Turun Seutusanomat Itä 19.6.2024

Sauvon ja Karjalan yhteiseen historiaan.

Kevyt koko kehon tehokosteuttaja. Pehmentää ihoa ja lisää sen kimmoisuutta. Sopii myös voidepesuihin ja meikinpoistoon. 200 g juhlapakkaus. Apteekin Tervepisteestä punkkirokote Sisältää rokotteen, rokottamisen, reseptin ja Kanta-merkinnän. Varaa aika pyhahenrik.fi tai soita.

PUNKKIROKOTE 49€ Turun Hakakatu 2, 20540 p. 02 2535 311 Avoinna ma - pe klo 8 – 17 www.turunlvipiste.com

Me ostamme hyvin pidetyn ja alle 180 000 kilometriä ajetun autosi. Saat meiltä maksun heti ja lunastamme autosi mahdollisen loppuvelan rahoitusyhtiöltä. Hoidamme kaikki paperityöt puolestasi rekisteröinti mukaan lukien. Voimme tarvittaessa noutaa autosi vaikka kotipihasta.

Soita tai tule meille käymään, niin juodaan kahvit ja keskustellaan asiasta lisää.

SALO

Valtatie 5

Puh. 020 777 2410

TURKU Piiskakuja 10

Puh. 020 777 2404

AUTOMYYNTI ma–pe 10.00–18.00, la 10.00–16.00

RAISIO

Kuninkojankaari 3

Puh. 020 777 2050

Isoja mediatapahtumia, Suomessa ja ulkomailla

Juhannusaattoon on vain pari päivää aikaa tämän lehden ilmestyessä ja suomalaisten kesälomakausi on toden teolla alkamassa.

Tässä vaiheessa voimmekin hieman vilkaista, mitä alkuvuosi 2024 on tuonut tullessaan, ja toisaalta, mitä on vielä tulossa tänä vuonna. Isoja mediatapahtumia kun tänä vuonna riittää; niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Suomalaisten suurin mediakiinnostus alkuvuodesta suuntautui luonnollisesti presidentinvaaleihin. Suomen tasavallalle valittiin 13:s presidentti, ja varsin jännittävän toisen kierroksen päätteeksi voiton vei Alexander Stubb. Itselleni vaaleista jäi erityisesti mieleen Stubbin ja toisen kierroksen tappion kokeneen Pekka Haaviston lämmin ja reilu kohtaaminen vaalituloksen varmistuttua. Kuten olen aiemminkin todennut, monessa maassa voitaisiin ottaa oppia Suomesta; miten reilusti täällä kampanjoidaan ja kun tulos on selvillä, voittajaa onnitellaan reilusti ja rakennetaan tulevaa yhteistyötä.

Yhdysvalloissahan valitaan presidentti loppuvuodesta, ja toinen kärkiehdokkaista eli herra Trump sai juuri hetki sitten rikostuomion – jonka itse julisti poliittisen ajojahdin lopputulemaksi. Sama mies kieltäytyi tunnustamasta tappiotaan edellisissä vaaleissa – päinvastoin, yritti kumota äänestäjien päätöstä. Kun vertaillaan Suomen ja USA:n presidentinvaaleja, ehdokkaiden käytöstä ja kampanjointia, eroa on kuin yöllä ja päivällä –Suomi vie kirkkaasti voiton!

Valitettavasti tilanne on toinen, kun heinäkuun loppupuolella aletaan kisata olympiamitaleista Pariisissa. Yhdysvaltalaiset kaiketi pinoavat mitaleitaan, kun suomalaisten mitalimäärä uhkaa taas jäädä varsin vähäiseksi. Itse innokkaana penkkiurheilijana yritän kuitenkin nauttia hyvistä suomalaissuorituksista, tuottavat ne jalometallia tai eivät.

Isoja mediatapahtumia on siis jo todistettu tänä vuonna, ja paljon lisää on tulossa.

Me Turun Seutusanomissa jäämme nyt kesälomille ja palaamme taas sorvin ääreen heinäkuun lopulla. Seuraavia mediatapahtumia meidän lehdissämme siis taas elokuussa, oikein hyvää kesää kaikille Turun Seutusanomien lukijoille! Marko Vuosjoki Päätoimittaja

SEURAKUNTAKOLUMNI KUNTAPÄÄTTÄJÄNKULMA

Huima urheilukesä menossa

Tänä kesänä meille tarjoillaan yleisurheilun ja jalkapallon EM-kisat sekä Pariisin olympialaiset.

Urheilua ilmiönä on mahdotonta kiteyttää yhteen tai kahteen lauseeseen. Pohtia sitä silti kannattaa.

Pohjimmiltaan urheilu on leikkiä. Mutta väkivalta, doping, jättimäiset rahavirrat, kisaisäntinä toimivat julmat diktaattorit, häviön kyyneleet ja raastavat menestyspaineet eivät kerro leikkimielisyydestä.

Kanavoiko urheilu kansallistunnetta turvallisella tavalla? Siis siten, että miesten ei tarvitse sotatantereelle lähteä oikeasti sapeleita kalistelemaan ja toisiaan ampumaan, koska aggressiiviset paineet saadaan purettua urheilukentällä ja -katsomossa. Näin on sanottu. Mutta miten lienee?

Entä parantaako huippu-urheilu kansakunnan hyvinvointia, koska se innostaa tavallista matti ja maija meikäläistä liikunnan pariin - puhumattakaan idoleitaan matkivista lapsista. Tämä kuulostaisi hyvältä. Mutta, mutta. Laajakaan tutkimus ei valitettavasti ole pystynyt osoittamaan moista positiivista syy-seuraussuhdetta.

Onko urheilu pelkkää viihdettä? Usein urheilupomot itse sanovat, että urheilu kilpailee muun viihteen kanssa ihmisten ajasta ja lompakosta. Siksi urheilutapahtumiin on luotu lukemattomia oheispalveluja. Jos urheilu on ensi sijassa TV-viihdettä, niin silloin sillä on ainakin yksi etu muihin verrattuna: kilpaurheilu on totta! Se ei ole väkisin keksimällä keksittyä tosiTV:tä, johon on keinotekoisesti yritetty saada jotain falskia draamaa ja kiinnostavuutta.

Urheileminen vahvistaa henkisesti ja fyysisesti sekä antaa yksilölle mahdollisuuden etsiä omia rajojaan. Myös selkeiden tavoitteiden asettaminen ja niiden määrätietoinen tavoittelu lisää hyvinvointia. Tästä kaikesta on paljon tutkimuksellista näyttöä. Ja on hienoa, että tämä pätee myös harrastelijatasolla: tavoitteiden ei nimittäin tarvitse liittyä kilpailemiseen, pelkät omat vaatimattomat tulostavoitteet riittävät.

Parhaimmillaan urheilu on silloin, kun siinä näkyy aito urheiluhenki. Kun voitto ei ole tärkeintä, vaan reilu kilpailu. Kun tappio myönnetään reilusti, kun iloitaan vastustajankin menestyksestä, kun mieluummin itse ehdotetaan uusintapalloa kuin otetaan itselle piste tuomarivirheen takia. Vieläkö tällainen on huippuurheilussa mahdollista? Toivottavasti tänä kesänä sellaistakin näemme!

Liedon, kaupunkiseudun ja maakunnan kuulumisia

Monenlaista kokousta on ollut touko-kesäkuussa.

Liedon kaupunginvaltuustossa oli esillä tilinpäätös vuodelta 2023. Vuosi oli taloudellisesti varsin hyvä. Vuoden 2023 tulos oli noin 6,7 miljoonaa euroa ennen tilinpäätössiirtoja, kun talousarvio näytti 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Tilinpäätökseen tehtiin 4 miljoonan euron investointivaraus Keskuskoulun uudisrakennushankkeeseen, jonka jälkeen tilikauden tulos on 2,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Näin taseeseen kertynyt ylijäämä on 18 miljoonaa. Myös kaupungin lainakanta pieneni 8,4 miljoonaa ollen vuoden 2023 lopussa 53,1 miljoonaa, noin 2600€ asukasta kohden.

Valtuusto valitsi Turun työllisyysalueen lautakuntaan Tomi Pohjankukan (ps) ja varajäseneksi on tulossa Sami Lehto Paimiosta. Kaarina valitsi Itäisten kuntien toiseksi jäseneksi Sari Hukkasen (sdp) ja Sauvo Kenneth Finnholmin varajäseneksi. Kaarinan edustajasta tulee todennäköisesti lautakunnan varapuheenjohtaja. Lautakunnassa on 13 jäsentä. Turku 6, Itäiset kunnat 2, samoin Läntiset kunnat, Vakka-Suomi, Loimaan seutu ja ParainenKemiönsaari saavat 1 jäsenen kukin.

Maakuntaliiton valtuuston kokous valitsi yksimielisesti uudeksi valtuuston puheenjohtajaksi edesmenneen Lauri Heikkilän tilalle Mikael Miikkolan (ps). Maakuntajohtajan valinta meni äänestykseen, jossa Jyri Arponen (kok) sai 58 ääntä ja tuli valituksi, Petra Määttänen sai 33 ja Mika Hannula 6 ääntä. Myös yksi tyhjä ääni annettiin. Seutuhallituksen kokouksessa päätettiin seutujohtajan sijaisesta. Liedon hallituksen pj. Mari Mikkola (kok) tuli tehtävään valituksi muiden hakijoiden peruttua ehdokkuutensa.

Yrittäjien kuntabarometristä seutuhallituksessa esiteltiin kasvukolmion kaupunkiseutujen vertailu. Turun kaupunkiseutu on ykkönen (3,48), Tampereen kaupunkiseutu (3,37) ja pääkaupunkiseutu (2,55). Lietohan on ykkönen (4,03) jo viidennen kerran keskikokoisten kuntien sarjassa.

Säkylän pioneeri- ja viestipataljoonan palkitsemisjuhlassa sain kunnian ojentaa Viestikiltojen liiton palkintolevykkeen lietolaiselle vänrikki Aapo Kuusistolle.

Leppoisaa kesää toivottaen!

Ville Niittynen Kaarinan kirkkoherra

Runo-Kaarina-kilpailun voittaja 2024 on valittu

KAARINA

Valtakunnallisen Runo-Kaarina -esikoiskokoelmakilpailun voittajaksi on valittu Anniina Louhivuori. Vuodesta 1994 järjestettyyn kilpailuun tuli kaikkiaan 133 käsikirjoitusta, joista raati kirjailija Kari Levolan johdolla valitsi voittajaksi jyväskyläläisen Anniina Louhivuoren käsikirjoituksen.

Kaarinan kaupunki kustantaa Louhivuoren kokoelman, joka julkaistaan Turun Kirjamessuilla syksyllä 2024.

Raadin mukaan finaaliteosten aihevalinnat olivat kiinnostavia ja niissä kuvaillut paikat mielenkiintoisia. Käsikirjoituksissa oli niin proosamaista rytmiä ja runsautta kuin ilmavuutta ja tyhjääkin tilaa. Lau-

seet olivat kirkkaita, kieli ja kuvailu vahvaa ja sanoilla leikittely taitavaa. Käsikirjoitukset olivat mukaansatempaavia ja omaäänisiä. Taso kilpailussa on korkea ja jo finaalipaikka on hieno saavutus. Raati toivookin, että kaikki kilpailuun osallistuneet jatkavat kokoelmiensa työstämistä ja että näitä hienoja käsikirjoituksia nähdään kilpailussa myös ensi vuonna. Monet aiempien vuosien voittajat ovat osallistuneet useana vuonna ennen voittoaan.

Anniina Louhivuori on vuodesta 1994 järjestetyn Runo-Kaarina-kilpailun 32. voittaja. Aiempiin voittajiin lukeutuvat muun muassa Reetta Niemelä (1997), Arto Lappi (2001), Ville-Juhani Sutinen (2002), Rai-

sa Jäntti (2015) sekä valtiotieteiden tohtori ja presidentti Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio (1999), joka on myös Runo-Kaarina-kilpailun suojelija. Voittajan valitsi kirjailija Kari Levolan vetämä raati, johon kuuluvat kirjailija Tommi Parkko, vuoden 2015 voittaja Raisa Jäntti, vuoden 2020 voittaja Hanna Syrjämäki, sekä Kaarinan kaupungin edustajat: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola ja vapaa-ajan lautakunnan edustaja Noora Nieminen.

Turun Seutusanomat

Juhani Pilpola (PS) Liedon kaupunginvaltuuston pj.

Li Anderssonille uskomaton äänisaalis

Turkulainen veti perässään kaksi vasemmistoliiton ehdokasta europarlamenttiin.

VAALIT

Europarlamenttivaalien

kaksi suurta suomalaista voittajapuoluetta olivat kokoomus ja vasemmistoliitto. Kokoomus sai europarlamenttiin neljä paikkaa ja vasemmistoliitto kolme. Vasemmistoliiton saavutus on puheenjohtaja Li Anderssonin käsittämättömän, ennätyksellisen äänimäärän ansiota.

Andersson sai suomalaisilta ennennäkemättömän suuren kannatuksen eurovaaleissa, peräti 247.604 ääntä. Edellinen ennätys oli Paavo Väyrysen vuonna 1996 saavuttama 157.668 ääntä eli Andersson laittoi ennätyksen uusiksi lähes 90.000 äänellä.

Turkulainen väistyvä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson veti äänisaaliillaan mukanaan kaksi ehdokasta Brysseliin; Merja Kyllösen ja Jussi Saramon. Anderssonin äänimäärän merkitystä korostaa se, että Saramosta tuli meppi alle 5.000 äänen saaliilla; esimerkiksi demarien

Ville Merinen jäi varapaikalle yli 30.000 äänellään – samoin muun muassa perussuomalaisten naantalilainen Vilhelm Junnila, joka sai vaaleissa yli 16.000 ääntä.

Kokoomuksen riveissä ääniharavaksi nousi pre-

Turkulainen Li Andersson laittoi kaikki ennätykset uusiksi eurovaaleissa. Vasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja keräsi lähes 250.000 äänen saaliin. Kuva Li Anderssonin Maskun-vierailusta.

sidentinvaaleissa ensiaskeleensa politiikassa ottanut Mika Aaltola, joka sai 95.651 ääntä. Henna Virkkunen jäi ainoastaan 606 äänen päähän. Kaksi muuta kokoomusmeppiä ovat Pekka Toveri ja Aura Salla. Kokoomus oli eurovaalien suosituin puolue Suomessa – jälleen kerran. Puolue on ollut kärkipaikalla eurovaaleissa vuodesta 1999 lähtien. Tänä vuonna kokoomus sai 24,8 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Toiseksi eniten ääniä puolueista saavutti vasemmistoliitto – jälleen kerran, Li Anderssonin suosion ansiosta. Vasemmistoliittoa äänesti yhteensä 316.758 suomalaista – näistä äänistä siis lähes 250.000 meni nimenomaan Anderssonille. Andersson keräsi

siis lähes 80 prosenttia koko puolueen äänipotista. Vasemmistoliiton kannatus oli 17,3 prosenttia.

Kolmanneksi suurimman potin keräsi sdp; 14,9 prosenttia eli reilut 270.000 ääntä. Demarit saivat Eurooppaan kaksi meppiä; Eero Heinäluoman ja Maria Guzeninan. Kaksi meppiä sai myös keskusta, kun Elsi Katainen ja Katri Kulmuni pääsivät Brysseliin.

Turusta saatiin europarlamenttiin toinenkin meppi, kun vihreiden Ville Niinistö sai reilulla 57.000 äänen potillaan meppipaikan. Vihreistä paikkaan ylsi myös toinen puolueen entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo. Vihreiden kannatus oli 11,3 prosenttia. Rkp sai yhden mepin,

kun Anna-Maja Henriksson keräsi reilut 50.000 ääntä ja saavutti europarlamenttipaikan. Rkp:n kannatus oli 6,2 prosenttia.

Vaalien suurimpiin häviäjiin puolueista kuuluu perussuomalaiset, jonka listalta läpi meni vain yksi ehdokas, Sebastian Tynkkynen. Perusuomalaisten kannatusprosentti jäi erittäin alhaiseksi, vain 7,6 prosenttiin. Eduskuntapuolueista kristillisdemokraatit ja liike nyt, jotka olivat vaaliliitossa, eivät saaneet yhtään edustajaa läpi.

Tervetuloa tutustumaan MATTO.fi uuteen myymälään Turun Länsi 1:seen.

Avoinna: MA-PE KLO 10 – 18, LA KLO 10-15 VIILARINKATU 5 | WWW.MATTO.FI

Palvelemme:

Avattu uusi katsastusasema

Koskelle!

Koskella ma-pe klo 9-16.15

Kesäteattereista eniten houkuttelee hauska komedia

MITÄ MIELTÄ?

Turun Seutusanomien tämän vuoden uudistuksessa, Mitä mieltä -nettigallupissa kysyimme lukijoiltamme, millaisesta kesäteatterista he pitävät eniten.

Vaihtoehdoiksi tarjottiin nauruhermoja kutkuttavaa komediaa, kyyneleitä nostattavaa draamaa, musikaalia, dekkari/rikostarinaa ja suomalaista klassikkoa.

Vastaajat saivat myös kertoa oman suosikkinsa, jos listasta sitä ei löydy.

Kyselyymme kävi tällä kerralla vastaamassa

reilut 30 lukijaa, ja selväksi suosikiksi nousi komedia. 19 vastaajaa nosti kesäteatterin suosikikseen nauruhermoja kutkuttavan komedian. Hyvänä kakkosena oli musikaali, joka oli kymmenen vastaajan suosikki.

Draama sai neljä ääntä, rikostarina ja suomiklassikko molemmat kolme ääntä.

Yksi vastaaja mainitsi suosikikseen klassikkoseikkailutarinan kuten esimerkiksi ”Kolme muskettisoturia” tai ”Peter Pan”.

Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden

kesken arvottiin kaksi lippua Linnateatterin kesän näytelmään ”Soitellen Someen”. Arpaonni suosi Katja Sonkkia ja Teija Häkkistä. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä. Turun Seutusanomat aloitti uuden Mitä mieltä -palstan julkaisun tämän vuoden alusta. Kuukauden ensimmäisessä lehdessä julkaisimme Mitä mieltä -kysymyksen ja samana päivänä nettigallup avautui nettisivuillamme osoitteessa www.turunseutusanomat.fi. Kuudesta tekemästämme kyselystä eniten kiinnosti pre-

Meillä myös maahantuonti- ja erikoisk atsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.

Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00

Meillä myös maahantuonti- ja erikoisk atsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.

KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA Kesäajalla 17.6.–18.8. ma–pe klo 8.30 –16.30

Tervetuloa paikallisille konttoreille!

Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.fi

Palvelemme kesäajalla 21.6. - 15.8. ma-pe klo 8.30-16.30

Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.fi

Palvelemme kesäajalla 21.6. - 15.8. ma-pe klo 8.30-16.30

sidentinvaalit, toiseksi suosituin kysely liittyi kesän musiikkitapahtumiin.

Jokaisessa kyselyssä arvoimme palkintoja vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken.

Kuuteen julkaistuun kyselyymme saimme yhteensä pitkälti yli 200 vastausta. Kiitos lukijoillemme aktiivisuudesta, jatkamme Mitä mieltä -palstan toimintaa taas elokuussa!

Niin on tämä lehtikin.

Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme.

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

LIETO

Liedon sisäisen liikenteen linjaa L11 Tarvasjoen Kirkkotieltä Yliskulman koulun kautta Jokilaakson koululle on alettu ajaa kahdella pikkubussilla, kun linjan vakituinen auto on täyttynyt Talviniityn risteyksessä. Asukaspalautteen, kuljetustarpeen ja liikenneturvallisuuden vuoksi toinen auto ajaa jatkossa koulupäivisin aamulla Yliskulmalta Jokilakson koululle ja iltapäivällä saman reitin toisin päin, ja reitti saa oman linjatunnuksensa L12.

Uuden linjan vuosikustannus on hieman alle 8.000 euroa.

L11 puolestaan jatkaa iltapäivän viimeisellä vuorolla ajoaan Tarvasjoen Kirkkotieltä Hämeen Härkätietä Yliskulman keskustaan. Linjan pidennyksen lisäkustannus vuodessa on noin 2.300 euroa.

Marko Vuosjoki

RISTIKON RATKAISU

Kirjalansalmen sillassa havaittu liiallista liikettä

LIIKENNE

Kirjalansalmen sillan monitoroinnissa on havaittu jälleen useita yksittäisiä suuria liikkeitä sekä rasituksia viime kuukausien aikana. Sillan liikkeet ovat olleet palautuvia. Niiden syyksi on selvinnyt, että liikennerajoituksia ei ole aina noudatettuja ja tämä on johtanut siihen, että raskaat ajoneuvot ovat päässeet kohtaamaan sillan kannella. Suuria sillan liikkeitä on havaittu myös tapauksissa, joissa raskaat ajoneuvot eivät ole pitäneet riittävää etäisyyttä edelliseen raskaaseen ajoneuvoon. Sillan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että rajoituksia noudatetaan ja siirtymät saadaan pysymään maltillisella tasolla. Poliisi on myös lisännyt valvontaa Kirjalansalmen sillan liikennejärjestelyjen noudattamisessa.

Kirjalansalmen sillan liikennevalot ovat vikaantuneet pariin otteeseen touko-kesäkuun vaihteessa ilmeisesti uk-

kosen johdosta, jolloin valot ovat olleet keltavilkulla useita tunteja. Tällöin havaittiin sillalla keskimääräistä suurempaa kuormitusta. Suurin osa yksittäisistä suurista liikkeistä ja rasituksista sillalla on kuitenkin aiheutunut ajankohtina, jolloin liikennevalot ovat olleet normaalisti toiminnassa.

Rajoitusten noudattamatta jättämisessä enemmistössä tapauksista on kyse riittävän etäisyyden noudattamatta jättämisestä sillalla. Raskaiden ajoneuvojen kuuluu pitää vähintään 60 metrin etäisyys edellä ajavaan ajoneuvoon sillalla. Kahden raskaan ajoneuvon ajaminen sillalla peräkkäin ilman riittävää etäisyyttä aiheuttaa siltaan lähes yhtä suuren rasituksen kuin kahden raskaan ajoneuvon kohtaaminen sillalla. Sen vuoksi vähintään 60 metrin etäisyyden noudattaminen on myös äärimmäisen tärkeää sillan kunnon turvaamiseksi.

Aurinkoista kesää!

Meiltä saat apua työllisyyteen, työllisyyspalveluihin ja koulutuksiin liittyvissä asioissa.Tarjoamme uraohjausta, koulutusneuvontaa, työnhakuvalmennusta ja tuetun työllistymisen paikkoja.

Neuvontapiste palvelee ma–pe 9–15.30 Yliopistonkatu 27a • 02 262 5072 • www.turku.fi/tyopiste

Kirjalansalmen sillalla suoritettiin teräsrakenteiden kuntotarkastus viikolla 22. Toimenpiteitä aiheuttavia uusia vaurioita ei tarkastuspäivän aikana löytynyt. Riskit sillan vaurioitumisen lisääntymiselle kasvavat kuitenkin koko ajan, mitä useampia raskaiden ajoneuvojen kohtaamisia tai peräkkäin ajamisia sillalla tapahtuu. Sillalla on turvallista liikennöidä ja sillan kuntoa seurataan jatkuvasti. Seuraava laajempi teräsrakenteen tarkastus tehdään alustavan aikataulun mukaan syksyllä.

Uuden sillan valmistumiseen vuoden 2025 lopussa on vielä pitkä aika. Jokainen kahden raskaan ajoneuvon kohtaaminen tai peräkkäin ajaminen sillalla lisää sillan liikkeitä ja sillan vaurioitumista. Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien yhteistyöllä ja vastuulla turvataan liikennöinti sillalla uuden sillan valmistumiseen saakka. Mikäli sillan kunto heikkenee, ELY-keskus

joutuu asettamaan lisää liikenteen rajoituksia. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi painorajoituksen alentaminen tai kaiken ajoneuvoliikenteen muuttaminen yksisuuntaiseksi liikennevaloilla. Molemmista aiheutuisi merkittävää haittaa ja lisäkustannuksia raskaiden ajoneuvojen kuljetuksille ja elinkeinoelämälle.

ELY-keskus vetoaa raskaan liikenteen kuljettajiin noudattamaan Kirjalansalmen sillalle asetettuja liikennerajoituksia. Myös poliisi valvoo liikennejärjestelyjen noudattamista.

Käsikirjoitus Merita Seppälä Ohjaus Laura Hurme ”Saisinko vihdoin kokea kaiken, mikä ollut on unelmaa?”

Ryhmävaraukset (min. 20 hlö) ja saavutettavat paikat: varaukset@paimionteatteri.fi ENSI-ILTA: FINLANDERS-MUSIKAALI

Muista myös Finlanders 40-vuotis- juhlakonsertit su 28.7. klo 13 ja

Sähköyhtiöntie 198, 21530 Paimio • www.paimionteatteri.fi Liput: 29,10 – 32,10 € + tilausmaksut (alk. 1,50 €/tilaus, www.lippu.fi)

Lipunmyynti ja lahjakortit: www.lippu.fi/paimionteatteri

Turun Seutusanomat

Sauvon museossa tutustutaan Sauvon ja Karjalan yhteiseen historiaan

SAUVO

Sauvon kotiseutumuseon kesänäyttely keskittyy tällä kertaa sotien vaikutukseen sauvolaisten elämässä. Tul ten ny – Tuutha siekii -näyttelyssä tarkastelussa ovat muun muassa Karjalan siirtolaisten matka Sauvoon sekä sauvolaiset sovateraanit.

Sotavuosia avataan sotilaiden, kotiväen ja evakkojen näkökulmasta, sekä tutustutaan Sauvon niihin alueisiin, joihin Karjalasta tulleet asettuivat. Jälleenrakentamisen vuosia käsitellään Sauvon uusien ja vanhojen asukkaiden yhteiselon löytymisen kautta. Kesänäyttely toteutetaan yhteistyössä Sauvon Karjalaseuran ja Sotien 1939–1945 Sauvo-Karunan perinnetoimikunnan kanssa. Näyttely on pystyttänyt Sauvon Museon Tuki ry, joka vastaa museotoiminnasta.

Miinan mökissä voi kuunnella sota-ajan kir-

jeitä, joihin kuuluu esimerkiksi sauvolaisen

Dagmarin kirjeenvaihto rintamalla palvelleen veljensä kanssa.

Lasten museopäivää Sauvon museolla vietetään lauantaina 29.6. kello 12–16. Tapahtumassa saa askarrella paperinukkeja ja hyrriä.

Museolla 18. heinäkuuta pidettävässä yhteislaulutilaisuudessa lauletaan karjalaisia ja sota-ajan lauluja Olli Airion johdolla. Kyykkä-esitys on tilaisuuden ohjelmassa kello 15. Kansallispukupicnic järjestetään museolla 3.8. osana Sauvon Elopäivien ohjelmaa. Museokahvio palvelee kello 11–16. Lauantaina 13.7. kello 13 päästään kokemaan Karjalan evakkomatka -tanhuesitys Työväentalolla. Varsinais-Suomen museopäivänä, kesän lopulla on tarjolla Timo Väntsin Karjalaaiheinen nukketeatteriesitys Kysymyksiä Kar-

Sauvon kotiseutumuseon Tul ten ny – Tuutha siekii -kesänäyttelyn avajaisissa 11.6. Maija Itälä luki Dagmarin kirjeen veljelleen rintamalle Sauvon pommitusten ajalta. Kuva: Sauvon museo.

jalasta Sauvon Elävän Kulttuurin Seuran teatterissa. Lippuja voi ostaa molempiin tilaisuuksiin etukäteen museolta. Sauvon Museo toimii Vahtisten tilan vanhassa päärakennuksessa. Ensimmäinen sitä koskeva merkintä löytyy Sauvon kirkonkirjoista vuodelta 1725 muodossa Wachtis. Kun Sauvon kunta sai Vahtisten päärakennuksen haltuunsa

vuonna 1952, rakennusta käytettiin koulutilana. Rakennus oli 1970-luvulla purku-uhan alla kunnes siihen päätettiin perustaa museo. Sauvon kotiseutumuseoon on ilmainen sisäänpääsy. Museossa toimii näyttelytoiminnan lisäksi kesäkahvila ja museokauppa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

PAIMIO

Turun seudun joukkoliikenne aloittaa 1.7. liikennöinnin Paimioon. Föli laajenee nyt kymmenvuotisen historiansa aikana ensimmäisen kerran. Seitsemän kuntaa käsittävällä Föli-alueella on voimassa sama hinnasto.

Fölin liikenne alkoi 1.7.2014 Turussa, Kaarinassa, Naantalissa, Raisiossa, Liedossa ja Ruskolla. Liikenteen alkamisen jälkeen alue on pysynyt samana, kunnes nyt tasan kymmenen vuotta myöhemmin Paimion kaupunki on päättänyt liittyä Föliin. Paimion liikenteessä käy heinäkuun alusta alkaen Fölin liput. Fölissä tehdään nykyään noin 100 000 matkaa päivässä ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla vuodesta toiseen.

– Kannustamme alueen asukkaita lähimatkailuun ja onkin todella hienoa, että Fölin myötä liikennettä Paimion parantolalle lisätään. Pyhäpäivien ja kesäloma-ajan

KUKKATALO

vuorotarjonta kasvaa, iloitsee joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte.

Paimion sisäisten linjojen PA1–PA4 reitit ja aikataulut säilyvät pääosin ennallaan. Paimion sisäisen palveluliikenteen kymppikyydin korvaa linja PA5, joka aloittaa liikennöinnin 1.8. Linjan reittien päätepysäkki Paimion keskustassa on Asematiellä. Paimion kaupungintalon aulassa sijaitseva Föli-palvelupiste on kiinni heinäkuun, ja aukeaa jälleen 4. elokuuta. Maanantaina 1.7. kello 12–16 Föli-asioissa palvellaan kuitenkin Paimion Sähkömuseossa, jonne on juhlan kunniaksi avoimet ovet.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Mielikuvitus vain rajana – kolmasluokkalaiset innostuivat Töppötassuista

Turun Normaalikoulun 3B luokalla on ollut käynnissä mielenkiintoinen projekti, joka on näkynyt kevätlukukaudella monessa oppiaineessa.

KOULUTUS

Turun Varissuolla sijaitsevan Normaalikoulun 3B-luokkalaisten kevään mittainen projekti lähti liikkeelle turkulaisen esikoiskirjailijan Taija Ruuhijärven kirjailijavierailusta. Kirjailijan toiveena on tietysti ennen kaikkea edistää lasten lukutaitoa, mutta ei hän arvannut millaisiin mittasuhteisiin kouluyhteistyö voikaan laajentua.

– Oppilaat olivat valmistaneet animaatioita kirjan seikkailuista. Se oli aivan ihmeellinen yhteensattuma, sil-

lä en ollut heille kertonut haaveistani nähdä Töppötassuja, Millaa, Tumperoista, Maturaista, Tyrannosaurus Rexiä, Temppua ja Teresaa, animaatiohahmoina, kertoo Ruuhijärvi.

Kirjailijavierailu oli mielenkiintoinen kokemus – kaikille osapuolille.

– Lapsista oli mielenkiintoista tavata henkilö kirjan takana, ja kuulla, mitä kirjailja tekee. Siinä samalla he oppivat vähän myös kirjanteon moninaisista vaiheista, lisää Ruuhijärvi.

Taidemedialinjan oppilaat pääsivät vierailun myötä tutustumaan Momentum Kirjojen vuonna 2023 julkaisemaan Töppötassut – Suuri seikkailu -teokseen.

Juonenkäänteiden lo-

massa tarinassa vahvistetaan keskinäistä ystävyyttä, opetellaan sosiaalisia selviytymistaitoja, sekä harjoitetaan oman mielen hallintaa kiperissä tilanteissa.

– Töppötassut ovat sukeltaneet oppiaineisiin tehden oppimisesta elämyksellistä äidinkielen, matematiikan, ympäristötiedon ja kuvataiteen tunneilla. Ensi lukuvuonna Töppötassut voivat olla mukana esimerkiksi käsitöissä, kun jatkan aiheen parissa uusien ykkösluokkalaisten kanssa, Turun normaalikoulun lehtori, 3B luokan opettaja Minna Myrsky-Nyberg toteaa.

– Opetusharjoittelijat valmistivat tehtävämonisteet ohjeistukseni perusteella, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet täyttyvät, jat-

kaa Myrsky-Nyberg.

Töppötassuista tuli tänä keväänä myös Turun Norssissa lukuvuosittain pidettävän monialaisen opetuskokonaisuusviikon (MOK) kantava teema.

– MOK-viikon alussa elokuvantekijä Ilmari Nera piti meille elokuvapajan, jossa oppilaat tutustuivat elokuvan tekemisen vaiheisiin kuvakäsikirjoituksesta alkaen, Minna Myrsky-Nyberg sanoo.

Pajassa saatujen tietojen syventämiseksi luokka jaettiin ryhmiin animaatioelokuvien tekoa varten. Animaatioissa Töppötassut seikkailivat muun muassa Muumilaaksossa, jalkapallokentällä ja metsässä.

– Projekti huipentui siihen, kun kutsuimme

Taijan tänne katsomaan animaatioita ja herkuttelemaan popcornilla ja mehulla. Monialaisia opetuskokonaisuuksia meillä on ollut ennenkin eri teemoilla, mutta tämä kirjailijavierailusta edennyt projekti on laatuaan ensimmäinen, Myrsky-Nyberg kertoo.

Turun Normaalikoulussa Minna MyrskyNybergin oppilaita viime lukuvuonna olivat Aiman, Ari, Diä, Ekloan, Emin, Eneda, Enis, Imran, Jasmin, Lisandra, Mea, Muhamed, Sanaullah, Srwa, Stella, Sumeja ja Veera. Heistä osa opiskelee suomea toisena kielenä. Opettajasta on ollut mukavaa huomata, kuinka oppilaiden sanavarasto ja mielikuvitus ovat kehittyneet Töppötassujen kanssa opetel-

lessa. – Äidinkielessä teimme sanaluokkaharjoituksia ja kirjoitimme tarinan Töppötassuihin liittyen, Ekloan toteaa. – Töppötassut olivat mukana myös mittauslaskuissa matematiikan tunneilla, Veera sanoo.

– Kuvataiteen tunneilla valmistimme omat Töppötassut-animaatiot, Imran kertoo.

– Lisäksi saimme tehdä omia Töppötassuthahmoja, Srwa iloitsee. – Opimme Töppötassut-kirjasta myös italian kieltä sekä monia asioita Italiasta, Mea muistaa. Töppötassut – Suuri seikkailu -kirjaa voi hankkia esimerkiksi kirjailijalta suoraan, verkkosivut löytyvät osoitteesta taijaruuhijarvi.com

Katariina Mäkinen-Önsoy

Oppilaat ovat keskittyneet lukemaan turkulaisen esikoiskirjailijan Taija Ruuhijärven Töppötassut – Suuri seikkailu -teosta. Seuraavaksi Töppötassut pääsevät kesälomareissuille lasten mukana.

Uittamon Kesäteatterissa rock-konsertin tunnelmaa

Suomen Musiikkiteatteri:

Autiotalo

Käsikirjoitus: Katariina

Leino

Ohjaus: Petri Lairikko

Puvustus ja lavastus: Katariina Leino ja Kaija Serpenttiini

Koreografia: Elisa Lairikko ja Irina Kabanova

Orkesteri: Timo Järvensivu, Jussi Ojanen, Kasperi Kinnunen ja Miika Raeniemi

TEATTERIARVIO

Turun ensi-iltansa 5. kesäkuuta saanut Autiotalo kertoo dramatisoidusti Dingo-yhtyeen tarinaa. Dingo-musikaali alkaa Uittamon paviljongilla Perjantai-nimisen kappaleen tahdissa tuoden lavalle bändin keulakuvana tunnetun Neumannin teini-ikäisenä Pertti Niemisenä.

Musikaalin päähenkilö (Erik Kraemer) haaveilee merimiehenä työskentelyn tuomasta vapaudesta, eikä niinkään ensisijaisesti tavoittele musiikkitähteyttä. Musikaalin käsikirjoitus vaikuttaa tiivistävän hyvin oikean Neumannin aja-

tuksia elämästään ennen Dingoa sekä yhtyeen huippuvuosista. Dingon kulta-aika oli vuosina 1984–1986.

Turkulaisen muusikko-näyttelijän Erik Kraemerin lauluääni ja habitus ovat kokonaisuutena kuin tehty päärooliin. Kraemerin ei tarvitse imitoida Neumannia, vaan hänen äänensä ja lavakarismansa ovat omiaan tekemään kunniaa edelleen tänä päivänä suosiota nauttivalle suomalaiselle rockyhtyeelle.

Erityismaininnan ansaitsevat alun haikeana soivan Perjantain lisäksi Sinä ja minä -, Sata rohkeaa laivaa - ja Rio ohoitulkinnat sekä tietysti nimikko-encore. Tähän kun yhdistää hengästyttävän puvunvaihtoja maskeerausvauhdin, niin upea kasaripaketti on kasassa.

Hienoja roolisuorituksia nähdään myös Yö-yhtyeen Olli Lindholmia (Tatu Mönttinen) ja Jussi Hakulista (Timo Järvensivu) esittävältä kaksikolta. Omanlaisensa

mausteen esitykseen tuo Helsingin Sanomien toimittajana tuona aikana työskennelleen Mattiesko Hytösen (Tatu Mönttinen) hahmo. Komiikkaa teokseen tuo myös Dingo-huumaa elävä kuvitteellinen perhe, joka voi oikeasti olla melko tarkka kuvaus senaikaisesta fanituskulttuurista. Dingon faneissa ei nimittäin ollut pelkästään teinityttöjä, vaan jopa hysteriaksi äitynyt ihailu levisi aivan kaikenikäisten keskuuteen. Esityksessä nähtävän Lahtisen perheen osalta fanitukseen liittyvät paitsi tyttäret Leila (Mirjam Paaso) ja Laila (Evita Aaltonen) sekä Ulpu-äiti (Mirjam Paaso), myös Veikko-isällä (Tatu Mönttinen) on oma unohtumaton osuutensa tarinassa.

Kaiken kaikkiaan fiilis Autiotalo-musikaalissa on kuin olisi rockkonsertissa – jopa siinä määrin, että yleisö otetaan aktiivisesti osaksi esitystä. Valovoimaiset esiintyjät saavat haltioituneimmatkin katsojat

Autiotalo-musikaalin rooleissa nähdään muun muassa Jussi Ojanen, Timo Järvensivu, Evita Aaltonen, Erik Kraemer, Mirjam Paaso, Isabella Lairikko ja Miika Raeniemi. Kuva: Suomen Musiikkiteatteri. Kuva: Suomen Musiikkiteatteri.

mukaan yhteislauluun, ja mikäs siinä onkaan laulaessa, kun Dingo-hitit näyttävät sujuvan todella hyvin suurimmalta osalta katsojista. Uittamon paviljongin verrattain pienikokoinen lava sekä esiintyjiä lähellä oleva katsomo luo mukavan intiimin tunnelman suvi-iltaan. Musikaali aloitti kiertu-

eensa keväällä paviljonkia suuremmista konserttisaleista. Ensi-ilta koettiin 10. helmikuuta Porissa, josta se lähti Kuopion kautta kiertueelle ympäri Suomea. Autiotalo-musikaalin on käsikirjoittanut Suomen Musiikkiteatterin taiteellinen johtaja Katariina Leino. Tuotannosta vastaa niin ikään

Suomen Musiikkiteatteri, joka on ainoa musikaaleja tuottava kiertueteatteri maassamme. Toista kesää Uittamon Kesäteatterissa viihtyvä musikaalikaravaani on aiemmin esittänyt yhteistuotantojaan Ruissalon Kesäteatterissa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Varaa 27.6. mennessä, matkusta elokuun loppuun asti.

nyt jopa -50 % Risteilyt ja reittimatkat koodilla SUVI24

S A NOM AT

Houtskariin ja Korppooseen levittyvän Aava-festivaalin Karkelot-teema kutsuu juhlimaan kolmevuotiasta tapahtumaa.

PARAINEN

Aava-festivaali – Fjärdfestivalen järjestetään 28.–30. kesäkuuta Paraisten saaristo-osissa, Houtskarissa ja Korppoossa. Festivaalin kolmatta vuotta juhlitaan Karkelot-teemalla tutuissa konserttipaikoissa, joihin on kutsuttu aiempaa suurempi joukko taiteilijoita. Luvassa on esimerkiksi puhallinkvintetille sävellettyä musiikkia, taikuutta ja musiikillinen monologiesitys.

Avajaiset pidetään perjantaina Houtskarin seurakuntatalossa, ja jatkoja vietetään seurakuntatalon lähellä sijaitsevassa GrillCafe Skagenissa Aleksanteri Hakaniemen tahdissa.

Ennen avajaisia Aavafestivaali järjestää kolme pop up-konserttia Korppoon ja Houtskarin välillä liikennöivän Stellalautan kahviossa.

Festivaalin tavoitteena on luonteva vuoropuhelu paitsi eri taiteenlajien myös musiikin aikakausien välillä. Konserttiohjelmistossa kuullaan niin klassisen musiikin rakastettuja klassikoita kuin aikamme musiikkia nuorilta säveltäjiltä.

Ohjelman monitaiteellisina elementteinä nähdään kamarimusiikkiin yhdistettyä taikuutta ja L. Onervan elämäntarinaa esittelevä musiikillinen monologiesitys Sekasointuja. Esitys sai ensi-iltansa Oulussa 2021 ja on kiertänyt menestyksekkäästi eri puolilla Suomea. Festivaalin soitinkokoonpanoa on kasvatettu, ja ohjelmistossa kuullaan ensimmäistä kertaa puhallinkvintettiä, muun muassa Suomen ensiesitys yhdysvaltalaissäveltäjä Carlos Simonin kvintetosta Giants. Runko-ohjelmiston lisäksi festivaalille saapuu kiinnostavia vierailijoita: sunnuntain konserteissa esiintyvät HAI -kvartetti ja pianisti Reetamaria Rajala, jonka luentokon-

sertissa kuullaan Cecilia Damströmin koko julkaistu pianotuotanto –ensimmäistä kertaa samassa konsertissa.

Aavalle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, monitaiteellisuus sekä kaksikielisyys. Festivaa-

lille keskeinen tavoite on moninaistaa Suomessa kuultavaa klassista ohjelmistoa. Ohjelmistosuunnittelussa perehdytään aktiivisesti nais- ja BIPOC-säveltäjien työhön. Aava pyrkii myös edistämään tasa-arvoa

kulttuurin kentällä sekä luomaan täysin kaksikielisen festivaalin, jossa suomi ja ruotsi soljuvat rinnakkain.

Perjantain pop up -konsertteihin ja avajaisten jatkoille on vapaa pääsy, muihin konsertteihin

myydään lippuja Aava –Fjärdfestivalen -verkkosivujen kautta.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Lina Leikola (viulu), Jussi Littunen (piano) ja Mari Tirkkonen (käyrätorvi) esiintymässä vuoden 2023 Aava-festivaalin päätöskonsertissa Korpo Gårdissa. Kuva: Aava-festivaali.

Kesäohjelmassa

Paimion parantolan AIRnäyttely kokoaa yhteen

Suomen taiteen mielenkiintoisimmat nimet.

PAIMIO

Paimion parantolan kesässä kohtaavat arkkitehtuuri, kulttuuri, luonto, elämykset ja kokemukset. Kesän ohjelmassa on muun muassa suomalaisen nykytaiteen kärkinimien näyttely AIR ja Vapaan Taidekoulun opiskelijoiden näyttely Toinen todellisuus sekä keramiikan ja puun muotoja yhdistävä AVOIN. AIR-näyttelyn taiteilijat edustavat nykytaiteen kärkinimiä, esillä on muun muassa Josefina Nelimarkka, Tuomas A. Laitinen ja Nastja Säde Rönkkö. Taiteilijoiden työt elävät parantolan päärakennuksessa, sitä ympäröivässä metsässä sekä Aallon suunnittelemassa erillisessä, niin kutsutussa Bunkkeri-talousrakennuksessa.

Näyttelyt AIR, Toinen todellisuus sekä AVOIN ovat avoinna koko kesän tiistaista sunnuntaihin kello 10–18.

näyttelyitä ja opastettuja

Yksi kesän kohokohtia on Josefina Nelimarkan metsäinstallaatio Atmospheric Un/knowing. Metsäinstallaatio johdattaa katsojan metsään meditatiiviselle kävelylle. Parantolan historiaan ja arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla, joita järjestetään päivittäin suomeksi ja englanniksi.

Paimion parantolassa on mahdollista myös yöpyä. Päärakennuksen potilassiipeen on kunnostettu seitsemän huonetta, jotka noudattelevat parantolan arkkitehtuurista selkää ja rauhallista potilashuoneen tunnelmaa.

Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Paimion parantolan päärakennuksen potilashuoneita on kunnostettu Retriitti-majoitushuoneiksi kesäisiin viikonloppuihin. Huoneiden värit ja kalusteet seuraavat alkuperäisen, yksinkertaisen designin tunnelmaa. Ikkunoista avautuu parantolaa ympäröivä mäntymetsä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

kierroksia

Yksi kesän kohokohtia Paimion parantolassa on Josefina Nelimarkan metsäinstallaatio Atmospheric Un/knowing, joka johdattaa katsojan meditatiiviselle kävelylle metsään. Kuva: Paimion parantola.

Valtuustoaloite Lasten

Parlamentista Kaarinaan

KAARINA

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Kaarinan kaupunkiin perustetaan Lasten Parlamentti. Koulujen varaan rakentuvan Lasten Parlamentin tavoitteena on olla lasten (1-6 lk.) näkökulman asiantuntijaelin ja edistää kaupungin, koulujen ja oppilaiden vuorovaikutusta.

Esimerkiksi Turun Lasten Parlamentin toiminta on järjestetty niin, että suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille.

Toiminnan aatteellinen perusta on YK:n lasten oikeuksien sopimus.

Maksutta joka kotiin.

TURUN SEUTU S A NOM AT

PLANTAARIFASKIITTI? POLVEN NIVELRIKKO?

Haluatko kävellä ilman kipua?

Plantaarifaskiitti on viheliäinen ongelma, johon vihdoinkin on saatavilla toimiva ratkaisu.

Sveitsiläiset Kybun ilmakennokengät auttavat sinua kolmella eri tavalla nujertamaan plantaarifaskiitin ja saavuttamaan jälleen kivuttoman kävelyn ilon.

Tule Medishop myymälään ja koe itse Kybun kenkien vaikutus!

1. kenkien ainutlaatuinen elastinen pohjarakenne vaimentaa kantapääkivun, ja tällöin voit taas kävellä normaaleilla askelilla. Virheellisestä askelluksesta johtuvat polvi-, lonkka- ja alaselkäkivut jäävät pois.

2. kybun kenkien ainutlaatuisen pohjarakenteen ansiosta askeleista tulee kevyen rullaavia. Tämä rullaava liike venyttää tulehtunutta kantakalvoa ja vilkastuttaa verenkiertoa. Itse asiassa vaikutus on jokaisella askelella sama, mitä esimerkiksi fysioterapeutin antamissa jalan venytysharjoituksissa.

3. jatkuva kevyt venytysliike pitää kantakalvon joustavana, ja plantaarifaskiitti ei pääse uudelleen pahenemaan.

TURKU Kauppakeskus Länsi 1, Viilarinkatu 5, Turku avoinna ma-ti 10-18, ke-pe 9-17 puh 020 155 00 42, fysioterapia 020 155 00 45

HELSINKI Topeliuksenkatu 3, Töölö Avoinna ma-ti 9-18, ke-pe 9-17, la 10-15 puh 020 155 00 40

pitää kehon ryhdikkäänä

vahvistaa jalkoja ja syviä lihaksia ohjaa luonnolliseen askellukseen

auttaa plantaari faskiittiin vaimentaa polviin kohdistuvia tärähdyksiä

kehittää tasapainoa

Turun Seutusanomat

Bauma Blue 295 €

Melano Blue Brown Karl Beige

S A NOM AT

Viihdettä ja nostalgiaa meren syleilyssä

TAPAHTUMAT

United Festivalsin järjestäjä Henri Kulmala on elänyt koko elämänsä musiikin ja tapahtumien maailmassa. Miten tapahtuma-alan konkari visioi alati muuttuvaa viihdemaailmaa?

– Vuosituhannen vaihteessa tanssilavat näyttivät tulleen tiensä päähän. Oli keksittävä uudenlaista aktiviteettia 2000-luvun kuluttajalle. Monien vaiheiden jälkeen DBTL-festivaali siirtyi hallintaamme. Järjestimme sen ensin Urheilupuiston vehreissä maisemissa, kunnes kaupunkifestivaali siirtyi vuonna 2019 nykyiselle paikalleen tuomiokirkon kupeeseen.

– Se herätti vastustusta, mutta monissa Euroopan kaupungeissa tapahtumat keskittyvät nimenomaan historiallisten katedraalien huomaan. Miten festarit ovat muuttuneet?

– Tapahtumat segmentoidaan artisteiltaan ja puitteiltaan entistä tarkemmin kohdeyleisölleen. Varsinais-Suomessa on tänä kesänä tarjolla kaikki musiikin lajit jazzista heviin, iskelmästä poppiin. Oman mausteensa kesään tuovat Tall Ship's Racen suuret pur-

jelaivat.

– WC-tilojen kehitys on toinen merkittävä asia. Pandemian jälkeen festivaalimaailma koki hygienialoikan. Huomiota kiinnitetään saniteettitilojen siisteyteen ja riittävyyteen.

Kulmalan tie tähän päivään on edennyt yhteistyön kautta. – Tutustuimme pari vuotta sitten Karjurockin ja Smugglerokin järjestäjiin. Havaitsimme synenergiaa. Samaan aikaan Nelonen Media oli haalimassa omistukseensa suurimpia festivaaleja ympäri maata. Halusimme pitää varsinaissuomalaiset tapahtumat paikallisissa käsissä. Syntyi United Festivals. Tänä suvena se järjestää kaikkiaan 10 festivaalia.

United Festivalsin kolme Turun seudun festaria ovat hyvin erilaiset. – Playa del Raisio on rento rantafestari. DBTL on klassinen kaupunkifestari ja Naantalin Sunfest vene- ja mökkikansan kesän lopetusbileet muinaistulien henkeen, Kulmala listaa. Raision Hahdenniemi on miljöltään mielenkiintoinen. Merellinen maisema, mittava vierasvenesatama ja hiek-

karanta ravintoloineen, vastarannalla rakennetaan maailman suurimpia risteilijöitä. Liikenteellisesti paikkaan on helppo tulla myös Turusta ja Naantalista. Raision kaupunki oli hyvin myötämielinen festivaalin synnyttämiseen. Siinä nähtiin hyöty myös alueen muulle infralle.

Palautteen pohjalta Playa del Raisio koetaan intiiminä, ihmisenkokoisena festivaalina. Paikkana, jonne mennään tapaamaan tuttuja ja rentoutumaan.

– Playaa ei ole tiukasti segmentoitu tietylle ikäryhmälle. Viime vuotisen kokemuksen myötä rannalle mahtuu hyvin useampikin sukupolvi. Hiekkarannalla bailataan leit kaulassa. Kansanvillitsijöinä toimivat Erika Vikman ja Petri Nygård. Nuorempaa sukupolvea puhuttelee Benjamin. – Artistivalikkoon olen osin itsekkäästikin valinnut artisteja, Kulmala nauraa. Kotimaisten artistien mausteeksi on kutsuttu kansainvälisiä klassikoita. Vanhojen starojen keikoilla kuulijat voivat ammentaa oman elämänsä nostalgiaa. Playa del Raisiossa nostalgiaa valaa saksalaisduo Modern Talking Reloaded.

Musiikkitapahtumien järjestäjänä meritoitunut Henri Kulmala kehuu suomalaisten festarien monipuolisuutta.

– Henkilökunnan rekrytoimme ja valmennamme itse. Sama joukko kiertää kaikissa festivaaleissamme pitäen palvelun tasalaatuisena. Alkaako tapahtumia olla

jo liikaa? – Ei tuettuina, liikemaailman säännöt pitää huolen, että toimimattomat putoavat pois. Tämän päivän lomalaiset viihtyvät mökillä, mutta haluavat välillä lähteä tuulettumaan ihmisten ilmoille.

Silja Kosonen harmittavan lähellä mitalia

Turun Urheiluliitto palkittu tänä vuonna Urheilugaalassa.

YLEISURHEILU

Suomalaisurheilijat saavuttivat Rooman yleisurheilun EM-kisoista lopulta ainoastaan yhden mitalin, kun Oliver Helander heitti kisojen päätöspäivänä keihäspronssia. Pistesijoille ylsi kunnioitettava määrä suomalaisia, kun urheilijat keräsivät Suomen laariin yhden mitalin lisäksi yhteensä 11 pistesijaa. Pistetilastossa Suomi sijoittui 13:nneksi 40,50 pisteellään. Mitalitilaston ja pistetilaston ylivoimainen ykkönen oli Italia, jonka urheilijat saavuttivat peräti 24 mitalia – näistä 11 kultaisia.

Helanderin jälkeen paras suomalaisurheilija

sijoituksellisesti oli raisiolainen Turun Urheiluliiton moukarinainen Silja Kosonen, joka jäi harmittavasti neljänneksi. Kosonen heitti moukarifinaalissa 72,06 ja jäi pronssista ainoastaan 62 senttiä.

Ylen tv-lähetyksissä näkyi selvästi TuUL:n moukarinaisen pettymys. Kosonen heitti toki finaalissa hyvän tuloksen, mutta naisella on rahkeita heittää vielä pidemmällekin. Kososen ennätys on yli 74 metriä. Neljänneksi ylsi myös seiväshyppääjä Elina Lampela, finaalissa jossa edellisen EM-mestaruuden voittanut Wilma Murto sijoittui kahdeksanneksi.

Viidennet sijat nappasivat kävelijä Aku Partanen, 5000 metrin juoksija Nathalie Blomqvist

ja korkeushyppääjä Ella Junnila.

Kuudensia sijoja saatiin niitäkin kolme; keihäänheittäjä Lassi Etelätalo, pika-aituri Reetta Hurske ja 3000 esteiden juoksija Ilona Mononen. Toisen juoksijan välierissä taklaama ja tuomaripäätöksellä finaaliin nostettu aituri Santeri Kuusiniemi oli finaalissa seitsemäs ja Nina Chydenius juoksi 10.000 metrillä kahdeksanneksi.

Silja Kososen seura Turun Urheiluliitto on tänä vuonna huomioitu valtakunnallisessa Urheilugaalassa, kun TuUL palkittiin Vuoden Urheiluseurana.

Turun Urheiluliitolla on lähes 5000 jäsentä ja kahdeksan lajijaostoa. Seura liikuttaa kaikenikäisiä ihmisiä; nuorimmat ovat alle yh-

Raisiolainen, Turun Urheiluliittoa edustava Silja Kosonen oli Rooman yleisurheilun EM-kisojen moukarinheiton neljäs. Silja on myös äänestetty Raision Positiivisimmaksi vuonna 2022.

den vuoden ikäisiä vauvajumppaajia ja vanhimmat lähes satavuotiaita keilaajia. Turun Urheiluliiton valikoimaan kuu-

luvat huippu-urheilu, harrastetoiminta ja paraurheilu. Seura tarjoaa viikoittain toimintaa 350 ryhmälle, joita ohjaa yli

Timo Salmesmaa

200 ohjaajaa ja valmentajaa.

Marko Vuosjoki

Työpaikkaliikuntaa ylläpitänyt Tupi ry jouduttiin lopettamaan

LIIKUNTA

Vuonna 1932 perustetun, työpaikkaliikuntaa organisoineen Tupi ry:n toiminta on lopetettu 4. kesäkuuta pidetyn ylimääräisen vuosikokouksen päättämänä.

Tupi ry:llä on ollut parhaimmillaan satoja yrityksiä yhdistyksen maksavina jäseninä. Yhdistys on järjestänyt tuhansia liikunta- ja urheilutapahtumia, turnauksia ja pelisarjoja. Maksavien jäsenten määrä on kuitenkin pudonnut, eikä yhdistyksen toimintaa koettu tästä syystä järkeväksi jatkaa.

Kun yhdistys perustettiin vuonna 1932, lajivalikoimaan kuului perinteisiä lajeja kuten jalkapallo, yleisurheilu, pyöräily ja hiihto sekä harrastuskeilailu.

Pesäpallo- ja uintijaostot perustettiin 1948, pöytätennis- ja suunnistusjaostot 1949, lentopallojaosto 1950, ammuntajaosto 1956, koripallojaosto 1957, kaukalopallojaosto 1972 ja salibandyjaosto vuonna 1998.

Esimerkiksi salibandyjaoston ensimmäisellä kaudella 1998/1999 Tupin salibandysarjassa pelasi kahdeksan puu-

SADEVESIKOURUT

-tikkaat -lumiesteet -kulkutasot -piipunpellitykset -sadehatut

Tmi Erkki Järvinen 040 5226 324

laakijoukkuetta. Jalkapallon määriin ei salibandy kuitenkaan yllä, lähellekään, sillä Tupin jalkapallosarjoissa on parhaimmillaan ollut mukana yli 50 joukkuetta.

Työpaikkaliikunnan suosiota ja työnantajien positiivista suhtautumista työhyvinvointia kehittävään liikuntaan

todistaa myös hyvänä esimerkkinä Tupin ensimmäiset uintikilpailut 1940-luvun lopulla Uittamon uimalaitoksella. Viileänä syysiltana – ulkona tietenkin – käydyn kilpailun aikana veden lämpötila oli ainoastaan 14 astetta; silti mukana oli 14 joukkuetta. Suunnistustoiminnan puolella puolestaan Tupissa oli vuonna 1970

suunniteltava kilpailusarjat uudelleen, hankittava kilpailunumerot ja arvottava lähtöjärjestykset – syynä suunnistustoiminnan jatkuvasti kasvava suosio. Vuonna 1971 Littoisissa järjestetyissä suunnistuskisoissa oli mukana 420 suunnistajaa 50:stä eri yrityksestä ja liikelaitoksesta.

Myös monissa muissa lajeissa Tupin tapahtu-

mat ovat keränneet mukaan kymmeniä joukkueita ja satoja urheilijoita. Toimintansa nyt lopettanut yhdistys on siis ollut erittäin merkittävä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäjä.

Marko Vuosjoki

Tupin toimintaa viimeisinä vuosina ennen yhdistyksen toiminnan lopettamista luotsasivat Ensimmäisellä rivillä olevat Simo Rivala, Olavi Grönholm ja Maj-Britt Vesteren sekä toisella rivillä olevat Henry Salokannel, Pertti Siika, Henry Lindborg, Kalervo Järvi, Antti Wihanto (pj) ja Henri Salokannel.

S A NOM AT

Paimion muotiviikolla katsahdetaan kiertotalouden tulevaisuuteen

Viime vuonna ensi kertaa järjestetty vastuullisen muodin juhla, Paimion muotiviikko, saa jatkoa.

PAIMIO

Paimion muotiviikko järjestetään toista kertaa. Tämänvuotinen tapahtuma pidetään 27.–28. syyskuuta.

Ohjelma luotaa entistä syvemmälle vastuulliseen muotiin ja kiertotalouteen. Oivalluttavat luennot, kestävän muodin myyjäiset ja muotigalleria tarjoavat katsauksen muotialan ajankohtaisiin ilmiöihin sekä inspiraatiota vastuullisiin valintoihin niin kuluttajille, kuin tekstiili- ja muotialan ammattilaisille.

Muotiviikko käynnistyy perjantaina 27.9. muoti- ja tekstiilialan ammattilaisille suunnatulla seminaaripäivällä. Asiantuntijoiden puheenvuorot valottavat muoti- ja tekstiilialan näkymiä kiertotalouden saralla erityisesti materiaalien, kuluttajakäyttäytymisen ja tuottajavastuun näkökulmista.

– Kestävyysmurros vaatii uusia ajatteluta-

poja ja osaamista. Haluamme tarjota muoti- ja tekstiilialan ammattilaisille tilaisuuden kohdata toisiaan, jakaa osaamistaan ja yhdessä keskustellen muovata alan kestävämpää tulevaisuutta, kertoo kiertotalouskoordinaattori Tanja Klenberg

Lavalla nähdään muun muassa Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, joka pureutuu kierrätysmateriaalien laatukysymyksiin. Hannamaija Tuovila (VTT) kertoo kuluttajien asenteista kierrätysmateriaaleja kohtaan.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Emilia Gädda sekä Lounais-Suomen Jätehuollon Anna Garton taas pureutuvat puheenvuoroissaan alan tulevaisuutta muovaavaan tuottajavastuumalliin. Lisäksi Turkin kierrätyskaupunki Usakista saavutaan jakamaan kestävän tekstiilisysteemin oppeja, jotka ovat syntyneet Paimion ja Usakin kaupunkien yhteishankkeesta.

Päivä huipentuu suosittuun paneelikeskuste-

luun, jossa kokeneet poliitikot ja suomalaisten muotimerkkien edustajat pohtivat keinoja varmistaa, että Suomella on kiertotalouden lipunkantajan asema jatkossakin.

Lauantaina 28.9. hemmotellaan kaikkia kestävästä pukeutumisesta kiinnostuneita. Kestävän muodin myyjäisissä on mahdollisuus tehdä kestäviä hankintoja vastuullisten muotimerkkien valikoimista. Muotigalleriassa päästään ihastelemaan upcyclingpioneeri Paula Malleuksen linnanjuhlapukuja sekä Jospa-koulutuksessa syntyneitä luomuksia. Kestävä pukeutuminen ei vaadi luopumista tai itseilmaisusta tinkimistä. Paljon keskustelua herättäneen Planetaarinen vaatekaappi -kirjan kirjoittajat Aku Varamäki ja Sissi Penttilä saapuvat jakamaan oppejaan, kuinka pukeutua planeetan kantokyvyn rajoissa ilosta ja tyylistä tinkimättä. Kaisa Sorsa opastaa kuulijat vastuullisuusmerkkien maailmaan ja Maarit Orell antaa käytännön vinkkejä kaapissa olevien

vuonna suuren suosion saanut paneelikeskustelu nostaa tänä vuonna keskustelun aiheeksi

vaatteiden stailaamiseen siten, että voi välttää jatkuvan uuden ostamisen. Samalla säästyy rahaa ja luontoa.

Paimion muotiviikon ohjelma on maksutonta ja kaikille avointa, mutta luennoille tulee ilmoittautua etukäteen.

Turun Seutusanomat

Kuluttajille tarjoillaan lauantaina monipuolista ohjelmaa myyjäisten, luentojen ja muotigallerian muodossa. Kuva: Linda Svarfvar.

Musiikkikasvatuksen konkarit kokoontuivat

Musiikkikasvatuksen konkarit kokoontuivat Linnasmäen Opistolla.

Soi”.

Linnasmäen Opistolla

Turussa aloitettiin JaSeSoi ry:n 40-vuotisen taipaleen juhlinta, kun ryhmä musiikkikasvatuksen

konkareita kokoontui

teemalla ”JaSeVieläkin-

JaSeSoi on vapaan musiikkikasvatuksen ilosanomaa Suomessa edistävä yhdistys, joka on perustettu vuonna 1985. – Meidän konkareiden kokoontumisessa kiinnitettiin huomiota muun

muassa siihen, että Suomen kansa ikääntyy, ja musiikki on yksi upea tapa pitää ihmiset vireinä ja toimintakykyisinä, kertoo yhdistyksen toiminnassa alusta lähtien mukana ollut Päivi Pulkkinen.

nuorten musiikkikasvatuskurssi, ja monet osallistujat kertoivat Soilin olevan isoin tekijä siinä, että he halusivat tulla Suomeen kurssille. Soili on auttanut musiikin avulla ihmisiä ympäri maailmaa, musiikkikas

ten ihmisten auttamisessa, kertoo Päivi Pulkkinen. Pulkkinen kertoo, että musiikin avulla voidaan tuoda ihmisiä lähemmäs toisiaan ja auttamaan ihmisiä löytämään elämäänsä iloa, riemua ja

tettiin, jokaisen ihmisen on syytä olla iloinen omasta äänestään. – Usein sanotaan, että silmät ovat sielun peili. Siihen voisi lisätä, että ääni on se sielu, sanoo Päivi Pulkkinen.

MUSIIKKI

Viime

kunnianhimon. Kuva: Linda Svarfvar.