__MAIN_TEXT__

Page 1

Ilmastoraportti 2019 Raportti Turun Ilmastosuunnitelman 2029 toteuttamisesta vuoden 2019 aikana. Kaupunginvaltuusto 15.6.2020

Turun kaupungin julkaisut 2020


Turun ilmastosuunnitelma 2029 noudattaa Euroopan Unionin yhteistä mallia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan). Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi sitovan ilmastoohjelman ensimmäisen kerran vuonna 2009 (kv 26.10.2009 § 239) ja kaupunki on hyödyntänyt yhteistä eurooppalaista ilmastotyön toimintamallia vuodesta 2010 alkaen (EU Covenant of Mayors for Climate and Energy, kv 20.10.2010 § 184).

Turun kaupungin ilmastoraportti 2019 Turun kaupunki, Konsernihallinnon Ilmastotiimi Sisältö: Risto Veivo, Miika Meretoja, Lotte Suveri Taitto: Lotte Suveri Kansikuva: Copyright Turun kaupunki Turun kaupungin ympäristöjulkaisuja 2/2020 ISSN 2343-0222 (painettu) ISSN 2343-0710 (verkkojulkaisu)

TURUN KAUPUNKI ─ 2


Tiivistelmä Turun kaupunkikonserni toteuttaa yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa vahvaa ilmastopolitiikkaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ilmastosuunnitelman 2029 yksimielisesti 11.6.2018 § 142. Tavoitteena on ilmastopositiivinen alue vuodesta 2029 alkaen – yhtenä ensimmäisistä kaupungeista maailmassa – sekä kattava varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Turun ilmastosuunnitelma noudattaa Euroopan Unionin yhteistä mallia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan) ja sisältää ilmastopolitiikan toimintalinjat ja välitavoitteet vuosille 2021, 2025 ja 2029. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sitovat ilmastotavoitteet ja -ohjelman ensimmäisen kerran vuonna 2009 (kv 26.10.2009 § 239). Turku on onnistunut vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti toteuttamalla vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä. Kaupunki on hyödyntänyt yhteistä eurooppalaista kaupunkien ilmastotyön toimintamallia vuodesta 2010 alkaen (EU Covenant of Mayors for Climate and Energy, kv 20.10.2010 § 184). Ilmastosuunnitelman toimeenpano ja tavoitteet ovat vuoden 2019 aikana toteutuneet hyvin. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Saavutettu kokonaispäästövähennys on yli 35 prosenttia ja asukaskohtainen yli 45 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Raportissa tuodaan esiin toteutunut päästökehitys, ilmastotyön onnistumiset ja kehittämiskohteet sekä tarkastellaan yhteistyön onnistumista – miten vahva ilmastopolitiikka hyödyttää Turun aluetta, kansalaisia ja yhteistyökumppaneita. Turun ilmastotyö on myös kansainvälisesti arvostettua. Vahvaa ilmastopolitiikkaa toteuttava Turku on kestävien ratkaisujen ja osaamisen kansainvälisesti tunnustettu ja tunnettu edelläkävijä ja kehittäjä. Ratkaisemme omalla panoksellamme ilmastonmuutoksen haasteita ja kehitämme vähähiilistä kiertotaloutta hyvässä yhteistyössä kaikilla tasoilla paikallisesta globaaliin. Vuoden 2019 kansainvälisen raportoinnin perusteella Turku sijoitettiin maailman sadan parhaan ilmastokaupungin A-listalle, valittiin WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi ja arvioitiin Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa.

Parhaat ratkaisut luodaan ja tarina

kerrotaan yhdessä. Kaupungin kertomus välitetään tulevaisuuteen ja tehdyt tekomme muokkaavat seuraavan sukupolven ympäristöä ja lähtökohtia. Turun kaupungin Ilmastosuunnitelma 2029

TURUN KAUPUNKI ─ 3


Sisällys Tiivistelmä

3

1. Kohti ilmastopositiivista Turkua

5

1.1 Ilmastoraportti 2019............................................................................................... 5 1.2 Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä ................................................................... 6 1.3 Ilmastotavoitteemme ............................................................................................ 6 1.4 Ilmastosuunnitelman ohjaus ja seuranta .............................................................. 7

2. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys

9

2.1 Päästöseurannan menetelmät ............................................................................. 9 2.2 Kasvihuonepäästöjen toteutunut kehitys ja ennuste........................................... 10

3. Hillintätoimenpiteiden eteneminen

14

3.1 Hiilineutraali energiajärjestelmä.......................................................................... 14 3.2 Vähähiilinen kestävä liikkuminen......................................................................... 17 3.3 Kestävä kaupunkirakenne................................................................................... 20 3.4 Kaupunkiorganisaation ja -konsernin ilmastovastuu ......................................... 23 3.5 Hiilinielujen vahvistaminen.................................................................................. 27

4. Varautumisen ja sopeutumisen tilanne

30

4.1 Riskit ja niihin varautuminen................................................................................ 30 4.2 Sopeutumistoimet................................................................................................ 31

5. Turun Ilmastojoukkue pistää toimeksi

34

5.1 Kestäviä turkulaisia ilmastotekoja....................................................................... 34 5.2 Ilmastohankkeet vauhdittavat toimeenpanoa...................................................... 35 5.3 Kiertotalous pienentää päästöjä ja vahvistaa hyvinvointia.................................. 37 5.4 Turku viestii ja vaikuttaa...................................................................................... 37 5.5 Turku maailman ilmastoturuilla............................................................................ 38

6. Ilmastotyön seuraavat vaiheet

39

6.1 Ilmastosuunnitelman EU-raportti ja arviointi 2021/2022...................................... 39 6.2 Kohti vuotta 2029................................................................................................ 40

Raportin liitteet 41 LIITE 1) Ilmastotoimien SECAP- kortit...................................................................... 42 LIITE 2) Turun kasvihuonepäästöt 1990, 2000, 2008-2018 Ennakkotiedot vuodelta 2019


1. Kohti ilmastopositiivista Turkua 1.1 Ilmastoraportti 2019 Kaupunginvaltuusto päättää ilmastosuunnitelmasta, seuraa sen toimeenpanoa vuosittain ja tekee suunnitelmaan tarvittaessa korjauksia. Valtuusto hyväksyi Ilmastosuunnitelman 2029 yksimielisesti 11.6.2018. Ilmastoraportti 2019 esitetään valtuustolle 15.6.2020 ja se on järjestyksessä toinen valtuustolle esitettävä Ilmastosuunnitelman raportti. Ensimmäinen, vuoden 2018 raportti, käsiteltiin valtuustossa 18.5.2019. Ilmastosuunnitelman toimeenpano ja tavoitteet ovat vuoden 2019 aikana toteutuneet hyvin. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tavoitteen mukaisesti. Saavutettu kokonaispäästövähennys on yli 35 prosenttia ja asukaskohtainen yli 45 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon (vuoden 2019 päästölaskennan ennakkotieto/arvio).

Raportissa käsitellään toteutunut päästökehitys, ilmastotyön onnistumiset ja kehittämiskohteet sekä tarkastellaan yhteistyön onnistumista – miten vahva ilmastopolitiikka hyödyttää Turun aluetta, kansalaisia ja yhteistyökumppaneita? Miten turkulaiset – yhteisöt, yritykset ja kansalaiset – ovat ryhtyneet ilmastotekoihin, miten ilmastoviestintää on vahvistettu ja miten ratkaisuja on luotu ja toteutettu yhdessä? Raportti ei toista ja seuraa kaikkia ilmastosuunnitelman tavoitteita yksityiskohtaisesti vaan keskittyy kokonaiskuvan ja merkittävimpien vaikutusten tarkasteluun. Ilmastosuunnitelma 2029 on luettavissa Hiilineutraali Turku –sivustolla osoitteessa: http://www.turku.fi/hiilineutraaliturku/ ilmastotavoitteemme ja sivustolta saa halutessaan myös lisää tietoa ilmastotyön etenemisestä ja laajuudesta.

©iStock

TURUN KAUPUNKI ─ 5


1.2 Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä Ilmastomuutoksen hillintä kestävällä tavalla edellyttää globaalien kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa vähentämistä ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Suomen valtio asetti vuonna 2019 tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Turun kaupungin tavoitteena on ilmastosuunnitelman mukaisesti saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivisuus siitä eteenpäin. Ilmastopositiivisuus tarkoittaa, että Turun alueen vaikutus ilmastoon ei vuoden 2029 jälkeen enää ole lämmittävä vaan viilentävä.

Kasvihuonekaasupäästöjen nettotasapaino on tällöin negatiivinen – eli alue sitoo hiiltä ja tuottaa uusiutuvaa energiaa enemmän kuin päästää ilmakehään kasvihuonekaasuja. Maailma tarvitsee ilmastoratkaisuja. Puhtaaseen energiaan ja tuotantoon sekä kestäviin liikkumisratkaisuihin ja kiertotalouteen investoidaan voimakkaasti. Samalla kehitetään uutta osaamista, uusia ratkaisuja ja entistä parempia toimintatapoja. Turku on tämän muutoksen tekijä yhdessä muiden edelläkävijöiden kanssa. Muutos merkitsee uutta osaamista, työtä ja elinvoimaa sekä kestävää kiertotaloutta ja elämäntapoja.

1.3 Ilmastotavoitteemme Turun kaupungin ilmastopolitiikan tavoitteena on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä alkaen. Tähän edetään seuraavien ilmastosuunnitelmassa valtuustokausittain asetettujen välitavoitteiden kautta:

Vuoteen 2021 mennessä Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Viimeistään vuonna 2029 saavutetaan hiilineutraalius, jolloin jäljellä olevat päästöt kompensoidaan kokonaan.

Vuoteen 2025 mennessä päästöjä vähennetään vähintään 65 - 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Vuodesta 2029 eteenpäin Turun alue on ilmastopositiivinen, jolloin alueen nettopäästöt ovat negatiiviset (kompensaatio on suurempi kuin päästöt).

TURUN KAUPUNKI ─ 6


Turku myös varautuu ilmastonmuutokseen mahdollisimman kattavasti ja kaupunkia kehitetään muutoksen kestäväksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on hillinnän tavoin sitova osa Ilmastosuunnitelmaa 2029. Ilmastotavoitteidemme saavuttaminen edellyttää, että: - Energia- ja liikkumisjärjestelmät uudistetaan vähähiilisiksi/hiilineutraaleiksi - Yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävästi - Kansalaiset, yhteisöt, yritykset, kehityskumppanit ja korkeakoulut, koko kansalaisyhteiskunta, osallistuu ilmastoratkaisujen luomiseen - Hiilinieluja ja uusiutuvan energian tuotantoa vahvistetaan - Ilmastonmuutoksen riskit ja haavoittuvuudet tunnistetaan ja niihin varaudutaan hyvin. Turun kaupunkikonsernin toimenpiteillä vaikutetaan merkittäviin päästölähteisiin ja vähennetään päästöjä kattavasti. Näin toimimalla toteutetaan ilmastovastuuta ja näytetään esimerkkiä. Toteuttamalla vahvaa ilmastopolitiikkaa Turku pyrkii olemaan kestävien ratkaisujen ja osaamisen kansainvälisesti tunnustettu ja tunnettu edelläkävijä ja kehittäjä. Turulla on edellytykset ja tahto olla yksi parhaista ilmastokaupungeista maailmassa.

1.4 Ilmastosuunnitelman ohjaus ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ilmastosuunnitelman 2029 (11.6.2018)

Maailma tarvitsee

ilmastoratkaisuja. Puhtaaseen energiaan ja tuotantoon sekä kestäviin liikumisratkaisuihin ja kiertotalouteen investoidaan voimakkaasti. Samalla kehitetään uutta osaamista, uusia ratkaisuja ja entistä parempia toimintatapoja.

Turku on tämän muutoksen tekijä

yhdessä muiden edelläkävijöioden kanssa. Muutos merkitsee uutta

osaamista, työtä ja elinvoimaa sekä

kestävää kiertotaloutta ja elämäntapoja. ja seuraa sen toteuttamista vuosittain. Valtuuston päätöksen mukaisesti suunnitelma ohjaa sitovasti koko kaupunkikonsernin ilmastotoimenpiteitä ja sen toteuttamiseen osallistetaan alueen kansalaiset, yritykset ja yhteisöt. Toimeenpanosta raportoidaan kaupunginhallitukselle (jaostolle) vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan valmistelusta

TURUN KAUPUNKI ─ 7


ja ohjauksesta vastaa konsernihallinto, jossa toimii tehtävää varten Ilmastotiimi. Tiimiin kuului vuoden 2019 lopussa ilmastopolitiikan kehittämispäällikkö ja erityisasiantuntija sekä neljä projektipäällikköä/asiantuntijaa. Ilmastosuunnitelman mukaisen koordinaatioryhmän asettamista on valmisteltu niin, että ryhmän käyttöön saataisiin myös merkittävää ulkopuolista asiantuntemusta. Ilmastosuunnitelman toimeenpanosta raportoidaan joka toinen vuosi Euroopan Komissiolle Covenant of Mayors –järjestelmän kautta. Kerran vuodessa raportoidaan globaalin CDPjärjestelmän kautta YK:n järjestelmään (UN NAZCA). Välitavoitteiden toteutuminen seurataan valtuustokausittain ja samassa yhteydessä raportoidaan laajemmin myös Komissiolle. Tässä yhteydessä suunnitelmaa voidaan myös tarvittaessa valtuuston päätöksellä päivittää. Ilmastosuunnitelman kaikki sisäiset ja ulkoiset raportointivelvoitteet on vuoden 2019

Euroopan Komissio arvioi Turun Euroopan parhaaksi

ilmastokaupungiksi

keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. aikana hoidettu moitteetta. Turku on saanut raportoinnin pohjalta merkittävää tunnustusta ilmastopolitiikastaan. CDP nosti Turun vuoden 2019 raportoinnin perusteella maailman 100 parhaan ilmastokaupungin A-listalle 2020 ja WWF valitsi Turun globaalin ilmastokaupunkihaasteensa finaaliin (jonka tulos on vielä avoinna). Euroopan Komissio (DG JRC / Covenant of Mayors) puolestaan arvioi Turun Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa (European Covenant of Mayors Climate Award 2020).

Kuva 1. Turun kaupunginjohtajan Minna Arven puheenvuoro YK:n ilmastokokouksessa Madridissa 11.12.2019.

©ICLEI

TURUN KAUPUNKI ─ 8


2. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 2.1 Päästöseurannan menetelmät Turun ilmastotavoitteiden etenemistä seurataan suhteessa Ilmastosuunnitelmassa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin vuosille 2021, 2025 ja 2029. Vuosittainen kasvihuonekaasupäästölaskenta on yhteensopiva kansainvälisen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen laskentaprotokollan kanssa. Laskenta tuottaa lopullisen tiedon viimeistä edellisen vuoden päästökehityksestä ja ennakkotiedon edellisestä vuodesta. Turun kaupunki raportoi alueensa päästökehityksestä ja ilmastotoimenpiteistä vuosittain CDP-järjestelmään, jonka kautta tiedot menevät myös YK:n vapaaehtoisten ilmastositoumusten tietokantaan (NAZCA). CO2-raportti tuottaa vuosittain tiedot Turun alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Seurannassa ovat mukana kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne ja muut liikennemuodot, teollisuus ja työkoneet, maatalous sekä jätehuolto. Sen sijaan yksityisen tai julkisen sektorin hankintojen välilliset päästöt, jotka syntyvät Turun ulkopuolella, eivät ole laskennassa mukana. CO2-raportin vuosiraportti on kokonaisuudessaan liitteenä 2.

©iStock

TURUN KAUPUNKI ─ 9


Kuva 2. Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 1990, 2000 ja 2008 – 2018.

2.2 Kasvihuonepäästöjen toteutunut kehitys ja ennuste Vuonna 2018 päästöt olivat 816,5 kt CO2-ekv (4,3 t CO2-ekv/asukas). Vuodesta 1990 Turun alueen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 33,4 % ja asukaskohtaiset päästöt 44,7 %. Vuoden 2019 ennakkotiedon mukaan kokonaispäästövähennys oli yli 35 % ja asukaskohtainen yli 45 %. Normeeratut päästöt saadaan korjaamalla lämmityksen päästöt vastaamaan ilmastollisen vertailukauden 1981 - 2010 keskimääräistä lämmitystarvetta ja käyttämällä sähkön päästökertoimena viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Vuonna 2018 normeeratut päästöt olivat 853,0 kt CO2-ekv (4,4 t CO2-ekv/ asukas). Vuodesta 1990 normeeratut päästö

Vuoden 2019 ennakkotiedon mukaan Turun alueen kokonaispäästövähennys oli yli 35 % ja

asukaskohtainen yli 45 %. Vuoden 2020 päästöjen voidaan ennustaa olevan lähellä

ilmastosuunnitelman mukaista tavoiteuraa.

TURUN KAUPUNKI ─ 10


ovat vähentyneet 33,7 % (asukasta kohden 45,0 %). Sähkönkäyttö ja lämmitys aiheuttivat vuonna 2018 vielä lähes 2/3 päästöistä ja liikenne noin neljänneksen. CO2-raportin ennakkotietojen mukaan päästöt ovat edelleen laskeneet vuonna 2019 (778,6 kt CO2-ekv, -36,5 % vuoden 1990 tasosta). Ennakkotieto sisältää epävarmuutta ja on varsin konservatiivinen arvio erityisesti kaukolämmön päästöjen osalta. Viralliset tilastot polttoaine- ja tuotantomääristä valmistuvat noin vuoden viiveellä, eivätkä nopeat muutokset näy täysimääräisesti ennakkotiedoissa.

Kaukolämmön tuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus oli vuonna 2019 alle 40 % (50 % vuonna 2018). Vuonna 2020 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa tullee jäämään alle 30 prosenttiin, mikä pienentää lämmityksen laskennallisia päästöjä edelleen huomattavasti. Myös sähkön päästökerroin on jatkanut laskua. Vuoden 2020 päästöjen voidaan ennustaa olevan lähellä ilmastosuunnitelman mukaista tavoiteuraa.

Kuva 3. Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma 2018

TURUN KAUPUNKI ─ 11


Kuva 4. Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjen jakaumat 1990, 2000, 2010 ja 2020 (ennuste).

Samalla kun energiasektorin päästöt ovat nopeasti vähentyneet, muiden sektorien suhteellinen osuus päästöissä on kasvanut. Vuonna 2020 energiasektorin yhteenlasketut päästöt ovat edelleen selkeästi suurimmat, mutta tieliikenne on nousemassa suurimmaksi yksittäiseksi päästösektoriksi. Koronaviruksen vaikutukset liikennesuoritteisiin ja kulkutapavalintoihin saattavat hidastaa tai nopeuttaa tätä kehitystä.

Vuoteen 2021 mennessä Turun alueen päästöt puolitetaan vuoden 1990 tasosta.

TURUN KAUPUNKI ─ 12


TURUN KAUPUNKI ─ 13


3. Hillintätoimenpiteiden eteneminen 3.1 Hiilineutraali energiajärjestelmä Turun kaupunkikonserni kumppaneineen on panostanut vahvasti ja monipuolisesti energiajärjestelmän uudistukseen. Uudistuksen ansiosta fossiilisen energian osuus on pienentynyt nopeasti ja energiatehokkuus parantunut – ja energian päästöjen määrä sekä osuus Turun alueen päästöistä ovat pienentyneet hyvin nopeasti varsinkin kaukolämmön osalta.

merkittävimmät uusiutuvan energian investointinsa. Turku Energia valmistelikin vuoden 2019 aikana (ja julkisti 2020) tiekarttansa kohti hiilineutraalia energiaa – tavoitteenaan fossiilisen hiilen energiakäytöstä luopuminen jo vuoden 2022 aikana.

Tavoite:

Turku Energia kumppaneineen investoi noin 350 miljoonaa euroa energiauudistukseen vuosina 2014-2019. Ilmastosuunnitelman mukaan fossiilisen hiilen energiakäytöstä luovutaan Turussa vuoteen 2025 mennessä, mikäli valtio osallistuu tästä aiheutuviin kustannuksiin.

Ilmastosuunnitelman mukaisesti Turun alueella käytettävä lämpö, kylmä, höyry ja sähkö tuotetaan hiilineutraalisti viimeistään 2029 (kompensaatiot huomioiden). Turun kaupunkikonserni kehittää uusiutuvan energian tuotantoa ja omistuksiaan niin, että tuotanto palvelee Turkua laajempaa aluetta ja auttaa tekemään Turusta ilmastopositiivisen alueen.

Turku Energia ja Turun Seudun Energiantuotanto ovat kuitenkin jo valmistelleet ja monin osin myös toteuttaneet

Hiilen energiakäytöstä luovutaan jo 2025, mikäli valtio osallistuu tästä aiheutuviin investointikustannuksiin. Uusiutuvan energian

©iStock

TURUN KAUPUNKI ─ 14


Kuva 5. Turku Energian tiekartta kohti Hiilineutraalia Turkua, julkaistu vuosikertomuksen 2019 yhteydessä keväällä 2020. Turku Energian vuosikertomus 2019: https://vsk2019.turkuenergia.fi osuus Turku Energian myydystä sähköstä ja lämmöstä on vähintään 80 prosenttia vuonna 2025. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä on vähintään 65 prosenttia vuonna 2021. Uusiutuvan polttoaineen hankinnassa painotetaan vaikutuksia kestävyyteen ja aluetalouteen.

Kansalaisia, yrityksiä ja

Kehitys 2019:

kuntalaisten energiakäänne

– Hiilineutraalin energiantuotannon lisääminen ja energiajärjestelmän uudistus etenivät osana Turku Energian toiminnan ja talouden suunnittelua ja toteutusta jopa ennakoitua nopeammin. Turku Energia on ilmaissut valmiutensa luopua fossiilisen hiilen energiakäytöstä jo vuoden 2022 aikana. – Turku Energia ja Turun Seudun Energiantuotanto ovat valmistelleet ja toteuttaneet investointeja hiiltä korvaavaan tuotantoon. – Laki hiilen energiakäytöstä luopumisesta tuli voimaan 1.4.2019. Laki kieltää kivihiilen käytön sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. – Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli vuoden 2019 aikana lakiin liittyvää 90 MEUR

yhteisöjä haastettiin mukaan

energiauudistukseen Turun ja Sitran yhteisessä - hankkeessa.

investointitukipakettia, joka julkistettiin keväällä 2020. – Kaukolämmössä uusiutuvien osuus kasvoi 61 prosenttiin. Kaukolämmön hintakehitys on samanaikaisesti ollut laskevaa. – Uusiutuvien osuutta kasvatetaan edelleen ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy on edistynyt polttoaineen hankinnassa tavoitteen mukaisesti. – Turku Energian myymästä sähköstä 54 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla ja 23 prosenttia ydinvoimalla vuonna 2019 ja yhtiö kasvatti tuulivoimaosuuksiaan sekä kehitti aurinkosähköpalveluitaan.

TURUN KAUPUNKI ─ 15


Tavoite:

Turun alueen ja seudun energiajärjestelmän kehityksessä hyödynnetään älykkäitä ratkaisuja, monisuuntaisuutta, varastointia ja alueen energialähteiden ja tuotantomahdollisuuksien koko potentiaalia sekä parannetaan energiatehokkuutta. Ratkaisut edistävät (ja niissä huomioidaan) taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta.

Kehitys 2019: – Skanssin matalalämpöinen kaksisuuntainen kaukolämpöratkaisu ja verkon sekä kulutuksen ohjauksen älyratkaisut etenivät Turku Energian sekä Kaupunkiympäristötoimialan toimesta. – Turku Energia eteni geotermisen energian kehityshankkeessa hakemalla yhdessä Turun Seudun Energiantuotannon kanssa toimenpidelupaa Koroisiin tehtävälle seitsemän kilometriä syvälle lämpölaitokselle. - Kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä haastettiin mukaan energiauudistukseen Turun ja Sitran yhteisessä Kuntalaisten energiakäänne – hankkeessa, jonka pohjalta valmisteltiin myös huomattavasti suurempi energiapositiiviseen kaupunginosaan (Ylioppilaskylä ja Kampus) tähtäävä RESPONSE Horisontti 2020 Lighthouse-hanke. – Turun Ylioppilaskyläsäätiö otti käyttöön Aitiopaikka opiskelija-asumiskohteen, joka on sähkön suhteen energiaylijäämäinen ja tuottaa tontiltaan myös maalämpöä. – Turun Ammattikorkeakoulu toimi aktiivisesti useissa hankkeissa sekä vahvisti energiaosaamista. – Turun Seudun Energiantuotanto Oy toteutti Naantalin monipolttoainevoimalaan savukaasulauhduttimen tehostamaan energiantuotantoa. – Turun Kauppatorille valmisteltiin aurinkolämpöä hyödyntävä energiaratkaisu.

Ilmastosuunnitelman mukaan

fossiilisen hiilen energiakäytöstä luovutaan Turussa

vuoteen 2025 mennessä. Turku Energia on ottanut tavoitteekseen hiilestä luopumisen jo vuoden 2022 aikana. Turku Energia kumppaneineen investoi noin 350 miljoonaa euroa energiauudistukseen vuosina 2014-2019. Tavoite:

Energiatehokkuuteen panostetaan ja energiahukat hyödynnetään ja/tai poistetaan mahdollisimman kattavasti. Turun kaupunki on ja pyrkii jatkossakin olemaan energiatehokkuuden edelläkävijä. Energiatehokkuuden tavoitteita valmistellaan ja ohjataan tarkemmin energiatehokkuussopimuksen avulla – Energiatehokkuussopimus 2008-2016: 18.100 MWh säästö saavutettu 2008-2016 (noin 7,5 prosentin parannus) – Energiatehokkuusopimus 2017-2025: 7,5 prosentin parannus 2017-2025 (välitavoite 4 prosenttia 2017-2020) – Energiatehokkuustoimet/tavoitteet/sopimus 2025-2029: tavoite asetetaan myöhemmin.

TURUN KAUPUNKI ─ 16


Kaupunki kehittää ja toteuttaa kokonaisvaltaista energiatehokkuuden johtamista ja satsaa investoinneissaan vahvasti energiatehokkuuden parantamiseen. Investointien ilmasto- ja elinkaarivaikutusten ennakkoarviointimallia kehitetään ja hyödynnetään. Energiatehokkuusinvestointeja voidaan tehdä 5-15 vuoden takaisinmaksuajalla luottorahoituksella hyödyntäen erityisesti vihreätä rahoitusta. Samalla lasketaan sijoitetun pääoman tuotto 10-20 vuodelle. Skanssi ja Tiedepuisto/ Kupittaa ovat energiainvestointien erityisinä kohdealueina 2019-2025. Kannattavia energiainvestointeja pyritään kuitenkin tekemään aina.

Kehitys 2019: – Energiatehokkuuden työ on edennyt järjestelmällisesti ja tavoitteiden mukaisesti. – Energiaviisaat kaupungit kehityshanke tuotti tietoa ja menetelmiä energiatehokkuuden parantamiseksi. – Investointien ilmasto- ja elinkaarivaikutusten ennakkoarviointimallin kehitys ja käyttö etenivät pilottihankkeissa. – Keskeiset toimet sekä laskemisen ja rahoituksen periaatteet ovat kirjattuna konsernihallinnon ohjaavissa sopimuksissa. – Tiedepuiston toteuttaminen mahdollistaa energiatavoitteiden asettamista.

3.2 Vähähiilinen kestävä liikkuminen

Liikenteestä on

muodostumassa Turun merkittävin päästösektori.

Sen ennakoidaan aiheuttavan noin

puolet vuoden 2029 jäljelle jäävistä päästöistä. Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä sekä lukuisia toisiaan

tukevia päätöksiä.

Kestävien liikkumistapojen vahvistaminen sekä uusien teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen viitoittavat tietä vähähiiliseen kestävään liikkumiseen. Turku on käynnistänyt vuonna 2019 lukuisia toimenpiteitä ja tehnyt useita päätöksiä, jotka luovat edellytyksiä kestäville valinnoille lähivuosina. Suomen valtio on myös valmistellut ja valmistelee merkittäviä ohjaustoimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Samanaikaisesti liikenteen uusia ratkaisuja kehitetään maailmassa voimakkaasti. Meillä on mahdollisuus hyötyä tästä kehityksestä ja osallistua siihen aktiivisesti. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vahvistaminen parantaa kaupunkiympäristöä vähentämällä liikenteen tilantarvetta ja saasteita, parantaa terveyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä vähentää päästöjä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on kuitenkin haastavaa: muutos on laaja ja edellyttää pitkäjänteistä työtä sekä lukuisia toisiaan tukevia päätöksiä.

TURUN KAUPUNKI ─ 17


Joukkoliikenteestä tehdään

hiilineutraali

palvelu vuoteen 2029 mennessä.

Uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen vaatii myös paikallisia toimenpiteitä, kuten sähköisen liikenteen mahdollistavan latausinfrastruktuurin rakentamista edelleen. Liikenteen osuus Turun alueen kasvihuonekaasupäästöistä oli vuoden 2018 päästölaskennan mukaan 26 % ja pelkän tieliikenteen 20 %. Suhteellinen osuus on sen jälkeen edelleen kasvanut päästöjen vähentyessä muilla sektoreilla, ja liikenteestä on muodostumassa Turun merkittävin päästösektori. Ilmastosuunnitelman toimenpiteiden jälkeenkin sen ennakoidaan aiheuttavan noin puolet vuoden 2029 jäljelle jäävistä päästöistä. Seuraavassa esitetään kootusti tavoitteet ja lyhyet katsaukset edistymisestä vuoden 2019 aikana.

Tavoite:

Ilmastosuunnitelman mukaisesti tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään vuoteen 2029 mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Samanaikaisesti jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta lisätään aktiivisin toimin Yleiskaavan 2029 tavoitteiden mukaisesti. Turun yleiskaavan sekä kaupunkiseudun Rakennemallin mukainen tavoite on, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen

kulkumuoto-osuus Turussa on yli 66 prosenttia vuonna 2030. Joukkoliikenteestä tehdään hiilineutraali palvelu vuoteen 2029 mennessä.

Kehitys 2019: – Tieliikenteen päästöt pienenivät päästölaskennan 2019 ennakkotiedon mukaan hieman edellisvuodesta. Vuoteen 2015 verrattuna päästöt ovat kuitenkin polkeneet paikallaan. Pidemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet 23 prosenttia vuoden 1990 tasosta. – Kävelyn, pyöräilyn, autoliikenteen ja seudullisen joukkoliikenteen kehityksen tavoitetasoja ei saavutettu. Kaupunkiympäristötoimiala selvitti vuotuisia tavoitteita ja toimenpiteitä kunkin kulkumuodon osalta, jotta Yleiskaavan 2029 mukainen kehitys saavutetaan. – Raitiotien suunnittelua jatkettiin ansiokkaasti ja raitiotieratkaisun kaupunkikehitysvaikutusten tarkastelua syvennettiin vuoden 2019 aikana. Toteutussuunnittelusta on tehty päätös vuoden 2020 puolella (kv 20.4.2020 § 51). – Bussien runkolinjaston valmistelu eteni, reiteistä ja rahoituksesta tehtiin päätökset (Tksjlk 23.1.2019 § 3, kh 4.3.2019 § 90). – Pyöräilyn kehittämistoimet etenivät osana Turun pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2029 (kh 26.11.2018 § 463). Merkittäviä vuonna 2019 käynnistettyjä toimenpiteitä ovat esimerkiksi Itäisen rantakadun pyöräväylä, pyöräpysäköinnin parantaminen sekä pyöräväylien parannetun talvikunnossapidon valmistelu osana alueurakkakilpailutuksia. – Uudet pysäköinnin linjaukset hyväksyttiin (kh 19.12.2019 § 507). Pysäköinnin hallinnalla priorisoidaan katutilan käyttöä ja ohjataan ihmisten kulkutapavalintoja kestävämpään suuntaan. – Gasum osallistui Ilmastosuunnitelmamme toteutukseen Topinojan biokaasulaitoksen laajennushankkeellaan (Ilmastoteko/SECAPkortti). Biokaasun puhdistus ja nesteytys mahdollistaa liikennebiokaasun paikallisen

TURUN KAUPUNKI ─ 18


tuotannon ja jakelun paitsi henkilöautoliikenteen myös raskaiden ajoneuvojen käyttöön. Keväästä 2020 alkaen biokaasun käyttö laajenee mm. seudun jätekuljetuksiin. – Jalankulku- ja pyöräilymäärien vuosimuutosten seurantaan soveltuvan laskentajärjestelmän kehittäminen aloitettiin vuonna 2019, sillä nykyiset seurantalaskennat soveltuvat vain pitkäaikaisten kehitystrendien tunnistamiseen. – Keskustan kehittämisen ja Tiedepuiston sekä Smart and Wise –kärkihankkeissa käynnistettiin yhteinen kestävän älykkään liikkumisen kehitystyö, jonka avulla pyritään luomaan uusia kestäviä ja viisaita liikkumisratkaisuja sekä keskustaan että Tiedepuistoon ja laajemmin koko Turkuun.

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vahvistaminen parantaa kaupunkiympäristöä.

Se vähentää liikenteen tilantarvetta ja saasteita,

parantaa terveyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä pienentää päästöjä.

Kuva 6. Pitkäjänteinen yhteistyö alan toimijoiden kanssa, kumppaneiden merkittävät investoinnit sekä t&k-rahoituksen tehokas hyödyntäminen ovat mahdollistaneet paikallisen liikennebiokaasuinfrastruktuurin rakentumisen Turkuun.

©Gasum

TURUN KAUPUNKI ─ 19 TURUN KAUPUNKI ─ 19


3.3 Kestävä kaupunkirakenne Kestävän kaupunkirakenteen vahvistaminen on hyvä pitkäjänteinen keino vähentää liikkumisen ja energian päästöjä sekä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Samalla kestävästä kaupunkisuunnittelusta on myös monia muita etuja, kuten kaupungin elinvoiman ja viihtyisyyden kasvu. Kestävään kaupunkiin kuuluu myös ehjä ja toimiva viherverkko, joka palvelee sekä ekologisia päämääriä että tarjoaa reittejä kävelyyn ja pyöräilyyn. Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan toteuttaa sekä viherverkolla että kaupunkialueella laajemminkin, jotta saavutetaan paras vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen, viihtyisyyden ja terveysvaikutusten sekä ekologisten hyötyjen kannalta.

Ollakseen mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa, kestävän kaupunkisuunnittelun on katettava koko toiminnallinen kaupunkialue – eli verrattain yhtenäisen kaupunkirakenteen muodostama pääasiallinen työssäkäyntialue. Turun seudun toiminnalliseen kaupunkialueeseen kuuluu 13 kaupunkiseudun kuntaa, jotka kehittävät kestävää vetovoimaista kaupunkiseutua yhdessä seuraten samalla seudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Turun kaupunkiseudun kestävää yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan ja edistetään seudullisen rakennemallin (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035) sekä yhteisen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen ja sitä toteuttavien ohjelmien ja liikennejärjestelmätyön ja -suunnitelman avulla yhteistyössä seudun kuntien sekä valtion kanssa. Osana MAL-sopimuksen vaikuttavuuden seurantaa, seudun kaikkien kuntien

Kuva 7. Turun kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020, että raitiotien suunnittelua jatketaan laatimalla Tiedepuiston ja Sataman linjojen yleis- ja toteutussuunnitelmat. Raitiotie tukee kestävää kaupunkirakennetta. Hiilineutraaliustavoitteiden kannalta vähäpäästöistä joukkoliikennettä on tärkeää kehittää, sillä liikenteestä on muodostumassa Turun merkittävin päästösektori.

©Turun kaupunki, Havainnekuva raitiotie Kupittaa (Sigge Arkkitehdit Oy)

TURUN KAUPUNKI ─ 20


Kuva 8. Turun kaupunkiseudun kuntien kasvihuonekaasupäästöt yhteensä vuosina 2015–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto. Teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa. kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu yhteisesti vuodesta 2015 alkaen.

Esitys ei ole kokonaiskuva kestävän yhdyskuntarakenteen toimista Turussa.

Turun kaupunki ohjaa oman yhdyskuntarakenteensa kestävää kehitystä kaavoituksella, maankäytöllä, liikennesuunnittelulla, rakentamisella ja näihin liittyvillä kehityshankkeilla. Turun yleiskaava 2029 on vahva ilmastopolitiikan väline, joka tukee hiilineutraaliuden saavuttamista 2029 sekä ilmastonmuutokseen varautumista.

Tavoite:

Seuraavaan on koottu ilmastosuunnitelmaan sisällytettyjä kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteita ja edistymistä vuoden 2019 aikana.

Turku on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä aktiivinen ja aloitteellinen ja vie omalla toiminnallaan ilmastotavoitteita eteenpäin koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella.

Kehitys 2019: – Ilmastotavoitteita edistettiin yhteistyössä osana MAL-sopimuksen 2016-2019 toteuttamista ja arvioitiin osana sopimuskauden raportin valmistelua.

TURUN KAUPUNKI ─ 21


– Ilmastotavoitteita vahvistettiin entisestään sopimuksen 2020-2023 valmistelussa yhteistyössä seudunkuntien ja valtio-osapuolen kanssa perustuen Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten hallitusohjelmaan. – Kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat MAL-sopimuksen vaikuttavuuden indikaattori, jota on seurattu koko sopimuskauden ajan ja laskettu kattavasti koko seudusta sekä sen jokaisesta kunnasta vuodesta 2015 alkaen.

Tavoite:

Turun omassa maankäytössä panostetaan kaupunkistrategian mukaisesti hiilineutraalin kaupunkialueen saavuttamiseen vuoteen 2029 mennessä, mikä edellyttää energiatehokasta ja kestäviin liikkumismuotoihin kannustavaa yhdyskuntarakenteen kehitystä.

Kehitys 2019:

– Turun oma kaavoitus noudatti hyvin asetettua tavoitetta kaupunkikehityksen sijoittumisesta tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. – Useissa kaavoissa sovellettiin myös ansiokkaasti Ilmastosuunnitelman mukaisesti siniviherkerrointa, jolla varmistetaan riittävän viherpinnan ja vettä sitovan kapasiteetin huomioiminen. – Keskustan kehittämisen kärkihankkeessa valmisteltiin elinvoimaista ja viihtyisää kaupunkikeskustaa ja sen osana kestäviä ja vetovoimaisia liikkumisratkaisuja, joissa korostuu jalankulkukaupungin merkitys sekä viihtyisän, turvallisen ja elävän kaupunkiympäristön luominen. – Tiedepuiston kärkihankkeessa ja alueen kehittämisessä alueen rakenne ja liikkumisratkaisut perustuvat raitiotiehen, bussien runkolinjoihin, saumattomaan kulkumuotojen välisyyteen (ml. Tunnin juna) sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja autoiluun.

Kestävän kaupunkirakenteen vahvistaminen on

pitkäjänteinen keinovähentää liikkumisen ja energian päästöjä sekä varautua

ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Kestävään kaupunkiin kuuluu ehjä ja toimiva viherverkko, joka palvelee sekä ekologisia päämääriä että tarjoaa reittejä kävelyyn ja pyöräilyyn.

Luontopohjaisia ratkaisuja toteuttamalla saavutetaan paras vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen,

viihtyisyyden ja terveysvaikutusten

sekä ekologisten hyötyjen kannalta.

TURUN KAUPUNKI ─ 22


– Skanssin alueen kaksisuuntaisen matalalämpöisen kaukolämpöverkon valmistelu eteni. Alueen suurin asuinrakennus, lämpöpaalujärjestelmällä varustettu Skanssin Torni, valmistui. – Turun Kauppatorille suunniteltiin aurinkoenergiaa maavarastoinnin avulla hyödyntävä merkittävän kokoluokan energiaratkaisu. – Turku osallistui edelleen Ympäristöministeriön puurakentamisen kehityshankkeeseen.

Yleiskaavan 2029 valmistelu:

– Turku käynnisti Yleiskaavan ilmastovaikutusten arvioinnin. Työ valmistui vuoden 2020 puolella (keväällä 2020) ja tehtiin osana laajaa lähes koko Suomen kattavaa EU-rahoitteista LIFE IP CANEMURE –hanketta. – Yleiskaavassa on ansiokkaasti huomioitu ilmastotavoitteita. – Yleiskaavan mukaisesti Turku edistää edelleen kestävää kehitystä eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. Asuminen, palvelut, kauppapaikat, työpaikka-alueet sekä täydennysrakentamisen painopistealueet sijoitetaan vahvistamaan jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunkia. Samalla vesistöt ja viheralueet muodostavat eheän ekologisen verkoston. – Luontopohjaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on mahdollista kehittää ja hyödyntää vielä nykyistä vahvemmin (myös tiiviimmin rakennetuilla alueilla). – Metsäalueen mahdollinen pieneneminen Yleiskaavan mukaisen maankäytön kasvun seurauksena voi vaikuttaa Turun alueen hiilinieluja pienentävästi.

3.4 Kaupunkiorganisaation ja -konsernin ilmastovastuu Ilmastosuunnitelman 2029 tavoitteiden toteuttaminen edellyttää Turun kaupungilta ja konserniyhteisöiltä toimenpiteitä, joilla vähennetään erityisesti energiasta ja liikenteestä aiheutuvia koko Turun alueen päästöjä sekä luodaan kestävää yhdyskuntaa ja vahvistetaan alueen hiilinieluja. Nämä vahvat ilmastonmuutoksen hillintätoimet osoittavat myös kaupungin ilmastotahtoa ja vastuullisuutta. Samanaikaisesti on tärkeää, että kaupunki konserniyhteisöineen vähentää merkittävästi myös oman toimintansa päästöjä ja hiilijalanjälkeä. Ilmastosuunnitelma asettaa ilmastovastuun toteuttamiselle useita haastavia kaupunkikonsernin omaan toimintaan liittyviä tavoitteita. Seuraavassa esitetään tavoitteet ja kommentit edistymisestä vuoden 2019 aikana.

Tavoite: Kestävät investointiperiaatteet ja -käytännöt vähentävät päästöjä kokonaistaloudellisesti

Turun kaupunki kehittää investointihankkeiden elinkaaren aikaisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten ennakkoarviointi- ja ohjausmallin, joka mahdollistaa hankkeiden kokonaistaloudellisuuden arvioinnin ja toteutuksen, ja ottaa sen käyttöön investointiprosesseissaan mahdollisimman vaikuttavasti vuosien 2019 – 2021 aikana. Kaupunkikonsernin yhteisöt velvoitetaan vuodesta 2019 alkaen investointien ja hankintojen yhteydessä painottamaan ilmasto-, ympäristöja elinkaarivaikutuksia ja osallistumaan niiden arviointimallin kehittämiseen ja käyttöönottoon yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

TURUN KAUPUNKI ─ 23


Kaupungin kiinteistöissä toteutetaan energiatehokkuuden parannuksia sekä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvan energian investointeja. Uusien toimitilojen hankinnassa energiatehokkuus nostetaan yhdeksi ratkaisevaksi kriteeriksi. Investoinneissa ja hankinnoissa pyritään edistämään kiertotalousratkaisuja ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta. Ilmasto-, ympäristö- ja elinkaarivaikutuksia painotetaan hankinnoissa mahdollisimman vaikuttavasti vuodesta 2019 alkaen. Tähän osoitetaan riittävät resurssit ja luodaan osaamista yhteistyössä.

Kehitys 2019 – Ilmasto-ohjelman tavoitteita vietiin tila- ja infrahankkeisiin mm. tavoiteasetannan ja suunnitteluohjeistuksen kautta. Tähän liittyy esimerkiksi uusiutuvan energian investointeja ja kiertotalousratkaisuja sisältäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Samalla kehitetään ja kokeillaan elinkaarilaskentamalleja kaupungin palvelurakennuksissa sekä konserniyhteisöjen toteuttamissa kohteissa. – Tilahallinnan energiatiekarttatyön osana kiinteistöissä toteutettiin energiatehokkuuskatselmuksia, joiden perusteella suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkuuden tehostamista ja energiatehokkuusinvestointeja sekä uusiutuvan energian saneeraus- ja uudisinvestointeja. – Rakennus- ja aluehankkeiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen sekä kustannusten laskentaa kehitettiin ja kokeiltiin edelleen osana hankkeiden elinkaariohjausta ja investointihankkeiden suunnitteluprosesseja kehitettiin. Tätä kehitystyötä resursoitiin Smart & wise Turku -kärkihankeen sekä 6Aika Energiaviisaat kaupungit hankkeen (EKAT) avulla yhteistyössä Ympäristöministeriön, Helsingin ja Tampereen kaupungin kanssa. Samalla kehitettiin myös energiatehokkuustoimia ja -kumppanuusmallia.

– Strateginen hankinta jatkoi kestävien hankintojen menetelmien kehittämistä ja kokoamista (käsikirjatyö vuodelta 2018).

Tavoite: Kaupunkikonsernin yhteisöt, jotka vastaavat toimitiloista, asuinrakennuksista ja/tai muista rakennuksista, velvoitetaan vuodesta 2019 alkaen:

Rakentamaan ja/tai hankkimaan käynnistyvät uudistilahankkeet niin, että tiloille on hankittavissa korkeatasoinen ympäristöluokitus; uudisrakennusten sijoittuessa Tiedepuiston kärkihankealueelle ja / tai Skanssin kaupunginosaan ja / tai Turun keskusta-alueelle valmistelemaan rakennus- ja tilahankkeet niin, että niihin voidaan toteuttaa esimerkillisiä ja innovatiivisia energia- ja muita kestävän kehityksen ratkaisuja; parantamaan vanhan rakennuskantansa energiatehokkuutta ja muita ympäristövaikutuksia sekä toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvan energian investointeja yhteistyössä ja huolehtimaan rakennusten kestävästä jatkokäytöstä.

Investoinneissa ja hankinnoissa pyritään edistämään

kiertotalousratkaisuja ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta. Ilmasto-, ympäristö- ja elinkaarivaikutuksia

painotetaan hankinnoissa mahdollisimman vaikuttavasti vuodesta 2019 alkaen.

TURUN KAUPUNKI ─ 24


Kehitys 2019 – Hyvä esimerkki tavoitteen toteuttamisesta on Turun Ylioppilaskyläsäätiön tammikuussa 2019 avattu opiskelija-asumiskohde Aitiopaikka, joka tuottaa omalla aurinkovoimalallaan enemmän sähköä kuin kuluttaa ja tarjoaa tontiltaan maalämmön viereiselle Ikituuri-kohteelle sekä jakaa myös sähköä ylituotannon aikana. – Asumiseen keskittyvät konserniyhteisöt (TYS, TVT ja VASO) osallistuivat vuoden 2019 aikana aktiivisesti Kuntalaisten Energiakäännehankkeeseen. Hankkeessa vahvistettiin em. Ilmastosuunnitelman tavoitteita ja toimeenpanoa. – Kaupungin oman kiinteistökannan energiatehokuutta seurattiin ja kehitettiin aktiivisesti osana energiatehokkuussopimuksen toteuttamista sekä tilojen energiatiekarttatyötä. Kehitystyötä tuettiin myös Energiaviisaat Kaupungit 6Aikahankkeen avulla.

Tavoite: Turun kaupunkikonserni liikkuu kestävästi

Kaupungin ja konserniyhteisöjen ajoneuvojen

©Turun kaupunki

sekä kuljetuspalveluiden hankinnassa satsataan kattavasti sähköiseen ja uusiutuvilla energialähteillä toimivaan kalustoon. Omiin kiinteistöihin toteutetaan latauspisteitä. Fossiilista kalustoa voidaan hankkia vain erityistapauksissa perustellen ja olemassa oleva fossiilikalusto vaihdetaan pois nopeutetusti (elinkaarivaikutus huomioiden). Työmatkaliikkumisessa panostetaan aktiivisen liikkumisen olosuhteiden parantamiseen sekä joukkoliikenteen työsuhdematkalippuun. Työasialiikkumista varten hankitaan yhteiskäyttöajoneuvoja ja/tai niitä tarjoavia palveluita. Henkilöstöpysäköintiä vähennetään ja siitä peritään riittävä maksu sekä kannustetaan kestävien kulkumuotojen käyttöön.

Kehitys 2019 – Tavoitteen toteuttaminen määriteltiin Strategisen hankinnan tehtäväksi konsernihallinnon ohjaavissa sopimuksissa (2019 ja 2020).

TURUN KAUPUNKI ─ 25


– Työsuhdematkalippu on käytössä. – Kotipalvelun käyttöön hankittiin kaasuautoja. – Pysäköinnin maksullisuus otettiin toimenpiteeksi syksyllä 2019 valmisteltuun kaupungin sopeuttamisohjelmaan (kv 11.11.2019 § 161).

Kaikissa kaupungin yksiköissä ja konserniyhteisöissä pyritään toteuttamaan

resurssiviisaita toimintatapoja, joihin kuuluu

energiansäästöä,

kestävää liikkumista, materiaalihukan pienentämistä,

kestävää kehitystä

tukevaa toimintakulttuuria ja

yhden maapallon

mukaista luonnonvarojen kulutustasoa.

Tavoite: Resurssiviisaus

Kaikissa kaupungin yksiköissä ja konserniyhteisöissä pyritään toteuttamaan resurssiviisaita toimintatapoja kuten energiansäästöä, kestävää liikkumista, materiaalihukan pienentämistä sekä kestävää kehitystä tukevaa toimintakulttuuria ja yhden maapallon mukaista luonnonvarojen kulutustasoa. Ekotukitoimintaa suunnataan ja vahvistetaan tämän tueksi.

Turun kaupunkikonsernin ilmastotyö on hyvää ja aktiivista. Konserniyhteisöjen toivotaan myös: edistävän toiminnassaan resurssiviisautta sekä suunnittelevan omia vastuullisuustoimenpiteitään sekä ilmasto- ja ympäristöohjelmia; ehdottavan ja kehittävän vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä yksin, yhdessä ja yhteistyössä kaupungin kanssa; osallistuvan aktiivisesti innovatiivisten ja vaikuttavien ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseen ja viestimään yhteistä Hiilineutraalin Turun tarinaa.

Kehitys 2019 – Ilmastotavoitteiseen viitattiin kattavasti konserniyhteisöjen talousarviokorteissa vuodelle 2019 (ja 2020). Konserniyhteisöt toteuttivat myös merkittäviä toimia. – Ruokapalveluiden hiilijalanjälki laskettiin ja kehitystoimia toteutettiin yhteistyössä Arkean, Suomen Ympäristökeskuksen ja Sitran kanssa. – TYS, TVT ja VASO jatkoivat resurssiviisaustoimia, joilla on saavutettu säästöjä, päästövähennyksiä ja luonnonvarojen kulutusta. – Turku Energia toteutti ympäristöohjelmaansa ja lisäsi uusiutuvan energian osuutta sekä palveluita mahdollistaen kestävän energian koko konsernille ja turkulaisille asiakkailleen. – Turun Seudun Vesi ja Turun Seudun Puhdistamo jatkoivat vesikokonaisuuden kehittämistä. Turun seudun vesijärjestelmän kokonaisuus on energiapositiivinen ja toteuttaa esimerkillisesti kiertotalouden periaatteita. – Turun Ammattikorkeakoulu vahvisti monipuolisesti kestävän kehityksen osaamispohjaa ja valmisteli hiilineutraaliustoimiaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. – Ekotukitoiminta jatkui aktiivisena, mutta ei ole merkittävästi uudistunut. – Turku Energia vahvisti Hiilineutraalin Turun tarinaa ansiokkaasti osana toimintaansa ja viestintäänsä.

TURUN KAUPUNKI ─ 26


3.5 Hiilinielujen vahvistaminen Hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita kompensaatioita on lisättävä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi ilmastopositiiviseksi alueeksi. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa hiilensidonnan lisäksi lukuisia oheishyötyjä. Alueen kasvillisuudella on pääasiassa positiivisia vaikutuksia mm. ilmanlaatuun, mikroilmastoon, terveyteen, hulevesien hallintaan, viihtyisyyteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Kaikkia kaupungin viheralueita koskeva hiilinielulaskenta tehtiin osana ILKKA-hanketta vuonna 2014. Selvityksen mukaan metsät toimivat hiilinieluina, kun taas muuhun käyttöön otetut alueet ovat nykyisellään päästölähteitä maaperän hiilivaraston pienentyessä. Turun kaupungin omistamien metsien (joista suurin osa myös sijaitsee Turussa) hiilinielu oli em. selvityksen mukaan merkittävin kokonaisuus. Vuonna 2019 onkin keskitytty ennen

©iStock

kaikkea juuri niitä koskevan tiedon tarkentamiseen sekä hyödyntämiseen metsänhoidon suunnittelussa. Päästöjen kompensaatioon on valmisteltu paikallista mallia, joka pyrkii lisäämään metsien kykyä toimia hiilinieluina. Malliin voidaan liittää monipuolisia hiilensidontakeinoja ja mukaan voivat myöhemmin vaiheittain tulla kaikki alueen toimijat. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että päästöjen vähentämisen lisäksi myös niiden kompensoinnissa otetaan olemassa olevat keinot laajasti käyttöön ja luodaan uusia ratkaisuja. Hiilinielujen säilyttämiseen liittyy myös haasteita, sillä monet toteutusvaiheessa olevat hankkeet ovat kasvattaneet rakennetun alueen pinta-alaa Turussa – valtakunnallisten maanpeiteaineistojen perusteella tulkittuna mahdollisesti jopa väestönkasvua nopeammin. Myös yleiskaavan 2029 sekä

TURUN KAUPUNKI ─ 27 TURUN KAUPUNKI ─ 27


Hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita kompensaatioita on lisättävä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi

ilmastopositiiviseksi alueeksi.

osayleiskaavojen mukaiset maankäytön muutosalueet sisältävät jonkin verran runsaspuustoisia alueita. Olennaista onkin pyrkiä säilyttämään olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon seuraavissa suunnittelun ja toteutuksen vaiheissa. Hiilinielujen vahvistaminen on jatkossa huomioitava entistä järjestelmällisemmin kaikilla suunnittelun tasoilla. Tiivistyvä kaupunkirakenne puolestaan uhkaa kaupunkiluontoa keinotekoisten materiaalien tai liiaksi hoidettujen viherlaikkujen korvatessa luonnonmukaisempia alueita. Tavoite lisätä uudenlaista kaupunkiluontoa ja viherrakentamista kaupungin tiivistyessä on huomioitava nykyistä vahvemmin. Eri tavoitteiden yhteensovittaminen erityisesti rakennetussa ympäristössä edellyttää uusia ratkaisuja.

Tavoite: Turun kaupunki huolehtii maaperässä ja kasvillisuudessa olevista hiilivarastoista. Kaupungin metsäsuunnitelman päivityksessä huomioidaan hiilinielujen säilyttäminen. Pirstoutunutta viherverkostoa korjataan soveltuvia peltoalueita metsittämällä. Uudet maa-alueet pyritään hankkimaan puustoisina, eikä metsäomaisuutta käytetä lyhytaikaisen kassavajeen paikkaamiseen.

Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ja nielut lasketaan neljän vuoden välein. Seurantaa kehitetään ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös vesistöt.

Kehitys 2019: –Turun kaupungin metsäsuunnitelma 2019 – 2029 hyväksyttiin (kaupunkiympäristölautakunta 8.10.2019 § 382). Metsien hiilensidontaa päätettiin lisätä alentamalla hakkuutavoitetta aiemmin linjatusta 60 prosentista 40 prosenttiin vuotuisesta kasvusta, sillä se on kustannustehokas tapa lisätä hiilinieluja sekä siten edetä kohti kaupungin ilmastotavoitteita. Hakkuissa noudatetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteita, mikä tukee hiilivaraston säilymistä myös tulevaisuudessa. – Metsäsuunnitelma sisältää noin 20 ha metsitettäväksi soveltuvia alueita. – Luonnonvarakeskuksen selvitys Turun omien metsien hiilensidonnasta valmistui. Samalla on kehitetty omaa metsien hiilivaraston seurantaa sekä konkretisoitu siihen liittyvät tavoitteet. Hiilinielujen vahvistaminen on sisällytetty Kaupunkiympäristötoimialan strategiseen sopimukseen. – Metsätalousinsinöörin työsuhde vakinaistettiin. – Viherrakenteen ilmastokestävyyden arviointi käynnistettiin osana yleiskaavaehdotuksen 2029 ilmastovaikutusten arviointia CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa. Yleiskaavaehdotuksen maankäytön muutosalueet tulevat vaikuttamaan jonkin verran Turun metsiin Paimalan ja Pernon työpaikka-alueilla. Vaikutuksia on hivenen myös Koskennurmessa, Paattisilla ja Pääskyvuoressa. Muuten vaikutuksia metsiin on etupäässä osayleiskaavojen alueilla lentokentän pohjoispuolella, saarilla ja MaariaIlmaristen itäreunalla.

TURUN KAUPUNKI ─ 28


Tavoite: Uudenlaista kaupunkiluontoa ja viherrakentamista lisätään kaupungin tiivistyessä. Kaupunkipuistoa ja siihen liittyvää viherverkostoa kehitetään edelleen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (hiilinielut) sekä varautumisen tueksi (hulevedet, vaikutus mikroilmastoon).

Rakentamisen suunnittelussa otetaan sini-viherkerroin käyttöön, suositaan maaperänsäilyttävää rakentamista ja pitkäikäisiä puutuotteita. Puurakentamista kehitetään ja sen osuutta kasvatetaan.

Kehitys 2019: – Katu- ja puistopuiden määrä lisääntyi, ja niiden käyttöä lisättiin myös hulevesien sidonnassa. Osana i-Tree -hanketta käynnistettiin työkalun kehitys puiden tuottamien ekosysteemipalveluiden laskentaan. – Sini-viherkerrointa käytettiin useissa asemakaavoissa (esim. Kirstinpuisto ja Pukkila). – Linnanfältin puukaupunkihankkeen

toteuttaminen etenee. Asuinalue on yksi Suomen hallituksen hyväksymän puurakentamisen edistämisohjelman 2004–2010 valtakunnallinen pilottikohde.

Tiivistyvä kaupunkirakenne uhkaa kaupunkiluontoa, kun keinotekoiset materiaalit tai liiaksi hoidetut viherlaikut korvaavat

luonnonmukaisia alueita. Kaupungin tiivistyessä on tärkeää huomioida uudenlaisen

kaupunkiluonnon ja viherrakentamisen lisäämisen tavoite.

Kuva 9. Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuissa metsä säilyy peitteisenä, perinteisistä päätehakkuista Turun kaupungin omistamissa metsissä on luovuttu.

©Turun kaupunki, Timo Vahala

TURUN KAUPUNKI ─ 29


4. Varautumisen ja sopeutumisen tilanne 4.1 Riskit ja niihin varautuminen Turun Ilmastosuunnitelmassa 2029 ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin on sitouduttu samalla tavalla kuin hillintätoimiin. Sopeutumissuunnitelma pohjautuu ilmastosuunnitelman valmistelussa keväällä 2018 tehtyyn kattavaan ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien analyysiin. Analyysissä tunnistettiin eri sektoreilla yhteensä kolmisenkymmentä riskien, haavoittuvuuksien ja vaikutusten ketjua, joista merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat vesiin ja vesienhallinnan

riskeihin sekä ekosysteemien muutoksesta aiheutuviin riskeihin liittyvät vaikutusketjut. Sopeutumistoimet sisältävät monipuolisen valikoiman keinoja konserniyhtiöiden infrastruktuuri-investoinneista suunnitteluun, tutkimukseen ja kansalaisten osallistamiseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmastoriskit ja haavoittuvuudet vaikutuksineen sekä niihin kohdistuvat varautumisen toimenpiteet. Riskien ja haavoittuvuuksien analyysi tullaan päivittämään vuosien 2021 – 2022 aikana.

Kuva 10. Ilmastonmuutoksen seurauksia Turussa.

TURUN KAUPUNKI ─ 30


Taulukko 1. Ilmastoriskit ja niiden vaikutukset.

4.2 Sopeutumistoimet Vaikka monia toimenpiteitä on jo toteutettu, on kokonaiskuvaa ja sopeutumistoimia edelleen vahvistettava. Monet sopeutumistoimet etenevät konserniyhteisöjen investointien kautta, mutta esimerkiksi vesihuollon infrastruktuurin saneerausinvestointien tasoa pitäisi nostaa, jotta viemäriverkosto toimisi kaikissa olosuhteissa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

tekoa osittain epävarmaan tietoon perustuvissa hankkeissa. Työ alkaa vuoden 2020 aikana. Viherrakenteen roolia Turun yleiskaava 2029 -ehdotuksessa on työstetty hyvin ilmastovaikutusten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmista. Kaupunkiin on osoitettu kattava ja monipuolinen viherverkosto yhteystarpeineen. Vesien kestävään hallintaan ilmaston muuttuessa on kiinnitetty järjestelmällisesti huomiota, mutta meritulvavaara-alueille osoitetut teollisuus- ja keskustatoimintojen alueet lounaassa edellyttävät silti erityistä valppautta jatkosuunnittelussa. Isoimpien asemakaavojen laadinnan yhteydessä on tehty kaavakohtaiset hulevesisuunnitelmat.

Turku valittiin vuonna 2019 mukaan EU:n kaupunkiagendaan kuuluvaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kumppanuushankkeeseen, jossa Euroopan investointipankki laatii kaupungeille ohjeistusta ja työkaluja sopeutumisinvestointien taloudelliseen arviointiin. Erityisenä pullonkaulana toimenpiteiden täyTavoitteena on mm. tukea investointipäätösten simittaiselle ja pitkäjänteiselle valmistelulle ja

TURUN KAUPUNKI ─ 31


Ilmastonmuutoksen vaikutukset Turussa tulevat suurenemaan merkittävästi ja niihin on varauduttava

nykyistä vahvemmin.

Erityisen tärkeää varautuminen on pitkälle

tulevaisuuteen

vaikuttavissa suunnitelmissa, päätöksissä ja investoinneissa.

toteuttamiselle on ollut henkilöresurssien puute. Monia keskeisiä toimenpiteitä on edistetty hankerahoituksella. Taulukossa 2 on esitetty sopeutumistoimien tarkempi tilannekatsaus. Ilmastonmuutoksen edetessä vaikutukset myös Turussa tulevat suurenemaan merkittävästi ja niihin on varauduttava nykyistä vahvemmin. Erityisen tärkeää varautuminen on pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa suunnitelmissa, päätöksissä ja investoinneissa. Myös yhteisöllisyyden, osaamisen ja ymmärryksen – inhimillisen pääoman – kasvattaminen on tärkeä kokonaisuus.

©Turun kaupunki

Kuva 11. Monia sopeutumisen toimenpiteitä toteutetaan konserniyhteisöjen investointien kautta. Kuvassa Turun seudun puhdistamon toimitusjohtaja Mirva Levomäki ja tekninen päällikkö Jarno Arfman tarkastamassa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon uuden poistoputken osia satamassa.

TURUN KAUPUNKI ─ 32


Toimenpide

Kuvaus

Eteneminen/huomiot

Sini-viherkerroin

Sini-viherkertoimella ohjataan kaupunkialueen vehreyttä Asiaa on edistetty Canemure-hankkeessa. ja hulevesien hallintaa. Pilotoitu työkalu otetaan käyttöön Kaupunkisuunnittelun henkilöstöä on koulutettu 2019. työkalun käyttöön, ja sitä on sovellettu useissa asemakaavoissa (mm. Kirstinpuisto ja Pukkila).

Hulevesisuunnitelma

Hulevesiin liittyviä riskejä hallitaan kh:n 16.5.2016 hyväksymällä hulevesisuunnitelmalla.

Seudullinen jätevedenpuhdistamo

Kapasiteetti ja toiminta sään ääri-ilmiöissä varmistetaan. Poistotunnelin louhinnat alkoivat lokakuussa 2019.

Seudullinen vedentuotanto

Vedensaanti varmistetaan.

Ruoppausmassojen maaläjitys

Ruoppaustarve lisääntyy, eikä meriläjitys ole ympäristön Maaläjitystä kehitetään CircVol-hankkeessa. kannalta kestävää. Ruoppausmassojen meriläjitykset päättyivät.

Hulevesien hallintaa kehitettiin kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden kautta. Henkilöresursseista on ollut pulaa.

Uusi Saramäki-Parolanpuisto-putkilinja otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa ja se lisäsi talousveden toimitusvarmuutta.

Rannikkotulvien hallinta Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Turun

Etenee Varsinais-Suomen liiton johtaman tulvaryhmän voimin. Meritulvavaara-alueille yleiskaavassa osoitettavat teollisuus- ja keskustatoimintojen alueet edellyttävät erityistä valppautta.

Ilmastonkestävä rakentaminen

Huolehditaan ilmastonkestävyydestä rakentamisen, energiaverkoston, liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa.

Mm. kaavakohtaisia hulevesisuunnitelmia on laadittu enenevässä määrin ja kaukojäähdytysverkko on laajentunut. Edellyttää entistä järjestelmällisempää otetta ja resursointia.

Sähköverkon maakaapelointi

Varaudutaan myrskytuhoihin poistamalla ilmajohtoja.

Suurjännitelinjan maakaapelointi Pakkarista Patterinhakaan valmistui + lukuisia pienempiä kohteita. Noin 70 % sähköverkoista maakaapeloitu.

Viherverkon eheyttäminen

Biodiversiteetin kannalta erityisen merkittäviä ekologisia käytäviä Turussa ovat mm. Aurajoen varren ekologinen käytävä, Turun tuomiokirkon ja Halisten väli, Kupittaan ja Vartiovuoren väli sekä Luolavuorelta Mäntymäen kautta Urheilupuistoon kulkeva ekologinen käytävä.

Turun yleiskaava 2029 -ehdotuksessa on osoitettu kattava ja monipuolinen viherverkosto yhteystarpeineen. Asiaan on kiinnitettävä huomiota kaikilla suunnittelun ja toteutuksen tasoilla.

Metsäsuunnitelma

Hiilinielut ja metsien ilmastonkestävyys erityisen huomion Hyväksyttiin uusi metsäsuunnitelma, jossa metsien kohteena metsäsuunnitelman päivityksessä. hiilivaraston ja -nielun säilyminen sekä lajistollisen ja geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen ovat keskiössä.

Kaupunkipuulinjaukset

Monilajinen ja runsas kaupunkipuusto kestää muutoksia ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Toteutuksessa. Katupuita käytetään enenevässä määrin mm. hulevesien hallinnassa.

Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat kasvava uhka herkälle luonnolle, ja torjuntatoimet tärkeitä.

Vieraslajien torjunnassa on keskitytty erityisesti jättiputken, jättipalsamin sekä pienpetojen torjuntaan erityisesti luonnonsuojelualueilla sekä näiden lähialueilla. Edellyttää riittävää resursointia.

Kaupunkiviljely

Kaupunkiviljely lisää monimuotoisuutta ja aktiviteetteja. Kaupunkimehiläiset voivat toimia pölyttäjinä.

Innostus laatikkoviljelyä kohtaan on jatkunut ja vuonna 2019 viljeltiin jo yli 250:ssä paikassa.

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäiseminen edistävät omatoimisuutta ja parantavat huono-osaisten yksilöiden ja alueiden mahdollisuuksia sopeutua.

Tuetaan kaupunginosaseurojen työtä. Smart and Wise Turku -kärkihankkeessa syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi painopistealueista. Osallistuttu tutkimushankkeiden valmisteluun.

Terveystutkimus

Tutkimusyhteistyötä edistetään erityisesti terveysvaikutusten osalta.

Suomen Akatemian ilmastonmuutos ja ympäristöterveys -ohjelmasta myönnetty 1,2 M€ rahoitus Turun yliopiston johtamalle Herculeshankkeelle vuosiksi 2020-2023.

rannikkoalueen merkittäväksi tulvariskialueeksi, jolle laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelma.

Tietoisuuden lisääminen Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on syytä arvioida kaikilla Tiedotukseen on satsattava edelleen vahvasti. sektoreilla.

Taulukko 2. Sopeutumistoimien tilanne.

TURUN KAUPUNKI ─ 33


5. Turun Ilmastojoukkue pistää toimeksi 5.1 Kestäviä turkulaisia ilmastotekoja Kestäviä ratkaisuja ja ilmasto-osaamista tarvitaan koko maailmassa. Turun ilmastosuunnitelma kutsuu koko yhteiskunnan ilmastopositiivisuuden tavoitteluun: hiilineutraali Turku tehdään yhdessä. Turun kaupunki käynnisti maalliskuussa 2019 pidetyssä ilmastofoorumissa Turun Ilmastojoukkueen, jonka vetäjäksi – Turun Ilmastokapteeniksi – saatiin Saku Koivu. Ilmastojoukkue haastaa kaikki turkulaiset ilmastotekoihin, tarjoaa kanavia jakaa kokemuksia ja kannustaa toisia sekä vahvistaa ilmastoviestintää. Kansalaisille on tarjolla hiilijalanjäljen arviointi ja mahdollisuus tehdä omien ilmastotekojen suunnitelma (Hiilineutraali Turku –sivustolla).

Ilmastosuunnitelma velvoittaa koko kaupunkikonsernia ja kaikki toimialat sekä konserniyhteisöt ovat sitoutuneet ilmastosuunnitelman toteuttamiseen osana talousarvioitaan ja sopimusohjausta. Konsernin toimin on mahdollista saavuttaa valtaosa hiilineutraaliuden tavoitteesta – ei kuitenkaan koko tavoitetta eikä varsinkaan kaikkia siihen liittyviä hyötyjä. Ilmastosuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaankin vaikuttavia ilmastotekoja kaikilta toimijoilta – kaupungin rinnalla erityisesti yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä valtiolta. Turun Ilmastosuunnitelma on myös yhteinen ilmastotekojen alusta, johon alueen yritykset ja yhteisöt voivat toimenpiteillään osallistua (Hiilineutraali Turku –sivuston kautta). Ilmastoteot kuvataan ja kootaan yhteen toimenpidekorttien avulla (SECAP-kortti).

©iStock

TURUN KAUPUNKI ─ 34


Ilmastojoukkueen muodostavat kaikki ilmastotekojen tekijät yhdessä – myös päästöjään vähentävät kansalaiset. Ilmastotekojen kortit palvelevat sekä kaupunkiorganisaation omien, että muiden yhteisöjen ja yritysten ilmastotoimien määrittelyä, kokoamista ja viestimistä. Samalla ilmastoteot/ kortit myös päivittyvät jatkuvasti tehden Ilmastosuunnitelman toimeenpanosta joustavaa ja tehokasta. Valtuuston hyväksyessä Ilmastosuunnitelman 11.6.2018 liitettiin siihen 25 ensimmäistä ilmastotekojen korttia. Vuoden 2018 lopussa ilmastotekoja/kortteja oli 34 ja vuoden 2019 lopussa 70. Merkittäviä turkulaisia ilmastotekoja ovat esimerkiksi kiertotalouden teollisten symbioosien luominen, vähäpäästöisen merenkulun alukset, kaksisuuntainen matalalämpöinen kaukolämpö (Turku Energia, Skanssi) ja suuren kapasiteetin aurinkolämpöjärjestelmä (Kauppatori, NollaE), energiapositiivinen asuminen (TYS Aitiopaikka), kestävän ruokajärjestelmän ja ravitsemuksen kehittäminen (TY, Flavoria, Arkea), ympärivuotiset kaupunkipyörät, esteetön sähkötaksi (Pekka Mauro) ja energiapositiivinen alueellisen vesijärjestelmän kokonaisuus (TSV, TSP ja Turku Energia). Myös Turun yliopisto on asettanut vahvan ilmastotavoitteen pyrkien kohti hiilineutraaliutta vuonna 2025. Yliopisto on laskenut oman hiilijalanjälkensä ja tehnyt suunnitelman sen pienentämiseksi. Hiilijalanjäljen laskemisella halutaan kehittää ja nostaa esille yliopistojen roolia ilmastotyössä sekä aktivoida yliopistoyhteisöä pohtimaan ilmastoon liittyviä kysymyksiä niin omilla tieteenaloillaan kuin laajemminkin.

Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan myös asukkaiden ja yhteisöjen

ilmastotoimia kulutuksen,

ruoan ja liikkumisen päästöjen osalta. Myös yritysten toimet

arvoketjujensa päästöjen vähentämisessä ovat keskeisiä.

Kattava lista Ilmastosuunnitelmaan 2029 liitetyistä ilmastoteoista löytyy raportin liitteestä 1, Ilmastotoimien SECAP-kortit.

5.2 Ilmastohankkeet vauhdittavat toimeenpanoa Ilmastosuunnitelman lähestymistavan mukaisesti vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä kehitettiin vuoden 2019 aikana yhdessä yhteistyökumppanien kanssa useissa merkittävissä hankkeissa. Yhteistyöhön on saatu Suomen ilmastopolitiikkaa ja sitä koskevia ajattelutapoja ja menetelmiä ohjaavia ja kehittäviä toimijoita, kuten Ympäristöministeriö ja Sitra, sekä Euroopan Investointipankki. Sitran ja Turun välistä Kestävän kehityksen kumppanuutta jatkettiin kaupunginjohtajan ja Sitran yliasiamiehen ohjauksessa. Yhteisiksi aiheiksi valittiin ilmasto- ja talousjohtamisen yhdistäminen sekä Ilmastopositiivisen kiertotalouden kehittäminen. Myös kuntalaisten energiakäännehanke tehtiin valmiiksi ja sen jatkoksi kehitettiin hankekehitysyksikön ohjauksessa alueen omien toimijoiden sekä

TURUN KAUPUNKI ─ 35


eurooppalaisten kumppanien kanssa laaja Ilmastopositiiviseen kaupunginosaan tähtäävä EU Horisontti Lighthouse-hanke RESPONSE. Ilmasto- ja talousjohtamisen yhdistäminen on tärkeätä, koska ilmastotoimet vaikuttavat myös suoraan kaupunkikonsernin ja asukkaiden talouteen. Esimerkiksi Turun vuokra-asuntoyhtiö TVT on jo saavuttanut yli kahden miljoonan euron vuosittaisen taloushyödyn toteuttamalla veden- ja lämmönsäästöä yhdessä asukkaiden kanssa. Kun kuntataloutta johdetaan pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi energiansäästö kumuloituu laskelmissa. Tällöin myös energiatehokkuusinvestointien kannattavuudessa päästään merkittäviin positiivisiin tuloksiin. Ilmastotoimien vaikuttavuuden ja taloudellisen kannattavuuden kannalta onkin oleellista, että kaupungin investoinnit suunnitellaan kattavasti myös ilmastonäkökulmasta. Tästä Turku sai hyvää kokemusta myös yhteistyössä Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa. EIP lainoittaa vahvoilla ilmastoperusteilla Turun investointeja yhteensä 150 miljoonalla eurolla kohdistuen 334 miljoonan euron investointien kokonaisuuteen ”Turku Urban Infrastructure”. Lainapaketti allekirjoitettiin 29.1.2019. Ympäristöministeriö on vuodesta 2019 alkaen tukenut hankerahoituksella Turun ilmastosuunnitelman mukaisia toimenpiteitä yritysten ja kansalaisten ilmastotoimien vahvistamiseksi. Hankerahoitus on vuosina 20192020 yhteensä 100.000 euroa kohdistuen Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot sekä Taklataan ilmastoahdistus –hankkeisiin. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi vuonna 2019 toteutettiin, aloitettiin ja valmisteltiin myös muita merkittäviä ilmastohankkeita,

Kestäviä ratkaisuja ja ilmasto-osaamista

tarvitaan koko maailmassa.

Turun ilmastosuunnitelma kutsuu koko yhteiskunnan

ilmastopositiivisuuden tavoitteluun:

Hiilineutraali Turku tehdään yhdessä. Ilmastosuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan vaikuttavia ilmastotekoja kaikilta toimijoilta – kaupungin rinnalla erityisesti yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä valtiolta. Turun Ilmastosuunnitelma on yhteinen ilmastotekojen alusta, johon alueen yritykset ja yhteisöt voivat toimenpiteillään

osallistua

Hiilineutraali Turku – sivuston kautta.

TURUN KAUPUNKI ─ 36


kuten 6Aikahankkeet Energiaviisaat kaupungit, Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet ja Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut sekä kestävän liikkumisen Horisontti 2020 / CIVITAS-hanke ECCENTRIC. Merkittävää kehitystukea ilmastomyönteiselle kaupunkisuunnittelulle saatiin myös laajasta koko Suomen kattavasta CANEMURE LIFE IP –hankkeesta, jossa Suomen Ympäristökeskus tukee kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Lisäksi Turun kaupunkitutkimusohjelmassa toteutettiin useita merkittäviä ilmastopolitiikkaa tukevia tutkimushankkeita ja konserniyhteisöt – erityisesti Turun Ammattikorkeakoulu – kehittivät ja toteuttivat useita merkittäviä ilmasto-osaamista ja -ratkaisuja vahvistavia kehityshankkeita.

5.3 Kiertotalous pienentää päästöjä ja vahvistaa hyvinvointia Ilmastonmuutoksen hillintätoimilla kaupunki pystyy vaikuttamaan tehokkaasti oman alueensa päästöihin, jotka muodostavat päästölaskennan ja ilmastosopimusten pääasiallisen kohteen. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii kuitenkin myös epäsuoriin kulutuksesta, tuotannosta ja arvoketjuista aiheutuviin päästöihin vaikuttamista. Näihin arvoketjuihin kätkeytyviin päästöihin pystytään vaikuttamaan kestävillä kulutus- ja hankintavalinnoilla sekä edistämällä kiertotalousratkaisuja ja -liiketoimintaa. Kiertotalouden edistäminen vahvistaa merkittävästi myös talousalueen sisäisiä arvoketjuja, työllisyyttä ja kestävää hyvinvointia.

Turun kaupunki käynnisti vuonna 2019 merkittävän kiertotalouden kehityshankkeen ”Circular Turku” yhdessä ICLEI:n, Sitran, Tulevaisuuden Tutkimuskeskuksen, Valonian, Varsinais-Suomen Liiton, ELYkeskuksen, Turku Science Parkin ja Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa on tunnistettu alueelta noin 700 kiertotalouden toimijaa – joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä – ja valmistellaan yhteistyössä mahdollisimman vaikuttavia kiertotaloutta vauhdittavia toimenpidekokonaisuuksia.

Lisää Turun

kiertotaloustyöstä: http://www.turku.fi/ hiilineutraali-turku/kiertotalous

Circular Turku - raportti Policy Brief - Towards carbon-neutral circular economies at the regional level

5.4 Turku viestii ja vaikuttaa Hyvä ilmastoviestintä vahvistaa ilmastotavoitteiden saavuttamista ja toimien hyväksyttävyyttä sekä aktivoi ilmastotekoihin. Ratkaisukeskeinen viestintä vauhdittaa yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten ilmastotekoja, aktivoi toimintaan ja lievittää ilmastoahdistusta. Turun ilmastoviestinnässä on tuotu esiin ilmastonmuutoksen etenemisen vakavuus ja kiireellisyys ja samalla tarjottu niin kuntalaisille kuin yrityksillekin mahdollisuus olla osa ratkaisua. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan asukkaiden ja yhteisöjen

TURUN KAUPUNKI ─ 37


ilmastotoimia kulutuksen, ruoan ja liikkumisen päästöjen osalta sekä yritysten toimia myös koko tuotannon arvoketjun päästöjen osalta. Ilmastoviestinnässä yrityksiä on kannustettu vastuullisuuteen, vähähiiliseen liiketoimintaan ja kiertotalousratkaisuihin. Turun seudun yritysten ilmastoteoilla, vastuullisuudella ja uusilla ratkaisuilla on suuri merkitys seudun kilpailukyvyn kannalta ja kestävillä ratkaisuilla on valtava liiketoimintapotentiaali niin kansallisesti kuin globaalistikin. Kaupungin rooli yritysten kannustamisessa ilmastotekoihin on tarjota ilmastotoimille yhteinen alusta sekä ylläpitää verkostoja, joista löytyy tukea päästövähennyksiin ja ilmastotekoihin. Yritysten suuntaan tapahtuva ilmastoviestintää on kehitetty vuoden 2019 aikana ja kehitystyö jatkuu yhteistyössä yritysten ja kehityskumppanien, kuten muiden kuntien, Ympäristöministeriön ja kauppakamarin kanssa. Ilmastoviestinnän pääasiallisena alustana toimii Hiilineutraali Turku –sivusto, jonka kautta viestinnän laajuuteen ja sisältöihin voi tutustua tarkemmin (www.turku.fi/hiilineutraaliturku).

5.5 Turku maailman ilmastoturuilla Turku noudattaa ilmastosuunnitelmassaan yhteistä eurooppalaista työmenetelmää ja raportoi ilmastotyöstään vuosittain globaalisti CDP-järjestelmän kautta sekä joka toinen vuosi Euroopan Komissiolle. Noudattamalla yhteistä työmallia ja raportointia kaupunki varmistaa ilmastopolitiikkansa vertailtavuuden, luo edellytykset tehokkaalle kokemusten jakamiselle ja on osa maailmanlaajuista yhteistä kehittämistyötä. Tämä kaikki parantaa ilmastotyön laatua ja vahvistaa ilmastosuunnitelman

©ICLEI

toteuttamista. Samalla se tekee Turusta kiinnostavan yhteistyökumppanin ja vahvistaa kaupungin, alueen ja Suomen mainetta. Vuoden 2019 aikana Turku osallistui YK:n kutsusta kolmeen merkittävää globaaliin ilmasto- ja ympäristökokoukseen, joissa kaupunginjohtaja ja muut ilmastosuunnitelman vastuuhenkilöt pitivät yhteensä yli 15 esitystä ja paneelipuheenvuoroa, joista merkittävimpänä kaupunginjohtajan puheenvuoro maailman kaupunkien ja alueiden edustajana YK:n Ilmastokokouksen (COP25 Chile-Madrid) pääsalissa 11. joulukuuta. Tämän lisäksi Turun ilmastotyötä esiteltiin useissa eurooppalaisissa ja Itämeren alueen sekä kotimaisissa tapahtumissa. Kuten tässä raportissa jo edellä kerrottiin, Turku arvioitiin vuoden 2019 raportointien perusteella Euroopan parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi ja sijoitettiin CDP:n maailman parhaiden ilmastokaupunkien A-listalle sekä WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi.

Turun seudun yritysten

ilmastoteoilla,

vastuullisuudella ja uusilla ratkaisuilla on merkitystä seudun kilpailukyvyn kannalta. Kestävillä ratkaisuilla on valtava

liiketoimintapotentiaali niin kansallisesti kuin globaalistikin.

TURUN KAUPUNKI ─ 38


6. Ilmastotyön seuraavat vaiheet 6.1 Ilmastosuunnitelman EUraportti ja arviointi 2021/2022 Ilmastosuunnitelman välitavoitteiden toteutuminen seurataan valtuustokausittain ja samassa yhteydessä raportoidaan laajemmin myös Euroopan Komissiolle. Tässä yhteydessä suunnitelmaa voidaan myös tarvittaessa valtuuston päätöksellä päivittää. Ensimmäinen laajempi välitavoitteiden seuranta ja EU-raportointi suoritetaan vuosina 20212022, jolloin seurataan vuoden 2021 tavoitteen – päästöjen puolittamisen – tilanne ja analysoidaan EU-mallin mukaisesti sekä kaupunginvaltuuston päätöksentekoa mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla Ilmastosuunnitelman onnistumiset ja kehittämistarpeet. Tällä hetkellä vaikuttaa varsin todennäköiseltä, että Turun alueen kasvihuonekaasupäästöt

saadaan tavoitteen mukaisesti puolitettua vuoden 1990 tasosta viimeistään vuonna 2021. Ilmastosuunnitelman toimeenpano on muutenkin edennyt mallikkaasti ja Turku on saanut vahvasta ilmastopolitiikastaan myös merkittävää kansainvälistä tunnustusta. Saavutetut onnistumiset ja merkittävät positiiviset arvioinnit eivät kuitenkaan tarkoita, ettei ilmastosuunnitelman toteuttamisessa ja menetelmissä olisi paljonkin parannettavaa. Ilmastonmuutoksen edetessä nopeasti ja toimintaympäristön muuttuessa on myös entistä tärkeämpää vahvistaa ilmastonmuutokseen varautumista. Riskien, haavoittuvuuksien ja vaikutusten arviointi tehtiin ilmastosuunnitelman valmistelun osana vuonna 2018. Arviointi päivitetään vuosien 2021-2022 aikana entistä kattavampana, jotta varautumisen tietopohjaa ja toimenpiteitä saadaan parannettua.

©Turun kaupunki, Janne Mustonen

TURUN KAUPUNKI ─ 39


Kun toteutamme ilmastotavoitteemme kohti vuotta 2029,

luomme samalla turvallisempaa ja parempaa arkea, työtä ja toimeentuloa, sekä kotikaupunkia, jota sopii vähän kehuakin.

Päästöjen vähentämisessä on tähän mennessä onnistuttu hyvin ja tavoiteurasta kohti vuotta 2029 on saatu kiinni: 1990- ja 2000-lukujen aikana syntyneestä päästöjen korkeasta tasosta on tultu nopeasti alas. Jatkossa päästöjen vähentäminen muodostuu kuitenkin entistäkin haastavammaksi, kun kaupunkikonsernin hallinnassa ja vahvassa vaikutusvallassa oleviin päästölähteisiin on jo kohdistettu vaikuttavimmat toimenpiteet. EU-raportointi ja väliarviointi valtuustolle 20212022 tarjoaakin kaivatun ja merkittävän mahdollisuuden uudistaa ja suunnata ilmastotoimia vaikuttavasti niin, että eteneminen kohti vuosien 2025 ja 2029 tavoitteita on mahdollista ja ilmastopositiivisuuden saavuttaminen toteutuu askel askeleelta.

6.2 Kohti vuotta 2029

erityisesti kiertotalouden kehittämisen kautta vaikutamme myös muualla maailmassa syntyviin päästöihin, jotka liittyvät kulutuksemme vaatimaan tuotantoon ja arvoketjuihin. Osana ilmastosuunnitelman toteuttamista varaudumme ja sopeudumme myös entistä paremmin nopeasti etenevään ilmaston lämpenemiseen monine vaikutuksineen. Ilmaston lämpeneminen muuttaa peruuttamattomalla tavalla elämän edellytyksiä kaikkialla maailmassa. Vaikutukset Turun alueella kohdistuvat ainakin ekosysteemeihin, ruuan tuotantoon, ihmisten terveyteen ja kuolleisuuteen sekä rakennetun ympäristön kestävyyteen. Ilmastonmuutos haastaa ihmiskunnan uudistamaan toimintaansa ennennäkemättömällä tavalla. Yhteisöt on turvattava muutoksen riskeiltä, energia- ja liikkumisjärjestelmät muutettava vähähiilisiksi ja talous perustettava uusiutuviin energialähteisiin ja kiertotalousratkaisuihin. Ilmastopositiivinen Turku 2029 luodaan ja toteutetaan yhdessä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Ilmastomuutoksen ratkaisut ovat maailmanlaajuinen kohtalonkysymys, ja samalla ne ovat kaikkien aikojen suurin osaamisen, tutkimuksen, keksintöjen ja liiketoiminnan kohde. Monet ratkaisut luovat myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäristöä. Turulla on tarjottavana ja opittavana paljon. Kun toteutamme ilmastotavoitteemme kohti vuotta 2029, luomme samalla yhdessä osaamista ja kykyjä, joille on paljon käyttöä. Turkulaisten kannalta tämä merkitsee myös turvallisempaa ja parempaa arkea, työtä ja toimeentuloa sekä kotikaupunkia, jota sopii vaikka vähän kehuakin.

Turun harjoittama vahva ilmastopolitiikka vähentää tehokkaasti alueellamme syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Samanaikaisesti

TURUN KAUPUNKI ─ 40


Raportin liitteet

TURUN KAUPUNKI ─ 41

©Turun kaupunki, kuvaaja Janne Mustonen


LIITE 1) Ilmastotoimien SECAP- kortit Ilmastonmuutos ratkaistaan tekemällä ilmastotekoja. Ilmastoteot ovat myös Turun Ilmastosuunnitelman ydin – keino ja avain Ilmastopositiivisen Turun luomiseen yhdessä. Ilmastoteot kuvataan ja kootaan (SECAP) toimenpidekorteilla, jotka on tehty palvelemaan sekä kaupunkikonsernia että yrityksiä ja yhteisöjä. Tavoitteena on kuvata selkeästi ja ytimekkäästi kaupungin ja konsernin omat ilmastonmuutoksen hillintätoimet sekä aktivoida kansalaiset, yh-teisöt, yritykset ja korkeakoulut – koko kansalaisyhteiskunta – mukaan luomaan ilmastotoimia ja tekemään ilmastopositiivista Turkua. Samalla luodaan kokonaiskuvaa alueen ilmasto-osaamisesta ja innovaatioista sekä vahvistetaan vähähiilisen liiketoiminnan edellytyksiä ja vies-tintää. Alla on taulukko SECAP-korteista. Kortit päivittyvät ja niitä valmistellaan jatkuvasti lisää Ilmastosuunnitelman toteuttamisen osana. Kaikki kortit viedään Hiilineutraali Turku -sivustolle. SECAP-kortti on lyhyt, käyttäjäystävällinen ja ohjaava tapa luoda ilmastotoimia ja tuoda ne osaksi hiilineutraalin Turun toteuttamista yhdessä.

Lista SECAP-toimenpidekorteista (valmiit ja valmistelussa olleet 31.12.2019):

TURUN KAUPUNKI ─ 42


Kortin numero ja nimi

Tavoite

Toteuttajat

1. Hiilineutraali lämpö

Turku Energia asettaa tavoitteen uusiutuvan energian 80% osuudelle myydystä lämmöstä vuonna 2025.

Turku Energia osakkuusyhtiöineen ja kumppaneineen

2. Skanssin kaksisuuntainen lämpö

Kaukolämmön kehitys vähäpäästöiseen suuntaan, lämpöverkon avaaminen uusille tuottajille ja innovaatioille.

Turku Energia, Turun kaupunki, Tekes, VTT, Sitra, Energiateollisuus ry, Skanssin kauppakeskus, YH-kodit, Hartela

3. Uusiutuvan polttoaineen osuus TSE Naantali 4

Turku Energian osakkuusyhtiön Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin monipolttolaitoksen bio-osuuden lisäys kohti hiilineutraalia tuotantoa

Turku Energia, Turun Seudun Energiantuotanto Oy, Fortum

4. Energian varastoinnin ratkaisujen lisääminen (kaukolämpö ja -kylmä)

Kaukolämmön vähäpäästöisen ja uusiutuvan tuotannon lisäämisen mahdollistaminen kehittämällä lämmön ja kylmän varastointia tuotanto- ja kulutushuippujen tasaamiseksi

Turku Energia

5. Kaukolämpöverkon verkostohäviöiden vähentäminen

Energiankäytön tehostaminen vähentämällä lämpöhävikkiä kaukolämpöverkossa

Turku Energia

6. Kuntalaisten energiakäänne

Kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen energiainvestointien nykyistä merkittävästi parempi mahdollistaminen ja vauhdittaminen

Turun kaupunki, Sitra, Turku Energia, Turku-konsernin tiloista ja asumisesta vastaavat yhtiöt ja yhteisöt, Turun yliopisto

7. Hiilineutraali sähkö

Turku Energia asettaa tavoitteen uusiutuvan energian 80 % osuudelle myydystä sähköstä vuonna 2025. Tällöin myyty sähkö on lähes kokonaan hiilineutraalia.

Turku Energia osakkuusyhtiöineen ja kumppaneineen

8. Aurinkojärjestelmien rakentaminen konsernin kiinteistöihin

Kaupunkikonsernin kiinteistöjen energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian lisääminen

Turku Energia, Turun kaupunki, konserniyhtiöt ja -yhteisöt

9. Energiatehokkuuskartoitukset kaupungin kiinteistöissä

Energiankäytön tehostaminen ja säästö

Turun kaupunki, Turku Energia, kumppanit ja asiantuntijat

10. Kysyntäjouston edistäminen sähkön ja lämmön osalta kaupungin kiinteistöissä

Energiankäytön tehostaminen ja säästö kaupunkikonsernin kiinteistöissä

Turku Energia, Turun kaupunki ja konserniyhteisöt

11. Joukkoliikenteen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla

Korvataan fossiilisen polttoaineen käyttö biopolttoaineilla niillä linjoilla, joita ei sähköistetä 2020-luvun aikana

Föli, liikennöitsijät ja toimittajat

12. Hiilineutraali suuren kapasiteetin joukkoliikennejärjestelmä

Rakennetaan suuren kapasiteetin hiilineutraali joukkoliikennejärjestelmä tukemaan kestävää kaupunkikehitystä ja palvelemaan kasvavaa tarvetta päälinjoilla

Turku ja muut osallistuvat kunnat, valtio, Föli, rakentajat ja toimittajat

13. Bussilinjojen sähköistys

Sähköistetään joukkoliikennelinjoja mahdollisimman tehokkaasti (Hiilineutraali joukkoliikenne 2029)

Turku ja Föli, kehittäjät, rakentajat ja toimittajat

TURUN KAUPUNKI ─ 43


13. Bussilinjojen sähköistys

Sähköistetään joukkoliikennelinjoja mahdollisimman tehokkaasti (Hiilineutraali joukkoliikenne 2029)

Turku ja Föli, kehittäjät, rakentajat ja toimittajat

14. Joukkoliikenteen runkolinjat

Joukkoliikenteen runkolinjaston toteuttaminen

Föli, Turun kaupunki ja muut osakaskunnat, liikennöitsijät ja toimittajat

15. Joukkoliikenteen matkustajainformaatio ja häiriöhallinta

Joukkoliikenteen käytön lisääminen palvelua parantamalla

Föli, Turun kaupunki ja muut osakaskunnat, liikennöitsijät ja toimittajat

16. Sähköautojen latausmahdollisuuksien parantaminen

Sähköautoilun markkinaehtoisten edellytysten suunnitelmallinen parantaminen

Turun kaupunki, Turku Energia, latausoperaattorit sekä kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät

17. Kaksisuuntaisen latauspisteen (V2G) pilotointi ja kehitys

Sähköisen liikenteen edistäminen sekä liikkumisen ja energiajärjestelmän integraatio

Turku Energia, Turun kaupunki ja latausoperaattorit

18. Latauspisteiden toteuttaminen kaupungin kiinteistöjen yhteyteen

Sähköisen liikenteen edistäminen Turun seudulla

Turku Energia, Turun kaupunki, muut Turun seudun kunnat

19. Biokaasun liikennekäytön edistäminen

Biokaasun tankkausmahdollisuuksien parantaminen, biokaasun tuotannon edellytysten luominen sekä kaasuajoneuvojen lisääminen

Turun kaupunki, Turun AMK, Kasvukäytävän hankekumppanit ja muut yhteistyökumppanit

20. Pyöräilyn laatukäytävät ja pääverkosto

Pyöräilyn olosuhteita parannetaan ja pyöräilyä edistetään kaikkina vuodenaikoina

Turun kaupunki sekä muut TKSkunnat

21. Kaupunkipyöräjärjestelmä

Tarjotaan mahdollisuus käyttää joukkoliikenteeseen luontevasti yhdistyvää kaupunkipyöräjärjestelmää ympärivuotisena palveluna

Turun kaupunki, Föli, ECCENTRIC-hanke, toteuttajat ja toimittaja

22. Suurivolyymisten massojen hyödyntäminen

Maa-ainesten ja muiden massojen siirtelyä järkevöitetään digitaalisten ratkaisujen avulla. Massat paremmin asiakkaille, päästöt alas ja kierto paremmaksi

CIRCVOL 6Aika-hanke, TScP, Kiertomaa, yhteensä 12 toteuttajaa

23. Metsien hiilinielut

Lisätään metsämaan ja puuston hiilivarastoja ja -nieluja Turun alueella ja siten kompensoidaan päästöjä

Turun kaupunki, muut metsänomistajat ja asukkaat

24. Kaupungin hiilinielut

Lisätään maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoja ja nieluja sekä rakennetaan kestävästi ja siten kompensoidaan päästöjä

Turun kaupunki, ylläpitäjät, maanomistajat, rakennuttajat

25. Ilmastoverkostot ja kehityskumppanuudet

Turku hankkii ilmasto-osaamista ja kehityskykyä luomalla aktiivisesti kehityskumppanuuksia ja verkostoitumalla kaikilla tasoilla

Turun kaupunki, ICLEI, UBC, CDP, Sitra, CLC, yliopistot ja kehitysorganisaatiot

TURUN KAUPUNKI ─ 44


26. Täyssähköinen ja hiilineutraali kuljetuskalusto pyörätuoli- ja tavarakuljetuksiin.

Auttaa kaupunkia saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa mahdollistamalla vähäpäästöiset pyörätuoli- ja tavarakuljetukset sekä laajentamalla latausinfrastruktuuria.

Futureko Oy, Autokori ja verhoilu J. Lehtinen Oy

27. TSYK Lukion Aurinkopaneelit

Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä koulun arjessa, tekee tunnetuksi vaihtoehtoisia energiamuotoja ja edistää Turku hiilineutraali 2029 tavoitetta.

Turun Sivistystoimiala-TSYK Lukio, TSYK:n Kannatusyhdistys, Turku Energia, AMK, Solar LAB

28. TVT Asunnot Oy: Lämpökuuri-kampanja

Lämpökuuri-kampanjassa viestitään aktiivisesti lämmönsäästöstä ja kiinnitetään asukkaiden huomio huonelämpötilaan. Keskeisenä viestinä on, että 20-21 astetta on sekä energiataloudellisesti järkevä että asumisterveyden kannalta suositeltava lämpötila.

TVT Asunnot Oy, Nitro, tärkeässä roolissa kohderyhmä eli asukkaat.

29. TVT Asunnot Oy: Vesikuurikampanja

Vesikuuri-kampanjan tavoitteena oli vähentää vedenkulutusta ja erityisesti lämpimän veden käyttöä TVT:n kohteissa. Tavoitteena oli 10 % vedensäästö ja kullekin asukkaalle konkretisoituna ämpärillinen vähemmän vettä päivässä. Vedenkäyttötapojen päivittämisen ja vedensäästön myötä tavoitteena oli myös alentaa vuokrankorotuspaineita.

TVT Asunnot Oy, Mainostoimistot SST ja Nitro sekä kohderyhmä eli asukkaat.

30. Turun ylioppilaskyläsäätiön asuntokohde Aitiopaikka: aurinkosähkö

Aitiopaikka on energiapositiivinen rakennus. Kohteessa on 515 aurinkopaneelia (teho yhteensä 165 kWp), jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kohde pystyy käyttämään. Aurinkopaneeleiden tuottamaa energiaa pystytään jakamaan alueella. Aitiopaikkaasuntokohteessa on 255 asuntoa.

Turku Energia, FinnWind, YIT, Turun ylioppilaskyläsäätiö.

31. Turun ylioppilaskyläsäätiön asuntokohde Tyyssija: jäteveden lämmöntalteenotto

Tyyssija on opiskelijoille ympäristöystävällinen asumismuoto. Rakennus tuottaa hiilineutraalia sähköä ja ottaa käyttöön energiaa, joka on kertaalleen huuhdottu viemäristä alas.

Turun ylioppilaskyläsäätiö, Turku Energia, mahdollisesti Turun AMK. Rakennuttajat valikoituvat myöhemmin.

32. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy: Lean Heat -järjestelmä

Optimoidaan ja tehostetaan lämmitysenergian käyttöä kiinteistöissä, samalla ylläpitäen asukkaiden korkeaa asumismukavuutta ja asumisterveysympäristöä.

Vaso:n kiinteistöpäällikkö, isännöitsijät, vuorovaikutus asukkaiden kanssa, Lean Heat palveluntuottaja

TURUN KAUPUNKI ─ 45


33. VASO: Passiivienergiatalo Soininen

Toteuttaa pari-rivitalokiinteistön täyttämään suomalaiset passiivitalokriteerit.

Hartela Oy urakoitsijana, Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylykangas arkkitehtinä, Naantalin kaupunki, TEKES, ARA ja RAKLI

34. VASO: Uusiutuvaan energiaan siirtyminen perusparannushankkeissa

Siirrytään uusiutuvaan energiaan perusparannushankkeiden yhteydessä: Vaso:n kaikki kiinteistöt luopuvat polttoöljystä lämmitysmuotona

LVI-suunnittelijat ja energiamuotojen toteuttajaurakoitsijat (valikoituvat kilpailutuksessa)

35. Turun kaupungin ruokapalveluiden hiilineutraalius

Turun kaupunki selvitti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa Turun kaupungin ruokapalveluiden hiilidioksidipäästöjen keskeiset lähteet. Selvityksen pohjalta saatiin tieto keskeisistä vaikuttavista tekijöistä.

Konsernihallinto, strateginen hankinta, SYKE, Arkea Oy, Sitra

36. Artukaisten höyryntuotantolaitos

Turku Energia rakentaa Artukaisiin uuden höyryntuotantolaitoksen. Laitos rakennetaan ensisijaisesti tuottamaan höyryä ja lämpöä alueella sijaitseville suurille teollisuusyrityksille. Uusi metsähaketta polttoaineena käyttävä höyryntuotantolaitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä Turku Energian tuotannossa sekä hiilidioksidipäästöjä.

Turku Energia, Bayer Oy, Suomen Nestlé Oy, Oy Lunden Ab Jalostaja, PCAS Finland Oy ja Eckes-Granini Finland Oy

37. Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen savukaasulauhdutin

Kaukolämmöntuotannon energiatehokkuuden parantaminen.

Turun Seudun Energiantuotanto Oy

38. Turku Energian suurin aurinkovoimala ruokkii Meyer Turun risteilylaivojen rakentamista

Uusi aurinkovoimala tuottaa vuodessa yhteensä noin 483 megawattituntia (MWh) sähköä määrä vastaa lähes 200 kerrostaloasunnon vuotuista sähköntarvetta ja vähentää yli 100 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Aurinkovoimala tukee sekä Meyer Turku Oy:n että Turku Energian ympäristötavoitteita.

Turku Energia, Finnwind Oy, Meyer Turku Oy

39. Turun Kauppatorin ja Toriparkin aurinkolämpöratkaisu

Tori ja Toriparkki tulee vaiheittain energiaomavaraiseksi

Toriparkki Oy, Turun Kaupunki, Turku Energia ja nollaE

40. Lisää kestäviä valintoja kongressien suunnittelussa

Tulevaisuuden resursseja ja vihreitä arvoja kunnioittava kongressikaupunki Turku.

Turun kaupungin Kongressiyksikkö ja yhteistyökumppanit: Turun alueen kokous- ja juhlatalot, hotellit ja oheisohjelmien tuottajat

41. Laivaliikenteen päästöjen vähentäminen

Suorittaa merilogistiikkaa niin pienin päästöin kuin mahdollista

Meriaura Group

TURUN KAUPUNKI ─ 46


42. Lämpöä-hanke

Lämpöä-hankkeen tavoite on edistää hukkalämpöjen hyödyntämistä ja lämpöenergian kausivarastointia.

Turun ammattikorkeakoulu Oy

43. Kuudennen aallon älykäs ja resurssiniukka yritystoiminta

Bastun tehtävä on mahdollistaa ja tukea kestävän liiketoiminnan referenssihankkeita ja yhdistää yliopistolähtöisiä innovaatioita osaksi verkostoa. Bastu yhdistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamisen yritysten konkreettisiin tarpeisiin. Bastu auttaa yrityksiä toimimaan ilmastovastuullisesti ja tuottamaan vähähiilisiä tuote- ja palvelukonsepteja.

Bastu / Turun yliopiston elinkeinoelämäpalvelu, Quadruple Helix-verkosto, joka koostuu yli kahdesta sadasta elinkeinoelämää, julkista sektoria, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita ja kansalaisyhteiskuntaa edustavasta toimijasta.

44. Valonian energianeuvonta

Varsinais-Suomen asukkaille neuvontaa valistuneeseen energiankäyttöön ja hankintoihin

Valonia

45. Turun yliopistosta hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä

Turun yliopisto sitoutuu toteuttamaan toimenpiteitä, joiden avulla yliopistosta tulee hiilineutraali. TY tulee tarkastelemaan kriittisesti kaikkia toimintojaan, vahvistamaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjään sekä kehittämään täysin uudenlaisia toimintatapoja hiilineutraaliuden varmistamiseksi.

Turun yliopisto, Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Turun teknologiakiinteistöt

46. Työ- ja koulumatkaliikkumisselvitykset - keino löytää vaikuttavia päästövähennystoimenpiteitä

Tavoitteena selvityksillä on ollut löytää toimivia keinoja, joilla saadaan vähennettyä koulu- ja työmatkaliikenteestä aiheutuvaa hiilidioksidikuormaa.

Valonia

47. Tavarat kiertoon kalustekierrätysjärjestelmä

Kalustekierrätysjärjestelmä luo edellytykset kaupungin irtaimiston tehokkaalle kierrolle toimipisteiden välillä, mahdollistaa kaupungin sisäisen materiaalikierron, lisää saatavilla olevan materiaalin näkyvyyttä yli toimialarajojen ja vähentää turhia ulkoisia ostoja. Lisäksi tavoitteena on tuottaa mielekkäitä työtehtäviä kuntouttavaan työtoimintaan.

Työllisyyspalvelukeskus ja Hankekehittämisyksikkö, Sivistystoimiala Hyvinvointitoimiala

48. Ikäihmisten osallisuuden lisääminen joukkoliikenteen suunnittelussa

Hankkeen tavoite on edistää ikäihmisten kestäviä liikkumismuotoja lisäämällä heidän osallisuuttaan ja ikäystävällisyyttä joukkoliikenteen ja sen palveluiden suunnittelussa.

Valonia, Turun ammattikorkeakoulu, Föli

49. Pieniä askeleita tärkeässä asiassa!

Vähemmän hiiltä kaupungin kaduille tukemalla henkilöstön vähäpäästöistä liikkumista työmatkoilla ja työhön liittyvillä asiointimatkoilla.

Forum Marinum -säätiö

TURUN KAUPUNKI ─ 47


50. Energiansäästö

Tavoite oli pudottaa lämmityksen vuosikuluja yli 50% sekä kiinteistösähkön kulutusta 30%

Vuokrakartio Oy

51. Kakolan lämpöpumppulaitos

Ekologista kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä turkulaisille

Turun Seudun Energiantuotanto Oy, Turku Energia, Turun Seudun Vedenpuhdistamo

52. Kupittaan aurinkovoimala

Vuokraamalla oman nimikkopaneelin voit tehdä kestävän valinnan ympäristöystävällisen uusiutuvan energian puolesta.

Turku Energia, Teknologiakiinteistöt Oy

53. Luolavuoren pellettilaitos

Uusi pellettilaitos korvaa öljykäyttöisten lämpökeskusten tuotantoa ja vähentää öljyn käyttöä Turku Energian omassa vara- ja huipputuotannossa.

Turku Energia

54. Harrastetaksikokeilu, lapsiperheiden harrastuskyyditysten yhdistämiseksi luotavan mallin pilotointi

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää malli, joka helpottaa lapsiperheiden harrastuskuljetuksia ja edistää kestäviä liikkumismuotoja arjessa. Yhteiskuljetuksiin perustuvan palvelumallin avulla vähennetään yksityisautoilun tarvetta ja sitä kautta liikennepäästöjä.

Valonia, Kyyti Group Oy

55. Maakunnallisen ilmastotyön kokoaminen ja tavoitteiden edistäminen esimerkiksi tiekarttatyöllä

Alueellisen yhteistyön ja konkreettisten toimenpiteiden edistäminen koko maakunnassa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Valonia, Varsinais-Suomen liitto ELY-keskus Suomen ympäristökeskus

56. Ympäristökasvatuksen toimintamallien levittäminen kouluihin ja päiväkoteihin, esimerkkinä Ruoan elinkaari varhaiskasvatuksessa sekä Koulujemme lähivedet

Tarkoituksena on, että nuoret ja lapset sisäistävät uudenlaisen kiertotalouden ajattelun ja sen myötä uusia kestävän kehityksen tapoja koulujen ja päiväkotien toimintakulttuuriin.

Valonia, Sateenkaari Koto ry Turun kaupungin sivistystoimi Koulujemme lähivedet -verkosto Varsinais-Suomen ely-keskus

57. Työtä ympäristön hyväksi

Tavoitteena on tavaroiden uudelleenkäytön edistäminen ja elinkaaren pidentäminen, kierrätyksen ja kiertotalouden edistäminen sekä kierrätyksen helpoksi tekeminen. Tavoitteena on myös herätellä ajatuksia kulutustavoista ja vähentää kestämätöntä ylikulutusta.

Turun Ekotori / Kestävän Kehityksen Yhdistys ry, LounaisSuomen Jätehuolto Oy, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Niemi Palvelut Oy

58. Hävikkiruokakaappi

Tavoitteena on herätellä ajatuksia kulutustavoista ja ruokahävikistä sekä vähentää kestämätöntä ylikulutusta ja pienentää ruokahävikkiä.

Turun Ekotori / Kestävän Kehityksen Yhdistys ry, Leipomo Salonen / hävikkileipää ja pullaa, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas / hävikkiruokakaapin jääkaapin lahjoittaja

TURUN KAUPUNKI ─ 48


59. Vähäpäästöinen taksiliikenne

Tavoitteemme on osallistua hiilineutraalin kaupungin toteuttamiseen liikkumispalveluiden taksikaluston osalta.

Lounais-Suomen Taxidata Oy, Taxidatan välityksessä tai alihankinnassa olevat sopimusautoilijat sähkö-, kaasu sekä hybridikaluston osalta.

60. Hiilineutraali alkoholijuomatehdas

Tavoitteenamme on hiilineutraalius tehtaalla käyttämämme energian osalta.

Pernod Ricard Finland Oy, Turku Energia (Kaukolämmön ja höyryn toimittaja) Eckes-Granini Finland Oy Ab (Kiinteistön omistaja)

61. Let's Make Air Great Again

Kannustaa vene- ja mökkilämmittäjiä biodieselin käyttöön.

SF-Lämmitin Oy, Neste MY

62. Uudistettu Biokaasulaitos Topinpuistoon

Lisäämme biokaasun tuotantoa, tarjoamme sitä liikennepolttoaineeksi ja helpotamme sen kuljetusta nesteytyksellä. Samalla edistämme merkittävästi kiertotaloutta.

Gasum Oy, Turun seudun puhdistamo oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

63. Sekajätteen joukkoon päätynyt biojäte liikenteen polttoaineeksi

Gasum selvittää yhdessä LounaisSuomen Jätehuollon ja Lounavoiman kanssa ratkaisua hyödyntää tulevan ekovoimalaitoksen poltettavan jätteen joukossa oleva biohajoava jäte biokaasun tuotannossa.

Gasum Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Lounavoima Oy

64. Meyer / Hiilineutraaliustoimet

Meyerin telakka edistää kasvihuonepäästöjen vähentämistä omassa toiminnassaan sekä tuotantoketjuissaan.

Meyer yhteistyökumppaneineen

65. TY / Flavoria, Tulevaisuuden ruokamaailma / kohti kestävää ravintoa

Turun Yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden laitos kehittää kestävää ja terveellistä ravitsemusta ja ruokaketjua uusin menetelmin Flavoria-ravintolan tutkimus-kokeilukehitysympäristössä. Ratkaisut auttavat pienentämään ruuan ilmastovaikutuksia.

Turun Yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden laitos, Medisiina D omistajineen ja käyttäjineen, yhteistyökumppanit

66. Kierrätyskelvottoman jätteen hyödyntäminen lähienergiana

Turun alueen polttokelpoisen jätteen hyödyntäminen energiana Salon Korvenmäen ekovoimalaitoksessa.

Lounavoima Oy, LounaisSuomen Jätehuolto Oy, Salon Kaukolämpö Oy

67. Topinpuiston kiertotalouskeskus

Kiertotalouskeskuksen kehittäminen sekä uusien resurssiviisaiden innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien luominen yritysten yhteistyöllä ja kiertotalousverkoston tuella.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Ekopartnerit Turku Oy, Gasum Oy, Kaivoasema Oy, Kuusakoski Oy, Turun Maisemointi Oy

TURUN KAUPUNKI ─ 49


68. Haja-asutusalueen jätevesilietteiden kuljetusten ja käsittelyn tehostaminen

Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen lietekuljetusten järjestäminen tehokkaasti kunnan kilpailuttamana

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

69. Kaatopaikkakaasun tehokkaampi talteenotto

Topinojan jätekeskuksessa kaatopaikkakaasun vapautumista ilmakehään torjutaan sulkemalla jätetäyttöalue pintarakenteilla sekä muodostuvaa kaasua keräämällä ja hyödyntämällä.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

70. Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen

Erilliskerätyn biojätteen osuuden kasvattaminen kiinteistökohtaista keräystä lisäämällä sekä neuvonnan keinoin.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta

71. LSJH / TuAMK Kierrätystekstiilien jalostus

LSJH ja Turun Ammattikorkeakoulu yhteistyökumppaneineen ovat luoneet edellytykset ja pyrkivät toteuttamaan merkittävän kierrätystekstiilien jalostusratkaisun Topinpuiston alueelle. Tämä vähentää materiaalien ja energian kulutusta sekä päästöjä tekstiiliteollisuudessa.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Turun Ammattikorkeakoulu, VTT, yhteistyökumppanit ja investoijat

TURUN KAUPUNKI ─ 50


TURUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008–2018 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2019

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY


CO2-raportin vuosiraportti, Turku Yhteenveto: Turku 2018 Maakunta Asukasluku Asukastiheys (as./km2) Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt (kt CO2-ekv) Rakennusten lämmityksen päästöt (kt CO2-ekv) Teollisuuden ja työkoneiden päästöt (kt CO2-ekv) Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt (kt CO2-ekv) Tieliikenteen päästöt (kt CO2-ekv) Muiden liikennemuotojen päästöt (kt CO2-ekv) Maatalouden päästöt (kt CO2-ekv) Jätehuollon päästöt (kt CO2-ekv) Päästöt yhteensä (kt CO2-ekv) Päästöt asukasta kohden (t CO2-ekv/asukas)

Varsinais-Suomi 191331 779 114,0 370,5 70,1 26,8 164,0 47,5 5,4 18,1 816,5 4,3

CO2-raportti Benviroc Oy c/o Innovation House Finland Tekniikantie 2 02150 Espoo Puhelin 040 549 7875

toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi www.benviroc.fi Kansikuva: Shutterstock

CO2-raportti 2020 Espoo

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

2


Sisällysluettelo

Esipuhe.. ... ................................................................................................................................. 4 Tiivistelmä. ................................................................................................................................. 6 1. Johdanto................................................................................................................................. 8 2. Päästölaskennan lähtökohdat ja määritelmät ..................................................................... 10 3. Sähkönkulutus ...................................................................................................................... 12 4. Rakennusten lämmitys ......................................................................................................... 16 5. Normeerattu päästökehitys ................................................................................................. 20 6. Teollisuus ja työkoneet ........................................................................................................ 23 7. Liikenne. ............................................................................................................................... 26 8. Maatalous ............................................................................................................................ 29 9. Jätehuolto ............................................................................................................................ 32 10. Energian loppukulutus ja päästöt yhteensä Turussa ......................................................... 36 11. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu ................................................................................. 42 12. Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen MAL- sopimus .................................... 50 Lähdeluettelo ........................................................................................................................... 52 Liite 1: Turun tiedot vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019 .......................................................... 53 Liite 2: Kuntien välisiä asukaskohtaisten päästöjen vertailuja ................................................ 54 Liite 3: Kuntien välisiä kokonaispäästöjen vertailuja ............................................................... 66

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

3


Esipuhe ... Vuosi 2020 on CO2-raportin juhlavuosi. Kuntien ja kaupunkien päästölaskentapalvelua on tuotettu kymmenen vuoden ajan ja useat kaupungit ja kunnat ovat olleet mukana palvelun perustamisesta lähtien. CO2-raportin laskennassa tulosten laatu ja vertailukelpoisuus ovat aina olleet etusijalla ja useilla kunnilla on jo jopa kymmenen vuoden aikasarja päästökehityksestään. Tämä on harvinaista myös kansainvälisessä vertailussa. Palvelua kehitetään jatkuvasti ja muun muassa vuosiraportti on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Vuoden 2019 raportteihin tulivat uusina elementteinä kuntien kokonaispäästöjen kattavat vertailut sekä energiankulutuksen tarkempi seuranta. Tänä keväänä olemme uudistaneet palveluun kuuluvaa kalvosarjaa, jotta se tukisi kuntanne ilmastoviestintää aikaisempaa paremmin. Myös palvelun kattavuus on jälleen kehittynyt viime keväästä. Vuoden 2020 raporteissa uusina kuntina ovat mukana Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Lohja, Mäntyharju, Nokia, Pertunmaa ja Puumala. Kunnat ja kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, joiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, sitoutunutta ja pitkäjänteistä työtä sekä työkaluja työn vaikuttavuuden arviointiin ja päästökehityksen seurantaan. Toivomme, että CO2-raportti kannustaa jatkossakin pitkäjänteiseen ja päämäärätietoiseen ilmastotyöhön Turussa!

Emma Liljeström, johtava asiantuntija Suvi Monni, tiimipäällikkö Juha Kukko, päätoimittaja CO2-raportti etunimi.sukunimi@co2-raportti.fi

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

4


CO2-raportti on oiva työkalu myös maakuntatason päästöseurantaan Useissa kunnissa ilmastotyötä toteutetaan aktiivisesti ja ilmastotyön seurannalle on selkeät mittarit, kuten muun muassa kasvihuonekaasupäästöt tai energiankulutuksen seuranta. Ilmastotyötä koordinoidaan ja toteutetaan kuitenkin usein kuntatason lisäksi myös maakuntatasolla. Jo vuosikymmenen ajan tuotettua CO2-raporttia on kuntatason päästöjen seurannan lisäksi mahdollista hyödyntää myös maakuntatason päästöseurannassa. Useat toiminnot ja palvelut, kuten esimerkiksi liikenne- ja energiajärjestelmät sekä jätehuoltopalvelut, ylittävät maantieteelliset kuntarajat ja palvelevat laajempia alueita ja useita kuntia. Suunniteltaessa toimenpiteitä seudullisten toimintojen ja palveluiden päästöjen vähentämiseksi on usein tarpeellista tarkastella yksittäisiä kuntia laajempia alueita. Erilaisiin toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi seudullisen joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä tai laadukkaiden kävely- ja pyöräily-yhteyksien toteuttamista. Maakuntatason päästölaskennat soveltuvat esimerkiksi tällaisten, kuntarajat ylittävien toimenpiteiden vaikutusten seurantaan ja täydentävät erinomaisesti maakuntatason ilmastotyötä. Maakunnissa tehdäänkin usein kuntarajat ylittävää yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Muun muassa maakuntaliitot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, tukeneet ja rahoittaneet kuntien ilmastotyötä sekä edistäneet ilmastohankkeita ja -toimia alueillaan. Keinoja maakuntatason ilmastotyön edistämiseksi ovat myös yhteistyöverkostojen rakentaminen muun muassa paikallisten ELY-keskusten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Tuore esimerkki maakuntatason päästölaskennasta on Päijät-Hämeen liiton toimeksiannosta toteutettu PäijätHämeen kuntien päästölaskenta. Hankkeessa laskettiin Päijät-Hämeen kuntien (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) vuosien 2017 ja 2018 kasvihuonekaasupäästöt. Päijät-Hämeelle tehtyä päästöselvitystä voidaan hyödyntää esimerkiksi maakunnan ilmastotyön suunnittelussa ja päästövähennystavoitteiden asetannassa.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

5


Tiivistelmä Tässä CO2-raportin vuosiraportissa on esitetty Turun kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 1990, 2000, 2008– 2018 sekä ennakkotieto vuodelta 2019. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, teollisuus ja työkoneet, tieliikenne ja muut liikennemuodot, maatalous ja jätehuolto. Päästökehityksen havainnollistamiseksi päästöt on esitetty myös lämmitystarvekorjattuna ja käyttäen sähkön päästökertoimena viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Kunnassa tuotettu, mutta kunnan ulkopuolella kulutettu kaukolämpö ei ole mukana kunnan päästöissä. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, teollisuuden ja työkoneiden, liikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella. Turun kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 816,5 kt CO2-ekv. Näistä päästöistä 114,0 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta, 23,3 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä ja 2,3 kt CO2-ekv maalämmöstä. Päästöistä 285,8 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 59,1 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 164,0 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 47,5 kt CO2-ekv muista liikennemuodoista, 5,4 kt CO2ekv maataloudesta ja 18,1 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 26,8 kt CO2-ekv ja päästöt teollisuudesta ja työkoneista 70,1 kt CO2-ekv. Turun päästöjä on tarkasteltu myös normeerattuna (lämmitystarvekorjattuna ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 sekä käyttäen 5 vuoden liukuvaa keskiarvoa sähkön päästökertoimelle). Normeeratut päästöt vaihtelevat normeeraamattomia vähemmän. Vuodesta 2009 lähtien normeeratut päästöt ovat olleet vuoden 1990 tasoa alempana. Vuoden 2019 ennakkotiedon (838,9 kt CO2-ekv) mukaan normeeratut päästöt olivat koko aikasarjan pienimmät. Myös normeeraamattomat päästöt olivat ennakkotiedon mukaan pienimmillään vuonna 2019, jolloin ne olivat 778,6 kt CO2-ekv. Turun päästöt asukasta kohti vuonna 2018 olivat 3,5 t CO2-ekv ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0–15,5 t CO2-ekv. CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2018 oli 6,8 t CO2-ekv. Turun päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2018 0,6 t CO2-ekv/asukas, eli noin 10 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Turun asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2018 olivat 0,1 t CO2-ekv, eli selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat sähkölämmityksen osuus lämmitysmuotojakaumasta, sekä vuosittainen lämmitystarve. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni. Turun kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2018 1,5 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 0,3 t CO2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat huomattavasti suuremmat ja päästöt erillislämmityksestä selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

6


Turun päästöt tieliikenteestä vuonna 2018 olivat 0,9 t CO2-ekv/asukas, eli selvästi pienemmät kuin CO2raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Turun päästöt ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja laskivat 5 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Keskimäärin päästöt kasvoivat CO2-raportin kunnissa 3 prosenttia.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

7


1. Johdanto Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat nähtävissä jo nyt, ja tulevaisuudessa vaikutusten ennakoidaan voimistuvan entisestään. Muutokset ilmastossa vaikuttavat luonnon ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elinkeinoihin. Taloudenaloihin, kuten metsä- ja maatalouteen, matkailuun ja rakentamiseen kohdistuvat vaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on myöhäistä, mutta sitä voidaan edelleen hillitä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava merkittävästi. Vuonna 2015 Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saadaan rajattua alle 1,5 asteeseen. Laillisesti sitova Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi maat tekevät omat päästövähennyslupauksena, joiden riittävyyttä suhteessa asetettuun tavoitteeseen tarkastellaan viiden vuoden välein. Toistaiseksi maiden ilmoittamat päästövähennyslupaukset eivät ole olleet läheskään riittäviä. Seuraava kansainvälinen tarkastelu ajoittuu vuoteen 2023. EU on toiminut ilmastotyössä edelläkävijänä ja unioni on asettanut yhteisen, laillisesti sitovan tavoitteen vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio on myös laatinut strategian Pariisin sopimuksen mukaiseen hiilineutraaliuteen pääsemiseksi vuoteen 2050 mennessä. EU:n jäsenmaat jatkavat neuvotteluja strategian muuttamisesta sitovaksi tavoitteeksi. Myös kunnat ja kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, joiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, sitoutunutta ja pitkäjänteistä työtä sekä työkaluja työn vaikuttavuuden arviointiin ja päästökehityksen seurantaan. Suurella osalla Suomen kunnista ja kaupungeista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla, selviää Sitran teettämästä selvityksestä. Yli neljännes suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä ja vuonna 2040 jo puolet suomalaisista asuisi hiilineutraaleissa kunnissa. Oikeudenmukainen ja luotettava päästölaskenta tukee kuntien päätöksentekoa. Kuntatason päästölaskennoille on siis runsaasti kysyntää – ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ensiarvoisen tärkeitä keinoja ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, energian säästäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima, lämpöpumput ja geoterminen energia ovat kestäviä, uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja. Päästövähennysten lisäksi hiilen sidonta ja metsien kestävä käyttö ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja. Ilmastonmuutoksesta aiheutuu useita eri haasteita kaupungeille ja kaupunkien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on keskeinen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi kaupungeilla on ratkaiseva rooli myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävässä työssä. Väestö, taloudelliset toiminnot, rakennukset sekä infrastruktuuri ovat yhä suuremmalta osin keskittyneitä kuntakeskuksiin ja kaupunkeihin, mikä lisää osaltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä, kuten esimerkiksi hulevesitulvia.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

8


CO2-raportti mukana tukemassa kuntien ja kaupunkien kestävää kehitystä Kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen työn tueksi on kehitetty verkossa toimiva kuntien kestävän kehityksen seurannan ja tiedolla johtamisen työkalu, MayorsIndicators. Palvelu pohjautuu YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen tuottaen tietoa eri osa-alueiden, kuten ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kehityksestä kunnissa. MayorsIndicators-palvelu kattaa kaikki Suomen kunnat ja kaupungit. Palvelu löytyy osoitteesta https://mayorsindicators.com/ Edistystä kohti kestävää kehitystä mitataan kattavilla ja vertailukelpoisilla indikaattoreilla, joiden avulla voidaan myös arvioida kunnan eri toimialoilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Palvelussa on tällä hetkellä 140 indikaattoria, ja niiden määrää ja sisältöä kehitetään jatkuvasti. Indikaattoridatan aikasarjat mahdollistavat kehityksen tarkastelun pidemmällä aikavälillä. Kolmastoista Agenda2030 tavoite on asetettu ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sen alatavoitteisiin kuuluu ilmastonmuutokseen liittyvien riskien tunnistaminen ja sopeutumiskyvyn lisääminen kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia uhkia, jonka torjumiseksi vaaditaan tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita poliittisia toimia mutta myös muiden hallinontasojen aktiivisuutta. Paikallistason toimijoina kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä kestävän kehityksen edistäjiä ja useat kunnat toimivatkin jo suunnannäyttäjinä kansallisessa ilmastopolitiikassa. CO2-raportin tiedot ovat nykyään tarkasteltavissa myös kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen indikaattoripalvelussa MayorsIndicatorsissa. Palvelu tarjoaa runsaasti erilaisia kuvatyyppejä, vertailumahdollisuuden muihin kuntiin sekä useita eri raportointimahdollisuuksia. CO2-raportin dataan perustuvia indikaattoreita on palvelussa kuusi ja määrä on tarkoitus kasvattaa. Esimerkki CO2-raportin tietoihin perustuvasta kestävän kehityksen indikaattorista Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden on nähtävissä alla.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

9


2. Päästölaskennan lähtökohdat ja määritelmät CO2-raportissa kunnan kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutusperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätteenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa jäte on syntynyt, vaikka se käsiteltäisiin toisaalla. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, teollisuus ja työkoneet, tieliikenne ja muut liikennemuodot, maatalous ja jätehuolto. Raportissa käytetyt tärkeimmät käsitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vuosiraportin käsitteitä ja määritelmiä. Käsite Kuvaus CO2-ekv CO2-ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla. Energian loppukulutus - erillislämmitys Erillislämmitettyjen rakennusten kuluttaman polttoaineen (öljy, maakaasu, puu) määrä yhteensä Energian loppukulutus - kaukolämpö Rakennuksissa kulutetun kaukolämmön määrä. Isojen kaukolämpöverkkojen tapauksessa perustuu usein kaukolämpöyhtiön ilmoitukseen ja pienten kaukolämpökattiloiden tapauksessa lämmönjakelijalle tehtyyn kyselyyn tai arvioon. Energian loppukulutus - maalämpö Maalämpöpumppujen käyttämä sähkö Energian loppukulutus - tieliikenne Tieliikenteessä käytetyn bensiinin, dieselin ja biopolttoaineen määrä Erillislämmitys Rakennuskohtainen lämmitys öljyllä, maakaasulla tai puulla GWh Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = 1 000 000 kWh. GWP-kerroin (Global Warming Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ilmastoon tietyllä Potential) aikajänteellä kuvaava kerroin. Yleisesti (ja tässä raportissa) käytetään 100 vuoden aikajännettä. Tässä raportissa CH4:n GWP-kertoimena on käytetty 21 ja N2O:n 310. Hyödynjakomenetelmä Menetelmä, jossa jyvitetään yhteistuotannon polttoaineet sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tarvitseman polttoainemäärän suhteessa. Kuluttajien sähkönkulutus Asumisen, rakentamisen, maatalouden ja palveluiden sähkönkulutus, josta on vähennetty sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen käytättämä sähkö. Lämmitystarveluku Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Ilmatieteen laitos tuottaa kuntakohtaiset lämmitystarveluvut. Maalämmön päästöt Maalämpöpumppujen käyttämän sähkön päästö Muut liikennemuodot Muilla liikennemuodoilla tarkoitetaan raide-, vesi- ja lentoliikennettä. Päästöt ilman teollisuutta Kunnan kasvihuonekaasupäästöt poislukien teollisuuden sähkönkulutus ja teollisuuden ja työkoneiden polttoaineen käyttö. ”Päästöt ilman teollisuutta” sisältää kuitenkin

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

10


Rakennusten lämmityksen päästöt

Teollisuuden sähkönkulutus

teollisuusrakennusten lämmityksen, teollisuuden jätevedenkäsittelyn sekä teollisuuden kaatopaikkojen päästöt. Erillislämmitettyjen rakennusten polttoaineenkulutuksen päästö + sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen käyttämän sähkön päästö + kunnassa kulutetun kaukolämmön tuotannon aiheuttama päästö. Teollisuuden sähkönkulutus ilman teollisuuden omaan käyttönsä tuottamaa sähköä. Teollisuuden omaan käyttöönsä tuottaman sähkön päästöt ovat mukana Teollisuus ja työkoneet -luokan päästöissä.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Mukana eivät ole niin kutsutut fluoratut kasvihuonekaasut eli HFC- ja PFC-yhdisteet sekä rikkiheksafluoridi (SF6), joita käytetään tietyissä tuotteissa esimerkiksi kylmäaineina. CO2-raportin laskentamalli noudattaa Euroopan Unionin kaupunkien ja kuntien päästölaskentaa varten kehittämää standardia1. Laskentamalli vastaa kuntatasolle sovellettuna menetelmiä, joita käytetään Tilastokeskuksen vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoimassa Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Lisäksi menetelmät vastaavat, tai ovat helposti muokattavissa vastaamaan yleisimpiä globaalisti käytössä olevia raportointikehyksiä. Tässä vuosiraportissa Turun päästöt on esitetty 1.1.2019 voimassa olleen kuntajaon mukaisesti.

1

European Union, Covenant of Mayors, 2010. How to develop a Sustainable Energy Action Plan – Guidebook. Part II, Baseline Emission Inventory.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

11


3. Sähkönkulutus CO2-raportin sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu Energiateollisuus ry:n tilastoon kuntien sähkönkulutuksesta. Tilastossa sähkönkulutus on esitetty seuraaville luokille: asuminen ja maatalous; palvelut ja rakentaminen; ja teollisuus. Turun sähkönkulutus sektoreilla asuminen ja maatalous sekä palvelut ja rakentaminen vuosina 1990, 2000 ja 2008–2018 on esitetty taulukossa 2. Teollisuuden sähkönkulutusta on tarkasteltu kappaleessa 6. Taulukko 2. Turun sähkönkulutus vuosina 1990, 2000 ja 2008–2018. Sähkönkulutus (GWh) Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen

1990 406 386

2000 486 530

2008 549 638

2009 565 690

2010 605 717

2011 581 703

2012 582 723

2013 564 711

2014 564 720

2015 547 719

2016 579 691

2017 573 690

2018 587 707

Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt saadaan vähentämällä Energiateollisuus ry:n tilastoluokkien ”asuminen, maatalous, palvelut ja rakentaminen” sähkönkulutuksesta sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen sähkönkäytön päästö. Myös ”kuluttajien sähkönkulutus” -luokassa osa energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen, sillä se sisältää esimerkiksi kylpyhuoneiden sähköllä toimivan lattialämmityksen sekä ilmalämpöpumppujen käyttämän sähkön. CO2-raportissa käytetään sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa. Päästökerroin on laskettu perustuen Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n aineistoon. Suomen sähköntuotannon päästöt on yhteistuotannon tapauksessa laskettu käyttäen hyödynjakomenetelmää, ja näin saadut päästöt on jaettu Suomen sähkönkulutuksella. Energiateollisuus ry:n tilaston2 mukaan sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli 86 TWh vuonna 2019. Kokoaniskulutus laski 1,7 % vuodesta 2018, jolloin kokonaiskulutus oli 87 TWh. Asumisen ja maatalouden osuus kokonaissähkönkulutuksesta vuonna 2019 oli 28 % ja palveluiden ja rakentamisen 24 %. Teollisuuden osuus kokonaissähkönkulutuksesta vuonna 2019 oli 46 %, eli 39 TWh. Teollisuuden sähkönkulutus laski 4,5 % vuodesta 2018 vuoteen 2019. Metsäteollisuus on teollisuuden toimialoista merkittävin sähkönkäyttäjä. Hieman alle puolet teollisuuden sähkönkulutuksesta on metsäteollisuuden käyttämää sähköä. Sähkönkulutuksen päästökerroin vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa kotimaassa käytettyjen polttoaineiden osuuksista, vesivoiman saatavuudesta, päästökauppamarkkinoiden tilanteesta, tuonnista ja viennistä. Hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannon kannalta keskiössä ovat tuuli-, vesi- ja ydinvoima sekä kotimaiseen bioenergiaan pohjautuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähköntuotannon päästöt vuonna 2019 olivat 5,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tuotannon päästöt edellisvuosina ovat olleet suuremmat: 7 miljoonaa tonnia vuonna 2018 ja 5,8 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Vuonna 2019 82 % Suomessa tuotetusta sähköstä oli hiilidioksidineutraalia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 47 % tuotetusta sähköstä. Uusiutuvista energiamuodoista merkittävimpiä olivat vesivoima ja erilaiset biomassat. Tuulivoiman tuotanto on kuitenkin kasvanut vuosittain ja vuonna 2019 tuulivoimalla tuotettiin ensimmäistä kertaa yli 6 000 gigawattituntia sähköä. Kotimaisilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus tuotannosta vuonna 2019 oli 51 %. Vuonna 2019 sähkön kokonaiskulutuksesta tuontisähkön osuus oli 23 %, eli noin 20 terawattituntia.

2

Energiateollisuus ry, Sähkötilastot, https://energia.fi/julkaisut/tilastot/sahkotilastot

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

12


Sähkönkulutuksen päästöjä voivat vähentää kaikki kunnan sähkönkuluttajat: julkiset toimijat, elinkeinoelämä ja asukkaat. Suunnittelun ja rakentamisen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat merkittävästi asumisen energiankäytön tasoon. Kulutukseen voi vaikuttaa säästämällä sähköä sekä toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia toimia. Kunnat voivat esimerkiksi suosia ja kannustaa paikalliseen uusiutuvan energian pientuotantoon ja vaikuttaa omistamiensa energiayhtiöiden vähäpäästöisemmän tuotannon kehittämiseen. Sähkölämmitetyissä rakennuksissa asukkaat voivat vähentää sähkönkulutustaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota sopivaan huonelämpötilaan ja rajoittamalla lämpimän veden käyttöä. Kaikissa rakennuksissa sähkönkulutusta voidaan pienentää suunnittelemalla valaistus mahdollisimman energiatehokkaaksi. CO2-raportissa käytetyt sähkönkulutuksen päästökertoimet (vuosikeskiarvot koko Suomen tasolla) on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. CO2-raportin sähkönkulutuksen keskimääräiset päästökertoimet 2013–2019. Vuoden 2019 päästökerroin on ennakkotieto. t CO2-ekv/GWh Asuminen, maatalous, palvelut, rakentaminen Teollisuus

2013 160 154

2014 131 129

2015 104 98

2016 109 100

2017 95 90

2018 109 105

2019 92

CO2-raportissa sähkönkulutus lasketaan viikkotasolla, ja sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausittain. Näin ollen sähkölämmitykselle saadaan käytännössä suurempi päästökerroin kuin kuluttajien sähkönkulutukselle, sillä sähkölämmitystä käytetään enemmän talviaikaan, jolloin päästökerroin on keskimäärin suurempi kuin kesällä. Sähkönkulutuksen päästökerroin vuosien 2013–2019 eri kuukausina on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausitasolla vuosina 2013–2019, laskettuna hyödynjakomenetelmällä Energiateollisuus ry:n aineistosta. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

13


Kuvassa 2 on verrattu Turun kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen osuutta kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) kuluttajien sähkönkulutuksen osuuteen keskimääräisessä CO2raportin kunnassa vuonna 2018.

Kuluttajien sähkönkulutus 17%

Kuluttajien sähkönkulutus / kaikki kunnat 9%

Kuva 2. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) Turussa ja CO2-raportin kunnissa keskimäärin vuonna 2018.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

14


Kuvassa 3 on esitetty sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt kasvoivat 19 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Päästöjen kasvuun vaikutti sähkön päästökertoimen kasvu. Ennakkotiedon mukaan sähkönkulutuksen päästöt kuitenkin laskivat jälleen vuonna 2019, johtuen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen laskusta.

kt CO2 -ekv

300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0

Kuluttajien sähkönkulutus

1990

144,5

2000

159,9

2008

176,1

2009

208,1

2010

262,1

2011

208,8

2012

139,0

2013

167,8

2014

141,0

2015

107,5

2016

109,1

2017

96,0

2018

114,0

2019*

95,0

Kuva 3. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

15


4. Rakennusten lämmitys Suomessa huomattava osa energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa lämmityksestä aiheutuviin päästöihin esimerkiksi alentamalla sisälämpötilaa, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä toteuttamalla lämmitystapamuutoksia. Ympäristöystävällisiä, päästöjä vähentäviä lämmitysjärjestelmiä ovat esimerkiksi maalämpö, puupolttoaineet sekä aurinkokeräimet. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin on mahdollista hakea energiaavustuksia. Avustuksia voivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Avustusta voi saada kaikenikäisiin rakennuksiin. Avustuksia myönnetään yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Kunnat puolestaan voivat tukea uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä energianeuvonnan ja tiedotuksen keinoin, esimerkiksi tarjoamalla tietoa lämmitystapamuutoksista ja uusiutuvan energian pientuotannosta. Lisäksi kunnissa voidaan vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen ja siitä syntyviin päästöihin omien rakennusten järkevällä lämmityksellä ja lämmityksen suunnittelulla. Rakennusten ja kunnallistekniikan fossiilisia polttoaineita korvaamalla saavutetaan päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä. Kaukolämmön tuottaminen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa on kaukolämmön energiatehokkain vaihtoehto. Päästöjä voidaan vähentää kunnassa myös käyttämällä uusiutuvaa energiaa tai teollisuuden ylijäämälämpöä. Fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä tai kivihiiltä käytettäessä päästöt nousevat korkeiksi. Monissa CO2-raportin kunnissa on viime vuosien aikana siirrytty käyttämään uusiutuvia energianlähteitä, kuten haketta ja muita puupolttoaineita. Niiden käyttö on korvannut esimerkiksi öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä. Näille kunnille on tyypillistä kaukolämmön tuotannon päästöjen suurikin vaihtelu vuosittaisen polttoainejakauman mukaan. Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen kaukolämmöntuotannon polttoaineena on viime vuosina yleistynyt merkittävästi. Kunnissa, joissa jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä, on jätteenpolton päästö kansainvälisten laskentaohjeiden mukaisesti mukana kaukolämmönkulutuksen päästössä. Energiahyödynnettyjen yhdyskuntajätteiden sisältämät bioperäiset jakeet (kuten puu, pahvi, kartonki), vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, mikäli niillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Yhdyskuntajäte sisältää kuitenkin usein myös merkittävästi muovia. Muovi sisältää fossiilisista lähteistä peräisin olevaa hiiltä, joka vapautuu polton yhteydessä aiheuttaen päästöjä.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

16


Rakennusten lämmitystarvetta eri vuosina voidaan vertailla lämmitystarveluvulla, joka lasketaan päivittäisten ulko- ja sisälämpötilojen erotuksena (ks. taulukko 1). Kuvassa 4 on esitetty Turun lämmitystarveluvut vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Kuvasta nähdään, että tällä aikavälillä lämpimin vuosi on ollut 2015 ja kylmin vuosi 2010. Lämmitystarveluvun vuosittaisen vaihtelun vaikutus päästöihin on usein suurempaa kuin vuosittaiset muutokset erillislämmitettyjen rakennusten lämmitysmuodoissa. Pidemmällä tähtäimellä muutokset rakennusten lämmitysmuodoissa näkyvät päästökehityksessä selvemmin.

Lämmitystarveluku

5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuva 4. Turun lämmitystarveluvut vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Öljyllä, sähköllä ja maalämmöllä lämmitettyjen rakennusten energiantarve on laskettu CO2-raportin mallilla. Laskennan lähtötietoina ovat Tilastokeskuksen rakennuskannasta saadut kuntakohtaiset rakennusten pintaalatiedot käyttötarkoituksen mukaan sekä kunnan vuosittainen lämmitystarve. Mallissa hyödynnetään myös Tilastokeskuksen tilastoa rakennusten lämmityksen energiankulutuksesta koko Suomessa, sekä Motiva Oy:n tietoja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiantarpeesta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

17


Kuvassa 5 on esitetty Turun rakennusten lämmityksen päästöjen osuus (55,1 %) kokonaispäästöistä ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja vuonna 2018.

Erillislämmitys 8,8% Maalämpö 0,3% Sähkölämmitys 3,5%

Muut sektorit

Kaukolämpö 42,5%

Kuva 5. Rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) Turussa vuonna 2018 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin. Puupolttoaineen kulutus rakennusten erillislämmityksessä perustuu Metlan tilastoon polttopuun käytöstä. Puun pienkäyttöä koskeva kartoitus toteutetaan noin kymmenen vuoden välein. Tiedot kaukolämmön tuotannon polttoaineista on saatu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastosta sekä kaukolämmön toimittajilta. Laskennassa on otettu huomioon kaukolämmön ostot ja myynnit kunnan rajojen yli. Kulutusperusteista laskentatapaa noudattaen kaukolämmön tuotannossa syntyneet päästöt on allokoitu sille kunnalle, jossa kaukolämpö kulutetaan. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon polttoaineet on jaettu sähkölle ja kaukolämmölle hyödynjakomenetelmää käyttäen. Vuoden 1990 laskennassa on mukana myös sellaisia raskasta polttoöljyä käyttäneitä kattiloita, jotka on sittemmin poistettu käytöstä alueen liityttyä kaukolämpöön. Näiden tiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-tietokannasta Rakennusten lämmityksen päästöt on laskettu perustuen polttoainekohtaisiin päästökertoimiin sekä sähkönkulutuksen päästökertoimeen. Polttoaineiden CO2-päästöt on laskettu hyödyntäen Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta. Polttoaineen poltossa syntyy myös pieniä määriä CH4- ja N2O-päästöjä. Näiden päästöjen määrä riippuu sekä käytettävästä polttoaineesta että polttoteknologiasta. CH4- ja N2O-päästöt on laskettu käyttäen Kasvenermallin päästökertoimia.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

18


Rakennusten lämmityksen päästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 370,5 kt CO2-ekv. Päästöt laskivat 13 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Kaukolämmityksen päästöt laskivat 17 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Kaukolämmön päästöjen laskuun on vaikuttanut syksyllä 2017 käyttöönotettu Naantalin monipolttoainelaitos, joka korvasi osittain Naantalin noin 50 vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen. Polttoaineena monipolttoainelaitos käyttää muun muassa biopolttoaineita, pääasiassa haketta. Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019 on esitetty kuvassa 6. Kaukolämmön osalta vuoden 2019 tieto on ennakkotieto, joka on laskettu olettaen, että kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma on sama kuin vuonna 2018. Kuvassa esitetyt maalämmön päästöt kuvaavat maalämpöpumppujen sähkönkulutuksen päästöjä. Maalämmön päästöjä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina yleistyneen lämmitysmuodon tiedot eivät ole rakennuskantatilastossa välttämättä täysin ajan tasalla.

kt CO2 -ekv

600,0

500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0

Kaukolämpö

Sähkölämmitys

Maalämpö

Erillislämmitys

1990

359,5

26,7

173,0

2000

476,5

27,5

121,3

2008

452,7

32,3

84,3

2009

454,6

41,6

0,3

84,6

2010

498,4

58,7

0,5

93,4

2011

378,0

42,2

0,7

73,3

2012

478,6

29,2

0,7

77,6

2013

445,3

33,4

1,2

72,0

2014

433,9

24,9

1,2

67,6

2015

320,0

19,6

1,3

65,2

2016

353,9

23,1

1,8

71,2

2017

344,7

20,7

1,8

59,7

2018

285,8

23,3

2,3

59,1

2019*

277,5

19,3

1,9

57,5

Kuva 6. Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

19


5. Normeerattu päästökehitys Ulkolämpötilasta johtuva lämmitystarpeen vaihtelu (ks. kuva 4) vaikuttaa huomattavasti lämmityksen päästöihin, kun taas Suomen sähköntuotannon rakenne vaikuttaa sähkönkulutuksen päästökertoimeen (ks. taulukko 3 ja kuva 1). Tässä kappaleessa Turun päästöjä on tarkasteltu normeerattuna siten, että lämmityksen päästöt on korjattu vastaamaan ilmastollista vertailukautta (1981–2010), ja sähkönkulutuksen päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen aineiston mukaan hyödynjakomenetelmällä laskettua viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Kuvassa 7 on esitetty Turun sähkönkulutuksen (kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys ja maalämpö) päästöt käyttäen päästökertoimena viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Vuosien 1990 ja 2000 päästökertoimet ovat kyseisten vuosien todellisia päästökertoimia ja samoja, joita CO2-raportin laskennassa on käytetty. Viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa käyttäen sähkönkulutuksen päästöt ovat olleet pienimmillään vuonna 2019 (ennakkotieto). Viiden vuoden liukuvan keskiarvon käyttö tasoittaa vuosien välistä vaihtelua jonkin verran: sen mukaan laskettuna vuosien 2008–2019 päästöt ovat vaihdelleet välillä 163,6–364,5 kt CO2ekv. CO2-raportin vuosittaisilla päästökertoimilla laskettuna sähkönkulutuksen päästöt ovat vaihdelleet välillä 138,0–384,1 kt CO2-ekv vuosina 2008–2019 (vuoden 2019 tieto on ennakkotieto).

450 400 350

kt CO2-ekv

300 250 200 150 100 50 0

1990

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018 2019*

Sähkö (5 v. liukuva k.a.) 232,0 240,4 344,2 331,0 364,5 324,2 296,1 283,4 264,3 222,5 201,6 190,5 178,6 163,6 Sähkö (CO2-raportti)

232,0 240,4 260,2 306,2 384,1 296,5 200,0 241,0 197,6 152,4 159,6 141,3 166,4 138,0

Kuva 7. Turun sähkönkulutuksen (kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys ja maalämpö) päästöt laskettuna CO2-raportin menetelmällä (viiva) ja viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa käyttäen (pylväät). Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

20


Kuvassa 8 on esitetty lämmityksen (kauko- ja erillislämmitys, sähkölämmitys ja maalämpö) päästöt lämmitystarvekorjattuina ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010. Sähkölämmityksen ja maalämmön päästökertoimena on käytetty viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Vertailun vuoksi on esitetty myös CO2raportin menetelmällä lasketut päästöt. Normeeraamattomat päästöt (viiva) ovat heilahdelleet lämmitystarpeen mukaan eri vuosina. Kaukolämmityksen päästöjen lasku vuodesta 2017 vuoteen 2018 näkyy myös lämmitystarvekorjatuissa päästöissä. Myös normeeratut sähkölämmityksen ja maalämmön päästöt ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2010 lähtien lukuun ottamatta vuotta 2017. Sekä normeeratut että normeeraamattomat lämmityksen päästöt ovat pienimmillään vuonna 2019 (ennakkotieto). 800 700 600

kt CO2-ekv

500 400 300 200 100 0

1990

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019*

Erillislämmitys (normeerattu)

191,4

140,3

93,9

84,6

84,1

79,6

78,5

76,2

74,4

76,8

74,3

63,9

62,8

62,8

Sähköl.+maal. (normeerattu)

29,3

31,5

45,7

42,1

46,0

43,4

39,1

39,0

37,3

31,2

29,0

29,3

26,3

24,1

Kaukolämpö (normeerattu)

399,0

553,8

506,9

454,6

447,5

412,2

484,5

473,0

481,0

381,8

370,4

370,7

305,0

305,1

Lämmitys yhteensä (normeerattu) 619,7

725,6

646,4

581,4

577,7

535,3

602,1

588,2

592,8

489,9

473,7

463,9

394,2

392,1

Lämmitys yhteensä (CO2-raportti)

625,3

569,3

581,2

651,1

494,2

586,2

551,9

527,6

406,0

450,0

426,9

370,5

356,3

559,2

Kuva 8. Lämmityksen päästöt korjattuna vastaamaan ilmastollista vertailukautta 1981–2010 ja käyttäen sähkölämmityksen ja maalämmön päästökertoimena 5 v. liukuvaa keskiarvoa (pylväät). Normeeraamattomat lämmityksen päästöt yhteensä on esitetty viivalla.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

21


Kuvassa 9 on esitetty Turun päästöt yhteensä normeerattuna (lämmitystarvekorjattuna ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 sekä käyttäen 5 vuoden liukuvaa keskiarvoa sähkön päästökertoimelle). Vertailun vuoksi kuvassa on esitetty myös normeeraamattomat päästöt. Normeeratut päästöt vaihtelevat normeeraamattomia vähemmän. Vuodesta 2009 lähtien normeeratut päästöt ovat olleet vuoden 1990 tasoa alempana. Vuoden 2019 ennakkotiedon (838,9 kt CO2-ekv) mukaan normeeratut päästöt olivat koko aikasarjan pienimmät. Myös normeeraamattomat päästöt olivat ennakkotiedon mukaan pienimmillään vuonna 2019, ollen 778,6 kt CO2-ekv. 1600 1400 1200

kt CO2-ekv

1000 800 600 400 200 0

1990

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019*

Muut sektorit

462,2

416,1

367,5

353,7

376,6

312,1

317,1

337,2

310,1

284,4

318,6

305,7

305,1

305,5

Kaukolämpö (normeerattu)

399,0

553,8

506,9

454,6

447,5

412,2

484,5

473,0

481,0

381,8

370,4

370,7

305,0

305,1

Erillislämmitys (normeerattu)

191,4

140,3

93,9

84,6

84,1

79,6

78,5

76,2

74,4

76,8

74,3

63,9

62,8

62,8

Sähkö (normeerattu)

234,6

244,4

349,0

331,0

359,8

327,4

296,6

285,4

267,5

226,8

202,8

192,3

180,0

165,5

Yhteensä (normeerattu)

1287,3 1354,5 1317,2 1224,0 1268,0 1131,3 1176,6 1171,8 1133,1 969,8

966,0

932,7

853,0

838,9

Päästöt yhteensä (CO2-raportti) 1226,7 1254,2 1164,7 1199,2 1352,5 1059,9 1073,3 1095,5 1009,2 822,0

903,3

851,4

816,5

778,6

Kuva 9. Turun päästöt normeerattuna käyttäen lämmitystarpeelle ilmastollista vertailukautta (1981– 2010) ja sähkönkulutukselle 5 vuoden liukuvaa keskiarvoa (pylväät). ”Muut sektorit” sisältää sektorit, joihin normeeraus ei vaikuta (teollisuus ja työkoneet, liikenne, maatalous, jätehuolto). Viivalla on esitetty normeeraamattomat päästöt yhteensä.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

22


6. Teollisuus ja työkoneet Kuvassa 10 on esitetty teollisuuden päästöjen osuus Turun kokonaispäästöistä vuonna 2018.

Teollisuuden sähkönkulutus 3,3 %

Muut sektorit

Teollisuus 11,9 %

Teoll. ja työkoneet 8,6 %

Kuva 10. Teollisuuden päästöjen osuus kokonaispäästöistä Turussa vuonna 2018 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin. Teollisuuden ja työkoneiden päästöt on laskettu perustuen teollisuuden käyttämiin polttoaineisiin, öljyn myyntimääriin sekä teollisuuden sähkönkulutukseen. Bensiinikäyttöisten työkoneiden polttoaineen kulutus ja päästöt on laskettu käyttäen VTT:n TYKO-mallia3. Teollisuuden käyttämien polttoaineiden määrät on saatu ympäristöhallinnon VAHTI- ja YLVA-tietokannoista sekä yrityskyselyillä ja teollisuuden sähkönkulutustiedot Turku Energialta. Valtaosa Turun teollisuuden polttoaineen käytöstä on öljyn, nestekaasun ja kivihiilen käyttöä. Lisäksi muutama toimija käyttää puupolttoaineita. Höyrytys Oy tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja teollisuuden höyryä pääasiassa biokaasulla. Teollisuuden päästöihin on allokoitu höyryn tuotannon osuus. Kaukolämmön päästöt ovat mukana kaukolämmityksen päästöissä, mutta sähkön päästöt on jätetty laskennan ulkopuolelle, sillä sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu valtakunnallisen päästökertoimen käyttöön. Kevyttä polttoöljyä käytetään teollisuuden ja lämmityksen lisäksi myös diesel-käyttöisissä työkoneissa, raideliikenteessä, vesiliikenteessä ja maatalouden polttoaineena (esimerkiksi maatalousrakennukset ja kuivurit). Kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö ”teollisuus ja työkoneet” -luokassa on laskettu vähentämällä myydyn polttoöljyn määrästä rakennusten erillislämmitykseen, kaukolämmitykseen, raide- ja

3

VTT 2019, TYKO 2018, http://lipasto.vtt.fi/tyko/index.htm

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

23


vesiliikenteeseen käytetty polttoainemäärä, ja vertaamalla tätä VAHTI- ja YLVA-tietokannoista ja yrityskyselyillä saatuihin teollisuuden öljynkäyttömääriin. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt on laskettu perustuen Turku Energialta saatuihin tietoihin. Sähkönkulutuksen päästö on laskettu valtakunnallista päästökerrointa käyttäen. Taulukossa 4 on estetty Turun teollisuuden sähkönkulutus sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineen käyttö vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto perustuu osittain ennakkotietoihin. Teollisuuden polttoaineen käyttö laski vuodesta 2017 vuoteen 2018. Ennakkotiedon mukaan polttoaineenkäyttö kuitenkin kasvoi jälleen vuonna 2019. Teollisuuden sähkönkulutus on pysynyt melko vakaana vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuonna 2018 teollisuuden sähkönkulutus oli 256 GWh. Taulukko 4. Teollisuuden energiankulutus Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuosi 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

Teollisuus ja työkoneet (GWh) 609 484 335 348 425 222 248 325 301 228 267 297 277 282

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Teollisuuden sähkönkulutus (GWh) 282 287 301 289 271 243 254 251 237 246 255 253 256 254

24


Kuvassa 11 on esitetty Turun teollisuuden ja työkoneiden polttoainekulutuksen sekä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöjen kehitys vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Teollisuuden ja työkoneiden päästöt laskivat vuodesta 2017 vuoteen 2018. Verrattuna vuoteen 1990 ovat teollisuuden ja työkoneiden päästöt laskeneet 59 %. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöihin vaikuttaa sähkönkulutuksen lisäksi huomattavasti myös valtakunnallinen sähkönkulutuksen päästökerroin. Vuonna 2018 teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 26,8 kt CO2-ekv. Ennakkotiedon mukaan teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt laskivat vuonna 2019. Päästöjen laskuun vaikutti sähkön päästökertoimen lasku.

kt CO2 -ekv

200,0 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0

Teollisuus ja työkoneet

Teollisuuden sähkönkulutus

1990

171,9

60,9

2000

134,9

53,0

2008

93,5

51,8

2009

94,5

56,1

2010

116,4

62,8

2011

58,3

44,8

2012

64,9

31,1

2013

82,8

38,6

2014

75,6

30,5

2015

54,2

24,1

2016

66,6

25,6

2017

75,1

22,8

2018

70,1

26,8

2019*

71,1

21,8

Kuva 11. Teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

25


7. Liikenne Liikenteestä aiheutuu noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjen lisäksi ympäristöhaasteita aiheuttavat ilmanlaadun heikkeneminen, melu ja vaikutukset pohjavesiin. Kunnat voivat vaikuttaa tieliikenteen päästöihin kehittämällä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta sekä edistämällä autokannan uudistumista sekä vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Vähäpäästöisten autojen yleistymiseen kunnissa voidaan vaikuttaa esimerkiksi varaamalla niille pysäköintipaikkoja ja alentamalla niiden pysäköintimaksuja. Kuntalaiset puolestaan voivat vähentää liikenteen päästöjä suosimalla joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä ja välttämällä turhia ajomatkoja. Moniautoisissa talouksissa useamman ajoneuvon tarpeellisuutta voidaan harkita. Useamman auton tarve pienenee esimerkiksi kimppakyytejä suosimalla. Liikenteen päästölaskennassa ovat mukana tieliikenne, raideliikenteen dieselin kulutus, satamien rahti- ja matkustajalaivat sekä huviveneet ja lentoliikenne. Raideliikenteen sähkönkulutuksen päästöt ovat mukana kuluttajien sähkönkulutuksessa. Tieliikenteen päästölaskenta perustuu VTT:n LIISA-malliin4, jossa lasketaan päästöt eri ajoneuvotyypeille ja tieluokille. LIISA-malli on yksi VTT:n LIPASTO järjestelmän viidestä mallista. Mallilla tuotetaan Suomen viralliset vuosittaiset päästömäärät EU:lle, YK:lle ja Suomen tilastoihin. Laskenta perustuu kahteen pääelementtiin, autokohtaisiin vuosisuoritteisiin (km/a) ja suoritekohtaisiin päästökertoimiin (g/km). Kuntakohtaisessa laskennassa maantiesuoritteen lähtökohtana on Liikenneviraston ilmoitus maantiesuoritteesta kunnittain. Katusuorite jaetaan kunnille niiden väkiluvun suhteessa, lukuun ottamatta suurimpia kaupunkeja, joiden osalta katuliikennesuoritteesta on tarkempaa tietoa. Mallissa käytettyihin päästökertoimiin vaikuttavat polttoaineiden bio-osuudet. Vuosina 2014 ja 2015 polttoaineiden bio-osuudet olivat korkeat, mikä näkyy myös tieliikenteen päästöissä. Vuonna 2018 polttoaineiden bio-osuus laski vuoden 2017 kasvun jälkeen, mikä näkyy tieliikenteen päästöjen kasvuna lähes kaikissa kunnissa.

4

VTT 2019, LIISA 2018, http://lipasto.vtt.fi/inventaario.htm

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

26


Tieliikenteen päästöt Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019 on esitetty kuvassa 12. Autojen (henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot) päästöt on esitetty pääteille ja kunnan kaduille ja teille. Moottoripyörien ja mopojen päästöt on esitetty erikseen. Tieliikenteen päästöt kasvoivat 2 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018.

250

kt CO2 -ekv

200

150

100

50

0 Yhteensä

1990

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

210,4 187,4 192,3 183,3 187,7 182,5 179,2 179,5 163,2 164,4 183,3 161,4 164,0 163,1

Moottorip. ja mopot

1,2

1,7

3,5

3,4

3,6

3,8

3,9

3,9

3,9

4,1

4,2

4,1

4,0

Päätiet

45,4

49,4

55,9

53,1

55,3

54,2

54,1

54,5

49,9

50,4

57,5

54,8

55,9

Kunnan kadut ja tiet 163,8 136,3 132,9 126,7 128,9 124,4 121,2 121,1 109,4 110,0 121,7 102,4 104,1

Kuva 12. Tieliikenteen päästöt Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kunnan alueella.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

27


Raideliikenteen dieselin kulutuksen päästöt on laskettu VTT:n RAILI-mallin5 mukaan, ja satamien päästötiedot on saatu VTT:n MEERI-mallista6. Huviveneiden päästöt on laskettu Hyvinkään maistraatista ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafista saatujen venerekisterin huviveneiden lukumäärätietojen avulla käyttäen VTT:n MEERI-laskentajärjestelmän päästö- ja energiankulutuskertoimia. Lentoliikenteen päästöjen tietolähteenä on käytetty Finavian Turun lentokentälle laskemia LTO-syklin päästöjä ja polttoaineen kulutusta. LTO-syklin päästöihin lasketaan lentoon lähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt. Vuoden 1990 ja 2000 tieliikenteen, raideliikenteen, satamien ja lentoliikenteen päästöarviot perustuvat koko Suomen päästöjen kehitykseen, sillä kuntakohtaisia tietoja ei näiltä vuosilta ole saatavilla. Liikenteen päästöt yhteensä vuonna 2018 olivat 211,5 kt CO2-ekv (kuva 13). Liikenteen päästöt yhteensä kasvoivat 2 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Päästöjen kasvu johtui tie- ja lentoliikenteen päästöjen kasvusta. Vesiliikenteen ja raideliikenteen päästöt laskivat vuodesta 2017 vuoteen 2018. Vuonna 2018 tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä oli 78 %, vesiliikenteen 20 % ja lentoliikenteen 2 %. Raideliikenteen päästöjen osuus liikenteen kokonaispäästöistä oli hyvin pieni. 300,0 250,0

kt CO2-ekv

200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Yhteensä Lentoliikenne

1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 258,2 248,6 249,8 237,6 239,0 230,8 228,6 233,7 211,9 209,2 230,9 208,4 211,5 210,6 5,7

7,2

6,9

5,1

6,1

6,2

6,9

4,9

4,0

3,7

4,2

4,0

4,6

4,6

Raideliikenne (diesel)

1,7

1,4

1,0

0,9

0,8

0,7

0,7

0,5

0,5

0,5

0,3

0,4

0,3

0,3

Vesiliikenne

40,5

52,6

49,6

48,4

44,4

41,4

41,8

48,8

44,3

40,6

43,0

42,7

42,6

42,6

Tieliikenne

210,4 187,4 192,3 183,3 187,7 182,5 179,2 179,5 163,2 164,4 183,3 161,4 164,0 163,1

Kuva 13. Liikenteen päästöt Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on kaikkien liikennemuotojen osalta ennakkotieto.

5 6

VTT 2019, RAILI 2018, http://lipasto.vtt.fi/raili/index.htm VTT 2019, RAILI 2019, http://lipasto.vtt.fi/meeri/index.htm

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

28


8. Maatalous Maataloudesta aiheutuu noin 10 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt aiheutuvat eläinten ruuansulatuksesta, lannasta sekä peltoviljelystä. Merkittävimmät päästöt aiheutuvat maaperään lannoitteena lisätystä typestä sekä tuotantoeläinten ruuansulatuksesta. Nykyisellä tasolla maatalouden päästöt ovat pysyneet jo yli kymmenen vuoden ajan. Verrattaessa päästöjä vuoden 1990 tasoon, ovat päästöt kuitenkin laskeneet noin 14 prosenttia. Päästöjen lasku johtuu pääasiassa väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Päästöjen laskuun on lisäksi vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutoksia kotieläinten määrissä. Esimerkiksi nautojen ruuansulatuksen päästöt ovat laskeneet nautojen määrän vähenemisen myötä. Myös viljan viljelyala ja tuotanto ovat hiukan pienentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Maatilojen kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön, huolehtimalla peltomaan rakenteesta ja kasvattamalla peltojen hiilinieluja. Suosimalla typensitojakasveja teollisen typpilannoitteen sijaan voidaan vähentää lannoiteteollisuuden päästöjä. Lannan varastointi- ja käsittelytapoja suunnittelemalla ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja kasvien käyttöön, ilmaan haihtumisen sijaan. Kiertotalous on ollut näkyvästi esillä viime vuosina ja se on tärkeä osa useiden ympäristöongelmien ratkaisua. Eläinten ruuansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt on laskettu perustuen eläinten lukumäärään sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin päästökertoimiin. Laskennassa ovat mukana seuraavat eläintyypit: nautaeläimet (5 eri luokkaa), hevoset, ponit, lampaat, vuohet, siat, porot ja siipikarja (6 eri luokkaa). Eläinten lukumäärätiedot on saatu Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä ja Suomen Hippos ry:stä. Porojen lukumäärätiedot on saatu Paliskuntain yhdistykseltä. Peltoviljelystä aiheutuu N2O-päästöjä, sillä pieni osa pelloille lisätystä typestä muodostaa N2O:ta. Päästölaskennassa ovat mukana synteettinen typpilannoitus, lannan käyttö lannoitteena, kasvien niittojäännös ja typpeä sitovat kasvit. Lisäksi laskennassa ovat mukana peltojen kalkituksen CO2-päästö, sekä epäsuorat N2O-päästöt muiden typpiyhdisteiden laskeuman sekä typen huuhtouman seurauksena. Peltoviljelyn päästölaskenta perustuu Ruokaviraston viljelypinta-alatietoihin seuraaville kasveille: apilansiemen, herne, kaura, kevätvehnä, kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, ohra, peruna, porkkana, punajuuri, ruis, seosvilja, sokerijuurikas, syysvehnä, tarhaherne, valkokaali ja öljykasvit. Lisäksi on käytetty tietoa koko viljelypinta-alasta. Päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

29


Kuvassa 14 on esitetty maatalouden osuus Turun kokonaispäästöistä ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja vuonna 2018.

Eläinten ruuansulatus 0,1 % Lannankäsittely 0,1 % Lanta laitumella 0,0 % Muut sektorit

Maatalous 0,8%

Lanta lannoitteena 0,0 % Synteettinen lannoitus 0,3 % Kalkitus 0,1 % Niittojäännös ja typpeä sitovat kasvit 0,0 % Epäsuora päästö 0,1 %

Kuva 14. Maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) Turussa vuonna 2018 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

30


Kuvassa 15 on esitetty maatalouden päästöjen kehitys vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Porojen lukumäärätiedot perustuvat vuoden 2019 osalta ennakkotietoon. Tämä vaikuttaa niiden kuntien päästöihin, joissa porotaloutta harjoitetaan.

kt CO2 -ekv

6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0

Eläinten ruuansulatus

Lannankäsittely

Peltoviljely

1990

0,7

0,5

4,1

2000

0,7

0,7

5,0

2008

0,8

0,6

4,2

2009

0,9

0,4

4,0

2010

0,9

0,4

4,6

2011

0,9

0,7

4,6

2012

0,9

0,7

4,7

2013

0,9

0,7

4,6

2014

0,8

0,6

4,6

2015

0,8

0,4

4,3

2016

0,8

0,6

4,4

2017

0,8

0,7

4,4

2018

0,8

0,4

4,2

2019*

0,8

0,7

4,3

Kuva 15. Maatalouden päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019 jaettuna eläinten ruuansulatuksen, lannankäsittelyn ja peltoviljelyn päästöihin.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

31


9. Jätehuolto Jätehuollon päästöt koostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista, sekä jäteveden käsittelystä. Noin puolet kaikista metaanipäästöistä syntyy kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kaatopaikkojen metaanipäästöjä voidaan vähentää edistämällä eloperäisen jätteen kompostointia tai mädättämistä. Mädättämisessä syntynyt biokaasu voidaan käyttää liikenteen tai energiantuotannon polttoaineena. Tämä vähentää sekä kaatopaikkasijoituksen että kaukolämmöntuotannon päästöjä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti vuonna 2016 voimaan astuneen kaatopaikkakiellon myötä. Kiellolla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä. Kiellon tavoitteena on vähentää jätteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja kaatopaikkojen vesistökuormitusta sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kaatopaikkakiellon voimaanastumisen jälkeisenä vuonna 2017 enää noin prosentti yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille. Nykyään jäte hyödynnetään joko energiakäytössä tai materiaalina. Energiakäyttö on viime vuosina ollut vallitseva käsittelytapa, ja jätteestä on lyhyessä ajassa tullut merkittävä polttoaine kaukolämmön tuotannossa. Kunnissa, joissa jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä, on jätteenpolton päästö mukana kaukolämmönkulutuksen päästössä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen yhdyskuntajätteen määrä Suomessa on ollut noin 2,4–2,8 miljoonaa tonnia vuosittain. Asukasta kohti laskettuna määrä on vakiintunut noin viiteensataan kiloon vuodessa. Kuntalaiset voivat vaikuttaa jätehuollon päästöihin vähentämällä jätteen syntyä ja tehostamalla lajittelua ja kierrätystä. Erityisesti kuitupakkausten materiaalihyödyntämisaste on korkea. Biojätteen määrän vähenemiseen vaikutetaan esimerkiksi ruuan hävikkiä pienentämällä. Kaatopaikalla osa orgaanisesta jätteestä hajoaa anaerobisesti vuosien ja vuosikymmenien kuluessa tuottaen metaania. Hajoavia jätejakeita ovat esimerkiksi elintarvikejäte, puutarhajäte, paperi ja pahvi. Sen sijaan esimerkiksi muovit, lasi ja metalli eivät hajoa kaatopaikalla lainkaan. Myös osa orgaanisesta jätteestä jää kaatopaikoilla hajoamatta ja varastoituu kaatopaikalle pitkäksi ajaksi. Kaatopaikan ratkaisuilla voidaan vaikuttaa metaanipäästöjen syntyyn. Kaatopaikkakaasun talteenotolla saadaan muodostunutta metaania talteen, ja sitä voidaan hyödyntää energiana tai polttaa soihtupolttona, jolloin metaani palaa hiilidioksidiksi. Kaatopaikan hapettavan pintakerroksen avulla voidaan osa metaanista hapettaa hiilidioksidiksi. Kaatopaikalla muodostuvan metaanin määrää arvioidaan dynaamisella mallilla, joka ottaa huomioon eri vuosina kaatopaikalle sijoitetut jätemäärät, jätteen tyypin, kaatopaikkakaasun talteenoton ja hapettumisen pintakerroksessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on kehittänyt tätä tarkoitusta varten jäteyhtiöille laskentamallin. Toiminnassa olevien yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen päästötiedot perustuvat jätehuoltoyhtiön päästöarvioon. Syntypaikkaperusteista laskentaa varten kaatopaikkojen päästöt jaettiin jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen kunnille asukasluvun suhteessa, sillä tietyn alueen kuntien asukaskohtaiset jätemäärät eivät yleensä vaihtele merkittävästi. Kompostoinnin päästöt laskettiin perustuen YLVA-tietokannan tietoihin kompostointilaitoksissa käsitellyistä jätejakeista. Päästöt laskettiin käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästökertoimia. Useiden kuntien yhteisten kompostointilaitosten päästöt jaettiin kunnille asukasluvun suhteessa.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

32


Jäteveden käsittelystä syntyy CH4- ja N2O-päästöjä. Yhdyskuntajäteveden CH4-päästöjen laskenta perustuu jätevedenkäsittelylaitoksille saapuvan orgaanisen aineksen (BOD7) kuormaan, ja N2O-päästöjen laskenta jätevedenpuhdistamojen typpikuormaan vesistöihin. Nämä tiedot on saatu YLVA-järjestelmästä, ja päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. Useiden kuntien yhteisten jätevedenpuhdistamoiden tapauksessa päästöt on jaettu kunnille puhdistamolle saapuvan jätevesikuorman suhteessa. Yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden piiriin kuulumattomien asukkaiden jätevedenkäsittelyn päästöt on laskettu perustuen haja-asutusalueiden väkilukuun käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. CH4-päästö perustuu asukaskohtaiseen keskimääräiseen orgaanisen aineksen kuormaan, ja N2O-päästö keskimääräiseen proteiininkulutukseen ja proteiinin typpisisältöön. Kuvassa 16 on esitetty jätehuollon osuus Turun kokonaispäästöistä ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja vuonna 2018.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 1,9 % Suljetut kaatopaikat 0,0 % Teollisuuden kaatopaikat 0,0 % Muut sektorit

Jätehuolto 2,7%

Kompostointi 0,5 % Yhdyskuntajätevesi 0,3 % Teollisuuden jätevesi 0,0 % Kalankasvatus 0,0 %

Kuva 16. Jätehuollon päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) Turussa vuonna 2018 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

33


Jätehuollon päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019 on esitetty kuvassa 17. Vuoden 2019 ennakkotietona on vuoden 2018 tieto, sillä YLVA-järjestelmän vuoden 2019 tiedot eivät olleet laskennan aikaan saatavilla.

kt CO2 -ekv

25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0

Kiinteä jäte

Jätevesi

1990

21,4

5,4

2000

23,0

3,2

2008

16,2

2,4

2009

13,9

2,4

2010

13,3

2,0

2011

14,7

2,1

2012

14,8

2,5

2013

12,4

2,3

2014

14,4

2,2

2015

13,4

2,2

2016

13,3

2,0

2017

14,3

2,0

2018

16,2

1,9

2019*

16,2

1,9

Kuva 17. Jätehuollon päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 ennakkotietona on vuoden 2018 tieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

34


Maankäyttösektorin nieluista huolehtiminen ja niiden kasvattaminen on tärkeä osa ilmastotyötä Yhä useammat kunnat ja kaupungit Suomessa asettavat kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta on tullut ilmastotyön tavoite niin kuntatasolla kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Hiilineutraalius edellyttää usein päästöjen vähentämisen lisäksi myös jäljelle jäävien päästöjen kompensointia. Päästöjen kompensointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kasvattamalla metsien ja maaperän hiilivarastoja. Yhtenäisiä metsäalueita säilyttämällä, kestävällä metsänhoidolla ja maankäytön muutoksilla, kuten metsittämisellä, voidaan vaikuttaa hiilinielujen ylläpitoon, säilymiseen ja niiden kasvattamiseen. Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskennalla saadaan tietoa kunnan maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista ja pystytään arvioimaan sektorin merkitystä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta. CO2-raportin päästölaskennalla saadaan kattava kuva kunnan päästöistä ja päästökehityksestä. Päästölaskentaa voidaan täydentää maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskennalla kunnan kasvihuonekaasutaseen selvittämiseksi. Laskennassa ovat mukana ne maankäyttömuodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmistoiminnan aiheuttamina (metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet, turvetuotantoalueet). CO2-raportin laskentamallin mukaisia maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskentoja on toteutettu useille kunnille jo useiden vuosien ajan. Lisäksi on mahdollista arvioida erikseen kunnan omistamien metsien vaikutusta hiilinielun ja hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Kunta voi olla kasvihuonekaasujen nettonielu, kun laskennassa huomioidaan myös maankäyttösektorin päästöt ja nielut

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

35


10. Energian loppukulutus ja päästöt yhteensä Turussa Energian loppukulutus Turussa vuonna 2018 oli yhteensä 4539 GWh ilman raide- vesi ja lentoliikenteen energiankulutusta. Kulutuksen jakautuminen eri sektoreille on esitetty kuvassa 18.

Tieliikenne 15 % Teollisuus ja työkoneet 6%

Kulutt. sähkönkulutus 24 %

Erillislämmitys 8%

Sähkölämmitys 4% Maalämpö 0% Teoll. sähkönkulutus 6% Kaukolämpö 37 %

Kuva 18. Energian loppukulutuksen jakautuminen eri sektoreille Turussa vuonna 2018 (ilman raide-, vesi- ja lentoliikenteen energiankulutusta). Energian loppukulutus ei sisällä lämpöpumppujen tuottamaa uusiutuvaa energiaa, mutta sisältää niiden käyttämän sähkön. Taulukossa 5 on esitetty loppuenergiankulutus sekä kulutuksen jakautuminen eri sektoreille Turussa vuosina 2015-2018. Taulukko 5. Energian loppukulutus Turussa vuosina 2015-2018 ilman raide-, vesi- ja lentoliikenteen energiankulutusta. Loppuenergiankulutus (GWh) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Teollisuuden sähkönkulutus Kaukolämpö Erillislämmitys Teollisuus ja työkoneet Tieliikenne Yhteensä

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

2015 1083,3 171,4 11,3 245,7 1509,7 383,7 228,5 715,0 4348,6

2016 1059,1 196,0 14,9 254,9 1684,9 406,2 267,0 730,0 4612,9

2017 1043,9 201,7 17,4 252,8 1647,3 361,6 296,9 677,6 4499,3

2018 1077,7 196,7 19,5 255,9 1667,7 359,5 277,2 684,9 4539,2

36


Turun kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 816,5 kt CO2-ekv. Näistä päästöistä 114,0 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 23,3 kt CO2-ekv sähkönkulutuksesta ja 2,3 kt CO2-ekv maalämmöstä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni, mikä johtuu osittain siitä, että rakennuskantatilaston tiedot eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Päästöistä 285,8 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 59,1 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 164,0 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 47,5 kt CO2-ekv muista liikennemuodoista, 5,4 kt CO2-ekv maataloudesta ja 18,1 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 26,8 kt CO2-ekv ja päästöt teollisuudesta ja työkoneista 70,1 kt CO2-ekv (kuva 19). Muut Maatalous Jätehuolto liikennemuodot 1% 2% 6%

Kuluttajien sähkönkulutus 14 %

Tieliikenne 20 %

Sähkölämmitys ja maalämpö 3% Teollisuuden sähkönkulutus 3%

Teoll. ja työkoneet 9% Kaukolämpö 35 %

Erillislämmitys 7%

Kuva 19. Turun päästöt sektoreittain vuonna 2018.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

37


Kuvassa 20 on esitetty päästöjen kehitys sektoreittain vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019.

Kuva 20. Päästöt sektoreittain Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

38


Sektorikohtaisten päästöjen kehitystä on kuvattu viivakuvaajan 21 avulla. Vuoden 2019 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin. 600 500

kt CO2-ekv

400 300 200 100 0 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* Kuluttajien sähkönkulutus

Sähkölämmitys ja maalämpö

Teollisuuden sähkönkulutus

Kaukolämpö

Erillislämmitys

Teoll. ja työkoneet

Tieliikenne

Muut liikennemuodot

Maatalous

Jätehuolto

Kuva 21. Sektorikohtaisten päästöjen kehitys Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

39


Kuvassa 22 on esitetty päästöjen kehitys yhteensä ja asukasta kohden vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019, kun kaikki päästöt ovat mukana tarkastelussa. Sekä yhteenlasketut että asukaskohtaiset päästöt Turussa laskivat vuodesta 2017 vuoteen 2018. Ennakkotiedon perusteella päästöjen lasku jatkui myös vuonna 20191600

9,0

1400

8,0 7,0

1200

kt CO2-ekv

1000 5,0 800 4,0 600

t CO2-ekv/asukas

6,0

3,0 400

2,0

200

0 Päästöt yhteensä Päästöt as. kohden

1,0

1990

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018 2019*

0,0

1226,7 1254,2 1164,7 1199,2 1352,5 1059,9 1073,3 1095,5 1009,2 822,0 903,3 851,4 816,5 778,6 7,7

7,3

6,6

6,8

7,6

5,9

6,0

6,0

5,5

4,4

4,8

4,5

4,3

4,1

Kuva 22. Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Turussa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

40


Kuvassa 23 päästöjen kehitys yhteensä ja asukasta kohden vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019 on esitetty lämmitystarvekorjattuna ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 sekä käyttäen 5 vuoden liukuvaa keskiarvoa sähkön päästökertoimelle. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2019 yhteenlasketut päästöt ovat koko tarkastellun aikasarjan pienimmät. Myös asukaskohtaiset päästöt olivat pienimmät vuonna 2019. 1600

9,0

1400

8,0 7,0

1200

kt CO2-ekv

5,0 800 4,0 600

t CO2-ekv/asukas

6,0 1000

3,0 400

2,0

200 0 Yhteensä (normeerattu) Normeeratut päästöt as. kohden

1,0

1990

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018 2019*

0,0

1287,3 1354,5 1317,2 1224,0 1268,0 1131,3 1176,6 1171,8 1133,1 969,8 966,0 932,7 853,0 838,9 8,1

7,8

7,5

7,0

7,2

6,3

6,5

6,4

6,2

5,2

5,1

4,9

4,5

4,4

Kuva 23. Turun yhteenlasketut ja asukaskohtaiset päästöt normeerattuna käyttäen lämmitystarpeelle ilmastollista vertailukautta (1981–2010) ja sähkönkulutukselle 5 vuoden liukuvaa keskiarvoa vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

41


11. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu Turun asukasta kohti lasketut päästöt olivat vuonna 2018 yhteensä 3,5 t CO2-ekv ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0–15,5 t CO2ekv. Kuvassa 24 on verrattu Turun vuoden 2018 asukaskohtaisia päästöjä keskimääräisen CO2-raportin kunnan päästöihin. Mukana vertailussa ovat kuluttajien sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kauko-, ja erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. 3,0

Turku

CO2-raportti

t CO2 -ekv / asukas

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0,0

Kuluttajien sähkönkulutus

Sähkölämmitys

Maalämpö Kaukolämpö

Erillislämmitys

Tieliikenne

Maatalous

Jätehuolto

Kuva 24. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu keskimääräiseen CO2-raportin kuntaan vuonna 2018. Kuvasta 24 nähdään, että Turun päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2018 0,6 t CO2ekv/asukas, eli noin 10 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Koska CO2-raportissa käytetään kaikille kunnille samaa, Suomen keskimääräistä päästökerrointa, johtuvat erot päästöissä ainoastaan eroista sähkön kulutuksessa. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Rakennusten lämmityksen päästöihin vaikuttavat ulkolämpötilasta riippuva lämmitysenergian tarve, lämmitysmuotojakauma sekä rakennusten pinta-ala asukasta kohti. Rakennuspinta-ala asukasta kohti on yleisesti ottaen suurempi kaupungeissa kuin pienissä kunnissa johtuen muun muassa teollisuusrakennusten, palveluiden, liike- ja toimistorakennusten sijoittumisesta kaupunkeihin. Turun asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2018 olivat 0,1 t CO2-ekv, eli selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Maalämmön merkitys on vielä pieni mutta sen päästöjä

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

42


tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina yleistyneen lämmitysmuodon tiedot eivät välttämättä ole rakennuskantatilastossa täysin ajan tasalla. Turun kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2018 1,5 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 0,3 t CO2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat huomattavasti suuremmat ja päästöt erillislämmityksestä selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Kaukolämmön päästöihin vaikuttavat merkittävästi tuotantoon käytetyt polttoaineet. Päästöt ovat korkeimmat kunnissa, joissa kaukolämmön tuotantoon käytetään pääasiassa turvetta ja kivihiiltä, ja pienet kunnissa, joissa käytetään paljon puupolttoaineita. Lämmitysmuotojakauma vaikuttaa lämmitysmuotojen asukaskohtaisten päästöjen vertailuun, ja kunnan rakennusten lämmityksen päästöjä tulisikin tarkastella kunkin lämmitysmuodon lisäksi myös kokonaisuutena. Turun asukasta kohti lasketut päästöt rakennusten lämmityksestä olivat yhteensä 1,9 t CO2-ekv. Rakennusten lämmityksen asukaskohtainen päästö CO2-raportin kunnissa vaihteli välillä 1,0–4,2 t CO2-ekv keskiarvon ollessa 2,0 t CO2-ekv/asukas. Turun päästöt tieliikenteestä vuonna 2018 olivat 0,9 t CO2-ekv/asukas, eli selvästi pienemmät kuin CO2raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttaa sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Läpiajoliikenne on merkittävässä osassa erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee valtatie. Turun päästöt maataloudesta vuonna 2018 olivat asukasta kohti laskettuna hyvin pienet. Päästöt olivat selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Maatalouden päästöt riippuvat kunnan maatalouselinkeinon laajuudesta, sekä sen jakautumisesta kotieläintalouteen ja peltoviljelyyn. Kotieläimistä naudat tuottavat eniten kasvihuonekaasujen päästöjä. Maataloussektorin päästöt vaihtelevat huomattavasti CO2-raportin kuntien välillä. Suurimmissa kaupungeissa maatalouden päästöt ovat lähes merkityksettömät, kun taas kunnissa, jotka ovat merkittäviä maidon- tai lihantuottajia, maatalous on tärkein päästösektori. Turun päästöt jätehuollosta vuonna 2018 olivat 0,1 t CO2-ekv/asukas, eli selvästi pienemmät kuin CO2raportin kunnissa keskimäärin. Kaatopaikkasijoituksen päästöt riippuvat erityisesti kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan jätteen määrästä ja kaatopaikkakaasun talteenoton tehokkuudesta. Tietyissä kunnissa on myös isoja teollisuuden kaatopaikkoja, jotka vaikuttavat merkittävästi jätehuollon päästöihin. CO2-raportissa ovat mukana myös kuntien suljetut kaatopaikat siltä osin, kuin niistä on tietoa saatavissa. Näin ollen jätehuoltosektorin päästötiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia CO2-raportin kuntien kesken. Useimmissa kunnissa jätteen laitoskompostoinnin merkitys on pieni, mutta tietyissä kunnissa on suuria kompostointilaitoksia, jolloin kompostoinnin osuus jätesektorin päästöistä voi olla kymmeniä prosentteja. Jätevedenkäsittelyn päästöt ovat suurimmat kunnissa, joissa on paljon asukkaita kunnallisen jätevedenkäsittelyn ulkopuolella. Myös teollisuuden jätevedenkäsittelystä aiheutuu päästöjä, mutta nämä päästöt ovat yleensä pienet verrattuna haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn päästöihin. Tarkempia kaikkien CO2-raportin kuntien sektorikohtaisia päästövertailuja on esitetty liitteissä 2 ja 3.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

43


Kuvassa 25 on vertailtu kaikkien CO2-raportissa mukana olevien Varsinais-Suomen kuntien asukaskohtaisia päästöjä toisiinsa (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja). Kuntien päästöt vuonna 2018 vaihtelivat välillä 3,5–11,2 t CO2-ekv/asukas. Turun päästöt asukasta kohti olivat 49 prosenttia pienemmät kuin saman maakunnan kunnissa keskimäärin. Turussa tärkein päästöjä aiheuttava sektori vuonna 2018 oli kaukolämpö (43 % päästöistä ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja). Varsinais-Suomen kunnissa kaukolämpö aiheutti keskimäärin 7 % päästöistä. Keskimäärin tarkasteltuna tieliikenne oli maakunnan kuntien tärkein päästöjä aiheuttava sektori (36 % päästöistä vuonna 2018). Turussa osuus oli 24 % (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja).

12

Kuluttajien sähkönkulutus Kaukolämpö Maatalous

Sähkölämmitys Erillislämmitys Jätehuolto

Maalämpö Tieliikenne

t CO2 -ekv / asukas

10 8 6 4 2 0

Kuva 25. CO2-raportissa mukana olevien Varsinais-Suomen kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2018 ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

44


Kuvassa 26 on vertailtu sellaisten CO2-raportin kuntien asukaskohtaisia päästöjä, joissa on yli 70 000 asukasta. Teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole vertailussa mukana. Näiden kuntien päästöt vuonna 2018 vaihtelivat välillä 3,5–5,7 t CO2-ekv/asukas. Turun päästöt asukasta kohti olivat 20 prosenttia pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Turun päästöt rakennusten lämmityksestä ja tieliikenteestä olivat pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin, kun taas päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat suuremmat.

7

Kuluttajien sähkönkulutus Kaukolämpö Maatalous

Sähkölämmitys Erillislämmitys Jätehuolto

Maalämpö Tieliikenne

t CO2 -ekv / asukas

6 5 4 3 2 1 0

Kuva 26. CO2-raportissa mukana olevien yli 70 000 asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2018 ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

45


Kuvassa 27 on vertailtu toisiinsa sellaisia CO2-raportin kuntia, joissa on yli 500 asukasta maaneliökilometrillä. Näiden kuntien päästöt vuonna 2018 (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) olivat keskimäärin 3,7 t CO2-ekv/asukas. Päästöt vaihtelivat välillä 3,0–4,4 t CO2-ekv/asukas.

5 4,5

Kuluttajien sähkönkulutus Kaukolämpö Maatalous

Sähkölämmitys Erillislämmitys Jätehuolto

Maalämpö Tieliikenne

t CO2 -ekv / asukas

4

3,5 3 2,5

2 1,5 1

0,5 0 Järvenpää

Turku

Kerava

Espoo

Kauniainen Helsinki

Vantaa

Kuva 27. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu (ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja) vuonna 2018 sellaisissa CO2-raportin kunnissa, joissa on yli 500 asukasta maaneliökilometrillä.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

46


Vuonna 2015 perustettu Fisu-verkosto (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Neljä ensimmäistä Fisu-verkostoon liittynyttä kuntaa olivat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Nykyään kuntia on yksitoista, kun verkostoon ovat liittyneet lisäksi Hyvinkää, Ii, Joensuu, Kuopio, Lahti, Riihimäki ja Vaasa. Kukin Fisu-verkoston kunta on luonut itselleen tiekartan resurssiviisauteen. Resurssiviisauteen pyritään vahvistamalla samalla kunta- ja aluetaloutta, luomalla työpaikkoja sekä edistämällä kestävää hyvinvointia. Kuvassa 28 on tarkasteltu Fisu-verkostoon kuuluvien kuntien asukaskohtaisten päästöjen kehitystä vuosina 2008-2019, kun teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto. Asukaskohtaiset päästöt Fisu-kunnissa vuonna 2018 vaihtelivat välillä 3,5-6,8 t CO2-ekv. Asukaskohtaiset päästöt Fisu-kunnissa kasvoivat keskimäärin 5 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Päästöjen kasvuun vaikutti muun muassa sähkön päästökertoimen kasvu. 9 8,5 8 7,5 7 6,5 Forssa

t CO2-ekv/asukas

6

Hyvinkää 5,5

Joensuu

5

Jyväskylä Kuopio

4,5

Lahti

4

Lappeenranta 3,5

Riihimäki

3

Turku

2,5

Vaasa

2 1,5 1 0,5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

Kuva 28. CO2-raportissa mukana olevien Fisu-verkoston kuntien asukaskohtaisten päästöjen kehitys vuosina 2008–2019 ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja. Vuoden 2019 tieto perustuu osittain ennakkotietoihin.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

47


Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto. Verkostoon kuuluu kuntia, yrityksiä sekä energia- ja ilmastoalanasiantuntijoita. Marraskuusta 2019 lähtien Hinku-verkostoon ovat voineet hakea mukaan myös maakunnat. Hinku-verkostossa mukana olevat yli 70 kuntaa ja 4 Hinku-maakuntaa tavoittelevat 80 %:n päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopäästöjä pyritään vähentämään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Lisäksi työtä tehdään paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. CO2-raportissa mukana olevien Hinku-kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2018 vaihtelivat välillä 3,5– 11,2 t CO2-ekv, kun teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöjä ei oteta huomioon. CO2-raportissa mukana olevien Hinku-kuntien asukaskohtaiset päästöt sektoreittain vuonna 2018 on esitetty kuvassa 29.

Kuva 29. CO2-raportissa mukana olevien Hinku-kuntien asukaskohtaiset päästöt sektoreittain vuonna 2018. Teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

48


Kuvassa 30 on verrattu kuutoskaupunkien, eli Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan asukaskohtaisia päästöjä vuonna 2018. Teollisuuden, teollisuuden jätehuollon (teollisuuden kaatopaikat ja teollisuuden jätevedet) ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa. Vuonna 2018 päästöt vaihtelivat välillä 3,5–4,4 CO2-ekv. 5,0 4,5

Kuluttajien sähkönkulutus Kaukolämpö Maatalous

Sähkölämmitys Erillislämmitys Yhdyskunnan jätehuolto

Maalämpö Tieliikenne

4,0 3,5

t CO2-ekv/asukas

3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0

Tampere

Turku

Espoo

Helsinki

Oulu

Vantaa

Kuva 30. Kuutoskaupunkien asukaskohtaisten päästöjen vertailu vuonna 2018 ilman teollisuutta, teollisuuden jätehuoltoa ja muita liikennemuotoja.

Lisää kuutoskaupunkien välisiä vertailuja on esitetty liitteessä 2.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

49


12. Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen MALsopimus Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus on Turun kaupunkiseudun kuntien (TKS-kuntien), valtion sekä valtio-osapuolten välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus. TKS-kunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus on jatkoa vuosien 2012–2015 aiesopimukselle. Sopimuksella edistetään alueidenkäyttötavoitteiden kaupunkiseudulla.

hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun

Kasvihuonekaasupäästöt ovat TKS-kuntien yksi MAL-sopimuksen vaikuttavuuden indikaattori. Kaikkien TKSkuntien kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäisen kerran vuodelle 2015. Jatkossa päästöjä tullaan seuraamaan vuosittain. Useiden TKS-kuntien kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu CO2-raportin kautta jo jopa kymmenen vuoden ajan. Kuvassa 31 on esitetty kaikkien TKS-kuntien kasvihuonekaasupäästöt yhteensä vuosina 2015–2018 sekä ennakkotieto vuodelta 2019. Teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa. Vuonna 2015 TKS-kuntien yhteenlasketut päästöt olivat tarkastellun aikasarjan pienimmät (1554,7 kt CO2-ekv). Vuonna 2018 TKS-kuntien yhteenlasketut päästöt olivat 1563,8 kt CO2-ekv, eli prosentin suuremmat kuin vuonna 2015. Vuoteen 2017 verrattuna yhteenlasketut päästöt laskivat 2 %. Ennakkotiedon mukaan yhteenlasketut päästöt laskivat edelleen vuonna 2019. 1800,0 1600,0

Aura Kaarina

1400,0

Lieto Masku

1200,0

kt CO2-ekv

Mynämäki

1000,0

Naantali Nousiainen

800,0

Paimio Parainen

600,0

Raisio

400,0

Rusko Sauvo

200,0

Turku

0,0 2015

2016

2017

2018

2019*

Kuva 31. TKS-kuntien kasvihuonekaasupäästöt yhteensä vuosina 2015–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto. Teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

50


Kuvassa 32 on esitetty TKS-kuntien asukaskohtaisten päästöjen kehitys vuosina 2008–2019. Päästöt on esitetty niiltä vuosilta, joilta ne on kunkin kunnan osalta laskettu. Lisäksi TKS-kuntien yhteenlasketut asukaskohtaiset päästöt on esitetty kuvassa mustalla viivalla. 12

10

Aura Kaarina Lieto

t CO2-ekv/asukas

8

Masku Mynämäki Naantali

6

Nousiainen Paimio Parainen

4

Raisio Rusko Sauvo

2

Turku TKS-kunnat yhteensä

0

Kuva 32. TKS-kuntien asukaskohtaiset päästöt vuosina 2008–2019. Vuoden 2019 tieto on ennakkotieto. Teollisuuden ja muiden liikennemuotojen päästöt eivät ole mukana tarkastelussa.

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

51


Lähdeluettelo Energiateollisuus ry, 2019. Kunnittainen sähkönkäyttö 2007–2018. Energiateollisuus ry, 2019a. Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt. Energiateollisuus ry, 2019b. Kaukolämpötilasto 2018. Motiva Oy, 2010. Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen normitus. Petäjä, J., 2007. Kasvener - kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli kuntatason tarkasteluihin. Suomen ympäristökeskus. Tilastokeskus, 2009a. Energiatilasto. Vuosikirja 2008. Helsinki 2009. Tilastokeskus, 2009b. Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2007. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 8 April 2010. Tilastokeskus, 2010. Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2008. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 25 May 2010. Tilastokeskus, 2018. Polttoaineluokitus 2018. Tilastokeskus, 2018. Tilastokeskuksen tietokannat. Rakennukset ja kesämökit. VTT, 2019. LIISA 2018. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä. http://www.lipasto.vtt.fi/index.htm

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

52


Liite 1: Turun tiedot vuosina 1990, 2000 ja 2008–2019

Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Muut liikennemuodot Maatalous Jätehuolto Teollisuuden sähkönkulutus Teollisuus ja työkoneet Päästöt yhteensä Päästöt asukasta kohden Asukasluku Lämmitystarveluku

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

1990 144,5 26,7

2000 159,9 27,5

2008 176,1 32,3

359,5 173,0 210,4 47,9 5,3 26,8 60,9 171,9 1226,7 7,7 159180 3577

476,5 121,3 187,4 61,1 6,4 26,2 53,0 134,9 1254,2 7,3 172561 3398

452,7 84,3 192,3 57,5 5,6 18,6 51,8 93,5 1164,7 6,6 175582 3542

2009 208,1 41,6 0,3 454,6 84,6 183,3 54,3 5,3 16,3 56,1 94,5 1199,2 6,8 176087 4021

2010 262,1 58,7 0,5 498,4 93,4 187,7 51,3 5,9 15,3 62,8 116,4 1352,5 7,6 177326 4546

2011 208,8 42,2 0,7 378,0 73,3 182,5 48,4 6,2 16,8 44,8 58,3 1059,9 5,9 178630 3647

2012 139,0 29,2 0,7 478,6 77,6 179,2 49,4 6,2 17,3 31,1 64,9 1073,3 6,0 180225 3966

2013 167,8 33,4 1,2 445,3 72,0 179,5 54,2 6,1 14,7 38,6 82,8 1095,5 6,0 182072 3757

2014 141,0 24,9 1,2 433,9 67,6 163,2 48,7 6,0 16,6 30,5 75,6 1009,2 5,5 183824 3581

2015 107,5 19,6 1,3 320,0 65,2 164,4 44,8 5,4 15,5 24,1 54,2 822,0 4,4 185908 3300

2016 109,1 23,1 1,8 353,9 71,2 183,3 47,5 5,9 15,3 25,6 66,6 903,3 4,8 187604 3820

2017 96,0 20,7 1,8 344,7 59,7 161,4 47,0 5,9 16,3 22,8 75,1 851,4 4,5 189669 3705

2018 114,0 23,3 2,3 285,8 59,1 164,0 47,5 5,4 18,1 26,8 70,1 816,5 4,3 191331 3737

2019 * 95,0 19,3 1,9 277,5 57,5 163,1 47,5 5,7 18,1 21,8 71,1 778,6 4,1 191331 3615

Yksikkö kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv kt CO2-ekv t CO2-ekv/asukas

53


Liite 2: Kuntien välisiä asukaskohtaisten päästöjen vertailuja Tässä liitteessä on vertailtu CO2-raportissa mukana olevien kuntien asukasta kohti laskettuja päästöjä eri sektoreilla vuonna 2018. Mukana ovat seuraavat vertailukuvaajat: • kuutoskaupunkien kokonaispäästöt ilman teollisuutta, teollisuuden jätehuoltoa ja muita liikennemuotoja • kuutoskaupunkien päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta • kuutoskaupunkien päästöt rakennusten lämmityksestä • kuutoskaupunkien päästöt tieliikenteestä (erikseen kunnan kadut ja tiet sekä päätiet, ei sisällä moottoripyöriä ja mopoja) • kuutoskaupunkien päästöt maataloudesta • kaikkien CO2-raportin kuntien päästöt sektoreittain ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja • kaikkien CO2-raportin kuntien kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt • kaikkien CO2-raportin kuntien rakennusten lämmityksen päästöt • kaikkien CO2-raportin kuntien tieliikenteen päästöt (erikseen kunnan kadut ja tiet sekä päätiet, ei sisällä moottoripyöriä ja mopoja) • kaikkien CO2-raportin kuntien maatalouden päästöt • kaikkien CO2-raportin kuntien päästöt sektoreittain ilman teollisuutta, maataloutta ja läpiajoliikennettä ja muita liikennemuotoja

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

54


Kuutoskaupunkien kokonaispäästöt vuonna 2018 ilman teollisuutta, teollisuuden jätehuoltoa ja muita liikennemuotoja (t CO2-ekv/asukas) 5,0

4,5

Kuluttajien sähkönkulutus

Sähkölämmitys

Maalämpö

Kaukolämpö

Erillislämmitys

Tieliikenne

Maatalous

Yhdyskunnan jätehuolto

4,0

t CO2-ekv/asukas

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0,0 Tampere

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Turku

Espoo

Helsinki

Oulu

Vantaa

55


0,7

Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt kuutoskaupungeissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas)

0,6

t CO2 -ekv / asukas

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

0

Oulu

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Tampere

Turku

Vantaa

Helsinki

Espoo

56


2,5

Lämmityksen päästöt kuutoskaupungeissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas) Kaukolämmitys

Sähkölämmitys

Maalämpö

Erillislämmitys

t CO2 -ekv / asukas

2

1,5

1

0,5

0 Tampere

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Espoo

Oulu

Turku

Vantaa

Helsinki

57


1,8

Tieliikenteen päästöt kuutoskaupungeissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas) Kunnan kadut ja tiet

Päätiet

Helsinki

Turku

1,6

1,4

t CO2 -ekv / asukas

1,2

1

0,8

0,6

0,4

0,2

0

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Tampere

Espoo

Oulu

Vantaa

58


0,12

Maatalouden päästöt kuutoskaupungeissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas) Eläinten ruuansulatus

Lannankäsittely

Peltoviljely

0,1

t CO2 -ekv / asukas

0,08

0,06

0,04

0,02

0

Helsinki

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Espoo

Vantaa

Tampere

Turku

Oulu

59


Järvenpää Tampere --> Turku Kerava Imatra Vaasa Espoo Kauniainen Helsinki Pornainen Joensuu Rauma Oulu Tuusula Kirkkonummi Vantaa Jyväskylä Hyvinkää Nokia Kajaani Raisio Nurmijärvi Ylöjärvi Kuopio Kotka Lappeenranta Pirkkala Riihimäki Kaarina Lahti Parainen Naantali Lieto Rusko Uusikaupunki Varkaus Kemi Mikkeli Kangasala Hämeenlinna Rovaniemi Kouvola Vihti Kokkola Lohja Kemiönsaari Hanko Äänekoski Hausjärvi Sipoo Masku Suomussalmi Hollola Forssa Paimio Lempäälä Seinäjoki Karkkila Ylivieska Nousiainen Sastamala Janakkala Mynämäki Ilomantsi Salo Hämeenkyrö Suonenjoki Mäntyharju Hamina Kangasniemi Sauvo Aura Loviisa Mäntsälä Orimattila Iitti Kärkölä Puumala Lapua Padasjoki Laitila Jokioinen Ikaalinen Kuhmoinen Hankasalmi Somero Ilmajoki Hirvensalmi Loimaa Juva Punkalaidun Pertunmaa

18

16

Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja (t CO2ekv/asukas)

Kuluttajien sähkönkulutus

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto

14

12

10

8

6

4

2

0

60


Varkaus Tuusula Rusko Hausjärvi Laitila Mäntsälä Aura Lieto Nurmijärvi Pornainen Nokia Hämeenkyrö Hollola Ylöjärvi Äänekoski Nousiainen Janakkala Jokioinen Karkkila Järvenpää Kemi Vihti Kärkölä Pirkkala Masku Lempäälä Hanko Kaarina Joensuu Somero Imatra Salo Suomussalmi Kerava Rauma Sastamala Orimattila Iitti Loviisa Ilmajoki Paimio Lapua Kangasala Kotka Hyvinkää Forssa Oulu Kirkkonummi Lohja Kauniainen Mynämäki Vaasa Raisio Suonenjoki Kajaani Tampere Ylivieska Uusikaupunki Seinäjoki Punkalaidun Riihimäki Jyväskylä Sauvo Turku Kokkola Kuopio Hankasalmi Ilomantsi Loimaa Lahti Lappeenranta Rovaniemi Kangasniemi Kouvola Hämeenlinna Juva Mikkeli Mäntyharju Vantaa Helsinki Espoo Parainen Sipoo Padasjoki Kemiönsaari Ikaalinen Hirvensalmi Pertunmaa Puumala Kuhmoinen Naantali Hamina

2,5

Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas)

2

1,5

1

0,5

0

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

61


Järvenpää Pornainen Paimio Mynämäki Äänekoski Nurmijärvi Sauvo Janakkala Kerava Puumala Hirvensalmi Kemiönsaari Hankasalmi Kirkkonummi Mäntsälä Tampere Imatra Nousiainen Lieto Vihti Mäntyharju Masku Joensuu Punkalaidun Mikkeli Hyvinkää Parainen Rusko Suomussalmi Ylöjärvi Kuopio Tuusula Rauma Aura Lappeenranta Kuhmoinen Uusikaupunki Hämeenlinna Somero Pertunmaa Espoo Laitila Oulu Sipoo Turku Nokia Kangasala Kajaani Lohja Kouvola Pirkkala Vaasa Hausjärvi Naantali Padasjoki Lempäälä Vantaa Hämeenkyrö Kangasniemi Orimattila Kaarina Kärkölä Suonenjoki Riihimäki Loviisa Jyväskylä Kokkola Ikaalinen Loimaa Rovaniemi Sastamala Helsinki Iitti Kauniainen Jokioinen Hollola Raisio Lapua Kotka Ilmajoki Lahti Salo Varkaus Kemi Hamina Seinäjoki Ylivieska Juva Karkkila Hanko Forssa Ilomantsi

4,5

Lämmityksen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas) Kaukolämmitys

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Sähkölämmitys Maalämpö Erillislämmitys

4

3,5

3

2,5

2

1,5

1

0,5

0

62


Helsinki Turku Kauniainen Vaasa Tampere Naantali Järvenpää Espoo Pornainen Imatra Rusko Varkaus Forssa Oulu Rauma Kotka Joensuu Jyväskylä Kerava Kemi Lahti Kuopio Kajaani Seinäjoki Parainen Kokkola Vantaa Uusikaupunki Raisio Nokia Hanko Lappeenranta Ylöjärvi Kemiönsaari Rovaniemi Kirkkonummi Tuusula Kangasala Kouvola Hausjärvi Riihimäki Hyvinkää Ylivieska Hämeenlinna Ilomantsi Lieto Mikkeli Kaarina Pirkkala Nousiainen Sauvo Karkkila Somero Hamina Punkalaidun Hollola Nurmijärvi Lapua Suomussalmi Kärkölä Lohja Vihti Sastamala Ilmajoki Loimaa Sipoo Mynämäki Salo Äänekoski Kangasniemi Jokioinen Iitti Hämeenkyrö Orimattila Masku Laitila Puumala Aura Lempäälä Suonenjoki Paimio Ikaalinen Padasjoki Hankasalmi Loviisa Mäntyharju Janakkala Kuhmoinen Juva Mäntsälä Hirvensalmi Pertunmaa

12

Tieliikenteen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas) Kunnan kadut ja tiet

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Päätiet

10

8

6

4

2

0

63


Kemi Helsinki Espoo Kauniainen Kerava Vantaa Järvenpää Raisio Tampere Turku Pirkkala Hanko Kotka Lahti Imatra Jyväskylä Oulu Varkaus Kaarina Riihimäki Kirkkonummi Vaasa Hyvinkää Tuusula Nokia Kajaani Joensuu Rauma Rovaniemi Nurmijärvi Lempäälä Naantali Äänekoski Karkkila Sipoo Ylöjärvi Lappeenranta Lohja Vihti Hamina Mikkeli Hämeenlinna Masku Kangasala Forssa Kouvola Kuopio Lieto Mäntsälä Parainen Ilomantsi Uusikaupunki Paimio Ylivieska Janakkala Pornainen Hollola Mäntyharju Loviisa Kokkola Seinäjoki Suomussalmi Suonenjoki Salo Kemiönsaari Hausjärvi Hämeenkyrö Sastamala Rusko Hirvensalmi Kuhmoinen Kangasniemi Padasjoki Puumala Iitti Aura Orimattila Ikaalinen Pertunmaa Nousiainen Laitila Mynämäki Kärkölä Jokioinen Hankasalmi Lapua Juva Sauvo Ilmajoki Loimaa Somero Punkalaidun

10

Maatalouden päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (t CO2-ekv/asukas) Eläinten ruuansulatus

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Lannankäsittely Peltoviljely

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

64


Pornainen Nurmijärvi Mynämäki Janakkala Järvenpää Paimio Lieto Mäntsälä Rusko Tuusula Nousiainen Kirkkonummi Masku Sauvo Aura Kerava Vihti Hausjärvi Hankasalmi Imatra Punkalaidun Joensuu Hyvinkää Kemiönsaari Suomussalmi Äänekoski Mäntyharju Tampere Rauma Kuopio Ylöjärvi Espoo Pirkkala Hirvensalmi Parainen Laitila Lempäälä Kangasala Hämeenlinna Nokia Vaasa Hämeenkyrö Turku Sipoo Kaarina Lappeenranta Mikkeli Somero Kangasniemi Hollola Vantaa Orimattila Lohja Padasjoki Iitti Uusikaupunki Oulu Kärkölä Puumala Riihimäki Pertunmaa Loviisa Kajaani Kouvola Kauniainen Suonenjoki Sastamala Jokioinen Helsinki Kokkola Jyväskylä Raisio Lapua Kuhmoinen Loimaa Ilmajoki Rovaniemi Kotka Ikaalinen Lahti Salo Naantali Ylivieska Kemi Varkaus Seinäjoki Karkkila Hanko Juva Forssa Ilomantsi Hamina

7

Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 ilman teollisuutta, maataloutta, läpiajoliikennettä ja muita liikennemuotoja (t CO2-ekv/asukas) Kuluttajien sähkönkulutus

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne kunnan kaduilla ja teillä Jätehuolto

6

5

4

3

2

1

0

65


Liite 3: Kuntien välisiä kokonaispäästöjen vertailuja Tässä liitteessä on vertailtu CO2-raportissa mukana olevien kuntien kokonaispäästöjä eri sektoreilla vuonna 2018. Mukana ovat seuraavat vertailukuvaajat: • päästöt sektoreittain ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja • kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt • rakennusten lämmityksen päästöt • tieliikenteen päästöt (erikseen kunnan kadut ja tiet sekä päätiet, ei sisällä moottoripyöriä ja mopoja) • maatalouden päästöt • päästöt sektoreittain ilman teollisuutta, maataloutta, läpiajoliikennettä ja muita liikennemuotoja

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

66


Puumala Pornainen Kuhmoinen Hirvensalmi Sauvo Pertunmaa Padasjoki Rusko Aura Nousiainen Kauniainen Kärkölä Ilomantsi Punkalaidun Kemiönsaari Kangasniemi Mäntyharju Hankasalmi Jokioinen Hanko Suomussalmi Hausjärvi Suonenjoki Iitti Karkkila Masku Mynämäki Ikaalinen Paimio Parainen Laitila Uusikaupunki Hämeenkyrö Juva Somero Pirkkala Imatra Naantali Lieto Ylivieska Varkaus Raisio Forssa Kemi Äänekoski Loviisa Järvenpää Ilmajoki Janakkala Kerava Lapua Sipoo Orimattila Riihimäki Nokia Hollola Ylöjärvi Lempäälä Rauma Vihti Tuusula Hamina Kaarina Kirkkonummi Kajaani Kangasala Loimaa Mäntsälä Sastamala Nurmijärvi Hyvinkää Vaasa Kotka Kokkola Lohja Mikkeli Joensuu Rovaniemi Lappeenranta Hämeenlinna Salo Seinäjoki Kouvola Kuopio Lahti Jyväskylä --> Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo Helsinki

3000

Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 ilman teollisuutta ja muita liikennemuotoja (kt CO2ekv)

Kuluttajien sähkönkulutus

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto

2500

2000

1500

1000

500

0

67


Aura Rusko Pertunmaa Pornainen Punkalaidun Sauvo Hirvensalmi Kärkölä Nousiainen Jokioinen Padasjoki Hausjärvi Laitila Puumala Kuhmoinen Hankasalmi Ilomantsi Iitti Kangasniemi Karkkila Varkaus Hanko Suomussalmi Mäntyharju Suonenjoki Hämeenkyrö Somero Juva Masku Mynämäki Kauniainen Kemiönsaari Paimio Ikaalinen Ilmajoki Lieto Mäntsälä Janakkala Lapua Äänekoski Loviisa Tuusula Orimattila Pirkkala Kemi Ylivieska Forssa Hollola Uusikaupunki Loimaa Lempäälä Parainen Vihti Sastamala Nokia Ylöjärvi Imatra Raisio Nurmijärvi Sipoo Kaarina Kangasala Riihimäki Kerava Järvenpää Rauma Kirkkonummi Kajaani Hyvinkää Lohja Salo Kotka Kokkola Naantali Joensuu Mikkeli Vaasa Seinäjoki Rovaniemi Hamina Hämeenlinna Lappeenranta Kouvola Kuopio Lahti Jyväskylä Oulu Turku Tampere Vantaa Espoo Helsinki

450

Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (kt CO2-ekv)

400

350

300

250

200

150

100

50

0

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

68


Pertunmaa Hirvensalmi Puumala Kuhmoinen Sauvo Punkalaidun Pornainen Padasjoki Aura Nousiainen Hankasalmi Kärkölä Mynämäki Mäntyharju Kemiönsaari Rusko Kangasniemi Jokioinen Paimio Suomussalmi Suonenjoki Iitti Masku Ikaalinen Somero Laitila Hausjärvi Ilomantsi Juva Hämeenkyrö Kauniainen Janakkala Äänekoski Parainen Uusikaupunki Hanko Ilmajoki Karkkila Lieto Mäntsälä Loviisa Orimattila Lapua Loimaa Pirkkala Naantali Sipoo Järvenpää Imatra Lempäälä Vihti Ylivieska Kerava Nurmijärvi Hollola Sastamala Ylöjärvi Raisio Varkaus Riihimäki Kirkkonummi Kangasala Hamina Kemi Nokia Tuusula Forssa Rauma Kaarina Kajaani Hyvinkää Lohja Mikkeli Kokkola Hämeenlinna Joensuu Kotka Lappeenranta Vaasa Rovaniemi Salo Kouvola Kuopio Seinäjoki Jyväskylä Lahti Tampere Turku Oulu Vantaa Espoo Helsinki

1600

Lämmityksen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (kt CO2-ekv) Sähkölämmitys

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

69


Pornainen Sauvo Punkalaidun Rusko Puumala Kauniainen Nousiainen Kuhmoinen Ilomantsi Padasjoki Kärkölä Hirvensalmi Kemiönsaari Aura Hanko Pertunmaa Hausjärvi Jokioinen Kangasniemi Karkkila Somero Naantali Suomussalmi Hankasalmi Forssa Iitti Parainen Mynämäki Uusikaupunki Mäntyharju Varkaus Suonenjoki Ikaalinen Laitila Kemi Ylivieska Imatra Masku Juva Ilmajoki Hämeenkyrö Lapua Raisio Paimio Pirkkala Lieto Hamina Järvenpää Loimaa Kerava Rauma Kajaani Orimattila Riihimäki Nokia Ylöjärvi Hollola Äänekoski Sipoo Kangasala Vaasa Loviisa Sastamala Kotka Kaarina Kokkola Kirkkonummi Tuusula Janakkala Vihti Lempäälä Hyvinkää Seinäjoki Joensuu Nurmijärvi Mäntsälä Mikkeli Rovaniemi Lohja Lappeenranta Hämeenlinna Turku Salo Kouvola Lahti Kuopio Jyväskylä Tampere Oulu Espoo Vantaa Helsinki

600

Tieliikenteen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (kt CO2-ekv) Kunnan kadut ja tiet

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Päätiet

500

400

300

200

100

0

70


Kemi Kauniainen Hanko Kerava Raisio Järvenpää Pirkkala Imatra Varkaus Espoo Kotka Helsinki Riihimäki Vantaa Karkkila Kaarina Hirvensalmi Kuhmoinen Pertunmaa Ilomantsi Puumala Turku Pornainen Kirkkonummi Naantali Padasjoki Tampere Tuusula Masku Mäntyharju Nokia Hyvinkää Lempäälä Äänekoski Kajaani Lahti Sipoo Aura Rauma Suonenjoki Vaasa Suomussalmi Hamina Kemiönsaari Paimio Kangasniemi Sauvo Rusko Forssa Jyväskylä Nurmijärvi Nousiainen Kärkölä Parainen Vihti Hausjärvi Ylöjärvi Uusikaupunki Ylivieska Hankasalmi Iitti Jokioinen Lieto Janakkala Ikaalinen Loviisa Joensuu Rovaniemi Mäntsälä Hämeenkyrö Oulu Kangasala Lohja Juva Mynämäki Laitila Punkalaidun Hollola Mikkeli Lappeenranta Orimattila Hämeenlinna Somero Lapua Sastamala Ilmajoki Kokkola Kouvola Salo Loimaa Seinäjoki Kuopio

120

Maatalouden päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 (kt CO2-ekv) Eläinten ruuansulatus

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Lannankäsittely Peltoviljely

100

80

60

40

20

0

71


Pertunmaa Hirvensalmi Puumala Sauvo Kuhmoinen Punkalaidun Padasjoki Pornainen Aura Nousiainen Hankasalmi Kärkölä Rusko Mäntyharju Kangasniemi Mynämäki Jokioinen Kemiönsaari Iitti Suomussalmi Hausjärvi Masku Suonenjoki Paimio Ilomantsi Laitila Ikaalinen Somero Juva Kauniainen Hämeenkyrö Janakkala Hanko Karkkila Ilmajoki Parainen Lieto Mäntsälä Loviisa Lapua Uusikaupunki Orimattila Äänekoski Loimaa Pirkkala Sipoo Ylivieska Lempäälä Imatra Hollola Vihti Naantali Raisio Sastamala Forssa Nurmijärvi Kemi Kerava Tuusula Varkaus Riihimäki Kangasala Ylöjärvi Kirkkonummi Järvenpää Nokia Kaarina Rauma Hamina Kajaani Hyvinkää Lohja Kokkola Mikkeli Kotka Hämeenlinna Salo Vaasa Joensuu Lappeenranta Rovaniemi Kouvola Seinäjoki Kuopio Lahti Jyväskylä Turku Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki

2500

Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2018 ilman teollisuutta, maataloutta, läpiajoliikennettä ja muita liikennemuotoja (kt CO2-ekv) Kuluttajien sähkönkulutus

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne kunnan kaduilla ja teillä Jätehuolto

2000

1500

1000

500

0

72


www.co2-raportti.fi

CO2-RAPORTTI | BENVIROC OY 2020

Profile for Turun kaupunki – Åbo stad

Turun ilmastoraportti 2019  

Turku aikoo olla hiilineutraali vuonna 2029 ja siitä eteenpäin ilmastopositiivinen kaupunki. Ilmastoraportti 2019 kertoo hiilineutraaliuteen...

Turun ilmastoraportti 2019  

Turku aikoo olla hiilineutraali vuonna 2029 ja siitä eteenpäin ilmastopositiivinen kaupunki. Ilmastoraportti 2019 kertoo hiilineutraaliuteen...