Turun Seutusanomat Keskusta 13.1.2022 by Turun Seutusanomat

TEEMANA

Koulut, kurssit & harrastukset s. 5-7

Aiheina muun muassa talviliikunta ja oppisopimus.

3. VSK SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

20. tammikuuta

13.1.2022

vaalit a t n u k a ma Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022

Julia Koskinen Ehdolla aluevaaleissa

Vaalipäivä sunnuntai 23.1.2022

Äänestämällä vaikutat,

MAAKUNTAVAALIEHDOKAS JA PUOLUE. Tavoitat Turun Seutusanomien perheen lehdillä koko maakunnan äänestäjät kattavasti.

etteivät palvelut karkaa liian kauas sinusta.

tiesitkö?

Turun Seutusanomien paikalliset lehdet ovat ainoat, jotka jaetaan Postin erillisjakelussa laajemmin, kuin mikään muu alueella ilmestyvä lehti?

256

Tammikuun kuukauden leipänä

Täysjyvä Kauraleipä!

Maksaja: Keskeltä Läpi ry

Jakelumäärämme suurimmillaan

148 258 kotitaloutta. TURUN

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

KESKUSTA

Varaa omat ilmoitukset ja mahdolliset vaaliliitteet ajoissa. Myymme vain yhden vaaliliitteen per julkaisupäivä. Varaa mainokset ja vaaliliitteet ajoissa. Liitteetyhden myydään varausjärjestyksessä. Myymme vain vaaliliitteen per julkaisu.

Liitteet myydään Ota yhteysvarausjärjestyksessä. myyntiimme:

Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila @turunseutusanomat.fi

Ismo Viskari puh. 045 111 6932 ismo.viskari @turunseutusanomat.fi

www.turunseutusanomat.fi TURUN

SEUTUSANOMAT www.turunseutusanomat.fi Koulutusta työelämän muuttuviin tarpeisiin TURKU Turun oppisopimustoimiston kautta alkoi viime vuonna reilu 1 200 uutta oppisopimusta 63:ssa eri tutkinnossa ja 670:ssä eri yrityksessä. Kaiken kaikkiaan viime vuoden aikana oppisopimustoimiston listoilla oli toista tuhatta yritystä, joissa työskenteli oppisopimusopiskelijoita. Johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto Turun oppisopimustoimistosta kertoo urapolkujen aivan samoin kuin työnantajien ja työntekijöidenkin kirjon olevan hyvin laaja – ja se tässä työelämälähtöisessä opiskelumuodossa on kaikkein parasta. – Iso osa oppisopimuksista tehdään uuden henkilöstön työhön kouluttamiseksi. Noin 1/3 sopimuksista tähtää olemassa olevan henkilöstön lisäkouluttamiseen sekä tietojen ja taitojen päivittämiseen, arvioi Koivisto. Aiemmin oppisopimus painottui lähinnä aikuiskoulutukseen, mutta tänä päivänä se tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia myös nuorten urasuunnittelun tueksi. – Oppisopimus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Se perustuu työsopimukseen, jolla voidaan vastata suoraan työvoimatarpeeseen, toteaa Koivisto. Lue lisää sivuilta 6–7.

Seuraava lehti ilmestyy

20.1. Varaa mainospaikka ajoissa! Sari Laurila 044 981 2780 Mika Leinonen 040 706 2132 Ismo Viskari 045 111 6932

Tuoreet ja lähellä leivotut Pirjon Pakarin leivät löydät lähiruokakaupastasi ja Nurmi & Sulosen myymälöistä.

Lue vaaleista tämän lehden sivuilta 8 ja 13–17.

pirjonpakari.fi hannungluteeniton.fi

Yhteensä 27.393 kpl!

13. tammikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE

Äänestysinto uhkaa jäädä alhaiseksi

Johtamisessa oleellista on se, miten johdetaan

Palvelut kuntoon – toimistosihteereille kunnianpalautus

Niin kauan kuin olen työskennellyt toimittajana – parikymmentä vuotta – Suomessa on puhuttu sote-uudistuksen tarpeesta. Lukuisat hallitukset ovat yrittäneet saada oman mallinsa hyväksytyksi eri syistä epäonnistuen – yleensä uudistus on pysähtynyt perustuslaillisista syistä. Vallankahvassa oleva hallitus onnistui viimein hyväksyttämään oman uudistushankkeensa eduskunnassa, joten edessämme on historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueelle valtuutetut päättämään budjetista ja meille kaikille tärkeistä palveluista. Sote-palveluiden lisäksi pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Keskiviikkona ennakkoäänestyksellä startanneiden aluevaalien äänestysinnokkuus vaan uhkaa jäädä kovin alhaiseksi. Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tekemän kyselyn mukaan ihmisten kiinnostus aluevaaleihin on yhtä alhainen kuin europarlamenttivaaleihin – vain reilu kolmannes suomalaisista kertoo olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Ero esimerkiksi presidentinvaaliin on valtava, sillä vastaavissa kyselyissä noin 70 prosenttia kansasta on kertonut olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään presidenttiehdokastaan. Aluevaltuustot tulevat kuitenkin päättämään isoista asioista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen eivät ole mitään pikkujuttuja. Tietoa hyvinvointialueen toiminnasta on tarjolla – tästäkin lehdestä löytyy juttu, jossa on kerrottu lyhyesti aluevaltuuston vastuualueet. Olen aiemminkin kannustanut ihmisiä äänestämään – niin nytkin. Äänestäminen vaaleissa on demokratian kulmakivi. Käytäthän sinäkin edes hetken ajastasi etsien mielestäsi parhaan ehdokkaan ja käytä ääntäsi!

Tehyläisten mielipidekirjoitus Turun Sanomissa 27.12. 2021 antoi aiheen ottaa kantaa kiistelyyn siitä, kuka tulevilla hyvinvointialueilla mitäkin johtaa. Mielestäni oleellista ei ole se, mikä taho johtaa vaan se, miten johdetaan. Johtajan ei tarvitse osata tehtäviä, joiden teettämisestä hän on vastuussa. Johtamisessa oleellista on ymmärtää, että viisaus työn tekemiseen löytyy työntekijöistä, ja että henkilöstön hyvinvointi on riippuvainen johtamiskulttuurista sekä toimintapuitteista. Johtamisessa oleellista on, että johtajalla on selkeä käsitys vastuullaan olevista tehtävistä ja niiden määristä. Lisäksi on oltava selkeä käsitys tehtävien suorittamiseen tarvittavista resursseista. Näin siksi, että hän pystyy huolehtimaan vastuullaan oleviin tehtäviin oikein mitoitetut resurssit. Kokemuksesta tiedän, että selkeä työn- ja vastuunjako, jossa jokaisella on aito mahdollisuus vaikuttaa oman työn tekemiseen lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Se helpottaa myös johtamista ja purkaa moniportaisen hallinnon. Työnja vastuunjaossa oleellista on, että työn kuorma ja vaativuus eivät ylitä tai alita kenenkään voimavaroja. Johdon keskeinen tehtävä on luoda sellainen henkinen ja fyysinen työskentely-ympäristö, jossa kukaan ei ”pomota”, vaan jokainen voi käyttää aivojaan työnsä toteuttamiseen ilmapiirissä, jossa vallitsee luottamus ja saa tarvittaessa tukea. Oleellista on huolehtia myös, että kaikki saavat tehtäviinsä tarvittavan koulutuksen ja opastuksen. Hyvä johtaminen on avointa, osallistavaa tietoon ja luottamukseen perustuvaa. Siinä ei ole jäykkiä ”pomoportaita” vaan tiimejä, joissa jokaisella on selkeä tehtävä ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen.

Aluevaaleissa puhutaan palveluiden järjestämisestä. Lukuisat tahot kertovat henkilöstöpulasta, on sitten kyseessä sosiaalityöntekijät, lähihoitajat, sairaanhoitajat tai lääkärit. Yksi keskeinen asia on riittävä kouluttaminen. Siitä ei kuitenkaan päätetä aluevaaleissa, mutta riittävä koulutuspaikkojen tarjonta on luonnollisesti saatava kuntoon. Turussa se tarkoittaa esimerkiksi ammatti-instituutin ajanmukaisia tiloja. Alan arvostus on saatava sille tasolle, minkä se ansaitsee. Tuntuu siltä, että vain huonot puolet nousevat esiin. Pitää muistaa, että suurin osa työpaikoista on kunnollisia ja työ mielekästä. Työn kuormittavuuteen liittyvät ongelmat liittyvät useimmiten johtamiseen ja oikeaan resursointiin. Oikea hoitoisuusaste on tunnistettava ja osoitettava resurssit sen mukaan. Liika työtahti ja jopa väkivallan uhka on vältettävissä hyvällä suunnittelulla. Onneksi epäonnistumiset ovatkin poikkeus, eivätkä pääsääntö. Yksi työn järjestämiseen ja johtamiseen liittyvä ongelma on mielestäni hallinnollisen työn tarpeeton ylikorostuminen, kun toimistosihteereiden ammattikunnasta on vaivihkaa vähennetty tuntuvasti. Jos ammattilaiset saavat keskittyä siihen työhön, mihin ovat saaneet koulutuksen, kaikki hyötyvät. Toimistosihteeri tai vastaava sen alan ammattilainen pystyy hoitamaan monet hallinnolliset työt, joihin sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten aikaa menee nyt osin tarpeettomasti. Turun kaupungin vanhuspalveluiden järjestämisessä on ollut paljon vaikeuksia, joihin olen vuosien varrella kiinnittänyt huomiota. Nyt on kehujen paikka: Viime aikoina palveluiden ostoissa osa mitoituksista on muuta kuin hoitotyötä. Tällöin tilaaja maksaa myös vaikkapa pyykkäristä, kun aiemmin tämä työ piti tehdä osana hoitotyötä. Tätä kehittämistä on syytä jatkaa hyvinvointialueella.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

n MIELIPIDE

Jarmo Laivoranta Turun keskustan valtuustoryhmän pj.

Petja Raaska (sd.)

Lapsen etu edellä hyvinvointialueelle

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen kuuluvat yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa on tärkeää ottaa heti alusta alkaen käyttöön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat käytännöt, kuten lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja perhekeskustyö. Pidetään lapsi etusijalla. Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtäviin. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, silloin kun tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on Suomessa vahva painotus fyysisen terveyden ja liikunnan edistämiseen. Mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiinnitettävä erityisesti huomi-

ota lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen. Lasten ja perheiden kannalta on tärkeää, että heitä koskevat palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja että palvelut löytyvät läheltä. Siksi Varsinais-Suomeen tarvitaan hyvinvointialueen kattava verkostomainen perhekeskus, jota tukee sähköinen perhekeskus. Perhekeskuksissa palveluja toteutetaan sektorirajat ylittäen ja sovittaen yhteen niin hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut kuin järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Hyvinvointialueen verkostomaiseen perhekeskukseen kiinnittyisi jo olemassa oleva, kunnissa tehty perhekeskustyö. Järjestöt ovat tärkeitä hyvinvointialueen ja kunnan kumppaneita. Hyvinvointialueen ja kunnan on varmistettava alueella toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminta-avustusten myöntämistä ja tilojen antamista järjestöjen käyttöön. Järjestöjen mukanaolo varmistetaan toimivalla koordinaatiolla, järjestöjen edustuksella perheiden tukea ja palveluita

linjaavissa perhekeskusverkostoissa ja -työryhmissä sekä yhteistyösopimuksilla. Perhekeskustoimintaan järjestöt tuottavat asiantuntijapalveluita ja organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Järjestötoimintaa, esimerkiksi MLL:n perhekahviloita, löytyy lähes jokaisesta VarsinaisSuomen kunnasta. Jo olemassa olevat rakenteet, toiminnat ja palvelut on otettava huomioon perhekeskustoimintaa organisoitaessa ja palvelukokonaisuutta yhteen nivoessa. Hyödyntämällä olemassa olevaa toimitaan resurssiviisaasti ja varmistetaan lapsiperhepalvelut lähelle perheitä jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa. Maria Seitala-Aho Puheenjohtaja MLL Koivulan yhdistys ry Heidi Söderman Puheenjohtaja MLL Laitilan yhdistys ry Katja Rippstein Järjestöpäällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

13. tammikuuta 2022

Varsinais-Suomen koronatilanne ryöpsähtänyt Koronaepidemia leviää Varsinais-Suomessa nyt uudella voimalla. Vuosi 2022 on alkanut valitettavien ennätysten merkeissä.

KORONA Omikron-variantin tulon myötä koko Suomen, ja myös Varsinais-Suomen koronatilanne on ryöpsähtänyt uusiin valitettaviin ennätyslukemiin. Vuoden ensimmäisellä viikolla loppiaiseen mennessä Varsinais-Suomessa kirjattiin yli 1.500 uutta koronatapausta. Viikkoa aiemmin vastaavana aikana tapauksia oli reilut 1.150. Tyksin mikrobiologian laboratorio on viime päivinä tutkinut keskimäärin yli 1.200 näytettä vuorokaudessa ja näytteistä po-

Tapahtumia ei saa tällä hetkellä järjestää edes koronapassilla. sitiivisia on ollut noin 29 prosenttia. – Emme ole vielä nähneet epidemian huippua. Omikronvariantti on vallannut alaa hyvin nopeasti. Likipitäen kaikki positiiviset näytteet

ovat nyt omikronvarianttia. Sairaalahoidon tarve ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi lähtenyt samanlaiseen nousuun kuin tapausmäärät, mutta mahdollinen sairaalahoidon tarve ilmenee noin

viikon viiveellä sairastumisesta, sanoo infektiolääkäri Harri Marttila. Tällä hetkellä 14 vuorokauden ilmaantuvuus Varsinais-Suomessa on 100.000 asukasta kohti 895,5 eli voimakkaassa

HISTORIA Suomen vanhinta kaupunkia käsittelevä dokumenttisarja Vox Turku esittelee uusimmassa jaksossaan Daniel Jusleniuksen, vuosina 1676–1752 eläneen Turun akatemian pyhien kielten professorin ja ensimmäisen merkittävän ”fennofiilin”. Hänen elämäntyönä oli nostaa suomen kansa ja kieli akateemisen tutkimuksen tärkeimmäksi

ha Turku, uusi Turku) Turun olevan vedenpaisumusta paenneen Nooan jälkeläisen Maagogin heimon perustama kaupunki, joka alusta asti toimi myös kuninkaan kaupunkina. – Juslenius sitoi Suomen menneisyyden Raamatun tarinoihin ja rakensi sieltä katkeamattoman kuninkaiden ketjun omaan aikaansa, koska siten historia hahmotettiin siihen aikaan, sanoo jaksossa vieraileva kulttuurihistorioitsija Reima Välimäki.

osa Jusleniuksen väitteistä on jäänyt kiertämään niin sanottuina pseudoeli näennäistieteellisiin esityksiin. – Juslenius onkin siinä mielessä yllättävän ajankohtainen aihe, sillä salaliittoihin pohjautuvat, tiedettä halventavat esitykset eivät ole hävinneet mihinkään, sanoo ohjelman tuottaja Aleksi Kauppinen. Jusleniuksen pääteos on kuitenkin Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, 16 000 sanaa sisältänyt sanakirja; ensimmäinen,

jonka hakukielenä oli suomi. – Jusleniuksen sanakirjasta voidaan vetää suora linja Gananderin, Lönnrotin ja nykysuomen sanakirjaan, kertoo ohjelmassa vieraileva suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen. Jaksossa vieraillaan myös Aboa Vetus Ars Novan arkeologisessa museossa. Museon nimi on suora viittaus Jusleniuksen teokseen. Rettigin palatsin alta löytyy Luostarin jokikatu, sama katu jota pitkin Juslenius on aikoinaan kävellyt. – Nämä rauniot ovat hyvin todennäköisesti niitä rakennuksia, joita Juslenius kuvaa kirjassaan, sanoo museon arkeologi Ilari Aalto. – Täällä voi vielä aistia jotain siitä vanhasta Turusta, joka hyvin pian Jusleniuksen jälkeen hävisi. Vox Turku -dokumenttisarja on katsottavissa YouTubessa. Ohjelmaa rahoittavat Turku 2029 -säätiö ja SRK VarsinaisSuomen maakuntarahasto. Turun Seutusanomat

Marko Vuosjoki

___________ Se alkuperäinen Perttala

___________

Jusleniuksen merkittävimmäksi teokseksi nousi Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, ensimmäinen suomen kielen sanakirja. Aboa Vetus et Nova (Vanha Turku, uusi Turku) sekä hänen varsinainen opinnäytteensä Vindiciae Vox Turku on YouTubessa katsottavissa oleva dokumenttisarja Turun kaupungin 800 vuoden historiasta. Sarjaa Fennorum (Suomalaisten tehdään osana Turun kulttuuripääkaupungin 10-vuotisjuhpuolustus, 1702) olivat lavuotta. Toinen päärahoittaja on SKR Varsinais-Suomen ensimmäisiä merkittä- rahasto. Kuva: Vox Turku. viä kirjallisia yrityksiä kohteeksi. Vaikka monet Jusnostaa Suomi Euroopan Juslenius esitti harjoi- leniuksen väitteistä Tukulttuurikansojen tusopinnäytetyössään run ja Suomen historiasta joukkoon. Aboa Vetus et Nova (Van- on myöhemmin kumottu,

rekisterin mukaan viime viikonloppuna Suomessa oli todettu jo yli 300.000 koronatartuntaa, joista Varsinais-Suomessa vajaa kymmenesosa, noin 26.000 tapausta. Eniten tapauksia on luonnollisesti tilastoitu Turussa, reilut 14.000. Yli tuhannen kirjauksen kaupunkeja ovat lisäksi Salo, Raisio ja Kaarina. Helsingissä on raportoitu lähes 80.000 koronatapausta. Koko lähes kahden vuoden epidemian aikana Varsinais-Suomessa on raportoitu 142 koronan vuoksi menehtynyttä, joiden keski-ikä on 80,6 vuotta.

Lisää paikallista uutisointia netissä: www.turunseutusanomat.fi

___________

Vox Turku -dokumenttisarja tutustuttaa katsojat Daniel Jusleniukseen, jolle Turku oli kuninkaiden kaupunki

nousussa. Viikko sitten ilmaantuvuus oli 594,7. – Koronatartuntoja on todellisuudessa vielä enemmän, sillä kuntien tartunnanjäljitys on ymmärrettävästi pahasti ruuhkautunut. Osaa tartunnoista ei ole vielä ehditty rekisteröidä eikä tartunnan saaneisiin ole siten voitu olla yhteydessä, Harri Marttila sanoo. Kotona tehtävien testien tulokset eivät luonnollisesti edes näy näissä luvuissa. – Pienistäkin oireista on jäätävä kotiin. Suositan tekemään kotitestin, jos suunnittelee tapaavansa tuttavia ja erityisesti henkilöitä, joilla on heikentynyt vastustuskyky. Valitettavasti tilanteemme ei salli nyt kokoontumisia sisätiloissa, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo. THL:n tartuntatauti-

_______________________________

Valitse itsellesi paras tapa asioida

puhelimitse

s-posti nettikauppa liikkeissä

___________ Linnankatu 3, TURKU - 02 231 4074 Hämeenkatu 1, TURKU - 044 754 0403 perttala.fi

palvelu@perttala.fi

Kattojen KINGI

Niklas Linna p. 0400 214 288 Niklas Linnap.p.040 0400 214 288 Aksel Kuitula 5161149 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

13. tammikuuta 2022

Yrittäjä Aira Ehrlundille Suomen Leijonan ansioristi Turkulainen Aira Ehrlund kertoi Suomen Yrittäjien haastattelussa pysyvänsä virkeänä, koska käy edelleen töissä.

YRITTÄJYYS Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt turkulaiselle yrittäjä ja parturi-kampaaja Aira Ehrlundille Suomen Leijonan ansioristin. Myönnetyt kunniamerkit luovutetaan palkituille itsenäisyyspäivänä. Kunniamerkkiä Ehrlundille ehdotti Varsinais-Suomen Yrittäjät. Ehrlundin parturi-kampaamo yritys perustettiin vuonna 1940. Tuolloin Aira ei itse ollut vielä täysi-ikäinen, joten yritys perustettiin alun perin hänen äitinsä nimiin. Kolmen vuoden kuluttua, kun Ehrlund täytti 21 vuotta, siirtyi yritys

99-vuotias Aira Ehrlund on toiminut yrittäjänä 1940-luvulta lähtien. Kuva: Pauli Reinikainen.

hänen nimiinsä. Ehrlundin yritystoiminta on jatkunut katkeamattomana 1940-luvulta lähtien. Yrityksen toimitilat ovat muuttuneet vain kerran, ja vuodesta 1962 lähtien on parturi-kampaamo sijainnut Turun Kaskenkadulla. Vaikka yrittäjälle on kertynyt jo

ikää, ensi helmikuussa jo 100 vuotta, työskentelee Ehrlund edelleen omassa parturi-kampaamossaan viisi päivää viikossa n. neljän tunnin ajan päivittäin. – Kun olen täällä parturissa, kaikki tuttavat tulevat käymään. En varmasti eläisi yhä, jos en olisi vä-

lillä täällä. Tulen parturiin, vaikka ei olisi yhtään asiakasta. Tämä on henkireikä ja toinen koti, kertoi Aira Ehrlund Suomen Yrittäjille heinäkuussa tehdyssä jutussa. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kuvailee Ehrlundin yrittä-

jäuraa poikkeukselliseksi sekä kannustavaksi esimerkiksi suomalaisesta yrittäjyydestä ja sisukkuudesta. – Hänen jo sota-aikana alkanutta yrittäjäuraansa ei ole pystynyt niin 90-luvun lama-aika kuin tämän päivän pandemiatilannekaan lannistamaan. Tasavallan presidentin myöntämä ansioristi on suuri

kunnianosoitus niin Ehrlundin elämäntyötä kuin koko suomalaista työtä ja yrittäjyyttä kohtaan, toteaa Munter. Suomen Yrittäjät julkaisivat Aira Ehrlundista henkilöjutun viime lokakuussa.

Turun Seutusanomat

Ilmainen markkinointiportaali pienyrittäjille Spotissa-portaali tarjoaa helpon tavan markkinointiin – maksutta. YRITTÄJYYS Uusi internetissä toimiva markkinointiportaali Spotissa tarjoaa näkyvyyttä pienyrittäjille, joilla ei ole aiemmin ollut resursseja markkinoida itseään. Starttivaiheessa oleva portaali on mukaan lähteville pienyrittäjille ilmainen. – Tarkoitus on helpottaa pienyrittäjien arkea. Monella yrittäjällä ei ole resursseja – joko rahaa, osaamista tai aikaa – markkinoida tuotteitaan, palveluitaan ja tarjouksiaan netissä. Meidän projektimme tarjoaa pienyrittäjille helpon tavan nettimarkkinointiin ja vieläpä ilmaiseksi, kertoo Spotissa-portaalin toimitusjohtaja Jesse Halme. Portaaliin on jo lähtenyt mukaan paikallisia

Spotissa on uusi pienyrittäjille suunnattu maksuton nettiportaali. pienyrittäjiä, mutta Halmeen tarkoituksena on laajentaa palvelua olemalla aktiivinen yrittäjien suuntaan. – Konktaktoimme yrittäjiä ainakin tammikuun ajana aktiivisesti ja kerromme heille, miten helposti portaaliin pääsee liittymään. Olemme tehneet mukaan lähtemisen niin helpoksi kuin mahdollista – portaaliin liittymiseen menee minuutti, eikä siinä vaadita erityisiä tietoteknisiä taitoja, ker-

too Halme. Portaliin osallistuminen ei velvoita yrittäjiä mihinkään eikä siitä siis peritä maksuja. Spotissa.fi -portaalissa julkaistaan ensimmäiset yrittäjien tarjoukset alkuvuoden aikana. Liittyminen onnistuu samasta osoitteesta.

Marko Vuosjoki

13. tammikuuta 2022

Kävellen, pyöräillen, hiihtäen, luistellen

Virkistävä talvisää innostaa ulkoilemaan Turun luistelukentät auki Tammikuun alun vesisateet siirsivät luonnonkenttien jäädytysaikaa tammikuun toiselle viikolle. Turun kaupunki ylläpitää talvisin noin 50 luonnonjääkenttää, joiden jäädytystyöt käynnistyvät säiden salliessa. Luonnonjääkentät ovat auki säävarauksella. Verkosta voi tarkistaa luonnonjääkenttien tilanteen: Turku.fi/luistelu -sivustolta voi tarkistaa muun muassa luonnonjääkenttien kunnon, sillä luistelukentät ovat auki säävarauksella. Sivustoa päivitetään sitä mukaa, kun kentät ovat luistelukunnossa. Luistelusta pääsee nyt nauttimaan jo lähes kaikilla Turun luistelukentillä. Turun kaupungin luonnonjääkenttien jäädytystyöt viivästyivät vesisateiden johdosta. – Lauha sää sulatti jo tehtyjä pohjajäädytyksiä, mikä viivästytti jäädyttämistä, Turun kaupungin liikuntapaikkamestari Tommi Virtanen kertoo.

Kun sisäliikuntapaikkojen käyttöä on rajoitettu pandemian johdosta, pulkkamäet, ladut ja luistiradat houkuttelevat entistäkin enemmän ylös, ulos ja liikkeelle. Seutusanomien kuva-arkisto.

Seuraa päivittyvää latutilannetta Turun kaupungin nettisivuilla

Impivaaran hiihtomaa on suosittu ulkoilupaikka vuodesta toiseen. Seutusanomien kuva-arkisto.

TURKU Impivaaran suksivuokraamon palvelusta vastaa talven ajan ÅIFK:n jalkapallojaosto ja Turun kaupungin liikuntapalvelut. Suksivuokraamon aukioloaikoja on pidennetty 3.–14.1. kysynnän ansiosta. Vuokraamo on siis auki vielä torstai-

na 13.1. ja perjantaina 14.1. kello 9–20. Tulevasta viikonlopusta alkaen vuokraamo palaa normaaleihin aukioloaikoihinsa: 1.3. asti suksia voi vuokrata la–su kello 11–16 ja tiistaisin 17–20. Vuokrasuksilla pääsee hiihtämään Impivaaran Nunnavuoren tykkilumiladuilla ja sieltä lähtevillä luonnonlumireiteillä. Latujen kunnossapitäjät päivittävät tiedot latujen kunnosta nettiin turku.fi/

latuinfo -sivulle. Vuokraamon sisätiloihin päästetään yksi asiakas kerrallaan, muut odottavat ulkona. Hyvällä talvisäällä jonotusaika voi olla pitkäkin. Jonottaessa pitää huolehtia turvavälien säilymisestä. – Toivomme asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä tässä haastavassa tilanteessa. Valitettavasti sisätiloja ei ole käytössä ja monojen vaihtamista var-

ten on tarjolla ulkopenkkejä, kertoo liikuntapalveluvastaava Jorma Fisk Turun kaupungin liikuntapalveluista. Suksivuokraamo toimii parakeissa Impivaaran jalkapallohallin takana, Nunnavuoren latujen vieressä. Arkisin päiväaikaan suksivuokraamo on Turun koulujen ja päiväkotien käytössä. Katariina Mäkinen-Önsoy

KOULUTUS

13. tammikuuta 2022

Koulutus + työ Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa. TURUN

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

KESKUSTA

Monipuoliset mediaratkaisut teille tarjoavat: Sari Laurila 044 981 2780 Mika Leinonen 040 706 2132 Ismo Viskari 045 111 6932

Juttuvinkkejä? Todelliset paikallisaiheet ylittävät uutiskynnyksen. Ota yhteyttä:

Oppisopimuksesta voi löytyä oiva väylä niin osaamisen täydentämiseen kuin aivan uuden työuran urkenemiseenkin.

toimitus@turunseutusanomat.fi Jatkuva haku aikuisille ja nuorille: www.raseko.ﬁ

Ovi 󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀

Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (pt, at, eat), esim. Liiketoiminnan pt, merkonomi • taloushallintoon painottuva, aloitus 22.1. • asiakaspalveluun ja myyntiin painottuva, aloitus 22.8. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt, kiinteistönhoitaja, kodinhuoltaja tai toimitilahuoltaja. Aloitus joustavasti. Ravintola- ja catering-alan pt, kokki tai tarjoilija. Seuraavat aloitukset 28.2. tai 30.5. Alkamassa on myös useita erilaisia työvoimakoulutuksia. Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja. Haku huhtikuussa alkavaan ryhmään 28.1. mennessä. Taideteollisuusalan pt, artesaani. Joustava aloitus. Tekstiili- ja muotialan pt, mm. designtekstiilien valmistaja, aloitus joustavasti Kasvatus- ja ohjausalan at, oppisopimusmuotoisena, perhepäivähoito tai koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaus. Aloitus tammi-, huhti-, syys- ja marraskuussa. Liiketoiminnan at • terveydenhuollon sihteeri, aloitus 17.1. • markkinointiviestintä, aloitus 29.3. • myyjä-visualisti, aloitus 29.3. • tilinpäätöstaitoinen kirjanpitäjä, aloitus 6.5. Lähiesimiestyön at, seuraava aloitus 23.3. Taideteollisuusalan at, • savirakentaja, aloitus keväällä 2022. Yrittäjyyden at, aloitus 3.3. Johtamisen ja yritysjohtamisen eat, aloitus 4.3. Mielenterveys- ja päihdetyön eat. Seuraava yhteisaloitus elokuussa 2022. Tekstiili- ja muotialan eat. Seuraava aloitus 04/22. Tuotekehitystyön eat, aloitus 21.1.

TURKU Yhteishaku nuorille 22.2. 22.3.2022 www.opintopolku.ﬁ

Yhteishaku 22.2. - 22.3.2022:

• Ajoneuvoala, automekaanikko, diagnoosimekaanikko, hyötyajoneuvomekaanikko • Kone- ja tuotantotekniikka, koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja • Liiketoiminnan ala, merkonomi • Logistiikka, varastonhoitaja • Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja • Rakennusala, talonrakentaja • Ravintola- ja catering-ala, kokki, tarjoilija • Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja • Sähkö- ja automaatioala, automaatioasentaja • Taideteollisuusala, artesaani: metalliseppä tai restauroija ( jatkuvassa haussa myös puuseppä) • Tekninen suunnittelu, suunnitteluassistentti • Tieto- ja viestintätekniikka, ohjelmistokehittäjä, IT-tukihenkilö • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA Lisäksi voit hakea jatkuvalla haulla tekstiili- ja muotialalle tai hius- ja kauneudenhoitoalalle.

Työvoimakoulutukset mm. Kaupan palvelutiskin osaajaksi 28.2. Arjen avustajaksi 28.2. Digitaitoinen ravintola-alan osaaja 7.3. Töihin metallialalle 14.3. Taloushallinnon osaaja 16.3. Lähihoitaja, maahanmuuttajille 4.4.

Yhteishaussa hakevilla aloitus elokuussa. Mahdollisuus opiskella myös kaksoistutkintoon!

haku@raseko.ﬁ / www.raseko.ﬁ / puh. 02 437 7500

Turun oppisopimustoimiston kautta alkoi viime vuonna reilu 1 200 uutta oppisopimusta 63:ssa eri tutkinnossa ja 670:ssä eri yrityksessä. Kaiken kaikkiaan viime vuoden aikana oppisopimustoimiston listoilla oli toista tuhatta yritystä, joissa työskenteli oppisopimusopiskelijoita. Johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto Turun oppisopimustoimistosta kertoo urapolkujen aivan samoin kuin työnantajien ja työntekijöidenkin kirjon olevan hyvin laaja – ja se tässä työelämälähtöisessä opiskelumuodossa on kaikkein parasta. – Iso osa oppisopimuksista tehdään uuden henkilöstön työhön kouluttamiseksi. Noin 1/3 sopimuksista tähtää olemassa olevan henkilöstön lisäkouluttamiseen sekä tietojen ja taitojen päivittämiseen, arvioi Koivisto. Aiemmin oppisopimus painottui lähinnä aikuiskoulutukseen, mutta tänä päivänä se tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia myös nuorten urasuunnittelun tueksi. – Oppisopimus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Se perustuu työsopimukseen, jolla voidaan vastata suoraan työvoimatarpeeseen, toteaa Koivisto. Työelämälähtöinen kouluttautuminen on monin tavoin hyödyllinen ja joustava tapa lisätä osaamista ja oppia uutta. Sen ovat huomanneet myös yrittäjät. – Viime vuonna aloittaneista uusista oppisopimusopiskelijoista 140 toimii itse yrittäjinä, Koivisto sanoo. Joustavien ja konkreettisten, työelämässä tapahtuvien opintojen avulla voi

hankkia ammatillisen tutkinnon, joita ovat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Tutkinnot ovat täysin samat oppisopimuksessa ja oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Joskus tarpeen voi olla suorittaa vain tutkinnonosa. Pienempiä, olemassa olevaa tietotaitoa täydentäviä kokonaisuuksia on mahdollista niin ikään opiskella oppisopimuksella. – Lähiaikoina on tapahtunut siirtymisiä päiväopiskelusta oppisopimukseen. Syksyllä tehtiin paljon sopimuksia, jotka olivat seurausta patoutuneesta koulutuskysynnästä ja koronan aiheuttamasta rekrytointien siirtämisestä, kertoo Koivisto. – Poikkeuksellisella ajalla on ollut vaikutuksensa, mutta onneksi saimme loppuvuodesta pidettyä lähiopetuspäiviä normaaliin tapaan, jatkaa Koivisto. Autoalalla koulutukset ovat kohdentuneet olemassa olevaan henkilöstöön, sillä vaihtoehtoiset voimanlähteet vaativat korjaajilta erikoisosaamista. Edelleen eniten oppisopimuksia kuitenkin tehdään työvoimapulasta kärsivälle sosiaalialalle. Sosiaalipuolen työvoiman tarve on johtanut siihen, että lähihoitajia valmistuu juuri oppisopimuksella suoraan oman alansa töihin. Turun oppisopimustoimisto pitää tällä hetkellä oppisopimuksen infotilaisuudet toistaiseksi vain etänä. Yleistietoa oppisopimuksesta on saatavilla tiistaisin kello 14 ja torstaisin kello 16.30 oppisopimustoimiston verkkosivuilta löytyvän Microsoft Teams -linkin kautta. Lisätietoa saa myös nettisivuille ladatuista videoista sekä suoraan puhelimitse, sähköpostitse ja WhatsAppin välityksellä. Katariina Mäkinen-Önsoy

KOULUTUS

13. tammikuuta 2022

Työelämän muuttuvat tarpeet Oppia ja osaamista työpaikalla KOULUTUS

Sinä osaat, opeta se muille

– pätevöidy opettajaksi HAKUAIKA 4. – 20.1.2022 klo 15.00 saakka

Uusi suunta urallesi? Hae HAMKin ammatillisiin opettajan kou lutuksiin ja hanki vahva pohja uudelle uralle. Voit opiskella työn ohessa monimuototai verkko-opintoina 10 – 13 kuukautta. Innostavat ja asiantuntevat opettajankouluttajat mahdollistavat sinulle hyvät oppimistulokset.

Lisätiedot ja hakuohjeet: hamk.fi/aokk

Nykypäivänä ei ole enää lainkaan harvinaista, että aikuisiälläkin opiskellaan työn ohessa. Opintoja voi suorittaa myös tekemällä työtä – oppisopimus tai koulutussopimus tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla. Oppisopimusopiskelijan tulee olla vähintään 15-vuotias ja viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksetaan palkkaa. Palkkauksen perusteet määräytyvät alan työ- tai virkaehtosopimusten perusteella ja siitä sovitaan työnantajan ja opiskelijan kesken. Työantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta, jos oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä aiheutuu työnantajalle kustannuksia. Korvauksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Oppisopimuskoulutuksena voidaan suorittaa kokonainen ammatillinen tutkinto tai pienempiä tutkinnon osia. Oppisopimuskoulutuksena ei voida järjestää valmentavaa koulutusta eikä työvoimakoulutusta. Koulutussopimus on tavallaan oppisopimusta kevyempi vaihtoehto hankkia osaamista työpaikalla. Opiskelija ei ole työsuhteessa, joten hänelle ei makseta palkkaa. Myös koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Koulutussopimukselle ei ole määritelty minimiaikaa, joten se voidaan tehdä opiskelijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja mittaisena erittäin joustavasti. Koulutussopimukseen perustuvas-

Verkkosivustomme

www.turunseutusanomat.fi

lisäksi meidät löytää sosiaalisesta mediasta tunnistein FB, IG ja Twitter: @seutusanomat

Opintojen ja työn yhdistäminen ja jopa ammatillisen tutkinnon suorittaminen työn ohessa on yleistynyt. ta koulutuksesta ei makseta korvausta työnantajalle, ellei opiskelija ole vaativaa erityistä tukea tarvitseva. Koulutussopimuksella voidaan suorittaa tutkinnon osa tai osia tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus. Sitä voidaan käyttää myös työvoimakoulutuksessa ja vankilaopetuksessa.

Tiesitkö? Oppisopimus ja koulutussopimus tarjoavat mahdollisuuden opiskella työpaikalla.

Marko Vuosjoki

Rakentaminen lisääntyy ja ammattitaitoisista infra-alan osaajista on pulaa Turun seudulla. Hae nyt mukaan koulutuksiin ja ole ensimmäisten joukossa rakentamassa uusia teitä, perustuksia ja kunnallistekniikkaa.

• Maarakennuskoneenkuljettaja (nro 702778) • Maarakentaja (nro 702776) koulutukset alkavat 1.3.2022, haku päättyy 31.1.2022 Koulutukset ovat työvoimakoulutuksia joihin haku on työvoimatoimiston kautta. Lisätietoja www.tts.fi/maarakentaminen

Muistathan että koulutamme myös logistiikka-alan ammattilaisia! TTS Työtehoseura | www.tts.fi Rautatehtaankatu 3, Turku

Infra-alan ammattilaiseksi nyt myös Turussa

ALUEVAALIT

13. tammikuuta 2022

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon 79 valtuutettua Aluevaalit ovat vaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Hyvinvointialue on sote-uudistuksen myötä käyttöön tuleva hallintoporras. Aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueen toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Toisin sanoen, aluevaltuustoille kuuluu jatkossa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisen päätöksenteko. Aluevaaleissa vaalipiirinä toimii hyvinvointialue. Aluevaaleista on aiemmissa kokeiluissa ja suunnitelmissa käytetty nimitystä maakuntavaalit. Vaalit järjestetään muualla paitsi Helsingin kaupungissa ja Ahvenanmaalla.

Suomessa aluevaaleista säädetään hyvinvointialuelaissa ja vaalilaissa. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022 Sanna Marinin hallituksen esittämän sote-uudistuslainsäädännön mukaisesti. Eduskunta hyväksyi esityksen sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueista täysistunnossaan 23. kesäkuuta. Vuodesta 2025 eteenpäin aluevaalit järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa. Aluevaalien ennakkoäänestysaika on 12.–18. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon pyrkii maakunnassa yhteensä 742 ehdokasta. Aluevaltuustoon valitaan Varsinais-Suomessa 79 valtuutettua. Se tarkoittaa, että ehdokkaista noin 11 prosenttia pääsee päättämään hyvinvointialueen sote-palveluista ja pelastustoimesta. Alueen ehdokkaista 392 on miehiä ja 350 naisia. Marko Vuosjoki

SDP:n seitsemän kehityskohtaa parempiin sote-palveluihin

Keskusta vaatii soteasemaa jokaiseen kuntaan

Sosialidemokraattien aluevaaliohjelmassa on listattu seitsemän asiaa, joiden toteutumisen puolesta demarit kertovat tekevänsä töitä. – Sosialidemokraatit toimivat jokaisella hyvinvointialueella sen puolesta, että sosiaalija terveydenhuollon palvelut paranevat. Me haluamme, että suomalaiset ovat yhdenvertaisempia, terveempiä ja voivat paremmin, tiivistetään demarien vaaliohjelmassa. SDP:n seitsemän ydinasian listalla ovat: – Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja yhteensovittaminen paranevat. Asiakasmaksut eivät nouse ja pidemmällä aikavälillä perusterveydenhuollon asiakasmaksuja lasketaan tai ne voidaan poistaa. – Oikea-aikainen hoitoon pääsy turvataan hoitotakuulla, joka kattaa niin perusterveydenhuollon, mielenterveyspalvelut kuin suunterveydenhuollon. – Henkilöstön asema ja hyvinvointi turvataan. Johtamisen kehittäminen, työolojen parantaminen, henkilöstöpulaan vastaaminen ja omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksien parantaminen on asetettava etusijalle kaikilla hyvinvointialueilla. – SDP turvaa hyvän vanhustenhuollon riittävällä henkilöstömitoituksella, osaamisella ja tehtävärakenteilla. Riittävä henkilöstömitoitus on turvattava paitsi hoivayksiköissä myös kotihoidossa. – Lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuutta parannetaan. Lastensuojelun pirstoutuminen torjutaan rakentamalla vahvoja palvelukokonaisuuksia. – Hyvinvointialueiden palveluita on kehitettävä käyttäjälähtöisesti ja käyttäjiä kuullen. Laatua mitataan myös käyttäjäkokemuksen perusteella. – Digitalisaatiota ja teknologian käyttöönottoa on edistettävä siten, että palveluiden laatu, käytettävyys ja esteettömyys paranevat ja tuottavuus nousee. Hyvinvointialueiden demokraattisesti valitut ja vastuulliset päätöksentekijät asettavat tavoitteet koko alueen parhaaksi. Valittu johto ja hallinto on vastuussa siitä, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden moninaisia tarpeita, muistutetaan vaaliohjelmassa. Marko Vuosjoki

Varsinais-Suomen Keskustan aluevaaliohjelmassa vaaditaan jokaiseen kuntaan vähintään yhtä sosiaalija terveysasemaa ja suuriin kaupunkeihin saatavilla olevia palveluita jokaiseen kaupunginosaan ja isoihin taajamiin. – Varsinais-Suomen Keskusta puolustaa lähipalveluita koko Varsinais-Suomen alueella. Puolustamme lähisairaaloiden olemassaoloa ja toimintaa. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on rikkaus reuna-alueiden kuntien laadukkaiden lähipalveluiden takaamiseksi. Palveluiden pitää olla saatavilla siellä, missä ihminen kulloinkin on, molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös vapaa-ajan asukkaiden tulee saada apua sitä tarvitessaan, listataan Keskustan ohjelmassa. Vaaliohjelma korostaa palveluiden saatavuuden lisäksi yhden yhteydenoton periaatetta. – Varsinais-Suomessa asiakkaan tulee saada tarvitsemansa apu alkuun yhdellä yhteydenotolla. Tämän tulee toteutua riippumatta siitä, onko kyseessä sosiaali- vai terveydenhuollon palvelu, vaaditaan vaaliohjelmassa. Keskustan mielestä lähi- ja etäpalvelut eivät olet toistensa vastakohta vaan yhdistelmänä osaltaan tukemassa myös yhden yhteydenoton palvelulupausta. Palveluketjua tukee myös kuntien vastuulle jäävä ennaltaehkäisevä toiminta sekä selkeät potilaslähtöiset hoitoketjut. Hyvinvointialueuudistuksen suuri mahdollisuus Keskustan mielestä on sosiaalija terveyspalvelujen yhteensovittamisessa: ihminen saa aina tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti, tarvitsemaltaan taholta tai moniammatillisessa yhteistyössä. Uuden hyvinvointialueen vastuulle tulee esimerkiksi lastensuojelu, lapsiperhesosiaalityö, sosiaalipäivystys, aikuissosiaalityö, päihdetyö ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Marko Vuosjoki

EHDOKKAAT / PUOLUEET

Kristilliset haluavat palvelut lähelle ihmistä Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava lähipalveluina eri puolilla hyvinvointialuetta, ei ainoastaan keskuskaupungeissa, vaaditaan Kristillisdemokraattien aluevaaliohjelmassa. Kristillisten mielestä hoitoon on päästävä jonottamatta lähellä omaa asuinpaikkaa. Ratkaisuna esitetään muun muassa osan palveluista vieminen lähelle asiakkaita liikkuvina palveluina tai etävastaanottojen avulla. Myös pelastuspalvelujen pitää kristillisten mielestä toimittava koko maassa ja hädän hetkellä avun on oltava lähellä. Kristillisten vaaliohjelmassa mainitaan, että hoidon laadusta ja mitoituksista ei saa tinkiä. – Hoitoketjujen on oltava sujuvia – oikeita palveluja on saatava oikeaan aikaan, myös silloin kun kyse on vaativasta erikoissairaanhoidosta, mainitaan ohjelmassa. Hyvässä hoivassa toteutuu puolueen mielestä neljän takuun malli: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu. Vaaliohjelma muistuttaa myös hyvinvoivan henkilöstön merkityksestä. – Henkilöstön työolot on korjattava ja työn kuormitusta vähennettävä. Palkkaus ja työsuhdeasiat on saatava kuntoon ja lisättävä joustoja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työntekijöitä on kuunneltava omaan työhön liittyvissä asioissa. Työhyvinvointiin panostaminen vähentää poissaoloja ja kustannuksia, mainitaan ohjelmassa. Marko Vuosjoki

Kokoomus korostaa valinnan mahdollisuuksia Varsinais-Suomen Kokoomuksen vaaliohjelmassa halutaan korostaa ihmisten valinnan mahdollisuuksia. Ohjelman pääviestiksi kerrotaan keskittymisen palveluja käyttävään ihmiseen, ei hallintoon tai organisaatioon. – Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta tulee todella tärkeä toimija, joka työllistää yli 20 000 henkeä ja jolla on yli kahden miljardin euron budjetti. Siitä ei kuitenkaan saa tehdä joustamatonta möhkälettä. On tärkeää hyödyntää sosiaalija terveyspalveluissa kaikki parhaat voimat julkiselta puolelta, yrityksistä sekä järjestöistä. Ihmisille pitää antaa valinnan mahdollisuuksia itseä koskevissa asioissa, toteaa Ville Valkonen, Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja. Myös lähipalvelut ja perheet ovat vahvoina painotuksina ohjelmassa. – Lääkäripalvelut on säilytettävä lähipalveluina, joiden tulee olla saavutettavissa ekologisin keinoin joko kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla, määrittelee linjaa Kustavin kunnanhallituksen puheenjohtaja, aluevaaliehdokas Antti Ääritalo. – Ilman hyvinvoivia lapsia, nuoria ja perheitä ei meillä ole tulevaisuudessa työlle tekijöitä, veroille maksajia tai yhteisille asioille hoitajia, toteaa VTM, ehdokas Janika Takatalo. – Siksi on tärkeää järjestää muun muassa laadukasta ja joustavaa neuvolatoimintaa perheitä lähellä. Näin ongelmat eivät pääse kasautumaan ja niihin voidaan puuttua oikea-aikaisesti, Takatalo jatkaa. Kokoomus listasi vaaliohjelmassaan omia ratkaisujaan toimiviin hoitoketjuihin ja kattaviin pelastuspalveluihin. Listalla ovat saavutettavat ja monikanavaiset palvelut – ajasta ja paikasta riippumatta, oikea-aikainen, laadukas ja vaikuttava palvelu – tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori, hyvinvoiva henkilöstö, joka rakennetaan taitavalla johtamisella, resurssit palveluihin hallinnon sijaan ja kattavat pelastuspalvelut. Marko Vuosjoki

13. tammikuuta 2022

TIEDÄTKÖ, MITÄ SAISIT NYKYISESTÄ AUTOSTASI? Coupemainen crossover Renault ARKANA Tule koeajolle!

#uusivuodeksi: alkaen 235 €/kk

Palkittu täyssähköinen Hyundai IONIQ 5 mm. Vuoden auto Saksassa

ME M A ANN HINNAN UN L I SA! E S R O K VER

Nyt ensiesittelyssä täysin uusi Peugeot 308 myös lataushybridinä

Nyt myynnissä uusi Dacia Sandero Stepway – myös automaattina!

Nyt kasko- ja liikennevakuutus alk. 59 €/kk lasiturvalla

KATSO AUTOSI ARVO: autoverkkokauppa.fi/vaihtoautotarjous “Minkähän verran saisinkaan nykyisestä autostani?” Muutamalla klikkauksella saat selville autosi reilun vaihtoarvon ja sitten vaan valitsemaan uutta. Kävisikö esimerkiksi supersuosittu ja huoleton #uusivuodeksi tai vaivaton ja edullinen #melkeinuusi-leasingauto alkaen 159 €/kk? Voit ostaa uuden tai käytetyn auton juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii, sillä me palvelemme verkossa ympäri vuorokauden. Myymälämme Vantaan Petikossa sekä Raisiossa ovat avoinna seitsemänä päivänä viikossa. Tervetuloa viikonloppunäyttelyymme nyt lauantaina ja sunnuntaina klo 10-15.

Aina ja kaikkialla.

13. tammikuuta 2022

UUSI

RENAULT CLIO Enemmän kuin kaunis

TCe 90 Zen

18 890 €

Automaattivaihteisto nyt vain

Etusi

490 € 1 510 €

Renault Clio on kaunis, käytännöllinen ja mittojaan tilavampi. Ajo on vakaata ja hiljaista. Ei siis ihme, että se on ollut Euroopan suosituimpia autojajo usean vuoden ajan. Uuden X-Tronic-automaattivaihteiston avulla teet ajostasi vaivatonta. Malliston CO2 99-130 g/km, WLTP-yhd. kulutus 4,4-5,7 l/100 km. Kampanjahinta voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.3.2022 asti. Kuvan auto erikoisvarustein.

renault.fi

Korko 1 % ilman kuluja

Koe ja aja

palkittu Hyundai-mallisto.

Nyt koko uudistuneeseen Hyundai-mallistoon 1 % korko – ilman muita kuluja. Lisäksi saat erään Hyundai-malleja talvirenkaat vain 299 eurolla*. Ja kaupan päälle vielä takuu ilman kilometrirajaa. Toimi pian, etu on voimassa rajoitetun ajan! Rahoitusesimerkki: auton hinta 49 319,40 €, käsiraha 8 165,40 €, rahoitettava osuus 41 154,00 € (perustamiskulu 0 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksut 0 €, korko 1 %, kuukausierä 395 €, viimeinen suurempi erä 14 795,82 €. Todellinen vuosikorko 1 %. Luottokustannukset 1 685,74 €, luotto ja luottokustannukset yhteensä 51 005,14 €. Maksimi luoton määrä 60 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Edut voimassa 28.2.2022 saakka uusiin asiakastilauksiin. Ei voi yhdistää muihin etuihin. *Talvirengasetu ei koske IONIQ 5-, KONA Electric-, TUCSON-, SANTA FE- tai N-mallistoja.

13. tammikuuta 2022

NYT ENSIESITTELYSSÄ

UUSI PEUGEOT 308 Tyylikkyyden uusi aika, myös lataushybridinä

Peugeot i-Cockpit® -ohjaamo • Full-LED -valot Digitaalinen mittaristo • Langaton Apple CarPlay / Android Auto Kevytmetallivanteet

308 mallisto alkaen 25 983 € (sis.toimituskulut 600 €). CO2 päästöt 125 g/km, EU-keskikulutus 5,5l/100 km. Saatavilla myös lataushybridinä. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

NYT ENSIESITTELYSSÄ

14.–16.1.

MUKAVIA KAMPANJAETUJA SÄHKÖ- JA LATAUSHYBRIDIMALLEIHIN ENSIESITTELYSSÄ UUSI Ë-BERLINGO 100 % SÄHKÖ ALKAEN

38.890 €* tai 335 €/kk UUSI Ë-C4 COMFORT SELECTION -ERIKOISMALLI

38.600 €* tai 333 €/kk C5 AIRCROSS -LATAUSHYBRIDI COMFORT SELECTION -ERIKOISMALLI

43.678 € tai 375 €/kk

KORKO 0 % + KULUT • ETUSI JOPA 6.000 €! KATSO KAIKKI CITROËN-KAMPANJAT NETTISIVUILTAMME!

HYÖDYNNÄ SÄHKÖAUTON OSTOON VALTION HANKINTATUKI 2 000 €! Hinnat sis. tk 600 €. Tarjoukset voimassa 31.1.2022 asti ja koskee uusia asiakastilauksia. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kuvien autot erikoisvarustein. Toimintamatka, CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus määritelty WLTP-päästömittaustavan mukaisesti. *Täyssähkömallien hinnassa ja edun määrässä huomioitu valtion hankintatuki 2 000 €. Rahoitusesimerkki: Sis.tk., sopimusaika 72 kk. Kk-erä sis. 0 % koron, perustamismaksun 190 €, käsittelykulun 9 €/kk. Luottokustannukset yht. 838 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelut tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Malli Kokonaishinta Käsiraha Rahoitettava osuus Kk-erä Viim. suurempi erä Tod. luottohinta Tod. vuosikorko CO2 Kulutus Etu rahoitusta käytettäessä Etu käteisaupassa Uusi ë-Berlingo Full Electric 136 Feel Pack 50 kWh M Automaatti 38 890 €* 4 300 € 34 780 € 334,54 € 11 667 € 39 728 € 0,57 % 0 g/km 0 l/100 km 4 670,80 € 2 000 € ë-C4 Full Electric 136 Shine 50 kWh Comfort Selection Automaatti 38 600 €* 4 200 € 34 590 € 333,08 € 11 580 € 39 438 € 0,60 % 0 g/km 0 l/100 km 5 578,50 € 2 923,60 € C5 Aircross Plug-in Hybrid 225 Comfort Selection 43 678 € 4 800 € 39 068 € 374,70 € 13 103 € 44 516 € 0,53 % 32 g/km 1,4 l/100 km 6 044,70 € 3 044,80 €

13. tammikuuta 2022

UUSI DACIA SANDERO STEPWAY NYT MYÖS AUTOMAATTINA

CROSSOVER ALK. VAIN

15 299 € Dacia Sandero alk. 13 299 €

HYÖDYNNÄ EDULLINEN DACIA-RAHOITUS JA 6 KK LYHENNYSVAPAA! Rahoitussopimukseen sisältyy mahdollisuus 6 kuukauden veloituksettomaan lyhennysvapaaseen omavalintaisena aikana. Lyhennysvapaan saat, kun rahoitusyhtiönä on Dacia-rahoitus / DNB Auto Finance Oy. Sopimusaika maks. 60 kk. Dacia Sandero Stepway alk. 15 299 € (sis. toimituskulut 600 €). CO2-päästöt 128–140 g/km, WLTP-yhd. 5,6–6,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Lue lisää: dacia.fi DACIA.FI

#melkeinUUSI

EI KÄSIRAHAA. EI PITKÄÄ SITOUTUMISTA. EI RISKIÄ. EI OMISTAMISEN VAIVAA.

159 Alkaen

€/kk

(24kk / 30 tkm)

#melkeinuusi on Autoverkkokaupan käytettyjen autojen yksityisleasing-sopimus — saat vähän ajetun auton käyttöösi kiinteällä kuukausimaksulla, etkä tarvitse käsirahaa. Tarvittaessa teemme ostotarjouksen nykyisestä autostasi. Sopimus kestää vähintään 24 kuukautta, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja palauttaa auton Autoverkkokauppaan. Sopimukseen sisältyvä ajomäärä on 15 tkm vuodessa.

! LIIKE UUSI

Vantaa, Petikko Klinkkerikaari 2 ja Kaakelikaari 6 Avoinna ma-pe 10–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 6.45–23, la-su 8–16 Uudet autot: 0207 997 810, vaihtoautot: 0207 997 820 Huolto: 0207 997 830 ja 0207 997 850

Aina ja kaikkialla. Puheluhinnat 0207-numeroon: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %).

Raisio

Allastie 1

Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 8–16.30 Uudet autot: 0207 997 910, vaihtoautot: 0207 997 920 Huolto: 0207 997 930

ALUEVAALIT

ROBERT PAUL

Varsinais-Suomen hyvinvointiin

652

119

131

Heidi Aaltonen Raisio

Jonas Heikkilä Turku

149

152

Thomas Karlsson Lieto

Janna-Riia Koivu Turku

157

181

www.facebook.com/robertpaulmd

Annika Laakso Turku

Kokenut sote-ratsu Varsinais-Suomeen Sairaala- ja yksityislääkäri Erityishuollon lääkäri Dosentti

Tuija Ollikkala Turku

196

Pekka Heikkilä Raisio

Elena Svahn Turku

Elina Kajanto Turku

156

154 Anni Kulmala Turku

Rami Käkönen Masku

192

184 Jaana Parkkila Masku

Siiri Rattasepp Turku

209

203

Kari Saarinen Salo

147

132

Ritva Uhinki Turku

211 Outi Vainio Turku

Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Aluevaalit 23.1.2022

HYVINVOINTI. ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON. JHL-DEMARIEN ALUEVAALIEHDOKKAAT VARSINAIS-SUOMESSA.

344 ALANKO KAARLO

345 ALARI TATU

Salo pienyrittäjä, paloesimies evp.

LUOMA MIKAELA

Parainen/Pargas aluetoiminnan asiantuntija, sakkunnig för regional verksamhet

MAASKOLA MIKA

Turku asukaskoordinaattori

Turku toiminnanohjaaja, merkonomi

Turku apulaispormestari, VTM

388 MAUNULA ANNUKKA

Turku kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -opiskelija, uraohjaaja, karriärvägledare

419 SALAMA MAARIT

Oripää koulunkäynninohjaaja

353 ELO PIIA

Pyhäranta lähihoitaja

387

417 SAARINEN JAANA

ANTILA MARIKA (sit.)

Turku vartija, ylioppilas

384

348

Turku lähihoitaja

HELIN ALEKSANDRA Turku/Åbo yhteisöpedagogi, samhällspedagog

393 NIKKANEN SAKU

Turku lähihoitaja

KORHONEN ARI

Raisio erityisasiantuntija, FM

Uusikaupunki psyk. sairaanhoitaja, pääluottamusmies

LAULUMAA JANNE

Raisio koulutussuunnittelija

Salo rakennusinsinööri, eläkeläinen

LEHTINEN IIKKA

Turku kiinteistönhoitaja, varapääluottamusmies

381 LEINO JUKKA

Aura ympäristökasvattaja

404 POKKI PERTTI

Salo lähihoitaja, luottamusmies

428 TAMMI TIMO

377

403 POIKELA MARKO

Salo dieettikokki

425 SJÖLUND JANNE

375

398 PARTTIMAA SATU

Turku lähihoitaja

424 SILKKA IINA

370

394 NORDMAN IRIS

Salo liikunnanohjaaja

422 SEILA VIIVU

360

Laitila eläkeläinen, ent. yrittäjä

405 PULJUJÄRVI VUOKKO Turku aluetoiminnan asiantuntija

432 TOIVARI HENRY Turku valokuvaaja

jhldemarit.fi

ALUEVAALIT 2022

Ennakkoäänestys 12.–18.1. Vaalipäivä 23.1.

Maksaja: Varsinais-Suomen vihreät ry

13. tammikuuta 2022

ALUEVAALIT

Liike Nyt asettaa ehdokkaita joka alueelle Yhden miehen, Harry Harkimon, eduskuntapuolue asettaa aluevaaleissa ensimmäisen kerran puolueen lyhyen historian aikana ehdokkaita kaikille alueille. Yhteensä ehdokkaita on 350, joista 27 on ehdolla Varsinais-Suomessa. Liike Nyt:in puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja Harkimo ei hyväksy hyväksyttyä sote-uudistuksen mallia. – Aika paljon kertoo se, että osa ihmisistä ei halunnut lähteä ehdokkaaksi, koska vastustavat niin voimakkaasti sote-uudistusta. Liike Nyt ei hyväksy hallituksen sote-ratkaisua, koska rahaa menee liikaa hallintoon, kun pitäisi panostaa hoitoon ja palveluihin. Pelkästään hallintomallin rakentamiseen kuluu 3-4 miljardia euroa. Alueita on yksinkertaisesti liikaa. Uudistus pitäisi tehdä viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueiden pohjalle ja myös terveyskeskukset pitäisi liittää niihin, sanoo Harkimo. Marko Vuosjoki

13. tammikuuta 2022

Vihreiden vaaliohjelma painottaa yhdenvertaisuutta Vihreiden aluevaaliohjelmassa nostetaan erityisesti esille yhdenvertaisuus, ennaltaehkäisy ja vaikuttavuus sekä yhteiskuntavastuu. Vihreät painottavat, että hyvinvointialueen tarkoitus on ennen kaikkea vastata väestön hyvinvoinnista – riippumatta ihmisten iästä, elämäntilanteista tai elämänvaiheista. Vihreiden mielestä palveluiden käyttäjiä, erityisesti heikossa asemassa olevia asukkaita on kuultava osana aluehallinnon päätöksentekoa. Edelleen vihreät korostavat, että kansalaisilla on oltava tarjolla yhdenvertaiset ja kattavat sosiaalija terveyspalvelut asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Palveluiden saanti omalla kielellä on myös vihreiden mielestä tärkeää. Vihreiden ohjelman mukaan pitää vahvistaa julkista perusterveydenhuoltoa ja perustason sosiaalipalveluja ja siirtää näin painopistettä ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen peruspalveluihin. Ohjelmassa mainitaan myös, että: – Turvataan kaikille oikea hoito oikeaan aikaan. – Tarjotaan kevyempiä palveluita yksilöllisesti keskittyen yksilön/perheen tarpeisiin ja arjen tukemiseen. – Varmistetaan kouluissa ja oppilaitoksissa terveydenhoitajan, kuraattorin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai muun moniammatillisen työryhmän jäsenen tavoittaminen ilman ajanvarausta. Koulupsykologin tai koululääkärin vastaanotolle on tarvittaessa päästävä viipymättä. – Matalan kynnyksen seksuaalineuvontaa ja tarpeen mukaan seksuaaliterapiaa on oltava tarjolla kaikille. – Järjestetään hoito siten, että voidaan turvata hoidon jatkuvuus, saumattomat hoitoketjut ja omalääkärijärjestelmä. Vihreät haluavat myös, että hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset sekä turvataan henkilöstölle omaan työhönsä liittyvät vaikuttamis-, kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuudet työuralla sekä työnkierto ja oikeantasoinen palkkaus. Myös anonyymi rekrytointi olisi vihreiden mukaan otettava käyttöön osana laadukasta rekrytointia. Marko Vuosjoki

RKP haluaa varmistaa hoidon kaikille Suomessa asuville Ruotsalaisen kansanpuolueen vaaliohjelmassa painotetaan, että kaikilla on Suomessa oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan, riippumatta ihmisen varallisuudesta tai asuinpaikasta. RKP muistuttaa, että kaikilla Suomessa asuvilla – myös paperittomilla – on oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon. RKP haluaisi aluevaaliohjelmansa mukaisesti kouluttaa lisää lääkäreitä ja hoitajia ja näin taata hoidon järjestymisen myös tulevaisuudessa. RKP:n mukaan myös pienet sairaalat ovat tärkeitä uusilla hyvinvointialueilla – niiden ansiosta ihmiset saavat sairaanhoitoa lähellä kotiaan. Ohjelman mukaan nykyiset terveyskeskukset pitäisi säilyttää, ja lisäksi mainitaan, että jokaisessa kunnassa tulee olla terveyspalvelut saatavilla. RKP myös satsaisi rahallisesti yliopistollisiin sairaaloihin sekä keskussairaaloihin. RKP:n mielestä perusterveydenhuollon vastaanotolle pitäisi saada aika seitsemässä vuorokaudessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi RKP:n vaaliohjelma nostaa esiin yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut. Ohjelman mukaan puolueessa halutaan, että jatkossa sosiaalihuollon apua on ihmisille enemmän saatavilla, jotta kukaan ei syrjäydy tai joudu kärsimään mielenterveyden ongelmista. RKP muistaa ohjelmassaan mainita myös lastenneuvolapalvelut. Ne ovat puolueen mielestä nykyiselläänkin hyvällä tasolla, mutta ohjelmassa erikseen mainitaan toive, että neuvolatoiminta jatkuu lapsen täytettyä kuusi vuotta. Puolue kertoo myös olevansa huolissaan synnytysosastojen vähentymisestä. Eduskunnan hyväksymässä sote-uudistuksessa terveydenhuollon perusta nojaa julksiiin palveluihin, mutta RKP:n mielestä julkisten palvelujen rinnalle tarvitaan myös yksityistä terveyden- ja sairaanhoitoa sekä järjestöjen järjestämiä palveluita. Verojen korotukseen RKP:n aluevaaliohjelma suhtautuu kielteisesti. Marko Vuosjoki

Vasemmistoliitto vaatii lähipalveluiden turvaamista Vasemmistoliiton aluevaaliohjelmassa muistutetaan, että vaaleissa on kyse kaikkien Suomessa asuvien tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja terveydestä. Vasemmistoliitto vaatii ohjelmassaan, että lähipalvelut turvataan uudistuksessa. – Sotevaaleissa on kyse jokaisen oikeudesta terveyteen, hoivaan ja turvallisuuteen. Vaaleissa on kyse myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten, nuorten, työttömien, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveysja päihdeongelmaisten sekä ikäihmisten, ihmisoikeuksista ja siitä, miten ratkaisemme sote-alan työvoimapulan. Lisäksi vaaleissa on kyse pelastustoimen palvelutasosta ja nopeasta saatavuudesta hätätilanteessa, tiivistetään Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa. Vasemmistoliiton ohjelman mukaan puolueen tavoitteena on yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille Suomessa asuville ja kaikkialla Suomessa. – Haluamme kaventaa väestöryhmien hyvinvointieroja ja purkaa koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan. Vaadimme, että lähipalvelut turvataan uudistuksessa. Puolueen ohjelma nostaa näkyvästi esiin myös sote-alan työvoimapulan. – Me kaikki olemme riippuvaisia niistä sadoista tuhansista ammattilaisista, jotka työskentelevät päivittäin terveytemme ja hyvinvointimme eteen. Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula vaikuttaa kuitenkin jo ihmisten saamaan hoitoon ja palveluihin. Ratkaisuja on etsittävä oikealla henkilöstömitoituksella, palkkoja nostamalla, työoloja ja -ehtoja sekä johtamista parantamalla sekä antamalla työntekijöille mahdollisuus kehittää omaa työtään. Tiivistettynä Vasemmistoliiton vaaliohjelman mukaan kyse on siitä, että jokainen voi varallisuuteen katsomatta olla terve ja voida hyvin, sekä siitä, että jokaisella työntekijällä on reilut työolot ja että heidän palkkansa riittää elämiseen.

Marko Vuosjoki

Valta kuuluu kansalle -puolueella 17 ehdokasta Kansanedustaja Ano Turtiaisen kesällä perustama Valta kuuluu kansalle -puolue asetti Varsinais-Suomessa 17 ehdokasta aluevaaleihin. Puolueen nettisivuilla ei tätä kirjoittaessa ollut varsinaista aluevaaliohjelmaa. Puolueohjelmassa mainitaan muun muassa, että puolue haluaa lisätä demokratiaa esimerkiksi kansanäänestyksillä. Marko Vuosjoki

PS: Sote on

oltava suomalaisia varten

Perussuomalaisten aluevaaliohjelma korostaa, että sosiaalija terveyspalvelujen on oltava suomalaisia varten. Perussuomalaisten ohjelman mukaan julkisia resursseja pitäisi suunnata enemmän terveydenhuoltoon, leikkaamalla maahanmuuton kustannuksista ja ilmastopolitiikan kunnianhimosta. Puolue haluaa vaaliohjelmansa mukaan myös kieltää laittomilta maahanmuuttajilta hyvinvointialueilla muun kuin henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavien sairauksien hoidon. Perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy ulkomaisen työvoiman tuontia hoitoalalle. Hoitajakoulutukseen pitäisi puoleen mielestä lisätä pakollinen soveltuvuuskoe ja ulkomaisten lääkärien kielitaitovaatimuksia pitäisi korottaa. Lähiterveysasemien ja terveyskeskuspalveluautojen säilyminen on ohjelman mukaan tärkeää. Vammais- ja vanhuspalveluyksiköiden velvoitteita perussuomalaiset haluavat valvottavan ja puolueen mielestä pitäisi asettaa tuntuvat sanktiot yksityisille palveluntarjoajille, jotka rikkovat velvoitteita. Kansanterveyttä voitaisiin perussuomalaisten ohjelman mukaan parantaa kannustamalla liikkumista ja tiukentamalla huumepolitiikkaa. Ohjelman mukaan julkisia resursseja pitäisi myös suunnata lastensuojelussa ennaltaehkäisevään työhön ja vammaispalvelulaista pitäisi poistaa voimavararajaus. Maakuntavero tulisi puolueen mukaan kuopata ja omaishoitajien hoitopalkkio tulisi vapauttaa verosta.

Marko Vuosjoki

ALUEVAALIT

13. tammikuuta 2022

Äänestä ammattilaista - äänestä sairaanhoitajaa

365 Nina Kallio

Tehohoitaja, esimies Th, Sh YAMK www.ninakallio.fi

427

372 Maria Kumpuoja

Hoitotyön opettaja Sh YAMK

www.mariakumpuoja. webnode.fi

Riikka Taina

Sairaanhoitaja lh, Sh YAMK

www.riikkataina.fi

Luotettava mediayhteistyökumppani

Seutusanomat jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa

kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa, sekä alueensa

noutotelineisiin.

387

Turkulaiset ehdokkaat hyvinvoinnin ja lähipalveluiden puolesta

237

243

Oscar Hätinen

Hannu Kallio

opiskelija, myyjä

säätiön asiamies, varatuomari

265

274

Jarmo Laivoranta

Seppo Muurinen

rakennusmestari, yrittäjä

maanviljelijä, yrittäjä

217

vanhusten asumispalv. päällikkö, sairaanhoitaja

284 Johanna Pohjonen sairaanhoitaja, terveystiet. maisteri

233

Matilda Aakula

Raija Eeva

Perttu Helin

lääketieteen lisensiaatti, erikoistuva lääkäri

valtiotieteiden maisteri, diakoni

erityisopettaja, filosofian maisteri

251

246 Riitta Karjalainen

223

Juha Knuuttila lehtori

292 Mimmi Ruusunen kotiäiti, puutarhuri

256

257

Julia Koskinen

Markku Koulu

valtiotieteiden maisteri, röntgenhoitaja

lääketieteen tohtori, professori emeritus

296 Anna Sirkiä laulunopettaja, muusikko Maksaja: Keskustan Turun kunnallisjärjestö

ALUEVAALIT Maakuntamme aluevaaliehdokas ENEMMÄN LIIKKUVIA

MARKO POIKELA

Kristina Karlsson •Sihteeri, lähi- ja sairaanhoitaja •Paimion kaupunginvaltuutettu •omaishoitaja, eläkeläinen

Salolainen perheenisä, lähihoitaja, luottamusmies ja sote-lautakunnan jäsen

Mukana aluevaaleissa rakentamassa toimivaa hyvinvointialuetta ja vahvistamassa lähipalveluja.

247

•Terveys •Turvallisuus •Hyvinvointi Maksaja: Kristina Karlsson

Ilkka Kanerva

JA ETÄNÄ HOITUVIA SOTE-PALVELUITA

403

ANITTA AALTONEN

Vastuu lähimmäisestä, jokaisesta!

687

Kaikille tasapuoliset ja yhdenvertaiset palvelut VarsinaisSuomessa.

343

Maksaja: ehdokas

Yhteistyön ja hyvinvoinnin ammattilainen

13. tammikuuta 2022

Lista 343-440

Hannu Maja YRITTÄJÄ

500 Puolustamme palveluja.

PÄIVI 270 MAISILA Vahvalla kokemuksella uudistuksen rakentaja. Sujuvat palvelut - Ei liialle keskittämiselle.

Maksaja: V-S Linjanvetäjät ry

EHDOLLA ALUEVAALEISSA? Ennakkoäänestys: 12.–18.1.2022

Vaalipäivä: 23.1.2022

Seutusanomat jaetaan Postin Premium-erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.

Kokonaisjakelumäärä 148 258 kappaletta!

Mediamyynti: Mika Leinonen 040 706 2132 Sari Laurila 044 981 2780 Ismo Viskari 045 111 6932

Hyvinvointialueen henkilöstön palkkaus

n MIELIPITEET

Palveluseteli on hyvä renki mutta huono isäntä Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sotepalvelut kaikille. Samalla sen tulee vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Varsinais-Suomen tulevassa hyvinvointialueessa asukkaita on lähes puoli miljoonaa ja työntekijöitä yli kaksikymmentä tuhatta. Vaikka julkisuudessa on esiintynyt ongelmia ostopalveluissa, on perusteltua kuitenkin pitää mukana vaihtoehtoja. Julkiset palvelut tulee olla sosiaalija terveydenhuollon runko, mutta avuksi tarvitaan niin yksityisiä palvelun tarjoajia kuin kolmattakin sektoria. Rinnakkain ne toimivat toisiaan täydentävinä sekä palvelukysynnän puskurina. Palvelusetelit ovat yksi mahdollinen ratkaisu. On kuitenkin varmistettava, että ostopalvelut eivät johda kermankuorintaan, jossa julkisella puolella hoidetaan kalliit ja vaikeat tapaukset ja korjataan hoitovirheitä. Palveluiden tuotantoa on seurattava yhdenmukai-

Muista myös digimainonta

silla kriteereillä ja läpinäkyvästi niin, ettei asiakas joudu laadun valvojaksi. Pelkkä ostopalvelun hintalappu ei takaa sitä, että kustannukset laskevat. Ulkoistuksen osaamista on vahvistettava siten, että huomioidaan myös ulkoistamisen kulut, kuten palveluiden laadun valvonta. Kilpailutuksissa on myös huolehdittava siitä, että pienet ja paikalliset yritykset pystyvät niihin osallistumaan ja että laatu on mukana kriteereissä. Tällaista osaamista syntyy vain, jos on riittävästi myös julkista toimintaa.

Pekka Heikkilä (Vihr) VTM, biostatistikko

Sosiaali- ja terveys, sekä pelastusalalla tehtävä työ vaatii korkeaa ammattiosaamista. Esimerkiksi sairaanhoitajan koulutus on pitkä ja monivaiheinen, alkaen perushoidollisesta työstä edeten vaativampaan osaamiseen. Sairaanhoitaja ei tee työtään kutsumuksesta, vaikka hän usein empaattinen ihminen onkin. Sinua palvelee terveydenhuollon eri yksiköissä erittäin korkeasti koulutettu ja yleensä myös työstään aidosti kiinnostunut ja motivoitunut henkilö. Kukaan ei opiskele hoitajaksi vaihtaakseen vaippoja, tai ottaakseen tiettyjä näytteitä joka päivä. Aidoimmillaan terveydenhuollon työ on innostavaa ja palkitsevaa monin tavoin. Sairaanhoitaja työskentelee usein moniammatillisesti tulkiten esimerkiksi tuon bioanalyytikon ottamaa näytettä ja joka edelleen ohjaa sairaanhoitajaa eteenpäin työssään. Covid 19 pandemian myötä kaikki terveydenhuollon työ, varsinkin hoitotyö, on noussut tarkastelun kohteeksi. Palkkatasomme on matala, verrattuna saamaamme koulutukseen. Lähihoitaja, joka tekee raskasta kolmivuorotyötä, saa kuukaudessa käteen peruspalkkaa sel-

laisen 1.300 euroa. Kaikki voivat ajatella, mitä esimerkiksi hoivatyö muistisairaiden yksikössä tai kotisairaanhoidossa on. Emme me turhaan palkkauksesta puhu, peruspalkkatasoa olisi selkeästi nostettava. Vielä enemmän mielestäni tarvitsemme kuitenkin selkeän uraohjelman, jossa palkka seuraa itseänsä kehittävää työntekijää. Tällä hetkellä palkkataso on hyvin samanlainen, on sinulla työkokemusta sitten yksi kuukausi tai 20 vuotta. Uraohjelma lisäisi alamme vetovoimaisuutta, tekisi työstä tasalaatuisempaa ja ihmiset olisivat motivoituneempia tekemään terveydenhuollon vaativaa työtä. Toivon, että hyvinvointialueita muodostettaessa tämä hoitotyön kannalta erittäin merkitsevä asia otetaan selkeästi huomioon ja uraohjelma perustetaan myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, vaikka valtiojohtoisesti.

Nina Kallio (sd.) Hoitotyön esimies Sh YAMK

ALUEVAALIT

13. tammikuuta 2022

VALITSE VASEMMISTO

HYVINVOINTI VAATII TEKOJA 20

Tero Ahlgren

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU

Noora Hännikkälä

taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU

Leena Kaunislahti

sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU

Janne Lehtiö

hitsaaja MASKU

työtön LOIMAA

Henna Jokinen

psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI

Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO

Anton Leinonen

Raimo Nieminen

eläkeläinen SALO

sairaanhoitaja AMK TURKU

Loretta Saarimaa

kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO

yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU

Petro Niemelä

Susanna Rajalahti

Li Andersson

sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO

Jorma Rand

eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN

Joonas Jormalainen

yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU

Iisa Kivivirta

lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI

Diana Lempinen

keittiöapulainen TURKU

Tomi Nieminen

Reima Rantanen

muurari NOUSIAINEN

humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU

Jukka Silvonen

Marc Bradford

filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU

Juha Jormanainen

pääluottamusmies RAISIO

Maarit Koivisto

akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA

tuotannon esimies PAIMIO

aluetoimitsija RUSKO

Ari-Pekka Savén

Esko Antikainen

Marko Lepistö

ensihoitaja PAIMIO

Rauni Niinimäki

erityisavustaja TURKU

100

leipuri, aluejärjeston puheenjohtaja MASKU

Jenna Simola

Hassan el-Khatib myyjä TURKU

101

koordinaattori, sosionomi NAANTALI

Imane Elonen

hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU

Tero Kaihlavirta

äidinkielen opettaja TURKU

Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO

Heli Kaleva

Seppo Koski

eläkeläinen, asentaja TURKU

Pertti Liinoja

Jaakko Lindfors

TURKU ÅBO

sit.

Pyry Nissinen

oikeustieteen opiskelija TURKU

Pilvi Rehn

hälsovårdare högre YH KIMITOÖN

Maria Sund

Liisa Norontaus

valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU

järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU

varastoapulainen KAARINA

Teppo Reinikainen

Niko Suojama

103

opiskelija, yksinhuoltaja TURKU

Timo Furuholm

Laura Kallio

opiskelija TURKU

Riika Kotilainen

Laura Lindholm

Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI

Lauri Kouki

koulukuraattori, valmentaja TURKU

Emma Lindqvist

digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO

Riikka Oksanen

valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU

kirjaltaja RAISIO

Jari Suominen

Pentti Kallio

Emilia Riihonen

hoitaja RUSKO

104

työtön TURKU

Sari Suominen

Päivi Föhr

lähihoitaja KAARINA

toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA

työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU

Risto Rihko

jalkapalloilija, opiskelija TURKU

sit.

filosofian maisteri LIETO

102

Kaj Fredriksson

opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO

väitöskirjatutkija, lukion opettaja / doktorand, gymnasielärare

sit.

hoitaja, pääluottamusmies TURKU

maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ

eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU

Max Rauvola

sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU

Max Lundström

taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO

ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI

Pirjo Rinne

sairaanhoitaja RAISIO

Nina Söderlund

Sami Karimaa

insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU

Juha Laaksonen

työkyvyttömyys eläkeläinen, ruokapalvelutyöntekijä TURKU

Timo Lähteenmäki

filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO

Marko Pekkarinen

106

politices magister, valtiotieteiden maisteri PARGAS PARAINEN

Marika Runsala

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA

Jonne Talonen

sit.

Pyry Hallamaa lääkäri TURKU

Julius Karlsson

107

kasvatustieteen opiskelija TURKU

Lotta Laaksonen

bynsköpman, miljörådgivare PARGAS PARAINEN NÖTÖ

Juuso-Matias Maijanen scenkonstpedagog YH, teatteripedagogi AMK ÅBO TURKU

Nina Pietikäinen

järjestöjohtaja TURKU

Marja Ruokonen

henkilökohtainen avustaja SALO

Kimmo Toivainen

108

sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI

varsinais-suomi.vasemmisto.fi

Eveliina Tyyskänen

111

sairaanhoitaja AMK RAISIO

112

113

Mervi Uusitalo- Pipsa Heikkinen Vannemaa luokanopettaja TURKU

puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU

Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU

114

Mikko Waltari

115

valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU

Lennu Yläneva

116

luottamusmies, fysioterapeutti TURKU

TOIMIVAT SOTE-PALVELUT KAIKILLE, EI HARVOILLE.

Johannes Yrttiaho

117

kansanedustaja TURKU

Sotevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Vaalipäivä on 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12.-18.1., och utomlands 12.-15.1. Valdag 23.1.2022

Muhiadin Hersi

yrittäjä, opettaja TURKU

jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN

näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO

sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU

105

Akseli Hakkarainen

varhaiskasvatuksen opettaja, insinööri TURKU

Katri Kapanen

Harri Palomäki

Kati Karlsson

Mona Lautiala

lähihoitaja SALO

ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO

Eva-Liisa Raekallio

Annika Karvonen

freelancekääntäjä RAISIO

filosofie studerande, vårdbiträde ÅBO TURKU

Susanna Merinen

työtön KAARINA

lähihoitaja PARAINEN

Branko Lampi

Toni Hongisto

Olavi Mäkinen

eläkeläinen TURKU

Matti Rajala

ympäristönsuojelun lähihoitajaasiantuntija opiskelija TURKU PÖYTYÄ

Taimi Räsänen

ravintolapäällikkö TURKU

Raija Tuominen lähihoitaja AURA

109

Veli- Matti Saajala

työtön TURKU

Taro Turtiainen

110

ICT-asiantuntija SALO

13. tammikuuta 2022

n YHDISTYSTOIMINTA Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Suomen evankelisluterilaiselta kirkolta apua vakavaan koronatilanteeseen. Noin 600:lla kirkon diakoniatyöntekijöistä on terveydenhuollon ammattipätevyys, joten kirkon työntekijöistä voi olla valtava apu jatkuvasti pahempaan suuntaan menevässä pandemiassa

Turun Kylätalo ry Turun Kylätalo on kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvila, puoti, rauhallinen salonkitila. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa ja paljon muuta. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Itäinen Rantakatu 54 G, p. 045 2343823.

Yhdistyspalstalla tiedotettavaa? Juttuvinkkejä? Ota yhteyttä: toimitus@turunseutusanomat.fi

Martinkirkko: su 16.1. klo 10 Messu, Hägglund, saarna Marja Soikkeli (SANSA), Mustonen, Tamminen — ke 19.1. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Palmunen. Martin srk-talo (Temppelinkatu 1): ma 17.1. klo 9.30 Aamukahvit — ti 18.1. klo 13–15 Ilosanomapiiri, klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat. Uittamon srk-koti (Rusthollinrinne 1): to 20.1. klo 18 Toivoa naisille-piiri. Pitkäpellonkatu 6: perhekerho ti 18.1. klo 9. Lautturin perhekerho (Lautturinkatu 5 B) : to 20.1. klo 9. HUOM! 17.1. LUKIEN PERUUTUKSET MAHDOLLISIA RAJOITTEIDEN JATKUESSA! Lisätietoja: martinseurakunta.fi

Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18 Papin päivystys joka päivä klo 15-17 Tarkista ajankohtaiset tiedot ja ohjeet netistä osoitteesta turuntuomiokirkkoseurakunta.fi Tilaisuuksissa on voimassa koronarajoituksia.

Kirkko vastaa STM:n avunpyyntöön heikentyneen koronatilanteen helpottamiseksi SEURAKUNTA Kansallisesta koronastrategiasta vastaava sosiaalija terveysministeriö (STM) on esittänyt Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle kysymyksen ja toiveen, voisivatko kirkon terveydenhuollon ammattikoulutetut diakoniatyöntekijät sekä seurakuntien tilat olla käytettävissä omikron-virusmuunnoksen myötä nopeasti heikentyneen koronaepidemiatilanteen helpottamiseksi. Tilanne koettelee uhkaavasti perusterveydenhuollon kapasiteettia. Jäljitys on ruuhkautunut, ja rokottaminen sekä käynnistynyt kolmas rokotekierros ovat vieneet terveydenhuollon kapasiteetin äärirajoille. Yhteiskunnassa pyritään nyt kytkemään rokotusohjelmaan mukaan kaikki mahdolliset tahot, jotta kriisitilanteesta selvitään. Kirkko haluaa kantaa yhteiskuntavastuuta ja toimia kumppanina rokotus- ja jäljitystyössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kirkon palveluksessa on noin 1.300 diakoniatyöntekijää, joista arviolta 600 diakonissalla on terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys ja mahdollisuus osallistua rokotusten antamisiin ja koronajäljityksiin, tarvittaessa lääkelu-

Sunnuntain klo 10 jumalanpalvelukset netissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi

TAIDE

Viikkomessut ke klo 8, to klo 12 ja la klo 18

turuntuomiokirkkoseurakunta.fi

K A I S A

A L A I N

U L L A T

T A N U T

V U O D E

T U T T U

A S S E R

I L A T K S I I D A T E R I S A O T O S R A T P A V A R I S A I V I R A L A U S I O N A R N I T T U A S A N O B E L I A T T A

O A V U O K P A A S R A N K E K I I T O U N E H N

L A V E N

A L A L A I I T S A Ä T K

S I M A

K O O T

K H E N O T T I L S E K A A A V A A R K J I T

A M A U I L N A I K U A T M U A P T I L I V E U T

A L V A R

N A A P U R R I E L L E U M A E U T L O I N

Turun Seutusanomat

Taidegraafikot kokosivat näyttelyn Taidekappeliin

Su 16.1. klo 10 Messu Mäkinen, Mäntyranta, Flinck, Pietilä, Åberg Ke 19.1. klo 18 Pyhän Henrikin kirkkoilta Mäntyranta, Ahola, Hietaharju Su 23.1. klo 10 Messu yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa Mäkinen, Ulla Saunaluoma, Vaura, Mäntyranta, Åberg, Hietaharju Su 30.1. klo 10 Messu Mäkitalo, Mäntyranta, Hokkanen, Pietilä, Åberg Su 30.1. klo 16 Luottamuksen messu Ahola

K O P L A

van päivittämisen kautta. Kirkolla on mahdollisuus auttaa myös muilla tavoilla, esimerkiksi tarjoamalla seurakuntien tiloja käyttöön. Kirkko lähtee mukaan yhteistyöhön nimeämällä yhteyshenkilöitä sairaanhoitopiireittäin muodostettaviin koordinaatioryhmiin, joissa kartoitetaan eri toimijoiden mahdollisuuksia tukea rokotusohjelmaa. Seurakunnat päättävät, mikä niiden panos kullakin alueella on. – Yhteiskuntavastuu ja lähimmäisenrakkaus ovat Suomen evankelis-luterilainen kirkon toiminnan ytimessä. Haluamme kaikin mahdollisin tavoin olla mukana auttamassa tässä vaikeassa tilanteessa, Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna toteaa. Kirkkohallitus on jo sopinut hiippakuntien tuomiokapitulien kanssa yhteyshenkilöiden nimeämisestä sairaanhoitopiireittäin. Seurakunnat arvioivat myöhemmin itsenäisesti, missä määrin niillä on mahdollisuus antaa työhön resursseja. Seurakunnat kartoittavat myös, mistä toiminnoista ne voisivat tilapäisesti vähentää resursseja tai onko mahdollista jättää jotain toimintaa väliaikaisesti tauolle.

A S T A T T A A S T A P A

Taidegraafikot Helsingistä yhteiseltä työhuoneelta Elina Autio, Jemena Höijer, Taina Rantala ja Anna Sihvonen ovat koonneet yhteisnäyttelyn Kotikolo, metsä ja meri Pyhän Henrikin Ekumeeniseen Taidekappeliin. Näyttely on Taidekappelissa tammikuun ajan. Poikkeavista työskentelymenetelmistään huolimatta nelikkoa yhdistää aiheena luonnon ja ihmisen symbioosi sekä siihen liitettynä asuminen ja ympäristö. Aiheet luovat tarinan ja johdatuksen talon seinien läpi hämäriin metsiin, ihmisen sisäiseen turvapaikkaan ja kokemukseen kodista. Jemena tekee grafiikkaa yhdistelemällä kuivaneulaa, monotypiaa ja fotopolymeeria sekä myös taittelemalla kolmiulotteisia grafiikoita. Jemena käsittelee teoksissaan ihmisten elämää talojemme sisällä. Seinät luovat turvaa, mutta toimivat samalla eristeenä, niiden sisälle on helppo jäädä yksin. Keho on siellä, mutta missä mieli on? Annan monotypia-maalaukset ovat tunnelmia ja muistoja ulkosaariston kallio luodoista ja meres-

tä. Kauniina kesäpäivänä meri on kirkas ja sininen. Tuulee leppoisasti. Meren saartamalla saarella luonto on karu ja ihmeellinen. Luonto kallioluotoineen tuo mieleen rauhan ja vapauden tunteen. Aika kuluu kallioilla kulkiessa ja istuskellessa, meren liikkeitä ja valon vaihtelua seuraillen. Syksyn loppu näyttää jo häivähdyksen saaren talvesta. Musta meri myrskyää ja heittää vaahtopäät kastellen kalliot. Jylhän meren yksinäisyydessä ymmärtää oman pienuutensa. Mutta kuvien tunnelmat ovat lämpimiä kesän muistoja. Elinan teokset johdattelevat syvemmälle luontoon. Muuttuva valo tuo esiin ohikiitäviä ilmiöitä, jotka jatkavat elämäänsä fotogravyyreinä. Luonnonelementit yksilöityvät ja saavat merkityksiä, alkaa näkyä puita metsältä. Mielen kartta piirtyy ihmisen mittakaavassa, nimeämättömät välitilat muuttuvat paikoiksi, joihin kotiutua. Tainan vesiväripuupiirrokset ja sekatekniikat vievät seikkailun luonnon hämärätiloihin, rauhoittavaan pimeyteen. Pimeät salaperäiset metsät kutsuvat, mitä polkujen ulkopuolella löytyy? Turun Seutusanomat

13. tammikuuta 2022

Vuoden turkulaista etsitään jälleen KILPAILU Turun kaupunki yhteistyökumppaneineen on avannut äänestyksen uuden Vuoden turkulaisen löytämiseksi. Äänestys on auki 20. tammikuuta saakka, ja voittaja julkistetaan tammikuun lopussa Turun kaupungintalolla. Tänä vuonna ehdokkaita on kahdeksan: artisti–malli–tubettaja Joalin Loukamaa, kirjastonhoitaja ja kirjailija Ann-Christin Antell, Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli, mentalisti Pete Poskiparta, Suomen jalkapallomaajoukkueen luottomaalivahti Lukas Hradecky, Malmin kebab -ravintolan yrittäjä Khaled ”Shokkiäijä” Azizi, lasten sisältöihin erikoistunut taiteilija ja luovan alan yrittäjä Metsämarja Aittokoski ja nukketeatteritaiteilija ja ohjaaja Alma Rajala. Suosikkiaan voi äänestää Turun Sanomien verkkosivuilla. Vuoden turkulainen

K UK

moni mies JO Ranskassa

on valittu ja palkittu ensimmäisen kerran vuonna 1985. Hän on nosta-

nut Turkua positiivisessa valossa esiin tai vaikuttanut työllään myönteisesti

kaupungin tunnettavuuteen. Vuonna 2020 tittelin vei laulaja ja laulunteki-

Lea Mesopotamian tärkein jumalatar

tyttö viidakossa

Magnus

PÖTYÄ

jä Ressu Redford. Äänestyksen järjestävät Turun kaupunki, Turun Sano-

kreivikunta Lontoosta kaakkoon

Aalto ISSN 2670- -1. 1197

TURUN

SEUTUSANOMAT KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P.verkossa 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

rakennus

Toimitusjohtaja

hillintöjä

alkaa Tirolista

Päätoimittaja

SA- kytMEN- kevä TUMIA laite

faijoja

Iiro

on pälvi

-saksa

Toimittaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000 Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132

“ “

Jorma Kemppainen 2021

Laskutus

Kello on vasta kuusi, mutta virtaa riittää!

KESKUSTA

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

penseitä Davis

-koira

mat, Radio Auran Aallot ja Yle Turku. Turun Seutusanomat

Yeee! Voitin!

IILTÄVIÄ

Kuusamon järvi Ag+Cl-

Jaakobin 8. poika

ankeaa

Sari Laurila 044 981 2780

Merikanto

kuvamerkki

nMaila t

vesipuhveleita

e lfr

Ismo Viskari 045 111 6932

iaNokept S n he

Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 28.743 kpl

13. tammikuuta 2022

UNOHDA NAUHAT

Ota MUKAVA SIISTI TURVALLINEN

BOA

Mukavuus, johon voit luottaa. Tarkkaan suunnitellut kulutusta kestävät materiaalit, testattu äärimmäisissä olosuhteissa. Täydellinen, sujuva ja tasainen hienosäätö jopa yhdellä kädellä. Jalkineiden pukeminen ja pois ottaminen on nopeampaa, helpompaa ja mukavampaa kuin koskaan aiemmin. Takuu: BOA-kiinnitysjärjestelmän takuu kestää koko jalkineiden käyttöiän.

PARHAAT TALVISAAPPAAT:

+ +

Odoacre

S3 WR CI HRO SRC BOA®-lla talvikengät

209 €

KIERRÄ JA KIRISTÄ

NOSTA JA VAPAUTA

ITALIALAINEN TÄYSNAHKAA

13670

PAINA JA LUKITSE

• Vettähylkivä päällinen täysnahkaa • Boa®-kiinnitysjärjestelmä • Thinsulate™ B600 -vuori -25° • Cold Barrier -pohjallinen • Cold Defender PU-/nitriilipohja • APT välipohja • Lasikuituinen turvakärki Kun ostat mitkä tahansa normaalihintaiset -kiinnitysmekanismilla varustetut talvikengät, saat tämän Snickers Workwear PIPON

COFRA Bragi S3 CI HRO SRC talvikengät

122 €

COFRA Annar S3 WR CI HRO SRC talvikengät

COFRA Muspell S3 CI WR HRO SRC talvikengät

134 €

SG74001

SG61004

13640

13500

ILMAISEKSI!

13600

(9084/0400 arvo 22 € )

SOLID GEAR Shore BOA S3 SRC HRO talvikengät

166 €

214 €

SOLID GEAR Sparta S3 SRC talvikengät

236 €

Hinnat sisältävät alv:n 24 % ja ovat voimassa toistaiseksi.

TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1522

TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1550

HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560

JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1565

LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1545

TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1555

www.tamrex.ﬁ

UUSI MYYMÄLÄ on AUKI!

PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1530

Tikkurilantie 68

Koskelontie 15

VANTAA

ESPOO