Ideaverstas - Työkirja työnhakijoiden ja yritysten kohtaamiseen

Ideaverstas – T YÖKIRJA T YÖNHAKIJOIDEN JA YRIT YSTEN KOHTA AMISEEN

IDEAVERSTAS – TYÖKIRJA TYÖNHAKIJOIDEN JA YRITYSTEN KOHTAAMISEEN, 2017 KIRJOITTAJAT: Jenni

Leppänen, Sanna Forslund, Timo Vahtonen

TEKSTIN EDITOINTI: Ilkka TAITTO: Zeeland VALOKUVAT:

Numminen

Family Oyj

TUTTU-6Aika-hanke, Shutterstock

JULKAISIJA: Turun

kaupunki

ISBN: 978-952-5991-54-3 (VERKKOJULKAISU)

Julkaisu on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston tuella.

2

Sisältö 1. JOHDANTO

Mikä ideaverstas on?.............................................................................. 5 Työkirjan käyttö omassa organisaatiossa........................................... 6 Ideaverstas piilotyönhaun tukena........................................................ 7

Vaihe 1: Ongelmavaihe......................................................................... 17

Ongelmien kirjaaminen................................................................. 18

Ongelmista keskusteleminen....................................................... 18

Ongelmista äänestäminen........................................................... 19

Vaihe 2: Ideointivaihe........................................................................... 20

Luovien ja villien ideoiden esittäminen...................................... 21

Ideoinnissa kannattaa jakautua ryhmiin....................................22

Yritykset mukaan – yhteistyö ja kehittämishaaste............................. 9

Ratkaisuehdotuksista äänestäminen..........................................23

Korosta mahdollisuuksia – ideaverstaan

Vaihe 3: Konkretisointivaihe................................................................ 24

2. IDEAVERSTAAN SUUNNITTELU

markkinointi työnhakijoille.................................................................. 10 Helposti alkuun – tilat ja materiaalit................................................... 11 Ideaverstaan vetäjän rooli................................................................... 12 3. IDEAVERSTAAN TOTEUTUS

Tutustuminen ja johdanto verstastyöskentelyyn............................. 14 Harjoituksia luovuuden herättelyyn.................................................. 15 Yrityksen ja kehittämishaasteen esittely........................................... 16

Yrityksen välipalaute..................................................................... 25

Ideoista konkreettisiin suunnitelmiin.......................................... 25

Esityksen valmistelu yritykselle................................................... 26

Ideoiden esittely yritykselle................................................................ 27 Työnhakijoiden osaaminen ja taidot esille........................................ 28 4. ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA IDEAVERSTAISTA

Facebook-markkinoinnin kehittäminen............................................. 31 Laadun kehittäminen........................................................................... 33 Taide-esiintymispalvelujen kehittäminen..........................................34 Mini-ideaverstas................................................................................... 35

3

Johdanto

4

JOHDANTO

Mikä ideaverstas on? uudenlaisen tavan tuoda yhteen työttömät työnhakijat ja potentiaaliset työnantajayritykset. Ideaverstaassa osallistujat pääsevät ideoimaan ratkaisuja yrityksen antamaan kehittämishaasteeseen ja samalla markkinoimaan omaa osaamistaan verstaaseen osallistuvalle yritykselle. Yritys saa puolestaan käyttöönsä työnhakijoiden tuottamat innovatiiviset ideat ja kehittämisehdotukset. Perimmäinen tarkoitus on luoda sekä työnhakijoita että yritystä hyödyttävä yhteistyö, joka voi johtaa uusien työtilaisuuksien syntymiseen.

IDEAVERSTAS TARJOAA

Turun kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa TUTTU-6Aika-hankkeessa (2015-17) pilotoitiin ideaverstasmallia järjestämällä kaksipäiväisiä ideaverstaita työttömille työnhakijoille. Ideaverstastyöskentely pohjautuu 1950-luvulla kehitettyyn tulevaisuusverstas-malliin1. Mallissa keskeisenä toiminta-ajatuksena on kansalaisten aktivoiminen osallistumaan ja vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin.

1

Jungk, Robert & Müllert, Norbert R. (1987). Tulevaisuusverstaat: käsikirja kansanvallan elvyttämisen mahdollisuuksista. Suom. Kai Vaara.

Suomen Lataamo, Helsinki.

5

JOHDANTO

Työkirjan käyttö omassa organisaatiossa IDEAVERSTASTA ON MAHDOLLISTA HYÖDYNTÄÄ esimerkiksi yhdistyk-

sissä, hankkeissa ja julkisissa organisaatioissa, joiden toimintaan kuuluu työttömien työnhakijoiden tilanteen edistäminen. Työllisyyshankkeissa voidaan verstaan avulla aktivoida työnhakijoita työnhakuun ja ottamaan vastuuta omasta työllistymisestään.

Yritysten aitojen kehittämistarpeiden ja tilanteiden tarkastelu auttaa työnhakijoita hahmottamaan, millaisessa yrityksessä ja minkälaisten tehtävien parissa he haluavat tulevaisuudessa työskennellä. Omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen madaltaa kynnystä olla oma-aloitteisesti yhteydessä työnantajayrityksiin.

Ideaverstas toimii uudenlaisena yritysyhteistyön välineenä, ja se voidaan toteuttaa yksinkertaisesti ja ilman suuria kuluja. Yrityksille yhteistyö tarjoaa hyvän keinon saada nopeasti tuoreita ja innovatiivisia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Yrityksen kehittämistarpeet voivat liittyä esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin parantamiseen, tuotannon tehostamiseen, laadun kehittämiseen tai uuden tuotteen lanseeraukseen.

Ideaverstasmalli on joustava, ja sitä voidaan soveltaa myös oman organisaation tai hankkeen sisäiseen kehittämiseen. Työllisyyshankkeissa voidaan mallin avulla osallistaa työnhakija-asiakkaat palvelujen suunnitteluun. Vaihtoehtoisesti työnhakijat voivat verstastyöskentelyn kautta pohtia työnhakuun liittyviä ongelmia ja keksiä ratkaisuja niihin. Työnhakijat kokevat tulevansa kuulluksi, kun heidän mielipiteensä ja ideansa otetaan huomioon.

Ideaverstasmalli jakautuu ongelma-, ideointi- ja konkretisointivaiheeseen. Työskentelymalli on helposti ymmärrettävä, ja sen avulla tuotetaan nopeassa ajassa paljon ideoita. Ideaverstas voidaan toteuttaa eripituisena. Kahden päivän aikana ehditään hyvin käydä läpi kaikki eri vaiheet. Useamman päivän kestävä verstas antaa myös yritykselle mahdollisuuden olla tiiviimmässä vuoropuhelussa työnhakijoiden kanssa. Tässä työkirjassa on selitetty ideaverstastyöskentely aina verstaan suunnitteluvaiheesta itse toteutukseen ja ideoiden esittelyyn yritykselle. Mukana on havainnollistavia esimerkkejä, vinkkejä ja työkaluja, jotka auttavat ideaverstaan järjestämisessä.

6

JOHDANTO

Ideaverstas piilotyönhaun tukena rohkea loikka uudenlaisen työnhaun suuntaan, jossa työnantaja ei välttämättä enää julkaise työpaikkailmoitusta, johon työnhakija vastaa työhakemuksella. Jo nyt valtaosa työpaikoista täyttyy ilman minkäänlaista työpaikkailmoittelua.

Työnhakijat löytävät työpaikat esimerkiksi jonkun tuttunsa tai toisten yritysten suosittelun välityksellä.

IDEAVERSTAS ON

Ideaverstas on yksi uusi tapa lähestyä tällaisia piilotyöpaikkoja, koska siinä luodaan avoin mahdollisuus työnhakijoiden ja kehittämisestä kiinnostuneen yrityksen kohtaamiselle. Ideaverstaaseen osallistuvat yritykset ovat kehityshakuisia, minkä vuoksi niiden henkilöstömääräkin on yleensä ainakin hitaassa kasvussa.

7

Ideaverstaan suunnittelu

8

IDEAVERSTAAN SUUNNITTELU

Yritykset mukaan – yhteistyö ja kehittämishaaste IDEAVERSTAASEEN OSALLISTUVAN YRITYKSEN on uskottava, että se saa

Yhteistyöyritykselle annetaan tarpeelliset tiedot ideaverstaan ajasta

yhteistyöstä jotain lisäarvoa toimintaansa. Tällöin verstaaseen osallis-

sekä paikasta ja selvennetään verstaan kulkua. Lisäksi sovitaan yrit-

tuminen koetaan mielekkääksi. Erityistä lisäarvoa voi nähdä ideavers-

täjän tai yrityksen edustajan vierailusta verstaalla. Mikäli kyseessä on

taiden tuottamassa innovatiivisessa ajattelussa, joka voi tuoda aivan

kahden päivän ideaverstas, on toivottavaa, että yrityksen edustaja vie-

uusia avauksia ja näkökulmia yrityksen kehittämistarpeisiin.

railee verstaalla 2-3 kertaa.

Potentiaalisia yhteistyöyrityksiä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret

Ensimmäisellä kerralla hän esittelee osallistujille yrityksen ja kehittä-

yritykset, joissa haetaan uusia liiketoiminnan kasvattamisen malleja.

mistarpeet. Toisella kerralla hän saapuu kuuntelemaan siihen men-

Myös vastaperustettu yritys voi saada tukea ideaverstaalta yritystoi-

nessä ryhmän ideoimat ratkaisut. Viimeisellä kerralla ryhmä esittelee

minnan aloitusvaiheessa. Yrityksiä voi löytää esimerkiksi paikallisten

ideaverstaan tuotokset, jolloin voidaan myös keskustella yrityksen

yrittäjäjärjestöjen ja -verkostojen kautta. Yrityksiä voi lähestyä kerto-

rekrytointitarpeista. Yrityksen edustajan ei ole välttämätöntä ja suo-

malla mahdollisuudesta saada maksutta innovatiivisia ja tuoreita ide-

tavaakaan olla koko ajan läsnä ideaverstaassa, sillä hänen läsnäolonsa

oita liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus

saattaisi haitata uusien ja lennokkaiden ideoiden syntymistä.

tavata potentiaalisia työnhakijoita ilman työläitä rekrytointiprosesseja.

Ideaverstaasta kiinnostuneen yrityksen kanssa sovitaan palaveri, jossa keskustellaan tarkemmin yrityksen kehittämistarpeista ja siitä, minkälaisia työnhakijoita verstaalle toivotaan osallistuvan. Tärkeää on saada kiteytettyä yrityksen kehittämishaaste jo ennen verstasta sel-

ESIMERKKEJÄ YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEISTA:

Yrityksen some-markkinoinnin ja verkkosivujen kehittäminen Uusien asiakkaiden tavoittaminen

keään muotoon, jotta ideoinnissa päästään nopeasti alkuun. Ideavers-

Uuden tuotteen tai palvelun keksiminen

tas on hyvä toteuttaa melko pian yhteistyöstä sopimisen jälkeen, jotta

Varastointijärjestelmän kehittäminen nykyaikaiseksi

yrityksen kehittämistarve ei ehdi ajan kuluessa poistua.

Verkkokaupan ja sähköisten uutiskirjeiden kehittäminen Laatujärjestelmän tuottaminen yritykselle

9

IDEAVERSTAAN SUUNNITTELU

Korosta mahdollisuuksia – ideaverstaan markkinointi työnhakijoille MARKKINOITAESSA IDEAVERSTASTA työttömille työnhakijoille voidaan

hyödyntää useita eri kanavia. Tehokkain tapa markkinoida verstaita

IDEAVERSTAAN MARKKINOINNIN KANAVIA:

on keskustella niistä kasvotusten työnhakijoiden kanssa esimerkiksi

Työnhakijoiden rekrytointimessut

Kauppojen ilmoitustaulut

Työnhakijoille järjestettävät infotilaisuudet ja pop up -tapahtumat

Kirjastot ja ostoskeskukset

rekrytointimessuilla tai työnhakijoille suunnatuissa infotilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Markkinoinnissa ydinviesti voi olla työnhakijan mahdollisuudessa tutustua uuteen yritykseen, löytää uudenlaista näkökulmaa työnhakuun ja saada tietoa yrityksen piilotyöpaikoista. Työnhakija saa ideaverstaalta apua oman osaamisensa tunnistamiseen ja markkinointiin sekä

Esitteet ja flyerit Lehtimainokset ja -artikkelit Netin tapahtumasivut

Mediatiedotteet Yhteistyökumppanien uutiskirjeet Facebook-mainokset ja -tapahtumat

mahdollisuuden luoda uusia verkostoja. Ideaverstas on myös loistava paikka kehittää omia ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaitojaan.

ILMOITA IDEAVERSTAAN MAINOKSESSA:

Ideaverstaisiin ilmoittautuu yleensä osallistujia sen mukaan, miten

Ideaverstaan aika ja paikka

kiinnostava aihe verstaalla on ja miten paljon alalla on työnhakijoita.

Korkeasti koulutetuille ja työelämässä pidempään toimineille ideaverstaan kaltainen työskentelymuoto on yleensä tutumpi, ja kynnys osallistua on siksi matalampi. Ideaverstaan markkinoinnissa kannattaa mainita, että osallistua voi, vaikka ei olisikaan verstaalla käsiteltävän aiheen tai yrityksen toimialan asiantuntija. Kiinnostus aiheeseen ja halu ideoida riittävät.

Yrityksen toimiala ja kehittämishaaste Halutessa yrityksen nimi Minkälaisia työnhakijoita etsitään mukaan, esim. koulutus- tai työkokemustausta Mitä työnhakija saa osallistuessaan ideaverstaalle

10

IDEAVERSTAAN SUUNNITTELU

Helposti alkuun – tilat ja materiaalit kehittämishaasteen antaneen yrityksen tiloissa on yleensä hyvä vaihtoehto. Osallistujat pääsevät tutustumaan yritykseen lähemmin ja saavat tarvittaessa nopeasti lisätietoa, jos kehittämishaasteessa sitä tarvitaan. Ideaverstas voidaan toteuttaa pienessäkin tilassa, esimerkiksi neuvottelupöydän ympärillä.

IDEAVERSTAAN PITÄMINEN

Ideaverstaan toteuttaminen ei vaadi suuria materiaalihankintoja.

Verstaan järjestämiseksi tarvitaan (fläppi)paperia, erivärisiä tusseja ja kyniä sekä teippiä tai sinitarraa paperien kiinnittämiseksi seinälle. Ideaverstaan tuotokset voi kirjata jo verstaan aikana tietokoneelle. Tällöin myöhemmin tehtävä raportointi verstaan tuloksista helpottuu, kun muistiinpanot ovat tallessa.

Ideaverstastyyppiseen toimintaan soveltuu parhaiten tila, joka ruokkii osallistujien luovuutta. Työskentelyyn sopivassa tilassa on tarpeeksi tilaa liikkua ja tehdä ryhmätöitä sekä hyvä ilmanvaihto. Perinteinen luokkamainen tila voidaan järjestää uudelleen esimerkiksi siten, että osallistujat istuvat puoliympyrässä.

Vetäjän on varmistettava, että jokainen näkee seinille kiinnitettävät paperit ja pystyy helposti liikkumaan omalta paikaltaan niiden luo. Ideaverstaan tai osan siitä voi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa myös ulkona luonnossa, jolloin ympäristön vaihto voi itsessään synnyttää osallistujissa uusia, luovia ideoita.

11

IDEAVERSTAAN SUUNNITTELU

Ideaverstaan vetäjän rooli osallistaa työnhakijat aktiivisiksi toimijoiksi ja antaa heille päärooli ideoinnissa. Verstas ei kuitenkaan toimi ilman ohjausta. Ideaverstaan vetäjä takaa osallistujien sujuvan yhteistyön ja työskentelyn etenemisen. Hän johdattaa osallistujat askel askeleelta verstaan vaiheesta toiseen, joten hänen on tunnettava yksittäiset vaiheet hyvin. Ideaverstaan vetämistä on hyvä harjoitella etukäteen.

IDEAVERSTAASSA ON TARKOITUS

Vetäjä suunnittelee etukäteen aikataulun ideaverstaan eri vaiheille. Vaihtoehtoisesti aikataulu voidaan laatia yhdessä osallistujien kanssa. Aikataulu on suuntaa antava luonnos, jota voi tarpeen tullen muuttaa sen mukaan, miten ryhmän työskentely sujuu. Yrityksen antaman kehittämishaasteen luonne voi edellyttää muutoksia joihinkin vaiheisiin tai jopa tiettyjen vaiheiden ohittamisen ideaverstasmallista. Vetäjä huolehtii aikataulussa pysymisestä, mutta tekee sen ryhmän ehdoilla. Hän katkaisee tarvittaessa keskustelun ja perustelee siirtymisen seuraavaan vaiheeseen muistuttamalla yksittäisten vaiheiden tavoitteista.

Vetäjällä on keskeinen rooli yksittäisten osallistujien kannustamisessa ideointiin ja omien näkemysten esille tuomiseen. Hänen tehtävänään on luoda ideaverstaalle rento ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa olla äänessä ja jokainen tulee kuulluksi.

KYSYMYKSIÄ IDEAVERSTAAN VETÄJÄLLE:

• Kannustanko ja innostanko kaikkia osallistujia ideointiin?

• Tunnenko tarpeeksi hyvin verstaan työskentelymenetelmät?

• Annanko osallistujien vaikuttaa tarpeeksi verstaan etenemiseen?

12

Ideaverstaan toteutus

13

IDEAVERSTAAN TOTEUTUS

Tutustuminen ja johdanto ideaverstastyöskentelyyn työnhakijoille suunnatussa ideaverstaassa on 5-10 henkilöä. Tämän kokoisessa ryhmässä yksittäisten henkilöiden on helpompi ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. On tärkeää, että heti ideaverstaan alkuhetkistä alkaen ilmapiiri on mahdollisimman rento. Hyvää ilmapiiriä edistää se, että tila järjestään yhdessä, paperit ripustetaan seinille ja tuolit järjestetään puoliympyrään. Yhteiset järjestelyt pitävät osallistujat toimeliaina ja aikaansaavat keskustelua.

HYVÄKSI TODETTU OSALLISTUJAMÄÄRÄ

Tutustumiseen on hyvä varata aikaa heti ideaverstaan alkuun.

Myös jo toisilleen tutut osallistujat hyötyvät tutustumisharjoituksista, jotka edistävät ryhmähengen syntymistä. Tutustuminen voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä siten, että jokaista pyydetään kertomaan esimerkiksi osaamisestaan ja harrastuksistaan sekä siitä, mitä odotuksia hänellä on ideaverstaasta. Tutustumistehtävän voi suorittaa parihaastatteluna, jossa osallistuja kyselee pariltaan tehtävänannon mukaisia kysymyksiä, minkä jälkeen vuorot vaihtuvat. Haastattelujen jälkeen parit esittelevät toisensa koko ryhmälle. Pareittain tehtävä esittely voi olla helpompaa ujoimmille osallistujille.

Tutustumista ja ryhmäytymistä voidaan jatkaa yhteisen tekemisen merkeissä. Ryhmä voi esimerkiksi verstaan alussa tehdä yhdessä aamupalaa, pelata jotain peliä tai lähteä retkelle luontoon. Tutustumisen jälkeen selvennetään ideaverstaan etenemistapaa. Verstaan vaiheet esitellään, ja ne asetetaan seinälle kaikkien nähtäväksi, jotta osallistujilla on koko ajan mahdollisuus hahmottaa verstaan etenemisvaiheet. Vetäjä kertoo ideaverstaan tavoitteista ja siitä, miten verstaalla toimitaan. Tavoitteena on ideoida luovia ratkaisuja yrityksen antamaan kehittämishaasteeseen. Tämä vaatii osallistujilta avointa mieltä ja ennakkoluulottomuutta. Muiden ideoita ei saa vähätellä, vaan tarkoitus on rakentaa niiden päälle. Kukin huolehtii osaltaan, että jokainen pääsee ääneen. Ratkaisuideoiden tuottamisen lisäksi yhtenä tavoitteena on tuoda esiin omaa osaamista ja miettiä, mitä omia taitojaan voisi tarjota yhteistyöyritykselle.

14

HARJOITUKSIA LUOVUUDEN HERÄTTELYYN

Ideaverstaassa etsitään luovia ja totutusta poikkeavia ratkaisuehdotuksia käsiteltävään aiheeseen.

Osallistujien luovuutta voi herätellä erilaisilla harjoituksilla, joissa luovutaan perinteisten ajatusmallien soveltamisesta. Luovuuden herättelytehtävät sopivat toteutettavaksi heti ideaverstaan alkuvaiheessa, mutta myös myöhemmin eri vaiheiden välissä. Luovat ongelmanratkaisuharjoitukset tukevat osaltaan ryhmäytymistä ja rennon tunnelman syntymistä.

Esineen käyttötarkoitus Jokainen osallistuja, pari tai pienryhmä saa yhden esineen (esim. kynä, viivoitin, kaukosäädin, pelikortti). Osallistujien tehtävänä on keksiä esineille mahdollisimman monta uutta erilaista käyttötarkoitusta annetun ajan sisällä. Tehtävän ohjeistuksessa mainitaan, että käyttötarkoitukset voivat olla hyvinkin erikoisia ja hauskoja. Mitä enemmän uusia käyttötarkoituksia keksitään, sitä luovimpia ratkaisuja osallistujissa herää. Lopuksi esineiden käyttötarkoitukset esitellään muulle ryhmälle.

Avaimet vuoren huipulta Ryhmä tai pari saa paperilla seuraavan kuvitteellisen tehtävän, johon he keksivät vähintään yhden ratkaisun annetussa ajassa. Osallistujia kehotetaan käyttämään mielikuvitustaan ongelman ratkaisussa. Tehtävän opetuksena on, että yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa.

Olette ryhmänä joutuneet aavikolle, jossa kuumuus on polttava. Teillä on kuitenkin mukananne 5 litraa vettä ja 3 energiapatukkaa, 5-metrinen köysi ja sytkäri sekä kauraryynipaketti. Edessänne on keskisuuri, noin 30 metriä korkea kalliovuori, jota pitkin ei pääse kiipeämään ilman varusteita kuin ehkä todella kokenut ammattilaiskiipeilijä. Teillä olisi mahdollisuus päästä majataloon turvaan, jos saisitte vuoren päälle joutuneen avainnipun haltuunne. Avainnipussa on avaimet maastoautoon, joka on 15 kilometrin päässä ja jolla voisi ajaa kaupunkiin majataloon, joka on 300 kilometrin päässä. Yksi ryhmänne jäsenistä on loukkaantunut ja hänellä on jalassaan hieman verta vuotava haava. Näette kauempana yhden pensaan, jossa kasvaa muutamia lehtiä ja vuoren ympärillä parveilevan lintulauman.

Miten ratkaisette tilanteen?

15

IDEAVERSTAAN TOTEUTUS

Yrityksen ja kehittämishaasteen esittely yrittäjä tai yrityksen edustaja esittelee yrityksen ja kehittämishaasteen. Samalla työnhakijat voivat esitellä itsensä ja osaamistaustansa lyhyesti. Yrityksen esittelyyn kannattaa varata aikaa vähintään tunti. Yrityksen edustaja kertoo vapaamuotoisesti yrityksen toiminnasta ja halutessaan samalla yrityksen rekrytointitarpeista.

IDEAVERSTAAN ALUSSA

Osallistujille on voitu ilmoittautumisen yhteydessä paljastaa yrityksen nimi, jolloin he ovat voineet käydä etukäteen tutustumassa yrityksen nettisivuihin. Esittelyn aikana he voivat esittää tarkentavia kysymyksiä yrityksestä ja yrityksen kehittämistarpeista, jotta kehittämishaasteen hahmottaminen helpottuu. Vetäjä kirjoittaa kehittämishaasteen taululle (esimerkiksi puutarha-alan yrityksen markkinoinnin kehittäminen) ja varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet, mihin yrityksen tarpeeseen verstaalla haetaan vastauksia. Yrityksen edustajan kanssa voidaan sopia, että ideaverstaan aikana tulleet lisäkysymykset toimitetaan hänelle vastattavaksi esimerkiksi sähköpostilla tai puhelimitse.

ESIMERKKEJÄ YRITYKSELLE ESITETTÄVISTÄ KYSYMYKSISTÄ:

• Mitä tulosta toivotte ideaverstaalta?

• Mitä olette kokeilleet yrityksessä jo aikaisemmin ratkoaksenne tämän haasteen?

• Minkälaisia kilpailijanne ovat?

16

VAIHE 1

Ongelmavaihe Ongelmavaiheesta alkaa varsinainen verstastyöskentely. Tavoitteena ongelmavaiheessa on löytää ja tuoda esiin yrityksen antamaan kehittämishaasteeseen liittyviä ongelmia ja epäkohtia.

Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi siihen, mikä yrityksen liiketoiminnassa ei ole kannattavaa ja toimivaa tai mitä riskejä tai heikkouksia toiminnassa on.

17

ONGELMAVAIHE

Ongelmien kirjaaminen

Ongelmista keskusteleminen

ONGELMAVAIHEESSA ideaverstaan

ETUKÄTEEN KANNATTAA

Etukäteen on hyvä sopia työskentelymenetelmä ongelmien tuottamiseksi. Osallistujat voivat esimerkiksi itse käydä omaan tahtiin kirjoittamassa taululle mieleen tulevia ongelmia. Vaihtoehtoisesti osallistujat voivat kertoa ääneen aiheeseen liittyviä ongelmia, jolloin vetäjä voi kirjoittaa niitä taululle. Vetäjä huolehtii, että kaikkien sanomat ajatukset ja ideat kirjataan näkyville. Näin osallistujilla on näkyvissään koko ajan työstettävän asian kokonaiskuva.

Ongelmien koonti kestää yleensä noin puolisen tuntia. Kun ongelmia on kertynyt tarpeeksi, vetäjä keskeyttää ongelmien keruun.

Vetäjä lukee ääneen jokaisen kohdan ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä avainkäsitteisiin. Ongelmat voidaan ennen äänestysvaihetta järjestää ja yhdistellä laajemmiksi ongelma-aihepiireiksi.

Kukin aihepiiri kattaa sen alle sopivat yksittäiset ongelmat. Kun ongelmien avainkäsitteet ja aihepiirit ovat kaikille selvät, siirrytään äänestysvaiheeseen.

vetäjä kehottaa osallistujia esittämään kaikenlaisia mieleen tulevia kriittisiä näkökohtia, jotka liittyvät aiheeseen. Ongelmat kirjataan ylös tiivistetysti avainsanojen tai -käsitteiden muodossa. Avainsanojen käyttö helpottaa sanotun hahmottamista ja muistamista. Alussa ongelmia voi syntyä hitaammin, mutta näkyville kirjattavat ongelmakohdat virittävät lopulta helposti uusia ajatuksia ja ongelmia.

päättää, onko kirjaamisvaiheessa yleinen keskustelu ongelmista sallittua. Mikäli yleinen keskustelu ongelmavaiheen aikana on sallittua, voi helposti käydä niin, että osa osallistujista alkaa ideoida ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Tällöin vetäjän on hyvä muistuttaa siitä, että tässä vaiheessa keskitytään pelkästään aiheeseen liittyviin ongelmiin.

Esimerkiksi puutarha-alan yrityksen markkinointiin liittyvät ongelmat saattavat olla seuraavanlaisia: markkinointiin ei ole aikaa ja resursseja, palveluja ei ole tuotteistettu, nettisivut ovat sekavat, yritys ei erotu kilpailijoista.

18

ONGELMAVAIHE

Ongelmista äänestäminen ÄÄNESTYSVAIHEESSA VALITAAN olennaisimmat ja vakavimmat ongel-

makohdat, jotka osallistujien mielestä eivät saisi jäädä myöhemmän käsittelyn ulkopuolelle. Pisteäänestyksessä kullekin osallistujalle annetaan tietty määrä ääniä (kolmen ja seitsemän välillä), jotka hän saa jakaa haluamallaan tavalla yhdelle tai useammalle ongelmakohdalle. Äänestäminen voi tapahtua joko avoimesti tai salaisesti. Osallistujat voivat antaa äänensä vetämällä taululle viivan valitun ongelman tai ongelma-aihepiirin kohdalle tai kirjoittamalla valintansa paperille. Vetäjä laskee lopuksi yhteen annetut äänet ja merkitsee eniten ääniä saaneet ongelmakohdat. Jatkotyöskentelyyn valitaan joko yksi tai useampi eniten ääniä saanut aihe.

KYSYMYKSIÄ IDEAVERSTAAN VETÄJÄLLE:

• Ovatko kaikki osallistujat keksineet ainakin yhden ongelman?

• Viekö joku osallistuja liikaa aikaa muilta osallistujilta?

• Onko ideaverstaalla avoin ja ystävällinen ilmapiiri?

• Pysyykö keskustelu asiassa?

Ongelmavaiheen eteneminen KEHITTÄMISHAASTEESEEN LIITTYVIEN ONGELMIEN JA EPÄKOHTIEN KERUU

ONGELMAT KIRJATAAN AVAINSANOINA JA -KÄSITTEINÄ (FLÄPPI)PAPERILLE

ONGELMIEN TÄSMENTÄMINEN ONGELMA-AIHEPIIREIKSI

ÄÄNESTÄMINEN TÄRKEIMMISTÄ ONGELMISTA 19

VAIHE 2

Ideointivaihe Ongelmien selvittelyn jälkeen siirrytään ideointivaiheeseen, jossa tuotetaan ratkaisuja ongelmavaiheen lopulla tärkeimmiksi äänestettyihin ongelmiin. Tavoitteena ideointivaiheessa on kehitellä luovia ja lennokkaita ratkaisuja yrityksen kehittämishaasteisiin aivoriihityöskentelyn avulla.

20

IDEOINTIVAIHE

Luovien ja villien ideoiden esittäminen ONGELMAVAIHEESSA ÄÄNESTETYT keskeiset

ongelmat ovat näkyvillä taululla, johon ideointivaiheessa kerätään myönteisiä ratkaisuehdotuksia. Tässä vaiheessa huomioidaan niin todenmukaiset kuin epärealistisetkin ehdotukset. Ideaverstaan vetäjän tulee rohkaista osallistujia kertomaan kaikki päähän pälkähtävät ideat, vaikka ne ensi silmäyksellä näyttäisivät hölmöiltä tai mahdottomilta. Toisten tuottamien ratkaisujen ja ideoiden kritisoiminen on kiellettyä.

Puutarha-alan yrityksen markkinointiin liittyviin ongelmiin voi tulla esimerkiksi seuraavia ratkaisuideoita: kerrotaan yrityksen tai yrittäjän tarina nettisivuilla, korostetaan yrityksen arvoja markkinoinnissa, keksitään yritykselle oma slogan, järjestetään tapahtuma pihablogien pitäjille, tuotteistetaan erilaisia palvelupaketteja. Vetäjä voi tehdä osallistujille esimerkiksi seuraavia lisäkysymyksiä: Millä eri tavoilla yrityksen tarina tulisi esille nettisivuilla, mikä houkuttelisi pihablogien pitäjiä tulemaan paikalle.

Erityisesti tämän vaiheen alussa ryhmältä nousee ensin perinteisiä ratkaisuehdotuksia. Luovimmat ja omaperäisimmät ideat kehkeytyvät vasta ajan myötä. Näkyvillä olevat ehdotukset johtavat lopulta uusien ideoiden ja mielleyhtymien esille tulemiseen.

Vetäjän tehtävänä on koko ajan innostaa ryhmää keksimään uusia ideoita asettamalla kysymyksiä ja tekemällä uusia aloitteita.

Osallistujien luovuuden herättämiseksi voidaan tämän vaiheen alkuun ottaa myös jokin luovaa ajattelua vaativa harjoitus.

21

IDEOINTIVAIHE

Ideoinnissa kannattaa jakautua ryhmiin samoja sääntöjä kuin ongelmavaiheessa. Ratkaisuehdotukset kirjataan ylös avainsanoin tai -käsittein. Puheenvuorojen pituutta rajoitetaan tarvittaessa, jotta kaikki pääsevät ääneen. Yhteisen ideoinnin jälkeen osallistujat voi jakaa pienryhmiin, jotka työstävät eri aihepiirejä.

IDEOINTIVAIHEESSA SOVELLETAAN

Ryhmätöissä vetäjä varmistaa, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät kertomaan ideansa ja jokaisen ajatukset kirjataan ylös.

Hän huolehtii myös siitä, että kehittämishaasteen antaneen yrityksen toiveet ja tavoitteet otetaan huomioon ideointiprosessissa. Ryhmät kokoavat ideansa paperille ja esittelevät ne koko ryhmälle. Muilla osallistujilla on mahdollisuus esittää uusia ideoita tai rakentaa esillä olevien ratkaisujen päälle.

Kun erilaisia ratkaisuehdotuksia on tullut tarpeeksi, siirrytään äänestämään.

22

IDEOINTIVAIHE

Ratkaisuehdotuksista äänestäminen ryhmän mielestä parhaimmat ratkaisuehdotukset, joita halutaan lähteä jatkotyöstämään ja konkretisoimaan. Äänestys voidaan toteuttaa samalla kaavalla kuin ongelmavaiheessa. Ideointivaiheen pisteäänestyksestä valikoituu yleensä kaksi tai kolme ratkaisuideaa, joita lähdetään syventämään konkretisointivaiheessa. ÄÄNESTYSVAIHEESSA VALIKOIDAAN

KYSYMYKSIÄ IDEAVERSTAAN VETÄJÄLLE:

• Onko kaikki ideat kirjattu ylös?

• Voisiko jossain hullulta kuulostavassa ideassa olla kuitenkin potentiaalia?

• Kulkeeko ideaverstas ja ideointi sujuvasti eteenpäin?

Ideointivaiheen eteneminen LUOVUUDEN HERÄTTELY LUOVUUSHARJOITUKSELLA

AIVORIIHI, JOSSA TUOTETAAN LUOVIA RATKAISUEHDOTUKSIA ONGELMAVAIHEEN AIHEISIIN

EHDOTUKSET JA IDEAT KIRJATAAN (FLÄPPI)PAPERILLE

IDEOINTIA PIENRYHMISSÄ JA RATKAISUEHDOTUSTEN ESITTELY KOKO RYHMÄLLE

ÄÄNESTÄMINEN PARHAISTA RATKAISUEHDOTUKSISTA

23

VAIHE 3

Konkretisointivaihe Konkretisointivaiheessa tarkastellaan kriittisesti ideointivaiheesta jatkoon valikoituneita ratkaisuehdotuksia. Tavoitteena on etsiä ehdotusten joukosta toteutuskelpoiset ideat ja syventää niitä edelleen. Konkretisointivaiheen alussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan tapaaminen yrityksen edustajan kanssa, joka kommentoi ryhmän siihen mennessä tuottamia ideoita.

24

KONKRETISOINTIVAIHE

Yrityksen välipalaute OSALLISTUJILLA EI OLE ensikäden tietoa yrityksen todellisista mah-

dollisuuksista toteuttaa ideaverstaassa syntyneitä kehittämisideoita. Jotta yksittäisten ratkaisuehdotusten kannattavuutta pystytään arvioimaan, täytyy osallistujien saada lisätietoa yrityksestä.

Ideointivaiheen lopussa tai heti konkretisointivaiheen alussa on hyödyllistä pitää yhteistyöyrityksen kanssa palaveri, jossa ryhmä esittelee tähän mennessä ideoidut ja äänestetyt ratkaisuehdotukset. Yrityksen edustaja voi kertoa oman mielipiteensä ehdotuksista sekä esittää toiveita ideoinnin jatkosta. Tämä voidaan hoitaa myös sähköpostin tai videoneuvottelun välityksellä.

RYHMÄT VOIVAT TARKASTELLA IDEOITA ESIMERKIKSI SEURAAVIEN KYSYMYSTEN KAUTTA:

• Miten ideat toteutettaisiin käytännössä?

• Mistä lähdetään konkreettisesti liikkeelle?

• Mitä resursseja ideoiden toteutus vaatii?

• Millaista osaamista ideoiden toteuttajilta vaaditaan?

• Miten yritys hyötyisi ideoiden toteutuksesta?

Ideoista konkreettisiin suunnitelmiin käymällä läpi ideointivaiheen äänestyksessä ja yrityksen välipalautteessa jatkoon valikoituneet ratkaisuehdotukset. Näitä ehdotuksia lähdetään syventämään pienryhmissä. Osallistujat voivat itse päättää ryhmistä sen mukaan, mikä aihe kutakin kiinnostaa. Ryhmät kirjaavat ylös yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja ideoita.

KONKRETISOINTIVAIHE ALOITETAAN

Ryhmät kokoavat suunnitelmansa ja ideansa paperille ja valmistautuvat esittelemään ne koko ryhmälle. Jos aika sallii, muut

osallistujat voivat vielä ehdottaa parannusehdotuksia esitettyihin ideoihin. Konkretisointivaiheessa on yleensä vaarana ajan loppuminen, mikä johtaa helposti siihen, että kehittämissuunnitelmat jäävät pinnallisiksi. Mahdollisuuksien mukaan konkretisointivaihetta voi pidentää niin, että ryhmän jäsenet tapaavat toisiaan ideaverstaan ulkopuolella ja työstävät edelleen verstaalla tuotettuja ideoita.

25

KONKRETISOINTIVAIHE

Esityksen valmistelu yritykselle

KYSYMYKSIÄ IDEAVERSTAAN VETÄJÄLLE:

JOKO KONKRETISOINTIVAIHEEN LOPUSSA tai erikseen sovittuna ajan-

kohtana ryhmä tai ryhmät valmistelevat ideointiprosessin tuloksista esityksen yritykselle. Yritykselle tehtävä esitys tehdään tietokoneella esimerkiksi PowerPoint -esityksenä tai suoraan paperille. Esitystä voidaan harjoitella ennen yrityksen edustajan saapumista.

• Onko ideaverstaassa vastattu yrityksen antamaan kehittämishaasteeseen?

• Ovatko osallistujat esittäneet asiallisesti kritiikkiä esitettyihin ratkaisuehdotuksiin?

• Onko jokainen saanut osallistua esityksen tekoon?

Konkretisointivaiheen eteneminen YRITYKSEN VÄLIPALAUTE IDEOISTA

AIVORIIHI, JOSSA TARKASTELLAAN KRIITTISESTI IDEOINTIVAIHEESTA VALIKOITUJA RATKAISUEHDOTUKSIA

SYVENNETÄÄN IDEOITA JA POHDITAAN NIIDEN TOTEUTUSKELPOISUUTTA KÄYTÄNNÖSSÄ

ESITYKSEN VALMISTELU YRITYKSELLE 26

Ideoiden esittely yritykselle Ideaverstaan lopuksi on tärkeää, että osallistujat pääsevät esittämään laatimansa ratkaisuehdotukset yritykselle. Esityksen aikana jokainen osallistuja esittelee vuorollaan ryhmän tuottamia ratkaisuideoita yrityksen kehittämishaasteeseen sekä mahdollisia muita esiin tulleita ideoita yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Yrityksen edustaja voi tehdä tarkentavia kysymyksiä ratkaisuehdotuksista ja häneltä voidaan tiedustella, miltä ratkaisuehdotukset vaikuttavat.

Ideoiden esittely toimii hyvänä rekrytoinnin tukena, sillä samalla yrityksen edustaja voi havainnoida työnhakijoiden osaamista ja vahvuuksia. Yrityksen edustajan kanssa voidaan sopia, että osallistujilla olisi halutessaan mahdollisuus jättää CV:nsä yritykselle.

Verstaan lopuksi voidaan myös järjestää halukkaille tilaisuus jutella kahden kesken yrityksen edustajan kanssa.

Ideaverstaan jälkeen laaditaan raportti, jossa on kirjattuna kaikki verstaan aikana tuotetut ideat ja ehdotetut jatkotoimenpiteet.

Raportti sekä ryhmien tekemät esitykset jaetaan osallistujille ja yritykselle. Myöhemmin voidaan tiedustella, otettiinko jotain verstaassa tuotettuja ideoita käyttöön yrityksessä. Yrityksen saama hyöty ideaverstaasta voidaan joissain tapauksissa todeta vasta pidemmällä aikavälillä.

27

IDEOIDEN ESITTELY YRITYKSELLE

Työnhakijoiden osaaminen ja taidot esille jokaisen työnhakijan taitojen esilletuomisen ja havainnoinnin verstaspäivien aikana. Ideaverstaalla tarvitaan erityisesti ideointi- ja ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitoja sekä esiintymistaitoja. Lisäksi osallistujilla on yleensä ammatillista osaamista, jota he voivat soveltaa verstaalla.

IDEAVERSTAS MAHDOLLISTAA

Osallistujia voidaan pyytää kirjaamaan paperille omia vahvuuksiaan ja osaamistaan. Vahvuudet voivat olla esimerkiksi luontaisia lahjakkuuksia, persoonallisuuspiirteitä, ammatillisia erityistaitoja tai sosiaalisia taitoja. Tämän jälkeen jokainen esittelee esimerkiksi viisi vahvuuttaan tai erityisosaamistaan, joita hän voisi hyödyntää hakiessaan töihin verstaalla mukana olevaan yritykseen tai johonkin muuhun yritykseen.

Yhteiset keskustelut vahvuuksista auttavat työnhakijoita havainnoimaan, millaista osaamista toisilla ja itsellä on. Keskustelut toimivat myös hyvänä vertaistukena työnhaussa.

Osallistujat saavat vinkkejä, miten omaa osaamista voi tuoda esille CV:ssä, työhakemuksessa tai työhaastattelussa. Ideaverstaalla voidaan myös keskustella oman yrityksen perustamisesta, osallistujien omista liiketoimintaideoista tai osuuskuntayrittäjyydestä. Osuuskuntaan liittyminen tai osuuskunnan perustaminen on yksi keino oman osaamisen myymiseen esimerkiksi projektiluonteisesti. Osuuskunnan kautta työnhakijan on tietyin rajoituksin mahdollista myydä palvelujaan ja säilyttää silti työttömyysturvaoikeutensa.

KYSYMYKSIÄ IDEAVERSTAAN VETÄJÄLLE:

• Onko jokainen saanut mahdollisuuden olla äänessä?

• Onko jokainen päässyt näyttämään omaa osaamistaan?

• Olenko huomioinut jokaisen osallistujan vahvuudet ja kannustanut häntä positiivisesti?

28

HARJOITUS

Osaamisen myyminen Työnhakijoita pyydetään miettimään, mitä osaamista he voisivat tarjota yritykselle yhden työpäivän aikana. Myytävä osaaminen voi olla myös jotakin aivan muuta kuin oma ammatillinen osaaminen. Tarkoituksena on ajatella laaja-alaisesti omaa osaamista ja paketoida tämä myytävään muotoon. Paketoinnissa auttaa vastaaminen seuraaviin kysymyksiin.

• Minkälainen olisi konkreettinen työtehtävä tai toimeksianto?

• Millä yrityksellä olisi tarvetta tällaiselle työlle?

• Mistä työtehtävistä kahdeksan tunnin työpäivä konkreettisesti muodostuisi?

• Mitä välineitä tai materiaalia tarvitaan työn suorittamiseksi?

• Miten työtehtävässä/toimeksiannossa onnistumista mitataan?

• Miten yritys hyötyy tekemästäsi työstä?

• Kuinka paljon yritys voisi maksaa tekemästäsi työstä ja työn tuloksista?

29

Esimerkkejä erilaisista ideaverstaista

30

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA IDEAVERSTAISTA

Ensimmäinen verstaspäivä Facebook-markkinoinnin kehittäminen oli mukana matkailualan yritys, jonka kehittämistarpeena oli tehostaa some-markkinointiaan ja tavoittaa sen kautta uusia asiakkaita. Yrityksellä oli omat Facebook-sivut, joita ei ollut päivitetty aktiivisesti osaamisen ja ajan puutteen vuoksi. Verstaaaseen osallistui kuusi some-markkinoinnista kiinnostunutta työnhakijaa. Osallistujilla oli työkokemusta muun muassa viestinnästä, tapahtumatuotannosta ja graafisesta suunnittelusta.

IDEAVERSTAASSA

9.00–10.00

Aamukahvit, johdanto ideaverstastyöskentelyyn, päivien tavoitteet ja tutustumisharjoituksia

10.00–10.50 Yrityksen edustaja esittelee yrityksen ja kehittämistarpeet.

Vetäjä kirjaa taululle kehittämisaiheen: ”Yrityksen Facebook-sivujen kehittäminen”.

Ryhmä esittää tarkentavia kysymyksiä kehittämisaiheeseen liittyen, esimerkiksi Mistä asiakkaat löytävät yrityksen palvelut?

Kenen vastuulla FB-sivujen päivittäminen on? Osallistujat esittelevät samalla lyhyesti itsensä ja kertovat osaamisestaan.

10.50–11.00 Tauko 11.00–11.45 Ongelmavaihe: keksitään aiheeseen liittyviä ongelmia ja äänestetään ongelmista. Ryhmä keksii muun muassa seuraavanlaisia ongelmia: Ei ole olemassa selkeää toimintamallia FB-sivujen käytöstä, sivuilla ei ole tarpeeksi tietoa ja kuvia palveluista, markkinoinnissa ei hyödynnetä paikallisia tapahtumia.

11.45–12.45 Lounas 12.45–13.45 Ideointivaihe: ideoidaan ratkaisuja ongelmiin. Ryhmä tekee aluksi luovuutta herättelevän harjoituksen. Osallistujat ideoivat muun muassa seuraavia ratkaisuehdotuksia: Työntekijät motivoidaan Facebookin käyttöön, laaditaan julkaisusuunnitelma päivityksille, linkitetään julkaisut ajankohtaisiin tapahtumiin.

13.45–14.00 Kahvitauko 14.00–14.30

Ideointivaiheen jatkaminen ja äänestäminen parhaimmista ideoista

14.30–15.15 Yrityksen edustajan välipalaute. Yrityksen edustaja toivoo konkreettisia esimerkkejä Facebook-sivujen päivityksistä ja tarkempia ohjeita sivujen käyttämiseen.

15.15–15.30

Päivän yhteenveto ja lopetus

31

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA IDEAVERSTAISTA

Mukana ollut yritys sai käyttöönsä yksityiskohtaisen suunnitelman Facebook-sivujensa käyttämiseen ja julkaisujen tekemiseen. Yksi verstaalle osallistunut työnhakija palkattiin toteuttamaan kahden päivän koulutus Facebookin käytöstä yrityksen työntekijöille.

Toinen verstaspäivä 9.00-9.30

Aamukahvit ja jutustelua edellisen päivän tuotoksista

11.45-12.45

9.30-10.30

Keskustellaan työnhausta. Osallistujat kirjaavat ylös omia vahvuuksiaan ja miettivät, mitä osaamista he voisivat tarjota mukana olevalle yritykselle.

12.45-14.00 Konkretisointivaiheen jatkaminen. Ryhmät esittelevät ideansa koko ryhmälle ja saavat palautetta niistä.

Ryhmät valmistelevat esitykset yritykselle.

Lounas

10.30-10.40 Tauko

14.00-14.15

Kahvitauko

10.40-11.45

Konkretisointivaihe: syvennetään jatkoon valikoituneita ratkaisuehdotuksia pienryhmissä. Ryhmät työstävät seuraavia asioita:

14.15-15.00

Ryhmät esittelevät ideointinsa tulokset yritykselle.

Osallistujilla oli mahdollisuus tuoda esille omaa osaamistaan ja jättää CV:nsä yrityksen edustajalle.

1) 2) 3)

15.00-15.30 Päivän lopetus, palautteen keruu ja kiitokset

Työntekijöiden motivointi: miksi käyttää Facebookia?

Sivujen ulkoasu ja yleistiedot Sisällöntuotanto: julkaisujen laatiminen ja päivitysaikataulu

32

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA IDEAVERSTAISTA

Laadun kehittäminen IDEAVERSTAAN AIHEENA oli laadun kehittäminen ja eurooppalaisen

laatustandardin hakeminen kemian alan yritykselle. Verstaaseen osallistui seitsemän työnhakijaa, joista osalla oli työkokemusta laadun kehittämisestä. Mukana oli muun muassa tuotantotalouden insinööri, ohjelmistosuunnittelija ja tietotekniikan insinööri.

Verstaan alussa yrityksen edustaja esitteli yrityksen toimintaa, järjestelmiä ja henkilöstöä. Ryhmä tutustui myös yrityksen henkilöstön perehdytysoppaaseen ja yrityksessä käytössä olevaan asiakasjärjestelmään. Osallistujat hakivat kehittämisaiheeseen liittyen lisätietoa esimerkiksi Suomen standardisoimisliitosta.

Ideaverstaan työskentelymallia sovellettiin joustavasti, sillä useimmille osallistujille laatustandardin hakuprosessiin liittyvät asiat olivat ennestään tuttuja. Kehittämishaasteen selkeyden vuoksi luovien ratkaisuideoiden pohdinta jäi kokonaan pois. Osallistujat laativat yritykselle PowerPoint-esityksen laatustandardin hakuprosessista. Yritys palkkasi verstaan jälkeen osallistujien joukosta yhden työnhakijan laatuasiantuntijan tehtäviin.

33

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA IDEAVERSTAISTA

Taide-esiintymispalvelujen kehittäminen vastaperustettu taide-esiintymispalveluja välittävä pienyritys. Yrityksen kehittämistarpeena oli esiintymissisältöjen luominen eri kohderyhmille. Osallistujien joukossa oli kulttuurituottajia, muusikoita ja näyttelijöitä.

IDEAVERSTAASSA OLI MUKANA

Ideaverstasmallin mukaisesti osallistujat tunnistivat ensin aiheeseen liittyviä ongelmia. Ongelmat liittyivät markkinoinnin kohdentamiseen potentiaalisille asiakkaille ja heidän kykyynsä maksaa palveluista. Ideointivaiheessa ryhmä loi erilaisia esityspaketteja ja tapahtumia yrityksille, yksityisille ja julkisille toimijoille. Lisäksi he miettivät, miten palveluita markkinoitaisiin tehokkaammin yrityksen verkkosivuilla. Konkretisointivaiheessa esityspakettien sisältöjä syvennettiin ja pohdittiin myös, mistä yritys löytäisi asiakkaita.

Osallistujina oli luovien alojen työnhakijoita, jotka pitivät erityisesti verstaalla käytetyistä luovuutta herättelevistä harjoituksista. Ryhmänohjaukselle oli tarvetta, jotta eri ideointivaiheissa päästiin sujuvasti eteenpäin ja hiljaisemmatkin osallistujat pääsivät ääneen ryhmätöissä. Yritys päätyi palkkaamaan osallistujien joukosta muutaman esiintyvän taiteilijan keikkatöihin vanhusten hoivakoteihin.

34

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA IDEAVERSTAISTA

Mini-ideaverstas voi olla muutaman tunnin kestävä nopeutettu versio varsinaisesta ideaverstaasta. Mini-ideaverstasta voidaan hyödyntää esimerkiksi organisaation oman toiminnan kehittämisessä. Mini-ideaverstaalla voidaan myös havainnollistaa ideaverstasta työnhakijoille ja houkutella heitä samalla osallistumaan varsinaisiin verstaisiin.

MINI-IDEAVERSTAS

Mini-ideaverstaassa työskentelyvaiheet käydään läpi tiivistetymmin ja nopeutettuna. Osallistujamäärä on hyvä olla tiedossa etukäteen. Noin kaksikymmentä osallistujaa on maksimimäärä, jotta ideoita saadaan kerättyä lyhyessä ajassa. Verstaan vaiheita voi tiivistää, ja jokin äänestysvaihe jättää väliin.

Teema: tutustuminen verstastyöskentelyyn (2,5h) Aloitusinfo ja johdanto ideaverstastyöskentelyyn 15 min Kirjataan ongelmia taululla näkyvään kuvitteellisen yrityksen kehittämishaasteeseen 15 min Äänestetään tärkeimmistä ongelmista, jokaisella 3 ääntä 10 min • HUOM! Muista varata aikaa äänten laskuun!

Kirjataan ratkaisuideoita valittuihin ongelmiin pienryhmissä 20 min Äänestetään parhaimmista ideoista, jokaisella 3 ääntä 15 min Kirjataan ideoiden käytännön toteutustapoja pienryhmissä 30 min Esitellään koko ryhmälle syntyneet ideat ja toteutustavat 30 min Lopuksi keskustelua ideaverstastyöskentelystä ja ilmoittautumiset varsinaiseen verstaaseen 15 min

35