
4 minute read
Vaalien päivämäärät muistiin
Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään tiistaina 21. maaliskuuta.
EDUSKUNTAVAALIT
Advertisement
Eduskuntavaalit lähestyvät – lähiviikkoina suomalaiset valitsevat taas edustajansa Arkadianmäelle. Ohessa tulevia ja pari jo takanakin olevaa päivämäärää, jotka ovat oleellisia vaalien kannalta.
Viime viikon torstaina eli 2. maaliskuuta oli päivä, jolloin ehdokasasettelut vahvistettiin vaalipiirilautakunnissa. Tämä oli merkityksellinen päivämäärä sekä ehdokkaille itselleen että myös tietenkin äänestäjille, sillä samalla hyväksytyt ehdokkaat saivat oman äänestysnumeronsa. Kuten olette lehdistä – meidänkin – huomanneet, ennen tätä päivämäärää olleissa ehdokkaiden ilmoituksissa ei äänestysnumeroa vielä ollut – nyt se on siis mahdollista jo laittaa, kun kaikki ehdokkaat tietävät oman numeronsa.
Tiistaina 21. maaliskuuta puolestaan on päivä, jolloin kuusi viikkoa ennen vaaleja perustettu äänioikeusrekisteri saa lainvoiman. Rekis-
Touko
KAARINA teriä käytetään ennakkoäänestyksessä, kun tarkistetaan äänestäjän äänioikeus. Rekisteriin merkitään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt ennakkoon. Tämän perusteella tehdään vaalipäivän äänestyspaikoille vaaliluettelot, joissa on niiden tiedot, jotka eivät ole äänestäneet ennakkoon. Rekisteri siis estää saman ihmisen äänestämästä kahteen kertaan. Samana päivänä, tiistaina 21. maaliskuuta, päättyy kotiäänestykseen ilmoittautuminen. Äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 21. maaliskuuta ennen kello 16:tta. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista eli äänioikeusilmoituksessa. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.
Ja sitten se alkaa. Ennakkoäänestys Suomessa järjestetään keskiviikosta 22. maaliskuuta tiistaihin 28. maaliskuuta. Eduskuntavaaleissa on kotimaassa yhteensä 958 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Tiedot ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat. Ulkomailla ennakkoäänestys alkaa samana päivänä, mutta päättyy jo lauantaina 25. maaliskuuta. Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 86:ssa maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 216. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämises- tä edustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana. Oikeusministeriöllä on julkaissut vaalit.fiverkkosivuilla listan ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Eduskuntavaalien yhteydessä on käytössä myös kirjeäänestys. Sen määräajat, ohjeet ja materiaalien tilauslomake löytyvät vaalit.fi-sivuilta.
Varsinainen vaalipäivä on siis sunnuntaina 2. huhtikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestysaika on aamuyhdeksästä iltakahdeksaan. Varsinaisena vaalipäivänä äänestävän on äänestettävä ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa, joka perustuu äänestäjän kotiosoitteeseen. Eli periaatteessa jokainen äänestää varsinaisena vaalipäivänä siinä äänestyspaikassa, joka on hänen kotiaan lähinnä.
Eduskuntavaalien tulokset vahvistetaan keskiviikkona 5. huhtikuuta.
Lieto mukaan miljoona roskapussia -kampanjaan?
LIETO
Kaarinan Vasemmistoliiton tekemä aloite paikan tai kadun nimeämisestä Touko Laaksosen mukaan on hyvässä myötätuulessa.
Valtuusto on päättänyt, että asia on esillä Kaarinan keskustan arkkitehtuurikilpailussa, joka käydään talven 2022-2023 aikana.
Kilpailun yhtenä tavoitteena on, että keskustan kehittämistä voidaan jatkaa sen pohjalta laatimalla kaavamuutos tai kaavamuutoksia Kaarinan keskustan alueella. Kaarinassa on ollut käytäntönä, että pääosa katujen ja paikkojen nimeämisistä tehdään kaavojen valmistelun yhteydessä. Tällöin olisi valtuuston päätöksen mukaisesti luontevaa, että Keskustan alueen asemakaavojen muutosten yhteydessä haettaisiin kohdetta, joka voitaisiin nimetä Kaarinan Vasemmistoliiton valtuustoaloitteen mukaisesti Touko Laaksosen mukaan.
Marko Vuosjoki
Liedon vihreä valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen, jossa toivotaan kaupungin osallistuvan Ylen keväiseen ”Miljoona roskapussia” -kampanjaan. Kampanja kestää kaksi kuukautta ja tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskia, vähentää välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä. Vihreiden toiveena Liedossa on, että kaupunki tiedottaa ja antaa kampanjalle näkyvyyttä omissa kanavissaan, järjestää siivoustempauksia, tyhjentää kampanjan aikana tehostetusti julkisia roskiksia sekä haastaa kaupungin muita toimijoita mukaan. Siivoustempauksiin voisi haastaa esimerkiksi kouluja, henkilöstöä, luottamushenkilöitä, yrityksiä ja yhdistyksiä.
Marko Vuosjoki
Kuulutus
Eduskuntavaalit 2.4.2023

Eduskuntavaalit toimitetaan Sauvon kunnassa 2.4.2023 äänestysalueittain seuraavissa paikoissa:
1. Sauvon koulukeskus, Saustilantie 10 (Sauvon äänestysalue)
2. Karunan Nuorisotalo, Nuorisotalontie 3 (Karunan äänestysalue)
Vaalihuoneistot ovat auki vaalipäivänä klo 9.00–20.00.
Ennakkoäänestys Sauvon kunnan ennakkoäänestyspaikka on Sauvotalossa os. Vahtistentie 5, 21570 Sauvo
Ennakkoäänestyksen ajankohta: 22.3. – 28.3.2023.
22.3. – 24.3.2023 (ke, to, pe) klo 9.00–15.00
25.3. – 26.3.2023 (la, su) klo 10.00–14.00
27.3.2023 (ma) klo 9.00–15.00
28.3.2023 (ti) klo 9.00–19.00
Henkilöllisyyden toteamista varten äänestäjällä tulee olla mukana henkilöllisyystodistus.
Ilmoituskorttia äänioikeudesta ei tarvita.
Kotiäänestys
Kotiäänestys suoritetaan ennakkoäänestysaikana äänestäjille erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään kunnanvirastoon viimeistään tiistaina 21.3.2023 klo 12.00. Puhelinnumero 050-4311493, sähköpostiosoite antti.fjallstrom@sauvo.fi
Sauvossa 20.2.2023
SAUVON KESKUSVAALILAUTAKUNTA
11 T Ytt Ehdokaslistaa
Varsinais-Suomessa ainoastaan yksi vaaliliitto tuleviin eduskuntavaaleihin.
Eduskuntavaalit
Tulevien eduskuntavaalien ehdokaslistat vahvistettiin viime torstaina 2. maaliskuuta. VarsinaisSuomessa on ehdolla yhteensä 214 kansanedustajaehdokasta.
Kaikilla isoilla puolueilla on täysi ehdokaslista eli maksimimäärä ehdokkaita – 17 ehdokasta. Yhteensä täysiä 17:n ehdokkaan listoja on peräti yksitoista.
Vaaliliittoja on solmittu ainoastaan yksi, eivätkä mitkään eduskunnassa
Kristallipuolue ovat yhdessä saaneet 17 ehdokasta kasaan. Liiton ehdokkaista 16 on Vapauden Liiton ehdokkaita ja yksi Kristallipuolueen ehdokas.
Ehdokkaat ja puolueiden väki aina tietenkin jännittävät, kuka saa minkäkin numeron – eli missä järjestyksessä puolueet ehdokaslistalla ovat. Se nimittäin ratkaisee numeroinnin, puolueen sisäisellä listalla kun ehdokkaat ovat aakkosjärjestyksessä.
Puolueiden järjestyksen listalla ratkaisee yksinkertaisesti arvonta.
– Vaalipiirilautakunta kokoontuu 34 päivää den Liiton ehdokas, kertoo vaalipiirilautakunnan sihteeri Juha Karvinen.
Varsinais-Suomessa puolueet saivat siis asettaa maksimissaan 17 ehdokasta. Sama lukumäärä kaikista varsinaissuomalaisista ehdokkaista valitaan kansanedustajiksi.
– Isoissa vaalipiireissä kuten Varsinais-Suomessa puolue saa asettaa saman määrän ehdokkaita kuin vaaleissa valitaan edustajia. Pienimmissä vaalipiireissä, kuten Lapissa, puolueet saavat asettaa suhteessa enemmän ehdokkaita, kertoo Karvinen.
Laissa määrittely menee niin, että puolue, vaa-
Miksei kukaan saa numero ykköstä?
Eduskuntavaalit
ta johtuen. Lapissa puolueet saavat siis asettaa ehdolle kuitenkin peräti 14 ehdokasta.
Edustajien määrän ratkaisee vaalipiirien väliset asukasluvut.
– Manner-Suomestahan valitaan 199 kansanedustajaa ja Ahvenanmaalta yksi. Manner-Suomen vaalipiireistä valittavien edustajien määrä määräytyy asukaslukujen mukaisessa suhteessa ja ratkaisevaa on asukasluku edellisen vuoden lokakuussa, selittää Juha Karvinen vaaleja edeltävää matematiikkaa.
Vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta kaksi. Miksi kukaan ei saa numeroa yksi?
– Käytäntö, jossa numerointi alkaa kakkosesta, otettiin käyttöön vuoden 1954 eduskuntavaaleissa, kun uusi laki oli tullut voimaan vuonna 1952, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan sihteeri Juha Karvinen.

Siihen asti, jo vuodesta 1906 alkaen, Suomessa pidetyissä vaaleissa oli vedetty isoon ”lakanaan” viiva sen ehdokaslistan kohdalle, jota halusi äänestää. – Uuteen lakiin ja menettelytapaan siirryttäessä haluttiin lainvalmisteluasiakirjojen mukaan välttää se, ettei vaalilippuun erehdyksessä vedettäisi vanhan tavan mukaan viivaa, mikä merkitsisi – ehkä vastoin äänestäjän tarkoitusta – yhdistelmän ensimmäistä ehdokaslistaa. Näin ollen ehdokaslistojen numerointi aloitettiin numerosta 2, kertoo Juha Karvinen.
PE 17.3. KLO 12–13.30
Tule kuulemaan uudesta senioreille suunnatusta Liiku lähellä -hankkeesta ja tapaamaan muita ikäihmisiä. Voit myös lähteä mukaan vapaaehtoiseksi Vertaisviestijäksi.