Itäkulma 17.03.2016

Torikaffella Varissuon alueneuvoja Annimari Mahlamäki

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 7

17.3.2016

ITÄKULMA

2. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti!

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä.

Seuraava lehti jaetaan 7.4.

Varaa ilmoitustilasi ajoissa!

Aninkaistenkatu 14 b 33, 20100 TURKU www.hammasproteesipalvelu.fi

Tuoreita uutisia nettilehdessä päivittäin: turunseutusanomat.fi

2

ITÄKULMA

17. maaliskuuta 2016

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Kolumni

Varissuo on Suomen Lontoo ja Turun Savo

Itä-Turun lähiliikuntapaikat hyötykäyttöön!

V

arissuon kirjastossa puhuttiin paikallisten palvelujen tasosta 10. maaliskuuta. Paikallisen liikekeskuksen yrityksiin oltiin tyytyväisiä, mutta omistajana ulkolainen sijoitusyhtiö koettiin turhan kasvottomaksi toimijaksi: kauppakeskuksella olisi voimaa koota yrittäjät yhteen, mutta tuota voimaa ei hyödynnetä tarpeeksi.

Toimiva monikulttuurisuustyö sai monelta kiitosta. Katariinanseurakunnan pastori Anna Hälli kutsui keskustelun lomassa Varissuota Suomen Lontooksi ja Varissuon kirjaston Ilkka Manninen puolestaan Turun savolaisimmaksi alueeksi: Varissuon kaduilla ihmiset nimittäin tervehtivät toisiaan reippaasti käsi ojossa, mitä ei muualla Turussa juuri näe. Jutun aiheesta voi lukea tämän Itäkulman sivulta 3.

Toivotaan, että Varissuon liikekeskus palveluineen saisi piristysruiskeen paikallisten ja miksei toistaiseksi alueen ulkopuolella toimivien yrittäjien toimesta. Näkymät ovat ainakin valoisammat kuin aikoihin, sillä tammikuussa julkaistun Varsinais­Suomen Maakuntaennusteen tulosten perusteella varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset ovat kohentuneet viime vuodesta kaikilla mittareilla mitattuna. Liikevaihtonsa kasvua ennakoi 41 % ja kannattavuuden kasvua ennakoi 33 % Maakuntaennusteeseen vastanneista yrittäjistä. Sekä liikevaihto­ että kannattavuusodotusten saldoluku on noussut 8 yksikköä viime vuodesta.

Ahkerat yksinyrittäjät, joita on maamme noin 300 000:sta yrittäjästä yli 50 %, ovat parhaimpia esimerkkejä siitä, miten onni voi olla omissa käsissä. He eivät ole jääneet työttömyystuelle odottelemaan suurten yritysten seuraavia askeleita ja mahdollisia työvoiman tarpeita, vaan ovat tarponeet rohkeasti eteenpäin omia polkujaan.

Tukea työllistymiseen on tarjolla muun muassa Varissuon Työttömien sekä Yhdessä­yhdistyksen toiminnoissa. Työllistymisen tukiohjelmia on olemassa niin kantasuomalaisille kuin maahanmuuttajataustaisille.

Muita lehden aiheita ovat muun muassa 20.3. ovensa taas avaava Turun Vesilaitosmuseo, Varissuon kirkon 35­vuotisjuhlavuosi ja Katariinanseurakunnan IkäArvokas­hanke. Torikaffella päätoimittaja Janica Vilen tapasi Varissuon alueen asumisneuvoja Annimari Mahlamäen.

Katariina Mäkinen­Önsoy, toimittaja

K

evät alkaa näinä päivinä voittamaan talven ikeen.

Tämä näkyy muun muassa valoisina, joskin vielä viileinä aamuina. Samaan aikaan valon lisääntyessä myös ulkona liikkuvien ihmisten määrä lisääntyy. Keväinen ilma kannustaakin monia lähtemään omalta kotisohvalta ulos reippailemaan.

Kevät onkin hyvä aika aloittaa säännöllinen liikunta, josta kannattaa hankkia itselle ympärivuotinen elämäntapa. Liikunnan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Sen tiedetään ennaltaehkäisevän mm. sydän- ja verisuonitauteja, eräitä syöpiä, masennusta, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja aikuisiän diabetesta. Todella vaikuttava lista, eikö vain?

Minkä verran sitten pitäisi liikkua? UKK-instituutin suositus terveyden ja kunnon ylläpitoon ovat seuraavat. Reipasta kestävyysliikuntaa yhteensä 2 h 30 min viikossa (esimerkiksi sauvakävelyä, kävelyä, kevyttä uintia ja pyöräilyä) tai rasittavaa kestävyysliikuntaa yhteensä 1h 15 min viikossa (esimerkiksi juoksua, reipasta uintia ja pyöräilyä). Tämän lisäksi tulee tehdä lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa 2 x viikossa, 8—10 liikettä, kussakin 8—12 toistoa. Eihän kuulosta pahalta?

Suurempikin määrä on toki vielä parempi, mutta edellä kerrotulla määrällä mennään jo isoin askelin terveempään suuntaan.

Pelkkä liikkuminen ei kuitenkaan riitä, vaan oman elämänhallinnan kannalta iso merkitys on myös oikealla ravinnolla ja levolla. Uudeksi isoksi terveysriskiksi liikkumattomuuden rinnalle on noussut istuminen, joka pitkäkestoisena nostaa riskiä useisiin samoihin sairauksiin, joita liikunnalla pystytään ehkäisemään.

Eli pelkkä liikkuminen ei riitä, vaan myös pitkäaikaista istumista pitää välttää. Tässä muutamia ohjeita paljon istuville: valikoi TV-ohjelmat, rajoita viihdemedian käyttöä, vaihtele työasentoja ja tauota istumatyö jaloittelemalla.

Meillä on Itä-Turussa erinomaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Esimerkiksi metsät ovat kaikkien lähellä ja helposti saavutettavissa. Jaaninojan maisemat ovat erittäin kauniit, ne suorastaan kutsuvat reippailemaan. Läheltä löytyvät Varissuon ja Lausteen kuntopolut kuntoilulaitteineen, jälkimmäisestä löytyy myös erinomainen ja suosittu frisbeegolf-rata. Eikä pidä unohtaa Kaarinan puolella sijaitsevaa kaunista Littoistenjärveä, jonka ympärillä liikkuessa aika ja lenkki menevät kuin itsestään.

Eiköhän siis tehdä kaikki itsellemme liikuntalupaus, kansoitetaan kauniit Itä-Turun lähiliikuntapaikat ja laitetaan samalla kroppa sekä mieli kuntoon.

Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille, nähdään lenkillä!

Mika Maaskola aktiivikuntoilija ja kestävyysjuoksuvalmentaja Pääskyvuoriseuran puheenjohtaja

Ristikon ratkaisu. Ristikko sivulla 8.

7 $ / 9 , 8 5 + ( , / 8 $

/ $ . ( $ 6 3 ( ( 5 6 $ 8 /

1 $ . $ 7 $ / ( , ) . $ 8 5 $

6 $ $ 7 7 $ $ 6 7 $ 5 0 $ 1

.

2 .

2 , 0 3 , $ 7 5 $ , 1

, 6 2 7 $ / 2 7 $ 6 $ 1 1 (

$ 3 $ 1 , 6 $ + $ ( ( 3

$ 3 8 5 , 0 $ 6 $ . $ 8 1 $

1 $ .

8 , , . . $ .

8 9 $ 7

5 $ / / , $ 8 7 2 7 2 * 2

, 6 7 2 , + 0 ( $ 6 8 . $ 6

/ , . , 3 $ 3 3 $ . $ $ ' (

0 $ $ 0 8 1 $ 8 . $ $ 6 , 7

$ 0 0 8 6 $ 6 8 $ 7 8 8 5 ,

/ $ 8 / 8 / , 1 7 8 9 8 2 7

( 5 + ( 9 $ .

2 0 8 2 5 , 7

1 , , 1 , 6 $ / 2 5 , 7 9 $

7 2 ( 7 $ , / 2 1 $ 6 $ $ %

2 1 7 2 7 1 $ 7 2 6 $ $ 7 (

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti

Itä-Turun Vasemmistoliitto: Lahjakkuuksien kehittäminen jokaisen oppilaan oikeus POLITIIKKA. Itä-Turun Vasem-

mistoliitto (ITV) kritisoi vuosikokouksessaan 24.2. Turun kaupungin koulupolitiikkaa eriarvoistavaksi ja vaatii kaupungilta konkreettisia toimenpiteitä koulujen ja oppilaiden välisen tasa-arvon vahvistamiseksi. ITV:n mukaan yksi merkittävä koulujen ja oppilaiden eriarvoisuutta kasvattava ongelma liittyy kaupunginvaltuuston sivistystoimialalle myöntämiin liian pieniin määrärahoihin ja toinen siihen, kuinka olemassaolevia niukkoja resursseja käytetään.

– Syksyllä 2015 kaupunginvaltuusto linjasi talousarviossa, ettei perusopetuksen ryhmäkokoja vuonna 2016 kasvateta.

Kun tämä tärkeä linjaus yhdistyy tosiasiaan, että valtuuston kouluille myöntämä määräraha on liian pieni, johtaa se väistämättä tilanteeseen, jossa säästöjä etsitään kaikista mahdollista muista toiminnoista kuten erikoisluokista tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta, ITV:n puheenjohtaja Elina Sandelin toteaa.

ITV:n mukaan niukkoja resurssejaan jakaessa on pidettävä erityisen tarkasti huolta siitä, etteivät säästötoimenpiteet kohdistu oppilaisiin, jotka säästöista eniten kärsisivät, ja ettei päätöksenteon kautta vahvisteta mekanismeja, jotka voimistavat koulujen tai oppilaiden välistä eriarvoisuutta entuudestaan. Heidän mielestään on selvää, että esimerkiksi erityistä

tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta leikkaamisen seuraukset olisivat inhimillisesti ja yhteiskuntapoliittisesti kestämättömiä.

ITV haluaa kiinnittää huomiota Suomen Akatemian Vanhemmat ja kouluvalinta -tutkimushankkeeseen, jossa koulujen eriarvoisuuden kasvun Turussa on osoitettu liittyvän oleellisesti erikoisluokkien ja painotetun opetuksen huomattavaan kasvattamiseen ja niin sanottujen koulumarkkinoiden muodostumiseen.

1990-luvulta hiljalleen alkanut erikoisluokkien voimakas lisääminen on lohkonut alunperin tasa-arvoiseksi luodun peruskoulun yhtenäisyyttä ja johtanut laajemmassa tarkastelussa tilanteisiin, joilla on kokonaisuuden kannalta epätoivottuja kouluja ja oppilaita eriarvoistavia vaikutuksia.

ITVn mukaan ongelma ei ole se, että oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia valita ja erikoistua asioihin, joihin heillä on lahjoja ja taipumuksia, vaan se, että Turun nykyisessä erikoisluokkia ja painotettua opetusta korostavassa mallissa mahdollisuudet kehittää lahjoja eivät ole oppilaiden kesken yhdenvertaiset. Tutkimusten mukaan koulumarkkinat ovat asettuneet palvelemaan erityisesti koulutetun keskiluokan etuja ja erikoisluokkien ja painotetun opetuksen laajuus on luonut eriarvoisuutta koulujen välille ja koulujen sisään.

ITÄKULMA

17. maaliskuuta 2016

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Varissuo on Suomen lontoolaisin ja Turun savolaisin paikka

Varissuo-seuran Seija Niemi (vas.) juonsi illan. Panelisteina olivat pastori Anna Hälli, rehtori Satu Kekki, kirjastonhoitaja Ilkka Manninen, konditoria-yrittäjä Parviz Lutfi, Varissuon Työttömät ry:n Jukka Lähteenmäki sekä toiminnanohjaaja Saila Holm.

VARISSUO. Palvelut puhuttivat

viime torstaina 10. maaliskuuta Varissuon kirjastolla Yhdessä-yhdistyksen tiloissa pidetyssä paneelikeskustelussa.

Panelisteina olivat pastori Anna Hälli Katariinanseurakunnasta, rehtori Satu Kekki Turun Normaalikoulusta, kirjastonhoitaja Ilkka Manninen Varissuon kirjastosta, konditoria-yrittäjä Parviz Lutfi Aidasta, Varissuon Työttömät ry:n Jukka Lähteenmäki sekä toiminnanohjaaja Saila Holm Yhdessä -yhdistyksestä. Tilaisuuden järjesti Varissuo-seura ja illan juonsi seuran sihteeri Seija Niemi.

Liikekeskuksen täysi potentiaali vielä haussa Yleensä paneelikeskusteluissa yleisössä on aina joku, joka tuo esiin jonkin paneelin kannalta epäolennaisen ongelman

ja keskustelu menee väkisin sivuraiteelle. Varissuon paneelin tunnelma oli kuitenkin lämmin ja palveluihin tunnuttiin olevan pääosin tyytyväisiä. Tietysti harmiteltiin edelleen pankkien katoamista liikekeskuksesta, mutta sama ongelma koskee muitakin lähiöitä. Myös asiakkaita liikekeskukseen tuoneen apteekin muutto noin sadan metrin päähän koettiin menetykseksi.

Yleisöstä todettiin, että ulkolaisen sijoitusyhtiön omistama liikekeskus on turhan kasvoton toimija. Kauppakeskuksella olisi todellista voimaa koota paikallisia yhteen, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi.

Yhtiön paikalliskonttorin tosin todettiin tehneen hyvää työtä liikekeskuksen eteen.

Yksi esille nousseista ajatuksista oli se, että liikekeskuksen yrittäjät voisivat tehdä monikulttuurisuudestaan vielä suuremman voimavaran.

– Meillä Aidassa palvellaan asiakkaita viidellä eri kielellä.

Emmekä ole ainoita. Ehkä liikkeet voisivat vaikka ilmoittaa tarralla ikkunassa, millä kielillä palvelua on saatavilla, ehdotti Parviz Lutfi.

Monenlaisia palveluita Pastori Anna Hälli kertoi kaikille avoimista palveluista, kuten esimerkiksi seurakunnan perhekerhoista.

– Diakoniapalveluita käytetään runsaasti. Katariinanseurakunnan diakoniatyöntekijöille kävi viime vuonna juttelemassa huolistaan yli 700 ihmistä, Hälli kertoi.

Lontoossa perheineen pitkään asunut Hälli totesi katsovansa Varissuota vielä pitkälti ulkopuolisen silmin. Hän on huomannut vapaaehtoistyön näkyvyyden alueella.

– Esimerkiksi Yhdessä-yhdistyksen tiloissa toimiva Suomi-kahvila tekee hyvää työtä

maahanmuuttajien kotouttamisessa suomen kielen keskusteluilloillaan. Pidän tästä alueesta. Mieheni sanoikin kansainvälisen Varissuon olevan Suomen lontoolaisin paikka, Hälli sanoi.

Kirjaston Ilkka Manninen nokitti esittämällä Varissuon olevan Turun savolaisin alue.

– Täällä ihmiset tervehtivät toisiaan reippaasti kaduilla, mitä ei muualla Turussa juuri näe.

Kirjasto on toiminut Varissuolla kohta 30 vuotta.

– Vuosien aikana kirjastolla asetetut tarpeet ovat muuttuneet. Palveluista eniten käytetään ehkä tietokoneita. Henkilökunta on itse opetellut koneiden käytön, jotta osaavat neuvoa asiakkaita. Usein netin kautta hoidetaan pankki- tai viisumiasioita. Kirjastossa on tällä hetkellä yksi aikuisten lukupiiri ja syksyllä aloitetaan ehkä toinen. Lapsille on enemmänkin

Tuoreita uutisia nettilehdessä päivittäin: turunseutusanomat.fi

tapahtumia ja toimintaa, Manninen kertoi.

Turun Normaalikoulun tuhatkunta oppilasta saavat tällä hetkellä opetusta väistötiloissa koulun peruskorjauksen vuoksi. Opetus sujuu kuitenkin hyvin.

– Olemme pyrkineet aina olemaan koulu keskellä kylää.

Normaalikoulussa on vuosittain 300-400 opetusharjoittelijaa, joten kaikilla tunneilla on useampi aikuinen auttamassa.

Koulussa on myös oma psykologi ja kuraattori, kertoi rehtori Satu Kekki.

Työllistämiseen tukea Jukka Lähteenmäki kertoi Varissuon työttömien toiminnasta. Entisellä Majanummen koululla toimii mm. ruokala, kirppis ja ATK-luokka. Lisäksi on paljon jäsentapahtumia. Jäseneksi päästäkseen ei tarvitse olla työtön, vaatimattomalla jä-

senmaksulla pääse nauttimaan monista eduista.

Samanhenkistä palvelua tarjoaa Yhdessä-yhdistys, jolla on suuri maahanmuuttajien työllistämisohjelma. Yhdistys järjestää myös kuntouttavaa työtoimintaa maahanmuuttajille.

Saila Holm kertoi myös IKUprojektista, jossa järjestetään avointa ryhmätoimintaa. Yhdistyksen mainioita tiloja käyttävät myös eri maahanmuuttajayhdistykset.

– Pyrimme lisäämään ihmisten kohtaamisia arkielämässä ja purkamaan ennakkoluuloja, Holm kertoi.

Yleisökommentit puhuivat selvää kielt:, Varissuo on hyvä paikka elää ja erityisesti se on loistava paikka oppia ymmärtämään toisia.

Kai Saarto

4

ITÄKULMA

17. maaliskuuta 2016

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Kirkko 35 vuotta

Kotikäyntejä ja kortteliklubeja

SEURAKUNTA. Turun Kristil-

lisellä Opistolla juhlitaan 13. huhtikuuta Katariinanseurakunnan IkäArvokas –hanketta. Tapahtuman juhlapuhujiksi ovat lupautuneet eduskunnan puhemies Maria Lohela, piispa Kaarlo Kalliala ja naistyöntekijä Anne Pohtamo-Hietanen.

IkäArvokas on vuonna 2014 Yhteisvastuu-keräystuotoilla aloitettu hanke, jonka tarkoituksena on luoda etsivän ja osallistavan vanhustyön muotoja.

– Olemme tavoittaneet yksinäisiä vanhuksia yhteydenottokorttikampanjan välityksellä,

projektityöntekijä Mervi Kanniainen kertoo.

– Yhteydenottokortteja on jaettu vanhusten arkisiin toimintaympäristöihin, kuten kirjastoihin, kauppoihin ja terveyskeskukseen. Kortilla on voinut ottaa yhteyttä, jos on itse yksinäinen tai jos tuntee jonkun yksinäisen vanhuksen.

Yhteydenottokortteja on palautettu projektin aikana 41 kappaletta ja kaikkien kortin lähettäneiden luona on vierailtu.

– Vastaanotto kodeissa on ollut hyvin lämmin, kertoo diakoniatyöntekijä Sinikka Laine.

– Kotikäynnin jälkeen useil-

le vanhuksille on löydetty oma vertaisystävä eli ikätoveri, jonka kanssa voi viettää säännöllisesti aikaa, hän jatkaa.

Osallistavaa vanhustyötä Toinen hankkeen tavoite oli luoda osallistavan vanhustyön käytäntöjä. Katariinanseurakunnassa osallistavan vanhustyön keskeinen elementti on Kortteliklubi-toiminta.

– Kortteliklubit kokoontuvat seurakuntien vuokratalojen kerhotiloissa, kertoo Mervi Kanniainen.

– Ideana on tulla vapaaehtoisvoimin yhteen kerran vii-

kossa, jutella, kahvitella ja olla yhdessä naapuruston väen kanssa, hän selittää.

Seurakunnan haaveena on laajentaa Kortteliklubi-toimintaa myös muille alueille.

– Uskon, että Jaanissa ja Nummellakin olisi kysyntää tällaiselle toiminnalle, kertoo Sinikka Laine.

– Jos vapaaehtoistyö ja uusien Kortteliklubien perustaminen kiinnostaa, minuun voi ottaa yhteyttä, hän ohjeistaa.

Laineen mukaan hanke on poikinut alueelle paljon hyvää.

– Olemme saaneet mukaan suuren joukon upeita vapaaehtoisia, jotka antavat aikaansa ja taitojansa toisten ihmisten hyväksi, toteaa Sinikka Laine.

– Olisi tärkeää, että ihmiset huomaisivat toinen toisensa ja osaisivat olla lähimmäisiä toisilleen. Että ihmiset uskaltaisivat jutella toisilleen, ei se sen ihmeellisempi juttu ole, hän tuumaa.

Päätösjuhla 13.4.

IkäArvokas –päätösjuhla pidetään keskiviikkona 13. huhtikuuta klo 11–15.30 Turun Kristillisellä Opistolla. Osallistumismaksu 10 euroa kattaa ohjelman, lounaan ja bussikuljetuksen tapahtumapaikalle.

Projekti jatkuu vuoden loppuun asti.

Anna Hälli

SEURAKUNTA. Varissuon kirk-

ko täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Itäkeskuksen vieressä sijaitseva punatiilinen rakennus maastoutuu Varissuon kaupunkikuvaan niin hyvin, että läheskään kaikki ostarilla asioivat eivät edes huomaa kirkon olemassaoloa.

Jotta Varissuon kirkko tulisi paikallisille tutummaksi, viime syksynä aloitettiin kirkon avoimet ovet -toiminta. Varissuon kirkkoa pidetään auki vapaaehtoisvoimin aina keskiviikkoisin klo 17–19.

– Koko projektin tavoite on tehdä kirkko Varissuon alueen asukkaille tutuksi, kertoo alusta asti mukana ollut vapaaehtoinen päivystäjä Teuvo Rantala.

Kirkot ovat Rantalalle tuttuja paikkoja, koska hän on tehnyt työuransa Turun tuomiokirkon ylivahtimestarina.

Varissuon kirkkoon Rantala tutustui ensimmäisen kerran päivystäjäksi tullessaan. – Varissuon kirkko on erityisen kaunis tila. Kirkkosalin kynttilät ja kirkkaat valot tekevät paikasta kutsuvan.

Idean isä Jarmo Saksman on eläkkeelle jäänyt Pyhäjärven kirkkoherra, joka viettää eläkepäiviään Varissuolla.

– Itselleni on tärkeää viestittää varissuolaisille, että kirkkoon voi tulla. Tämä on mei-

dän yhteinen kirkkomme.

Kuusi vuotta Varissuolla asunut Saksman on kotiutunut Varissuolle hyvin.

– Olen yllättänyt, kuinka hyvin olemme kotoutuneet. Varissuon rauhallisuus ja kansainvälisyys sekä alueen loistavat palvelut ovat olleet tosi positiivisia yllätyksiä minulle. Täällä on mukavaa kylähenkeä.

Varissuon kirkon aukiolo tarjoaa satunnaiselle ohikulkijalle mahdollisuuden tulla tutustumaan kirkon tiloihin tai viivähtämään kirkkosalin rauhassa. Kirkon aukiolosta ja kävijöiden kohtaamisesta vastaa yli kahdenkymmenen henkilön vapaaehtoisjoukko.

– Minulle seurakunta on oikeastaan seurustelukunta.

Tämä aika huutaa avoimuutta ja yhteyttä ja mielestäni seurakunta on avainasemassa siinä.

Kirkkoon toivotetaan tervetulleiksi kaikkien kansallisuuksien ja uskontojen edustajat.

– Kirkossa saa olla halutessaan yksin omien ajatustensa kanssa, kertoo Rantala.

Avoimissa ovissa on tarjolla myös juttuseuraa.

– Ja ehkä kirkon aukiolo voi olla jollekin kuin pieni keskiviikkoretriitti, kirkon suntiona kirkon rakentamisesta asti toiminut Marja-Leena Berggren summaa.ti.

Anna Hälli

ITÄKULMA

17. maaliskuuta 2016

5

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Turun vesilaitosmuseo esittelee turkulaisen juomaveden tarinan 1900-luvun alusta nykypäivään kee, mikä kaikki lopulta näkyy kadulle.

Vesilaitoksen juurella oleva Halisten allas oli Turun päävesilähde ja Maarian allas varavesilähde aina tälle vuosikymmenelle asti. Nyt kun vesi tulee Virttaankankaalta, Halisten allas on siirtynyt varajärjestelmäksi.

Näyttely uudistuu ensi vuonna

Turun Vesilaitosmuseo on rakennettu Halistenkosken rannalle vesilaitoksen entiseen päärakennukseen.

HALINEN. Turun Vesilaitos-

museo Halistenkosken rannalla avaa taas ovensa sunnuntaina 20. maaliskuuta. Kuukausittaisissa avoimien ovien päivissä kiinnostuneet pääsevät maksutta tutustumaan veden historiaan Turussa. Museo on tehty Vesilaitoksen vanhaan 1920-luvulla rakennettuun päärakennukseen, josta laitos siirtyi suurempiin tiloihin vuonna 1954.

Vanhan kemikalointisalin puolella on näyttely varhaises-

ta vesihuollosta ja vesilaitostoiminnan kehittymisestä Turussa. Salissa hoidettiin aikanaan turkulaisten juomaveden puhdistus.

Vanhassa laboratoriossa taas pääsee näkemään, miltä laboratoriossa näytti 50-luvulla. Laboratoriossa valvottiin jokiveden, puhdistusprosessin ja puhdistetun veden laatua. Tilan kalusteet ja esineistö ovat alkuperäisiä.

– Tämä on todella autent-

”Kun vesilaitos perustettiin, vain harvoilla oli varaa liittyä vesijohtoverkostoon. Silloin kaupunkilaiset saivat hakea vetensä maksuttomista vesiposteista, joten vesi oli edelleen kannettava kotiin, aivan kuten kaivoistakin”, kertoo opas Liisa Mäkitalo.

Mäkitalo suunnittelee tällä hetkellä perusnäyttelyn uudistusta, jonka olisi tarkoitus valmistua vuodeksi 2017, jolloin vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

– Uuden näyttelyn teema tulee olemaan vesi ihmisen arjessa. Näkökulma on veden kuluttajan. Veden tarve on ollut aina, mutta esimerkiksi sata vuotta sitten sen käyttö ei ollut ollenkaan niin itsestäänselvää kuin nykyään, kommentoi Mäkitalo.

Museo on perustettu vuonna 1998 ja siihen on tähän mennessä kerran tehty isompi muokkaus. Museossa vierailee paljon kouluryhmiä. Avoimia ovia on parin vuoden ajan järjestetty kuukausittain. Kävijöitä käy vuositasolla tuhansia.

– Tällaista museota ei ole Suomessa toista, eikä taida olla Pohjoismaissakaan. Museon hengetär on ollut entinen laborantti Raili Järvisalo, joka on täällä välillä museo-oppaana edelleen. Täällä näkyy paljon hänen käden jälkeään, kertoo Paulin.

Janica Vilen

Esillä on vesimittareita eri vuosikymmeniltä.

tinen interiööri. Esillä on täydellinen laboratorioesineistö, kertoo Sinikka Paulin, joka on toiminnanjohtajana Aurajokisäätiöllä, joka hoitaa museota.

Kaivoista suurkulutukseen Ensimmäinen vesilaitos perustettiin 1900-luvun alussa Kaarningolle Piispanristille.

– Rakennus on pystyssä edelleen, mutta on tällä hetkellä tyhjillään. Pian kuitenkin huomattiin, ettei vesi riittänyt kaupungin tarpeisiin, joten 1920-luvun alussa rakennettiin tämä Halisten vesilaitos. Täällä on 1920–1950-luvuilla tutkittu ja puhdistettu Aurajoen vettä, kertoo opas Liisa Mäkitalo.

Kun vesilaitos perustettiin, vain harvoilla oli varaa liittyä vesijohtoverkostoon.

– Silloin kaupunkilaiset saivat hakea vetensä maksuttomista vesiposteista, joten vesi oli edelleen kannettava kotiin, aivan kuten kaivoistakin.

Myöhemmin ne muuttuivat maksullisiksi, kertoo Mäkitalo. Viimeiset vesipostit poistuivat Turusta vasta 1990-luvulla. Vesijohtoverkoston tulosta alkaen veden kulutus kasvoi 70-luvulle asti, kunnes jätevedenkäyttömaksu nosti veden hintaa niin paljon, että ihmiset alkoivat miettiä kulutustaan tarkemmin.

Museossa pääsee kurkistamaan myös, miltä maanalainen Turku näytti 1900-luvun alussa sen jälkeen, kun vesilaitos oli rakennettu. Kadun alla näkyy muun muassa vesi- ja kaasuputket ja rekonstruktion päältä nä-

Museossa on myös pienoismalli Halistenkosken alueesta 1920-luvulla juuri ennen vesilaitoksen rakentamista. ”Tässä on ollut Maarian mylly, joka on kirjallisten lähteiden perusteella Suomen vanhin Mylly”, kertoo Paulin. Ainoa edelleen pystyssä oleva rakennus on taaimmaisena näkyvä keltainen talo, joka on nykyisin maalattu harmaaksi. Siinä toimii Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo. Nykyään maisemaa dominoi valtava 1995 rakennettu kalaporras. Nykyistä pienoismallissakin näkyvää kävelysiltaa on käytetty myös autosiltana 80-luvulle asti.

Laboratoriossa tutkittiin Aurajoen veden laatua. Vesinäyte haettiin joka aamu. Sitä varten henkilökunnalla oli lumikengät, jotka ovat myös esillä museossa. ”Tämä on todella autenttinen interiööri. Esillä on täydellinen laboratorioesineistö”, esittelee Sinikka Paulin.

6

ITÄKULMA

17. maaliskuuta 2016

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

MAINOS

2/2016

Varissuon lämmön toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso (oik.) ja Calortec Oy:n toimitusjohtaja Mikko Helpiö allekirjoittamassa urakkasopimusta.

Akseli Kiinteistöpalvelut teki historiansa parhaan tuloksen: hyöty suoraan asiakkaille Viime vuonna Akseli Kiinteistöpalvelut Oy teki historiansa parhaan tuloksen.

Liikevaihto oli tilikaudella lähes 5,6 miljoonaa euroa.

Tästä kiinteistönhoidon osuus oli selvästi suurin, lähes 39 prosenttia. Voittoa yritys teki noin 109 000 euroa. Yhtiön omistajina ovat aikaisempien Varissuon Huolto Oy:n ja Lausteen Huolto Oy:n osakkaat.

Osake-enemmistö on asunto-osakeyhtiöillä.

Turun kaupunkikonserni omistaa yhtiöstä 23%.

Akselin asiakkaina on noin 180 kiinteistöä, joille tuotetaan kiinteistönhoitopalveluja, kuten siivousta, talotekniikan palveluja ja jätehuoltoa.

– Ennätystuloksen mahdollisti toimintamme tehostuminen. Meillä ei ole osinkojenjakovelvoitetta,

joten etu tuloksesta päätyy kaikille asiakkaille. Kustannuspaineista huolimatta pystyimme pitämään palveluhinnat ennallaan, kertoo toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso.

Hyvät välineet tehostivat toimintaa Akseli Kiinteistöpalvelut pystyi viime vuonna hoitamaan suuremman asiakasmäärän samalla henkilökunnalla.

– Merkittävässä roolissa oli pitkäjänteisesti uusimamme konekanta ja koulutus. Esimerkiksi uudessa aurauskalustossamme on selvästi parempi kääntyvyys, mikä nopeuttaa työskentelyä. Tuloksen mahdollistivat siis parhailla mahdollisilla välineillä työskentelevä koulutettu henki-

www.akseli.fi palvelu@akseli.fi Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n ja Turun Isännöintikeskus Oy:n yhteisten toimistojen yhteystiedot:

lökunta. Vähäluminen talvi auttoi myös jonkin verran, Kivilaakso tiivistää.

Myös Akselin investoinnit on pystytty pitkään rahoittamaan tulorahoituksella.

– Meillä ei ole ollut 20 vuoteen tarvetta pitkäaikaisille lainoille, olemme käytännössä velaton yhtiö. Tästäkin hyöty tulee suoraan asiakasomistajillemme.

Suomen Asiakastieto Oy on luokitellut yhtiön jo kymmenenä perättäisenä vuotena luottokelpoisuuden luokkaan AA+, johon pääsee alle joka kymmenes suomalainen yritys.

Myös Akselista irtautuneelle tytäryhtiö Turun Isännöintikeskukselle viime vuoden tulos oli hyvä ja toiminta laajeni edelleen uusille alueille.

Näkyvyyteen ja tiedotukseen vahva panostus

Lohisoppaa Akselin päivänä

Muutamana viime vuonna tiedottamiseen on tehty Akselissa vahvoja panostuksia.

Tiedotussivut nyt lakkautetussa Kulmakunta-lehdessä ja sittemmin Turun Seutusanomien Itäkulma-liitteessä ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Sähköisten asiakaskirjeiden lähettäminen aloitettiin viime vuonna. Verkkosivuja on edelleen kehitetty ja loppuvuodesta 2015 yhtiöön palkattiin viestintäasiantuntijaksi Riikka Kyläheiko.

– Ideoita paremmasta näkyvyydestä ja asiakastiedottamisesta on tullut koko ajan. Nyt alkaneena vuonna ne alkavat myös näkyä enemmän ulospäin, sanoo Kyläheiko.

Paikallisille asukkaille Akseli Kiinteistöpalvelut järjestää keväällä useampia tapahtumia. Akselin nimipäivää vietetään keskiviikkona 23.3. Akseli Kiinteistöpalvelut Oy tarjoaa silloin Varissuon ja Lausteen toimipisteissään lohisoppaa ja lapsille jaetaan ilmapalloja.

Soppaa saa kello 11-13 välillä niin kauan kuin sitä riittää.

Huhtikuun 16. päivänä jatkuu kaksikymmenenvuotinen Varissuon talkoiden perinne. Silloin siistitään yhdessä partiolaisten kanssa porukalla yleisiä alueita, kuten puistoja ja tienvarsia.

Akseli toimittaa talkoolaisille hanskat ja työvälineitä ja tarjoaa soppaa ja munkkikahvit.

Varissuo: Karvataskunkatu 1, 20610 TURKU Puh. (02) 275 2100 Fax (02) 244 5387

Asiakaspalvelu avoinna ma - to klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00, pe klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00.

Kesämaanantaisin 1.6.–31.8. klo 7.30–16.00.

Asiakaspalvelu avoinna ma klo 7.30-17.30, ti - to klo 7.30–16.00, pe klo 7.30–15.00.

Vikailmoitukset Vikailmoitukset www.akseli.fi tai toimistoaikana puh. (02) 275 2143.

Huoltopäivystys ja oven avaukset Toimistoajan ulkopuolella päivystyksen hoitaa vartioliike, puh. (02) 275 2138. Sen kautta hoidetaan vain työt, joiden korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena.

Lauste: Kirjurinkatu 3, 20750 TURKU Puh. (02) 275 2105

Varissuon Lämpö saneeraa Akselin sisaryhtiö Varissuon Lämmön toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso ja uusikaupunkilaisen Calortec Oy:n toimitusjohtaja Mikko Helpiö allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen vanhan öljylaitoksen saneeraushankkeesta. Öljylaitosta käytetään kesäajan lämmöntuotannossa ja tasaamaan biolämpölaitoksen kysyntäpiikkejä. Saneeraus koskee öljylaitoksen 35 vuotta vanhoja kattiloita ja vanhaa savupiippua. Yli miljoonan euron urakan on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä. Projekti työllistää jopa 15 henkilötyövuotta.

Myös Pelttarinkadun autohalli peruskorjataan, sen hinnaksi arvioidaan 750 000 euroa.

Huom! Mikäli päivystyksen kautta tilattu työ osoittautuu kuuluvaksi huoneiston omistajan tai vuokralaisen vastuulle, voidaan työn tilaajalle lähettää työstä lasku (esim. huoneistossa olevan sulakkeen vaihto).

Varissuon itsepalvelupesula Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta. Pyykinpesukoneiden lisäksi pesulasta löytyy isoja matonpesukoneita. Maksu suoritetaan puhelimella. Sijainti Varissuon liikekeskuksen katutasossa Kousankadun päässä.

Aukioloajat ja hinnat www.akseli.fi tai puh. (02) 275 2100.

ITÄKULMA

17. maaliskuuta 2016

7

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Annimari Mahlamäki auttaa ihmisiä pitämään asuntonsa

Varissuon asumisneuvoja Annimari Mahlamäki Itäkulman kanssa kahvilla.

HENKILÖKUVA. Varissuon alu-

een asumisneuvoja Annimari Mahlamäki tuli työhönsä viisi kuukautta sitten, kun hänen edeltäjänsä jäi äitiyslomalle. Ottaakseen paikan vastaan hän jäi työlomalle Turun kaupungilta, jossa hän toimi päihdehuollon tukiasunto-ohjaajana.

– Silloin työni näkökulma oli asuttaa asunnottomia. Nyt näkökulmani on auttaa asiakkaita pitämään asuntonsa, hän selittää.

Kun Mahlamäki vuonna 2009 aloitti työt asunnottomien parissa, Turussa oli 500 ihmistä ilman asuntoa – tällä hetkellä heitä on noin 330, riippuen laskentatavasta. Suurin osa asunnottomista on miehiä.

Työhistoriansa kautta Mahlamäki tietää, kuinka tärkeää on, ettei asuntoa menetä.

– Oma asunto on kaikki

kaikessa. Se on perusta kaikelle muulle ja ihmisen turvapaikka. Siihen kannattaa satsata, hän toteaa.

Ainoa laatuaan Turussa Varissuon asumisneuvoja on palkattu kolmen tahon yhteistyöllä: kaupungin hyvinvointitoimialan, Akselin ja TVT-Asuntojen. TVT on ilmoittanut, että on mukana yhteistyössä vuoden loppuun ja sen jälkeen he haluavat hoitaa asumisneuvonnan omalta taholtaan. Neuvotteluja kuitenkin käydään vielä, sillä moni toivoisi, että Varissuon oma asumisneuvoja saataisiin pidettyä. Turussa pesti on ainutlaatuinen.

Hänen työnkuvaansa kuuluu asiakkaiden asumiseen liittyvät asiat, kuten talousasiat ja

Ilmestyy Turun Seutusanomat Itä -lehden välissä.

www.turunseutusanomat.fi

naapuruussuhteet. Ja usein talousvaikeuksien takaa löytyy muita asioita, joihin tarvitaan apua ja ohjausta.

– Syitä voi olla monia, esimerkiksi sairastuminen tai onnettomuus, jonka vuoksi tulot ovat katkolla. Asukas voi olla velkaantunut, jolloin ulosotto vie sellaisen osan tuloista, että on todella tiukkaa. Joskus toki on huolimattomuuttakin.

Ja toisaalta syy voi olla myös vaikka mielenterveysongelmissa, Mahlamäki listaa.

Edelleen Suomessa alikäytetään haettavissa olevia tukia.

– Joillain ihmisillä on suuri kynnys hakea tukea, kun he ajattelevat, että kyllä jollain muulla menee vielä huonommin. Sitten yhdessä täällä täytetään tukihakemuksia, kertoo Mahlamäki.

Asumisasioita katsotaan aina

autettavan ihmisen silmin.

– Ja yksin tästä ei tulisi paljoakaan, yhteistyöverkostot ovat tärkeitä, muistuttaa Mahlamäki.

Yhteistyöverkostoista tärkeimpiä ovat muun muassa sosiaalityöntekijät ja kotisairaanhoito.

– Tulevaisuudessa toimeentulotuki siirtyy Kelalle. Saa nähdä, mihin se johtaa. Nyt olemme pystyneet yhteistyössä arvioimaan sosiaalityöntekijän kanssa tapauskohtaisesti asiakkaan asioita, Mahlamäki sanoo.

Ota yhteyttä ennen kuin olet ongelmissa Asumisneuvojaan kannattaa aina ottaa yhteyttä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi Ilmoitusvalmistus: aineistot@turunseutusanomat.fi

– Joskus tilanne on mennyt jo niin pitkälle, etten pysty enää auttamaan. Ne ovat hirveitä tilanteita. Siksi olisi aina tärkeää saada tieto ongelmista tarpeeksi varhain. Kannattaa ottaa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun tietää, että seuraavassa kuussa ei pysty maksamaan vuokraansa. Silloin voimme jo etukäteen selvittää mahdollisia tukitoimia, neuvoo Mahlamäki.

Usein asumisneuvojaa työllistävät ilmoitukset häiritsevästä metelistä. Häiritsevän metelin määrittely on tapauskohtaista.

– Lapsiperheistä tulee ääntä, ja joku joutuu katsomaan televisiota päivällä vähän kovemmalla äänellä. Se on normaalia.

Mutta kaikki meteli, joka tulee klo 22 jälkeen on häiritsevää.

Riitelyn ääniä ei tarvitse kuunnella tai yötäpäivää bilettämistä, sanoo Mahlamäki.

Joskus asia voi kääntyä myös niin päin, että meteli katsotaan normaaliksi ja ongelma onkin se, että metelöinnistä ilmoittanut naapuri on erityisen herkkä.

– Silloin mietitään, mikä aiheuttaa sen, että on erityisen herkkä äänelle. Syy voi löytyä esimerkiksi yksinäisyydestä, masennuksesta tai harhaisuudesta, Mahlamäki listaa.

Uutena asiana Mahlamäki sai juuri koulutuksen sellaisten asiakkaiden kohtaamisesta, jotka hamstraavat tavaraa koteihinsa niin paljon, että tavaramerestä syntyy palo- ja turvallisuusriski.

siellä koko lähiön 40-vuotisen historian.

– Tämä on vähän kuin joku vanhan ajan pikkukylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Meidänkin huoltomiehet tuntevat kaikki talot ja niiden asukkaat.

Yleensä saamme heti tiedon, jos joku alkaa voida huonommin, Mahlamäki kertoo.

Maahanmuuttajat eivät ota asumisneuvontaan yhteyttä yhtään sen enempää kuin muutkaan, tosin ongelmat ovat toisenlaisia.

– Jotkut esimerkiksi lämmittävät asuntonsa talvella todella kuuman kosteiksi. Ja kun pattereista ei tule enempää lämpöä, he alkavat lämmittää pitämällä uunia päällä luukku auki, kertoo Mahlamäki.

Opiskelijatkaan eivät Mahlamäkeä työllistä muita enempää. Nähtäväksi jää, miten tilanne muuttuu opiskelijoiden tukileikkausten myötä.

Suurimmaksi osaksi Mahlamäki tuntee olonsa turvalliseksi työssään.

– Joskus toki pyydän toisen henkilön mukaan, jos olen menossa uuden ihmisen luo. Vaikka itse asukkaassa ei olisikaan mitään uhkaavaa, niin voi olla esimerkiksi riski, että joku on menehtynyt asuntoon.

Työn parhaita puolia ovat Mahlamäen mielestä moninaisuus ja asiakkaiden kiitollisuus.

– Se tuo hyvää fiilistä, hän sanoo.

Varissuolla viihdytään

Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

Varissuo on Mahlamäen mukaan hyvä ja viihtyisä paikka.

Se näkyy muun muassa siinä, että kun asiakkaat vaihtavat asuntoa, he haluavat jäädä alueelle. Varissuolla on useita asukkaita, jotka ovat asuneet

Myyntineuvottelijat: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Sirpa Koskinen, 0400 535 764 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 045 139 2151

Janica Vilen

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi

ITÄKULMA

8

17. maaliskuuta 2016

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Ensimmäiset sähköbussit Turkuun syksyllä LIIKENNE. Turun kaupunki-

seudun joukkoliikenne Föli ottaa ensimmäiset täyssähköbussit käyttöön kuluvan vuoden syksyllä. Kuusi sähköbussia toimittaa suomalainen Linkker Oy. Latausjärjestelmineen hankinnan kokonaisarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa, jonka toteuttamiseen Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea noin miljoona euroa.

Turun kaupungin strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040, mikä edellyttää kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristöpoliittisia toimenpiteitä. Kaupungilla onkin tavoitteena määrätietoi-

sesti lisätä sähköisen kaluston osuutta julkisessa liikenteessä ja myös ostopalveluissa (taksit, kuljetuspalvelut, oma kalusto).

Sähköbussit tulevat Turun Kaupunkiliikenteen käyttöön linjalle 1, jota liikennöidään välillä Satama-Kauppatori-Lentoasema. Ruuhka-aikoina sähköbussien rinnalla liikenteessä käytetään kahta diesel-bussia.

Turku Energia rakentaa sähköbussien pikalatausasemat satamaan ja lentoasemalle. Lisäksi Turku Energia toteuttaa bussien yöaikaista latausta varten latauslaitteet liikennöitsijän varikolle. Sopimus sisältää bussien ja latauslaitteiden huoltosopi-

muksen seitsemän vuoden ajalle.

Hankintapäätös on merkittävä avaus bussiliikenteen sähköistämisessä kansallisella tasolla. Tähän asti sähköbusseja on käytetty Suomessa lähinnä kokeiluluontoisoisesti eikä vastaavanlaista kokonaisen linjan liikennöintiä sähköbusseilla ole toteutettu kuin Espoossa yhdellä linjalla.

– Sähköbussien tekniikka on kehittynyt viime vuosina niin paljon, että kokonaisen linjan liikennöinnin rakentaminen niiden varaan on tullut mahdolliseksi. Matkustajalaivaliikenteen takia satamaan ajettavat ylimääräiset vuorot on

kuitenkin tässä kokonaisuudessa helpoin järjestää edelleen vähäpäästöisillä diesel-busseilla, sanoo joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte.

– Sähköbussien käyttöä puoltavat monet tekijät. Ne ovat hiljaisia ja päästöttömiä, joten ne osaltaan lisäävät kaupungin viihtyisyyttä, ja niillä matkustaminen on miellyttävää.

– Pitkällä aikavälillä sähköbussit ovat myös edullisempia kuin diesel-bussit. Korkeampi hankintahinta kompensoituu pienempinä käyttökustannuksina seitsemän vuoden sopimuksen aikana.

Turku Energian roolina

hankkeessa on toteuttaa bussien latausasemat.

– Ympäristöohjelmamme mukaisesti jatkamme merkittäviä panostuksia sähköisen liikenteen palvelujen kehittämiseen. Sähköbussien latausjärjestelmän toteuttaminen ja tietotaidon lisääminen mahdollistaa myös laajemman sähköisen kaluston käyttöönoton julkisessa liikenteessä Turussa lähivuosina, sanoo Turku Energian kehityspäällikkö Antto Kulla.

Suunnitelmien mukaan sähköbussien liikennöinti alkaa lokakuun alussa. Bussit rakennetaan Linkker Oy:n sopimusvalmistajan tehtaalla

Sastamalassa. Kiinnostus sähköbusseja kohtaan on tällä hetkellä todella korkealla tasolla sekä kaupunkien että bussien valmistajien osalta.

– Päästöttömät sähköbussit mahdollistavat esimerkiksi aivan uudenlaisia sisätiloihin rakennettavia pysäkki- ja terminaalialueita. Vaikka Turussa ei juuri tallaisia suunnitelmia ole vireillä tällä hetkellä, halusimme päästä ensimmäiset kaupunkien joukkoon saamaan kokemuksia uudesta tekniikasta.

Asteittain sähköbussien määrä tulee varmasti Turussakin kasvamaan, sanoo Turun kaupungin ympäristötoimialan kehittämispäällikkö Jari Paasikivi.

Ehdota ohjelmaa kaupunginosaviikoille! leimaisuus ja identiteetti.

Liikuntateema haastaa asukkaita ja paikallisjärjestöjä pohtimaan, kuinka erilaisen ja eri-ikäisille suunnatun lähiliikunnan kautta voidaan lisätä kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä kotikaupunginosan viihtyvyyttä. Turun kaupunki ja seudun lukuisat liikunta- ja urheilujärjestöt järjestävät alu-

Jorma Kemppainen 2016

kulaisten Kaupunginosaviikot tulevat jälleen. Ohjelmahaku on käynnissä parhaillaan ja jatkuu 31. maaliskuuta asti.

Ohjelmaa Kaupunginosaviikoille voivat ehdottaa niin turkulaiset järjestöt ja yhdistykset kuin paikalliset asukkaatkin.

Tämän vuoden teemoina ovat liikunta sekä paikallinen oma-

natsiAlbert

KORJAILLA LAUTERITTOJA TEITÄ O enda RaiU sion S leg seura Rahat suuri tänne! joki tykkänään

ut -hous Vai x2 niin!

röhkeen paikka HÄMILLISIÄ

Railo RIK E-

korttipeli Tona- korttelin vaan verbi

NOK- joenkin KELA verbi MAINIOITA yhdis- ioor telmiä Sl

MAROKKO

NOTKO

een asukkaille monipuolista liikuntatarjontaa ja Kaupunginosaviikkojen teemavuoden tavoitteena onkin tehdä näitä palveluja paremmin tutuiksi sekä kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan itse kullekin sopivalla tavalla.

Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna ensi kertaa toteutettu Kaupunginosa-

45

kuulu häjy

A D. AR A Bo- V TEwien RASSI hitti

viikot-ohjelmasarja esittelee Turun kaupunginosia yksi kerrallaan viikon mittaisina ohjelmakokonaisuuksina. Viikkoja koordinoi Turun Kaupunginosaviikkojen tuki ry. Kaupunginosien erityispiirteitä korostavien viikkojen ohjelma kumpuaa alueilta, asukkaiden ideoista ja toteutuu yhdistysten, järjestöjen, urheiluseurojen

ja muiden paikallistoimijoiden järjestämänä. Kaupunginosaviikkojen ohjelman avulla voi tutustua eri kaupunginosien ominaispiirteisiin ja viikoille toivotetaan tervetulleeksi sekä alueen omat asukkaat että muut turkulaiset ja ulkopaikkakuntalaiset vierailijat.

RIKTALTKOMUS intti- TUA

A

JEESA

salavihaa

” ”

Ghana

TAPAHTUMAT. Kaikkien tur-

?

Vai-e! ken

kalte- äivy!

ALKU- vuus H

kylä uurros lehti/ tyttö

VIRTOJA

oheas s