Turun Seutusanomat Keskusta 19.6.2024

MAINOSTAMALLA KOTIMAISESSA

TUET SUOMALAISTA TYÖTÄ

Kukkien sidontaa kolmannessa polvessa

MA-SU 10.30-18.00

Puistokatu 8, Turku

Mitä mieltä? -gallupiin vastanneista suurinta osaa kesäteatteriin houkuttelee hauska komedia.

Kuva: Kauno Takarautio (Pekka Puupää kesälaitumilla ,-näytelmä Kesäteatteri Akselissa, juttu s. 6).

United Festivals järjestää tänä kesänä kaikkiaan 10 festivaalia. Haastattelussa

Henri Kulmala.

lukijoille ja yhteistyökumppaneille!

Lomailemme heinäkuun ajan. Seuraavat lehdet ilmestyvät 14. elokuuta. s. 6–7

Toivottaa

Turun Seutusanomien väki

PUNKKIROKOTE 49€ Turun Hakakatu 2, 20540 p. 02 2535 311 Avoinna ma - pe klo 8 – 17 www.turunlvipiste.com

Huom! Drive-In -palvelupiste suljettu energiasäästösyistä 28.2. asti! Sisällä myymälässä palvelemme normaalisti.

Kevyt koko kehon tehokosteuttaja. Pehmentää ihoa ja lisää sen kimmoisuutta. Sopii myös voidepesuihin ja meikinpoistoon. 200 g juhlapakkaus.

7,90 (39,50/kg) 30 pv alin hinta 10,51 Tarjous voimassa 30.6.2024 asti

Apteekin Tervepisteestä punkkirokote Sisältää rokotteen, rokottamisen, reseptin ja Kanta-merkinnän. Varaa aika pyhahenrik.fi tai soita.

Onneksi on myös Drive-In Apteekki Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä Katso kaikki tarjoukset pyhahenrik.fi Yhteistyössä AboaPharm Oy

Me ostamme hyvin pidetyn ja alle 180 000 kilometriä ajetun autosi. Saat meiltä maksun heti ja lunastamme autosi mahdollisen loppuvelan rahoitusyhtiöltä. Hoidamme kaikki paperityöt puolestasi rekisteröinti mukaan lukien. Voimme tarvittaessa noutaa autosi vaikka kotipihasta.

Soita tai tule meille käymään, niin juodaan kahvit ja keskustellaan asiasta lisää.

SALO

Valtatie 5

Puh. 020 777 2410

TURKU

Piiskakuja 10 Puh. 020 777 2404

AUTOMYYNTI ma–pe 10.00–18.00, la 10.00–16.00

RAISIO

Kuninkojankaari 3

Puh. 020 777 2050

Isoja mediatapahtumia, Suomessa ja ulkomailla

Juhannusaattoon on vain pari päivää aikaa tämän lehden ilmestyessä ja suomalaisten kesälomakausi on toden teolla alkamassa.

Tässä vaiheessa voimmekin hieman vilkaista, mitä alkuvuosi 2024 on tuonut tullessaan, ja toisaalta, mitä on vielä tulossa tänä vuonna. Isoja mediatapahtumia kun tänä vuonna riittää; niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Suomalaisten suurin mediakiinnostus alkuvuodesta suuntautui luonnollisesti presidentinvaaleihin. Suomen tasavallalle valittiin 13:s presidentti, ja varsin jännittävän toisen kierroksen päätteeksi voiton vei Alexander Stubb. Itselleni vaaleista jäi erityisesti mieleen Stubbin ja toisen kierroksen tappion kokeneen Pekka Haaviston lämmin ja reilu kohtaaminen vaalituloksen varmistuttua. Kuten olen aiemminkin todennut, monessa maassa voitaisiin ottaa oppia Suomesta; miten reilusti täällä kampanjoidaan ja kun tulos on selvillä, voittajaa onnitellaan reilusti ja rakennetaan tulevaa yhteistyötä.

Yhdysvalloissahan valitaan presidentti loppuvuodesta, ja toinen kärkiehdokkaista eli herra Trump sai juuri hetki sitten rikostuomion – jonka itse julisti poliittisen ajojahdin lopputulemaksi. Sama mies kieltäytyi tunnustamasta tappiotaan edellisissä vaaleissa – päinvastoin, yritti kumota äänestäjien päätöstä. Kun vertaillaan Suomen ja USA:n presidentinvaaleja, ehdokkaiden käytöstä ja kampanjointia, eroa on kuin yöllä ja päivällä –Suomi vie kirkkaasti voiton!

Valitettavasti tilanne on toinen, kun heinäkuun loppupuolella aletaan kisata olympiamitaleista Pariisissa. Yhdysvaltalaiset kaiketi pinoavat mitaleitaan, kun suomalaisten mitalimäärä uhkaa taas jäädä varsin vähäiseksi. Itse innokkaana penkkiurheilijana yritän kuitenkin nauttia hyvistä suomalaissuorituksista, tuottavat ne jalometallia tai eivät.

Isoja mediatapahtumia on siis jo todistettu tänä vuonna, ja paljon lisää on tulossa.

Me Turun Seutusanomissa jäämme nyt kesälomille ja palaamme taas sorvin ääreen heinäkuun lopulla. Seuraavia mediatapahtumia meidän lehdissämme siis taas elokuussa, oikein hyvää kesää kaikille Turun Seutusanomien lukijoille!

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Vaarantavatko hallituksen leikkaukset maatalousalan koulutuksen?

Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmassa on painokkaat kirjaukset huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamisesta. Tästä huolimatta opetus-ja kulttuuriministeriön valmistelema rahoitusuudistus uhkaa supistaa luonnonvara-alojen kuten maatalous-, puutarha-, metsä- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta rajusti. Huomionarvoista on, että hallitusohjelman ja lausuntokierroksella olevan ministeriön esityksen välillä vallitsee ristiriita. Arvion mukaan OKM:n valmistelun mukaan leikkaukset olisivat jo aiemmin päätetyn 100 miljoonan euron lisäksi jopa vielä 30 prosenttia.

Tiedossa on, että maatilojen määrä vähenee Suomessa jatkuvasti, sillä halukkaita tilojen jatkajia sukupolvenvaihdoksella ei riittävästi enää ole. Toisaalta tilakokojen kasvaminen tuo lisätyövoiman tarvetta alalle. Esimerkiksi maatalouden peruskoulutus on mahdollistanut alalle hakeutumisen myös heille, jotka eivät itse ole kotoisin maatilalta.

Nyt ministeriön suunnitelmat alan peruskoulutuksen supistamisesta uhkaavat rapauttaa osaavan työvoiman saatavuuden ja alanvaihtajien mahdollisuudet kouluttautua luonnonvara-alalle vaikeutuvat.

Ministeriön valmistelun on kritisoitu perustuneen virheellisiin tulkintoihin opetuksen järjestämisen kustannuksista ja tämä vaarantaa oppilaitosten riittävän rahoituksen. Luonnonvara-alan nykyaikaiset oppimisympäristöt, muun muassa navetat ja maa- ja metsätalouteen liittyvät koneet, ovat kalliimpia kuin muilla koulutusaloilla ja tätä ei valmistelussa ole huomioitu.

Huolta herättää lakivalmistelussa myös isot heikennykset erityistä tukea ja tehostettua tukea saavien oppilaiden asemaan, vaikka ministeriö itse valmistelussaan mainitsee, että neljännes peruskoulua käyvistä on tuen tarpeessa. Leikkausten myötä erityisoppilaiden integrointi yleisryhmiin lisääntyy ja tämä saattaa lisätä oppilaan riskiä joutua pudokkaaksi, jota kautta syrjäytymisriski kasvaa. Opetushenkilökunnan kuormitus myös lisääntyy kasvavien oppilasryhmien myötä.

Hallitusohjelman kirjaukset huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamiseksi ovat tärkeitä. Lakiin ei pidä kirjata päätöksiä, jotka sotivat näitä tavoitteita vastaan ja mitkä heikentävät opetuksen sisältöä. Lisäksi erityisoppilailla on oltava mahdollisuus tarvittavaan oppimisen tukeen myös luonnonvara-alan koulutuksissa.

Varsinais-Suomen Keskustan maaseututoimikunta

Kesä ja vapaus

”Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Gal. 5:13–14.

Kun kysyin ensimmäistä kesälomaansa viettävältä ekaluokkalaiselta, mikä kesälomassa on parasta, hän vastasi kesälomassa parasta olevan vapaus. Uskon, että moni voi jakaa tuon saman näkemyksen.

Vapautta on arvostettu ja sen luonnetta pohdittu paljon kirkossa ja läntisessä ajattelussa. Kesälomankin suoma vapaus voi kertoa vapauden luonteesta. Vapauden on ajateltu olevan vapautta jostain, ja kesäloma tuo vapauden esimerkiksi arkisista aikatauluista. Kesälomaan kuuluu lupaus siitä, että periaatteessa saa itse valita, miten aikansa lomalla käyttää. Vapauteen liittyy myös nautinto, minkä voi kokea kesälomallakin. Vapaus tuntuu joltakin. Toisaalta tuota nautintoa tuskin syntyisi ilman arkea. Siksi lomalla voi olla myös kiitollinen lomaa edeltävästä arjesta, vaikka samalla iloitsee siitä, että on päässyt pois arjen ikeen alta.

Vapaus ei kuitenkaan tarkoita vapautta aivan kaikesta tai silkkaa nautintoa. Vapauteen liittyy olennaisesti itsestä ja toisista huolehtiminen, mikä voi tuoda mukanaan huoltakin. Raamatussakin muistutetaan siitä, että vapauden rinnalla on oltava aina myös vastuu toinen toisistamme. Oikein ymmärretty vapaus tarkoittaa sitä, että olemme myötätuntoisia itseämme ja toisiamme kohtaan.

Vaikka kaikki eivät pääse viettämään kesälomaa tänä kesänä, toivon kuitenkin, että jokainen saisi kesällä edes hetkellisesti nauttia vapaudesta, siitä, että saa vain olla, höntsäillä ja tehdä, mitä haluaa.

Turun kaupunki alkaa asentaa rakennustensa katoille aurinkovoimaloita. Ensimmäisten joukossa on Impivaaran uimahalli, jonka sähkönkulutuksesta pyritään aurinkovoimalla tuottamaan parhaimmillaan puolet. Tavoitteena on jatkossa hankkia vuosittain kolmesta kymmeneen uutta aurinkovoimalaa.

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kau-

punki vuoteen 2029 mennessä. Kaupungin ilmastosuunnitelmassa määriteltyihin toimenpiteisiin kuuluu energiajärjestelmän uudistaminen. Kaupunki investoi kestävään energiaan ja edistää aurinkoenergian käyttöä kiinteistöissään. Tähän saakka aurinkovoimaloita on hankittu lähinnä uudisrakennuksiin, mutta kuluvan vuoden aikana vauhdite-

taan aurinkovoimaloiden asennuksia myös kaupungin olemassa olevan rakennuskannan katoille. Aurinkovoimalat edistävät kaupungin tavoitteita hiilineutraaliuden ja energiatehokkuusinvestointien kannalta tuottamalla omaa uusiutuvaa sähköä.

Impivaaran uimahallin aurinkovoimalan asennustyöt alkavat heinä-

kuussa. Uimahallin sähkönkulutus sallisi nyt asennettavaan nähden moninkertaisen kokoisen aurinkovoimalan, mutta soveltuvalle katto-osuudelle on mahdollista asentaa noin 100 kWp aurinkovoimalakokonaisuus. Voimala pystyy tuottamaan kesäpäivinä parhaimmillaan yli puolet hallin sähkönkulutuksesta.

– Energiatehokkuuden

parantaminen uimahallin katolle asennettavien aurinkopaneeleiden kautta on loistava idea ja tulee olemaan todella mielenkiintoista seurata näiden vaikutuksia, iloitsee uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen. Toinen kesän aikana aurinkovoimalan saava rakennus on Halisten päiväkoti Paavinkadulla. Rakennuksen katolle asennetaan yli 10 kWp

aurinkovoimala, joka tuottaa vuodessa noin 9.000 kWh sähköä. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalasta saadaan noin 13 prosenttia päiväkodissa käytettävästä sähköstä. Turun kaupungin tavoitteena on hankkia rakennuksiinsa vuosittain voimaloiden koosta riippuen kolmesta kymmeneen uutta aurinkovoimalaa. Turun Seutusanomat

Tuomas Vaura Seurakuntapastori Turun tuomiokirkkoseurakunta

Li Anderssonille uskomaton äänisaalis

Turkulainen veti perässään kaksi vasemmistoliiton ehdokasta europarlamenttiin.

Europarlamenttivaalien

kaksi suurta suomalaista voittajapuoluetta olivat kokoomus ja vasemmistoliitto. Kokoomus sai europarlamenttiin neljä paikkaa ja vasemmistoliitto kolme. Vasemmistoliiton saavutus on puheenjohtaja Li Anderssonin käsittämättömän, ennätyksellisen äänimäärän ansiota.

Andersson sai suomalaisilta ennennäkemättömän suuren kannatuksen eurovaaleissa, peräti 247.604 ääntä. Edellinen ennätys oli Paavo Väyrysen vuonna 1996 saavuttama 157.668 ääntä eli Andersson laittoi ennätyksen uusiksi lähes 90.000 äänellä.

Turkulainen väistyvä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson veti äänisaaliillaan mukanaan kaksi ehdokasta Brysseliin; Merja Kyllösen ja Jussi Saramon. Anderssonin äänimäärän merkitystä korostaa se, että Saramosta tuli meppi alle 5.000 äänen saaliilla; esimerkiksi demarien Ville Merinen jäi varapaikalle yli 30.000 äänellään – samoin muun muassa perussuomalaisten naantalilainen Vilhelm Junnila, joka sai vaaleissa yli 16.000 ääntä.

Kokoomuksen riveissä ääniharavaksi nousi presidentinvaaleissa ensiaskeleensa politiikassa ottanut Mika Aaltola, joka sai 95.651 ääntä. Henna Virkkunen jäi ainoastaan 606 äänen päähän. Kaksi muuta kokoomusmeppiä ovat Pekka Toveri ja Aura Salla. Kokoomus oli eurovaalien suosituin puolue Suomessa – jälleen kerran. Puolue on ollut kärkipaikalla eurovaaleissa vuodesta 1999 lähtien. Tänä vuonna kokoomus sai 24,8 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Toiseksi eniten ääniä puolueista saavutti vasemmistoliitto – jälleen kerran, Li Anderssonin suosion ansiosta. Vasemmistoliittoa äänesti yhteensä 316.758 suoma-

laista – näistä äänistä siis lähes 250.000 meni nimenomaan Anderssonille. Andersson keräsi siis lähes 80 prosenttia koko puolueen äänipotista. Vasemmistoliiton kannatus oli 17,3 prosenttia. Kolmanneksi suurimman potin keräsi sdp; 14,9 prosenttia eli reilut 270.000 ääntä. Demarit saivat Eurooppaan kaksi meppiä; Eero Heinäluoman ja Maria Guzeninan. Kaksi meppiä sai myös keskusta, kun Elsi Katainen ja Katri Kulmuni pääsivät Brysseliin.

Turusta saatiin europarlamenttiin toinenkin meppi, kun vihreiden Ville Niinistö sai reilulla 57.000 äänen potillaan meppipaikan. Vihreistä paikkaan ylsi myös toi-

nen puolueen entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo. Vihreiden kannatus oli 11,3 prosenttia.

Rkp sai yhden mepin, kun Anna-Maja Henriksson keräsi reilut 50.000 ääntä ja saavutti europarlamenttipaikan. Rkp:n kannatus oli 6,2 prosenttia.

Vaalien suurimpiin häviäjiin puolueista kuuluu perussuomalaiset, jonka listalta läpi meni vain yksi ehdokas, Sebastian Tynkkynen. Perussuomalaisten kannatusprosentti jäi erittäin alhaiseksi, vain 7,6 prosenttiin.

Eduskuntapuolueista kristillisdemokraatit ja liike nyt, jotka olivat vaaliliitossa, eivät saaneet yhtään edustajaa läpi.

Marko Vuosjoki

Tervetuloa uuteen

Tervetuloa tutustumaan MATTO.fi uuteen myymälään Turun Länsi 1:seen.

Turun Seutusanomien tämän vuoden uudistuksessa, Mitä mieltä -nettigallupissa kysyimme lukijoiltamme, millaisesta kesäteatterista he pitävät eniten.

Vaihtoehdoiksi tarjottiin nauruhermoja kutkuttavaa komediaa, kyyneleitä nostattavaa draamaa, musikaalia, dekkari/rikostarinaa ja suo-

malaista klassikkoa. Vastaajat saivat myös kertoa oman suosikkinsa, jos listasta sitä ei löydy.

Kyselyymme kävi tällä kerralla vastaamassa reilut 30 lukijaa, ja selväksi suosikiksi nousi komedia. 19 vastaajaa nosti kesäteatterin suosikikseen nauruhermoja kutkuttavan komedian.

Hyvänä kakkosena oli musikaali, joka oli kymmenen vastaajan suosikki.

Draama sai neljä ään-

tä, rikostarina ja suomiklassikko molemmat kolme ääntä.

Yksi vastaaja mainitsi suosikikseen klassikkoseikkailutarinan kuten esimerkiksi ”Kolme muskettisoturia” tai ”Peter Pan”.

Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kaksi lippua Linnateatterin kesän näytelmään ”Soitellen Someen”. Arpaonni suosi Katja Sonkkia ja

Teija Häkkistä. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.

Turun Seutusanomat aloitti uuden Mitä mieltä -palstan julkaisun tämän vuoden alusta. Kuukauden ensimmäisessä lehdessä julkaisimme Mitä mieltä -kysymyksen ja samana päivänä nettigallup avautui nettisivuillamme osoitteessa www.turunseutusanomat.fi. Kuudesta tekemästämme kyselystä eniten kiinnosti

presidentinvaalit, toiseksi suosituin kysely liittyi kesän musiikkitapahtumiin. Jokaisessa kyselyssä arvoimme palkintoja vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken. Kuuteen julkaistuun kyselyymme saimme yhteensä pitkälti yli 200 vastausta. Kiitos lukijoillemme aktiivisuudesta, jatkamme Mitä mieltä -palstan toimintaa taas elokuussa!

Marko Vuosjoki

Mitä mieltä?

Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.

VAALIT

Turkulainen Li Andersson laittoi kaikki ennätykset uusiksi eurovaaleissa. Vasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja keräsi lähes 250.000 äänen saaliin. Kuva Li Anderssonin Maskunvierailusta.

Musiikkikasvatuksen konkarit kokoontuivat

Linnasmäen Opistolla Turussa aloitettiin JaSeSoi ry:n 40-vuotisen taipaleen juhlinta, kun ryhmä musiikkikasvatuksen konkareita kokoontui teemalla ”JaSeVieläkinSoi”.

JaSeSoi on vapaan musiikkikasvatuksen ilosanomaa Suomessa edistävä yhdistys, joka on perustettu vuonna 1985.

– Meidän konkareiden kokoontumisessa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että Suomen kansa ikääntyy, ja musiikki on yksi upea tapa pitää ihmiset vireinä ja toimintakykyisinä, kertoo yhdistyksen toiminnassa alusta lähtien mukana ollut Päivi Pulkkinen

Konkarikokoontumisessa laitettiin myös alulle yhdistyksen historiikin kokoaminen. Historiikki on tarkoitus julkaista 40-vuotisjuhlavuonna eli ensi vuonna.

Konkarikokoontumisen tähtinä olivat muun muassa laulu- ja äänenkäyttöä kouluttanut ja äänestään huolehtimisen tärkeydestä puhunut Eija Ahvo, ”Alussa oli rumpu” -teemaisen yhteissoiton vetänyt Harri Setälä, ka-

talonialaista väriä tapahtumaan tuonut Xavi Rocamora ja Pro-Finlandia -palkittu musiikkikasvatuksen supernainen Soili Perkiö.

– Soilihan on tehnyt Suomea tunnetuksi ympäri maailman. Linnasmäen Opistolle kokoontui myös kansainvälinen nuorten musiikkikasvatuskurssi, ja monet osallistujat kertoivat Soilin olevan isoin tekijä siinä, että he halusivat tulla Suomeen kurssille. Soili on auttanut musiikin avulla ihmisiä ympäri maailmaa, musiikkikasvatus on isossa roolissa esimerkiksi ukrainalaisten ihmisten auttamisessa, kertoo Päivi Pulkkinen. Pulkkinen kertoo, että musiikin avulla voidaan tuoda ihmisiä lähemmäs toisiaan ja auttamaan ihmisiä löytämään elämäänsä iloa, riemua ja energiaa. Ja kuten Eija Ahvon kurssilla painotettiin, jokaisen ihmisen on syytä olla iloinen omasta äänestään.

– Usein sanotaan, että silmät ovat sielun peili. Siihen voisi lisätä, että ääni on se sielu, sanoo Päivi Pulkkinen.

kulttuurikuntoilureitti

Tall Ships Races -alueeseen

Turun kaupungin uusi kulttuurikuntoilureitti

Merellinen Aurajoki johdattelee tutustumaan Aurajokisuun ja Martinsillan välisiin ranta-alueisiin ja niiden mielenkiintoisiin kohteisiin. Kesän Tall Ships Races -alueeseen voi reittikartan kera tutustua jo ennen isojen laivojen saapumista.

Mereltä saapuneet laivat ja niiden matkailijat ovat muokanneet Turkua vuosisatojen saatossa. Merellinen Aurajoki -reitillä kurkataan, mitä kaikkea joen varrella on

tapahtunut ja mitä sen varrelle on suunnitteilla tulevaisuudessa.

Jokikaupunkina tunnettu Turku vahvistaa merellisyyttä ja kasvaa tulevaisuudessa meren suuntaan. Uuden reitin merellisen teeman valintaan vaikutti myös Turkuun heinäkuussa rantautuva purjelaivatapahtuma The Tall Ships Races. Torstaista sunnuntaihin 18.–21. heinäkuuta järjestettävään Suomen suurimpaan yleisötapahtumaan odotetaan puolta miljoonaa kävijää. Lisätiedot tapahtumasta löytyvät sivulta tallshipsturku.fi.

– Uusi kulttuurikuntoilureitti luo hienon mahdollisuuden Tall Ships Races -tapahtumaan tuleville tutustua uudella tavalla Aurajoen varren historiaan. Reitti palvelee myös tapahtuman ulkopuolisena aikana Turkuun tutustumisessa, toteaa Turun kaupungin kulttuurikoordinaattori Arttu Eteläpelto. Alueen maantieteellinen rajaus mahdollisti myös esteettömän reittivaihtoehdon luomisen. Reittikartta on saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Turun Seutusanomat

Tunnelma, siisteys ja monipuolinen tarjonta vetävät väkeä Turun uudelle remontoidulle Kauppatorille. Turussa tehdyn kyselyn mukaan turkulaiset ovat jopa rakastuneet uuteen Kauppatoriinsa. Turun kaupungin teettämään kyselyyn annettiin yli 1.200 vastausta, ja suurin osa vastaajista antoi kiitosta uudistetulle Kauppatorille. Vastaajista lähes 80 prosenttia kertoi käyvänsä Kauppatorilla vähintään kerran kuukaudessa. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi torialueen viihtyvyyden olevan tärkein asia torilla vierai-

luun. 60 prosenttia vastaajista kertoi tuoreiden vihannesten ja hedelmien houkuttelevan torille ja 51 prosenttia kertoi kahvilatarjonnan olevan iso osa vetovoimaa. Toki kehitettävääkin löydettiin; lähes kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että nykyinenkään tuote- ja palvelutarjonta ei vastaa omia tarpeita ja 16 prosenttia piti hintatasoa liian kalliina. Kysely koettiin tärkeäksi torialueen kehittämisen kannalta.

– Saimme yli 1200 vastausta, mikä kertoo siitä, että kauppatori koetaan hyvin tärkeäksi ja sen kehittämiseen halutaan osallistua. Erityisesti tapahtumien osalta aja-

Turun uusi Kauppatori saa enimmäkseen kiitosta viihtyisyydestä, hyvästä tarjonnasta ja muun muassa kahviloistaan.

tukset lähtivät lentoon ja saimme myös muita kehittämisen arvoisia ideoita, iloitsee kauppapaikkapäällikkö Hanna Sjöbring

Yhtenä toiveena kyselyn vastauksista nousi esiin juuri tapahtumat – torille toivotaan muun muassa säännöllistä tapahtumakalenteria.

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

MUSIIKKI

Musiikkikasvatuksen konkarit kokoontuivat Linnasmäen Opistolla.

Vuonna 1932 perustetun, työpaikkaliikuntaa organisoineen Tupi ry:n toiminta on lopetettu 4. kesäkuuta pidetyn ylimääräisen vuosikokouksen päättämänä.

Tupi ry:llä on ollut parhaimmillaan satoja yrityksiä yhdistyksen maksavina jäseninä. Yhdistys on järjestänyt tuhansia liikunta- ja urheilutapahtumia, turnauksia ja pelisarjoja. Maksavien jäsenten määrä on kuitenkin pudonnut, eikä yhdistyksen toimintaa koettu tästä syystä järkeväksi jatkaa.

Kun yhdistys perustettiin vuonna 1932, lajivalikoimaan kuului perinteisiä lajeja kuten jalkapallo, yleisurheilu, pyöräily ja hiihto sekä harrastuskeilailu. Pesäpallo- ja uintijaostot perustettiin 1948, pöytätennis- ja suunnistusjaostot 1949, lentopallojaosto 1950, ammuntajaosto 1956, koripallojaosto 1957, kaukalopallojaosto 1972

ja salibandyjaosto vuonna 1998.

Esimerkiksi salibandyjaoston ensimmäisellä kaudella 1998/1999

Tupin salibandysarjassa pelasi kahdeksan puulaakijoukkuetta. Jalkapallon määriin ei salibandy kuitenkaan

yllä, lähellekään, sillä Tupin jalkapallosarjoissa on parhaimmillaan ollut mukana yli 50 joukkuetta.

Työpaikkaliikunnan suosiota ja työnantajien positiivista suhtautumista työhyvinvointia kehittävään liikuntaan

todistaa myös hyvänä esimerkkinä Tupin ensimmäiset uintikilpailut 1940-luvun lopulla Uittamon uimalaitoksella. Viileänä syysiltana – ulkona tietenkin – käydyn kilpailun aikana veden lämpötila oli ainoastaan 14 astetta; silti mukana oli 14 joukkuetta. Suunnistustoiminnan puolella puolestaan Tupissa oli vuonna 1970 suunniteltava kilpailusarjat uudelleen, hankittava kilpailunumerot ja arvottava lähtöjärjestykset – syynä suunnistustoiminnan jatkuvasti kasvava suosio. Vuonna 1971 Littoisissa järjestetyissä suunnistuskisoissa oli mukana 420 suunnistajaa 50:stä eri yrityksestä ja liikelaitoksesta.

Myös monissa muissa lajeissa Tupin tapahtumat ovat keränneet mukaan kymmeniä joukkueita ja satoja urheilijoita. Toimintansa nyt lopettanut yhdistys on siis ollut erittäin merkittävä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäjä.

Marko Vuosjoki

Varaa 27.6. mennessä, matkusta elokuun loppuun asti.

Tupin toimintaa viimeisinä vuosina ennen yhdistyksen toiminnan lopettamista luotsasivat Ensimmäisellä rivillä olevat Simo Rivala, Olavi Grönholm ja Maj-Britt Vesteren sekä toisella rivillä olevat Henry Salokannel, Pertti Siika, Henry Lindborg, Kalervo Järvi, Antti Wihanto (pj) ja Henri Salokannel.

Ruisrockin ohjelma

TAPAHTUMAT

Ruisrockin kansainvälinen ohjelma saa viimeisen silauksensa brittiläisen Disclosuren myötä.

Festivaalin kattaus täydentyy lumoavalla poplupaus Kialla, ja lavoilla nähdään myös Turku Rock Academyn Airi’s, Jytäorkesteri sekä Whiteout.

Turun oma suomenkielisen musiikin kompassi FLASHBANG ZONE ‘24, joka näyttää suuntaa tulevaisuuden supertähdistä, esittelee Ruisrock-

täynnä erityisyyksiä Viihdettä ja nostalgiaa

United Festivals järjestää tänä kesänä kaikkiaan 10 festivaalia.

TAPAHTUMAT

United Festivalsin järjestäjä Henri Kulmala on elänyt koko elämänsä musiikin ja tapahtumien maailmassa. Miten tapahtuma-alan konkari visioi alati muuttuvaa viihdemaailmaa?

listen katedraalien huomaan. Miten festarit ovat muuttuneet?

Ruisrock-tunnelmia viime kesältä.

yleisölle nousevat tekijät Sara Been, Smurhdyn ja Andren.

Lisäksi laajassa DJ-ohjelmassa nähdään muun muassa legendaarinen Paha Vaanii, sisaruskaksikko Willamomafia sekä korealaiseen popmusiikkiin erikoistunut klubikollektiivi Soli Club.

Ruisrockin ohjelma on yli sadan artistin laajuinen. Kattaus pitää sisällään useita The Chainsmokersin ja Louis Tomlinsonin kaltaisia kansainvälisiä mega-

artisteja sekä esimerkiksi PMMP:n, jonka paluuta Ruissaloon on hartaasti odotettu.

Euroviisusuosikki Joker Out nähdään ensimmäistä kertaa Ruisrockissa, kuten myös Fröbelin Palikat, joka tekee ensimmäisen ison, aikuisemmalle yleisölle suunnatun festarikeikkansa.

Ruisrock järjestetään 5.–7. heinäkuuta Turun Ruissalossa.

Turun Seutusanomat

Pekka Puupää kirmaa kesälaitumille Puolalanpuistossa

Turkulaisessa kesäteatteri Akselissa esitettävässä näytelmässä Pekka ja Pätkä ostavat yhdessä huvilan, perustavat täysihoitolan ja mikäänhän ei voi mennä pieleen.

TEATTERI

Reino Helismaan kirjoittaman Pekka Puupää kesälaitumilla -hupikomedian ensi-iltaa vietetään lauantaina 29. kesäkuuta Turun Puolalanpuistossa. Näytelmän ohjaa persoonallisesta otteestaan tavaramerkin luonut ja Teatteri Akselin lukuisista menestysnäytelmistä jo tuttu Kauno Takarautio assistenttinaan Vilja Aavikko. Puvustuksesta vastaa Kirsi Vaara, videoista Arto Mäkelä ja grafiikasta Tero Hakkarainen.

Pekka, Pätkä ja Justiina värikkäine seurueineen kirmaa kesälaitumilla ensimmäistä kertaa keskellä Turkua Puolalanpuistossa, Rakennusperinteen

Ystävät ry:n idyllisessä pihapiirissä.

Hyväntuulinen, monenmoista hauskaa tapahtumaa ja kohellustakin sisältävä kesäteatterinäytelmä sopii koko perheelle.

Näytelmään on sovitettu mukaan reippaasti upeita laulunumeroita ja livemusiikkia. Rakennusperinteen Ystävät ry:n viihtyisässä pihapiirissä nautitaan tietysti myös kesäisestä romantiikasta.

Helismaan vuonna 1953 käsikirjoittama, Esa Pakarisen, Masa Niemen ja Siiri Angerkosken tähdittämä ensimmäinen Pekka Puupää -elokuva nousi nopeasti yleisön suosioon, joten toista elokuvaa ryhdyttiin valmistelemaan nopeasti. Pekka Puupää kesälaitumilla -elokuvaa ei muista Puupää-elokuvista poiketen suunnattukaan pelkästään lapsille, vaan siihen lisättiin Olavi Virran ja Ruth Johanssonin välinen romanssi myös aikuisyleisöä varten.

Komedianäytelmässä Pekka saa tomeralta vaimoltaan tehtäväksi kesämökin hankkimisen järven rannalta, mutta monien sattumien ja liukkaan kiinteistövälittäjä Muikun ansiosta haaviin tarttuukin hulppea huvila, johon myös Pätkä päätyy osakkaaksi. Kun omalaatuisen kolmikon seuraan liittyy vielä muusikon urasta haaveileva Pätkän sukulainen Karoliina, syntyykin idea täysihoitolasta. Näin kaikki alkaa, eikä mikään voi tietysti mennä pieleen.

Puupäät ja Pätkä muuttavat huvilaan, avaavat täysihoitolansa ja ottavat vastaan arvokkaita vieraita. Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta mitä sitten mahtaa tapahtua?

Rooleissa nähdään Juha Nordman, Jari Vihervirta, Maaret Mast, Vilma Halava, Vili Halava, Pihla Halava, Tero Hakkarainen ja Sari Pohjola.

– Vuosituhannen vaihteessa tanssilavat näyttivät tulleen tiensä päähän. Oli keksittävä uudenlaista aktiviteettia 2000-luvun kuluttajalle. Monien vaiheiden jälkeen DBTLfestivaali siirtyi hallintaamme. Järjestimme sen ensin Urheilupuiston vehreissä maisemissa, kunnes kaupunkifestivaali siirtyi vuonna 2019 nykyiselle paikalleen tuomiokirkon kupeeseen.

– Se herätti vastustusta, mutta monissa Euroopan kaupungeissa tapahtumat keskittyvät nimenomaan historial-

– Tapahtumat segmentoidaan artisteiltaan ja puitteiltaan entistä tarkemmin kohdeyleisölleen. Varsinais-Suomessa on tänä kesänä tarjolla kaikki musiikin lajit jazzista heviin, iskelmästä poppiin. Oman mausteensa kesään tuovat Tall Ship's Racen suuret purjelaivat.

– WC-tilojen kehitys on toinen merkittävä asia. Pandemian jälkeen festivaalimaailma koki hygienialoikan. Huomiota kiinnitetään saniteettitilojen siisteyteen ja riittävyyteen.

Kulmalan tie tähän päivään on edennyt yhteistyön kautta. – Tutustuimme pari vuotta sitten Karjurockin ja Smugglerokin järjestäjiin. Havaitsimme synenergiaa. Samaan aikaan Nelonen Media oli haalimassa omistukseensa suurimpia festivaaleja

ympäri maata. Halusimme pitää varsinaissuomalaiset tapahtumat paikallisissa käsissä. Syntyi United Festivals. Tänä suvena se järjestää kaikkiaan 10 festivaalia.

United Festivalsin kolme Turun seudun festaria ovat hyvin erilaiset. – Playa del Raisio on rento rantafestari. DBTL on klassinen kaupunkifestari ja Naantalin Sunfest vene- ja mökkikansan kesän lopetusbileet muinaistulien henkeen, Kulmala listaa.

Raision Hahdenniemi on miljöltään mielenkiintoinen. Merellinen maisema, mittava vierasvenesatama ja hiekkaranta ravintoloineen, vastarannalla rakennetaan maailman suurimpia risteilijöitä. Liikenteellisesti paikkaan on helppo tulla myös Turusta ja Naantalista. Raision kaupunki oli hyvin myötämielinen festivaalin synnyttämiseen. Siinä nähtiin hyöty myös alueen muulle infralle.

Kuva: Riikka Vaahtera.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Pekka Puupää ja Justiina (Juha Nordman ja Maaret Mast) harjoituksissa. Kuva: Kauno Takarautio.

Palautteen pohjalta Playa del Raisio koetaan intiiminä, ihmisenkokoisena festivaalina. Paikkana, jonne mennään tapaamaan tuttuja ja rentoutumaan.

– Playaa ei ole tiukasti segmentoitu tietylle ikäryhmälle. Viime vuotisen kokemuksen myötä rannalle mahtuu hyvin useampikin sukupolvi. Hiekkarannalla bailataan leit kaulassa. Kansanvillitsijöinä toimivat Erika Vikman ja Petri Nygård. Nuorempaa sukupolvea puhuttelee Benjamin. – Artistivalikkoon olen osin itsekkäästikin valinnut artisteja, Kulmala nauraa.

Kotimaisten artistien mausteeksi on kutsuttu kansainvälisiä klassikoita. Vanhojen starojen keikoilla kuulijat voivat ammentaa oman elämänsä nostalgiaa. Playa del Raisiossa nostalgiaa valaa saksalaisduo Modern Talking Reloaded. – Henkilökunnan rekrytoimme ja valmennam-

me itse. Sama joukko kiertää kaikissa festivaaleissamme pitäen palvelun tasalaatuisena.

Alkaako tapahtumia olla jo liikaa? – Ei tuettuina, liikemaailman säännöt pitävät huolen, että toimimattomat putoavat pois. Tämän päivän lomalaiset viihtyvät mökillä, mutta haluavat välillä lähteä tuulettumaan ihmisten ilmoille.

112 on numero, joka jokaisen suomalaisen ainakin tulisi tuntea. 112 on tietenkin hätänumero, johon soittamalla saa nopeasti apua – tämä on tuttua – mutta harvempi suomalainen on ladannut kännykkäänsä 112 Suomi -sovelluksen.

Maksuttomasti sekä

Musiikkitapahtumien järjestäjänä meritoitunut Henri Kulmala kehuu suomalaisten festarien monipuolisuutta.

Android- että Apple-puhelimiin ladattavissa oleva sovellus on käyttökelpoinen apua soitettaessa sekä vaaratiedotteiden vastaanottamisessa. – Suosittelen lämpimästi 112 Suomi -sovelluksen lataamista puhelimiin. Sen kautta hätänumeroon soitettaessa soittajan sijainti paikantuu välittömästi ja apua saadaan nopeas-

ti oikeaan osoitteeseen. Sovelluksen avulla saa myös paikalliset vaaratiedotteet kännykkäänsä, kertoo aluepalopäällikkö Sebastian Holm. Vaaratiedotteiden yleisenä jakelukanavana toimivat perinteiset mediat; televisio ja radio. Jos esimerkiksi ison tulipa-

lä ja sulkemaan ikkunat, vaaratiedote voidaan radiokanavien lisäksi välittää televisiossa Yleisradion kanavilla sekä MTV3-, Nelosen ja Sub-kanavilla. Yleisradio julkaisee vaaratiedotteen lisäksi nettisivuillaan ja TekstiTv:ssä sekä uutisvahtisovelluksessa.

Suomi -sovelluksen.

Vakavissa vaaratilanteissa alueella liikkuvaa väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. . Väes-

ihmisiä. Jos kuulee minuutin mittaisen nousevan ja laskevan sireenin äänen, kyseessä on yleinen vaaramerkki. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin, suljettava ovet ja ikkunat sekä avattava radio, jonka välityksellä kuulee vaaratiedotteen ja tarvittaessa

Timo Salmesmaa

Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen jää äitiys- ja vanhempainvapaalle. Hänen sijaisenaan työskentelee 12. kesäkuuta alkaen yhdistyksen puheenjohtaja Maija Palonheimo.

– On aina iloinen asia saada maailmaan uusi turkulainen, sanoo Kati Leskinen.

Turkuseuralla on edessään vauhdikas kesä Turun tapahtumissa ja Föripuodissa. Yhdistys osallistuu muun muassa Tall Ships Races -tapahtumaan omalla myyntipisteellään. Tapahtuman juontotehtävissä ovat Turun flikka Matilda Gustafsson ja poika Abdel Bettahar.

Yhdistys on juhlistanut myös Turun ruokaviikkoja. Föripuotiin on avattu varsinaissuomalaisia lähiruokatuotteita tarjoava pop up -puoti.

Turkuseura oli mukana myös Paavo Nurmi Gamesissa 18. kesäkuuta ja uudestaan maratonilla elokuussa. Tapahtumasyksy alkaa puolestaan Turun päivänä 15. syyskuuta Vanhalla Suurtorilla.

n TIESITKÖ?

• Turkuseura on vuonna 1957 perustettu jokaisen turkulaisen ja Turun ystävän yhdistys.

• Turkuseura järjestää Turun historiaan, kulttuuriperintöön ja nykyilmiöihin liittyviä tapahtumia, julkaisee Suomen Turku -lehteä ja Turku-aiheisia tuotteita sekä ottaa kantaa Turun kaupungin vetovoimatekijöihin ja mahdollistaa asukkaiden osallistumisen Turun kehittämiseen.

• Yhdistyksellä on myös oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään Turku-tuotteita.

Vuoden turkulaisimman yrityksen valitsevat turkulaiset

taja Kirsi Eronen

Turkuseura ja Turku Center järjestävät kilpailun, jossa haetaan vuoden turkulaisinta yritystä. Kilpailu toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa. Kisassa etsitään yritystä, joka nostaa toiminnassaan esiin turkulaisuutta, elävöittää Turkua, tukee kaupungin vetovoimaa ja on turkulaisille tärkeä turkulainen yritys. Ensimmäisenä kilpailuvuonna painotus on ollut pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

– Asiantuntijaraati on valinnut kuusi finalistia, joista kaupunkilaiset pääsevät äänestämään elokuussa. Finalisteista päättäminen oli haastavaa, koska Turussa on niin hienoja toimijoita, mutta raatimme oli yksimielinen, avaavat Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja Turku Centerin toiminnanjoh-

Finalistit ovat Ravintola Dennis, Leluliike Casagrande, Kakola Brewing, Linnateatteri, Kui Design ja Nightclub Marilyn. Voittaja julkistetaan Turun päivänä 15. syyskuuta.

– On tärkeää, että kaupunkilaiset käyttävät turkulaisten yrittäjien palveluja ja suosivat paikallisuutta valinnoissaan. Haluamme kannustaa yrityksiä nostamaan turkulaisuutta esille, Eronen ja Leskinen sanovat.

Finalisteja esitellään Turkuseuran ja Turku Centerin sosiaalisen median kanavissa kesän aikana. Aamuset kertoo yrityksistä myös omassa heinäkuussa alkavassa juttusarjassaan. Äänestämään pääsee Turkuseuran verkkosivuilla 19. elokuuta – 6. syyskuuta.

Turun Seutusanomat

Turkuseuralla on jälleen vauhdikas kesä paitsi Föripuodissa myös Turun tapahtumissa.

YHDISTYS

Turkuseura ylläpitää rennolla ja reippaalla otteella mukavaa vipinää ympäri vuoden – aina tietysti kotiseudun hyväksi. Yhdistyksessä toimii kaksi työntekijää, järjestösihteeri Katriina Pakkanen ja toiminnanjohtaja Kati Leskinen

Leskisen vanhempainvapaan ajan toiminnanjohtajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja Maija Palonheimo. Syksyllä lisävahvistusta remmiin tuo korkeakouluharjoittelija Viivi Leijon.

– Yhteisenä tavoitteenamme on luoda Vanhasta Suurtorista elävä, myös lapsiperheille helpommin lähestyttävä, kohtaamispaikka, he kertovat. – Olemme samalla ikään kuin matkailutoimisto, koska meiltä kysytään vinkkejä, mitä

Turun Kansallinen Kirjakauppa

kaikkea kaupungissa tapahtuu, tai mihin kannattaa mennä syömään, he jatkavat. Brinkkalan talossa sijaitseva Föripuoti Turku-tuotteineen on yhdistyksen tärkeä varainhankintakeino. Parhaillaan Turkuseura etsii alivuokralaista Vanhalle Suurtorille.

Erityiskiitos kuuluu Kati Leskisen ja Katriina Pakkasen mukaan Turkuseuran ahkerille vapaaehtoisille, joiden ansiosta yhdistyksen ylläpitämä Föripuoti voi olla auki myös heinäkuussa, maanantaista sunnuntaihin. – Osallistumme muun muassa Tall Ships Races -tapahtumaan omalla myyntipisteellä. Turun ruokaviikoilla avautunut yhdistyksen oma pop up -lähiruokapuoti palvelee samaan aikaan Föripuodissa. Vapaaehtoiset mahdollistavat sen, että pystymme pitämään puodin auki myös tapahtumien aikana, sanoo Leskinen. Turkulaisuuden ilosa-

viettää 125-vuotisjuhlavuottaan

YRITYSUUTISET

Perustamisestaan lähtien, samassa talossa Linnankatu 16:ssa samannimisenä toiminut yksityinen yritys, Turun Kansallinen Kirjakauppa, on Suomessa ainoa laatuaan. 125 vuoden aikana yritys on pystynyt muuntautumaan perinteitä kunnioittaen.

Liike avattiin 1.6.1899

G.A. Petreliuksen rakennuttamaan taloon, jossa se edelleenkin toimii. Yritys palvelee Turussa kolmessa kivijalkaliikkeessä ja verkkokaupassa valtakunnallisesti.

Toiminnan ydin on aina ollut laaja valikoima ja henkilökohtainen palvelu niin kuluttajille kuin yrityksille ja yhteisöille. Vuosikymmenten saatossa yritys on laajentanut valikoimia kirjoista paperi- ja toimistotarvikkeisiin sekä datapalveluihin. Kirjakaupan tarina alkoi jo vuotta ennen liikkeen avaamista, vuon-

Turun Kansallinen Kirjakauppa 100 vuotta sitten. Puolet talosta omassa käytössä vuonna 1924. Kuva: Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy.

na 1898, jolloin alustavat valmistelut perustamisesta aloitettiin. Perustavan kokouksen pöytäkirjassa todettiin toivotun, ”että paikkakunnallamme saataisiin toimeen kansallinen kirjakauppayhtiö, etupäässä kirjallisuuden levittämiseksi kansan syviin riveihin”. Perustajaosakkaat olivat pääasiassa virkamiehiä, opettajia ja maanviljelijöitä.

Kauppaneuvos Yrjö Korte (1885–1979) teki ennätyksellisen 80 vuoden uran Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy:n palveluksessa. Hän aloitti yhtiön palveluksessa juoksupoikana 14-vuotiaana nousten johtajaksi vuonna 1906 21-vuotiaana. Johtajana hän toimi 60 vuotta ja hallituksen jäsenenä 20 vuotta kuolemaansa saakka.

– Yrityksen arvot, kuten luotettavuus, turvallisuus ja hyvä yhteistyökumppanuus, ovat varmasti avain menestykseen ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, pohtii toimitusjohtaja Paula Palmroth Asiakkaiden tunteminen ja paikallisuus korostuvat toiminnassa. – Kirjakauppa-ala on liiketoiminnan ja kulttuurin yhdistämistä, joka tänä päivänä vaatii muutoskykyä. Kiihtyvän elämäntahdin pyörteissä ihmiset edelleen tarvitsevat sekä uutta tietoa että kirjallisuuden suomia elämyksiä ja rauhoittumisen hetkiä, korostaa Palmroth. Liikkeen avaamispäivää vietetettiin Turun Kansallisessa Kirjakaupassa työn merkeissä ja 125-vuotista taivalta juhlistetaan vuoden aikana eri tavoin.

Turun Seutusanomat

Turun Seutusanomat

nomaa Turkuseura levittää ympärilleen Föripuodin tutuilla Turkutuotteilla, jotka ovat nyt saaneet vierelleen varsinaissuomalaisia lähiruokatuotteita. Yhdistykselle on tärkeää tukea valinnoillaan paikallisia tuottajia, jotka tekevät työtä ympäristön ja hyvinvoinnin eteen.

– Saamme hienosti yhdistettyä lähiruokaan murteen, kun varsinaissuomalaisen Karviaisten tilan kanssa lanseeraamillamme murre-teemaisilla härkäpapuherkuilla on Kummottos ja Simmottos -etiketit, Pakkanen toteaa.

Tuorein kotiseutulehti

Suomen Turku – Åbo, vår stad on juuri ilmestynyt, samoin kuin painotuore

Suomen Turku – fiilistelykirja Turusta -teoskin. Ajatus fiilistelykirjasta oli Turkuseurassa muhinut jo pitkään.

– Fiilistelykirja on iso juttu ja suuri ilonaihe, kaiken kaikkiaan reilun vuoden mittainen pro-

jekti. Se on kuvakirja, jossa kirjaimellisesti fiilistellään Turkua. Siinä on kaikki samat elementit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, eli pointtina on levittää turkulaisuuden ilosanomaa turisteillekin, Kati Leskinen iloitsee.

– Toimin teoksen käsikirjoittajana, ja työprosessissa oli mukana paljon valokuvaajia, sekä monia Turkuseuran asiantuntijoita, jotka olivat työstämässä tekstejä. Turun murretta voi oppia kirjan loppupuolelta löytyvästä murreosiosta, lisää Leskinen.

Suosittu Brinkkala-tapahtumasarja saa syyskaudella jatkoa, samoin kuin paserut eli kävelykierroksetkin. Paseruilla tutustutaan monipuolisesti kaupungin eri alueisiin.

– Meillä on aikuisille suunnatut Ilta Brinkkalassa tapahtumat sekä lapsiperheiden Päivä Brinkkalassa -sarja, joka tehdään Vanhankaupungin kehittämishankkeen tuella, Leskinen kertoo. Niin ikään vauvojen murreloruttelua sisältävä Mukulatte murrekerho jatkuu syksyllä. Ohjaajana

on Kirjan talon sanataideohjaaja Hanna Toivonen, joka myös ideoi tapahtumien sisältöä. Turkuseuran murreasiantuntija Esa Laukkanen on kääntänyt murrerunoja yleiskielelle.

– Ensimmäiset kolme mukulatte murrekerhokertaa olivat nyt keväällä. Ne saivat hyvää palautetta ja kiittelyä siitä, että järjestetään vauvoille erilaista toimintaa, Katriina Pakkanen sanoo.

KUKKATALO

Katariina Mäkinen-Önsoy

kukkatalo.fi somessa Facebook, Instagram, TikTok Juhannusviikolla: ke-to 9-20, pe 9-15, la 11-18, su 9-18

Oletpa menossa omalle mökille tai kutsuttuna vieraana, muista: - puutarhamulta - kastelulannoite - huussi- ja kompostikuivike - katteet - kasvusäkit

Turkuseuran järjestösihteeri Katriina Pakkanen ja toiminnanjohtaja Kati Leskinen esittelevät Föri-puodin uutuustuotteita.

Linnateatterissa

vieraili keväällä yli 26.200 ihmistä n LYHYESTI

Tammi-toukokuun aikana Linnateatterin kokonaiskävijämäärä nousi yhteensä 26.268 kävijään. Määrä on noin seitsemän prosenttia enemmän kuin keväällä 2023.

Linnateatterin omia tuotantoja katsoi yhteensä 16.521 katsojaa. Vuoden alusta kiertueella ja Linnateatterin omissa tiloissa nähty ”Pippendorfin kirjavat kummitukset” keräsi yhteensä katsojia lähes 10.000. Suosituin oma aikuisille suunnattu tuotanto oli ”Murha kahdelle”, jota kävi katsomassa yhteensä 1.532 katsojaa. Suosituin vierailuesitys oli ”Vaimoni on toista maata” 2.093 katsojalla. Kokousten ja yritystapahtumien kokonaiskävijämäärä oli yhteensä 3.338 henkilöä.

Kesän ajan Linnateatterin ystäviä naurattaa ajankohtainen ja hulvaton revyy ”Soitellen someen”. Syksyllä ensi-iltansa saavat syyskuussa Tom Petäjän ja Mika Räinän tähdittämä ”Alfauro[u]s” ja lokakuussa ensi-iltansa saava musiikkikomedia ”Raunistula”, jossa lavalla nähdään Joonatan Perälä, Antti L.J. Pääkkönen, Leena Rousti, Sanni Lehto ja Mikko Nuopponen.

Alfauro[u]ksen ohjaa Ilari Johansson, joka on myös käsikirjoittanut esityksen yhdessä Räinän kanssa. Raunistulan ohjaa ja käsikirjoittaa Heikki Sankari.

Turun Seutusanomat

Someen

keskittyvä teatteriesitys leikittelee paikallisilla aiheilla ja ihmisillä

Linnateatteri viettää kuudetta kesäänsä Ruissalon Telakalla. Soitellen someen -esitys ottaa kantaa sosiaalisen median eri ulottuvuuksiin sekä naurattaa paikallisia – tietysti paikallisella huumorilla.

– Viime kesän tapaan esityksessä on koko kesän läpi päivittyvä sketsiosuus, jotta voimme taata varmasti ajankohtaista huumoria. Viime kesänä tämä oli hitti, jota katsojat arvostivat, kertoo kesäteatterin ohjaaja Kalle Lamberg

Lavalla tullaan näkemään muun muassa Turun ja turkulaisten mieletöntä historiaa ja nykypäivää tekoälyn ja digitalisaation näkökulmista. Tänäkin kesänä kuullaan myös rutkasti tarttuvaa musiikkia.

Lavalla nähdään näyttelijät Emmi Kangas, Anssi Valikainen, Juha Antikainen ja Jutta Järvinen. Esityskausi: 31.5.–17.8.2024.

Turun Seutusanomat

suviyössä eli Kuralan perilliset on Teatteri Kantanäyn ensimmäinen kesäteatteriesitys. Aiemmin talvikauden kabaree-esityksissä kunnostautunut teatteri lähtee valloittamaan uutta ajankohtaa. Kuva: Teatteri Kantanäky.

Teatteri Kantanäyn ensi-ilta

19.6. Kuralan Kylämäessä

Sateenkaarikabareista tunnettu Teatteri Kantanäky toteuttaa kesäteatteriesityksen Kuralan Kylämäessä yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa.

Teatteri Kantanäky tuo lavalle historiansa ensimmäisen kesäteatteriesityksen kun keskiviikkona 19.6. ensi-iltansa saa Homoilua suviyössä eli Kuralan perilliset.

Esitys toteutetaan yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa ja esitystilana toimii Kuralan Kylämäen Tryskimakasiini.

Tryskimakasiini on kokonaan katettu tila ja sopii mainiosti esityksen tyylilajiin ja teemaan. Näytöksiä on esityskaudella 21.

Teatteri Kantanäyn esityksessä elellään 1930-luvulla kuvitteellisella Kuralan maatilalla, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on ja rakastaa juuri niin kuin itse tahtoo. Homoilua suviyössä lähettää katsojat romantiikkaa tihkuvalle, draaman syviin vesiin tipahtavalle ja hulvattoman hauskalle matkalle suomifilmin ja kansallisromantiikan

Kuralan Kylämäen Tryskimakasiini toimii kesäteatterinäyttämönä. Kuva: Turun museokeskus.

maailmaan.

Näiden taidemuotojen maailma on tunnetusti hyvin heteronormatiivinen, mutta miten tarinat mullistuvatkaan jos niihin heitetään ripaus kvääriä rakkautta?

Esitys on kabaree-esityksissä kunnostautuneelle teatterille ensimmäinen jatkuvajuoninen esitys.

– Homoilua suviyössä on kuvaus tiiviistä ja rakastavasta yhteisöstä, jossa pyöräytetään perinteinen roolijako uusiksi. Kun romantiikannälkäinen tuore ylioppilas loikkii uutena kesärenkinä maataloon, alkaa tilalla tapahtua. Emännän huoli omasta lapsettomuudesta ja talonsa perijästä ei helpotu kun nimismiehen lähettämä Kyytirättäri kiristää ja kiusaa . Kovaa kyytiä saa aivan jokainen, kun pinttyneitä asenteita rakkaudesta tuuletetaan ja lyödään päin kasvoja. Huumorin ja hyvän maun rajoja tuuletetaan perusteellisesti lammaskuoron säestyksellä. Esitys ky-

syy häpeämättä: Voisiko tässä maassa elää oikeasti maailman onnellisinta kansaa, jolle kaikkein tärkeintä on rakkaus? kertoo ohjaaja Heini Vahtera

Esitystilana toimii Kuralan Kylämäessä sijaitseva sympaattinen Tryskimakasiini. Yleisö pääsee heti saapuessaan sukeltamaan suoraan esityksen aikakauteen Kuralan Kylämäen museon vehreillä ja historiallisilla tiluksilla. Museoissa järjestetään harvemmin esitystoimintaa, joten yhteistyö museon ja teatterin välillä on hedelmällistä ja erityistä. – Museo kuuluu kaikille. Mutta keiden ääni kuuluu museossa? Keiden tarinat tulevat kerrotuksi, ketkä näkyviksi? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta on aina ollut, ja tulee aina olemaan. Silti kulttuuri-instituutit sortuvat helposti sovinnaisuuksiin, kertomaan vain ilmeisimmän. Teatteri Kantanäyn Homoilua suviyössä tarjoaa toisenlaisen tulokulman suoma-

laiseen maalaisromantiikan kuvastoon. Samalla se tulee tuulettaneeksi Kylämäen heteronormatiivisuutta raikkaalla tavalla, karnevalisoiden mutta ah, lämmöllä ja rakkaudella. Nautitaan siitä!”sanoo Turun museokeskuksen yleisötyön intendentti Mika Väyrynen Ohjauksesta vastaa Heini Vahtera ja käsikirjoituksesta työryhmä. Esiintyjinä nähdään Teatteri Kantanäyn lavoilla ennenkin loistaneet Antti Ainola, Marko Carlson, Nuppu Ervasti, Johanna Jernberg, Virve Koskinen, Lee Lahikainen, Teemu Loikas, Reetta Moilanen ja Tristan Selin. Kokonaisuutta täydentää livebändi, johon kuuluvat Kari Mäkiranta ja Noora Karppanen. Kuralan Kylämäen Tryskimakasiini on vanha puimalato, jossa on porrastettu katsomo. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. Esityskausi: 19.6.–11.8.2024.

Turun Seutusanomat

TEATTERI

Homoilua

Uittamon Kesäteatterissa rock-konsertin tunnelmaa

Suomen Musiikkiteatteri:

Autiotalo

Käsikirjoitus:

Katariina Leino

Ohjaus: Petri Lairikko

Puvustus ja lavastus:

Katariina Leino ja Kaija Serpenttiini

Koreografia: Elisa Lairikko ja Irina Kabanova

Orkesteri: Timo Järvensivu, Jussi Ojanen, Kasperi

Kinnunen ja Miika Raeniemi

TEATTERIARVIO

Turun ensi-iltansa 5. kesäkuuta saanut Autiotalo kertoo dramatisoidusti

Dingo-yhtyeen tarinaa. Dingo-musikaali alkaa Uittamon paviljongilla Perjantai-nimisen kappaleen tahdissa tuoden lavalle bändin keulakuvana tunnetun Neumannin teini-ikäisenä Pertti Niemisenä.

Musikaalin päähenkilö (Erik Kraemer) haaveilee merimiehenä työskentelyn tuomasta vapaudesta, eikä niinkään ensisijaisesti tavoittele musiikkitähteyttä. Musikaalin käsikirjoitus vaikuttaa tiivistävän hyvin oikean Neumannin ajatuksia elämästään ennen Dingoa sekä yhtyeen huippuvuo-

Autiotalo-musikaalin rooleissa nähdään muun muassa Jussi Ojanen, Timo Järvensivu, Evita Aaltonen, Erik Kraemer, Mirjam Paaso, Isabella Lairikko ja Miika Raeniemi. Kuva: Suomen Musiikkiteatteri.

sista. Dingon kulta-aika oli vuosina 1984–1986.

Turkulaisen muusikkonäyttelijän Erik Kraemerin lauluääni ja habitus ovat kokonaisuutena kuin tehty päärooliin. Kraemerin ei tarvitse imitoida Neumannia, vaan hänen äänensä ja lavakarismansa ovat omiaan tekemään

kunniaa edelleen tänä päivänä suosiota nauttivalle suomalaiselle rockyhtyeelle. Erityismaininnan ansaitsevat alun haikeana soivan Perjantain lisäksi Sinä ja minä -, Sata rohkeaa laivaa - ja Rio ohoitulkinnat sekä tietysti nimikko-encore. Tähän kun yhdistää hengästyt-

tävän puvunvaihto- ja maskeerausvauhdin, niin upea kasaripaketti on kasassa.

Hienoja roolisuorituksia nähdään myös Yöyhtyeen Olli Lindholmia (Tatu Mönttinen) ja Jussi Hakulista (Timo Järvensivu) esittävältä kaksikolta. Omanlaisensa mausteen esitykseen tuo Helsingin

Sanomien toimittajana tuona aikana työskennelleen Mattiesko Hytösen (Tatu Mönttinen) hahmo. Komiikkaa teokseen tuo myös Dingo-huumaa elävä kuvitteellinen perhe, joka voi oikeasti olla melko tarkka kuvaus senaikaisesta fanituskulttuurista. Dingon faneissa ei nimittäin ollut pelkästään teinityttöjä, vaan jopa hysteriaksi äitynyt ihailu levisi aivan kaikenikäisten keskuuteen. Esityksessä nähtävän Lahtisen perheen osalta fanitukseen liittyvät paitsi tyttäret Leila (Mirjam Paaso) ja Laila (Evita Aaltonen) sekä Ulpu-äiti (Mirjam Paaso), myös Veikkoisällä (Tatu Mönttinen) on oma unohtumaton osuutensa tarinassa.

Kaiken kaikkiaan fiilis Autiotalo-musikaalissa on kuin olisi rockkonsertissa – jopa siinä määrin, että yleisö otetaan aktiivisesti osaksi esitystä. Valovoimaiset esiintyjät saavat haltioituneimmatkin katsojat mukaan yhteislauluun, ja mikäs siinä onkaan laulaessa, kun Dingo-hitit näyttävät sujuvan todella

hyvin suurimmalta osalta katsojista.

Uittamon paviljongin verrattain pienikokoinen lava sekä esiintyjiä lähellä oleva katsomo luo mukavan intiimin tunnelman suvi-iltaan. Musikaali aloitti kiertueensa keväällä paviljonkia suuremmista konserttisaleista. Ensi-ilta koettiin 10. helmikuuta Porissa, josta se lähti Kuopion kautta kiertueelle ympäri Suomea.

Autiotalo-musikaalin on käsikirjoittanut Suomen Musiikkiteatterin taiteellinen johtaja Katariina Leino. Tuotannosta vastaa niin ikään Suomen Musiikkiteatteri, joka on ainoa musikaaleja tuottava kiertueteatteri maassamme. Toista kesää Uittamon Kesäteatterissa viihtyvä musikaalikaravaani on aiemmin esittänyt yhteistuotantojaan Ruissalon Kesäteatterissa. Uittamon paviljongissa Autiotalo nähdään viimeisen kerran 24. elokuuta. Näyttämöteos palaa kuitenkin lähiseudulle taas lokakuussa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Silja Kosonen harmittavan lähellä mitalia

Turun Urheiluliitto palkittu tänä vuonna Urheilugaalassa.

Suomalaisurheilijat

saavuttivat Rooman yleisurheilun EM-kisoista lopulta ainoastaan yhden mitalin, kun Oliver Helander heitti kisojen päätöspäivänä keihäspronssia. Pistesijoille ylsi kunnioitettava määrä suomalaisia, kun urheilijat keräsivät Suomen laariin yhden mitalin lisäksi yhteensä 11 pistesijaa.

Pistetilastossa Suomi sijoittui 13:nneksi 40,50 pisteellään. Mitalitilaston ja pistetilaston ylivoimainen ykkönen oli Italia, jonka urheilijat saavuttivat peräti 24 mitalia –näistä 11 kultaisia.

neljäs.

pika-aituri Reetta Hurske ja 3 000 esteiden juoksija Ilona Mononen. Toisen juoksijan välierissä taklaama ja tuomaripäätöksellä finaaliin nostettu aituri Santeri Kuusiniemi oli finaalissa seitsemäs ja Nina Chydenius juoksi 10 000 metrillä kahdeksanneksi.

Helanderin jälkeen paras suomalaisurheilija sijoituksellisesti oli raisiolainen Turun Urheiluliiton moukarinainen Silja Kosonen, joka jäi harmittavasti neljänneksi. Kosonen heitti moukarifinaalissa 72,06 ja jäi pronssista ainoastaan 62 senttiä.

Ylen tv-lähetyksissä näkyi selvästi TuUL:n moukarinaisen pettymys. Kosonen heitti toki finaalissa hyvän tuloksen,

Tervetuloa jäätelölle tai ruokaostoksille keskelle parasta Turkua! T. Kauppias Jerko

mutta naisella on rahkeita heittää vielä pidemmällekin. Kososen ennätys on yli 74 metriä.

Neljänneksi ylsi myös seiväshyppääjä Elina Lampela, finaalissa jossa edellisen EMmestaruuden voittanut Wilma Murto sijoittui kahdeksanneksi.

Hänet valittiin Turun Seutusanomien järjestämässä lukijaäänestyksessä Raision Positiivisimmaksi vuonna 2022. Linnankatu 24, 20100

Aurinkoista kesää!

nen, 5 000 metrin juoksija Nathalie Blomqvist ja korkeushyppääjä Ella Junnila.

Kuudensia sijoja saatiin

Silja Kososen seura Turun Urheiluliitto on tänä vuonna huomioitu valtakunnallisessa Urheilugaalassa, kun TuUL palkittiin Vuoden Urheiluseurana. Turun Urheiluliitolla on lähes 5 000 jäsentä ja kahdeksan lajijaostoa. Seura liikuttaa kaikenikäisiä ihmisiä; nuorimmat ovat alle yhden vuoden ikäisiä vauvajumppaajia ja vanhimmat lähes satavuotiaita keilaajia. Turun Urheiluliiton valikoimaan kuuluvat huippu-urheilu, harrastetoiminta ja paraurheilu. Seura tarjoaa viikoittain toimintaa 350 ryhmälle, joita ohjaa yli 200 ohjaajaa ja valmentajaa.

Tervetuloa Työpisteelle! Palvelemme turkulaisia asiakkaitamme arkisin klo 9.00–15.30!

Meiltä saat apua työllisyyteen, työllisyyspalveluihin ja koulutuksiin liittyvissä asioissa.Tarjoamme uraohjausta, koulutusneuvontaa, työnhakuvalmennusta ja tuetun työllistymisen paikkoja.

Neuvontapiste palvelee ma–pe 9–15.30 Yliopistonkatu 27a • 02 262 5072 • www.turku.fi/tyopiste

Turun Urheiluliittoa edustava Silja Kosonen oli Rooman yleisurheilun EM-kisojen moukarinheiton