S A NOM AT

LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

–

Oletko haaveillut terassisi lasittamisesta?

Nyt on hyvä aika tulla tutustumaan lasitustuotteisiimme ja aloittaa lasituksen suunnittelu juuri sinun terassillesi.

10.3 klo 15–17 Kaislatie 4, Raisio aqualan duo, l ja plus

Asiantuntijamme on paikan päällä vastaamassa lasituskysymyksiin.

Ihanasti ja hellävaraisesti kosteuttavat Suomessa valmistetut perusvoiteet. Kaikki Aqualan-tuotteet ovat hajustamattomia.

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

It

SEURAAVA LEHTI 22.3. 8.3.2023

Löydät mielenkiintoiset ravintolat sekä tuoreet vihannekset, lihat, kalat, leivonnaiset ja muut herkut niin lähituottajilta kuin ympäri maailman! Ter vetuloa Kauppahalliin!

214 ehdokasta, valitse heistä!

Tämän lehden ilmestyessä on kaksi viikkoa aikaa eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkamiseen. Ensimmäiset äänet eduskuntavaaleihin annetaan keskiviikkona 22. maaliskuuta, kun ennakkoäänestykset alkavat kunnantaloilla ja muun muassa ostoskeskuksissa. Perinteisesti ennakkoäänestyksen ensimmäiset päivät ovat äänestyspaikoilla vilkkaita, joten ei ihme, että ehdokkaat ovat aloittaneet vaalityönsä loppukirin.

Numerot paljastuivat viime viikon torstaina, kun vaalipiirilautakunnat vahvistivat kokouksissaan ehdokasasettelun.

Varsinais-Suomessa on ehdolla peräti 214 kansanedustajaehdokasta. Neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 191 ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoastaan 166. Puolueet ovat olleet siis aktiivisia, kun ovat saaneet näin mittavat ehdokaslistat kasaan.

Peräti kymmenen puoluetta ja yksi vaaliliitto ovat asettaneet ehdolle täyden listan eli 17 ehdokasta.

Vaaliliittoja on muuten vain yksi – kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa liittoja oli solmittu tuplasti.

Varsinais-Suomesta valitaan 17 kansanedustajaa. Keitä he ovat – sen päätämme me VarsinaisSuomessa asuvat äänioikeutetut, jotka ”vaivautuvat” sen verran, että ostosreissun yhteydessä käymme näyttämässä ajokorttia tai muuta henkilöllisyystodistusta ja täytämme äänestyslapun.

Ennakkoäänestys kun on tehty sen verran helpoksi ja sujuvaksi, että sen ei pitäisi olla kenellekään ylivoimaista.

Olen sanonut tuhanteen kertaan, että ”jos et äänestä, et saa itsellesi valitusoikeutta eduskunnan päätöksistä”.

Eli äänestäkäämme itse kukin itsellemme sopivaa ehdokasta –ainakin valinnanvaraa riittää.

MIELIPIDE

Valtion talous kuntoon - työllä, vastuunkannolla ja yhteistyöllä

Valtion talous tulee saada hallintaan pitkällä tähtäimellä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja inflaatio tuntuvat jokaisen suomalaisen kukkarossa sekä vaikuttavat myös tuleviin talousnäkymiimme. Myös koronapandemian jäljet näkyvät vielä pitkään. Kotitalouksien ostovoiman heikentyminen, erittäin suuri epävarmuus tulevasta investointiympäristöstä ja kansainvälisen talouden hiipuminen ovat meille suuria murheita. BKT:n ennustetaan supistuvan 0,2 prosenttia vuonna 2023. Meidän on myös oltava huolissamme velanhoitokuluista.

Kriisejä tulee varmasti vielä tulevina vuosina –niihin tulee varautua jatkossakin. Emme silti voi avata rahahanoja enää samalla volyymillä kuin aiemmin. Taloutemme ei tule kestämään tämän kaltaista kehitystä loputtomiin. Vuonna 2023 valtiovarainministeriön ennusteen mukaan valtionvelan odotetaan nouseva noin 156 miljardiin euroon, joka tarkoittaa 45.000 euroa per työikäinen suomalainen.

Mielestäni olemme velkaa jälkipolville selkeän suunnitelman, miten talouden näkymät käännetään positiivisiksi. Tässä työssä tarvitaan kaikkia puolueita – ei piikittelyä. Lähes jokainen puolue on ollut hallituksessa vuosien aikana, jolloin valtion talous on heikentynyt.

Suomen pärjääminen ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii rahaa. On selvää, että yhä useamman suomalaisen tulee jatkossa tehdä töitä. Vuonna 2020 julkisyhteisöjen tuloista suurin osa muodostuu tulo- ja omaisuusveroista. Nykyisetkään työllisyystavoitteet eivät tule riittämään, mikäli koemme samanlaisia yllättäviä kriisejä, kuten parina viime vuonna. Marinin hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ei enää riitä.

Mielestäni Suomen taloutta on suunniteltava pidemmälle kuin vain yhdelle vaalikaudelle. Puolueiden pitäisi päästä sopuun vähintään kahden vaalikauden mittaisesta talouden suunnitelmasta, jota tehtäisi yhteistyössä. Olen huolissani politiikan nykytilasta, jossa jatkuvasti unohdetaan monen nykyisen oppositiopuolueen oleminen myös edellisillä kausilla hallituksessa päättämässä nimenomaan taloudesta. Pelkään, että tavallisen suomalaisen etu unohtuu puolueiden kiistellessä ja katteettomia lupauksia.

On vastuunkannon ja yhteistyön aika. Suomalaiset ansaitsevat sen.

Henna Takatalo (kesk.) Lieto Eduskuntavaaliehdokas

Miksi romuttaa toimiva apteekkijärjestelmä?

MIELIPIDE

Viime päivien keskustelujen perusteella näyttää siltä, että joillakin tahoilla on vahvana päämääränä romuttaa nykyinen apteekkijärjestelmämme. Perusteluina käytetään omistajuuden vapauttamista tai lääkkeiden hintojen alentamista, jotka saavat uudistuksen kuulostamaan asiaan perehtymättömän korvaan kilpailullisten näkökulmien valossa hyvältä.

Nykyinen apteekkijärjestelmämme kohtelee kansalaisia hyvin tasavertaisesti. Reseptilääkkeiden hinnat ovat samat kaikissa apteekeissa, apteekkien tuotevalikoima on monipuolinen, kaikissa apteekeissa on korkeasti koulutetut farmasian ammattilaiset neuvomassa lääkkeiden käytössä ja järjestelmä takaa myös sen, että apteekkeja on pienilläkin paikkakunnilla. Näin ei olisi, jos toimijoiden päämääränä olisi voitontavoittelu ilman vastuuta.

Apteekkari apteekin omistajana on toiminimiyrittäjä, joka vastaa henkilökohtaisella apteekkiluvallaan alueensa lääkehuollosta. Suomalainen apteekkijärjestelmä ei ole mikään laitos eikä monopoli, vaan erittäin sitoutuneiden yksityisyrittäjien mahdollistama järjestelmä, jolla on kansantaloudellisestikin merkittävää hyötyä. Apteekkarit ovat huippuammattilaisia koko lääkealan näkökulmastakin katsottuna sekä työllistävät ison joukon muita ammattilaisia, jotka vaikuttavat osaamisellaan koko terveydenhuollon ketjuun. Omistajuuden vapauttamisella olisi isot riskit etenkin valtiontaloudelle.

Lääkkeiden hintoihin ei voi vaikut-

Mielipide

Jätteet eivät kuulu

Saaristomereen taa millään toimitusketjuun liittyvällä toiminnalla, koska lääkkeen hinta määräytyy valtioneuvoston asetuksiin perustuvan lääketaksan mukaisesti. Itsehoitolääkkeissä hinnan saa nykyisin asettaa taksassa asetetun enimmäisja vähimmäishinnan väliin, mutta tuo hintahaitari on kilpailullisessa mielessä aika olematon. Systemaattinen ”halpuuttaminen” ei siis nykyisellä lainsäädännöllä onnistu, vaan tarvittaisiin muutoksia lääketaksaan. Se voikin olla haasteellisempaa, koska itsehoitolääkkeidenkin käyttöä ja etenkin haittoja valvotaan ja näiden valossa sääntelyä on nimenomaan tehty. Lisäksi on tutkittu, että hintakilpailu ei välttämättä laskisikaan hintoja, vaan se voisi johtaa palvelun laadun sekä valikoiman heikkenemiseen. Tämä hinta-aihe on siis omis-

En meinannut edes uskoa, että rahtilaivat saavat edelleen purkaa vessajätteensä ja pesuvetensä Itämereen ihan laillisesti. Totta se kuitenkin valitettavasti on. Mutta näin ei tarvitsisi olla.

Meidän Saaristomeremme on Itämeren saastunein osa. Me kaikki varsinaissuomalaiset elämme tavalla tai toisella meren vaikutuksen piirissä ja haluamme sen pelastaa. Tutkijat, yritykset, järjestöt, yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat sanoneet jo vuosia mitä pitäisi tehdä. Nyt on meidän poliitikkojen vuoro. Rahtialusten jätevesien lasku Itämereen tulee kieltää, ravinnekuorma tulee siirtää sinne, missä sitä tarvitaan eikä antaa sen valua mereen.

Kipsikäsittely on tehokas ja edullinen vesiensuojelukeino. Kipsikäsittelyssä pelloille levitetään kipsiä, joka vähentää vesistöihin valuvaa fosforikuormaa. Maanviljelijälle kipsikäsittely ei maksa mitään, se on verovapaata eikä vaikuta maataloustukiin. Kipsi tuodaan pellon laidalle ja levitetään ilman maanviljelijälle tulevia kustannuksia. Maanviljelijöitä tulee jatkossakin auttaa ja tukea kipsikäsittelyn sekä ravinnekalkin käytössä. Ravinnekalkki tulee ottaa käyttöön myös. Varsinais-Suomesta tulee tehdä ravinneneutraali. Yksi maakuntamme keskeisistä kärkitavoitteista on puhdas Saaristomeri. Saaristomerta ja sen tilan muutoksia on tutkittu pitkään ja paljon. Nyt ei enää riitä nykytilan toteaminen, vaan meren tilaa tulee käytännön toimenpitein parantaa ja nopeasti. Saaristomeren suojelu tulee saada mukaan hallitusohjelmaan ja rahoitus suojelulle tulee korvamerkitä valtion budjetissa.

Pauli Aalto-Setälä (kok.) Naantalin Airismaan saaressa asuva yrittäjä, tietokirjailija ja työelämäprofessori kansanedustajaehdokas tajuudesta riippumaton seikka. Omasta mielestäni tällaisen selvästi äänestäjiinkin vaikuttavan lobbauskeskustelun aloittaminen vaalien alla on röyhkeä epäluottamuslause sille työlle, jota apteekkarit ja koko apteekkisektori ovat alan kehittämisessä jo vuosien ajan tehneet. Ammattilaisina heillä on paljon annettavaa. Miksi joku ulkopuolinen toimija osaisi suomalaisen lääkehuollon paremmin kuin apteekkilainen? Miksi ihmeessä nyt ei annettaisi työkaluja apteekkilaisille itselleen?