Mitä Mieltä -nettigallupin aiheena tällä kertaa Turun ratikka.
Sivu 2
TURUN
Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.fi MITÄ MIELTÄ?
ITÄ-TURKU – KAARINA –
Hyvä ehdokas!
Varaa paikkasi kevään vaali-ilmoitteluun.
Sinua palvelevat LEHTI AINEISTO VAALIT
13.3. äänestysnumerot saadaan 13.3.
Kaisa Puisto p. 0503647970 kaisa.puisto @turunseutusanomat.fi (Vas., Kesk., KD, Liike Nyt, RKP)
Mika Leinonen p. 0407062132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi ( SDP, PS)
TURUN
S A NOM AT
MIELIPIDE n PÄÄKIRJOITUS n
Ratikka mukana kevään vaalikeskusteluissa
Turkuun suunniteltu raitiotie on taas ollut reilun viikon verran vahvasti esillä, kun Turun kaupunki julkaisi viime viikolla tuoreimpia ratikkahankkeen vaikutusarvioita. Arviothan olivat hyvin positiivisia ja niiden perusteella ratikassa nähdään paljon hyvää; niin ilmaston, tonttien arvon kuin Turun vetovoimankin kannalta.
Ihan kaikki turkulaiset eivät toki hurraata huuda ratikan puolesta. Asia on takuulla näkyvästi ja kuuluvasti esillä tulevissa vaalikeskusteluissa, enkä pitäisi outona, jos useampikin turkulainen kuntavaaliehdokas ottaisi ratikan ykköshevosekseen vaalikampanjoinnissa – olipa sitten ratikan puolesta tai vastaan.
Ylen julkaisemassa ratikka-jutussa käytiin läpi Turun valtuustoryhmien tämänhetkistä kantaa asiaan. Toki on syytä muistaa, että päätös ratikan rakentamisesta mennee vuoden loppupuolelle eli nykyinen valtuusto ei asiaa päätä, vaan huhtikuussa valittavat uudet kaupunginvaltuutetut.
Nykyisistä valtuustoryhmistä positiivisimmin ratikkahankkeeseen suhtautuvat kokoomuksen ja kristillisdemokraattien, vihreiden sekä vasemmistoliiton valtuustoryhmät. Toki kaikista ryhmistä korostetaan valtion tuen tärkeyttä hankkeeseen. Demareissa kerrotaan olevan ihmisiä puolesta ja vastaan, ja demareista myös kerrotaan, että päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tarkempia talouslukuja.
Sen sijaan keskustan, perussuomalaisten ja Järjen ääni -ryhmistä kerrotaan varsin suoraan, että heidän mielestään ratikkaa ei Turkuun kaivata – investoinnin korkea hinta mainitaan yhtenä suurena syynä kielteisyyteen. Myös RKP ja Asukkaiden Turku -ryhmät suhtautuvat ratikkahankkeeseen vähintäänkin hyvin varautuneesti. Asia on siis varmasti isosti esillä tulevissa vaalikampanjoissa. Ja kävipä kuntavaaleissa miten tahansa, Turun tulevan valtuuston kokoukset lienevät hyvin mielenkiintoisia viimeistään siinä vaiheessa, kun ratikkapäätöstä ryhdytään toden teolla käsittelemään.
MITÄ MIELTÄ n
Marko Vuosjoki päätoiMittaja
Viimeinkin Varissuon uimahallin aika
Varissuon lähiön koetaan taantuvan, mikä huolestuttaa kaupungin ylimpiä päättäjiä. Keinoja estää epäsuotuisa kehitys esimerkiksi uudisrakentamalla pohditaan.
Tänä vuonna Varissuolla puretaan Majanummen rakennus uuden päiväkodin tieltä. Moni yhdistyspuolen toimija menettää siinä käyttämänsä tilan. Uutta vastaavaa tilaa tarvitaan mm. kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen.
Itä-Turkuun suunnitellaan uimahallia. Varissuolla uimahalli on ollut asukkaiden toiveena lähiön rakentamisesta asti, koska liikunnan harrastus on runsasta. FinSote tutki 2019 liikunnan harrastamisen määrää useissa Suomen kaupungeissa ja niiden kaupunginosissa. Aamuset-lehti kirjoitti tutkimuksen tuloksista otsikolla ”Sohvaperunoiden Turku”. Suurimmalta häpeältä säästyttiin, sillä ”Hirvensalon−Kakskerran ja Varissuon−Lausteen asukkaiden keskiarvoa selvästi isompi liikunnallinen aktiivisuus riitti pitämään Turun hiuksenhienosti liikkumattomuusindeksin kakkosena Vantaan takana”. Jos siis uimahalli rakennettaisiin Varissuolle, käyttäjiä saataisiin runsaasti jo lähialueelta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pohditaan yhtymän diakonian jonkinlaisen toimipisteen tuomista muun muassa Varissuolle. Tässä ehdotus, joka ratkaisisi monta ongelmaa: Rakennetaan Varissuolle uimahalli, jonka yhteydessä on muutama kokoontumistila varattavissa järjestöjen käyttöön ilmaiseksi. Ylemmissä kerroksissa voisi rakennuksessa olla omistusasuntoja. Sopiva tontti olisi liikekeskuksesta hiukan Littoisiin päin, pääväylän pohjoislaidalla. Tonttia käytetään nyt vain pysäköintiin. Sen omistaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, joka luultavasti suostuisi myymään tai vuokraamaan sen, ja voisi halutessaan varata itselleenkin tilaa uudisrakennuksesta. Tällä tontilla oleva uimahalli olisi kauempaakin tulevien helppo löytää, ja uusi rakennus keskeisellä paikalla uudistaisi lähiön ilmettä hienosti.
päiVi salMinen (sdp.) kuntaVaaliehdokas turku
Pitäisikö Turkuun rakentaa raitiotie?
Turussa on jo hetken aikaa väännetty kättä raitiotien eli ratikan tarpeellisuudesta. Asiaa on Turussa valmisteltu sillä mielellä, että kaupunkiin halutaan lisää joukkoliikennemahdollisuuksia, ja valmistelu sekä tehdyt vaikutusarvioinnit ovat edenneet positiivisesti ja tuottaneet hyvältä näyttäviä tuloksia.
Ratikan rakentamispäätöksen tekee tulevissa vaaleissa valittava valtuusto.
Vaikutusarviointien mukaan ratikasta olisi monenlaista hyötyä; joukkoliikennematkojen määrä lisääntyisi vähen-
täen samalla kasvihuonekaasupäästöjen määrää, tonttien arvon arvioidaan nousevan ja myös kaupungin vetovoimalle ratikan uskotaan olevan hyvä asia.
Tampereella ratikan rakentamisesta käytiin kovia keskusteluja moneen otteeseen, mutta rakentamispäätös tehtiin lopulta vuonna 2016. Liikennnöinti Tampereella alkoi vuonna 2021.
Mitä mieltä sinä olet ratikan tarpeellisuudesta Turkuun? Onko se mielestäsi ajan- ja rahanhukkaa, vai oletko ehdottomasti ratikan kannalla?
Ratikka on aiheena Turun Seutusanomien kuukausittaisessa Mitä Mieltä -nettigallupissamme, joka löytyy tutusti osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.
Vastausaikaa on 12. maaliskuuta asti. Kyselyn tuloksia julkaistaan 19. maaliskuuta sekä printtilehdissämme että nettilehdessä.
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan ABC Koulukadun pizzapöytä perheelle (2 aikuista+2 lasta).
Marko Vuosjoki
MIELIPIDE n
Seutuyhteistyöllä elinvoimaa ja työllisyyttä
Ammattini puolesta kiertelen ympäri Suomea ja näen, miten eri alueilla kehitetään elinkeinoelämää ja tehdään kuntayhteistyötä. Olen huomannut, että monilla seuduilla osataan hyödyntää yhteistyön mahdollisuuksia huomattavasti tehokkaammin kuin meillä VarsinaisSuomessa.
Onnittelut Liedolle, joka sai Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kuntarankingissa upean kärkisijan! Tämä on osoitus siitä, että kunnassa on tehty määrätietoista työtä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edistämiseksi. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, että Turun seutukunta kokonaisuudessaan on tippunut rankingissa sijan kerrallaan ja on nyt kuudentena, kun aiemmin sijoitus on ollut neljäs ja viides. Tämä kehityskulku herättää kysymyksen: teemmekö seutuna tarpeeksi yhteistyötä, jotta koko alueemme pysyy kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena? Hyvinvointi ja jaettava syntyvät aina työstä. Tästä näkökulmasta katsottuna tilanne ei ole ruusuinen: Varsinais-Suomessa työttömien määrä jatkaa huolestuttavaa kasvuaan. Joulukuussa työttömiä oli 26.900, mikä on peräti 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toki talouden suhdanteet vaikuttavat asiaan, mutta myös maamme hallituksen päätökset, jotka ajavat yrityksiä ahdinkoon ja kasvattavat konkurssien määrää. Rakennusala on tästä hyvä esimerkki. Juuri nyt olisi pitänyt tehdä elvyttäviä toimia, erityisesti julkisen rakentamisen saralla. Kun rakennusalalla menee huonosti, sillä on laajat vaikutukset myös muuhun teollisuuteen, kuten metalli- ja rakennustuoteteollisuuteen. Juuri nyt tarvitaan vahvaa ja määrätietoista seutuyhteistyötä koko talousalueen kuntien kesken. Yksittäisen kunnan menestys on hienoa, mutta seudun kehitys vaatii yhteistä tahtoa ja aktiivisia toimia. Meillä on kaikki edellytykset saada Varsinais-Suomi uuteen nousuun, mutta se vaatii, että ryhdymme yhdessä töihin.
Nyt ei ole aika käpertyä omiin kuntarajoihin, vaan rakentaa yhteistyötä, joka tekee koko seudustamme houkuttelevamman niin yrityksille kuin uusille asukkaille. Kasvu ja työpaikat syntyvät yhteistyöllä – pidetään huoli, että Varsinais-Suomi ei jää muiden edelle kirivien alueiden varjoon.
Näin syntyy hyvinvointia kuntiin, ja pääsemme rakentamaan asukkaiden kannalta tärkeitä palveluita – kuten sitä paljon esillä ollutta uimahallia.
tiMo katajainen (Vas.) liedon kaupunginhallituksen jäsen kuntaVaaliehdokas
Vasemmalla Omaishoitokeskuksen perustajajäsen ja pitkäaikainen vapaaehtoinen Tarja Ekholm ja oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Hellstén. Pöydän ääressä istuu entinen omaishoitaja Marjatta Kiili. Kuva: Anto Raali.
Turun Seudun Omaishoitajien
Omaishoitokeskus täytti 20 vuotta
TURKU
Turun Seudun Omaishoitajat ovat toimineet omaishoitajien tukena jo vuodesta 1998 alkaen, ja toimintaa on koordinoitu omasta toimitilasta, Omaishoitokeskuksesta jo 20 vuoden ajan.
Juhlan aikana kuultiin Omaishoitokeskuksen perustajajäsen Tarja Ekholmin mielenkiintoisia muistoja keskuksen alkuvaiheista sekä kansanedustaja Aki Lindénin juhlapuheen. Musiikkiesiintyjänä oli Marjo Tiainen.
Turun Seudun Omaishoitajien toiminnanjohtaja Katja Havula kiitti omassa puheessaan omaishoitajia ja heidän työtään tukevia. – Hyvät juhlavieraat, omaishoidon puolestapuhujat, vapaaehtoiset, työntekijät ja yhteistyökumppanit, on ollut suuri ilo ja kunnia saada viettää tämä juhlahetki kanssanne. Tänään olemme pysähtyneet kiittämään ja juhlistamaan teitä kaikkia, jotka omalla panoksellanne teette omaishoitajien arjesta kevyempää ja yhteiskunnastamme inhimillisemmän, sanoi Katja Havula.
Havula korosti omaishoitajuuden suurta
merkitystä inhimillisenä tekona.
– Omaishoitajuus on yksi elämän suurimmista teoista, jonka toisen hyväksi voi tehdä. Se ei ole vain vastuu tai velvollisuus, vaan sydämen asia – sitoutumista, huolenpitoa ja välittämistä. Omaishoitokeskuksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten, sekä luonnollisesti Turun Seudun Omaishoitajien yhdistyksen hallituksen ja jäsenten ponnistukset auttavat omaishoitajia jaksamaan joskus hyvin raskaassakin arjessa.
– Te, jotka tuette omaishoitajia, olette osa tätä tarinaa. Teidän kädenjälkenne näkyy jokaisessa kohtaamisessa, jokaisessa annettavassa tuessa ja jokaisessa hetken hengähdyksessä, jonka omaishoitaja saa.
Kaikkein isoimman kiitoksen saivat kuitenkin kovan työn tekijät –omaishoitajat.
– Mutta ennen kaikkea – kiitos teille, omaishoitajat. Te kannatte arjen suurinta vastuuta ja teette korvaamattoman arvokasta työtä, joka usein jää näkymättömäksi, mutta ei koskaan merkityksettömäksi. Teidän tarinanne ovat osa suurempaa kertomusta – kertomusta rakkaudesta, sitkeydestä ja välittämisestä, muistutti Katja Havula.
Havula muistutti, että Turun Seudun Omaishoitajat ry ei ole vain tukipiste, vaan yhteisö. Se on paikka, jossa kukaan ei jää yksin, ja jossa jokainen saa tulla kohdatuksi ihmisenä.
– Tarjoamme neuvontaa, vertaistukea ja virkistystoimintaa, jotta omaishoitajat ja heidän perheensä saisivat tarvitsemaansa tukea oikeaaikaisesti. Viestimme ja vaikutamme, jotta omaishoidon ääni kuuluisi yhä vahvemmin.
– Emme olisi tässä ilman yhteistyökumppaneitamme ja avustustahoja. Kiitos, että olette nähneet omaishoidon merkityksen ja halunneet olla mukana tukemassa tätä arvokasta työtä. Teidän tukenne mahdollistaa kohtaami-
Naantalin torin vuosipaikkojen vuokraus
Naantalin torin vapaat myyntipaikat ovat haettavissa vuosipaikoiksi.Vuosipaikat vuokrataan ajalle 1.5.2025 – 30.4.2026
Hakemuslomake, kartta vuokrattavista paikoista, hinnasto ja torisääntö ovat saatavilla Naantalin kaupungin verkkosivuilta (www.naantali.fi/tori) ja kaupungintalon asiointipisteestä.
Hakemuksen myyntipaikasta voi jättää joko sähköpostitse, verkkosivulta löytyvällä sähköisellä lomakkeella tai paperisena.
Hakemusten on oltava perillä viimeistään pe 21.3.2025 klo 15.00.
Tarkemmat ohjeet: www.naantali.fi/tori
TEKNISET PALVELUT
LÄHDE MATKALLE TURUSTA TAI KAARINASTA
la 22. - su 23.3. Tallinnan hotellimatka, Nordic Hotel Forum****, bussi mukana 190€/hlö/2hh
la 22. - la 29.3. Hiihtomatka Vuokattiin, majoitus Break Sokos Hotel Vuokatti 795€/hlö/2hh, 1145€/hlö/1hh
ti 1. - to 3.4. Tallinnan hotellimatka, Nordic Hotel Forum****, bussi mukana, 245€/hlö/2hh pe 18. - ma 21.4. Pääsiäismatka Tallinna / Pärnu / Riika, sis. kuljetukset. Tallinna 379€/hlö/2hh, Pärnu 419€/hlö/2hh, Riika 329€/hlö/2hh
ti 6. - pe 9.5. Riika, Pohjolan Pariisi 395€/hlö/2hh, 545€/hlö/1hh
ke 21. - pe 23.5. Ahvenanmaan retki 3pv 459€/hlö/2hh, 569€/ hlö/1hh
sia, apua ja toivoa – asioita, jotka kantavat pitkälle, kiitti Havula lopuksi omaishoidon tukitahoja.
Turun Seudun Omaishoitajat ry:n ylläpitämä Omaishoitokeskus tarjoaa kotona asuville hoidettaville sekä seudun asukkaille aktivoivaa päivätoimintaa ryhmissä ja yksilöllisesti kodinomaisessa ilmapiirissä, lähellä luontoa.
Palvelu mahdollistaa omaishoitajalle vapaata hoitotyöstä ja asioilla käymiseen. Omaishoitokeskuksessa palvellaan ja opastetaan myös kaikissa omais- ja läheishoitoon liittyvissä asioissa.
Omaishoitokeskus on avoinna arkisin kello 9–15.
Marko Vuosjoki
M Y Y TÄVÄN Ä
Mercruiser sisäperämoottori
4,3 l, V6, vm. 1998 2-kurkkuinen kaasarikone. Uudet pakosarjat, uusi startti ja uusi laturi.
Koneella ajettu noin 350 tuntia. Toimiva asiallisessa kunnossa oleva kone.
Hp. 2500,00
Soita 040 706 2132
Nähtävänä FSD-Group, Velkua
Liedossa ja Koskella Palvelemme: Koskella ma-pe klo
Palttan alueen tontit haussa
KAARINA
Kaarinan Littoisten kaupunginosan Palttan alueelle tulee myyntiin 27 omakotitonttia, jotka ovat 14. maaliskuuta päättyvässä kevään omakotitonttihaussa.
Palttan tontit ovat kooltaan 904-1.604 neliötä ja niiden hintahaitari on 45.200-80.200 euroa. Tonttien maasto on hyvin vaihtelevaa – tarjolla on kalliopohjaista, met-
säistä, peltomaista, rinneja tasamaatonttia.
Alue on kuuden kilometrin päässä keskustan palveluista, Littoistenjärvelle on matkaa 4,5 kilometriä ja meren rantaan seitsemisen kilometriä.
Palttan alueen lisäksi Kaarinassa on myös tarjolla runsaasti jatkuvan haun tontteja eri puolilla Kaarinaa.
Marko Vuosjoki
Nuorten palvelupiste palvelee keskiviikkoisin
LIETO
Liedossa viime viikolla avattu nuorten palvelupiste auttaa nuoria keskiviikkoisin muun muassa työnhaussa ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Liedon nuorten palvelupiste on alle 30-vuotiaille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste, jonne voi tulla paikan päälle ilman ajanvarausta. Paikalla on vaihtelevasti eri ammattilaisia, joilta saa apua ja tukea muun muas-
sa työnhaussa, työmahdollisuuksien selvittämisessä, työhakemuksien ja CV:n tekemisessä, koulutusvaihtoehtojen kartoittamisessa, oman osaamisen ja vahvuuksien selvittämisessä sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Palvelupiste palvelee keskiviikkoisin kello 1215 Hyvättyläntie 4:ssä, sisäänkäynti kierrätysmyymälä Kisällin kautta.
Marko Vuosjoki
Piikkiön kirjastossa nukketeatteria sekä paneelikeskusteluja
PIIKKIÖ
Piikkiön kirjastossa on pienemmille lapsille tarjolla musiikkipitoinen nukketeatterinäytelmä ”Mata-Mii – sokerileipuri seikkailee” keskiviikkona 12. maaliskuuta. Esitys toteutetaan muovailuvahalla, josta rakennetaan lavasteet ja nuket esityksen aikana.
Esityksen jälkeen on myös luvassa muovailuvahatyöpaja. Esityksen toteuttaa Nukketeatteri PikkuKulkuri ja se perustuu kirjailija Sanna Pelliccionin lasten kuvakirjaan. Esitykseen on vapaa pääsy, mutta siihen pitää ilmoittautua etukäteen. Ilmoittautumiset tehdään Piikkiön kirjastoon p. 02 588 4410 tai piikkion.kirjasto@kaarina.fi viimeistään 7. maaliskuuta. Esityksessä on paikkoja maksimissaan 50 hengelle.
Nukketeatteri PikkuKulkuri on lastentarhanopettajaksi vuonna 1983
TIESITKÖ, ETTÄ SUIHKEENA
JO 7 MINUUTISSA?
Oletko kyllästynyt kärvistelemään hereillä melatoniinin vaikutusta odottaen?
Valitse tablettien sijaan NORDAID Sleep Aid Strong -melatoniinisuihke, niin saat unen päästä kiinni huomattavasti nopeammin. otetaan tunti ennen nukkumaan menoa
SUUSUIHKE 7 minuuttia
suihkaistaan suuhun vasta nukkumaan mentäessä imeytyy suoraan suun limakalvojen kautta vaikuttaa nopeasti
TABLETTI 40 minuuttia
imeytyy vasta ohut suolesta vaikuttaa hitaasti
NORDAID Sleep Aid Strong melatoniinisuihke auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla 1 mg melatoniinia lähellä nukkumaanmenoaikaa.
Vahva ja kustannustehokas valinta: 1,95 mg melatoniinia / suihkaus
200 annosta!
TESTAA JA TOTEA TEHO, OSTA OMASI
valmistuneen näyttelijä ja nukketaiteilija Ilpo Mikkosen pitkäaikainen unelma.
– Nukketeatteri on työni ja intohimoni. Haluan tarjota korkeatasoista nukketeatteria ennen kaikkea lapsille, mutta myös aikuisille. Toivon, että esitykseni tuovat iloa, herättävät ajatuksia ja tuntuvat, kertoo Ilpo Mikkonen.
Nukketeatteri PikkuKulkuri, Ilpo Mikkonen ja nukkehahmot, esiintyvät lapsille Piikkiön kirjastossa. Kuva: Nukketeatteri PikkuKulkuri / Teija Paananen.
Piikkiön kirjastossa järjestetään myös kaksi keskustelutilaisuutta maaliskuun aikana. Keskiviikkona 19. maaliskuuta Koti Piikkiössä -paneelikeskusteluun osallistuu paikallisia kuntapäättäjiä ja keskustelun teemana on Piikkiön tulevaisuus. 19. maaliskuuta vietetään myös valtakunnallista Kirjaston päivää. Keskiviikkona 26. maaliskuuta on vuorossa Kaarinan kaupungin asukastilaisuus, jossa tarkastellaan sekä menneisyyden jälkiä että tulevaisuuden mahdollisuuksia Piikkiön osayleiskaavassa. Tilaisuudessa esitellään arkeologisen inventoinnin tuloksia sekä kurkistetaan Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden visioihin, miltä Piikkiön keskusta voisi näyttää vuonna 2040. Marko Vuosjoki
Toteutetaan hirsitalounelmasi yhdessä!
Matka unelmien kotiin voi alkaa turvallisin mielin, kun valitset markkinajohtaja Kastellin*.
Hirsirakentamisen asiantuntijoina niin Matti kuin koko
Hirsi-Kastellin tiimi palvelevat ilolla, jotta muuttovalmis haaveidesi hirsikoti valmistuu varmasti ja ajallaan.
Tutustu muokattaviin hirsitalomalleihimme ja ota yhteyttä Mattiin!
hirsikastelli.fi
* Rakennustutkimus RTS Oy, Omakotirakentajatutkimus 2024/25 RV.
Matti Heikinheimo kauppias, 040 7044 868 matti.heikinheimo@kastelli.fi
Tuntu 144
Aisti 115
Biojätteen lajittelu on yhä useammalla jokapäiväinen tapa
JÄTEHUOLTO
Lounaissuomalaiset ovat muutamassa vuodessa aktivoituneet selvästi biojätteiden lajittelussa. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tuoreen kyselyn mukaan jo 76 prosenttia LSJH:n omistajakuntien asukkaista ilmoittaa lajittelevansa biojätteet aina. Vuonna 2020 vastaavan arvion omasta lajitteluaktiivisuudestaan antoi vain puolet vastaajista. Myös muovipakkauksia ja poistotekstiiliä lajitellaan hieman entistä ahkerammin. Innolink Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi vuodenvaihteessa yli 1.700 LSJH:n toimialueen asukasta.
Velvoite kerätä biojäte laajeni vuonna 2022 kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10.000 asukkaan keskustaajamissa ja vähintään viiden asunnon taloyhtiöihin kaikilla taajama-alueilla, joten lakimuutos on nopean muutoksen suurin selittäjä.
– Biojätteen lajitteluaktiivisuuden kasvu on ilahduttavaa, koska painavana jakeena sen merkitys koti-
talouksien jätteiden kierrätysasteelle on huomattava. Erikseen lajiteltuna biojätteestä saadaan uusiutuvaa energiaa ja ravinteet kiertoon. Kirittävää lajittelurutiineissa riittää vielä jatkossakin, sillä kodin sekajätepussista biojätettä on edelleen noin kolmannes, kertoo LSJH:n tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä
Miia Jylhä muistuttaa, että tulos ei vielä yllä samalle tasolle esimerkiksi metallin ja lasipakkausten kanssa, joita on totuttu lajittelemaan jo vuosikymmenien ajan, ja jotka 93 prosenttia vastaajista kertoi lajittelevansa aina. Parin prosenttiyksikön kasvu edelliseen tutkimukseen nähden oli myös muovin ja poistotekstiilin
lajitteluaktiivisuudessa. Muovipakkaukset ilmoitti nyt lajittelevansa 78 prosenttia ja poistotekstiilin 45 prosenttia vastanneista.
Alueen asukkaista 43 prosenttia luokittelee itsensä ”keskivertolajittelijaksi” ja arvioi hoitavansa tehtävän perustasolla hyvin. Yli neljännes, 28 prosenttia vastanneista,
kokee itsensä ”ympäristötietoiseksi lajittelijaksi” ja on kiinnostunut lajittelemaan jätteet jatkossa vielä aktiivisemmin. Viidennes vastanneista luokitteli itsensä ”vastuulliseksi lajitteluaktiiviksi”, joka suoriutuu lajittelusta mielestään erinomaisella tasolla ja kannustaa myös muita lajittelemaan. – Näin positiivinen
asenne kertoo siitä, että asukkaat ovat hyvin laajasti tietoisia lajittelun tärkeydestä ja haluavat sitä myös edistää. Vain pieni osa vastaajista tunnustaa lajittelevansa vain satunnaisesti tai muiden perheenjäsenten patistamana. Ainoastaan yksi prosentti vastaajista kokee, ettei lajittelulla ole merkitystä, ja suhtautuu siihen kriittisesti, Miia Jylhä toteaa.
LSJH selvittää omistajakuntiensa asukkaiden näkemyksiä ja tyytyväisyyttä alueen jätehuoltoon säännöllisesti toteutettavilla asukaskyselyillä. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy viime joulu- ja tammikuussa internetpaneelina sekä sähköpostikyselynä ja näitä täydentävinä puhelinhaastatteluina. Tutkimus perustuu 1.739 vastaukseen. LSJH hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan jätehuoltoa entistä paremmin asukkaita palvelevaksi. turun seutusanoMat
Lounais-Suomen Jätehuollon asiakkaat ovat lisänneet reilusti biojätteen lajitteluaan. Kuva: LSJH.
Kierrätysmyymälä Kisälli avasi ovensa vuoden alussa Liedon keskustassa osoitteessa Hyvättyläntie 4. Myymälä sijaitsee niin kutsutulla Kauppapihalla ja sisäänkäynti tapahtuu sisäpihan kautta.
Uusi myymälä on otettu hyvin vastaan asiakkaiden keskuudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana uudessa myymälässä kävi asiakkaita keskimäärin 93 päivässä.
Kovan kysynnän vuoksi, ja jotta myymälä voisi palvella asiakkaitaan vieläkin paremmin, Kisällissä kokeillaan pidempää aukioloaikaa tiistaisin. Viime viikolla aloitetun kokeilun aikana Kisälli on avoinna tiistaisin aamuyhdeksästä kello 17:ään asti.
Kisälli toimii kierrätysperiaatteella. Myymälässä myytävät tuotteet, kuten esimerkiksi sisustustuotteet, kodin pientavarat ja tekstiilit, ovat kaupunkilaisten myymälään lahjoittamia.
Myynnissä olevat sähkölaitteet on luonnollisesti huollettu ja tarkistettu, joten ne ovat sähköturvallisia.
Kisällissä toimii lisäksi vuokrauspalvelu, jonka kautta voi vuokrata esimerkiksi peräkärryn, pöytiä tai ompelukoneen. Vuokraus on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi jos tarvitsee peräkärryä kerran-pari vuodessa kuljettaessaan haravointijätettä jäteasemalle, tai jos tarvitsee pöytätilaa juhlien järjestämiseen. Kierrätysmyymälä Kisälliin voi lahjoittaa itselleen tarpeettomiksi jääneitä, käyttökelpoisia kodin pientavaroita ja poistotekstiiliä. Tarkemmat tiedot vastaanotettavista tavaroista löytyy kierrätysmyymälä Kisällin omilta sivuilta: https://lieto.fi/ palvelut-ja-asiointi/asuminen-ja-elinymparisto/ kierratysmyymala-kisalli/ Kisällillä on myös oma kiertotalousyhteisönsä, Kisälli-yhteisö. Yhteisön jäsenille lähetetään uutiskirje muutaman kerran vuodessa ja jäsenille suunnataan omia tarjouksia. Yhteisöön voi liittyä Kisällin myymälässä.
Marko Vuosjoki
Täyden palvelun valokuitu taloyhtiöön, huoneistoihin asti edullisesti!
TEMPUR POP UP STORE KAARINA NYT AVATTU!
25M Alkaen 2 ERÄ TEMPUR Outlet -vuoteita jopa –40 %
Huippuedullinen perusnopeus. Asukkaat voivat halutessaan tilata lisänopeutta omien tarpeidensa mukaan.
Tarkistamme saatavuuden kohdekohtaisesti.
Taloyhtiöt, joissa on nykyaikainen sisäverkko, liittyminen 0 €, muuten liittyminen 5,50 €/kk/huoneisto 60 kk ajan. Kampanja saatavilla vain uusiin taloyhtiösopimuksiin.
Ota rohkeasti yhteyttä valokuitumyyjääsi!
Taloyhtiöratkaisut
Sami Mattila puh. 050 5934 271 tai sami.mattila@lounea.fi
Tule sänkykartoitukseen & saat lahjaksi
TEMPUR One Hug -tyynyn! Arvo 139 €
Kun varaat ajan maksuttomaan sänkykartoitukseen Kaarinan Pop Up -myymälään, saat koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntijalta apua unen ja palautumisen haasteisiin sekä ehdotuksen sinulle sopivasta vuodekokonaisuudesta. Käynnin tarkoituksena on varmistaa parempi nukkumisergonomia ja sitä kautta myös toimintakyky. Ajanvaraus ei sido ostoon. Varaa aika osoitteesta www.tempurbrandstore.fi/kaarina
Vuodekokonaisuuden ostajalle 120 päivän selän tyytyväisyystakuu!
LIETO
Kierrätysmyymälä Kisällillä on Liedossa pitkä ja varsin menestyksekäs historia. Tänä vuonna uudessa myymälässä on käynyt asiakkaita keskimäärin 93 päivässä.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulma
VAPI ry:n tilaisuudet alkoivat vaikuttajaraadin keskustelutilaisuudella. Seuraavaksi tavataan Aivoviikon pyöreän pöydän ääressä.
VAALIPANEELI
Varsinais-Suomen Vammais- ja Pitkäaikaissairausjärjestöt VAPI ry nostaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulman esiin kevään vaalikeskusteluissa. VAPI ry järjestää yhteensä neljä teemallista vaalipaneelia. Paneeleissa käsitellään yhdenvertaisuutta, palveluiden saavutettavuutta ja järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä.
Tärkeänä aiheena on sote-järjestön toimintaedellytysten turvaaminen. Järjestöjen toiminta on uhattuna rahoituksen leikkausten ja epävarmuuden vuoksi. Järjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Niiden toiminta lisää osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä ja syrjäyty-
mistä mikä vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön.
VAPI ry toimii Varsinais-Suomen alueen vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöjen yhteistyöjärjestönä ja edustaa 47 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 56.000 henkilöjäsentä – tämä on noin 12 prosenttia alueen väestöstä. – Vaalipaneelien tavoitteena on tuoda esiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden arkeen vaikuttavia kysymyksiä ja varmistaa, että päättäjät sitoutuvat yhdenvertaisiin ratkaisuihin. Samoin haluamme nostaa esiin järjestöjen toiminnan merkityksen Varsinais-Suomessa niin että päättäjien tietoisuus järjestöjen merkityksestä lisääntyisi. Toivomme, että keskusteluissa keskitytään konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen pohdintaan, sanoo VAPI ry:n puheenjohtaja Paula Kukkonen
Aivoviikon pyöreän
kevään vaalikeskusteluissa
pöydän ääreen kokoonnutaan keskiviikkona 12. maaliskuuta. Turun Lounatuulet Yhteisötalossa pidettävän tilaisuuden kahvitus alkaa kello 16.30 ja keskustelu kello 17. Vaalipaneelin järjestäjinä toimivat VAPI
Ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, mutta veneen siirrosta saatamme joutua perimään kulukorvauksen. Summa voi nousta satoihin euroihin. Hankkimalla Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun varmistat veneellesi avun jäsenetuna
Lue lisää ja liity:
ry:n ohella Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry ja Epilepsialiitto. Mukana keskustelemassa on Epilepsialiiton sosiaaliturva-asiantuntija Paula Salminen.
Vakka-Suomen vaalipaneeli pidetään 18.3.
Uudenkaupungin vammaisneuvoston kanssa Uudenkaupungin kulttuurikeskus Crusellissa. VAPIn aluevaalipaneelia voi seurata 2.4. etänä Zoom-palvelussa: https://us02web.zoom. us/j/82768497874 Vaa-
lipaneelit ovat avoimia yleisölle, ja niiden yhteydessä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille. Tilaisuuksissa käsitellään myös ennakkoon VAPI ry:lle lähetettyjä yleisökysymyksiä. Vaalipaneelien keskustelun pohjana ovat Varsinais-Suomen Vammais- ja Pitkäaikaissairausjärjestöt VAPI ry:n vaaliteemat:
- Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen – oikea-aikainen hoito ja palvelut kaikille asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
- Yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen pitkäjänteisesti – järjestöjen rooli osana palveluketjuja ja osallisuuden edistäjänä.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä – Varhan, kuntien ja järjestöjen yhteistyö sekä esteettömyyden huomioiminen päätöksenteossa.
katariina Mäkinen-Önsoy
Kunta- ja aluevaalit 2025
Hyvä ehdokas!
AINEISTO VAALIT
Kaisa Puisto p. 0503647970 kaisa.puisto @turunseutusanomat.fi (Vas., Kesk., KD, Liike Nyt, RKP)
Sinua palvelevat
Mika Leinonen p. 0407062132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi ( SDP, PS)
Kristiina Engström p. 0451116932 kristiina.engstrom @turunseutusanomat.fi (Kok. Vihr.)
VAPI ry:n vaalikeskustelu järjestetään 12.3. Turussa sijaitsevassa Lounatuulet Yhteisötalossa
osana Aivoviikkoa. Kuva: Turun Seutusanomien arkisto.
S A NOM AT
Teatteriryhmä Onnenpotku esittää Kimppahäät kalkkiviivoilla
Kimppahäät kalkkiviivoilla on paimiolaisten tekijöiden hulvaton naurukomedia seniorihäistä, joissa mikään ei mene suunnitelmien mukaan.
PAIMIO
Teatteriryhmä Onnenpotkun hulvatonta Kimppahäät kalkkiviivoilla -komediaa esitetään Paimion kaupungintalon Paimiosalissa 7.–18. maaliskuuta. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Merita Seppälä.
Kimppahäät kalkkiviivoilla -esityksen keskiössä on tiivis ystäväporukka, Sillanpään alajuoksun martat, joiden viimeinenkin vanhapiika Hellä purjehtii vihdoin avioliiton satamaan. Häät pidetään marttakerhon upporikkaan jäsenen kartanossa, mutta kuinkas ollakaan, yhtäkkiä hääpareja onkin enemmän kuin yksi.
Häihin kokoontuu mitä erikoisimpien persoonien kavalkadi.
Amerikasta asti tullut hääsuunnittelija sotkee asioita entisestään megalomaanisilla suunnitelmillaan ja nykyajan häähullutuksilla.
MYÖS VÄLIAIKAISASUNTOJA
SENIOREILLE! esim. putkiremontin ajaksi!
Perinteisiin tottuneet marttakerholaiset pääsevät elämänsä ensimmäisiin polttareihin ja taitaa näytelmässä olla muutama muukin neitsytmatka tiedossa. Erikoinen pappipariskunta luo vihkimiseen vähintäänkin hullunkuriset lähtökohdat.
Lämminhenkinen ja hulvaton komedia sukeltaa häiden maailmaan, jossa rakkauden nuolet sinkoilevat ja ystävyys on koetuksella. Mutta marttojen maalaisjärki osoittautuu korvaamattomaksi luonnonvaraksi mitä oudoimpien sattumusten edessä. Kun hääväellä on enemmän päiviä takana kuin edessä, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin juhlia elämää ja rakkautta kuin viimeistä päivää. ”Minä varaan tanssivuorot teiltä jokaiselta martalta.”, toteaa Veikko, joka on Antti-sulhasen velipoika. Tanssimaan Veikko todellakin pääsee, mutta millä lailla ja missä roolissa?
Teatteriryhmä Onnenpotku koostuu eläkeläisistä, jotka ovat löytäneet teatteriharrastuksen vasta vanhemmalla iällä. Innostus ja motivaatio harrastusta kohtaan on valtava. Lavalla nähdään 14 näyttelijää: Ritva Aaltonen, Tarja Entonen, Päivi Harttunen, Jukka Heino, Eeva Heurlin, Reima Högman, Tepa Karmavalo, Jorma Kakkonen, Pirjo Kemp-
painen, Eija Nordström, Sirpa Rajala, Jarmo ”Ruuben” Strang, Ulla Strang ja Eeva-Liisa Soisalo. Esityksessä ei ole käytössä numeroituja paikkoja. Oman paikkansa voi tulla varaamaan ajoissa ja nauttia vaikka kahvit ennen esitystä. Esityksessä ei ole väliaikaa, mutta ennen ja jälkeen esityksen sinua palvelee aulan kahvila. Tiistaina 11.3. ja tors-
tain 13.3. esityksissä palvelee Paimion kaupungintalon Lounaskahvila Ansku. Muissa esityksissä aulasta löytyy erityinen Paukkutädin makoisa Kaffela. Lippuvaraukset ja tiedustelut vastaanottaa kulttuuripaja.mallekki@ gmail.com, 050 3081 333. Liput kustantavat 12 euroa.
Teatteriryhmä Onnenpotku on toiminut Paimion opiston alaisuudessa vuodesta 2018. Kimppahäät kalkkiviivoilla on Teatteriryhmä Onnenpotkun kuudes produktio. Edelliset menestysnäytelmät ovat olleet Hoitokoti Onni, Senioriremppa, Entisten nuorten kykykisa, Mummokommuuni ja Maajussille Mummomorsian
katariina Mäkinen-Önsoy
Tur vallista ja laaduk asta asumista
Tur vallista ja laaduk asta asumista
Kysy vapaista asunnoista.
Tu allista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön
Turun diakoniasäätiön
Turun diakoniasäätiön
Vapautumassa YKSIÖ J A KOLMI O.
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.
VA PAAN A K AK
VA PAAN KOLMI O.
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!
Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.
VA PAAN A K AK S I O J A KOL M I O.
VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A! Ter vetuloa tutustumaan!
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!
VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO.
Lisätietoja:
Ter vetuloa tutustumaan!
VANHUSTEN TA LO VUO KO S S A !
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
Ter vetuloa tutustumaan!
Lisätietoja:
Lähisaaristossa kasvaneen Elise Pihlajaniemen teos kurkistaa arkeen ja juhlaan
Toiminnanjohtaja Anu Salmi,
KIRJALLISUUS
Paraisten Nauvosta kotoisin olevan Elise Pihlajaniemen Linnaelämää keskiajan Suomessa -teos (Otava) vie lukijansa keskiaikaisten linnojen kivisiin saleihin. Nuo salit ovat täynnä kutojia, kirjureita, ritareita ja kanoja.
Vuosikerta 98€
Tilaukset: Kristiina Engström kristiina.engstrom@turunseutusanomat.fi / P. 045 111 6932
Maaliskuun alussa ilmestyvä historiateos keskittyy mahtimiesten ja valtioiden historian ohella siihen, keitä muita kaikkia linnoissa asui ja työskenteli sekä miltä elämä heidän näkökulmastaan näytti.
Vaikka linnatutkimusta on tullut viime vuosina valtavasti lisää, Suomessa ei ole kirjoitettu kattavaa yleisteosta suomalaisista keskiaikaisista linnoista yli kolmeen vuosikymmeneen. Linnaelämää keskiajan Suomessa esittelee yhdeksän keskiaikaista suomalaista linnaa ja se pohjautuu laajaan lähdeaineistoon.
Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa linnan rakentamista, asukkaiden elämää, ruokakulttuuria, keskiaikaisen sodankäynnin roolia ja linnojen
merkitystä nykypäivänä. Mukana on kiehtovia yksityiskohtia keskiajan arjesta: oluen vahvuudesta saattoi päätellä oman paikkansa linnan arvojärjestyksessä, ja kun palkollisten pöydässä syötiin lohta ja mätiä, herttuan eteen kannettiin turskaa ja silakkaa. Tarinallinen historiateos sopii kaikille linnoista ja keskiajan elämästä kiinnostuneille. Elise Pihlajaniemen eloisan kuvauksen kautta lukija saa käsityksen siitä, miltä keskiaikainen linnaelämä todella
näytti ja kuulosti, tuoksui ja maistui. Linnoja rakastava historianopettaja Elise Pihlajaniemi tekee väitöskirjaa Pyhästä Birgitasta elinikäisen kasvamisen näkökulmasta. Pyhän Birgitan merkitys maassamme näkyy erityisesti Naantaliin perustetun birgittalaisluostarin kautta. Lähisaaristossamme kasvanut Pihlajaniemi opiskelee arkeologiaa, inspiroituu teatterista ja lepuuttaa sieluaan Vanajaveden rannalla.
katariina Mäkinen-Önsoy
Paimion opiston alaisuudessa toimiva Teatteriryhmä Onnenpotku koostuu paikallisista eläkeläisistä. Kuva: Turun Seutusanomien arkisto.
Elise Pihlajaniemen Linnaelämää keskiajan Suomessa -kirja ilmestyi 3. maaliskuuta. Kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Innovatiiviset tapahtumat Sauvossa 2025 -kilpailussa jaettiin toimintarahaa kuudelle idealle.
SAUVO
Innovatiiviset tapahtumat Sauvossa 2025 -ideakilpailuun tuli tällä kertaa yhteensä yhdeksän ideaa, joista kuusi valittiin toteutettavaksi.
Päätöksen toteutukseen etenevistä ideoista teki 11. helmikuuta kokoontunut Sauvon sivistyslautakunta. Useamman toimijan yhteishanke voi saada korkeintaan 3.000 euron toimintarahan.
Tämän vuoden isoin toiminta-avustus jaettiin karunalaisten yhdistysten idealle asettaa Karuna-kyltti Rantolan rantakalliolle (2.700 euroa). Karunan Kyläyhdistys, Karunan Urheilijat, Motorboat Club Karuna ja Karunan veneseura pystyttävät Karuna-kyltin Rantolan rantakalliolle Sauvon 690-vuotisen historian kunniaksi.
Sauvon karunalaisten yhdistysten yhteishanke sai suurimman toimintarahan Innovatiiviset tapahtumat Sauvossa 2025 -kilpailussa. Tuen avulla Rantolaan nousee Sauvo 690 -juhlavuotta kunnioittava Karuna-kyltti. Kuva: Turun Seutusanomien arkisto.
Selku ry:n ideoima Selku Kino ja Hakkiskodon Koti löytöretkeilijöille -kuvataideprojekti saivat kumpikin 2.500 euron suuruisen toimintarahan. Selku-salin varustelutasoa parannetaan hankkimalla kiinteä valkokangas sekä sen tarkkuuteen vastaava projektori ja lisäksi kehitetään myös äänentoistoa. Selku Kinosta luodaan kuntaan pysyvä tila, jota myös muut yhteisöt, kuten MLL, eläkeläiset, vanhempainyhdistys ja kunnan varhaiskasva-
tus, voivat käyttää omissa tarpeissaan. Päiväkoti Hakkiskoto, kuvataiteilija Kaisa Vanhala sekä MLL:n Sauvo-Karunan osasto toteuttavat Koti löytöretkeilijöille -nimisen seikkailunomaisen kuvataideprojektin, jossa yhdessä lasten kanssa luodaan päiväkoti Hakkiskotoon pysyvää taidetta.
Toimintakeskus Pihlajalle jaettiin 800 euroa pinssikoneen ja tarvikkeiden hankintaan. Pihlajassa tehdään Sauvon 690-vuotisjuhlan kunniaksi myyntiin erä pinssejä, joissa teemana ovat kylien nimet Sauvon logolla. Lisäksi Pihlajassa valmistetaan erä humoristisia Sauvo-aiheisia pinssejä.
Niin ikään 800 euroa
ohjattiin Sauvon Urheilijoiden kunnostaman Suojalan ulkoilureitin kylttien ja infotaulujen valmistamiseen. Sauvolaisia kannustetaan liikkumaan, ulkoilemaan ja käyttämään Suojalan aluetta sekä laavua, joten uudistunut reitti tarvitsee uudet merkinnät ja infotaulun. Suojala on kaikkien käytössä oleva liikuntapaikka.
Sauvon Kädet sai 700 euron toimintarahan Luova savi -työpajaa varten. Sauvon Käsien jäsenet Nina Messner ja ErjaRiitta Alander ohjaavat työpajan, jossa palvelukeskuksen asukkaat suunnittelevat ja toteuttavat yhteisen keramiikkareliefin. Teos sijoitetaan julkiseen ja saavutettavaan tilaan kuten esimerkiksi kirjastoon tai terveyskeskukseen.
Toimintarahojen jaossa otettiin huomioon ideoiden hulvattomuus, yleisöäänestyksen tulos, mainosarvo, sijoittuminen kunnan alueelle sekä kaikkien ikäryhmien huomioiminen.
Tälle vuodelle myönnettävien toimintarahojen osalta ideoiden tuli täyttää perusedellytysten lisäksi muutama lisäehto. Niissä tuli olla kytkös Sauvon historialliseen menneisyyteen, koska Sauvon kirjallisesta merkinnästä historiakirjoissa tulee kuluneeksi 690 vuotta. Kuntakuvaan pysyvästi jäävät ideat ja toteutukset olivat myös etusijalla.
katariina Mäkinen-Önsoy
Paimion Teatteri kutsuu isovanhemmat lapsenlapsineen teatteriretkelle
”Hienosti toteutettuna satujen maailma sopii lasten lisäksi meille vähän vanhemmillekin lapsille”
TEATTERI
Kautta aikain eläkeläisryhmät ovat tehneet teatteriretkiä – mutta yleensä vain muiden ryhmäläisten kanssa. Nyt Paimion Teatteri on kutsunut eläkeläiset lastenlastensa kanssa teatteriretkel-
le nuortenmusikaaliinsa – ja muutkin lapsenmieliset ryhmäläiset toivotetaan tervetulleeksi.
Paimion Teatterissa nähtävän Kerro, kerro kohtaloni -musikaalin tuottajana toimii Sebastian Allén. Hän on toiminut tuottajana kaikissa viime vuosien tuotannoissa ja hänen kauttaan on varattu tuhansia ryhmälippuja.
– Meillä käy todella paljon ryhmiä – ja olem-
me siitä äärettömän iloisia sekä kiitollisia. Mietimme aina uusia keinoja palvella asiakkaitamme entistä paremmin, ja siitä syntyi tämä idea, Allén kertoo.
Teatteri tarjoaa erikoishintaisia lippuja tämän kevään musikaaliin eläkeläisryhmille, jotka saapuvat katsomaan esityksiä yhdessä lastenlastensa kanssa.
– Lastenteatterimme on todella laadukasta ja tarinat koskettavat usein varttuneempaakin yleisöä. Tänä keväänä liikutaan satumaailmassa, jossa tuttujen satuhahmojen lapset pohtivat omaa kohtaloaan. Haluamme kampanjallamme kannustaa isovanhempia tulemaan lastenlastensa kanssa meille. Ja jos porukassa on joku, kenellä ei ole omia lapsenlapsia, mutta mieli on yhä nuori, niin on lämpimästi tervetullut katsomoomme! Allén lisää.
Tuttuihin satuhahmoihin pohjautuva esitys sopii kaikenikäisille. Teatterin hallituslainen, ja myös eläkeläisyhdistyksissä toimiva, Mervi Kuusela innostui tuottajan ideasta. Hän on toiminut teatterin buffetissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan ja nähnyt lukuisia paitsi aikuisten niin lapsi- ja nuorisoteatterinkin esityksiä. – Esitykset ovat usein mukaansa tempaavia ja täynnä iloa. Ja se muuten tarttuu! Usein näytösten jälkeen huomaa salista poistuvan hymyillen – ja ehkäpä hyräillen esityksessä kuultua tarttuvaa kappaletta, Kuusela toteaa. Kuuselalle teatterikokemus lastenlasten kanssa ei ole laisinkaan vieras kokemus. Tosin viime aikoina hieman eri tavoin kuin monille muille. Hänen pojantyttärensä Anastasia Kuusela on nimittäin ollut jo useampana esityskautena mukana teatterin buffettiimissä ilahduttamassa teatterivieraita.
turun seutusanoMat
Anastasia Kuusela ja Mervi Kuusela yhdessä palvelemassa asiakkaita talviteatterin väliajalla. Kuva: Jan Sundman.
Tuottaja Sebastian Allén lapsi- ja nuorisoteatterinkin näyttämönä toimivan Vistan näyttämön ovella. Kuva: Jan Sundman.
Lounais-Suomen-Syli ry.
To 6.3. Avoin Kahvihetki klo 15.00 – 17.00. Pe 7.3. Perjantaipuuro klo 12.00 – 13.00. Ma 10.3. Avoin kahvihetki klo 14.00 – 16.00. Ti 11.3. Syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukiryhmä klo 18.00 – 19.30. Ryhmät kokoontuvat osoitteessa Maariankatu 8 D 104, Turku. Kysy lisää 040 5958542 lounaissuomi@syliin.fi www.syliin.fi.
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia. Ke 12.3. klo 12–14 digiapu osastolla 2. krs. To 13.3. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. To 13.3. klo 12–16 Turun kaupungin Vanhusneuvoston Seniorimessut, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, SPR:llä terveyspiste, buffetti. Ma 17.3. klo 13 virkistyskerho osastolla, 4. krs. Ti 18.3. klo 10–12 terveyspiste, kotitapaturmat ja tasapainojumppa, mahdollisuus verenpaineen mittauttamiseen, osastolla 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus.
Pe 7.3. klo 13–14.30 Musa-piknik. Arvuuttelemme yhdessä tv-sarjojen tunnussävelmiä ja nautimme pientä naposteltavaa sekä lopuksi kahvit. Musiikkiaiheisen visailun tuttujen kappaleiden äärelle ohjaa laulaja/ muusikko Janiina Lehtonen. Musa-piknik on osa Kulttuurikiitäjä-toimintaa, jota rahoittaa Varsinais-Suomen liiton AKKE-rahoitus. Ma 10.3. klo 13–14.30 Korttiaskartelu. Tule askartelemaan mieleisiäsi kortteja, esimerkiksi onnittelu- tai pääsiäiskortteja. Materiaalimaksu 0,50 €/kortti. Ke 19.3. klo 15–16.30 Digikahvila kaikille älylaitteita käyttäville ja niistä kiinnostuneille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p. 040 683 9595. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia. Omaishoitokeskuksessa myös ohjausta ja vertaistukiryhmiä läheistään auttaville, ota yhteyttä ja kysy lisää!
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille: Liedossa To 13.3. klo 17 – 18.30, os. Palvelukeskus Ruskan kerhohuone, Hyvättyläntie 9. Ohjaajina Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijat Sari ja Arja. Voi osallistua asuinkunnasta riippumatta. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: puh 040 673 3829.
Marja Leena Eerola: Maan ja taivaan välissä
TAIDE
Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin maaliskuun näyttely on Marja Leena Eerolan ”Maan ja taivaan välissä”.
”Maan ja taivaan välissä” -näyttely koostuu serigrafialla ja kohopainotekniikalla toteutetuista teoksista, joissa toistuvat ornamenttikuviot saavat inspiraationsa luonnon rytmistä ja erilaisista muodoista.
– Käsittelen näyttelyssäni luonnon herkkyyttä, kauneutta ja monimuotoisuutta sekä suhdettamme luontoon. Teossarja on syntynyt rakkaudesta ja kunnioituksesta luontoa kohtaan. Toivon näyttelyn herättävän ajatuksia luonnon nykytilasta ja ihmisen roolista siinä. Olemme toiminnallamme aiheuttaneet luonnolle merkittäviä muutoksia ja tahti kiihtyy. Hälytyskellot ovat soineet pitkään ja äänekkäästi, Marja Leena Eerola toteaa.
Kuudes sukupuutto on jo takapihallamme. Menneisyyden sukupuuttoaallot ovat johtuneet tulivuorista ja asteroideista, mutta olemme onnistuneet kehittämään teknologiaa, jonka avulla
saamme aikaan joukkosukupuuton ihan omin voimin. Elämäntapamme, taloudellinen globalisaatio ja maapallon lämpeneminen vaarantavat ihmiskunnan ja samalla lukemattomien kasvi- ja eläinlajien koko olemassaolon. Näitä teemoja käsitellään Eerolan taiteessa.
Historiantutkija Peter Frankopan toteaa osuvasti: Maa-planeettamme on syntynyt miljardeja vuosia sitten. Miten olemme päätyneet ratkaisevaan rooliin koko planeettamme nykyisyyden ja tulevaisuuden suhteen, vaikka maapallon pitkässä historiassa koko ihmislajin olemassaolo on kestänyt tuskin silmänräpäystä pidempään? Ihmisestä itsestään on tullut sen suurin uhka.
– Työskentelen pääasiassa kohopainomenetelmin, mutta yhdistän grafiikkaan luovasti muita tekniikoita. Ammennan ideat arkiympäristöstä ja luonnosta. Työskentelylleni ovat tyypillisiä mielleyhtymien, assosiaatioiden hetket. Jokin asia, visuaalinen havainto tai eletty kokemus nousee esiin uudessa tilanteessa,
Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin
uusiin yhteyksiin sijoittuen. Käytän teoksissani käsin työstettäviä materiaaleja, paperia ja kangasta, erikseen ja yhdistellen, hyödyntäen materiaalina myös vanhoja teoksiani, taiteilija kuvailee. Marja Leena Eerola on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideaka-
temiasta 2023 ja Pekka Halosen akatemiasta kuvataidelinjalta 2022. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä vuodesta 2014 alkaen. Eerola asuu ja työskentelee Kirkkonummella.
Messu sunnuntaisin klo 10 Huom: ei messua tallissa 9.3., koska silloin on Wähäväkisten juhlaveisuu messu klo 10 Linnasmäen opistolla, Lustokatu 7.
Kaarina-talolla on maaliskuun aluksi populaarimusiikin tutkija, tuottaja ja tietokirjailija FM Tiina Käpylän luento naisista suomalaisessa populaarimusiikissa. Torstaina 6. maaliskuuta pidettävässä luennossa aiheena on ”Naisten tekijyys ja toimijuus suomalaisen populaarimusiikin kentällä”. Kirjallisen illan vieraana tiistaina 25. maaliskuuta on puolestaan kirjailija Jenna Kostet. Jenna Kostet on raisiolainen kirjailija, jonka tuotanto käsittää sekä romaaneja että tietokirjoja. Käsityömaailmassa Kostet on tullut tunnetuksi Neulottu Kalevala -kirjoistaan. Hänen tuorein teoksensa on Turun linnan henkilöhistoriaa käsittelevä Kuuden Katariinan jäljillä, joka ilmestyi vuonna 2023.
Maaliskuun viimeisel-
lä viikolla Kaarina-talolla pääsee lisäksi nauttimaan kahdesta hyvin erilaisesta konsertista. Tiistaina 25. maaliskuuta Kaarina-talon aulassa esiintyy Themmeron-yhtye, joka musiikissaan kartoittaa unien ja fantasian maailmoita.
Tällä keikalla Themmeron tulee esittämään omankuuloisiaan tulkintoja J.R.R. Tolkienin tuotannon innoittamista lainakappaleista, hilpeistä hobittilauluista haikean metallisiin sävyihin, elokuvasävelmiä unohtamatta. 25. maaliskuuta vietetään myös Tolkien-lukupäivää, joka on brittiläisen The Tolkien Societyn aloitteesta syntynyt perinne.
Päivän idea on rohkaista ihmisiä kokoontumaan yhteen tutkimaan Tolkienin tarinoita.
Lauantaina 29. maaliskuuta Kaarina-talolla esiintyy Julia Korkman Duo. Konsertissa ”Min älskade förstår inte alls
Tolkien-lukupäivää vietetään 25. maaliskuuta Se on brittiläisen The Tolkien Societyn aloitteesta syntynyt perinne, jonka idea on rohkaista ihmisiä kokoontumaan yhteen tutkimaan Tolkienin tarinoita. Tolkien-lukupäivän kunniaksi Kaarina-talolla esiintyvä Themerron esittää Tolkienin tuotannon innoittamaa musiikkia. Kuva: Suomen Tolkien-seura.
poesi – Rakkaani ei ymmärrä runoutta lainkaan” yleisö viedään läpi laulujen sarjan, jossa teemaa analysoidaan huumorin, surun, ärtymyksen, ilon, ahdistuksen, arjen tylsyyden, epäilyn, turvallisuuden ja ihastumisen kautta. Julia Korkman (laulu) ja Patrik Komo-
rowski (piano) ovat esittäneet yhdessä useita konserttiohjelmia eri kielillä. Laulajanuransa lisäksi Korkman tunnetaan oikeuspsykologina ja kirjailijana. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Marko Vuosjoki
maaliskuun näyttely on Marja Leena Eerolan ”Maan ja taivaan välissä”. Kuvassa yksityiskohta teoksesta ”Oranssi valo”.
Kaupan arjen turvallisuus vaatii huomiota
Kauppa on arkipäivän kohtaamispaikka, jossa asiakkaat, työntekijät ja toimitukset risteävät kiireisessä rytmissä. Valitettavasti tämä vilkas ympäristö voi myös olla alttiina monenlaisille turvallisuusriskeille, jotka jäävät usein huomiotta arjen kiireissä. Turvallisuuden ylläpitäminen vaatii ennakoivaa asennetta ja selkeitä toimintamalleja niin kaupan johdolta kuin henkilöstöltä.
Yksi merkittävimmistä uhista kaupan arjessa on aggressiivinen asiakaskäytös. Erityisesti suuremmissa kauppakeskuksissa henkilökunta saattaa kohdata tilanteita, joissa asiakkaan turhautuminen purkautuu uhkaavina eleinä tai jopa suorana väkivaltana. Tällaiset tilanteet eivät ole vain henkisesti kuormittavia, vaan ne voivat myös vaarantaa sekä työntekijöiden että muiden asiakkaiden turvallisuuden.
On tärkeää, että hen-
kilökunnalle tarjotaan koulutusta haastavien tilanteiden hallintaan. De-eskalaatiotaidot, kuten rauhallinen puhe ja kyky säilyttää oma ammatillisuus, voivat tehdä merkittävän eron tilanteen lopputuloksessa. Samalla selkeät ohjeet siitä, milloin ja miten viranomaisia tulisi hälyttää, ovat olennaisia. Toinen merkittävä turvallisuusriski on myymälävarkaudet, jotka aiheuttavat kaupan alalle miljoonien eurojen tappiot vuosittain. Näpistykset, jopa varkaudet, eivät aina ole pelkästään taloudellinen ongelma –ne voivat myös johtaa uhkaaviin tilanteisiin, kun työntekijä joutuu puuttumaan tapahtumaan. Monesti työntekijöillä ei ole selkeitä ohjeita siitä, miten toimia, mikä lisää epävarmuutta ja riskiä tilanteiden eskaloitumisesta.
Teknologiset ratkaisut, kuten valvontakamerat ja hälytysjärjestelmät, voivat auttaa vähentä-
mään varkauksia, mutta tärkeintä on luoda turvallinen toimintaympäristö henkilökunnalle. Tämä tarkoittaa paitsi varusteita myös riittävää perehdytystä siihen, miten varkaustilanteissa toimitaan.
Kaupan arjen turvallisuus ei kuitenkaan rajoitu vain asiakasrajapintaan. Myymälätiloissa piilee myös fyysisiä vaaroja, kuten liukkaat lattiat, väärin sijoitetut tavarat tai raskaat kuormat. Tapaturmariskiä voidaan vähentää säännöllisillä tarkastuksilla, henkilökunnan perehdytyksellä ja selkeillä turvallisuusohjeilla. Pieniltä tuntuvat asiat, kuten kunnon työjalkineet tai käytäntö tavarakuormien siirtämisestä, voivat ehkäistä merkittäviä onnettomuuksia.
Kaupan turvallisuus ei ole yksittäisen työntekijän tai esihenkilön vastuulla – se on koko työyhteisön asia. Toimiva yhteistyö, jossa työntekijät uskaltavat tuo-
da esiin havaittuja riskejä ja johdolla on kykyä reagoida niihin, on avain turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi tiivis yhteistyö viranomaisten ja turvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa luo tukiverkoston, joka auttaa ennaltaehkäisemään riskejä.
Kaupan arjen turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, mutta oikeilla toimenpiteillä siitä voi tulla osa arkipäivää. Kun turvallisuuteen panostetaan, ei hyödytä vain henkilökunta, vaan myös asiakkaat tuntevat olonsa mukavammaksi ja tervetulleeksi. Turvallinen kauppa on toimiva kauppa – ja siihen kannattaa panostaa.
Juhlahuumaa!
Sanelma ja Rannan Maija olivat laittautumassa illanviettoon. Heidät oli kutsuttu Kettulan kylän hienoimpaan ravintolaan syömään ja juhlimaan. Elmeri oli lupautunut noutamaan neidot Rannan Maijan kotoa.
– Jestas sentään miten tämä puuteri on niin pehmeää ja pölisee vallattomasti, ihmetteli Sanelma ja aivasti.
– Tämä maskara vasta ihmeitä tekee, kun harjaa kunnolla ripsiin väriä, sanoi Rannan Maija touhutessaan meikkipöydän äärellä.
– Toivottavasti siellä kemuissa saa parketilla ottaa pienet hypyt ruuan päälle, Sanelmaa hymyili ja tönäisi Rannan Maijaa leikkisästi kyynärpäällään.
Sanelma punastui Maijan sanoista mutta paksu puuterikerros onneksi peitti alleen tunteiden tuiskeen.
– Höpsistä! Ehkä minä Elmeriä sinulle kerran lainaan, nauroi Sanelma ja tuuditti itseään unelmoiden tanssin huumasta.
tuulia Marjanen
raiMo erkkilä rikoskoMisario eVp turVare koulutus oy
– Vai pienet hypyt! Kaikkihan sen tietää, että viet Elmeriä koko illan hypystä hyppyyn. Toiset saavat jäädä tanssikortit tyhjillään odottamaan vuoroaan, aprikoi Rannan Maija, jonka suu meni hieman harmista vinoon.
”Kettulan kylässä” on taiteilija Tuulia Marjasen luoma kuvapakinasarja, jossa seikkailevat fiktiivisessä Kettulan kylässä asuvat Sanelma, Elmeri ja Rannan Maija.
Premium -sammuttimet –paras valmius!
Paloturvallisuus on ala, jossa jokainen yksityiskohta on tärkeä, eikä korkealle laadulle ole vaihtoehtoa. Kun on toimittava nopeasti, varusteiden on oltava luotettavia ja tehokkaita.
Juuri näiden periaatteiden mukaisesti on kehitetty TAMREX Premium -jauhesammutinmallisto – ensiluokkainen valinta niille, jotka haluavat parhaan mahdollisen suojan kotiin, yritykseen, ajoneuvoon tai mökille.
Miksi valita TAMREX Premium käsisammutin?
Tamrex on kehittänyt sammuttimia 25 vuoden ajan, ja ne erottuvat sekä kokoonpanolaadultaan että tehokkuudeltaan. Premium-sarjan sammuttimet on suunniteltu täyttämään korkeimmat turvallisuusvaatimukset.
Uusi E-Z -varmistinsokka
Koko Premium-sarja on varustettu E-Z -varmistinsokalla, joka tekee sammuttimen käytöstä helpompaa ja nopeampaa. Tavallisissa sammuttimissa sokan poistaminen voi kriit-
tisellä hetkellä olla vaikeaa, mutta TAMREX Premium -sammutinten E-Z -sokka ei voi jäädä kahvojen väliin –yksi veto, ja sokka on poistettu.
Tehokkaampi sammutusjauhe Kaikki jauhesammuttimet eivät ole yhtä tehokkaita. TAMREX Premium -sammuttimissa käytetään korkealaatuista jauhesekoitusta, joka takaa paremman sammutuskyvyn pienemmällä määrällä.
Kestävämpi letku EPDM-kumista valmistettu letku säilyttää joustavuutensa pidempään eikä halkeile ajan myötä. Letkun pää voidaan kiinnittää erityiseen pidikkeeseen.
Pidemmät kahvat ja mukavampi käsittely TAMREX Premium-sarjan pienemmät käsisammuttimet (2 kg ja 3 kg) on varustettu pidemmillä kahvoilla, mikä tekee niiden käsittelystä huomattavasti mukavampaa.
Heliumtestattu tiiviys Toisin kuin monet tavalliset sammuttimet, jokainen TAMREX Premium -jauhesammutin käy läpi heliumtestin, joka takaa sen tiiviyden ja
toimintavarmuuden vuosienkin jälkeen.
Tarkastus ja huolto – helppoa ja vaivatonta
Laadukkaiden osien ansiosta TAMREX Premium -sarjan käsisammuttimien tarkastus ja huolto on helpompaa ja kustannustehokkaampaa.
Tamrexin uudet sammuttimet erikoistilanteisiin
Erinomaisen Premium-sarjan jauhesammuttimien lisäksi TAMREXilla on myös useita erityyppisiä käsisammuttimia.
TAMREX 3 L ja 6 L rasvapalosammuttimet ovat paras valinta keittiöön. Ne sammuttavat tehokkaasti ruokaöljy- ja rasvapalon sekä estävät sen uudelleensyttymisen.
Paksu teräsrunko ja vähemmän sammuttimien metallirunko on valmistettu paksusta ja vahvasta teräksestä, mikä takaa laitteen pidemmän käyttöiän. Minimaalinen hitsaussaumojen määrä antaa paremman suojan ruostu-
hitsaussaumoja TAMREX Premium mista vastaan.
Uudelle TAMREX Premium -jauhesammuttimelle annamme 10 vuoden takuun, ja sen odotettu käyttöikä on 30 vuotta tai enemmän.
TAMREX 6 L Li-ion/rasvapalosammutin on erityisesti suunniteltu litiumakkujen palojen sammuttamiseen.
TAMREX 6 L nestesammutin on hyvä lisäturva tehokkaan jauhesammuttimen rinnalle.
Nämä Tamrexin uudet nestesammuttimet ovat fluorivapaita (PFAS-vapaita).
Premium-sarjassa
Premium-sarjaan kuuluu neljä jauhesammutinta, joiden avulla voidaan varmistaa erinomainen valmius eri kotitalouksissa, yrityksissä, ajoneuvoissa ja mökeillä.
TAMREX 2 kg ja 3 kg jauhesammuttimet on suunniteltu ajoneuvoihin. Ne ovat kompakteja, luotettavia ja erittäin tehokkaita.
TAMREX 4 kg ja 6 kg jauhesammuttimilla voidaan varmistaa erittäin hyvä valmius kodeissa, yrityksissä ja ajoneuvoissa. 6 kg jauhesammutin on ensisijainen valinta, mutta 4 kg -malli tarjoaa hyvän lisäturvan esimerkiksi suurempiin koteihin sekä perheisiin, joissa on lapsia tai ikääntyneitä henkilöitä. Keveämpää sammutinta on helpompi käsitellä.
Mallit
Tulipalossa ei voi tehdä kompromisseja. Tule lähimpään TAMREX-myymälään
