Page 1

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012

Kaupungin

koko organisaatio menee uusiksi s. 4–5

Uudet osakeyhtiöt muuttavat toimintatapoja s. 6–7 Kunnalliset työehtosopimukset s. 14


Turun kaupungin henkilöstölehti

En koskaan ajattele tulevaisuutta. Se tulee kyllin pian.

1/2012 Toimitus/redaktion

Albert Einstein

Turun kaupungin keskushallinto Strategia ja viestintä Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku / Åbo stads centralförvaltningen Strategi och kommunikation Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Vastaava toimittaja/ Ansvarig redaktör Seppo Kemppainen (seppo.kemppainen@turku.fi) Päätoimittaja/ Huvudredaktör

Muutoksen tunnelmissa

K

aupungin toimintamalli uudistetaan kuluvan vuoden aikana. Ensi vuoden alusta johtaminen, toiminta ja organisaatio ovat uudessa mallissa. Tarkemmin asiasta lehtemme sivulla 4–5. Asian etenemisestä ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti vuoden aikana henkilökunnalle sekä Netkussa että Turun pualest -lehdessä. Kannattaa olla itsekin aktiivinen, kysyä ja seurata asiaa. Taitaa olla niin, että mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Tähän liittyen kaikki oleellinen on jo (ainakin) kertaalleen sanottu. Tässä joitain poimintoja muutoksen tueksi ja tueksi muutoksessa.

Taitto/Layout Zeeland Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 14 100 kpl/st

ilmestymisaika­taulu: nro 2/2012 viikolla 16 (16.–20.4.2011). Aineiston deadline 23.3.2012 Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä

http://netku/tupu

Turun • • • •

Päämäärä ei tarkoita minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa. Eduard Bernstein

Kaikki matkat kävellään askelten varassa. Olennaisissa tehtävissä äly on erittäin vähäpätöinen lahja.

kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL 476 Annele Mamia Maarit Salonen Sote – itä Leena Numminen Riitta Kuusinen Sote – länsi Edvina Hafizovic Tea Mattila Kirjasto Maarit Salonen Juha Soininen Keskushallinto ja revisiotoimisto Leena Numminen hoitaa

G. H. Hardy

Turun ammatillisen opetustoimen henkilökunta JHL 495 Marja Vyyryläinen Ritva Heiskanen

Tässä apinat ovat ihmisiä parempia: kun apina katsoo peiliin, se näkee apinan.

Turun terveys ja hyvinvointi JHL 553 Paavo Aarniemi Pia Sipola

En odotakaan osuvani palloon joka kerralla, kun tulen lyömään. Franklin D. Roosevelt

Turun •

Tulevaisuus on varma, menneisyydestä ei koskaan tiedä.

Turun seudun kunnalliset vapaa-aikatyöntekijät JHL 623 Liisa Reinikainen Anni-Reetta Sorell

Malcolm de Chazal

Pääluottamusmies Ari Virta Varapääluottamusmies Mika Maaskola Turun kunnantyöväen ammattiosasto JHL 25 yhdistyksen pääluottamusmies Timo Friman (Liikuntapalvelukeskus) • Kiinteistöliikelaitos Jaakko Andsten (lm) • Työkeskus sote Lasse Salonen (lm) Turun teknillisten laitosten ammattiosasto JHL 93 yhdistyksen luottamusmies Mika Maaskola (Vesiliikelaitos) Juha Vuorisalo (varalm) Jukka Norakari (lm, Vesiliikelaitos) Turun satamarakentajat JHL 170 yhdistyksen luottamusmies Karl-Johan Karlsson (Satamaliikelaitos) • satamaliikelaitoksen sähköjaos Jukka Iivonen (lm) • satamaliikelaitoksen nosturijaos Sebastian Hakalax

Kaikkien järjestöjen pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten ajantasaiset tiedot ovat luettavissa Netkussa > Henkilöstöopas > Pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet.

terveys- ja sosiaalialan henkilökunta JHL 595 Markku Oksanen Sosiaalipuoli Maiju Rintakangas

Venäläinen sananlasku.

Kyky luopua jostakin haluamastaan on onnen olennainen osa. Bertnand Russell

Friedrich Schiller

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin. Seppo Kemppainen, tiedotuspäällikkö (virkavapaalla 1.3.2012–28.2.2014)

Turun pualest

Julkisalan Ammattilaiset JHL 36 Maarit Salminen Virpi Aho • Kotihoito Birgit Salovaara Marja Koho • Vanhuskeskus 1 Heidi Virtanen Terttu Ahlgren • Vanhuskeskus 2 Irma Vilja • Vanhuskeskus 4 ja 5 Katja Valkonen Leena Kolkkanen • Päivähoitopalvelut/hoitajat Hannele Vepsä • Päivähoitopalvelut/muu henkilökunta Hannele Elo • Perhepäivähoitajat Virpi Aho Marjo Mansikkaniemi

Johann Wolfgang von Goethe

Vain jos elos’ uhrata uskallat, sinä elämän onnesi saavutat.

2

Turun kaupunginteatterin teknillinen henkilökunta JHL 34 Jani Haapala

Turun kaupungin palvelualojen henkilöstö JHL 277 Kari Savola

Aloittaminen on aina hauskaa.

Turun yhteisjärjestö JHL ry:n tuntipalkkaisia ja Teknisten sopimukseen kuuluvia edustavat luottamusmiehet 2012–2013

Varaluottamusmies

Kurt Vonnegut

lähetetystä materiaalista. Lisätiedot:

Luottamusmies

Elämä tapahtuu niin nopeasti, ettei sitä ehdi koskaan ajatella.

Kiinalainen sananlasku

Turun pualest -lehden

Turun kaupungin esimiesten ja työnjohtajien yhdistys JHL 128 Minna Haaranen-Mäkipuro

Kannen kuva/Omslagsbilden Hannu Waher

Pääluottamusmiehet: Marja Vyyryläinen, Maarit Salminen Päätoimiset luottamusmiehet: Markku Oksanen, Leena Numminen

Turun lastenhoito- ja kasvatusalan yhdistys JHL 65 Tini Vehviläinen Sirkka Vehmaa

Hannu Waher (hannu.waher@turku.fi)

Turun yhteisjärjestö JHL ry:n jäsenyhdistysten kuukausipalkkaisia edustavat luottamusmiehet 2012–2013

Kilpailu kaupungin parhaasta palvelusta

V

iime numerossa uutisoitiin kaupunginjohtajan uudesta kilpailusta, joka tarvitsee aluksi nimen. Kilpailussa on kaksi sarjaa, joissa haetaan sekä kaupungin parasta palvelu-uudistusta että parasta palvelusuoritusta. Nimikilpailu herätti mukavasti mielenkiintoa ja kirvoitti määräaikaan mennessä 75 ehdotusta. Lehden painoon mennessä voittajaehdotus oli vielä ratkaisematta, mutta se julkistetaan Netkussa heti kun tulos selviää.

Miten edetään? Kilpailu julkistetaan Netkussa avoimeksi maaliskuun alkupuolella 2012, jolloin kaupungin hallintokuntien eri yksiköt voivat ilmoittautua kilpailuun omilla palveluillaan. Saapuneista ehdotuksista valitaan 10 parasta palvelu-uudistusta jatkoon. Raati valitsee kuntalaisten äänestettäväksi asetettavat palvelu-uudistukset keväällä 2012. Kuntalaiset pääsevät äänestämään kaupungin finalisteista kesällä 2012. Äänestys

toteutetaan kaupungin internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Kaupungin paras palvelu-uudistus ja paras palvelusuoritus julkistetaan Turun päivänä 2012. Kuntalaisten eniten tykkäämä palvelu voittaa. Parhaan palvelusuorituksen valitsee kilpailun raati. Parhaat palvelut toteuttaneet yksiköt palkitaan ruhtinaallisesti. •

Turun pualest

3


Koko toimintamalli uuteen kuosiin Kaupungin tapa toimia pannaan lähiaikoina kokonaan uusiksi. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että hallinto järjestetään uuteen kuosiin kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on parantaa kaupungin toimintaa ja johtamista ja vastata näin muuttuneisiin haasteisiin.

M

uutoksen kohteena olevaa asiakokonaisuutta on tarkasteltu kolmen tavoitteen kautta: parempi johtaminen ja päätöksenteko, asukas ja asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen. Kaupungin henkilöstön kannalta muutokset näkyvät ennen kaikkea organisaation rakenteen muuttumisena. Nykyisestä apulaiskaupunginjohtajien johtamasta sektorimallista siirrytään toimialamalliin. Kaupungin yleisorganisaatio muodostuu konsernihallinnosta ja viidestä toimialasta, jotka ovat kiinteistö-, ympäristö-, peruspalvelu-, sivistys- ja vapaaalan toimiala. Toimialojen johtajat kuuluvat kaupungin johtoon ja he ovat hallinnollisesti kaupunginjohtajan alaisia. Toimialajohtajien päivittäinen työskentely jakautuu toimialan organisaation ja konsernihallinnon kesken. – Muutoksella haetaan tehokkuutta ja tuottavuuden paranemista, sanoo kaupunginjohtaja Aleksi Randell. – Toimialamallissa kaupungin kokonaisuuden johtaminen korostuu ja helpottuu, kun organisaatio madaltuu. Vuorovaikutus toimialajohtajien kanssa tulee olemaan lähes päivittäistä, ja asioiden koordinointi tällä tavalla nykyistä tehokkaampaa. Uudistus keventää hallintoa, kun organi-

saatiota tiivistetään. Kiinteistö- ja tilaliikelaitoksista tehdään yksi liikelaitos. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut muodostavat jatkossa yhden toimialan. Keskushallinnosta vähenee hallintoa, kun sektorihallinto puretaan. Johtavassa asemassa olevien virkojen määrä vähenee. Myös johtavien viranhaltijoiden määrä saattaa vähentyä, jos toimialojen johtoon valitaan nykyisiä henkilöitä. Tämä on lähtöoletus. Parempaan johtamiseen liittyen tarkoituksena on luoda kannustinmalli, jossa palkitaan tuloksellisesta johtamisesta. Mallin tarkempi rakenne ei vielä tässä vaiheessa ole tiedossa.

Tukipalvelut matriisiin Keskushallintoa selkeytetään erottamalla konsernijohto ja palvelutuotanto toisistaan. Konsernin tuki- ja asiantuntijapalvelut arvioidaan uudestaan ja ne järjestetään niin, että ne palvelevat koko organisaatiota (ns. matriisiimalli). Näitä palveluja ovat talouspalvelut, lakipalvelut, henkilöstöpalvelut, viestintä ja markkinointi sekä strategia ja kehittäminen. – Meillä on tällä hetkellä näitä palveluja monissa eri yksiköissä liian irrallaan toisistaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa osaamista ja resursseja ei käytetä kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, kaupunginjohtaja Randell sanoo.

Mitä matriisimalliin siirtyminen käytännössä tarkoittaa, selviää uudistuksen etenemisen myötä. Kaupunginhallitus on nimittänyt uudistuksen projektipäälliköksi suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen johtavan kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen. Hänelle on myönnetty virkavapautus omista tehtävistään vuoden loppuun asti. Kokonaisuus on hyvin laaja ja tulee sisältämään useita osaprojekteja. – Tässä uusitaan säännöstö kokonaisuudessaan, luodaan uudet toimialat, uudistetaan keskushallinto ja konsernirakenne. Lisäksi kehitetään osallisuustoimintaa sekä strategioiden ja ohjausjärjestelmien vaikuttavuutta, Heikkinen kertoo. – Kullekin osahankkeelle asetetaan oma työsuunnitelma ja aikataulu. Oman työn lisäksi projektissa käytetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Kaikki apu tarvitaankin, koska aikataulu on hyvin kireä. Toimintamalli otetaan käyttöön jo ensi vuoden alusta. Hallinnon järjestämisen ja toiminnan uudistamisen taustalla on kaupunginhallituksen asettaman luottamushenkilöistä muodostetun ohjausryhmän raportti. Ohjausryhmä käsitteli kokonaisuutta neljästä teemasta: poliittinen johtaminen ja kuntalaisten osallistuminen, strategiat ja ohjausryhmät, organisaatio ja ammatillinen johtaminen sekä kaupunkikonserni, seutu ja sidosryhmät.

Valtuuston roolia vahvistetaan Poliittisen johtamisen osalta on linjattu, että johtamisjärjestelmää kehitetään nykyisen mallin pohjalta. Poliittista prosessia johtaa siis kaupunginhallituksen puheenjohtaja, jolle turvataan edellytykset hoitaa tätä tehtävää. Kaupunginjohtaja vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Ohjausryhmä selvitti myös ns. pormestarimallia, mutta enemmistö kannatti jatkamista nykyisellä mallilla. Kaupunginvaltuuston strategista roolia vahvistetaan. Tämä tapahtuu siten, että luottamushenkilöt otetaan mukaan strategioiden valmisteluun aikaisempaa paremmin. Samalla strategioiden seurantaa ja mitattavuutta lisätään ja ne kytketään aiempaa tiiviimmin vuosijohtamiseen. – Strategiat ja niistä johdetut kaupungin tavoitteet ovat olleet ehkä liian ympäripyöreitä. Asioihin pitää saada enemmän fokusta ja se onnistuu kun luodaan kokonaisohjausta tukeva järjestelmä, sanoo kaupunginjohtaja Randell. Uudistus sisältää myös tavoitteen parantaa kuntalaisten osallistumisedellytyksiä kaupungin koko toiminnassa. Myös kaupungin eri alueiden ja erityisryhmien osallistumismahdollisuuksia parannetaan. Sosiaalisen median ja muun uuden teknologian käyttäminen hyödyksi on tavoite. – Uuteen teknologiaan liittyy paljon mahdollisuuksia, joita emme ole vielä käyttäneet parhaalla mahdollisella tavalla. Erityinen haaste tässä tulee olemaa se, että pitää löytää toimintamalleja, joiden kautta vaikuttaminen on todellista. Pelkät kyselyt eivät riitä, Randell sanoo. • Teksti: Seppo Kemppainen

Kaupungin viestinnällinen

ilme uudistui K

aupunki uudistaa viestintä- ja markkinointi-ilmeensä. Uudessa ilmeessä yhdistyvät kaupungin pitkä historia ja kulttuuripääkaupunkivuoden hyvät saavutukset. Virallinen vaakunalogo on modernisoitu ja Turku 2011-liekkilogosta on tehty kampanjalogo.

Uudistettu vaakunalogo Niin sanottuna allekirjoituslogona käytetään uudistettua vaakunalogoa. Sitä käytetään muun muassa kirjelomakkeissa ja -kuorissa, powerpoint-esityksissä, lehti-ilmoituksissa ja käyntikorteissa. Vaakunalogosta on kolme versiota kuten aikaisemminkin: • Turku-logoa käytetään, kun teksti on suo meksi tai jollakin muulla kielellä kuin ruot siksi • Åbo-logoa käytetään, kun teksti on ruot siksi • Turku–Åbo-logoa käytetään ainoastaan, kun teksti on suomeksi ja ruotsiksi. Uusi vaakunalogo korvaa vanhan logon painotuotteissa asteittain. Valmiiksi painetut aineistot voi käyttää loppuun, mutta uusia ei saa enää tilata vanhalla logolla. Sähköisiin lomakkeisiin logo tule vaihtaa mahdollisimman nopeasti.

Liekkilogo elää markkinointilogona Kulttuuripääkaupunkivuoden jatkona käytetään markkinointilogona lilekkilogoa ilman vuosilukua. Markkinointilogoa käytetään, kun halutaan korostaa kulttuuripääkaupunkivuoden jatkumoa. Markkinointilogoa ei käytetä ”yleisenä kulttuurilogona” vaan ainoastaan niissä tapauksissa, joihin liittyy yhteys kulttuuripääkaupunkivuoteen. Jos markkinointilogoa käytetään vaakunalogo kanssa, markkinointilogon pallo on musta. Jos markkinointilogoa käytetään itsenäisesti, logon pallo on oranssi. Markkinointilogon yhteydessä voi käyttää tunnuslausetta ”Eurooppalainen kulttuurikaupunki”.

Netkusta lisätietoja Kaikki logoversiot, word-kirjepohjat sekä powerpoint-pohjat ja graafinen ohjeistus löytyvät Netkusta (Netku/logot). Viralliset asiakirjamallit asennetaan Office-ohjelmiston pohjiksi, jolloin ne avautuvat automaattisesti käyttöön. Uusi ilme tulee vähitellen näkymään myös ajoneuvojen teippauksissa, kylteissä ja muissa materiaaleissa. Uuden yritysilmeen on suunnitellut Mainostoimisto Namutehdas, joka on kaupungin kilpailutettu mainostoimisto. • Teksti: Seppo Kemppainen

Uusien käyntikorttien taustapuolelle tulee ns. QR-koodi ("Quick Response"), joka on luettavissa älypuhelimella. Koodi sisältää tiedon verkko osoitteesta, joka avautuu puhelimen nettiselaimeen. Kaupungin käyntikorteissa koodi avaa Turkukalenterin sivun.

Ehdotusluonnos johtamisjärjestelmän organisaatio- ja viranhaltijarakenteeksi 2013– Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja

Liikelaitosjohtaja

Konserniyhteisöt (ALPE) (AMK)

Vesihuoltopalvelut

Turun pualest

Johtaja

Johtaja

Johtaja

Johtaja

Kiinteistötoimiala

Ympäristötoimiala

Hyvinvointitoimiala

Sivistystoimiala

Vapaa-aikatoimiala

Kiinteistöpalvelut

Kaavoituspalvelut

Kulttuuripalvelut

Tilapalvelut

Ympäristöpalvelut

Varhais- ja perusopetuspalvelut

Joukkoliikennepalvelut (liikelaitos)

4

Johtaja

(liikelaitos)

Rakennusvalvontapalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lukio- ja ammattiopetuspalvelut

Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut

Vaakunaan perustuvassa ilmeessä käytetään Din-fonttia.

Turun pualest

5


Teksti: Sini Silván

Kaupungin uudet osakeyhtiöt muuttavat toimintatapoja

Vuodenvaihde merkitsi isoa muutosta 1300 kaupungin työntekijälle, jotka aloittivat uran kaupungin uusien yhtiöiden palveluksessa. Turun Seudun Kuntatekniikka Oy, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy sekä Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy rakentavat, hoitavat ja ruokkivat jatkossa kaupunkia ja kaupunkilaisia. Yhtiöissä tehdään tuttuja tehtäviä, mutta uutta ”me henkeä” ja asennemuutosta jatkossa tarvitaan.

Y

htiöittäminen tekee uusista yhtiöistä vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä. Alkuun ne ovat kokonaan kaupungin omistuksessa. Muutos on Turun kaupungin sisällä suuri, kun runsaat toista tuhatta kaupungin työntekijää siirtyy uusien yhtiöiden palvelukseen. Liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaan työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä lomaetuineen ja myös muiden etujen sekä eläketason pitäisi säilyä. – Kokonaispalkka ei muutu vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, lomaoikeudet eivät muutu, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen vahvistaa. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät työsuhteisiksi työntekijöiksi.

Uusi asenne menestyksen ehto – Suurin haaste on asenteiden muuttuminen, Virtanen linjaa. Kovin juttu ei ole niinkään uuden oppiminen vaan vanhasta toimintakulttuurista pois oppiminen. Jos asenteet muuttuvat, niin kaikki muut asiat voidaan tehdä. Menestyminen on kiinni toisaalta yksittäisen ihmisen asenteen muuttumisesta – mutta vielä enemmän yhteisen toimintatavan kehittymisestä. – Kyse on yhteisestä asenteesta, täytyy löytyä ”me henki”, se, että me olemme tässä firmassa ja vastaamme sen tehtävistä. Yhtiömallissa voidaan palkita niitä, jotka antavat panoksensa yhteiseen käyttöön, mutta toi-

saalta mukaan ei voida juuri mahduttaa vapaamatkustajia. Murros tulee olemaan suuri, Virtanen korostaa. Virtanen sanoo suoraan, että kaupungissa toiminnan luonne on ollut käyttää kaupungin budjetoima raha vuoden mittaan. Yhtiöissä sen sijaan on jatkossa pakko hankkia kilpailukyvyllään itse tehtäviin tarvittava rahoitus. Vielä tällä hetkellä kaupungin uusilla yhtiöillä ei juuri ole sellaisia ”tuotteita ja vähittäismyyntihinnastoa”, josta yksittäiset ihmiset voisivat palveluja ostaa, mutta niitä tulee jatkossa varmuudella olemaan. Kaikki osaaminen ja mahdollisuudet on otettava käyttöön. – Jokaisen työntekijän luonnollinen tavoite on, että työpaikka ei häviä, Virtanen visioi. – Työntekijät pystyvät tulevaisuudessa ensisijaisesti itse vaikuttamaan, onko töitä vai eikö ole töitä. Menestys on henkilöstön omassa kädessä, eikä sitä ratkaista poliittisen päätöksentekokoneiston pöydällä. Olennaista on Virtasen mielestä yhtiöiden johtamisjärjestelmien muuttaminen. Jos halutaan toimia hyvin, julkishallinnon byrokraattinen toimintapa on yksinkertaisesti liian hidas yhtiömuotoiseen toimintaan.

Yhtiöiden menestys kaupungin etu Yhtiöittäminen ikään kuin vapauttaa yritykset kunnallisesta byrokratiasta. Voidaan keskit-

tyä tekemiseen. Toiminnan on oltava tehokkaampaa, koska näköpiirissä on työvoimapula ja kustannusten nousu. Ellei kaupungin palveluita toteuteta tehokkaammin, niitä jää hoitamatta tai hinnat tulevat karkaamaan kohtuuttomiksi. Jo nyt ollaan velkarahan puolella. Jotta vältetään ”Kreikan tie”, on tehtävä rohkeita ratkaisuja. Yhtiöt hoitavat aiempia tehtäviään vielä kolmen vuoden siirtymäajan ilman suurempia muutoksia. Sen jälkeen palvelusopimukset kilpailutetaan vaiheittain seuraavien neljän vuoden aikana. Sen jälkeen yritykset toimivat samoilla ehdoilla muiden yritysten kanssa. – Ei mikään yhtiö kaikkia kilpailuja voita – muttei voi hävitäkään, Virtanen sanoo. Virtanen uskoo, että tämä laittaa myös kaupungin muut yksiköt pistämään parastaan. Niiden yhtiöille tuottaman palvelun laadun ja kustannustehokkuuden on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Yhtiöt käyttävät kaupungin it-palveluita, palkanlaskentaa ja ostavat esimerkiksi työterveyshuollon kaupungilta. Mikäli ihmiset eivät pääse välittömästi hoitoon ja sairausloma-ajat pitenevät, yhtiöt voivat ostaa palvelut muualta. Peruskaupungin on tehostettava omaa tuotantoaan. Konkreettisin ero on se, että yhtiöitä ei sido laki julkisista hankinnoista. Näin ne ovat samalla viivalla kilpailijoiden kanssa ja toiminta on siksi huomattavasti joustavampaa. •

Liikelaitosten rakennemuutos Tilaliikelaitos Kiinteistöliikelaitos

Tilaajaliikelaitokset fuusioidaan Kiinteistötoimialaksi (2013)

Jätteenpolttoliikelaitos

Myyty Turku Energia Oy:lle (2010)

satamaliikelaitos

Turun Satama Oy (2013)

kunnallistekniikkaliikelaitos

Turun Seudun Kuntatekniikka Oy (2012)

viherliikelaitos kiinteistöpalveluliikelaitos

Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy (2012)

talotoimiliikelaitos

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy (2012)

vesiliikelaitos

Turun Seudun Vesihuolto Oy (2014) TSP Oy

Erilaisista toimintakulttuureista hitsataan yhteen uusi yritys

-N

yt ollaan uuden yhtiön kanssa aivan alkumetreillä, toimitusjohtaja Karri Knaapinen Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:stä toteaa. Ensimmäiset viikot menevät puhtaasti käytännön asioihin, kuten uuden yrityksen tilien avaamiseen rautakaupoista alkaen. On pistettävä perustat kuntoon. Helmikuun aikana alkaa muodostua aikataulu sille, miten uutta yhtiötä lähdetään viemään eteenpäin ja luodaan toimialoille liiketoimintaa. – Nyt vasta kootaan palapelin paloja, Knaapinen vertaa. Työntekijöiden kannalta vasta kesällä 2012 on odotettavissa konkreettia muutoksia.

lukykyisenä yhtiönä. – Olen tähän mennessä ollut aina yritysmaailmassa, jossa vain euro ratkaisee, Knaapinen kuvailee. Nyt haaste on kohdata tässä mielessä erilainen maailma. – Euro tulee ratkaisemaan suurimman osan kilpailu-urakoista myös täällä, mutta liikelaitoskulttuuri ei ole tähän tottunut. Nyt kun yhdistetään kaksi liikelaitosta ja pyritään vielä asennoitumaan kustannustehokkuuteen verrattain lyhyessä aikajaksossa, niin se tulee olemaan tarmoa vaativa työsuoritus kaikilta, Knaapinen summaa. •

Kolmen vuoden haaste Knaapinen on tähän mennessä tehnyt työuransa Kehä III:n sisäpuolella, mutta on syntynyt Turussa. – Isäni opiskeli vuonna 1967 täällä rakennusmestariksi, Knaapinen kertoo. Perhe siirtyi Saloon, jossa Knaapinen asuu edelleen. Hän on rakennusinsinöörin koulutuksen lisäksi hankkinut Helsingin kauppakorkeakoulussa pätevyyden yritysjohtajan tehtäviin ja työskennellyt suuryhtiöissä koko uransa ajan. Kokemusta on Tieliikelaitoksesta, Peab Oy:stä sekä viimeisimpänä SRV-konsernista. Tavoitteena ovat olleet nimenomaan toimitusjohtajan tehtävät: – Samoin kun aiemmissa työpaikoissani Peab:ssa ja SRV:ssä, olen tehnyt jotain, mitä ei ole ennen tehty. Haaste saattaa kaksi liikelaitosta yhteen on aivan uusi, jotta ne kolmen vuoden päästä toimivat kilpai-

Projekteista tehoa kehittämiseen – Projektitoiminnan seminaari 16.3.2012

K

eskushallinto ja IT-toiminta järjestävät maaliskuussa projektitoimintaan liittyvän seminaarin, jonka kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kaupungin johto, kehittämisestä vastaavat ja projektitoiminnassa mukana olevat kaupungin työntekijät.

Alustava ohjelma: • Tilaisuuden avaus Jukka Laiho (talousjohtaja, Turun kaupunki) • Ketterät kehitysmenetelmät case SAPin käyttöönotto Konecranesilla: Tapio Järvenpää (Program Director, Konecranes) • Tehtävänä tulevaisuus case Fujitsun Tulevaisuustoimisto: Hemminki Sääksjärvi (johtaja, Fujitsu Finland Oy) • Tehokasta resurssienkäyttöä portfoliohallinnan avulla Jussi Vira (IT-johtaja, Turun kaupunki) • Projektitoiminta avoimissa innovaatioympäristöissä – tie sosiaali- ja terveystoimen menestykseen? Petri Virtanen (palvelujohtaja, Turun kaupunki): Seminaarissa lisäksi kommenttipuheenvuoroja, joissa käsitellään projektitoimintaa Turun kaupungissa eri näkökulmista.

i

Lisätietoja ja ilmoittautuminen seminaariin Netkun tapahtumakalenterin kautta.

i

Turun Seudun Kuntatekniikka Oy hoitaa jatkossa entisen Viherliikelaitoksen sekä Kunnallistekniikkaliikelaitoksen tehtävät. Tämä tarkoittaa maa- ja viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa, vesijohtojen rakentamista, puistojen ylläpitoa, lumenaurauksia ja hiekoituksia. Kaikki yhteydenotot ja asiakaspalvelu hoituu jatkossa Kiinteistölaitoksen kautta yhdestä asiakaspalvelupisteestä, puhelinnumerosta ja uuden karttapohjaisen palautejärjestelmän kautta. Turun Seudun Rakennustekniikka Oy hoitaa aiemman Turun Talotoimiliikelaitoksen tehtävät. Se vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta ja ylläpidosta sekä rakentamisesta keskittyen julkisiin kiinteistöihin. Pääosin korjataan vanhaa, kuten kouluja erityisosaaminen on historiallisten arvokiinteistöjen kunnossapidossa. Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy yhdistää Kiinteistöpalveluliikelaitoksen sekä Ruokahuolto Kateringin palvelut. Yritys vastaa siivouksesta ja kiinteistöjen hoidosta, valmistaa ruokaa kouluille ja sairaaloille. Ruokahuolto on myös logistiikkaa, jakelua ja kokonaispalvelua. •

TSV Oy 6

Turun pualest

Turun pualest

7


TULO KULMIA

Kuvassa vasemmalta: Maarit Salminen, Ari Virta, Marja Vyyryläinen.

* litteän näytön teho 35 W, kaksi tuntia vähemmän päällä/ vrk, 21 työpäivää/ kk, sähkön hinta 0,13 €/kWh ** perusloisteputken teho 36 W, tiloissa 100 loisteputkea, jokainen päällä 5 tuntia lyhyemmän ajan / vrk, 21 työpäivää/ kk, sähkön hinta 0,13 €/kWh Oletusarvona on että tietokoneet ja valot sammutetaan työpäivän päätteeksi.

Tulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Henkilöstösopimuksilla hyvä työsuhdeturva yhtiöihin siirtyneille työntekijöille

P

oliittisen päätöksenteon linjaus Turun kaupungin omistajapolitiikasta vuosille 2009–2013 käynnisti valmistelutyön tuottajaliikelaitosten yhtiöittämiseksi. Alun perin tavoitteena oli, että toiminta käynnistyisi yhtiöissä 2011 aikana. Kunnallistekniikkaliikelaitos, Viherliikelaitos, Talotoimiliikelaitos sekä Kiinteistöpalveluliikelaitos yhtiöitettiin tämän vuoden alusta. Järjestömme suunnitelmallinen työ yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa yhtiökohtaisten henkilöstösopimusten laatimiseksi käynnistettiin keväällä 2011 apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen johdolla. Henkilöstösopimuksen laatiminen nähtiin kaikissa järjestöissä tärkeäksi, koska tiedettiin, että kuntasopimus päättyisi vuoden vaihteessa. Tämä puolestaan tarkoitti sitä, että yhtiöissä tulisi heti siirtyä uusiin yksityisen sektorin palkkausjärjestelmiin.

Keskeiset edut pyrittiin turvaamaan Ammattialakohtaisten luottamusmiesten työnä oli kartoittaa liikelaitoksissa olemassa olevat työsuhde-etuudet, ja samalla tehtiin yhteistyöllä runko tulevan henkilöstösopimuksen sisällöstä. Sopimukseen haluttiin saada kirjaukset mahdollisimman kattavasti olemassa olevista paikallisista sopimuksista. Järjestöt pitivät myös tärkeänä sitä, että eläkevakuuttaja on KEVA ja yhtiöissä noudatettava työehtosopimus PTY. Nämä kirjaukset sekä liikkeen luovutusta koskevat oikeusohjeet siirsivät liikelaitoksissa työskentelevät työntekijät ja viranhaltijat yhtiön palvelukseen työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi. Kaikkien siirtyvien työntekijöiden kanssa tehtiin uudet työsopimukset. Palkkauksen kohdalla olikin tehtävä laajempaa ajatustyötä, koska yhtiöissä sovitetaan kolme eri palkkausmuotoa PTY:n työehtosopimukseen. Tämä tehdään soveltaen siten, että KVTES, TS ja TTES:n olemassa olevat varsinaisesta palkasta muodostuneet

euromääräiset ansiotasot säilyvät. Henkilöstön on hyvä tiedostaa uusi palkkarakenne ja tarkistaa palkkalaskelman oikeellisuus sekä jäsenmaksun perintä.

Hyvään lopputulokseen päästiin yhteistyöllä Useita luonnoksia ja monta kokoontumista tarvittiin yhdessä työnantajan ja muiden mukana olleiden pääsopijajärjestöiden kanssa, jotta allekirjoituspäivänä 28.12.2011 pöydässä oli yhteinen näkemys sopimuksen sisällöstä ja päästiin allekirjoittamaan sopimus. Muutos yksittäisen työntekijän arjessa on käytännön tasolla vähäinen. Toimintatapojen uudistukset ja muut mahdolliset kehittämistoimenpiteet tulevat kuvaan myöhemmässä vaiheessa osana uusien yhtiöiden toimintastrategioita. • Teksti: Ari Virta, Marja Vyyryläinen, Maarit Salminen (Pääluottamusmiehet, JHL) Kuva: Maarit Salminen

Ekotukitoiminta

kestävän kehityksen jalkauttajana Turun kaupungin syksyllä 2011 lanseeraama ekotukitoiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin nykyisessä Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssa. Ekotukihenkilöiksi ovat tällä hetkellä kouluttautuneet Sanna Lella ja Katja Kontiokangas.

-E

kotukitoiminnan käynnistämiseen on varmasti auttanut se, että toiminta ei sinällään ole uutta vaan hyvä pohja ympäristön huomioimiselle on tehty jo laadittaessa ympäristöohjelmaa vuosia sitten, kertoo Katja Kontiokangas. Alussa on lähdetty liikkeelle hallinto- ja asiantuntijapalveluista ja tarkoituksena on laajentaa toiminta koskemaan lopulta kaikkia, noin 150 työntekijää.

Käytännölliset suunnitelmat

Uusien osakeyhtiöiden ja henkilöstöjärjestöjen välillä 28.12.2011 allekirjoitettujen

henkilöstösopimusten keskeisiä asioita • • • • • • • • • •

työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä yhtiöt liittyvät Palvelulaitosten työnantaja yhdistyksen (PTY) jäseniksi yhtiöt liittyvät Kevan jäsenyhteisöiksi ja siirtyvän henkilöstön eläke-etuudet määräytyvät kunnallisen eläkelain mukaisesti henkilöstö siirtyy yhtiöihin säilyttäen varsinaisesta palkasta muodostuneet euromääräiset ansiotasonsa henkilöstö siirtyy PTY:n työehtosopimusten mukaisiin työaikoihin ja työaikajärjestelmiin liikkeen luovutuspäivästä lähtien vuosilomaan oikeuttavat palvelusajat säilyvät luovutuksessa sellaisina kuin ne olivat siirtymishetkellä siirtyvän henkilöstön ansaitsemat ja pitämättä olevat vuosilomat ja säästövapaat siirtyvät pidettäväksi yhtiön palveluksessa työterveyshuolto järjestetään siten, että se kattaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vähintään yleislääkäritasoisen sairaanhoitopalvelun yhtiöt järjestävät henkilöstölle tarjottavat luontoisedut harkintansa mukaisesti yhtiöt ovat velvollisia hakemaan omistajan ennakkonäkemyksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaan irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 vuorokauden ajaksi

Ekotukihenkilöitä yhdistää kiinnostus kestävän kehityksen asioihin.

Ekotukitoiminnan yksi keskeisimmistä työkaluista on lähtötilannekartoituksen tekeminen yksikössä. Se käsittelee neljää teemaa: energia, liikkuminen, materiaalit ja toimintakulttuuri. Kartoituksen pohjalta tehdään käytännöllinen päästövähennyssuunnitelma. Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n lähtötilannekartoitus samoin kuin tarkem-

pi päästövähennyssuunnitelma on tehty nyt vain hallinto- ja asiantuntijapalveluista, ympäristöohjelma sen sijaan on laadittu myös työmaat huomioiden. Ympäristöohjelmassa on mm. ohjeistettu kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta. Toteuttavien toimien listalle vuonna 2012 valikoituivat mm. energian kulutusta seuranta, näyttöjen sammuttaminen, sähköiset neuvottelut, työmatkaliikkumissuunnitelma ja reilun kaupan kahvi. – Kriteerit toimenpiteiden valintaan vaihtelivat paljon. Esimerkiksi Reilun kaupan teetä ja kahvia haluttiin tarjolle, koska se on jotain konkreettista, mitä voi tehdä heti. Ei vaatinut kuin yhden puhelinsoiton kahviautomaattihuoltoon Vendoriin, ja seuraavan kerran automaatti täytettiin reilun kaupan kahvipavuilla selvittää Sanna Lella. Myös kokoustarjoiluissa pystytään suo-

simaan ja reilun kaupan tuotteita ja lähi- ja luomutuotantoa, sillä kokoustarjoilut hoitava Unica tarjoaa niitä, kunhan vain tilauksen yhteydessä niitä erikseen pyydetään. Unica on kaupungin kilpailuttama palvelun tarjoaja, joten tarjoilun tilaaminen sieltä on täysin sallittua Sanna vielä muistuttaa.

Ohjeistuksilla paljon aikaiseksi Valojen ja näyttöjen sammuttelunkin voi tehdä heti, vaikka tulokset näkyvätkin myöhemmin. Pelkästään näyttöjen sammuttamisella hallinto- ja asiantuntijapalveluiden 13:sta koneesta saadaan katettua eettisempien ja ekologisempien kokoustarjottavien kustannukset*. Valojen sammuttelulla Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n hallinto- ja asiantuntijapalveluiden tiloissa voidaan saavuttaa lähes 600 euron** vuotuiset säästöt. • Teksti ja kuva: Merja Tommola

Lisäksi yhtiöiden työntekijät voivat edelleen olla kaupungin henkilöstökassan jäseniä ja ostaa työsuhdematkalippuja.

8

Turun pualest

Turun pualest

9


Teksti: Anne Lehikoinen • Kuvat: Frida Ylönen ja Tatu Laine

Korvataanko koulukirjat iPadeillä?

Valtio- ja laivastovierailujen ennakkojärjestelyissä on paljon ulospäin näkymätöntä, joskin hyvin mielenkiintoista työtä. Onneksi Turun sataman ja merivoimien suhteet ovat erinomaiset – apua on aina saatu ja annettu puolin ja toisin.

Peliytyminen on totta. Interaktiiviset sähköiset opetusmenetelmät tekevät tuloaan. Miksi opetella kirjoista valmiita, vanhoja totuuksia kun itse pelaamalla voi löytää vastauksia? Oppimiseen on monta tietä.

T

ietotekniikan opiskelija Tatu Laine, 23, on opiskelukaverinsa Tomi Kokkosen kanssa alkanut suunnitella uusia opetusmenetelmiä, pelejä matematiikan ja fysiikan opetukseen. Kaiken tiedon kun ei tarvitse tulla painetusta kirjasta tai opettajan suusta, vaan koululaisia voidaan motivoida uuden oppimiseen myös pelein. – Koululaisille pelimaailma on tuttu, sehän on jo valmiiksi osa heidän arkeaan. Otimme yhteyttä Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpeen, kun saimme tiedon heidän luovan oppimisympäristön tutkimushankkeestaan. Siitä yhteistyö lähti, Laine valaisee. Hän opiskelee tietotekniikkaa kolmatta vuotta Turun AMK:ssa ja tutustui opinnoissaan nykyiseen yhtiökumppaniinsa Tomi Kokkoseen, joka puolestaan opiskelee kauppakorkeakoulussa. Molemmat ovat viettäneet tunnin jos toisenkin ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisessä Game Tech & Arts Labissä, joka on Turun ICT-talossa toimiva pelienkehityslaboratorio. Ideoiden kotipesä.

NordicEdu, koululaisten eduksi Tatu kertoo nauttineensa opiskelusta samanmielisten kanssa alkumetreiltä asti ja miettineensä, ”ajatella, että tästäkin voi tulla ammatti”. Nyt unelma on jo vahvasti toteutumassa, sillä NordicEdu on Tatun ja Tomin perustama yritys, joka tarjoaa opetusmateriaalia pelillisessä muodossa. Tämä talvi heillä menee opiskellessa ja pelien suunnittelussa.

10

Turun pualest

Keväällä Piikkiöön tulee jo olla valmista pelimateriaalia mm. prosenttilaskuja varten. Kolme työpäivää on takana myös opettajan sijaisena, jotta koulumaailman todellisuus hieman hahmottuisi. – Matematiikan opettaja Ritva Tamminen kutsui meidät Piikkiöön ja suoraan sanoen meillä oli kyllä hieman motivointiongelmia luokassa. Pelejähän yritettiin rikkoa… Mutta oli tosi mielenkiintoista käydä siellä! Ja vieraillessani hiljattain omassa entisessä lukiossani Loimaalla, sinnekin oli juuri hankittu 40 iPadia. Tilanne kehittyy koko ajan, opetusmenetelmät uudistuvat, Tatu Laine toteaa.

(liikeidean myyminen 5 minuutissa). Tämä taas oli seurausta siitä, kun he viime kesänä lähtivät mukaan Boost Turku -yrittäjyysverkoston Summer of Startups -ohjelmaan, koska halusivat jotenkin hyödyntää osaamistaan ja havainnollistaa opetusta tietotekniikan avulla. Idea sai siivet. Turussa 36 hakeneesta tiimistä mukaan ohjelmaan valittiin kuusi. Tatu Laineen ja Tomi Kokkosen liikeidea jalostuikin ohjelman ansiosta yritykseksi, NordicEduksi. Tatu kiittelee Boost Turun toimintaa, sillä siellä todella jaettiin ideoita ja kannustusta.

Yrittäjyysohjelma Boost Turku oli avain maailmalle

Tatu Laineella on takana vauhdikas vuosi. Viime vuoden lopussa ammattikorkeakoulun Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -koulutusohjelma ehdotti häntä, kun haettiin ansioitunutta opiskelijaa, jolle luovuttaa ”Vuoden Opiskelija” -maininta. Tatu kiittää kunniasta ja jatkaa jutteluaan. – Kävin hiljattain Lontoossa opetusteknologiamessuilla. Nyt luokkahuoneisiin on tulossa uudenlaisia, 70 tuuman älytauluja, hän kertoo innostuneesti. •

Nuoret miehet ovat saaneet vauhdilla käytännön yrittäjyyskoulutusta. Tatu ja Tomi näkivät omin silmin marraskuussa Piilaaksossa, miten asiat suuressa maailmassa hoidetaan. He tutustuivat useisiin IT-alan yrityksiin ja mm. suomalaiseen miljonääriin, bisnesenkeliin, joka ilahtui ikihyväksi suomalaisten tuomasta jallupullosta. He voittivat matkan p i t c h a u skilpailusta

Turun AMK:n vuoden 2011 opiskelija

Lisätietoja: www.nordicedu.com www.boostturku.com www.gametecharts.fi

Teksti: Kari Riutta Kuva: Arto Takala

K

ulttuuripääkaupunkivuosi lisäsi myös Turun merellisiä tapahtumia kuten sota-aluksien laivastovierailuja, risteilyalusten käyntejä, kokonaisen The Culture 2011 Tall Ships` Regatan ja yhden valtiovierailunkin. Toki nämä ovat tuttuja Turun kesille muutenkin, joten järjestelyt sujuvat jo pitkälti rutiinilla. Sain kuitenkin elokuussa keskushallinnosta tavallisuudesta poikkeavan toimeksiannon, jonka valmistelun lupasin pitää vain omana tietonani, mutta näin jälkikäteen sen voi kertoa. ”Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tekevät näyttävän sisääntulon Aurajokeen Tre Kronor -purjelaivalla, mutta todellisuudessa he saapuvat Tukholmasta reittikoneella. Turvallisuussyistä sitä ei kerrota etukäteen julkisuuteen. Tre Kronor kuitenkin saapuu jo edellisenä iltana. Kätke se yöksi johonkin sopivaan paikkaan, missä se ei ole niin ihmisten silmissä ja josta prinsessa seurueineen voi turvallisesti nousta laivaan.” Toivomuksena oli myös, että alus voisi ainakin osan matkasta tehdä purjein. Lisäksi oli tietysti valtiovierailun aikataulu, jota pyritään aina noudattamaan minuutilleen: Tukholman kone laskeutuu 08.45 ja laivan oltava perillä Aurajoessa 10.40. Kuninkaallisten autosaat-

Operaatio laivankätkentä tue viedään poliisin johdolla suorana vetona kentältä valittuun laituriin, mutta tarvittaessa se pysähtyy liikennevaloihin. Tämä toi reitin kellottamiseen vielä oman lisähaasteensa. Aikataulusyistä pudotin heti Naantalin pois, samoin Hirvensalon ja Kakskerran suunnan ja siirryin tarkastelemaan Ruissalon laitureita. Vaihtoehto toisensa jälkeen alkoi sieltäkin tippua, sillä Tre Kronor ui suhteellisen syvällä. Jos alus juuttuisi pohjamutaan tai ajaisi karille, joutuisin kulkemaan loppuikäni Turun kaupungissa pussi päässä!

Kätke se yöksi johonkin sopivaan paikkaan, missä se ei ole ihmisten silmissä. Laivan sijoittaminen pääsatamaan toisi tässä tilanteessa ei-toivottua julkisuutta ja sulkisi purjehdusmahdollisuuden pois. Pansion lauttalaituri ja öljylaituri olivat varattuja; Laten vanhalla telakalla olisi voinut siirrättää pienaluksia, mutta kun alue näyttää tällä hetkellä

rakennustyömaan ja romuvaraston risteytykseltä, valtiovieraat voisivat olla perin ihmeissään. Pernon telakkakaan ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, vaikka siellä tilaa olikin. Mietin hetken laivan ankkurointiakin johonkin rauhalliseen lahteen, mutta päättelin, ettei raskaana oleva nainen ilahtuisi ajatuksesta päästä kiipeämään köysitikkaita korkokengillään. Oli siis pyydettävä armeija apuun. Otin puhelun Turun varuskunnan päällikölle, kommodori Timo Ståhlhammarille. – Miten suhtautuisit ajatukseen, että vieraan valtion siviilialus yöpyisi Pansion sotasatamassa ja ottaisi siellä seuraavana aamuna vastaan korkea-arvoisia vieraita? Vaikka puhelimessa jouduin puhumaan peitetysti, Ståhlhammar ymmärsi nopeasti, mistä on kysymys. Hänelle järjestely sopi, olisihan se varuskunnallekin hyvää mainosta. Näin tehtiin, Tre Kronor yöpyi siistillä ja hyvin vartioidulla sotilasalueella, jossa kruununprinsessa seurueineen nousi laivaan. Osa siirtomatkasta Ruissalon ympäri tehtiin purjein kuten heidän toiveensa oli ja laiva lipui täsmälleen sovittuna aikana Forum Marinumin laituriin juhlallisin vastaanotoin. Kaikki meni siis suunnitelmien mukaan – vain sadekuuron saimme tilaamatta. • Turun pualest

11


AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti: Jarmo Linkosaari Kuvat: Jarmo Linkosaari ja Shutterstock

Ammattilaisen vinkki on lehden vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Ylös, ulos ja lenkille ja sitten

Mäenlaskijan kaakaolle! Talviset ulkoiluilmat ovat tällä hetkellä parhaimmillaan. Parina edellisenä vuotena on Turussakin saatu nauttia kunnon ”vanhanajan” talvista. Mikä onkaan mukavampaa kuin ulkoilla pikku pakkasessa ja nauttia talven maisemista ja niiden luomista positiivisista tunnelmista. Tällaisen ulkoilurupeaman jälkeen kuntoilijalle maistuvat talviset lämpimät juomat.

L

ämpimiä juomia voidaan valmistaa erilaisten tee-, kahvi- ja kaakaojuomien pohjalle. Näitä juomia voi myös ottaa mukaan ulos termospullossa tai nauttia lenkin jälkeen kotona takkatulen ääressä. Tällä kertaa ammattilaisen vinkin antavat Turun ammatti-instituutin ravintolapuolen edustajat Lemminkäisenkadulta -ravintolapalvelun lehtori Niina Vahtera ja kolmannen vuoden tarjoilijaopiskelija Riia Rantakivi.

Kanadalainen vaihtoehto Tarjoilijaopiskelija Riia Rantakivi on valitsemastaan alasta silmin nähden innostunut. Riia osallistui jo viime vuonna Taitaja 2011 -kilpailuihin sijoittuen siellä kovassa kilpailussa oman lajinsa kolmanneksi. Riia on mukana myös tänä vuonna pidettävissä Jyväskylän Taitaja 2012 -kilpailuissa. Valmentajana Niina kiittelee Riiaa vastuuntuntoiseksi ja alastaan innostuneeksi opiskelijaksi. Tällä kertaa ammattilaisen vinkki on aikuiseen makuun, koska juomasekoitus sisältää alkoholia. Raaka-aineeksi valittiin Fireball whiskey, joka on Sazeracin valmistama ja tulee Kanadasta. Tuote on monipuolinen ja sopii sekoitettuna lähes kaikkiin juomiin. – Kyseessä on erittäin vahvasti kanelilla maustettu viskilikööri, joka sopii myös sellaisille, jotka eivät normiviskeistä pidä. Tuote on tullut Suomeen keväällä 2011 ja on saavuttanut suosiota ravintoloissa mm. shottina eli lyhyenä juomana, valistaa Niina.

12

Turun pualest

Mäenla v i sk i k aa sk ij an k ao : 4 cl Fire ba

ll cinnam on whisk k uumaa ey kaakaota vatkattu a k uo h u k e r maa

Mittaa kanelivis ki lasin po hjalle, k lämmitetyn toti aada p ä k aa k ao äll ja sekoit a ainekse e kuuma sikan av t. La ulla niin, että juoman päälle k ita luermafloa kerma jä t ä le. Varm ista, että kaakaon pinna lk e r ma o paksua. n tarpee Alkoholi ksi ton vaih sille onn toehto la istuu he p lposti. K liviski 2 o r va a k a cl:lla va n e n il pottele k ermavaa jasiirappia ja rih don p ä jauhettu älle väh a kaneli än a.

Lapsenmielisiä kun innostaa nimet, olivat Niina ja Riia ideoineet juomalle meneviä nimiä kuten esimerkiksi: Mäenlaskijan viskikaakao, Jänöjussin kaakao, My winter dream, Pulkkamäen punssi jne. Niina ja Riia toivottavat kaikille lehden lukijoille oheisen ohjeen parissa leppoisia talvipäiviä. •

Kermafloat lisät ään lusikan avul la kaakaon pinnal le.

Uusi yksikkö tehostaa

Teksti: Sini Silván Kuva: Hannu Waher

infektioiden torjuntaa Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on aloittanut vuoden alussa uusi infektioiden torjuntayksikkö. Yksikön työntekijät on koottu tartuntatautien valvonnasta ja hygieniatoimesta. Työntekijät ovat siis ”vanhoja”, mutta työ saa uutta ryhtiä, kun heidät on koottu yhteen yksikköön Luolavuorentien pääterveysasemalle.

T

yötä tehdään pääsääntöisesti kahdella saralla: valvotaan tartuntatauteja ja ehkäistään infektioiden leviämistä sekä edistetään hygieniakulttuuria. Infektioiden torjuntayksikössä ei pelätä kättelyä – mutta myös tiedetään, miten infektiot leviävät. – Pistetään pullo kiertämään, Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri, vt-ylilääkäri Jane Marttila lohkaisee tapaamisen aluksi viitaten työpöydällään olevaan käsidesipulloon. Turun sosiaali- ja terveystoimessa infektioiden torjuntayksikkö kuuluu osana perusterveyshuoltoon – mutta samalla sen toimintakenttä ylittää yksikkörajoja ja se palvelee koko sosiaali- ja terveystoimea. Apua tarjotaan myös esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille. Siellä asiantuntemusta voidaan tarvita, kun kyseessä on arkisempi syyhy tai erikoistilanteessa vaikka pandemian vuoksi tarvittavat toimintaohjeet.

Infektiokello rytmittää vuotta Infektiot ovat ajankohtaisia aina. Talvella se tarkoittaa influenssakautta, johon valmistaudutaan jo syksyllä rokotuksin. Ja kun influenssa alkaa jyrätä, perässä seuraavat vatsataudit. Hygieniahoitajilla on erikoistumisopinnot in-

fektiotaudeista ja sairaalahygieniasta. He ovat pätevöityneet työhönsä, Marttila opastaa. – Emme ole jälkijunassa yksikön perustamisen suhteen. Niin hoitajat kuin tartuntataudeista vastaava lääkäri ovat olleet tehtävissään pitkään, nyt yksikkö vain yhdistää voimansa. – Aikanaan tartuntataudit ja hygienia ovat olleet erikseen. Nyt haluttiin yhdistää voimat sillä osittain tehdään samantapaista työtä, on samoja potilaita. Voidaan töitä katsoa vähän ja organisoida eri tavoin. Halutaan nostaa profiilia ja puhaltaa yhteen hiileen.

Sairaalabakteerit otetaan vakavasti Hygieniatyössä yksi tärkeä asia on estää infektioiden leviäminen. Toisinaan esimerkiksi infektion yhteydessä huomataan, että infektion aiheuttaja on antibioottiresistentti bakteeri – aletaan jäljittää muita mahdollisia bakteerin kantajia. On tavoitettava potilaan läheisiä, potilashuonetovereita ja niin edelleen. Kantajuus ei merkitse maailman loppua, sairaalabakteerin kantaja saa jatkaa normaalia elämää. Kuitenkin terveydenhuollossa asioidessa kantajuus tulee ilmoittaa, jotta heti löydetään oikeat antibiootit ja estetään se, ettei bakteeri leviä laitoksen tai sairaalan sisällä.

– On tärkeää ettei leimaannu. Sairaalabakteerin kantajalla on ihan samoja mikrobeja kuin meillä kaikilla muillakin, vain yhden mikrobin yksi ominaisuus on erilainen. Kaikilla ihmisillä on iholla normaalia flooraa, me olemme mikrobien peittämiä, Marttila kuvailee.

Hygieniakoulutusta tarvitaan edelleen Hygieniahoitajien tehtäviin kuuluu myös koulutus. He kiertävät eri osastoilla opastamassa siihen, millä toimintatavoilla hyvä hygienia toteutuu. Ja käsihygieniaa pitää noudattaa tinkimättä, jokaisen potilaan välillä. Ennen vanhaan mummot huusivat syömään ja ensin käsipesulle. Ennenaikaiset hyvät tavat ovat unohtuneet. – Käsien pesu kotiin tullessa ja ennen ruokailua sekä ruuan valmistusta on erittäin hyvä ja tärkeä tapa edelleen. Hygienian ei myöskään tarvitse mennä överiksi. Kodin desinfiointi kloorilla ei ole tarpeen, vt-osastonhoitaja, hygieniahoitaja Niina Nurmi selvittää. – Infektiot eivät lopu koskaan, Marttila tiivistää. Kausi-influenssat tulevat jatkossakin ja kansainvälisyys lisää haasteita – ihmiset matkustelevat ja resistentit bakteerit matkustavat ihmisten mukana. •

lemalla kanelia Kaakao korintellaan ripotte kermavaahdon päälle.

Turun pualest

13


Erään Troolilaisen tarina Nyt, kun olen jo takaisin työelämässä, seuraavassa lyhyesti tapahtumarikkaasta lomautusajasta. Vuonna 2010 saadessani telakalta lomautusilmoituksen, mietin mitä tekisin lomautusaikana. Jäisinkö kotiin sohvalle tv:n orjaksi ja odottaisin että joku kutsuisi johonkin toimintaan. Ei, ei, ei, sellainen ei kerta kaikkiaan toimi. Nyt heti ylös, ulos ja liikkeelle, päätin jämäkästi.

T

roolista olin kuullut jo työpaikalla. Siellä oli nettiyhteys, joten päätin täyttää työkkärin kaavakkeet siellä. Ensivaikutelma oli positiivinen, sain apua ja neuvoja kaavakkeissa ja paljon muussakin. Tuli järjestettyä koneosaston lomautettujen viikkotapaamiset Trooliin. Niissä porukkaa kävikin ahkerasti, kiitos siitä kaikille. Lisäksi telakan eri osastot järjestivät omia tapaamisia. Myös koko telakan juttutupia järjestettiin useita. Yhteensä käyntejä oli tosi paljon. Troolissa järjestettiin paljon myös, työnantaja-, ja koulutusesittelyjä. HYVÄ VIRE -hankkeen merkeissä järjestettiin useita mielenkiintoisia tutustumiskäyntejä erilaisiin paikkoihin. Niissä tuli osassa käytyä, oli hienoja kokemuksia. Myös Troolin 1-vuotissynttärit Medioineen oli melkoinen kokemus, huh, huh. Troolissa tuli käytyä monia mielenkiintoisia keskusteluja, esim. maailmanmenosta, elämästä, jaksamisesta, toimeentulo ongelmis-

ta, yksinäisyydestä.

Ideat esiin Kerran tuli mainittua Troolin henkilökunnalle että mulla on tuulivoimaan liittyviä ideoita. Sain heiltä esitteen PROTOMO- nimiseen paikkaan, joka on Turussakin toimiva ns. ideahautomo. Tutustuin paikkaan, esitin idean, joka käsiteltiin johtoryhmässä, hyväksyttiin projektiksi, perustettiin kehitystiimi ja alettiin. Pakettiin kuului myös valmentavaa koulutusta esim. yrityksen perustamista ajatellen. Idean kehityksessä loppui aika kesken, jäätiin mielenkiintoiseen vaiheeseen. Nyt etsitään toimijaa, jonka kanssa voitaisiin jatkaa kehitystä.

Kameran kanssa liikkeellä Kulttuuripääkaupunkivuotena tuli kierrettyä kaupunkia, bongasin kameralla erilaisia teoksia ja tapahtumia melkoisesti. Valokuvia tuli otettua paljon, niistä kun saisi vielä tehtyä

Palkkarakenteen muuttuminen 1.1.2012 lukien KVTES 2010–2011 harkinnanvaraisista henkilökohtaisesta lisää ja henkilökohtaisen lisän vuo-sidonnaisesta osaa koskevat määräykset ovat muuttuneet. Henkilökohtaisen lisän 14

Turun pualest

vuosisidonnainen osa on uudessa sopimuksessa työkokemuslisä. Työkokemuslisien prosentit ovat 1.1.2012 lukien viiden palvelusvuoden jälkeen kolme (3) prosenttia ja 10 palvelusvuoden jälkeen kahdeksan (8) prosenttia. Viranhaltijan/työntekijän 31.12.2011 voimassa ollutta tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.2012 lukien yleiskorotuksen yhteydessä 2 prosenttia. Vastaavasti viranhaltijan/työntekijän työkokemuslisä on 2 % pienempi kuin aiemmin maksussa ollut henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa. Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaiheessa olevat. Kaikkien tehtäväkohtaisen palkan taso nousee. Lääkäreiden virkaehtosopimuksessa (LS) vastaava palkkarakenteen muutos toteute-

taan 1.2.2013 lukien. OVTES:n puolella palkkarakennemuutos toteutetaan liitteittäin. Teknisten sopimuksessa ammattialalisäprosentit ovat 1.1.2012 lukien 3 vuoden palvelusajan jälkeen 4 % ja 5 vuoden palvelusajan jälkeen 8 %. Ammattialalisän alenemisen johdosta korotetaan tehtäväkohtaisia palkkoja yleiskorotuksen yhteydessä 1 %:lla. Sopimuksiin sisältyviä muita muutoksia ovat mm. kirjaus isyysvapaan palkallisuudesta. Jatkossa isyysrahakauden isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan kuuden ensimmäisen arkipäivän osalta. Lisäksi KVTES:n vuosilomaluvusta on poistunut ns. B-taulukko. •

i

Teksti: Urpo Matilainen

Tammikuun palkanmaksun yhteydessä on maksettu 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Sopimusten mukaisten yleiskorotusten suuruus vaihtelee sopimusaloittain. OVTES:n sopimusalalla yleiskorotuksen suuruus on 1,63 %, muusikoilla 1,77 % ja muilla sopimusaloilla näyttelijöitä lukuun ottamatta 1,7 %. Näyttelijöiden työehtosopimus on voimassa 31.12.2013 asti. Yleiskorotukset saadaan maksuun helmikuun palkanmaksun yhteydessä.

Stadens sätt arbeta kommer under den närmaste tiden att helt omstruktureras. Stadsfullmäktige har fattat beslut om att förvaltningen omstruktureras under det innevarande året. De anställda kommer framför allt att märka ändringarna som en omarbetning av organisationens struktur. Man kommer att övergå från den nuvarande sektormodellen under ledning av de biträdande stadsdirektörerna till en verksamhetsmodell. Stadens allmänna organisation består av koncernförvaltningen och fem verksamhetsområden; fastigheter, miljö, grundtjänster, bildning och fritidstjänster. Verksamhetsområdenas chefer hör till stadens ledning och är förvaltningsmässigt underställda stadsdirektören. Verk-

Troolikasta tulevaisuutta toivottaen, Eki.

Uudet kunnalliset virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1.1.2012 lukien. Sopimuskausi kestää 28.2.2014 asti. Palkankorotusten lisäksi sopimuksissa on useita muutoksia sopimusteksteihin. Palkantarkistukset 1.1.2012

Hela verksamhetsmodellen omstruktureras

tiivistelmän. Tulipa Turku paljon tutummaksi. Jalkaisin kun kiertää kaupunkia, näkee asioita joita auton ikkunasta ei aina huomaa. Myllysillan rakentamisesta tuli myös otettua viikoittaiset kuvasarjat, rungon uitosta, avajaisiin. Kaikki kuvat annoin Troolin käyttöön, jos jotakin sattuisi kiinnostamaan. Kaupunkia kierrellessä tuli samalla juteltua paljon ihmisten kanssa. Havaitsin kuinka mukavia, hyväntahtoisia ihmisiä oli joka puolella, kaikenikäisiä. Sain kuulla myös melkoisia selviytymistarinoita. Toivon jaksamista kaikille. Nyt, kun telakalla työllisyys paranee, samalla Troolikäynnit vähenee. Troolissa ei ole jääty laakereille lepäämään, vaan on löydetty uusia kohderyhmiä. Seuraava kohderyhmä on työttömät 40+. Toivon että monet löytävät Trooliin, sillä siellä voidaan järjestää vakiokäytäntöjen lisäksi erilaisia keskustelu-, harrasteryhmiä kunhan löytyy riittävästi kiinnostuneita. Eli, rohkeasti Trooliutumaan, tehkää yhdessä Troolista paikka, jonne on helppo mennä, olla ja toimia. Lopuksi, suurkiitos Troolin henkilökunnalle, olette tehneet hienoa ja arvokasta työtä. Kiitos myös heille jotka ovat Troolin ideoineet ja toteuttaneet, tällaista tarvitaan jatkossakin. •

Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset 2012–2013

SVENSK RESUMÉ

Översättning: Nouveau Language

samhetschefernas dagliga arbetsuppgifter fördelas mellan verksamhetsområdets organisation och koncernförvaltningen. Reformen ger en lättare förvaltning när organisationen blir mer koncentrerad. Fastighets- och lokalitetsverket sammanslås till ett affärsverk. Kultur-, ungdoms- och motionstjänsterna utgör i framtiden ett eget verksamhetsområde. Centralförvaltningen arbetsuppgifter blir färre när man frångår sektormodellen. Antalet befattningar i ledande ställning minskar. Även antalet ledande tjänsteinnehavare kommer eventuellt att minska ifall man utser nuvarande personer till verksamhetsområdenas ledning. Centralförvaltningen görs tydligare genom att separera koncernledningen och tjänste-

produktionen. Koncernens stöd- och sakkunnigtjänster bedöms på nytt och de organiseras så, att de erbjuder tjänster till hela organisationen (så kallad matrismodell). Dessa tjänster är ekonomitjänster, juridiska tjänster, personaltjänster, kommunikation och marknadsföring samt strategi och utveckling. I takt med att reformen fortskrider kommer det att stå klart vad övergången till matrismodellen innebär i praktiken. Stadsstyrelsen har utnämnt ledande stadssekreterare Tuomas Heikkinen, direkt underställd stadsdirektören, till reformens projektchef. Han har beviljats tjänstledighet från sina egna uppgifter fram till årets slut. •

Stadens nya aktiebolag ändrar sina verksamhetssätt

Kommunala tjänsteoch arbetskollektivavtal 2012–2013

Årsskiftet innebar en stor förändring för stadens 1 300 anställda som inledde karriären som anställda av stadens nya bolag. Turun Seudun Kuntatekniikka Oy, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy och Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy bygger, underhåller och när i framtiden staden och stadsborna. Bolagiseringen gör de nya bolagen till företag som agerar på den fria marknaden. Till en början är de helt i stadens ägo. Ändringen är stor inom Åbo stad när drygt

tusen av stadens anställda övergår i de nya bolagens tjänst. I enlighet med principerna för företagsöverlåtelse övergår de anställda som gamla arbetstagare med tillhörande semesterförmåner och dessutom borde även övriga förmåner samt pensionsnivån bestå. – Den totala lönen ändras inte, dock med undantag av några små avvikelser, rätten till semester ändras inte, bekräftar Jarkko Virtanen, biträdande stadsdirektör. Arbetstagarna och tjänsteinnehavarna övergår som arbetstagare i anställningsförhållandet. Bolagen sköter ännu under en övergångstid på tre år sina tidigare uppgifter utan några större ändringar. Därefter konkurrensutsätts serviceavtalen stegvis under de följande fyra åren. Därefter verkar bolagen på samma villkor som andra bolag.•

De nya kommunala tjänsteoch arbetskollektivavtalen trädde i kraft 1.1.2012. Avtalsperioden sträcker sig till 28.2.2014. Förutom löneförhöjningar innehåller avtalstexterna ett flertal ändringar.

Lönejusteringar 1.1.2012 I samband med löneutbetalningen i januari har en separat engångsbetalning på 150 euro utbetalats. De avtalsenliga allmänna löneförhöjningarna varierar enligt avtalsbransch. Inom avtalsbranschen OVTES är den allmänna löneförhöjningen 1,63 %, för musiker 1,77 % och inom övriga avtalsbranscher, med undantag av skådespelare 1,7 %. Skådespelarnas kollektivavtal gäller fram till 31.12.2013. De allmänna löneförhöjningarna fås till betalning i samband med löneutbetalningen i februari. •

Lisätietoja sopimuksista löytyy KT - Kuntatyönantajien verkkosivuilta osoitteesta www. kuntatyonantajat.fi.

Turun pualest

15


M Itella Oyj Ohjaaja Joanna Snäll ja aluehoitaja Jari Peri pitävät Ahtelaa käytössä ympäri vuoden.

Nuorisoasiainkeskuksen kunnossapitovastaava Jyri Paajanen on tyytyväinen rakennuksen kestävistä materiaaleista ja esteettömyydestä.

Huoltorakennus Kutterista mainio lisä Ahtelaan Ahtelan nuorisoleirikeskukseen Sauvoon vihittiin tammikuussa käyttöön uusi huoltorakennus Kutteri. Sen rakentaminen ei todellakaan alkanut hetken mielijohteesta.

A

htelan aluehoitaja Jari Peri kertoo, että jo kymmenen vuotta sitten nähtiin tarve uudelle huoltorakennukselle. Tavoitteeseen päästiin tämän vuoden alussa. Ahtelan suurten, kymmenen hengen hirsimökkien Kummelin, Poijun, Reimarin ja Pookin käyttöön on saatu uusi huoltorakennus, Kutteri. Mökkien käyttö helpottuu huomattavasti, kun Kutterissa on tilaa saunoa ja peseytyä, laittaa ruokaa ja viettää aikaa yhdessä. Suurleirien aikaan huoltorakennus on leirien käytössä. – Tämä on ollut pitkä prosessi, Jari Peri kertoo. Nyt hieno rakennus on valmis. Peri kiittelee, että rakentamisprosessissa on otettu todella paljon käyttäjien näkökulmaa huomioon. – Meitä on kuultu joka vaiheessa.

Ministeriöstä mittava avustus – Vuonna 2008 tämä saatiin tilaohjelmaan, projektipäällikkö Kaisa Simula Tilaliikelaitokselta kertoo. Kun hanke saatiin Turun kaupungin rakennusohjelmaan, sen myötä voitiin hakea myös kulttuuri- ja opetusministeriön tuki. Ahtela on yksi Suomen valtakunnallisista kulttuuri- ja opetusministeriön tukemista nuorisoleirikeskuksista, jotka ovat sen eritysavustamiskohteita. Näin myös rakentamiskustannuksista saatiin jopa 70 prosenttia valtiolta. Lupaprosessi valituksineen vei aikaa ja rakentaminen vaati ympäristöministeriön poikkeusluvan. Sellainen tarvittiin, koska alueelle oli kaavoitettu rakennettavaksi mökkejä huoltorakennuksen sijaan. Rakentaminen saatiin alkuun 2011 helmikuussa ja valmista oli syyskuussa. Tilojen kalusteet saatiin loppuvuodesta, joten käyttöön-

otto onnistui tammikuun alussa. – Rakentaminen olisi voitu aloittaa jo hieman aiemmin, mutta edellinen talvi oli niin rankka, että aloitus siirtyi, Simula kertoo.

Terassi tarjoaa lisätilaa katon alla Kutterissa on 230 bruttoneliötä. Alakerrassa on saunaosasto ja pesutilat sekä varastotilaa, joka on myös hirsimökkien käytössä. Yläkerrassa on keittiö ja kokoustilaa 40 hengelle. Tilaa avaa merelle mittava veranta, josta ainakin talviaikaan avautuu komea merinäköala. Tila on liikuntaesteiselle suunniteltu ja siellä löytyvät myös invavessat. Ylä- ja alakertaa voidaan käyttää erikseen, mikä mahdollistaa sen käytön yhtä aikaa eri ryhmille. – Tila on tosi onnistunut ja sopii hyvin monipuoliseen käyttöön, nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio kiittää. – Rakennukseen haluttiin kovaa kulutusta kestäviä materiaaleja. 20 vuodessa on nähty, miten nuorisokäytössä olevat tilat kuluvat. Lopputulos on loistava, lähestulkoon ainoa, joka on toteutettu meidän toiveidemme mukaan, nuorisoasiainkeskuksen kunnossapitovastaava Jyri Paajanen kertoo. Esimerkiksi varaava takka tuo tunnelmaa. Myös rakentamisessa on haluttu tehdä ekologisesti kestäviä ratkaisuja, rakennus lämpiää maalämmön avulla.

Hyvä paikka kalareissulle Jorma Laakso katselee uutta rakennusta sekä Tilaliikelaitoksen sähköasiantuntijan – että Ahtelan käyttäjän näkökulmasta. – Olen itse ollut Ahtelassa kalastamassa. Meillä oli sekä oma että Ahtelan vene käytössä. Ahvenia saatiin jigaamalla, hän vinkkaa.

Teksti ja kuvat: Sini Silván

Ahtelalla on siis käyttöä häistä kalareissuihin, vaikka nuorisojärjestökäyttö onkin etusijalla. Ahtelan kaltaisia nuorisoleirikeskuksia ei koko Suomessa ole montaa, joissa jopa 2000–3000 hengen suurleirien järjestäminen olisi mahdollista. Näin Turku tekee siis jopa valtakunnallista nuorisotyötä. – Kyllä tällainen leirikeskus ja sen kehittäminen on todella tärkeä nuorisoyhdistysten kannalta, Annina Lehtiö-Vainio toteaa. Ahtelan 45 hehtaarin alueella toiminta on ympärivuotista. Käytössä on mökkejä ja majoitusta, retkeily ja ulkoilumahdollisuuksia mutta myös tilaa kokouskäyttöön ja yksityisille. Ahtela palvelee erikokoisia ja ikäisiä ryhmiä. Majoituspaikkoja on sata. Viime vuonna Ahtelassa oli noin 14 500 kävijää ja yöpymisvuorokausia lähes 12 000. Vakituisia työntekijöitä tässä mittavassa ”majoituspalvelussa” on kuitenkin vain kaksi: aluehoitaja Jari Peri ja ohjaaja Joanna Snäll. •

Kutteri-info Yläkerta, jossa keittiö, ruokailu- ja kokoustila, vuokrattavana turkulaisten varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistysten jne. käyttöön 50 €/vuorokausi, turkulaisten liikunta- ja muiden yhdistysten lasten ja nuorten ryhmille sekä päiväkodeille ja kouluille 55 €/vuorokausi, muut ryhmät ja yksityiset 250 €/vrk, saunatila samoille ryhmille 10–15 €/tunti Lisätietoja www.turku.fi/nuoriso/ahtela Varaukset nuorisoasiainkeskuksen palvelupiste Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma Aurakatu 16, nuoriso.varaukset@turku.fi, p. 02 2623 112

Turun pualest 1/12  

Turun kaupungin henkilöstölehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you