”Ihmisten on saatava apua varhaisessa vaiheessa”

Mielenterveys

Terapiat etulinjaan -toimintamallissa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sote-uudistuksen tukea, ja se edesauttaa terapiatakuun toteuttamista hyvinvointialueilla.

Länsi-Suomen yhteistyöalueella hankkeen etenemisestä vastuussa oleva hankejohtaja Mia Oksa kertoo, että kyseessä on hanke, jonka tavoitteena on juurruttaa uusi toimintamalli vakituiseksi.

– Ihmisten on saatava apua varhaisessa vaiheessa, lievienkin mielenterveyden ongelmien kanssa. Emme pyri tekemään mitään pistemäisiä ratkaisuja terveydenhuoltoon, vaan haluamme kehittää koko järjestelmää. Tavoitteina ovat, että ihmiset pääsevät nopeasti ja kivuttomasti hoitoon yhdenvertaisesti joka puolella, kunnasta riippumatta, selittää Mia Oksa

Toimintamallin vakiintuessa haetaan tilannetta, jossa asiakas pääsee yhden arvioinnin jälkeen välittömästi itselleen oikeaan hoitoon.

– Pääkaupunkiseudulla on jo saavutettu hyviä tuloksia mallin ja navigaattorien avulla, jonot ovat lyhentyneet todella merkittävästi, kertoo Oksa.

Navigaattorit ovat netissä käytettäviä työkaluja. Niiden avulla voidaan arvioida apua hakevan ihmisen psykososiaalisen hoidon tarvetta sekä vähentämään arviointiin kuluvaa aikaa. Tämä mahdollistaa siis oikeaan hoitoon pääsyn nopeasti ja lyhentää asiakasjonoja.

– Navigaattorin täytettyään asiakas käy tulokset läpi ammattilaisen kanssa, ja samalla tarkastellaan, millaisesta hoidosta on eniten hyötyä.

Terapiat etulinjaan on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteiskehittämishanke, ja yliopistosairaaloilla onkin hankkeessa koordinoiva rooli. Eri kunnissa ollaan toki edetty eri tavoin. Varsinais-Suomen kunnissa viedään toimintamallia kuitenkin koko ajan vahvasti eteenpäin.

– Viime vuonna lähdettiin kouluttamaan etulinjan lyhytterapeutteja mielenterveys- ja päihdeyksiköiden sekä neuvoloiden ammattilaisille Kaarinassa, Naantalissa, Paraisilla, Somerolla, Paimio-Sauvossa ja Turussa. Tänä vuonna tarkoituksena on laajentaa koulutusta koko Varsinais-Suomen alueen mielenterveys- ja päihdeyksiköihin, kertoo Mia Oksa yhtenä esimerkkinä.

Internetissä käytettävää navigaattoria pilotoidaan Varsinais-Suomessa mielenterveys- ja päihdeyksiköissä, tavoitteena on, että navigaat- tori saadaan pian myös yleisterveydenhuoltoon.

– Terapianavigaattoria ollaan tällä hetkellä pilotoimassa mielenterveys- ja päihdeyksiköissä Naantalissa, PaimioSauvossa, Paraisilla, Salossa ja Turussa, kertoo Mia Oksa.

Terapianavigaattori on tarkoitettu aikuisille, nuorille on rakennettu oma interventionavigaattorinsa.

– Varsinais-Suomessa pääsemme pilotoimaan interventionavigaattoria vielä tämän vuoden aikana.

Nuorten ja lasten hyvinvointiin on satsattu muutenkin jo tässä vaiheessa.

– Vuosina 2021-2023 on koulutettu VarsinaisSuomessa yli 200 ammattilaista kognitiivisen lyhytterapian menetelmiin. Kouluttautuneita ovat pääasiassa opiskeluhuollon työntekijät eli kuraattorit, terveydenhoitajat ja psykologit. Lisäksi koulujen psykiatrisia sairaanhoitajia sekä perhepalveluiden työntekijöitä on osallistunut koulutukseen, kertoo Mia Oksa.

Varsinais-Suomessa on myös aloitettu lasten ja nuorten ahdistuksen hoitoon tarkoitetun Cool Kids -menetelmän kouluttaminen sekä masennusoireilun hoitoon tarkoitetun IPC-menetelmän kouluttaminen. – Koulutuksia jatketaan tulevina vuosina. Tavoitteena on vahvistaa niiden ammattilaisten osaamista, jotka työssään kohtaavat lievistä ja keskivaikeista mielenterveysoireiluista kärsiviä nuoria.

Tyksin T-sairaalan Lahesmaa-salissa pidetään 8. maaliskuuta kello 13.30 alkaen seminaari Terapiat Etulinjaan -hankkeesta, ”Mielenterveys pelissä” -tilaisuus. Seminaaria voi mennä seuraamaan paikan päälle tai seurata striimausta hyvinvointialueen eli Varhan nettisivuilta.

LIIKENNE

Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeessa tehtävät louhintatyöt ovat käynnissä molempien siltojen osalta. Räjäytyksiä tehdään pitkin vuotta, ja niistä aiheutuu ajoittaista meluhaittaa ympäristöön.

Kuluvan vuoden aikana rakennetaan pääasiassa uusien siltojen perustuksia ja tehdään niihin liittyviä paalutuksia ja louhintoja. Kallion louhinta ja siihen liittyvät louhintaräjäytykset kuuluvat rakennettavan tien levittämiseen sekä sillan anturoiden tekoon. Louhintoja tehdään yhteensä reilun 100 000 m3:n edestä. – Suurin osa louhinta- töistä tullaan tekemään kuluvana vuonna, ja työt jakaantuvat pitkin vuotta. Tiedämme vuoden loppupuolella tarkem-

Marko Vuosjoki

Liittyv T Louhintaty T K Ynniss

min, onko tarpeen jatkaa louhintoja vuonna 2024. Louhinnasta aiheutuvaa tärinää seurataan hyvin laajasti mittarein ja kiinteistöihin suoritettavilla ennakkokatselmuksilla. Mittaukset ja katselmukset suorittaa riippumaton ulkopuolinen tärinäasiantuntija, selittää projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

Louhintatöiden lisäksi hankealueilla tehdään melua aiheuttavia paalutus- ja poraustöitä. Melutöitä tehdään viikoittain arkipäivisin kello 7–20 meluilmoitukseen annetun pää- töksen määräyksiä noudattaen. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkillä ennen räjäytystä. Räjäytyksen ajaksi liikenne pysäytetään tarvittaessa enintään kahdeksaksi minuutiksi. Liikenne pysäytetään siten, että liikenne ei pysähdy eikä jonoudu Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltakansille. Aamuja iltapäiväruuhkien sekä viikonloppujen ja juhlapyhien ruuhka-aikaan pysäytyksiä vältetään.

Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeen tavoitteena on turvata ainoan maantieyhteyden säilyminen entistä parempana Paraisille ja Turunmaan saaristoon. Lisäksi mahdollistetaan alueen valtakunnallisesti merkittävän teollisuuden HCT-kuljetukset. Hanke myös tukee Paraisten elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämistä sekä lisää liikenteen turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 128 miljoonaa euroa.

Turun Seutusanomat