki yhdenmukaisti koko henkilökuntaa koskevat työkykyä ylläpitävän toiminnan käytännöt tämän vuoden alussa. Tyky-toimintaa tarjotaan nyt kaikille työntekijöille samansisältöisenä ja tasamääräisenä, ja työkykyään voi ylläpitää kaupunkikonsernin itse tuottamien liikunta- ja kulttuuripalveluiden parissa.

Tyky-toimintaan ovat oikeutettuja ne kaupungin työntekijät, joiden palvelussuhde on voimassa vähintään neljä kuukautta vuodessa. Tuntiopettajilla opetustunteja tulee olla vähintään 6 viikossa. Jos työntekijä on vain osan vuodesta töissä, hänelle voidaan myöntää puolikas tyky-paketti.

Tervetuloa Turun tyky-liikuntapaikoille Nyt on tilaisuus harrastaa edullisesti monipuolista liikuntaa Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämillä liikuntapaikoilla. Impivaaran, Lausteen, Paattisten ja Petreliuksen uimahalleissa voi harrastaa sekä vesiliikuntaa että kuntosaliharjoittelua. Käytössä ovat myös

kuntosalit Varissuon jäähallissa ja Kupittaan urheiluhallissa sekä urheiluhallin yläkerran yleisurheilutilat. Kesäaikaan tarjolla ovat vesiliikuntamahdollisuudet Kupittaan ja Samppalinnan maauimaloissa. Tyky-rannekkeella ei voi maksaa ohjattuja toimintoja.

Impivaaran uimahalli Uimahallinpolku 4, p. kassa (02) 262 3588, uinninvalvonta p. (02) 262 3587, avoinna ma–to klo 6–20, pe klo 11–18 ja la–su 9–17

Lausteen uimahalli Pormestarinkatu 5, p. (02) 262 3540, avoinna ma klo 14–19, ke 6–12, pe 15–20

Paattisten uimahalli Paattistalonkatu 1, p. (02) 262 5171, kassa ja allastila avoinna: ti klo 6–11.30, to 14.30–19.30, pe 6–11.30. Kuntosalille pääsee rannekkeella ma–ke klo 6–20, to 14.30–20, pe–su 6–20. Ulko-oven lukijalaite lukee rannekkeen ja avaa oven.

Petreliuksen uimahalli Ruiskatu 2, p. 044 907 2702, avoinna ma–ke klo 6–10 ja 14–19, to 15–19, pe 6–10 ja 14–18 sekä la–su 10–15. Pukukaapit toimivat 50 sentin kolikkopantilla.

Kupittaan urheiluhalli

Kuntosaliharjoittelu on yksi monipuolisimmista liikuntamuodoista: lihaskunto kasvaa, kestävyys paranee ja liikkuvuus ja notkeus lisääntyvät. Kuva: Mika Okko

6

Turun pualest

Tahkonkuja 5, p. (02) 262 3510, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–18. Käytössä kuntosalit ja yläkerran harjoittelutilat. Sisäänkäynti Tahkonkujalta kuntosalin ulko-ovesta. Lokerot toimivat 50 sentin kolikkopantilla.

Rannekkeella voi maksaa sisäänpääsyn • Luostarinmäen käsityöläismuseoon • Turun linnaan • Wäinö Aaltosen museoon • Kaupunginorkesterin konserttiin (voit itse päättää, kuinka monta 7 euron kertaa käytät lippuun) • Kaupunginteatteriin (voit itse päättää, kuinka monta 7 euron kertaa käytät lippuun)

Tyky-rannekkeeseen ladataan tänä vuonna 24 x 7 euroa. Niillä voi maksaa sisäänpääsyn nimettyihin liikunta- ja kulttuurikohteisiin. Rannekkeen voi noutaa Turku-Pisteestä, Puolalankatu 5 ma–to klo 9-15.30 ja pe 9–15.00. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi.

Aiheesta enemmän: netku/tyky Kysymykset: Eero Mäntylä, Strateginen HR

DriveTurku kehittää palveluja ja toimintaa Syksyllä 2013 käynnistyneessä DriveTurku-ohjelmassa kehitetään toimialarajat ylittäviä toimintatapoja ja suoraviivaistetaan prosesseja, jotta johtamisen ja päätöksenteon tueksi saadaan selkeämpi ja yhteismitallisempi kuva kuntalaisten asioinnista ja siihen liittyvästä viranomaiskäsittelystä. Samalla palveluja kehitetään monikanavaisesti asiakkaan tarpeita entistä paremmin huomioiden.

Yhtenäisemmät asiointi- ja substanssipalvelut Kuntapalvelujen käyttäjät

Luottamushenkilöt

Asiakkaan portaali, "Mun Turku"

Kraatarinkatu 4, (Huom! Sisäänkäynti parkkihallista, lähin osoite Suurpäänkatu 2, p. (02) 262 3570, avoinna ma klo 10–18, ti 7–15 ja 18–21, ke 10–18, to 7–15 ja 18–21, pe 10–21 ja la–su 8–20

Poikkeukset aukioloajoissa sekä lisätietoja liikuntapaikoista: www.turku.fi/liikuntapaikat ja www.turku.fi/uimahallit

Miten tyky-ranneketta käytetään?

Tyky-rannekkeella kuljetaan sisään sisääntuloporttien kautta muualla paitsi Lausteen, Petreliuksen ja Paattisten uimahalleissa, joissa maksu veloitetaan rannekkeelta kassapisteellä (Yläpuolella on ohjeet Paattisten kuntosalin käytöstä kassan kiinnioloaikoina).

Huom! Impivaaran uimahallissa rannekkeella myös lukitaan ja avataan pukukaappi. Kaapin numeron voi tarkistaa pukutilojen näyttölaitteista.

Poistuttaessa pukukaappi jätetään auki. Mikäli kaappi on jäänyt lukkoon, portista ei pääse rannekkeella ulos.

Teksti: Merja Mäkelä

Hallinnon portaali

eAurajoki: asioinnin-, sisällön-, käyttövaltuuksien- ja sähköisten palvelujen hallinta

Asianhallinta

Asiakasrekisteri Dokumentin hallinta

Varissuon jäähallin kuntosali

Kuntapalvelujen tuottajat

Kansalaisaloite

Oppilashallinta (Wilma)

Terveyshallinta (Pegasos)

DriveTurku-ohjelmassa kehitetään muun muassa kaupungin digitaalista asiointia, uutta verkkopalvelua ja digitaalista työpöytää.

D

riveTurku-ohjelmassa työn tuottavuutta ja uudistumista tehostetaan.

Kyse ei ole vain lomakkeiden digitalisoimisesta vaan koko toimintaprosessin uudenlaisesta ajattelusta. Jokainen työntekijä haastetaankin miettimään omaa työtään uudesta näkökulmasta; voisiko tehtäviä selkeyttää ja prosesseja yksinkertaistaa.

Sekä toimintamalliuudistuksessa että strategiatyössä asukas, asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat keskeisessä asemassa.

Yhtenäiset sekä helppokäyttöiset verkkopalvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin ja osallistumisen päätöksentekoon.

DriveTurun tehtävänä on mm.

• Luoda mahdollisuuksia monikanavaisen asiakaspalvelun tuottamiseen uuden asiointialustan avulla.

• Toteuttaa uusi verkkopalvelu, jossa käyttäjä pystyy asioimaan, osallistumaan sekä saa kaupungin uutiset ja palvelut, missä tahansa liikkuukin päätelaitteesta riippumatta.

• Toteuttaa työntekijän ja johtajan päätelaitteen ruudulla näkyvä työpöytä, joka kokoaa yhteen näkymään tehtävien kannalta tärkeimmät työkalut, rapor-

tit, dokumentit, tehdyt päätökset sekä kaupungin sisäisen viestinnän tehtäväroolien mukaisesti.

Tavoitteena onkin, että DriveTurkuohjelman myötä Turun kaupunki on yksi edelläkävijöistä digitaalisessa asioinnissa ja palvelujen tarjoamisessa. Verkkopalvelussa asiakas näkee käsittelyssä olevien asioidensa etenemisen eikä hänen tarvitse puhelimitse tiedustella asiaa. Hänellä on yksi yhteinen asiointikanava, jota hän käyttää kaikkeen asioimiseen. Vastaavasti kaupungin työntekijät näkevät omilla päätelaitteillaan tehtävänsä ja tehtävän kokonaiskulun yhtenäisesti eikä vain kyseessä olevalla toimialalla.

Kevään aikana käynnistyvät niin kaupungin työntekijöiden työpöydän, verkkokaupan, karttapalvelujen ja verkkopalvelun sekä asiakaspalvelun kehittämisen ja verkko-osallistumisen määrittelytyöt työryhmissä, joihin kaikki näiden asioiden kanssa painivat ovat tervetulleita. Työryhmien aloituksesta ja työskentelystä informoidaan Netkussa.

DriveTurku-ohjelman eteneminen ja materiaalit: netku/DriveTurku Turun pualest

7

FÖR ÅBO

Text och bild: Marja Nikkinen | Översättning: Pasi Pirttimäki

Arbis är en viktig plats när det gäller såväl undervisning som kultur och sociala kontakter

Anställd på en solig arbetsplats Sixten Westerby är en man som samlar oss ett utbud av både studie- och fritidsmöjligheter som motvikt för det hektiska arbetet. Han har verkat som rektor för Åbo svenska arbetarinstitut (Arbis) i drygt ett halvt år. Han tycker att det bästa med jobbet är en solig arbetsgemenskap och intressanta arbetsuppgifter. Man kan inte låta bli att beundra den positivitet som han utstrålar när han talar om sitt jobb, oss andra anställda vid Åbo stad och Åbo. Solen måste bo i honom.

S

ixten Westerby är åbobo i 54-årsåldern som bott i Åbo i 30 år. Hans arbetshistoria är mycket omfattande. Han gjorde bl.a. en karriär på 25 år på olika uppdrag vid Rundradion och innan han kom till Arbis arbetade han som personalchef på Kårkulla samkommun i Pargas. Westerby började som rektor för Åbo svenska arbetarinstitut 1.8.2013.

Många möjligheter på Arbis Sixten Westerby säger att de starka sidorna med Arbis är snabb reaktionsförmåga och flexibilitet vid planeringen av kursutbudet.

– Vi står i växelverkan med våra kunder och lyssnar på deras önskemål gällande kurser. Vi försöker också förutse framtiden så att vi ska kunna erbjuda intressanta kurser för människor, säger Westerby.

Westerby konstaterar att det finns ganska få svenskspråkiga platser till fritidssysselsättning i Åbo. Det är därför Arbis är en viktig plats när det gäller såväl undervisning, kultur och sociala kontakter. Man måste också komma ihåg att människor i olika åldrar studerar vid arbetarinstitutet.

– Vi har en ganska jämn åldersfördelning. Ena tredjedelen av de studerande är under 30 år, andra tredjedelen är 30-60 år och sista tredjedelen är +60 år. Det är bra att komma ihåg att även om Arbis är ett svenskspråkigt arbetarinstitut så är det inte bara avsett för svenskspråkiga. Finskspråkiga är 8

Turun pualest

Kursutbudet på Åbo svenska arbetarinstitut: www.aboarbis.fi

mycket välkomna hit för att öva sin svenska bl.a. genom att delta i målningskurser, yogakurser eller andra motsvarande kurser där man inte behöver läsa teori särskilt mycket, säger Westerby.

Det bästa i Sixtens Åbo När man frågar Sixten Westerby vad som är det bästa i Åbo kommer han med en lång lista med olika saker.

– Åbo är en vacker gammal stad. Här finns mycket kultur, staden är tvåspråkig och lagom till storleken, dvs. tillräckligt stor och liten på samma gång. Åbo har ett bra geografiskt läge och ligger nära skärgården, listar Westerby. Även som arbetsgivare är Åbo utmärkt.

– Åbo stads anställda har mycket sakkunskap inom olika sektorer och människorna är alltid beredda att ställa upp om man behöver hjälp. Även företagshälsovården är här på bra nivå. Och ännu en sak, jag har kanske stadens bästa utsikt från mitt arbetsrum, säger han och pekar mot en utsikt ovanför hustaken som öppnar sig från femte våningen vid Kaskisgatan.

Sixten Westerby har trivts som rektor för Åbo svenska arbetarinstitut.

Ordlista/Sanalista anställd = olla työssä arbetsgemenskap, -en = työyhteisö avsedd, -sett, -sedda = tarkoitettu beundra = ihailla beredd, berett, beredda = valmis erbjuda, -bjuder, -bjöd, -bjudit = tarjota fritidssysselsättning, -en, -ar = harrastus, vapaa-ajanvietto förutse, -ser, -såg, -sett = ennakoida företagshälsovården = työterveyshuolto kursutbud, -et = kurssitarjonta motsvarande = vastaavanlainen omfattande = laaja peka, -ar, -ade, -at = osoittaa samkommun, -en, -er = kuntayhtymä utstråla, -ar, -ade, -at = säteillä utsikt, -en = näköala växelverkan, - = vuorovaikutus åldersfördelning, -en = ikäjakauma

HOMMISSA

Teksti: Raimo Oksa | Kuva: Vesa-Matti Väärä

Asiakas saa Skanssissa palvelut yhdestä paikasta

Yhteispalvelun tekijä Nina Nurmi Nina Nurmi toimii kolmatta vuotta palveluneuvojana yhteispalvelu Monitorissa, kauppakeskus Skanssissa. Hän on Heidekenillä syntynyt ja Runosmäessä nuoruutensa viettänyt kahden lapsen äiti.

mispalveluyksikössä yksilönvalmentajana.

Työskentelyyn yhteispalvelupisteessä antaakin hyvän pohjan eri toimialojen toiminnan tuntemus ja omat palvelukokemukset.

N

– Kun meille työllistämisyksikköön tuli kohdennettu haku uuden yhteispalvelupisteen palveluneuvojasta, olin heti kiinnostunut tehtävästä. Olin siihenastisen elämäni ja työuraan kautta oppinut, että asiakkaan kannalta on oleellista saada yhdestä paikasta apua asioihinsa. Asiakkaalle ei ole merkitystä sillä, kuka palvelut tuottaa. Halusin mukaan kehittämään aivan uutta palvelua ja toimintaa. On kiinnostavaa kehittyä ja katsoa, mihin siivet kantavat uusissa haasteissa.

inan työura alkoi Turun kaupungilla reilut kymmenen vuotta sitten nuorten tukiasuntojen ohjaajana. Ninan tavoite oli tulla mainospiirtäjäksi ja hän kouluttautuikin ensin markkinointimerkonomiksi. Oman lapsen sairaus toi kuitenkin toisenlaisen uran. Ensin toimiminen omaishoitajana, jatko-opiskelu työn ohessa ja koko elämän kestävä hoito- ja äidinvastuu loivat Ninasta elämänhallinnan moniosaajan.

Tuolloin hän tutustui tosissaan asiakasnäkökulmasta myös Kelan palveluihin. Kouluttautuminen lähihoitajaksi sekä vielä kesken olevat sosionomin opinnot ovat antaneet tiedollista ja taidollista oppia sekä hioneet näkökulmaa myös asiakaspalvelutyöhön ja eri hallinnonalojen sisältöihin.

Ennen siirtymistään Monitoriin Nina sai kokemusta yhteistyöstä TE-toimiston ja Kelan kanssa toimiessaan HYTOn työllistä-

Miten päätit hakea yhteispalvelu Monitoriin töihin ?

”Asiakaspalvelu on mun juttu” – Haluan olla suorassa asiakaspalvelutyössä päivittäin. Vuorovaikutus ja yhteistyö asiakkaiden kanssa antaa energiaa myös rutiinitehtävien hoitamiseen. Jokainen palvelutilanne on aina omanlaisensa ja ainutlaatuinen. Yhteispalvelussa asiakkaan palvelutarve ja taustat ovat varsin moninaiset, ja jokaista asiakasta tulee kunnioittaa

yksilönä ja palvella oikealla asenteella. Yhteispalvelussa asiakas saa kontaktit meihin eri toimijoihin samassa pisteessä. Se on iso asia. Hän voi hoitaa Kelan päivärahaasiansa, ladata bussikortin ja lainata pari dekkaria samalla kertaa. Tavoitteena on, että asiakasta neuvoo aina paras paikalla oleva asiantuntija. On ihana tunne, kun meiltä lähtee tyytyväinen asiakas!

Millainen työpaikka Skanssi on?

– Asuin Koivulassa, aivan lähellä, kun tulin tänne töihin. Kävin kaupassa Skanssissa, vaikka en erityinen shoppailija olekaan.

Kauppakeskus on vilkas paikka, jossa tapahtuu monenlaista. Yhteispalvelu sopii tänne hyvin.

Mielikuva meistä ei ole virastomainen, koska emme ole missään hallinnon kivijalassa. Ihmisten on helppo tulla tänne asioimaan, meillä on isompi ja kynnyksetön ovi.

Asiakaspalautteenkin mukaan ihmiset kokevat meidät ja palvelumme helposti saavutettaviksi. Myös Skanssin muut työntekijät käyvät meillä asioimassa, mikä on mukavaa.

Yhteispalvelun iltapainotteinen työaika sopii minun elämäntilanteeseeni hyvin. Nyt ei aamuisin enää ole hoppu, kun lapset ovat isoja ja voin nauttia kiireettömistä aamuista.

Skanssi on avara ja kodikas kauppakeskus viiden kilometrin päässä Turun keskustasta • noin 90 liikettä • kävijöitä 3,34 miljoonaa (2013) • myynti 119,4 miljoonaa € (2013)

– Tulkaa ihmeessä tutustumaan Monitorin palveluvalikoimaan, toivottaa Nina. Monitori on auki ma–ke klo 11–18, to klo 12–19 ja pe klo 11–17.

Yhteispalvelu Monitori on Turun kaupungin, Varsinais-Suomen työja elinkeinotoimiston ja KELA:n yhteispalvelupiste, joka tarjoaa monipuolisia palveluja keskitetysti yhdestä paikasta

Turun pualest

9

LYHYET Tule esiintymään Gangut Regattaan!

Löytyykö työpaikaltasi innokkaita esiintyjiä: laulajia, tanssijoita, trubaduureja, standup-koomikkoja, kuoroja, lauluryhmiä tai vastaavia?

Nyt olisi huipputilaisuus päästä esille Gangut Regatta -purjehdustapahtumassa.

Tarjoamme Turun kaupungin henkilöstössä oleville innokkaille esiintyjille ainutlaatuisen mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja kykyjään Virkamiestunnilla.

Tekniikalla varusteltu esiintymislava sijaitsee Suomen Joutsenen edessä ja ohjelmaa lavalla on torstaista 31.7. sunnuntaihin 3.8.

Ensimmäinen Virkamiestunti on perjantaina 1.8. klo 16.00. Muita esiintymisaikoja buukataan, kun ehdokkaat on kartoitettu.

Yhdelle ryhmälle varataan esiintymisaikaa 15–20 minuuttia. Esiintymisistä ei makseta, mutta maine ja kunnia kasvavat.

Esiintymisasuksi saa halutessaan regatan logolla varustetun t-paidan.

Ilmoita itsesi tai ryhmäsi mukaan kesän purjehdustapahtumaan 16.3.2014 mennessä. Ilmoita samalla ryhmän nimi, kokoonpano, ohjelmatiedot, yhteyshenkilön yhteystiedot (puhelin ja sähköpostiosoite).

Esiintyjät valitaan ennen pääsiäistä, ja kaikille ilmoittautuneille kerrotaan valinnoista.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sari Haavisto, sari.haavisto@turku.fi, puh. 050 559 0171.

Kaadetaan Tampere pyöräilykisassa!

Tamperelaiset ovat haastaneet turkulaiset pyöräilykisaan. Turun ja Tampereen välinen kisa starttaa toukokuussa. Voittaja on kaupunki, jolla on kasassa enemmän pyöräilykilometrejä syksyn kansainväliseen Autottomaan päivään 22.9. mennessä. Kisaan osallistutaan yksityishenkilöinä, mutta paikallisten pyöräily- ja liikuntajärjestöjen mukana voi virittäytyä kisatunnelmaan.

Kisan alkumetreillä, valtakunnallisella

Pyöräilyviikolla 10.–17.5., järjestetään monipuolista ohjelmaa. Luvassa on esimerkiksi kaupunkipyöräilykursseja, pyöräretkiä ja pyöränhuoltotempauksia. Kaikki paikalliset toimijat voivat ilmoittaa pyöräilytapahtumansa Pyöräilyviikon 2014 ohjelmaan.

Lähde mukaan jakamaan pyöräilyn riemua!

Lisätietoja Pyöräilyviikosta ja kisaohjeet: www.valonia.fi

Ajankohtaista eläketietoa eläkeikää lähestyville!

KEVA järjestää yhdessä Henkilöstöasioiden palvelukeskuksen kanssa tilaisuuden, johon ovat tervetulleita eläkeikää lähestyvät Turun kaupungin työntekijät.

Paikalla ovat KEVAN luennoitsijan lisäksi Henkilöstöasioiden palvelukeskuksen eläkesihteerit.

Mukaan mahtuu 130 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Mikäli et mahdu mu-

kaan ja kiinnostusta vastaavaan tilaisuuteen on jatkossakin, voimme järjestää vastaavan infopäivän jo ensi syksynä uudestaan.

Aika: keskiviikko 19.3.2014 klo 9–12 Paikka: Puutarhakadun auditorio, Puutarhakatu 1 Ilmoittautumiset: Netku 3.3 alkaen

Palveleva Turku 2014 -kilpailuun voi ilmoittautua 18.3. alkaen Palveleva Turku -kilpailun osallistujiksi etsitään kaupungin parhaita palveluuudistuksia. Palvelu-uudistus on uusi tai parempi tapa tarjota kaupungin palvelua.

Toimialojen eri yksiköt voivat ilmoittautua kilpailuun omilla palvelu-uudistuksillaan 18.3.–17.4.

Huhtikuussa kaupungin konsernihallinnon asiakkuudet ja osallisuus -vastuualueen työryhmä valitsee viisi palvelu-uudistusta, jotka pääsevät kuntalaisten äänestykseen. Äänestykseen valitut palvelu-uudistukset 10

Turun pualest

esitellään elokuun Turkupostissa ja turku.fisivuilla. Äänestämään pääsee syys-lokakuun vaihteessa turku.fi-sivuilla, Turku-pisteessä, Monitorissa ja kirjamessuilla.

Palveleva Turku 2014 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksystä. Voittaja on eniten kuntalaisilta ääniä saanut palvelu. Parhaan palvelu-uudistuksen kehittänyt ryhmä palkitaan 1 000 eurolla, jonka voi käyttää esimerkiksi ryhmän tyky-toimintaan.

Lisätiedot Netkussa ilmoittautumisaikana

Turku Baltic Sea Days 1.–5.6.2014

Turun Itämeri-päivillä työskennellään hyvinvoivan Itämeren alueen puolesta Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Turussa järjestetään suuria meri-, elinkeino- ja kulttuuritapahtumia. Kaupunki tarjoaa tuolloin areenan yli tuhannelle Itämeren alueen asiantuntijalle, päättäjälle sekä poliittiselle ja elinkeinoelämän johtajalle.

Turun Itämeri-päivien tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja parantaa Itämeren alueen kilpailukykyä sekä edistää Itämeren kestävää kehitystä ja sen kansalaisten hy vinvointia. Teemana on ”Growing Together” eli yhteinen kasvu, rajat ylittävän yhteistyön tehostaminen sekä erityisesti yhteist yö Venäjän kanssa.

Itämeri-päivien aikana järjestettäviä merkittäviä konferensseja ovat muun

muassa Itämeren valtioiden neuvoston pääministerikokous, Baltic Development Forumin ja EU:n Itämeri-strategian vuosikokous sekä Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi.

Lisäksi Itämeri-päivien ohjelmassa on koko perheelle avoimia yleisötapahtumia, kuten Jokisataman avajaiset, Suomenlahti-vuoden päänäyttelyn avajaiset ja Saaristomeriaukio-tapahtuma, jonka aikana voit tutustua muun muassa merentutkimusalus Arandaan.

Turun kaupunki on jo vuosien ajan tehnyt sitkeää ja monipuolista työtä Itämeren valtioiden välisen yhteistyön sekä EU:n rajat ylittävän yhteistyön edistämiseksi.

Vuonna 2016 Turku toimii EU:n meripäivän isäntänä.

Lisätietoja: www.turku.fi/balticseadays

Teksti: Irene Pendolin

Miten turkulaisnuorilla menee koulussa ja kotona?

Kouluterveyskysely kertoo vastauksia Joka viides Turun ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleva on kokeillut huumeita.

Alkoholinkäyttö kuitenkin vähenee.

Lukiolaisista enemmän kuin joka viides viettää tv:n, tietokoneen tai konsolipelien parissa yli neljä tuntia päivässä.

Kaikista vastaajista noin joka kolmas ei syö koulussa päivittäistä lounasta.

Opettajat kohtelevat oikeudenmukai-

sesti opiskelijoita – 78 prosenttia kaikista vastaajista ajatteli näin. Ja mikä parasta 82 prosenttia piti opiskelusta.

Näin Turussa vastattiin valtakunnalliseen THL:n kouluterveyskyselyyn. Vastaajina ovat ammatillisten oppilaitosten ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat sekä 8. ja 9. luokkalaiset.

Vaihda palkkakuitti paperista bitteihin Paperisen palkkakuitin sijasta voit ottaa käyttöösi sähköisen palkkalaskelman. Sähköinen laskelma säilyy arkistossa seitsemän vuotta. Se säästää kaupungin rahaa, parantaa tietoturvaa ja on ekologinen.

Sähköinen palkkalaskelma on tarkistettavissa jo pari päivää ennen maksupäivää ja käytettävissä ympäri vuorokauden.

Kaupunki lähettää sähköisen palkkalaskelman Netpostiin. Netpostin voi aktivoida itselleen maksutta, ja palkkakuitin lisäksi sinne voi tilata muun muassa laskuja.

Ohjeet Netkun Henkilöstöoppaassa ➞ Palvelussuhdeasiat ➞ Palkkaus ja muu palkitseminen ➞ Sähköinen ansiolaskelma

Lataa Turku kännykkään Kaupunki palvelee asukkaita myös älypuhelimissa ja tableteissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Maksutta ladattavasta MobiiliTurusta voi nopeasti ja koska tahansa tarkistaa vaikkapa Turun uutiset, tapahtumat, sään ja kirjastojen tai liikuntapaikkojen aukioloaikoja.

Myös palautteen tai vikailmoitusten antaminen käy näppärästi, esimerkiksi pursuavasta roskiksesta voi lähettää sijaintitiedon vaivattomasti.

MobiiliTurku toimii iPhone-, Androidja Windows Phone –laitteilla, ja sen voi ladata laitteen omasta sovelluskaupasta tai osoitteesta www.mobiilikunta.fi.

Lue lisää: www.turku.fi/kouluterveyskysely

Yliopistonkatu 27a:ssa liikkumista on rajoitettu Yliopistonkatu 27a:n kulunvalvonta tehostui vuodenvaihteessa ja aiheutti rajoituksia kiinteistössä asioivien kaupungin työntekijöiden ja vierailijoiden liikkumiseen.

Kiinteistön aulassa olevat hisseille johtavat lasiovet ovat nyt lukossa, ja vieraiden tulee ilmoittautua infopisteessä eteenpäin päästääkseen.

Ne kaupungin työntekijät, joilla on kuvallinen ja Turku-logolla varustettu henkilökortti, pääsevät kulkemaan aulan hisseillä

LYHYET

kerroksiin, kunhan näyttävät korttinsa aulapalvelun henkilökunnalle. Kortti on pidettävä näkyvissä talossa liikuttaessa. Tarvittaessa aulapalvelusta soitetaan isännälle vieraan saapumisesta.

Kaupunkikonsernin yhtiöiden henkilökunta ja ilman kuvallista henkilökorttia talossa asioivien tulee ilmoittautua aulapalvelussa, josta vierailijalle annetaan vierailijakortti ja hänet ohjataan eteenpäin.

Ilmoittaudu ensiapukurssille Koulutukset järjestää Varsinais-Suomen Pelastuslaitos ja koulutuspaikkana on Artukaisten paloasema, Hyrköistentie 2.

Ensiavun peruskursseja järjestetään kolme, ensiavun jatkokursseja yksi ja hätäensiapukursseja neljä.

Ilmoittautumiset alkavat 4.3.

Tarkemmat ohjeet Netku ➞ henkilöstökoulutus Turun pualest

11

LYHYET

Esimiesbarometrilla palautetta henkilöstötyön eri osa-alueisiin Esimies-barometri on jatkossa vuosittain toteutettava kysely kaupungin esimiehille, ja se on osa kaupungin paremman johtamisen kokonaisuutta. Kyselyllä kartoitetaan eri henkilöstötyön osa-alueiden ja esimiestyön toimivuutta sekä kehitetään toimintaa. Esimies-barometrin sisältö määräytyy vuosikohtaisesti.

Vuoden 2013 kyselyn osa-alueita olivat rekrytointi, työkyvynhallintamalli sekä Kunta 10 -seuranta.

Esimies-barometrista nousi esille, että jatkossa on tarpeen seurata rekrytointiin liittyvää osaamista ja rekrytointien tueksi tuotettujen palvelujen riittävyyttä sekä laatua. Tulosten perusteella on mahdollista kohdentaa rekrytointiin liittyvää koulutusta.

Työkyvynhallintamallin tuloksista voidaan todeta, että hallintamallin lyhyen aikavälin vaikutuksia on havaittavissa työyksikkö- ja työpaikkatasolla. Hallintamallin koulutuksia ja muita foorumeita kehitellään, jotta mallista tulee normaali arjen työväline varhaiseen tukeen. Kunta 10 -seurantatuloksia lähdetään vertaamaan henkilöstökyselyn kautta saataviin tuloksiin, ja sitä kautta tarkastelemaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Esimies-barometri vahvisti näkemystä myös yhdestä tärkeästä esimiestyön kehittämiskeinosta – vertaistuesta. Esimies on usein arjen haasteiden keskellä yksin, mutta ongelmat, joita esimies työssään kohtaa eivät suinkaan ole uusia organisaatiossa, vaan toinen esimies on ne kohdannut useimmiten aikaisemmin. On siis tärkeää, että esimiesten keskinäiseen verkostoitumiseen panostetaan enemmän ja hyödynnetään jo olemassa olevaa esimiesosaamista sekä varmistetaan yhtenäiset toimintatavat.

Lisätietoja kyselyn tuloksista Netkun henkilöstöoppaasta tai konsernihallinnon strategisesta HR:stä.

Teksti: Kaisa Kairesalo 12

Turun pualest

Turun seudun kuntajakoselvitys käynnissä Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvitys käynnistyi tämän vuoden alussa. Viimeistään 30.9. on valmiina selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityksessä mukana olevat kunnat tai osa kunnista useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi.

Turun seudun kuntajakoselvitys koskee Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntia sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkeja.

Turun seudun kuntajakoselvittäjinä toimivat valtiotieteiden maisteri Risto Kortelainen, valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntaus sekä eMBA, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvanen.

Kuntajakoselvittäjät tapaavat selvitysryhmän sekä kuntajohtajista koostuva työvaliokunnan kuudesti enne juhannusta.

Selvitysryhmään kuuluvat kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat sekä edustajat valtuustoryhmistä, joilla ei ole puheenjohtajuuksia.

Lisäksi valtionvarainministeriö järjestää selvitysryhmälle muutostukitilaisuuden 11.3. Tilaisuuteen osallistuu kuntaministeri Henna Virkkunen.

Kaikkien 17 selvitysjakokuntien valtuustojen yhteinen kokous pidetään tiistaina 29.4. Turun Logomossa.

Kuntajakoselvityksen etenemistä voi seurata netissä: www.turunseutu.fi/kuntajakoselvitys

Kansankynttilän hehkussa.

20 tarinaa Turun sivistystoimialalta Sivistystoimiala on julkaissut Tarinakirjan, jossa 20 kasvatus-, opetus-, kehitys- ja hallintotehtävissä työskentelevää kertoo oman tarinansa. Kirjasta voit lukea mm. miten koulunkäyntiavustaja Anne Jokila muutti jo teini-ikäisenä asumaan yksin ja miten nihkeästi käynnistynyt työura kääntyi iloksi ja ammattiylpeydeksi. ”Muistan olleeni onnellinen, kun muutin pois kotoa. Ei minulla ollut sänkyä tai mitään, vaan ihan pieni huone yhde st ä

puutalosta. Sain rahaa, kun kävin iltaisin kaupan kassalla töissä. Itkin ensimmäisen illan, mutta sitten rauhoituin ja aloin käymään koulua ihan normaalisti. Äiti toi aina ruokakassin, josta söin aina herkut päältä.

Jääkaappia ei ollut, eli margariinit tietysti mädäntyivät. Näkkileipää oli yleensä loppukuusta ja kouluruokaa sain tietenkin.” ”Olen ollut aina eläväinen, mutta täällä itsetuntoni on noussut edelleen, koska minua on arvostettu koko ajan. En ole missään elämäni muussa työssä kokenut samanlaista ammattiylpeyttä ja fiiliksiä tehdä töitä. Mieheni ihmettelee aina kateellisena, koska minulla on niin kivaa aina ja saan tehdä joka päivä kaikkea hauskaa." Ote Annen kertomuksesta, jatka lukemista Tarinakirjasta www.turku.fi/sivistystoimiala/julkaisut Teksti: Satu Hatakka

Tarinakirjan haastattelut on tehnyt ja kirjan koonnut Turun AMK:ssa liiketaloutta opiskeleva Pietari Raekallio. Kirjan idean isä on palvelujohtaja Mika Helva, joka on myös ollut mukana toimittamassa kirjaa. Kuvista vastasivat Turun Lyseon lukion kuvataiteen opiskelijat kuvaamataidon opettajansa Esa Mikkosen johdolla. Kirja on taitettu ja painettu Turun ammatti-instituutin painopalveluissa.

Perehdytykseen tukea uusilla perehdytysmateriaaleilla Uuden työntekijän rekrytointiin liittyy aina tärkeänä osana työntekijän perehdyttäminen. Perehdyttäminen koskee kaikkia työhön tulevia henkilöitä sekä työtehtäviä vaihtavia työntekijöitä. Myös pitkän poissaolon jälkeen töihin palaava työntekijä on tärkeä perehdyttää työssä tapahtuneisiin muutoksiin.

Uudet koko kaupunkia koskevat materiaalit koostuvat esimiehille ja perehdyttäjille suunnatusta perehdyttämissuunnitelmasta sekä uuden työntekijän itseopiskelupaketista.

Perehdytyksen arviointia ja prosessin kehittämistä varten on lisäksi laadittu sähköinen perehdytyksen arviointikysely. Sen avulla uusi työntekijä arvioi kokemuksiaan perehdytyksensä etenemisestä ja onnistumisesta.

Arviointikysely lähetetään uudelle työntekijälle sähköpostitse kaupunkitason perehdytystilaisuuteen osallistumisen jälkeen.

Seuraava kaupunkitason perehdytystilaisuus järjestetään toukokuussa. Infot Netkussa lähempänä ajankohtaa. Uudet tukimateriaalit voit ladata Netkusta kohdasta Henkilöstöhallinnon lomakkeet.

Teksti: Kaisa Kairesalo

Työntekijät malleina rekrytointikuvissa Turun kaupungin työntekijät olivat malleina, kun valokuvaaja Janne Riikonen otti viime vuoden lopussa kuvia kaupungin rekrytointimarkkinoinnin tarpeisiin.

Hienoja kuvia julkaistaan sarjana myös Turun pualest -lehden kannessa ja lehdessä esitellään kuvan henkilö.

Kansikuvassa-sarjan aloittaa Emma Kosonen.

Emma Kosonen on Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijä. Hänen työhönsä kuuluu monenlaista käytännönläheistä luonnonsuojelutyötä sairaiden villieläinten ja vieraspienpetojen pyynnin järjestämisestä yleisöneuvontaan, lajistoinventointei-

hin sekä erilaisiin suunnittelu- ja valvontatehtäviin.

Koulutukseltaan Emma on biologi.

Opintojen yhteydessä hän on suorittanut myös metsästäjätutkinnon, joka on edellytys hänen työtehtävässään.

Luonnonsuojelutyöntekijänä Emma on työskennellyt vajaat kolme vuotta, mutta on aiemmin ollut kaupungin palveluksessa erilaisissa pätkätöissä, kuten luokanopettajan sijaisena tai yleisölepakkoretken vetäjänä.

– En voisi kuvitella itselleni mukavampaa työtä kuin tämä, jota minulla nyt on ilo tehdä, kirjoittaa Emma Turun pualest -lehdelle.

Asukas- ja asiakaslähtöisyys osana jokaisen työtä Kehityskeskustelulomakkeet on uusittu

Keskustelu tavoitteista on tärkeä osa kehityskeskustelua

Kaupungin uusissa kehityskeskustelulomakkeissa on nyt kaikkia koskeva uusi tavoite: asukas- ja asiakaslähtöisyyden edistäminen osana omaa työtä.

Kehityskeskustelu on keskeinen johtamisen väline. Keskustelussa työntekijä ja esimies konkretisoivat yhdessä: • yhteisen tavoitteen merkityksen työntekijän työssä • työntekijän muut tulevan kauden tavoitteet • työyhteisön toimivuuteen vaikuttavat tai sitä parantavat seikat • suoriutumisen • osaamisen sekä • kehittämistavoitteet ja keinot.

Kehityskeskusteluissa esimies edustaa organisaatiota, kun taas työntekijän näkemys keskusteluissa perustuu pitkälti omaan työtehtävään. Riittävän selkeä tavoite ja ajan tasalla oleva tehtävänkuvaus vaikuttavat myönteisesti työmotivaatioon ja lisäävät työn tuloksellisuutta.

Sekä työntekijältä että esimieheltä säästyy myös aikaa ja vaivaa arjessa, kun kehityskeskustelussa sovitaan huolellisesti kuluvan kauden tärkeimmät tehtävät ja tavoitteet sekä se, mikä merkitys työntekijän hyvällä työllä on työpaikan toiminnan kokonaisuuteen.

muassa eläköitymiseen liittyvät suunnitelmat sekä uramuutokseen oleellisena osana liittyvä osaamisen siirtäminen on hyvä pohtia yhdessä.

Kehityskeskustelua käytäessä on hyvä muistaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen on muutakin kuin koulutuksesta ja koulutustilaisuuksista sopimista.

Suurimman osan henkilöstön osaamisen kehittämisestä tulisi tapahtua työssä oppimisen ja vertaistuen parissa tai esimerkiksi projekteihin ja kehittämistoimintaan osallistumalla.

Uramuutokset keskusteluihin

Uudistetut tietokoneella täytettävät lomakkeet käyttöohjeineen netku/kehityskeskustelu

Työntekijän uraan liittyvät muutokset on myös lisätty keskustelulomakkeisiin. Muun

Teksti: Eija Kavanti

Turun pualest

13

Työhyvinvointi koskettaa jokaista ja kuuluu kaikille Teksti: Jaana Räsänen-Nauska Kuvat: Eeva Hämäläinen ja Jaana Räsänen-Nauska

en Hiljais tiedon isen siir täm malli hiti n e t ku/

Kaupungin palveluksessa neljä vuosikymmentä työskennellyt työhyvinvointipäällikkö Matti Rantanen on perehdyttänyt viimeisinä työviikkoinaan seuraajansa Sari Forsmanin uuteen tehtävään hiljaisen tiedon siirtämisen mallilla.

Tärkeää hiljaisen tiedon siirtämisessä on, että osapuolten välille syntyy luottamus ja avoin vuorovaikutussuhde.

– On ollut helppoa ja miellyttävää keskustella Sarin kanssa työstä. Hän osaa kysyä ja kuunnella, ja itse haluan jakaa sen, mitä olen oppinut, sanoo Matti Rantanen.

Tarkoitus on, että työntekijöille kertynyttä kokemusta ja osaamista ei päästetä ovesta ulos läksiäiskahvien myötä, vaan konkari ja tulokas käyvät sitä ennen yhdessä läpi tehtävään liittyviä ulottuvuuksia ja kirjaamatonta, kokemuksen kautta syntyvää hiljaista tietoa.

Matti Rantanen oli aikanaan Suomen ensimmäinen työhyvinvointipäällikkö, joten sopii olettaa, että hänellä on hyvä näkemys tehtävän haasteista julkishallinnossa. Sari Forsman on puolestaan aikaisemmin työskennellyt 15 vuotta työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä teknologiateollisuudessa, mm. Nokiassa, STMicroelectronicsissa ja ST-Ericssonilla, joten myös hänellä on runsaasti asiantuntemusta. Yhteistä heille on, että kumpikin on toiminut päätehtävänsä ohella myös työsuojelupäällikkönä.

Suunniteltuja tapaamisia Hiljaisen tiedon siirto ei ole mitä tahansa keskustelua, vaan ennalta suunniteltuja keskinäisiä tapaamisia tai tutustumisia taloon.

Jo heti ensitapaamisilla Matti ja Sari piirsivät valkotaululle työhyvinvoinnin vuosikellon. Sen avulla he ovat käyneet läpi työhyvinvointipäällikön työn sisältöä, aikatauluja, verkostoja ja haasteita.

14

Turun pualest

– Tarkoitus ei ole olla rasite eikä riippa, joka tuputtaa tietoa ja opettaa tekemään niin kuin aina on tehty. Päinvastoin olemme keskustelleet paljon ja pohtineet yhdessä muutostarpeita ja kehityskohteita, Matti kuvaa.

Myös Sari on tyytyväinen.

– Olen saanut paljon arvokasta tietoa, joka auttaa valtavan kokonaisuuden hahmottamisessa. Matti on antanut tilaa myös omille ajatuksilleni. On helppo lähteä jatkamaan työtä hyvän perehdytyksen jälkeen.

Kiire ja sisäilma haasteina Sekä Matti että Sari ovat yhtä mieltä sitä, että kaupunki on tehnyt paljon työhyvinvoinnin eteen.

Kehitettävää on siinä, kuinka tieto saadaan paremmin henkilöstön käyttöön.

Työhyvinvoinnin suuret kestohaasteet ovat Matin mukaan kiire ja sisäilmaongelmat.

Myös Sari on kuukauden mittaisen uransa aikana kuullut jo monesti sisäilmaongelmista eri toimialoilla.

Valkotaululle yhdessä piirretyn vuosikellon avulla on ollut helppo keskustella jäsennellysti työhön liittyvistä ulottuvuuksista.

– Kiire aiheuttaa monenlaista fyysistä ja henkistä huonoa vointia, mutta usein sanan taakse kätkeytyy aikapulan lisäksi muitakin työyhteisöjen ilmiöitä, kuten johtamisja vuorovaikutusongelmia, Sari muistuttaa.

Myöskään sisäilmaongelmia ei pidä vähätellä. Ongelma on vaikea, laaja ja monisyinen valtakunnallisestikin.

– Ilokseni olen huomannut, että asiaan on puututtu ja ongelmien ratkaisemiseksi on myös tehty paljon työtä, Sari toteaa.

PAKINA

Kotiseuturakkautta Teksti: Kari Riutta.

Pakinoitsija työskentelee satamakapteenina Turun Satamassa.

Piirros: Ulriikka Lipasti

soidu, ainakaan näkyvästi. Olemmeko siis alistuvia ja laiskoja? Tai siinä määrin fiksuja, että osaamme asettua kaikenlaisten typeryyksien yläpuolelle? Veikkaan viimeksi mainittua.

Seisoin Uudenkaupungin linja-autoasemalla nakkikioskin jonossa kun edessäni kahdella miehellä tuli sanomista keskenään. Tilanne kärjistyi jo melkein nokkapokaksi ennen kuin toinen esitti armonanomuksen: ”Elä lyö! Mie oon Hesasta.”

Ne ajat ovat ohi kun vanhat stadin kundit ja gimmat bamlasivat vain stadia. Pääkaupunkiseutu on jo pitkään ollut Suomen heimojen ja murteiden sulatusuuni, jossa kuulee niin lappia kuin savoakin. Monet ovat tänä päivänä ylpeitäkin murteestaan, mikä yleisesti hyväksytään.

Mutta annas olla kun turkulainen avaa suunsa jossain muualla kuin kotikaupungissaan. Aina joku kuulijoista yrittää kiekua avutonta imitaatiota: ”Turuust – Turkkusse – Turkku.” Tai sitten kertoo jonkun turkulaisvitsin. Ai että ne aina jaksavat yllättää tuoreudellaan.

Tehkää koe. Menkää samalla tavalla irvistelemään eteläpohjalaisen murretta ja kotiseutua. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että hänkin ottaa käyttöön maailman vanhimman opetusvälineen – heilahtavan käden – aivan kuten tämän jutun alussa meinasi käydä.

Turkulainen ei taas välttämättä viitsi edes kommentoida turkulaisvitsejä eikä provo-

Tuttavani tapasi elämänsä naisen, espoolaisen erikoistutkijan, jonka kanssa hän löi hynttyyt yhteen. Sain kutsun uuden kodin tupaantuliaisiin Espooseen. Paikan päällä päättelin olevani ainoa isännän puolen tuttu, sillä muut vaikuttivat rouvan ystävättäriltä. Tosin heistä ilmeisesti yksi oli mies, ainakin väestönlaskennallisesti, joskin tämä oli naisellisempi kuin kaikki kuusi daamia yhteensä. Lisäksi hän muisti kiitettävästi kihertää vartin välein ”kuinka ikävä kaupunki Turku on ja kuinka joku voi siellä edes asua, ufff!”

Naisetkin taisivat luokitella minut maalaisserkuksi. Keskustelu oli kovin sisäänpäinlämpiävää: milloin mikäkin stadin menomesta oli ’in’ tai ’out’ tai mistä boutiquesta voi ostaa trendikkäimmät merkkivaatteet.

Ja kuinka ihanan laukun kukakin oli tuonut toinen toistaan eksoottisimmilta lomamatkoiltaan.

Vaikka puheenaiheet olivat kaukana omasta arvomaailmastani, yritin jo hyvän käytöksenkin nimissä osallistua keskusteluun. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä en saanut suunvuoroa tai puheeni keskeytettiin. Tai sitten kaikki vaikenivat ja vaihtoivat puheenaihetta.

Kahvin jälkeen avattiin viinipullo. Tosin sitä edelsi isännän puolen tunnin puuduttava, mutta hyvin opeteltu esitelmä kyseisen viinitilan tuotannosta.

Ennen pitkää keskustelu alkoi muuttua yllättävään suuntaan. Liekö viinillä ollut osuutensa siihen, että muuan naisista alkoi kovin tunteellisesti muistella lapsuudenkotiaan Tuupovaarassa. Höristin korviani – onko näiden piinkovien sinkkujuppien elämässä ollut jotain inhimillistäkin? Kuten koti, äiti, isä ja lemmikkimarsu?

Vieraat päättivät, että jokainen kertoo vuorollaan jotakin synnyinkodistaan. Keskustelussa putkahtivat esille muun muassa sellaiset paikkakunnat kuin Juuka, Juupajoki, Pattijoki ja Pönttövuori.

Minun vuoroni tuli viimeiseksi, tietenkin. Samalla avautui oiva tilaisuus kostaa illan ilkeilyt itseni ja kaikkien turkulaisten puolesta. ”Kun kuuntelin tarinoitanne, taidakin olla ainoa kaupungissa syntynyt. Olen ollut turkulainen vuodesta 1963 ja viihtynyt siellä hyvin.”

Jäätävä hiljaisuus laskeutui olohuoneeseen. ”On Helsingissäkin mukava käydä, varsinkin pitkinä juhlapyhinä kuten jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena. Silloin sieltä löytää helposti parkkipaikan, kun puoli miljoonaa helsinkiläistä on käymässä synnyinseudullaan.”

Nuppineulan olisi voinut kuulla putoavan. ”Espoossakin on paljon hyvää kuten Turkuun lähtevät junat. Jos lähden heti, ehdin vielä illan viimeiseen. Kiitokset seurasta ja näkemiin.”

Totuuden puhujan on tunnetusti turha odottaa yösijaa. Vetäessäni takkia päälleni tunsin selässäni kahdeksan Angry Birdsin tuijotuksen.

”Näkemiin” oli ehkä turhan optimistinen toivotus. Eipä ole siitä huushollista sen jälkeen mitään kuulunut, saatikka nähty. Ja aikaakin tästä on kulunut vasta reilut parikymmentä vuotta.

Turun pualest

15

Teksti: Elina Mäntylä | Kuva: Nora Uotila

Monikielistä tietoa maahanmuuttajille Yhä useampi Turun kaupungin työntekijä palvelee työssään maahanmuuttajia. Joskus puuttuu yhteinen kieli, jolloin apua saattaa löytyä netistä. Maahanmuuttajille on tarjolla yhä kattavammin tietoa monilla kielillä ja useilla internetsivustoilla. www.infopankki.fi on monikielinen verkkosivusto, jossa on käytännön tietoa Suomeen muuttoa suunnitteleville tai täällä jo asuville maahanmuuttajille. Sivusto palvelee myös viranomaisia monikielisessä tiedotuksessa.

Infopankissa on laaja Turku-paketti, johon on koottu tietoa moniin arkipäivän asioihin liittyen kuten asumiseen, työntekoon, terveydenhoitoon tai koulunkäyntiin. Infopankin valtakunnalliset tiedot ovat yli 10:llä ja Turku-paketti 9 kielellä.

Muita monikielisiä sivustoja • Valtion ylläpitämä www.lifeinfinland.fi.

• Maahanmuuttoviraston sivut www.migri.fi • Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektin asumiseen liittyvää tietoa ja kuvamateriaalia www.pakolaisapu.fi/kotimaantyo/kotilo/materiaalipankki.html • Lastensuojelun keskusliiton sivusto www.lastensuojelu.info • turisteille suunnattu www.visitturku.fi • suomen kielen verkko-opiskelu mm. www.kotisuomessa.fi • Turun työväenopiston kansainvälinen kurssitarjonta www.luuppi.eu

Maahanmuutto ja kotouttaminen Dotkussa Kaupungin dokumenttienhallintajärjestelmään, Dotkuun, on koottu maahanmuut-

Turussa on noin 16 800 asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina noin 1 000 henkilöä/vuosi. Määrä kasvaa paitsi muuttoliikkeen myös syntyvyyden vuoksi. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset kasvavat yhdessä luonnostaan monikulttuurisiksi. Eri kulttuurit ja kielet eivät ole lapsille vieraita eivätkä pelottavia.

16

Turun pualest

Infopankin kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, albania, kiina, kurdi, persia ja arabia.

toon ja kotouttamiseen liittyviä dokumentteja, kuten ajankohtaisia asioita, toimijoille toteutettujen täydennyskoulutusten materiaaleja, erilaisia tausta-aineistoja, tilastoja ja tutkimuksia sekä asiakaskäyttöön tarkoitettua materiaalia.

Toivomme, että eri toimialojen maahanmuuttotyötä tekevät henkilöt toimittaisivat Dotkuun monipuolisesti omia materiaalejaan. Toimialojen maahanmuuttoyhdyshenkilöt voivat muokata tai lisätä dokumentteja työtilaan, mutta jokaisella kaupungin työntekijällä on lukuoikeus dokumentteihin. Dotkuun pääsee koneesta, joka on ADTurku-verkossa.

Maahanmuutto ja kotouttaminen Dotkussa: Kaupunki yhteiset ➞ Ohjausryhmät ja verkostot ➞ Toimialojen maahanmuuttoyhdyshenkilöiden verkosto

EKO TUKI Sirkka Fagerlund on yksi Pompon ekotukihenkilöistä. Sirkan mukaan ideoita syntyy ihan toisella tavalla ja uskottavuuskin on parempi, kun ekotukihenkilöitä on useampi.

– Ekoasiat ovat asiakkaille mieleisiä ja merkityksellistä tekemistä. Toiminta sulautuu luonnollisesti työhön eikä sitä mielletä mitenkään ylimääräiseksi hommaksi.

On jo ihan perusjuttu, että taloon tuleva uusi työntekijä perehdytetään ympäristöasioihin, osana jokapäiväistä toimintaa. Esimerkin voima on vahva. Ekotukihenkilöiden esimerkkiä alkavat noudattaa niin muut työntekijät kuin asiakkaat. Näin tapahtui mm. laitteiden valmiustilojen sammuttelussa. Eikä tarvitse olla valmiiksi ympäristötietoinen. Minä ja Kristiina oltiin melko tietämättömiä, mutta koulutuksessa oppi paljon uutta ja kun oppii asioista, sitä tulee enemmän ekoihmiseksi, Sirkka toteaa

On jo ihan perusjuttu, että taloon tuleva uusi työntekijä perehdytetään ympäristöasioihin, osana jokapäiväistä toimintaa.

Vammaispalvelut haastavat toinen toisiaan Paikka: Pompon päiväkeskus Ekotukihenkilöt: Minna Jalasmäki, Sirkka Fagerlund ja Kristiina Rajakangas Työntekijöitä: 11

E

kotukitoiminta on käsitetty useassa paikassa vain esimiesten asiaksi. Näin oli aluksi myös Vammaispalveluissa.

Pompon päiväkeskuksen ekotukihenkilöt Minna Jalasmäki ja Sirkka Fagerlund kertovat kokemuksistaan.

– Minä sain käydä koulutuksen keväällä 2012, koska koulutukseen suunniteltu esimies ei päässyt. Aluksi ajateltiin, että hoitaisin yksin koko vammaispalveluiden ekotukitoiminnan. Onneksi käsitys muuttui ja ymmärrettiin, että tämä on nimenomaan kaikkia työntekijöitä koskeva asia, kertoo Minna Jalasmäki.

On hyvä, että ekotukihenkilöitä on useampi, vaikka kyse olisikin pienestä yksiköstä. Pompossa on oikeastaan kolme ekotukihenkilöä. Minna oli välissä pois ja hänen tilalleen koulutettiin kaksi uutta: Sirkka sekä Kristiina Rajakangas. Minnan palattua pienessä yksikössä on kolme ekotukihenkilöä viemässä asioita eteenpäin.

– Ideoita syntyy ihan toisella tavalla ja uskottavuuskin on parempi, kun useampi sanoo että näin tehdään, Sirkka nauraa.

Esimerkillistä toimintaa Vammaispalveluissa ekotoiminnasta ollaan innostuneita. Vaikka Pompossakin aloitettiin monen muun yksikön tapaan lähtötilannekartoituksen täyttämisellä ja tiedon jakamisella, Sirkka arvelee työn luonteen vaikuttavan positiivisesti ekohenkeen.

Haastetta kerrakseen Viime toukokuussa Pompossa järjestettiin Roskapäivä -tapahtuma. Mukaan kutsuttiin kaikki vammaispalveluiden 11 yksikköä.

Asiakkaat sekä henkilökunta olivat kaikki innolla mukana. Pompo haastoi Toivolan toimintakeskuksen järjestämään uuden kestävän kehityksen tapahtuman täksi kevääksi. Ideana on että Toivolan väki perehtyy valitsemaansa teemaan ja hakee siitä tietoa.

– Hämmästyin positiivisesti tullessani takaisin töihin, sanoo Minna. Poissa ollessani toiminta on aktivoitunut valtavasti. Lähes jokaisessa vammaispalvelun yksikössä on ekotukihenkilö, kaikkiaan heitä on 11.

Juuri aloitettiin vammaispalvelujen omat ekotukitapaamiset. Teemapäivähaasteella ja muullakin toiminnalla pyritään saamaan yhä enemmän vammaispalvelun yksiköiden yhteisiä juttuja. Vaikka hyvinvointitoimialalla on omat yhteiset tapaamiset, on hyvä että pohditaan pienemmissä ryhmissä asioita. Meillä on kuitenkin omat erityistarpeet, jotka eroavat vaikkapa terveysasemien tarpeista, Minna selittää.

Hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimialalla järjestetään yhteisiä ekotukitapaamisia, mutta pienempiäkin verkostoja kannattaa perustaa. Verkostossa on voimaa.

Turun pualest

17

Teksti ja kuvat: Mikko Salminen

Simulaatio-opetuksessa teoria muuttuu todeksi

Simulaatio on osana sairaanhoitajaopiskelijoiden opetusta jo koulutuksen alkuvaiheista asti. Kuvassa opiskelijat Maria Giers (edessä), AnnaMaija Järvenpää (takana) ja Tuomas Kinnunen.

Opettajalta vaaditaan myös näyttelijäntaitoja. Vaikerointi ja nukesta kuuluva puhe lisäävät hoitotilanteen autenttisuutta. Opettaja Teija Franck ohjaa Sim Man -nukkea erillisestä ohjaamotilasta.

Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat ovat silminnähden jännittyneitä. Alkamassa on käytännön hoitotilanteita kuvaava simulaatioharjoitus. Potilaalla on vasemmassa sääressä murtuma ja hänet tulisi valmistella päivystysleikkausta varten.

O

piskelijat ovat ennalta valmistautuneet harjoitukseen opiskelemalla teoriaa sekä laatimalla pienryhmässä kirjallisen raportin. Lisäksi ryhmä on käynyt verkkokeskustelua aiheesta muutaman päivän ajan ennen simulaatioharjoitusta. Ryhmästä valitaan neljä harjoitukseen osallistujaa muun ryhmän toimiessa tarkkailijoina ja palautteen antajina.

– Muu ryhmä näkee toisesta luokasta videoyhteyden kautta harjoituksen kulun. Simulaatioharjoituksesta pyritään luomaan autenttinen ja mahdollisimman paljon oikeaa hoitotilannetta vastaava. Käytössämme olevat laitteet ja Sim man -nukke mahdollistavat mm. vitaalitoimintojen muutosten simuloinnin, selventää päätoiminen tuntiopettaja Teija Franck simulaation tavoitteita.

Tarkoituksena on, että opiskelijat soveltaisivat aiemmin oppimaansa ja toimisivat kuten oikeassa hoitotilanteessa oikean potilaan kohdalla. Simulaatio-opetusta on käytetty Suomessa 2000-luvun puolivälistä.

Turun AMK:ssa ensihoitajaopiskelijat ovat simuloineet todellisia tapaturmatilanteita jo pitkään. Viime vuosina myös sairaan18

Turun pualest

hoitajien koulutuksessa on käytetty simulaatiota kliinisten hoitotaitojen oppimisessa.

– Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka pätevyysvaatimuksiin kuuluu kliinisten hoitotaitojen hallinta. Voimme opiskella teoriaa vaikka aamusta iltaan, mutta sen yhdistäminen käytäntöön ei onnistu ellei harjoittele potilaan hoitotilanteita, muistuttaa Franck.

Opiskelijat myöntävät simulaatio-opiskelun hyödyt. Simulaatio tuo esiin omat puutteet ja ”virheistä oppii” -sanonta kuvaa enemmän kuin hyvin simulaatioharjoituksen jälkeisiä tunnelmia.

Käytännön työtä ajatellen simulaatio on hyvä tapa oppia.

– Aluksi tämä oli ihan hirveää ja paineet muiden arvostellessa todella kovat.

Tämä on vaativaa, mutta palkitsevaa. Sitä todella huomaa oppivansa omista virheistään, kertoo sairaanhoitajaopiskelija Anna-Maija Järvenpää.

Lähikuva Sim man -nukesta

Tiimityöskentelytaitojen tärkeys Simulaatioharjoitukset paljastavat tiimityöskentelytaitojen tärkeyden myös sairaanhoitajan ammatissa. Puutteellinen kommunikaatio saattaa johtaa pahimmillaan hoitovirheisiin.

– Simulaation kautta opiskelijat huomaavat kuinka tärkeää on kyetä toimimaan tiimeissä uusien ja erilaisten työkavereiden kanssa tehokkaasti potilaan eduksi. Potilasturvallisuus on monesti vaarassa tiedonsiirron kohdalla, kun kommunikaatio ei ole selkeää ja riittävää, muistuttavat Franck sekä lehtori Eija Kedonpää, joka myös osallistuu simulaatio-opetukseen.

Päivän harjoitukseen osallistuneet AnnaMaija Järvenpää ja Teija Aho toivovatkin tiimityöskentelytaitojen korostamista koulutuksessa.

Teksti: Inka-Maria Pulkkinen | Kuvat: Saaran ja Nicolaksen albumi

Vaskirakkautta Sanotaan, että muusikot synkronoivat sydämenlyöntinsä soittaessaan samaa musiikkia. Turun filharmonisen orkesterin riveissä muutama sydän on jäänyt sykkimään samaan tahtiin myös konsertin jälkeen – orkesterista löytyy nimittäin useampi muusikkopariskunta.

S

veitsiläinen Nicolas Indermühle ja suomalainen Saara Kitunen tapasivat kesällä 2011 vaskileirillä Ruotsissa. Nicolaksen soitin on orkesterin suurin vaskisoitin tuuba, ja hän oli tullut vaihtooppilaaksi Helsingin Sibelius-Akatemiaan edellisenä syksynä. Tarkoitus oli palata vuoden jälkeen takaisin Sveitsiin, mutta tammikuussa 2012 Nicolas istui jälleen lentokoneessa suuntana Turku – ja Saara.

– Niin, toivottavasti minulla oli ainakin jokin vaikutus siihen, että Nicolas halusi takaisin Suomeen!, Saara nauraa.

Muutamien sijaisuuksien ajan pari tapaili Suomessa mutta suhde muuttui aina kaukosuhteeksi Nicolaksen palatessa Sveitsiin.

Keväällä 2013 Nicolas sai tuubistin paikan Turun orkesterista, ja hän sekä pasuunaa soittava Saara istuvat nyt kumpikin orkesterin vaskisektion takarivissä.

– Ei me silti ihan vierekkäin istuta, bassopasuuna välissämme pilaa romantiikan, pari vitsailee.

Kaksi muusikkoa ne yhteen sopii Muusikoiden työajat voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä, ja iltaharjoitukset ja -konsertit poikkeavat normaalista toimistotyöajasta.

Siksi siinä on etunsa, että puolisona on toinen muusikko, jonka kanssa voi kulkea saman työmatkan ja käydä yhdessä lounaalla.

– Ainoa ongelma yhteisissä työajoissa on aamuisin, kun minä odotan takki päällä eteisessä että Saara löytäisi piponsa, Nicolas nauraa.

Pariskunta harjoittelee jonkin verran yhdessä, mutta mielekästä konserttiohjelmistoa ei pasuunalle ja tuuballe löydy. He ovat yhtä mieltä siitä, että toista on helpompi ymmärtää, kun on itsekin muusikko.

– Oli minulla tyttöystävä, joka ei ollut muusikko, mutta se ei kyllä kestänyt kauaa, Nicolas kertoo.

– Ylipäätään on yleistä, että muusikot ovat yhdessä muusikoiden kanssa, Saara täydentää.

– Piirit ovat kuitenkin aika pienet.

Yhteinen sävel Vaikka Nicolas ja Saara jakavat sekä työn että kodin, keskitytään konserteissa kuitenkin musiikkiin.

– Ei toisen läsnäoloa ehdi sillä tavalla huomata, pariskunta pohtii.

– Paitsi viime syksynä Brittenin konsertossa jännitin hieman puolestasi, kun tiesin että kappale on rankka soittaa, Nicolas myöntää yllättyneelle Saaralle.

Musiikin lisäksi parin yhteisenä harrastuksena on lenkkeily. Jotain täytyy kuitenkin tehdä myös itsenäisesti.

– Minä annan Nicolaksen ihan rauhassa touhuta polkupyörän ja muiden urheiluvälineiden kanssa ja menen itsekseni jumppasalille. Ja aina kun Nicolas käy Sveitsissä, minulle jää hieman omaa aikaa, Saara hymyilee.

Tällä hetkellä Nicolas ja Saara asuvat Turussa, mutta parin tulevaisuus on kovin avoin. Saara on Turun filharmonisessa orkesterissa äitiyslomasijaisena.

– Täytyy katsoa, mitä tapahtuu kun sijaisuuteni päättyy, Saara pohtii.

– Nicolaksella nyt on kuitenkin toimi Turussa, ja tuubisteille on töitä vielä harvemmassa kuin pasunisteille, eli emmeköhän me jää Turkuun.

ka Åbo Svens aalism li o Teaterissa kasa Työpaik kuun alus tt r -konse i, rakkautta issterin par jossa orke ät kamariittäv kunnat es yhdessä musiikkia n. ja eriksee

Turun pualest

19

AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti: Annukka Sirviö | Kuva: Marja Nikkinen

Pakkaspäivän ratoksi

KEMIAA LAPSILLE Äitiii! Mulla ei ole mitään tekemistä. Iskä, mitä mä voisin tehdä, mulla on tylsää... Tässä toimintavinkkejä tylsien talvipäivien varalle. Testaa kokeita yhdessä lapsesi kanssa ja huomaatte, että kemia on hauskaa! Kaikki kokeissa tarvittavat materiaalit ja välineet löytyvät tavallisista kodeista, ja kokeet ovat turvallisia suorittaa yhdessä pienenkin lapsen kanssa.

Ihmeellinen vesi Voiko metalli kellua veden pinnalla? Kaada kulhoon puhdasta vettä. Aseta ohut silmäneula poikittain haarukan piikkien päälle ja riko veden pinta varovasti haarukalla. Jos toimit rauhallisesti, jää neula kellumaan veden pinnalle, kun otat haarukan pois. Voit kokeilla myös, saatko paperiliittimen kellumaan veden pinnalla samalla tavalla.

Pitääkö tavallinen kangas vettä? Täytä lasipurkki vedellä ja kastele kankainen nenäliina tai kankaanpala. Levitä liina purkin suulle kireäksi, ja pidä se paikallaan narulla tai kumilenkillä – ei käsin. Käännä purkki ylösalaisin. Jos kangas on kasteltu kunnol-

Voiko metalli kellua veden pinnalla? Pitääkö tavallinen kangas vettä? Voiko vettä keittää paperissa?

Näkymätön muste Kirjoita salainen kirje ystävälle näkymättömällä musteella! Käytä musteena sitruunamehua tai etikkaa. Kirjoituksen saat näkyväksi lämmittämällä paperia silitysraudalla.

Ole varovainen, ettei paperi kärähdä!

Tulivuori la ja viritetty kireäksi purkin suulle, vesi ei tule siitä läpi.

Ilmiöissä on kyse veden pintajännityksestä. Jotkin hyönteiset, esimerkiksi vesimittarit, pystyvät kulkemaan veden pinnalla uppoamatta. Vesimittarit ojentavat pitkät raajansa jakaakseen painonsa tasaisesti vedenpinnan kalvolle.

Voiko vettä keittää paperissa? Taittele tavallisesta kirjoituspaperista pieni kuppi.

Voit käyttää paperiliittimiä pitämään kulmia yhdessä. Tee kupin reunoihin reiät ja pujota niistä lanka läpi. Täytä kori vedellä ja laita se langasta roikkumaan kynttilän liekin päälle. Saatko veden lämpenemään kupissa? Paperi ei syty palamaan niin kauan kuin kupissa on vettä.

Tee ensin taikataikina, josta muotoilet tulivuoren. Sekoita 2 dl jauhoja, 1 dl suolaa ja 2 rkl ruokaöljyä. Lisää vettä noin 1 dl samalla sekoittaen niin, että saat muovailuvahamaisen taikinan.

Aseta tyhjä, korkeintaan 0,5 l muovipullo uunipellille ja muotoile taikinasta vuori sen ympärille. Jätä kuitenkin pullon suu vapaaksi. Taikinaa ei saa mennä pullon sisään.

Täytä pullo lämpimällä vedellä. Lisää veden joukkoon pisara elintarvikeväriä, jos haluat tehdä värillistä laavaa. Lisää ensin 6 pisaraa tiskiainetta pulloon ja sitten 2 ruokalusikallista leivinjauhetta. Kaada lopuksi pulloon hitaasti etikkaa ja katso kun tulivuori purkautuu!

Testiryhmämme kokeili paperiliittimen kellumista ja veden keittämistä paperikupissa.

Toimii!

20

Turun pualest